Norja. Joulukuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Norja. Joulukuu 2010"

Transkriptio

1 Norja Joulukuu 2010

2 Norjan maaraportti 2 (28) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Myynti ja markkinointi... 7 Jakelukanavat ja agenttien käyttö... 8 Myynti julkiselle sektorille... 8 Mainostaminen ja menekinedistäminen... 8 Sähköinen kaupankäynti... 9 Talous... 9 Makrotalous... 9 Bruttokansantuote Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Ulkomaankaupan rakenne Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelusektori Vähittäiskauppa Pankkitoiminta Tietoliikennepalvelut Matkailu Tapakulttuuri... 26

3 Norjan maaraportti 3 (28) Linkkejä... 27

4 Norjan maaraportti 4 (28) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 (manner), lisäksi Svalbard ja Jan Mayen-saaret ( km²) Luonnonvarat: Raakaöljy, kupari, maakaasu, pyriitit, nikkeli, rautamalmi, sinkki, lyijy, kala, puutavara, vesivoima Rajanaapurit: Suomi 729 km, Ruotsi 1619 km, Venäjä 167 km Aika: GMT +1 Asukasluku: (2008) Suurimmat kaupungit: Oslo ( asukasta), Bergen ( as.), Stavanger ( as.)trondheim ( as), Väestönkasvu: 0,334 % (2010 arvio) Syntyvyys: 10,9 / 1000 asukasta (2010 arvio) Kuolleisuus: 9,26 / 1000 asukasta (2010 arvio) Elinajanodote: miehet 77,42 vuotta, naiset 82,89 vuotta (2010 arvio) Virallinen kieli: norja (bokmål eli riksmål sekä nynorsk eli landsmål) Etniset ryhmät: valtaosa norjalaisia (94,4 %, sisältää hengen saamelaisvähemmistön), muut eurooppalaiset 3,6 %, muita 2 % (arvio vuonna 2007). Uskonnot: evankelis-luterilaisia 86 % (valtionkirkko), muita protestantteja 3,5 % sekä roomalaiskatolisia 1 %, muslimeja 1,8 %, muita 8.1 % (2004). Infrastruktuuri Suuntanumero:+47 (kaupunkikohtaisia suuntanumeroita ei ole) Matkapuhelinstandardi: GSM 900 Sähköverkko: 230V, 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 39,5 % (2009) Matkapuhelintiheys: 110,9 % (2009) Internet-yhteyksien tiheys: 92,1/100 kotitaloutta (2009) Tieverkosto: km, joista 664 km moottoriteitä Rautatieverkosto: km Lentokenttiä: 98; 6 merkittävää kv. lentokenttää Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Kongeriket Norge Maatunnus: NO Valtion päämies: Kuningas Harald V (17. tammikuuta 1991 alkaen) Pääministeri: Jens Stoltenberg ( alkaen) Parlamentti: Storting, johon valitaan joka neljäs vuosi 169 edustajaa. Parlamentti

5 Norjan maaraportti 5 (28) jakautuu kahteen kamariin, ylähuoneeseen (Lagting) ja alahuoneeseen (Odelsting). Hallitus: Statsrad, syyskuusta 2009 keskusta-vasemmistolainen hallitus, joka koostuu työväen-, vasemmisto- ja keskustapuolueista. Seuraavat vaalit: Parlamenttivaalit syyskuussa 2013 Alue- ja paikallishallinto: 19 lääniä (fylker), autonominen Svalbardin alue (Huippuvuoret), Jan Mayen-saari sekä Bouvet-saari Etelä-Atlantilla. Merkittäviä vuosilukuja: Vuonna 1814 laadittiin Norjan perustuslaki Norja muodosti unionin Ruotsin kanssa. Vuonna 1905 unioni päättyi rauhanomaisesti ja Norja itsenäistyi löydettiin öljy- ja kaasuesiintymät Norjan aluevesillä tehtiin sopimus Euroopan talousalueen (ETA) kanssa. EU-jäsenyys hylättiin kansanäänestyksessä vuonna Kansallispäivä: 17. toukokuuta Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Norjan kruunu, krone (NOK) = 100 öre Valuuttakurssi: 1 EUR = 8,02 NOK (keskimäärin 2010) Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 429,3 mrd. USD (2010) BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: USD (2010) BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla: USD (2010) Inflaatio: 2,4 % (keskimäärin 2010) Verotus: ALV (moms) 25 % (elintarvikkeet 14 %, liikenne, majoitus ja kulttuuri 8 %), yritysvero 28 %. Korkein henkilökohtainen marginaalivero 54,3 %. Pääteollisuustuotteet: raakaöljy ja kaasu, kalajalosteet, laivanrakennus, puumassaja paperituotteet, metallit, kemikaalit, puutavara, kaivostyö, tekstiilit, kalastus Päätuontituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, valmistetut tuotteet, kemianteollisuuden tuotteet, raaka-aineet, elintarvikkeet, juomat ja tupakka Tärkeimmät kauppakumppanit: Iso-Britannia, Saksa, Alankomaat, Ranska, USA Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2010 Norja on sijaluvulla 10 Islannin ja Sveitsin välissä (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa vuonna 2010/2011 Norja on sijaluvulla 14 Taiwanin ja Ranskan välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n kilpailukykyvertailussa vuonna 2010 Norja on sijalla 9 Taiwanin ja Malesian välissä (58 tutkitun maan joukossa).

6 Norjan maaraportti 6 (28) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Kööpenhaminan-vientikeskuksen arviot Norjasta: Norjan markkinoiden positiivisia piirteitä: Ostovoimaa runsaasti Norja tuottaa ja vie lähinnä raaka-aineita ja puolivalmisteita, joten valmiita tuotteita ostetaan ulkomailta Tuonti kasvussa Julkisia investointeja on lisätty infrastruktuurin kehittämiseksi Korkea öljyn hinta tuo Norjaan vaurautta Työvoima on hyvin koulutettua Norja on YK:n kehitysohjelma UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksin mukaan maailman kehittynein valtio. Indeksissä otetaan huomioon odotettu elinikä, lukutaito, koulunkäynnin yleisyys sekä bruttokansantuote henkeä kohti. Bruttokansantuote on korkea. Norjan markkinoiden negatiivisia piirteitä: Norjan tiedetään olevan ostovoimainen ja siksi kilpailua on runsaasti. Kilpailu on kovaa erityisesti ruotsalaisten ja tanskalaisten tuotteiden kanssa. Talous on riippuvainen öljyn hinnasta. Kuljetukseen ja logistiikkaan liittyvät ongelmat sekä korkeat kustannukset Viranomaisbyrokratia Potentiaalisia toimialoja Softwaren ja digitaalisen median alalla mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi telelääketiede, matkapuhelinsovellukset ja CMR-ratkaisut. Terveys- ja hoitoalan palvelut Infrastruktuurin rakennushankkeet

7 Norjan maaraportti 7 (28) Rakennusautomaatio ja energiatehokas rakentaminen Ympäristöteknologia Luomuruoka ja kulutustarvikkeet Koulutuspalvelut Kiinteistönhoito- ja turvapalvelut Tekninen ja johdon konsultointi CSR - corporate social responsibility Rakennusmarkkinoilla näkymät ovat hyvät, esimerkiksi Snöhvit ja Ormen Lange kaasukenttäprojektit tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille samoin kuin Pohjois-Norjan liikenneinfrastruktuurin rakennushankkeet. Norjan valtio panostaa voimakkaasti ympäristöteknologiaan. Rahoitus kohdennetaan Innovasjon Norgelle, jonka alaisuuteen perustetaan uusi ohjelma ympäristöteknologiahankkeille. Hallitus on myös myöntänyt toimintaluvan Norjan ensimmäiselle offshore-tuulivoimalalle. Tuulivoimalahankkeen takana on Vestavind Offshore, jonka omistavat länsirannikkolaiset energiayhtiöt. Yhteistyötä tuulivoimaalan yritysten välille on kehitteillä suuremmassakin mittakaavassa. Tuulivoima-alan toimijaa ovat perustamassa klusteria Nord-Trøndelagiin Trondheimin pohjoispuolelle. Norjan investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia myös innovatiivisille suomalaisille ympäristöteknologiayrityksille. Julkisen terveydenhoidon yksityistämisestä keskustellaan Norjassa kiivaasti. Ainakin osittainen yksityistäminen tulee olemaan tosiasia lähiaikoina. Prosessi luo uusia mahdollisuuksia yksityisiä terveys- ja hoitopalveluja tarjoaville yrityksille. Vaikka kilpailu kulutustavaramarkkinoilla Norjassa on kovaa, hyvät markkinointimahdollisuudet auttavat tuotteiden lanseerausta uusilla markkinoilla. Myynti ja markkinointi Norjan väestöstä kolme neljäsosaa asuu maan eteläosissa, ja suurin osa merkittävimmistä yrityksistä on perustanut pääkonttorinsa Oslon alueelle. Tästä johtuen myyntiponnistelut kannattaa keskittää tälle alueelle. Joillakin yrityksillä tosin on agentteja tai myyntitoimistoja muissakin suuremmissa kaupungeissa.

8 Norjan maaraportti 8 (28) Jakelukanavat ja agenttien käyttö Norjassa voi tuotteiden jakelussa käyttää kaikkia kanavia, tukkureita, vähittäiskauppaa, internet-kauppaa, yhteisyrityksiä, franchisingia jne. Yleisin tapa toimia Norjan markkinoilla on agenttien sekä jakelijoiden käyttö. Niiden avulla muodostuu käytännöllinen ja laaja verkosto, joka helpottaa kaupankäyntiä. Norjassa on vain muutama koko maan kattava kauppaketju. Koska vähittäismyyjien koko on yleisesti ottaen hyvin pieni, on agenttien ja jakelijoiden käyttö kannattavin tapa toimia, jos tavoitteena on kattaa maantieteellisesti suuri alue. Sopivan menekinedistämisen sekä paikallisen liikekumppanin avulla mahdollisuudet menestyä ovat hyvät. Henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä markkinoille tulossa ja niihin on syytä panostaa. Norjalaiset odottavat yhteistyökumppaneiltaan avoimuutta ja rehellisyyttä. Yhteyksiä luotaessa on siis tärkeää käydä paikan päällä tutustumassa paikallisiin toimijoihin sekä ylläpitää luotuja kontakteja vierailemalla Norjassa. Norjan kaupasta löytyy tietoja osoitteesta Myynti julkiselle sektorille Myynti Norjan julkiselle sektorille on järjestetty samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa. Tietoa julkisen sektorin hankinnoista löytyy mm. osoitteista ja Mainostaminen ja menekinedistäminen Norjan mainonnan taso on kuten muissakin Pohjoismaissa hyvin korkea. Radio- ja televisiomainonta on pitkälle kehittynyttä ja yleisin tapa mainostaa. Koko maan kuuluvuusalueen kattavia radioasemia on useita ja ne kilpailevat kasvavilla markkinoilla. Merkittäviä mainosvälineitä ovat etenkin kaupunkialueilla kuuluvat asemat, joiden lähetysaika ajoittuu aikaiseen aamuun sekä myöhäisiltaan. Norjassa on useita televisiokanavia, joista kansallinen TV2, TV3 sekä TV Norge ovat katsotuimpia kanavia. Lehtimainonta on myös yleistä. Norja on toisella tilalla maailmassa arvioitaessa päivälehtien lukua henkeä kohti. Luetuimmat sanomalehdet ovat Verdens Gang, Aftenposten, Dagbladet sekä Adresseavisen. Norjalaiset lukevat yleisemmin paikallisia kuin maanlaajuisia lehtiä, joskin suurimmilla sanomalehdillä on laaja levikki koko maassa. Myös toimialakohtaiset erikoislehdet ovat tärkeitä ilmoituskanavia.

9 Norjan maaraportti 9 (28) Sähköinen kaupankäynti Norjassa sähköisen viestinnän merkitys liike-elämässä on samanlainen kuin muissakin Pohjoismaissa. Norjalaiset yritykset, myös mahdolliset edustajat, haluavat kuitenkin edelleen mielellään myös paperiset tuote- yms. esitteet nettisivujen tueksi. Norjassa noin 70 prosenttia väestöstä on ostanut tuotteita tai palveluja Internetin välityksellä. Nettikauppa on erityisesti nuorten suosiossa. Ostajista 86 prosenttia ostaa kansallisilta toimijoilta, kolmasosa EU-maista ja joka viides myös muualta maailmasta. Euroopan maista Norja sijoittuu kolmanneksi nettikaupan yleisyyttä tarkasteltaessa. Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut Bruttokansantuote käyvin hinnoin (mrd USD) Bruttokansantuote henkeä kohti, USD e 2011e 302,0 336,7 387,5 446,2 378,6 429,3 435, BKT, muutos (%) 2,7 2,3 2,7 0,8-1,4-0,2 1,5 Yksityinen 4,0 4,8 5,4 1,6 0,2 3,3 2,1 kulutus, muutos (%) Investoinnit 13,3 11,7 12,5 2,0-7,4-10,2 3,0 kiinteään pääomaan, muutos (%) Työttömyysaste 4,6 3,5 2,5 2,6 3,2 3,7 3,8 (%) Kuluttajahinnat, 1,6 2,3 0,8 3,8 2,1 2,4 2,1 muutos (%) Vaihtotase (% 16,2 17,3 15,6 17,9 13,2 13,1 14,0 BKT:sta) Valuuttakurssi: 8,03 8,05 8,02 8,29 8,76 8,02 7,83 NOK / 1 EUR Lähde: Economist Intelligence Unit (e=ennuste) Huom. n nettisivustojen uudistuksesta johtuen ainoastaan yllä olevaa makrotaulukkoa on päivitetty joulukuussa 2010.

10 Norjan maaraportti 10 (28) Bruttokansantuote Myös Norjassa koettiin laskusuhdanne vuosien 2008 ja 2009 aikana, mutta se ei ollut yhtä voimakas kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, ja talous on nyt tointumassa. Työttömyys on lisääntynyt paljon pelättyä vähemmän, mikä johtuu osittain työvoiman tarjonnan vähenemisestä, osittain julkisen sektorin työpaikkojen lisääntymisestä. Matala korkotaso on tukenut yksityisen kulutuksen kasvua. Myös kasvavat sijoitukset öljysektorille ovat tukeneet talouden vakautta. Norjan kansantalous on suhteellisen pieni, ja markkinamahdollisuudet ovat rajatut verrattuna muihin OECD-maihin. Henkeä kohden Norjan bruttokansantuote on kuitenkin suurimpia maailmassa ( USD vuonna 2008), ja sen oletetaan kasvavan vuoden 2009 notkahduksesta huolimatta. Myös ostovoimapariteetilla mitattuna Norjan BKT on suuri, ja se onkin yksi Länsi-Euroopan rikkaimpia maita Luxemburgin jälkeen. Lisäksi tulot jakaantuvat Norjassa melko tasaisesti. Norjan öljyntuotanto on suojannut jossain määrin sen taloutta maailmanlaajuisessa laskusuhdanteessa. Viimeisimpien kansallisten tietojen mukaan talouden kasvu oli Norjassa odotettua heikompaa vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä, kun mantereen BKT (johon ei lueta mukaan merellä sijaitsevia öljy-, kaasu- ja kuljetussektoreita) kasvoi vain 0,1 prosenttia. Tähän vaikutti erityisesti yritysinvestointien romahtaminen. Öljyn ja kaasun tuotannon lasku heikensi koko BKT:n kasvua. Vaikka vähittäinen talouden elpyminen on odotettavissa vuosina , euroalueen kriisi ja uudet heilahtelut finanssimarkkinoilla ovat lisänneet epävarmuutta siitä, miten Norjan talous kehittyy jatkossa. Inflaatio Inflaatio on vaihdellut melkoisesti viimeisen vuoden aikana. Kesäkuun ,4 prosentista inflaatio laski 0,6 prosenttiin lokakuussa. Huhtikuussa 2010 inflaatio kipusi 3,3 prosenttiin, kun kylmä ilma nosti sähkön hintaa. Inflaation ennustetaan laskevan keskimäärin 2,7 prosenttiin vuonna 2010 ja 2,1 prosenttiin vuonna 2011 johtuen kruunun vahvistumisesta, palkkojen kasvun hidastumisesta ja kapasiteetin käyttöasteen pysymisestä lähellä vuoden 2009 ennätysalhaista tasoa. Laskusta huolimatta Norjan inflaatiotason odotetaan pysyvän korkeampana kuin sen tärkeimpien kauppakumppanien. Vaihtotase Vaihtotase on ollut muutamaa vuotta lukuun ottamatta ylijäämäinen 1970-luvulta lähtien, jolloin öljyn ja kaasun vienti aloitettiin. Vaihtotaseen ylijäämä on teollisuusmaiden suurimpia. Vuonna 2009 ylijäämä oli 55,3 miljardia USD eli 14,5 prosenttia BKT:sta.

11 Norjan maaraportti 11 (28) Vaihtotaseen suuri ylijäämä jatkunee lähivuosina, koska ei ole nähtävissä radikaalia öljyn hinnan laskua. Toisaalta voimakas kotimainen kysyntä lisää tuontitarvetta, mutta tämä ei muuta ulkoisen tasapainon perusasetelmaa. Talouspolitiikka Norjan valtio kontrolloi melko vahvasti talouden avainalueita. Suurin osa öljy- ja kaasuvaroista jää valtion omistukseen. Valtio on myös suoraan osallisena tietyissä suurissa avainyrityksissä, kuten StatoilHydro ja Telenor. Lisäksi Norjan maatalous- ja elintarvikealaa pyritään tukemaan erilaisin suojatoimin, esimerkiksi tulleilla. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Norjan julkinen sektori on pieni, mutta valtion osallistuminen talouden toimintaan on merkittävää. Valtion omistuksella on erityisen tärkeä merkitys energiasektorilla. Nykyinen hallitus ei tule muuttamaan suuntaa, vaan osin päinvastoin kasvattaa valtion omistusosuutta mm. StatoilHydrossa luvulla tarvittiin suuria pääomamääriä rahoittamaan öljy- ja kaasusektorin rakennus- ja kehitystyötä, minkä seurauksena Norjan ulkoinen velka nelinkertaistui luvulla öljyn ja kaasun vienti alkoi tuottaa merkittäviä ylijäämiä ja ulkomainen velka väheni asteittain. Kehityksen tuloksena ulkomainen velka oli nollassa vuoden 1995 lopussa, mistä lähtien Norja on kuulunut niihin harvoihin maihin maailmassa, joilla ei ole lainkaan ulkoista velkaa. Norjan öljyrahastoon on sijoitettu öljysektorilta kertyneitä varoja vuodesta 1995 lähtien. Keväällä 2001 hallitus teki täyskäännöksen politiikassaan öljyvarojen käytöstä ja ehdotti, että osa varoista voidaan ottaa käyttöön sen sijaan, että kaikki sijoitetaan rahastoon tulevien sukupolvien tarpeita varten. Hallitus piti tärkeänä, että varoja käytetään vaimentamaan talouden suhdanteita ja että käytön pitää olla linjassa rahaston noin neljän prosentin tuoton kanssa. Voimakkaasti kasvaneet öljytulot ovat kuitenkin paisuttaneet rahastoa ja se on Abu Dhabin jälkeen suurin valtiollinen rahasto (sovereign wealth fund) maailman pääomamarkkinoilla. Norjan öljyrahasto on sijoituspolitiikassa ollut hyvin avoin ja keskeisenä päämääränä on ollut nimenomaan pääoman tuotto eikä niinkään strategiset tavoitteet kuten monella muulla vähemmän läpinäkyvällä rahastolla. Norja on toipunut finanssikriisistä hyvin kiitos poliitikkojen ajoissa tekemien ratkaisujen. Kriisin alussa norjalaisille pankeille tarjottiin maksukykytukea, jota on sittemmin vähennetty, ja maksukykyongelmat on pystytty pitkälti välttämään. Tällä hetkellä suurin huolenaihe on joidenkin norjalaisten pankkien altistuminen kuljetus- ja liikekiinteistösektorien ongelmille. Toinen epävarmuustekijä on asuntojen hintojen nousun pysyvyys. Hintojen nousua vauhdittaa matala korkotaso, ja koska se pysynee jatkossakin alhaisena, hallituksen on harkittava verotuksen muuttamista vähemmän asuntosijoittamista tukevaksi, jotta kiinteisökuplan muodostuminen saadaan estettyä.

12 Norjan maaraportti 12 (28) Norjan kilpailukykyä heikentävät korkea veroaste ja jäykät työmarkkinasäännöt, joita punavihreä hallitus pitää yllä. Siitä huolimatta Norjan makrotaloudellinen ymrpäristö ja rahoitusmahdollisuudet ovat maailman parhaimpien joukossa. Pankkijärjestelmä on pitänyt hyvin pintansa finanssikriisin aikana. Maan valtava öljyvarallisuus lisää makroekonomista vakautta ja on mahdollistanut hallituksen voimakkaat toimet taloustaantuman torjumiseksi. Työvoima Norjassa on vallinnut viime vuodet lähes täystyöllisyys. Vuonna 2009 keskimääräinen työttömyysaste oli 3,2 prosenttia. Economist Intelligence Unit ennustaa, että työttömyysaste nousee 3,7 prosenttiin vuonna 2010 ja 4,0 prosenttiin vuonna Paikoin vallitseva työvoimapula on aiheuttanut palkkojen voimakasta kasvua. Työvoimapula vaivaa erityisesti terveydenhoito- ja sosiaalisektoria, mutta pulaa on myös rakennustyöntekijöistä, insinööreistä, esikoulunopettajista sekä ravintolahenkilökunnasta. Vuonna 2008 keskimääräinen kuukausipalkka oli Norjassa NOK (3 975 EUR). Vuonna 2008 palkat kasvoivat keskimäärin 6 prosenttia. Ostovoimapariteetilla korjattuna norjalaisten palkkataso on matalampi kuin Saksassa tai Tanskassa, mutta hieman korkeampi kuin Suomessa tai Ruotsissa. Kasvava työttömyys sekä valmistusteollisuuden ongelmat hidastavat lähivuosina palkkatason nousua Norjan työvoimasta yli 2/3 työskentelee palvelualoilla, 1/5 teollisuudessa ja vain noin 4 prosenttia maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen piirissä. Talouskasvuun on osaltaan vaikuttanut tehtyjen työtuntien määrän kasvu ja poissaolojen vähentyminen. Vaikka työvoimaan osallistumisen aste on Norjassa korkea, yksi hallituksen pitkäaikaisista tavoitteista on muuttaa varhaiselle eläkkeelle jäämisen trendiä. Tätä varten eläkejärjestelmän uudistukset otetaan asteittain käyttöön vuodesta 2011 alkaen. Työn tuottavuus on laskenut vuodesta 2006 lähtien. Yhtenä syynä tähän voi olla se, että Norjassa on sijoitettu suhteellisen vähän tutkimukseen ja kehitykseen (mikä muodostaa vain noin 1 prosentin BKT:sta) sekä elinikäiseen oppimiseen. Työvoiman tietojen ja taitojen parantaminen on oleellista tulevan kasvun kannalta kun otetaan huomioon se, että BKT:n kasvun vauhdittaminen kasvattamalla työllisyysastetta tulee hankalammaksi. Norjan työikäisen väestön ennustetaan lisääntyvän kuluvalla vuosikymmenellä. Vaikka se sitten väheneekin 2020-luvulla, väheneminen on paljon hitaampaa kuin monissa muissa Länsi-Euroopan maissa.

13 Norjan maaraportti 13 (28) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Norja ei ole EU:n jäsen, mutta kuuluu Euroopan talousalueeseen eli ETA:an ja on siten sitoutunut useisiin EU-maita koskeviin sopimuksiin. Norja liittyi ETA:n jäseneksi EU:n ja ETA:n välinen sopimus tuli voimaan Sopimuksen tarkoituksena on luoda yhteiset eurooppalaiset markkinat EU:n ja ETA:n alueella. ETA-sopimus varmistaa liiketoiminnan vapaan pääsyn kaikkien jäsenmaiden alueelle. Sekä norjalaisilla että ulkomaisilla yrityksillä, jotka on perustettu Norjassa, on samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin EU-maissa perustetuilla yrityksillä. Norja on useiden merkittävien kansainvälisten järjestöjen jäsen (mm. YK, OECD, NATO, WTO) ja aktiivinen toimija mm. YK:ssa sekä suurimpia kehitysavun antajia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Huhtikuussa 2010 allekirjoitettiin historiallinen sopimus Venäjän kanssa Barentsinmeren jakamisesta, mikä mahdollistaa öljyn etsimisen alueelta. Norja ja ETA-sopimus Teollisuustavaroiden kauppa EU-maiden ja Norjan välillä on tullivapaata. Kalastustuotteiden, maataloustuotteiden ja muiden elintarvikkeiden tullit on monissa tapauksissa poistettu tai niitä on alennettu huomattavasti. ETA-sopimus ei kata puolivalmisteita ja puolivalmiita elintarvikkeita, minkä seurauksena mm. lihan ja meijerituotteiden tullimaksut ovat erittäin korkeat Norjaan tuotaessa. Norja ei osallistu ALV-yhteistyöhön, joten maahan tuotavien tuotteiden on edelleen käytävä läpi tullitarkastus. Norjan ETA-sopimus merkitsee käytännössä mm. seuraavaa: Tekniset kaupan esteet on poistettu yhteisillä elinkeinoelämän tukia koskevilla säädöksillä ja yhteisillä tuotestandardeilla ja valvontajärjestelmillä. Julkisille hankinnoille, jotka ylittävät tietyt kynnysarvot, pyydetään tarjoukset sekä Norjasta että EU-maista. Kaikki ETA-yritykset osallistuvat yhdenmukaisin ehdoin. Palvelujen kauppa sisältyy myös ETA-sopimukseen. Norja on pannut täytäntöön suuren osan EU:n palvelujen kauppaa koskevista säädöksistä, erityisesti ne säädökset, jotka koskevat rahoituspalveluja, ilmaliikennettä, merenkulkua, teleliikennettä, rautatietä ja maanteitä.

14 Norjan maaraportti 14 (28) Yritysten sijoittamisvapaus on toteutettu koko ETA-alueella. Sijoittajat EU-maista voivat sijoittaa yrityksiin tai kiinteään omaisuuteen Norjassa. Norjalaisilla sijoittajilla on samat mahdollisuudet EU-maissa. Norjan kansalaiset ja EU-kansalaiset voivat matkustaa vapaasti koko ETA-alueella ja hakea työtä haluamastaan maasta. Se, joka löytää työtä jostakin maasta kolmen kuukauden sisällä, saa oleskeluluvan itselleen ja perheelleen sekä saman sosiaaliturvan kuin isäntämaan kansalaisetkin. Sosiaalinen ulottuvuus EU-yhteistyössä koskee myös Norjaa. Yhteisiä säädöksiä koskien työoikeutta ja työympäristöä ollaan luomassa. Työelämän osapuolet Norjasta osallistuvat sosiaaliseen keskusteluun EU:ssa. Ulkomaankaupan kehitys Tavarakauppa vuosina (miljardia USD) e 2011e Vienti 104,0 122,8 137,3 173,6 122,8 141,5 142,6 Tuonti 55,1 62,9 77,0 85,9 65,8 70,6 74,1 Kauppatase 48,9 59,9 60,3 87,6 57,0 70,8 68,5 Lähde: EIU 06/2010 (e=ennuste) Norjan ulkomaankauppa on vuoden 2003 jälkeen kasvanut erittäin voimakkaasti kohonneen öljyn hinnan ansiosta. Viennin arvon kasvaminen on ennen kaikkea seurausta öljyn korkeasta maailmanmarkkinahinnasta. Tuontia puolestaan kasvatti kotimaisen kysynnän voimistuminen, johon myötävaikuttivat mm. väestön reaalipalkkojen nousu ja alhainen korkotaso. Kansainvälinen talouskriisi heijastui ulkomaankauppaan. Viennin kysyntä heikentyi merkittävästi vuonna 2008 ja vientihinnat laskivat jyrkästi. Kiinan taloutta koskevat myönteisemmät ennusteet ja sitä myötä kasvava raaka-aineiden kysyntä sekä Yhdysvaltojen talouden elpyminen ovat kuitenkin hyviä uutisia norjalaiselle taloudelle. Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 (% kokonaisviennistä)

15 Norjan maaraportti 15 (28) Raakaöljy, maakaasu ja öljytuotteet 65,0 Koneet ja kuljetusvälineet 11,3 Valmistetut tavarat 8,4 Ruoka ja elävät eläimet 6,1 Lähde: EIU 06/2010 Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2009 (% kokonaistuonnista) Koneet ja kuljetusvälineet 39,9 Erinäiset valmistetut tavarat 15,7 Valmistetut tavarat 15,1 Kemikaalit 10,1 Lähde: EIU 06/2010 Tärkeimmät kauppakumppanit Norjan tärkein kauppakumppani vuonna 2009 viennin osalta oli Iso-Britannia (24,2 prosenttia). Muita merkittäviä vientimaita olivat Saksa, Alankomaat ja Ranska. Tuonnin osalta Ruotsin osuus oli 13,9 prosenttia. Saksa oli toiseksi merkittävin tuontimaa, ja muita merkittäviä tuontimaita olivat Kiina ja Tanska. Norjan tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 (% kokonaisviennistä) Iso-Britannia 24,2 Saksa 13,5 Alankomaat 10,8 Ranska 8,5 EU 80,2 Lähde: EIU 06/2010 Norjan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 (% kokonaistuonnista)

16 Norjan maaraportti 16 (28) Ruotsi 13,9 Saksa 12,8 Kiina 7,8 Tanska 6,8 EU 66,2 Lähde: EIU 06/2010 Kauppa Suomen kanssa Suomen kauppa Norjan kanssa vuosina , miljoonaa EUR vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen kauppa Norjan kanssa vuonna 2009 Vienti, milj. e Osuus, % Muutos % Tuonti, milj. e Osuus, % Muutos % Tase, milj. e , , Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta)

17 Norjan maaraportti 17 (28) Ulkomaankaupan rakenne Suomen vienti Norjaan Merkittävimpiä suomalaisia vientituotteita ovat perinteisesti olleet koneet, laitteet ja kuljetusvälineet. Vuonna 2009 kyseisen ryhmän osuus Suomen koko viennistä Norjaan oli 47, 0 prosenttia. Koneiden ja kuljetusvälineiden ohella Norjaan on perinteisesti viety paperia, rautaa ja terästä ja puhelinlaitteita. Suomen vienti Norjaan 2009 Valmiit tavarat 9,1 % Elintarvikkeet ja juomat 1,6 % Raaka-aineet, polttoaineet 5,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 11,2 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 47,0 % Valmistetut tavarat 25,2 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Norjaan vuonna 2009 milj. Osuus Muutos SITC-nimike EUR % % 1 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 133, Eri toimialojen erikoiskoneet 120, Moottoriajoneuvot 107, Muut sähkökoneet ja -laitteet 92, Rauta ja teräs 84, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 74, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 69, Tuotteet epäjalosta metallista 60, Voimakoneet ja moottorit 58, Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 46, tärkeintä yhteensä 847,8 63 Suomen koko vienti 1344, Lähde: Tullihallitus 03/2010

18 Norjan maaraportti 18 (28) Suomen tuonti Norjasta Suomen tuonnin rakenne Norjasta on monipuolistunut viime vuosien aikana. Suomen tuontia hallitsevat kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet. Tämän tuoteryhmän osuus on noin 30 prosenttia tuonnista. Muista ryhmistä tärkeimpiä ovat rauta, teräs ja muut metallit sekä kala ja kalavalmisteet. Suomen tuonti Norjasta 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 10,9 % Valmiit tavarat 5,5 % Elintarvikkeet ja juomat 13,3 % Valmistetut tavarat 16,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 13,9 % Raaka-aineet, polttoaineet 40,0 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Norjasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 324, Kalat ja kalavalmisteet 101, Muut metallit 71, Epäorgaaniset kemialliset aineet 64, Rauta ja teräs 61, Kaasut 36, Eri toimialojen erikoiskoneet 25, Erinäiset kemialliset tuotteet 24, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 23, Muut valmiit tavarat 22, tärkeintä yhteensä 757,4 75 Suomen koko tuonti 1003, Lähde: Tullihallitus 03/2010

19 Norjan maaraportti 19 (28) Ulkomaiset investoinnit Suoria sijoituksia Norjaan tehtiin vuonna ,7 miljardin USD arvosta. Suorien sijoitusten nettomäärä oli miinus 21,8 miljardia USD ja kokonaisvaranto oli 123,3 miljardia USD. Suorien sijoitusten osuus Norjan BKT:sta oli 0,5 prosenttia. Norja on siis suorien ulkomaisten investointien osalta jäljessä useimmista Länsi-Euroopan maista, joissa suorien ulkomaisten investointien osuus BKT:sta on noin 30 prosenttia. Tähän vaikuttaa se, että merkittävä osa öljyteollisuudesta on kansallisessa omistuksessa. Norjasta tehtiin ulkomaille suoria sijoituksia miinus 23,5 miljardin USD arvosta vuonna Suurin osa Norjaan tulleista suorista ulkomaisista investoinneista on peräisin EUmaista ja Yhdysvalloista. Eniten ulkomaisia investointeja on suuntautunut öljy- ja kaasuteollisuuteen. Öljy- ja kaasukenttien ohella investointeja on tehty Osloon ja sen lähiympäristöön pääasiassa vähittäis- ja tukkukauppaan sekä pankki- ja rahoitussektorille. Offshore-sektorin suuri merkitys selittää Yhdysvaltojen ja Hollannin suuren osuuden investoijamaiden joukossa. Kyseisten maiden suuret öljy-yhtiöt, kuten Exxon-Mobil, Texaco ja Royal Dutch Shell ovat tehneet huomattavia investointeja Norjaan. Öljysektorille ovat muista eurooppalaisista yrityksistä investoineet mm. brittiläinen BP-Amoco ja ranskalainen Total. Ulkomaiset öljy-yhtiöt tekevät kiinteää yhteistyötä norjalaisen StatoilHydron kanssa. Suomalaiset investoinnit Norjassa toimii noin 194 suomalaisyritystä. Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Norjassa oli 855 miljoonaa euroa vuonna Vuoden 2009 aikana Suomesta tehtiin Norjaan suoria sijoituksia nettomääräisesti miinus 46 miljoonan euron arvosta. Maa- ja metsätalous Manner-Norjan maa-alasta 2,9 prosenttia on viljelymaata Maatilojen määrä oli vuonna Määrä on laskenut 2000-luvun alusta n. 3-6 prosenttia vuodessa. Valtion tuki maataloudelle on huomattavaa, koska on haluttu mahdollistaa asutus ja elinkeinon harjoittaminen myös maan pohjoisosissa.

20 Norjan maaraportti 20 (28) Norja on pitkälle omavarainen lihan, kalan, perunoiden ja maitotaloustuotteiden osalta, mutta tuo suurimman osan viljatuotteista. Norja on maailman suurimpia kalastusmaita, ja sen osuus koko maailman saaliista on n. 2 prosenttia. Metsää on 22 prosenttia Norjan kokonaispinta-alasta, pääasiassa havupuuta. Kalastus on merenkulun ohella perinteinen norjalainen elinkeino. Norjan hallitsema rannikko- ja merialue on Euroopan laajin ja tarjoaa hyvät kalastusmahdollisuudet (silli, turska, makrilli ym.). Kalastuksen merkitys taloudelle on kuitenkin vähentynyt osittain öljy- ja kaasuteollisuuden merkityksen kasvun vuoksi, mutta myös ylikalastuksen aiheuttaman varantojen niukentumisen seurauksena. Kalastus ja siihen liittyvät elinkeinot ovat kuitenkin merkittävässä asemassa erityisesti rannikolla, jossa kalastus tarjoaa pääelinkeinon lähes ihmiselle ja työtä elintarviketeollisuudessa noin ihmiselle. Merkittävin kala on lohi, jonka pyynti on n. 100 kg jokaista norjalaista kohti. Lohen hinta kävi huipussa vuosituhannen vaihteessa, jonka jälkeen se laski noin puoleen huippuhinnasta. Viime vuosina suuntaus on ollut hieman ylöspäin. Tärkeimmät lohen vientimarkkinat ovat Ranska, Tanska ja Japani. Lohi muodostaa noin 40 prosenttia kalateollisuuden viennistä. Teollisuus Öljyn- ja kaasuntuotannon sekä koneenrakennuksen ohella suurimmat teollisuudenalat Norjassa ovat elintarviketeollisuus, laivojen ja öljylauttojen rakennus sekä kirjapaino- ja kustannusteollisuus. Suuri osa teollisuudesta liittyy välillisesti öljyn ja kaasun tuotantoon tai on kotimarkkinateollisuutta. 50 suurimmasta yrityksestä 10 on öljy-yhtiöitä, lopuista useimmat liittyvät offshore-teollisuuteen. Kymmenen suurimman joukossa on mm. Aker Kvaerner, joka tuottaa tuotanto- ja koneenrakennuspalveluita offshore-teollisuudelle. Teollisuustuotanto on ollut tämän vuosikymmenen aikana lievässä laskussa, mikä johtuu mm. korkeasta kustannustasosta. Öljy- ja kaasuteollisuus Norja on Euroopan suurin öljyntuottaja ja maailman kolmanneksi merkittävin öljynviejämaa Saudi-Arabian ja Venäjän jälkeen. Raakaöljyn tuotanto oli vuonna 2006 keskimäärin 2,8 miljoonaa tynnyriä päivässä (b/d), mikä on 3,3 prosenttia koko maailman raakaöljyn tuotannosta. Vuosituotanto on laskenut vuosikymmenen alusta lähtien, mutta viime vuosien voimakas hinnannousu on lisännyt tuloja selvästi. Kotimarkkinoiden pienuuden vuoksi suurin osa tuotannosta myydään ulkomaille.

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Reo Virtanen RAT7SN4

Reo Virtanen RAT7SN4 Reo Virtanen RAT7SN4 Kohdemaa: Norja Kaupunki: Hammerfest Yritys/Firma: Hammerfest eiendom KF Muodollinen päämies on kuningas Harald V Asukasluku 4 785 000 asukasta Pääkaupunki, Oslo Rahayksikkö, kruunu

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot