Mira Stenholm AIKALISÄ PERHEELLE. Työmarkkinajärjestöjen kampanja perhevapaiden tasa-arvoisen käytön edistämiseksi. Raportti 2002

Transkriptio

1 Mira Stenholm AIKALISÄ PERHEELLE Työmarkkinajärjestöjen kampanja perhevapaiden tasa-arvoisen käytön edistämiseksi Raportti 2002 Julkaistu Työsuojelurahaston avustuksella

2 ESIPUHE Työmarkkinoiden keskusjärjestöt toteuttivat keväällä 2002 AIKALISÄ PERHEELLE kampanjan, jonka tavoitteena oli edistää perhevapaiden tasa-arvoista käyttöä. Huhtikuussa järjestettiin eri puolilla Suomea kuusi iltapäiväseminaaria, joihin osallistui työpaikkojen avainhenkilöitä työnantaja- ja työntekijäpuolelta: henkilöstöpäälliköitä, luottamushenkilöitä, YT-edustajia ja työsuojeluvaltuutettuja. Tilaisuuksiin kutsuttiin myös perhepolitiikan tutkijoita sekä muita yhteistyötahojen edustajia TE -keskuksista, neuvolaverkostosta, Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, kunnista ja Kelasta. Perhevapaakampanjan toteutti keskusjärjestöjen yhteistyöryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Riitta Martiskainen (Toimihenkilökeskusjärjestö STTK), Ulla Aitta (AKAVA), Marja Erkkilä (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK), Katariina Kietäväinen (Kirkon Sopimusvaltuuskunta KiSV), Lasse Kiivanen (Valtion Työmarkkinalaitos VM), Pirkko Leivo (Kunnallinen työmarkkinalaitos KT), Tapani Saukkonen (Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT; Ismo Äijö asti), Mirja-Maija Tossavainen (Palvelutyönantajat PT; Meri Virta sihteerinä asti). Työryhmän työhön osallistui myös Kari Ilmonen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kampanjan asiantuntijapuheenvuoroissa, työpaikoilta pyydetyissä esimerkeissä ja käydyissä keskusteluissa tuotiin esiin erilaisia mahdollisuuksia sekä kehittämistarpeita työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Uutta ilmettä ja vaikuttavuutta asenne-kampanjan sanomalle haettiin myös teatteri Geistin pienoisnäytelmien kuvauksilla erilaisista perhetilanteista. Työryhmä haluaa kiittää kampanjan onnistumiseen myötävaikuttaneita alueellisten valmisteluryhmien jäseniä, seminaarien alustajia ja esiintyjiä sekä Minna Salmea (Stakesin Työn ja perheen yhteensovittamisen kehittämishankkeet työyhteisöissä) ja seminaarikuntien edustajia hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitos kuuluu perhevapaakokemuksistaan seminaarissa kertoneille isille, joiden puheenvuorot virittävät vilkkaan keskustelun. AIKALISÄ PERHEELLE kampanjan raportin on kirjoittanut Stakesin projektisuunnittelija Mira Stenholm, jolle parhaat kiitokset tasapainoisesti eri näkökulmia esiin tuovasta yhteenvedosta. Työmarkkinakeskusjärjestöt Aikalisä perheelle kampanjan työryhmä

3 Sisällysluettelo 1 Aikalisä perheelle kampanja 1 2 Taustaa Perhevapaajärjestelmä pähkinänkuoressa Perhevapaiden käytön jakautuminen sukupuolten välillä Perhevapaiden taloudellisista vaikutuksista 3 3 Kampanjan tavoitteet ja sisältö 4 4 Seminaareista poimittua Isien kokemuksia perhevapaista Työnantajanäkökulmat työn ja perheen yhteensovittamiseen Asiantuntijoiden näkemykset perhevapaista Työaikakäytännöt Seminaarikeskustelua 7 5 Lopuksi 9 Liitteet 1 Laskelma perhevapaiden taloudellisesta vaikutuksesta 10 2 Lehdistötilaisuudet ja tiedotteet 11 3 Tiedotusmateriaali 25 4 Ohjelmarunko ja esiintyjät 26 5 Ratkaisumalliehdotukset 28 6 Lehtiartikkelit 30

4 1 Aikalisä perheelle -kampanja Työmarkkinakeskusjärjestöjen tasa-arvon yhteistyöryhmä käynnisti Aikalisä perheelle - kampanjan keväällä Kampanjaa varten perustettiin työryhmä, joka järjesti yhteistyössä eri osapuolten kanssa huhtikuun 2002 aikana kuusi iltapäiväseminaaria perhevapaiden käytöstä eri puolilla Suomea. Hankkeen päärahoittajana toimi Työsuojelurahasto. Aikalisä perheelle -kampanjan lähtökohtana oli tulopoliittisen sopimuksen kirjaus. Kohdassa 2.2 (Työmarkkinakeskusjärjestöjen tasa-arvon yhteistyöryhmä, ns. pyöreä pöytä) kirjoitetaan: Osapuolet toteuttavat yhteistyössä alueellisia tilaisuuksia, joiden tavoitteena on työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen edistämällä perhevapaiden tasa-arvoista käyttöä. Tilaisuuksia varten perustetaan yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana mm. keskusjärjestöt, kunnat, neuvolat, työvoimatoimistot ja Kela. Työryhmä tekee yhteistyötä paikallisten työyhteisöjen kanssa. Esille tulleista hyvistä käytännöistä ja toimenpiteistä laaditaan tiedotusaineisto. Tilaisuudet toteutetaan vuoden 2001 aikana. Tilaisuuksien toteuttajana on osapuolten pysyvä yhteistyöryhmä tasa-arvon edistämiseksi (ns. pyöreä pöytä), jota täydennetään STM:n edustuksella. Hankkeen rahoitus haetaan työelämäohjelmista.` Suomessa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta tuetaan erityisellä perhevapaajärjestelmällä. Lain suomista yhtäläisistä mahdollisuuksista huolimatta perhevapaiden käyttö jakautuu epätasaisesti miesten ja naisten välillä. Esimerkiksi oikeutta vanhempainvapaaseen käytti vuonna 2000 vain 2,2 prosenttia miehistä, vaikka isällä ja äidillä on lain mukaan yhtäläinen oikeus sen käyttöön. Perheen perinteisessä toimintamallissa isä hankki tuloja kodin ulkopuolella ja äiti hoiti pienet lapset kotona. Tämä on omalta osaltaan vaikuttanut naisten heikompaan asemaan työmarkkinoilla. Eräänä ratkaisuna tämän ongelman korjaamiseksi on esitetty isän vahvempaa osallistumista perheen arkeen lisäämällä isien käytettävissä olevien perhevapaiden käyttöä. Aikalisä perheelle -kampanjan taustalla on työmarkkinajärjestöjen yhteinen näkemys siitä, että hyvin toteutetusta perhe- ja työelämän yhteensovittamisesta hyötyvät niin lapset, perhe, työyhteisö kuin työnantajakin. Lisäksi pidetään tärkeänä, että vanhemmuