Norja. Joulukuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Norja. Joulukuu 2010"

Transkriptio

1 Norja Joulukuu 2010

2 Norjan maaraportti 2 (28) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Myynti ja markkinointi... 7 Jakelukanavat ja agenttien käyttö... 8 Myynti julkiselle sektorille... 8 Mainostaminen ja menekinedistäminen... 8 Sähköinen kaupankäynti... 9 Talous... 9 Makrotalous... 9 Bruttokansantuote Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Ulkomaankaupan rakenne Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelusektori Vähittäiskauppa Pankkitoiminta Tietoliikennepalvelut Matkailu Tapakulttuuri... 26

3 Norjan maaraportti 3 (28) Linkkejä... 27

4 Norjan maaraportti 4 (28) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 (manner), lisäksi Svalbard ja Jan Mayen-saaret ( km²) Luonnonvarat: Raakaöljy, kupari, maakaasu, pyriitit, nikkeli, rautamalmi, sinkki, lyijy, kala, puutavara, vesivoima Rajanaapurit: Suomi 729 km, Ruotsi 1619 km, Venäjä 167 km Aika: GMT +1 Asukasluku: (2008) Suurimmat kaupungit: Oslo ( asukasta), Bergen ( as.), Stavanger ( as.)trondheim ( as), Väestönkasvu: 0,334 % (2010 arvio) Syntyvyys: 10,9 / 1000 asukasta (2010 arvio) Kuolleisuus: 9,26 / 1000 asukasta (2010 arvio) Elinajanodote: miehet 77,42 vuotta, naiset 82,89 vuotta (2010 arvio) Virallinen kieli: norja (bokmål eli riksmål sekä nynorsk eli landsmål) Etniset ryhmät: valtaosa norjalaisia (94,4 %, sisältää hengen saamelaisvähemmistön), muut eurooppalaiset 3,6 %, muita 2 % (arvio vuonna 2007). Uskonnot: evankelis-luterilaisia 86 % (valtionkirkko), muita protestantteja 3,5 % sekä roomalaiskatolisia 1 %, muslimeja 1,8 %, muita 8.1 % (2004). Infrastruktuuri Suuntanumero:+47 (kaupunkikohtaisia suuntanumeroita ei ole) Matkapuhelinstandardi: GSM 900 Sähköverkko: 230V, 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 39,5 % (2009) Matkapuhelintiheys: 110,9 % (2009) Internet-yhteyksien tiheys: 92,1/100 kotitaloutta (2009) Tieverkosto: km, joista 664 km moottoriteitä Rautatieverkosto: km Lentokenttiä: 98; 6 merkittävää kv. lentokenttää Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Kongeriket Norge Maatunnus: NO Valtion päämies: Kuningas Harald V (17. tammikuuta 1991 alkaen) Pääministeri: Jens Stoltenberg ( alkaen) Parlamentti: Storting, johon valitaan joka neljäs vuosi 169 edustajaa. Parlamentti

5 Norjan maaraportti 5 (28) jakautuu kahteen kamariin, ylähuoneeseen (Lagting) ja alahuoneeseen (Odelsting). Hallitus: Statsrad, syyskuusta 2009 keskusta-vasemmistolainen hallitus, joka koostuu työväen-, vasemmisto- ja keskustapuolueista. Seuraavat vaalit: Parlamenttivaalit syyskuussa 2013 Alue- ja paikallishallinto: 19 lääniä (fylker), autonominen Svalbardin alue (Huippuvuoret), Jan Mayen-saari sekä Bouvet-saari Etelä-Atlantilla. Merkittäviä vuosilukuja: Vuonna 1814 laadittiin Norjan perustuslaki Norja muodosti unionin Ruotsin kanssa. Vuonna 1905 unioni päättyi rauhanomaisesti ja Norja itsenäistyi löydettiin öljy- ja kaasuesiintymät Norjan aluevesillä tehtiin sopimus Euroopan talousalueen (ETA) kanssa. EU-jäsenyys hylättiin kansanäänestyksessä vuonna Kansallispäivä: 17. toukokuuta Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Norjan kruunu, krone (NOK) = 100 öre Valuuttakurssi: 1 EUR = 8,02 NOK (keskimäärin 2010) Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 429,3 mrd. USD (2010) BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: USD (2010) BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla: USD (2010) Inflaatio: 2,4 % (keskimäärin 2010) Verotus: ALV (moms) 25 % (elintarvikkeet 14 %, liikenne, majoitus ja kulttuuri 8 %), yritysvero 28 %. Korkein henkilökohtainen marginaalivero 54,3 %. Pääteollisuustuotteet: raakaöljy ja kaasu, kalajalosteet, laivanrakennus, puumassaja paperituotteet, metallit, kemikaalit, puutavara, kaivostyö, tekstiilit, kalastus Päätuontituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, valmistetut tuotteet, kemianteollisuuden tuotteet, raaka-aineet, elintarvikkeet, juomat ja tupakka Tärkeimmät kauppakumppanit: Iso-Britannia, Saksa, Alankomaat, Ranska, USA Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2010 Norja on sijaluvulla 10 Islannin ja Sveitsin välissä (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa vuonna 2010/2011 Norja on sijaluvulla 14 Taiwanin ja Ranskan välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n kilpailukykyvertailussa vuonna 2010 Norja on sijalla 9 Taiwanin ja Malesian välissä (58 tutkitun maan joukossa).

6 Norjan maaraportti 6 (28) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Kööpenhaminan-vientikeskuksen arviot Norjasta: Norjan markkinoiden positiivisia piirteitä: Ostovoimaa runsaasti Norja tuottaa ja vie lähinnä raaka-aineita ja puolivalmisteita, joten valmiita tuotteita ostetaan ulkomailta Tuonti kasvussa Julkisia investointeja on lisätty infrastruktuurin kehittämiseksi Korkea öljyn hinta tuo Norjaan vaurautta Työvoima on hyvin koulutettua Norja on YK:n kehitysohjelma UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksin mukaan maailman kehittynein valtio. Indeksissä otetaan huomioon odotettu elinikä, lukutaito, koulunkäynnin yleisyys sekä bruttokansantuote henkeä kohti. Bruttokansantuote on korkea. Norjan markkinoiden negatiivisia piirteitä: Norjan tiedetään olevan ostovoimainen ja siksi kilpailua on runsaasti. Kilpailu on kovaa erityisesti ruotsalaisten ja tanskalaisten tuotteiden kanssa. Talous on riippuvainen öljyn hinnasta. Kuljetukseen ja logistiikkaan liittyvät ongelmat sekä korkeat kustannukset Viranomaisbyrokratia Potentiaalisia toimialoja Softwaren ja digitaalisen median alalla mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi telelääketiede, matkapuhelinsovellukset ja CMR-ratkaisut. Terveys- ja hoitoalan palvelut Infrastruktuurin rakennushankkeet

7 Norjan maaraportti 7 (28) Rakennusautomaatio ja energiatehokas rakentaminen Ympäristöteknologia Luomuruoka ja kulutustarvikkeet Koulutuspalvelut Kiinteistönhoito- ja turvapalvelut Tekninen ja johdon konsultointi CSR - corporate social responsibility Rakennusmarkkinoilla näkymät ovat hyvät, esimerkiksi Snöhvit ja Ormen Lange kaasukenttäprojektit tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille samoin kuin Pohjois-Norjan liikenneinfrastruktuurin rakennushankkeet. Norjan valtio panostaa voimakkaasti ympäristöteknologiaan. Rahoitus kohdennetaan Innovasjon Norgelle, jonka alaisuuteen perustetaan uusi ohjelma ympäristöteknologiahankkeille. Hallitus on myös myöntänyt toimintaluvan Norjan ensimmäiselle offshore-tuulivoimalalle. Tuulivoimalahankkeen takana on Vestavind Offshore, jonka omistavat länsirannikkolaiset energiayhtiöt. Yhteistyötä tuulivoimaalan yritysten välille on kehitteillä suuremmassakin mittakaavassa. Tuulivoima-alan toimijaa ovat perustamassa klusteria Nord-Trøndelagiin Trondheimin pohjoispuolelle. Norjan investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia myös innovatiivisille suomalaisille ympäristöteknologiayrityksille. Julkisen terveydenhoidon yksityistämisestä keskustellaan Norjassa kiivaasti. Ainakin osittainen yksityistäminen tulee olemaan tosiasia lähiaikoina. Prosessi luo uusia mahdollisuuksia yksityisiä terveys- ja hoitopalveluja tarjoaville yrityksille. Vaikka kilpailu kulutustavaramarkkinoilla Norjassa on kovaa, hyvät markkinointimahdollisuudet auttavat tuotteiden lanseerausta uusilla markkinoilla. Myynti ja markkinointi Norjan väestöstä kolme neljäsosaa asuu maan eteläosissa, ja suurin osa merkittävimmistä yrityksistä on perustanut pääkonttorinsa Oslon alueelle. Tästä johtuen myyntiponnistelut kannattaa keskittää tälle alueelle. Joillakin yrityksillä tosin on agentteja tai myyntitoimistoja muissakin suuremmissa kaupungeissa.

8 Norjan maaraportti 8 (28) Jakelukanavat ja agenttien käyttö Norjassa voi tuotteiden jakelussa käyttää kaikkia kanavia, tukkureita, vähittäiskauppaa, internet-kauppaa, yhteisyrityksiä, franchisingia jne. Yleisin tapa toimia Norjan markkinoilla on agenttien sekä jakelijoiden käyttö. Niiden avulla muodostuu käytännöllinen ja laaja verkosto, joka helpottaa kaupankäyntiä. Norjassa on vain muutama koko maan kattava kauppaketju. Koska vähittäismyyjien koko on yleisesti ottaen hyvin pieni, on agenttien ja jakelijoiden käyttö kannattavin tapa toimia, jos tavoitteena on kattaa maantieteellisesti suuri alue. Sopivan menekinedistämisen sekä paikallisen liikekumppanin avulla mahdollisuudet menestyä ovat hyvät. Henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä markkinoille tulossa ja niihin on syytä panostaa. Norjalaiset odottavat yhteistyökumppaneiltaan avoimuutta ja rehellisyyttä. Yhteyksiä luotaessa on siis tärkeää käydä paikan päällä tutustumassa paikallisiin toimijoihin sekä ylläpitää luotuja kontakteja vierailemalla Norjassa. Norjan kaupasta löytyy tietoja osoitteesta Myynti julkiselle sektorille Myynti Norjan julkiselle sektorille on järjestetty samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa. Tietoa julkisen sektorin hankinnoista löytyy mm. osoitteista ja Mainostaminen ja menekinedistäminen Norjan mainonnan taso on kuten muissakin Pohjoismaissa hyvin korkea. Radio- ja televisiomainonta on pitkälle kehittynyttä ja yleisin tapa mainostaa. Koko maan kuuluvuusalueen kattavia radioasemia on useita ja ne kilpailevat kasvavilla markkinoilla. Merkittäviä mainosvälineitä ovat etenkin kaupunkialueilla kuuluvat asemat, joiden lähetysaika ajoittuu aikaiseen aamuun sekä myöhäisiltaan. Norjassa on useita televisiokanavia, joista kansallinen TV2, TV3 sekä TV Norge ovat katsotuimpia kanavia. Lehtimainonta on myös yleistä. Norja on toisella tilalla maailmassa arvioitaessa päivälehtien lukua henkeä kohti. Luetuimmat sanomalehdet ovat Verdens Gang, Aftenposten, Dagbladet sekä Adresseavisen. Norjalaiset lukevat yleisemmin paikallisia kuin maanlaajuisia lehtiä, joskin suurimmilla sanomalehdillä on laaja levikki koko maassa. Myös toimialakohtaiset erikoislehdet ovat tärkeitä ilmoituskanavia.

9 Norjan maaraportti 9 (28) Sähköinen kaupankäynti Norjassa sähköisen viestinnän merkitys liike-elämässä on samanlainen kuin muissakin Pohjoismaissa. Norjalaiset yritykset, myös mahdolliset edustajat, haluavat kuitenkin edelleen mielellään myös paperiset tuote- yms. esitteet nettisivujen tueksi. Norjassa noin 70 prosenttia väestöstä on ostanut tuotteita tai palveluja Internetin välityksellä. Nettikauppa on erityisesti nuorten suosiossa. Ostajista 86 prosenttia ostaa kansallisilta toimijoilta, kolmasosa EU-maista ja joka viides myös muualta maailmasta. Euroopan maista Norja sijoittuu kolmanneksi nettikaupan yleisyyttä tarkasteltaessa. Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut Bruttokansantuote käyvin hinnoin (mrd USD) Bruttokansantuote henkeä kohti, USD e 2011e 302,0 336,7 387,5 446,2 378,6 429,3 435, BKT, muutos (%) 2,7 2,3 2,7 0,8-1,4-0,2 1,5 Yksityinen 4,0 4,8 5,4 1,6 0,2 3,3 2,1 kulutus, muutos (%) Investoinnit 13,3 11,7 12,5 2,0-7,4-10,2 3,0 kiinteään pääomaan, muutos (%) Työttömyysaste 4,6 3,5 2,5 2,6 3,2 3,7 3,8 (%) Kuluttajahinnat, 1,6 2,3 0,8 3,8 2,1 2,4 2,1 muutos (%) Vaihtotase (% 16,2 17,3 15,6 17,9 13,2 13,1 14,0 BKT:sta) Valuuttakurssi: 8,03 8,05 8,02 8,29 8,76 8,02 7,83 NOK / 1 EUR Lähde: Economist Intelligence Unit (e=ennuste) Huom. n nettisivustojen uudistuksesta johtuen ainoastaan yllä olevaa makrotaulukkoa on päivitetty joulukuussa 2010.

10 Norjan maaraportti 10 (28) Bruttokansantuote Myös Norjassa koettiin laskusuhdanne vuosien 2008 ja 2009 aikana, mutta se ei ollut yhtä voimakas kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, ja talous on nyt tointumassa. Työttömyys on lisääntynyt paljon pelättyä vähemmän, mikä johtuu osittain työvoiman tarjonnan vähenemisestä, osittain julkisen sektorin työpaikkojen lisääntymisestä. Matala korkotaso on tukenut yksityisen kulutuksen kasvua. Myös kasvavat sijoitukset öljysektorille ovat tukeneet talouden vakautta. Norjan kansantalous on suhteellisen pieni, ja markkinamahdollisuudet ovat rajatut verrattuna muihin OECD-maihin. Henkeä kohden Norjan bruttokansantuote on kuitenkin suurimpia maailmassa ( USD vuonna 2008), ja sen oletetaan kasvavan vuoden 2009 notkahduksesta huolimatta. Myös ostovoimapariteetilla mitattuna Norjan BKT on suuri, ja se onkin yksi Länsi-Euroopan rikkaimpia maita Luxemburgin jälkeen. Lisäksi tulot jakaantuvat Norjassa melko tasaisesti. Norjan öljyntuotanto on suojannut jossain määrin sen taloutta maailmanlaajuisessa laskusuhdanteessa. Viimeisimpien kansallisten tietojen mukaan talouden kasvu oli Norjassa odotettua heikompaa vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä, kun mantereen BKT (johon ei lueta mukaan merellä sijaitsevia öljy-, kaasu- ja kuljetussektoreita) kasvoi vain 0,1 prosenttia. Tähän vaikutti erityisesti yritysinvestointien romahtaminen. Öljyn ja kaasun tuotannon lasku heikensi koko BKT:n kasvua. Vaikka vähittäinen talouden elpyminen on odotettavissa vuosina , euroalueen kriisi ja uudet heilahtelut finanssimarkkinoilla ovat lisänneet epävarmuutta siitä, miten Norjan talous kehittyy jatkossa. Inflaatio Inflaatio on vaihdellut melkoisesti viimeisen vuoden aikana. Kesäkuun ,4 prosentista inflaatio laski 0,6 prosenttiin lokakuussa. Huhtikuussa 2010 inflaatio kipusi 3,3 prosenttiin, kun kylmä ilma nosti sähkön hintaa. Inflaation ennustetaan laskevan keskimäärin 2,7 prosenttiin vuonna 2010 ja 2,1 prosenttiin vuonna 2011 johtuen kruunun vahvistumisesta, palkkojen kasvun hidastumisesta ja kapasiteetin käyttöasteen pysymisestä lähellä vuoden 2009 ennätysalhaista tasoa. Laskusta huolimatta Norjan inflaatiotason odotetaan pysyvän korkeampana kuin sen tärkeimpien kauppakumppanien. Vaihtotase Vaihtotase on ollut muutamaa vuotta lukuun ottamatta ylijäämäinen 1970-luvulta lähtien, jolloin öljyn ja kaasun vienti aloitettiin. Vaihtotaseen ylijäämä on teollisuusmaiden suurimpia. Vuonna 2009 ylijäämä oli 55,3 miljardia USD eli 14,5 prosenttia BKT:sta.

11 Norjan maaraportti 11 (28) Vaihtotaseen suuri ylijäämä jatkunee lähivuosina, koska ei ole nähtävissä radikaalia öljyn hinnan laskua. Toisaalta voimakas kotimainen kysyntä lisää tuontitarvetta, mutta tämä ei muuta ulkoisen tasapainon perusasetelmaa. Talouspolitiikka Norjan valtio kontrolloi melko vahvasti talouden avainalueita. Suurin osa öljy- ja kaasuvaroista jää valtion omistukseen. Valtio on myös suoraan osallisena tietyissä suurissa avainyrityksissä, kuten StatoilHydro ja Telenor. Lisäksi Norjan maatalous- ja elintarvikealaa pyritään tukemaan erilaisin suojatoimin, esimerkiksi tulleilla. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Norjan julkinen sektori on pieni, mutta valtion osallistuminen talouden toimintaan on merkittävää. Valtion omistuksella on erityisen tärkeä merkitys energiasektorilla. Nykyinen hallitus ei tule muuttamaan suuntaa, vaan osin päinvastoin kasvattaa valtion omistusosuutta mm. StatoilHydrossa luvulla tarvittiin suuria pääomamääriä rahoittamaan öljy- ja kaasusektorin rakennus- ja kehitystyötä, minkä seurauksena Norjan ulkoinen velka nelinkertaistui luvulla öljyn ja kaasun vienti alkoi tuottaa merkittäviä ylijäämiä ja ulkomainen velka väheni asteittain. Kehityksen tuloksena ulkomainen velka oli nollassa vuoden 1995 lopussa, mistä lähtien Norja on kuulunut niihin harvoihin maihin maailmassa, joilla ei ole lainkaan ulkoista velkaa. Norjan öljyrahastoon on sijoitettu öljysektorilta kertyneitä varoja vuodesta 1995 lähtien. Keväällä 2001 hallitus teki täyskäännöksen politiikassaan öljyvarojen käytöstä ja ehdotti, että osa varoista voidaan ottaa käyttöön sen sijaan, että kaikki sijoitetaan rahastoon tulevien sukupolvien tarpeita varten. Hallitus piti tärkeänä, että varoja käytetään vaimentamaan talouden suhdanteita ja että käytön pitää olla linjassa rahaston noin neljän prosentin tuoton kanssa. Voimakkaasti kasvaneet öljytulot ovat kuitenkin paisuttaneet rahastoa ja se on Abu Dhabin jälkeen suurin valtiollinen rahasto (sovereign wealth fund) maailman pääomamarkkinoilla. Norjan öljyrahasto on sijoituspolitiikassa ollut hyvin avoin ja keskeisenä päämääränä on ollut nimenomaan pääoman tuotto eikä niinkään strategiset tavoitteet kuten monella muulla vähemmän läpinäkyvällä rahastolla. Norja on toipunut finanssikriisistä hyvin kiitos poliitikkojen ajoissa tekemien ratkaisujen. Kriisin alussa norjalaisille pankeille tarjottiin maksukykytukea, jota on sittemmin vähennetty, ja maksukykyongelmat on pystytty pitkälti välttämään. Tällä hetkellä suurin huolenaihe on joidenkin norjalaisten pankkien altistuminen kuljetus- ja liikekiinteistösektorien ongelmille. Toinen epävarmuustekijä on asuntojen hintojen nousun pysyvyys. Hintojen nousua vauhdittaa matala korkotaso, ja koska se pysynee jatkossakin alhaisena, hallituksen on harkittava verotuksen muuttamista vähemmän asuntosijoittamista tukevaksi, jotta kiinteisökuplan muodostuminen saadaan estettyä.

12 Norjan maaraportti 12 (28) Norjan kilpailukykyä heikentävät korkea veroaste ja jäykät työmarkkinasäännöt, joita punavihreä hallitus pitää yllä. Siitä huolimatta Norjan makrotaloudellinen ymrpäristö ja rahoitusmahdollisuudet ovat maailman parhaimpien joukossa. Pankkijärjestelmä on pitänyt hyvin pintansa finanssikriisin aikana. Maan valtava öljyvarallisuus lisää makroekonomista vakautta ja on mahdollistanut hallituksen voimakkaat toimet taloustaantuman torjumiseksi. Työvoima Norjassa on vallinnut viime vuodet lähes täystyöllisyys. Vuonna 2009 keskimääräinen työttömyysaste oli 3,2 prosenttia. Economist Intelligence Unit ennustaa, että työttömyysaste nousee 3,7 prosenttiin vuonna 2010 ja 4,0 prosenttiin vuonna Paikoin vallitseva työvoimapula on aiheuttanut palkkojen voimakasta kasvua. Työvoimapula vaivaa erityisesti terveydenhoito- ja sosiaalisektoria, mutta pulaa on myös rakennustyöntekijöistä, insinööreistä, esikoulunopettajista sekä ravintolahenkilökunnasta. Vuonna 2008 keskimääräinen kuukausipalkka oli Norjassa NOK (3 975 EUR). Vuonna 2008 palkat kasvoivat keskimäärin 6 prosenttia. Ostovoimapariteetilla korjattuna norjalaisten palkkataso on matalampi kuin Saksassa tai Tanskassa, mutta hieman korkeampi kuin Suomessa tai Ruotsissa. Kasvava työttömyys sekä valmistusteollisuuden ongelmat hidastavat lähivuosina palkkatason nousua Norjan työvoimasta yli 2/3 työskentelee palvelualoilla, 1/5 teollisuudessa ja vain noin 4 prosenttia maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen piirissä. Talouskasvuun on osaltaan vaikuttanut tehtyjen työtuntien määrän kasvu ja poissaolojen vähentyminen. Vaikka työvoimaan osallistumisen aste on Norjassa korkea, yksi hallituksen pitkäaikaisista tavoitteista on muuttaa varhaiselle eläkkeelle jäämisen trendiä. Tätä varten eläkejärjestelmän uudistukset otetaan asteittain käyttöön vuodesta 2011 alkaen. Työn tuottavuus on laskenut vuodesta 2006 lähtien. Yhtenä syynä tähän voi olla se, että Norjassa on sijoitettu suhteellisen vähän tutkimukseen ja kehitykseen (mikä muodostaa vain noin 1 prosentin BKT:sta) sekä elinikäiseen oppimiseen. Työvoiman tietojen ja taitojen parantaminen on oleellista tulevan kasvun kannalta kun otetaan huomioon se, että BKT:n kasvun vauhdittaminen kasvattamalla työllisyysastetta tulee hankalammaksi. Norjan työikäisen väestön ennustetaan lisääntyvän kuluvalla vuosikymmenellä. Vaikka se sitten väheneekin 2020-luvulla, väheneminen on paljon hitaampaa kuin monissa muissa Länsi-Euroopan maissa.

13 Norjan maaraportti 13 (28) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Norja ei ole EU:n jäsen, mutta kuuluu Euroopan talousalueeseen eli ETA:an ja on siten sitoutunut useisiin EU-maita koskeviin sopimuksiin. Norja liittyi ETA:n jäseneksi EU:n ja ETA:n välinen sopimus tuli voimaan Sopimuksen tarkoituksena on luoda yhteiset eurooppalaiset markkinat EU:n ja ETA:n alueella. ETA-sopimus varmistaa liiketoiminnan vapaan pääsyn kaikkien jäsenmaiden alueelle. Sekä norjalaisilla että ulkomaisilla yrityksillä, jotka on perustettu Norjassa, on samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin EU-maissa perustetuilla yrityksillä. Norja on useiden merkittävien kansainvälisten järjestöjen jäsen (mm. YK, OECD, NATO, WTO) ja aktiivinen toimija mm. YK:ssa sekä suurimpia kehitysavun antajia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Huhtikuussa 2010 allekirjoitettiin historiallinen sopimus Venäjän kanssa Barentsinmeren jakamisesta, mikä mahdollistaa öljyn etsimisen alueelta. Norja ja ETA-sopimus Teollisuustavaroiden kauppa EU-maiden ja Norjan välillä on tullivapaata. Kalastustuotteiden, maataloustuotteiden ja muiden elintarvikkeiden tullit on monissa tapauksissa poistettu tai niitä on alennettu huomattavasti. ETA-sopimus ei kata puolivalmisteita ja puolivalmiita elintarvikkeita, minkä seurauksena mm. lihan ja meijerituotteiden tullimaksut ovat erittäin korkeat Norjaan tuotaessa. Norja ei osallistu ALV-yhteistyöhön, joten maahan tuotavien tuotteiden on edelleen käytävä läpi tullitarkastus. Norjan ETA-sopimus merkitsee käytännössä mm. seuraavaa: Tekniset kaupan esteet on poistettu yhteisillä elinkeinoelämän tukia koskevilla säädöksillä ja yhteisillä tuotestandardeilla ja valvontajärjestelmillä. Julkisille hankinnoille, jotka ylittävät tietyt kynnysarvot, pyydetään tarjoukset sekä Norjasta että EU-maista. Kaikki ETA-yritykset osallistuvat yhdenmukaisin ehdoin. Palvelujen kauppa sisältyy myös ETA-sopimukseen. Norja on pannut täytäntöön suuren osan EU:n palvelujen kauppaa koskevista säädöksistä, erityisesti ne säädökset, jotka koskevat rahoituspalveluja, ilmaliikennettä, merenkulkua, teleliikennettä, rautatietä ja maanteitä.

14 Norjan maaraportti 14 (28) Yritysten sijoittamisvapaus on toteutettu koko ETA-alueella. Sijoittajat EU-maista voivat sijoittaa yrityksiin tai kiinteään omaisuuteen Norjassa. Norjalaisilla sijoittajilla on samat mahdollisuudet EU-maissa. Norjan kansalaiset ja EU-kansalaiset voivat matkustaa vapaasti koko ETA-alueella ja hakea työtä haluamastaan maasta. Se, joka löytää työtä jostakin maasta kolmen kuukauden sisällä, saa oleskeluluvan itselleen ja perheelleen sekä saman sosiaaliturvan kuin isäntämaan kansalaisetkin. Sosiaalinen ulottuvuus EU-yhteistyössä koskee myös Norjaa. Yhteisiä säädöksiä koskien työoikeutta ja työympäristöä ollaan luomassa. Työelämän osapuolet Norjasta osallistuvat sosiaaliseen keskusteluun EU:ssa. Ulkomaankaupan kehitys Tavarakauppa vuosina (miljardia USD) e 2011e Vienti 104,0 122,8 137,3 173,6 122,8 141,5 142,6 Tuonti 55,1 62,9 77,0 85,9 65,8 70,6 74,1 Kauppatase 48,9 59,9 60,3 87,6 57,0 70,8 68,5 Lähde: EIU 06/2010 (e=ennuste) Norjan ulkomaankauppa on vuoden 2003 jälkeen kasvanut erittäin voimakkaasti kohonneen öljyn hinnan ansiosta. Viennin arvon kasvaminen on ennen kaikkea seurausta öljyn korkeasta maailmanmarkkinahinnasta. Tuontia puolestaan kasvatti kotimaisen kysynnän voimistuminen, johon myötävaikuttivat mm. väestön reaalipalkkojen nousu ja alhainen korkotaso. Kansainvälinen talouskriisi heijastui ulkomaankauppaan. Viennin kysyntä heikentyi merkittävästi vuonna 2008 ja vientihinnat laskivat jyrkästi. Kiinan taloutta koskevat myönteisemmät ennusteet ja sitä myötä kasvava raaka-aineiden kysyntä sekä Yhdysvaltojen talouden elpyminen ovat kuitenkin hyviä uutisia norjalaiselle taloudelle. Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 (% kokonaisviennistä)

15 Norjan maaraportti 15 (28) Raakaöljy, maakaasu ja öljytuotteet 65,0 Koneet ja kuljetusvälineet 11,3 Valmistetut tavarat 8,4 Ruoka ja elävät eläimet 6,1 Lähde: EIU 06/2010 Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2009 (% kokonaistuonnista) Koneet ja kuljetusvälineet 39,9 Erinäiset valmistetut tavarat 15,7 Valmistetut tavarat 15,1 Kemikaalit 10,1 Lähde: EIU 06/2010 Tärkeimmät kauppakumppanit Norjan tärkein kauppakumppani vuonna 2009 viennin osalta oli Iso-Britannia (24,2 prosenttia). Muita merkittäviä vientimaita olivat Saksa, Alankomaat ja Ranska. Tuonnin osalta Ruotsin osuus oli 13,9 prosenttia. Saksa oli toiseksi merkittävin tuontimaa, ja muita merkittäviä tuontimaita olivat Kiina ja Tanska. Norjan tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 (% kokonaisviennistä) Iso-Britannia 24,2 Saksa 13,5 Alankomaat 10,8 Ranska 8,5 EU 80,2 Lähde: EIU 06/2010 Norjan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 (% kokonaistuonnista)

16 Norjan maaraportti 16 (28) Ruotsi 13,9 Saksa 12,8 Kiina 7,8 Tanska 6,8 EU 66,2 Lähde: EIU 06/2010 Kauppa Suomen kanssa Suomen kauppa Norjan kanssa vuosina , miljoonaa EUR vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen kauppa Norjan kanssa vuonna 2009 Vienti, milj. e Osuus, % Muutos % Tuonti, milj. e Osuus, % Muutos % Tase, milj. e , , Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta)

17 Norjan maaraportti 17 (28) Ulkomaankaupan rakenne Suomen vienti Norjaan Merkittävimpiä suomalaisia vientituotteita ovat perinteisesti olleet koneet, laitteet ja kuljetusvälineet. Vuonna 2009 kyseisen ryhmän osuus Suomen koko viennistä Norjaan oli 47, 0 prosenttia. Koneiden ja kuljetusvälineiden ohella Norjaan on perinteisesti viety paperia, rautaa ja terästä ja puhelinlaitteita. Suomen vienti Norjaan 2009 Valmiit tavarat 9,1 % Elintarvikkeet ja juomat 1,6 % Raaka-aineet, polttoaineet 5,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 11,2 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 47,0 % Valmistetut tavarat 25,2 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Norjaan vuonna 2009 milj. Osuus Muutos SITC-nimike EUR % % 1 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 133, Eri toimialojen erikoiskoneet 120, Moottoriajoneuvot 107, Muut sähkökoneet ja -laitteet 92, Rauta ja teräs 84, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 74, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 69, Tuotteet epäjalosta metallista 60, Voimakoneet ja moottorit 58, Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 46, tärkeintä yhteensä 847,8 63 Suomen koko vienti 1344, Lähde: Tullihallitus 03/2010

18 Norjan maaraportti 18 (28) Suomen tuonti Norjasta Suomen tuonnin rakenne Norjasta on monipuolistunut viime vuosien aikana. Suomen tuontia hallitsevat kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet. Tämän tuoteryhmän osuus on noin 30 prosenttia tuonnista. Muista ryhmistä tärkeimpiä ovat rauta, teräs ja muut metallit sekä kala ja kalavalmisteet. Suomen tuonti Norjasta 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 10,9 % Valmiit tavarat 5,5 % Elintarvikkeet ja juomat 13,3 % Valmistetut tavarat 16,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 13,9 % Raaka-aineet, polttoaineet 40,0 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Norjasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 324, Kalat ja kalavalmisteet 101, Muut metallit 71, Epäorgaaniset kemialliset aineet 64, Rauta ja teräs 61, Kaasut 36, Eri toimialojen erikoiskoneet 25, Erinäiset kemialliset tuotteet 24, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 23, Muut valmiit tavarat 22, tärkeintä yhteensä 757,4 75 Suomen koko tuonti 1003, Lähde: Tullihallitus 03/2010

19 Norjan maaraportti 19 (28) Ulkomaiset investoinnit Suoria sijoituksia Norjaan tehtiin vuonna ,7 miljardin USD arvosta. Suorien sijoitusten nettomäärä oli miinus 21,8 miljardia USD ja kokonaisvaranto oli 123,3 miljardia USD. Suorien sijoitusten osuus Norjan BKT:sta oli 0,5 prosenttia. Norja on siis suorien ulkomaisten investointien osalta jäljessä useimmista Länsi-Euroopan maista, joissa suorien ulkomaisten investointien osuus BKT:sta on noin 30 prosenttia. Tähän vaikuttaa se, että merkittävä osa öljyteollisuudesta on kansallisessa omistuksessa. Norjasta tehtiin ulkomaille suoria sijoituksia miinus 23,5 miljardin USD arvosta vuonna Suurin osa Norjaan tulleista suorista ulkomaisista investoinneista on peräisin EUmaista ja Yhdysvalloista. Eniten ulkomaisia investointeja on suuntautunut öljy- ja kaasuteollisuuteen. Öljy- ja kaasukenttien ohella investointeja on tehty Osloon ja sen lähiympäristöön pääasiassa vähittäis- ja tukkukauppaan sekä pankki- ja rahoitussektorille. Offshore-sektorin suuri merkitys selittää Yhdysvaltojen ja Hollannin suuren osuuden investoijamaiden joukossa. Kyseisten maiden suuret öljy-yhtiöt, kuten Exxon-Mobil, Texaco ja Royal Dutch Shell ovat tehneet huomattavia investointeja Norjaan. Öljysektorille ovat muista eurooppalaisista yrityksistä investoineet mm. brittiläinen BP-Amoco ja ranskalainen Total. Ulkomaiset öljy-yhtiöt tekevät kiinteää yhteistyötä norjalaisen StatoilHydron kanssa. Suomalaiset investoinnit Norjassa toimii noin 194 suomalaisyritystä. Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Norjassa oli 855 miljoonaa euroa vuonna Vuoden 2009 aikana Suomesta tehtiin Norjaan suoria sijoituksia nettomääräisesti miinus 46 miljoonan euron arvosta. Maa- ja metsätalous Manner-Norjan maa-alasta 2,9 prosenttia on viljelymaata Maatilojen määrä oli vuonna Määrä on laskenut 2000-luvun alusta n. 3-6 prosenttia vuodessa. Valtion tuki maataloudelle on huomattavaa, koska on haluttu mahdollistaa asutus ja elinkeinon harjoittaminen myös maan pohjoisosissa.

20 Norjan maaraportti 20 (28) Norja on pitkälle omavarainen lihan, kalan, perunoiden ja maitotaloustuotteiden osalta, mutta tuo suurimman osan viljatuotteista. Norja on maailman suurimpia kalastusmaita, ja sen osuus koko maailman saaliista on n. 2 prosenttia. Metsää on 22 prosenttia Norjan kokonaispinta-alasta, pääasiassa havupuuta. Kalastus on merenkulun ohella perinteinen norjalainen elinkeino. Norjan hallitsema rannikko- ja merialue on Euroopan laajin ja tarjoaa hyvät kalastusmahdollisuudet (silli, turska, makrilli ym.). Kalastuksen merkitys taloudelle on kuitenkin vähentynyt osittain öljy- ja kaasuteollisuuden merkityksen kasvun vuoksi, mutta myös ylikalastuksen aiheuttaman varantojen niukentumisen seurauksena. Kalastus ja siihen liittyvät elinkeinot ovat kuitenkin merkittävässä asemassa erityisesti rannikolla, jossa kalastus tarjoaa pääelinkeinon lähes ihmiselle ja työtä elintarviketeollisuudessa noin ihmiselle. Merkittävin kala on lohi, jonka pyynti on n. 100 kg jokaista norjalaista kohti. Lohen hinta kävi huipussa vuosituhannen vaihteessa, jonka jälkeen se laski noin puoleen huippuhinnasta. Viime vuosina suuntaus on ollut hieman ylöspäin. Tärkeimmät lohen vientimarkkinat ovat Ranska, Tanska ja Japani. Lohi muodostaa noin 40 prosenttia kalateollisuuden viennistä. Teollisuus Öljyn- ja kaasuntuotannon sekä koneenrakennuksen ohella suurimmat teollisuudenalat Norjassa ovat elintarviketeollisuus, laivojen ja öljylauttojen rakennus sekä kirjapaino- ja kustannusteollisuus. Suuri osa teollisuudesta liittyy välillisesti öljyn ja kaasun tuotantoon tai on kotimarkkinateollisuutta. 50 suurimmasta yrityksestä 10 on öljy-yhtiöitä, lopuista useimmat liittyvät offshore-teollisuuteen. Kymmenen suurimman joukossa on mm. Aker Kvaerner, joka tuottaa tuotanto- ja koneenrakennuspalveluita offshore-teollisuudelle. Teollisuustuotanto on ollut tämän vuosikymmenen aikana lievässä laskussa, mikä johtuu mm. korkeasta kustannustasosta. Öljy- ja kaasuteollisuus Norja on Euroopan suurin öljyntuottaja ja maailman kolmanneksi merkittävin öljynviejämaa Saudi-Arabian ja Venäjän jälkeen. Raakaöljyn tuotanto oli vuonna 2006 keskimäärin 2,8 miljoonaa tynnyriä päivässä (b/d), mikä on 3,3 prosenttia koko maailman raakaöljyn tuotannosta. Vuosituotanto on laskenut vuosikymmenen alusta lähtien, mutta viime vuosien voimakas hinnannousu on lisännyt tuloja selvästi. Kotimarkkinoiden pienuuden vuoksi suurin osa tuotannosta myydään ulkomaille.

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot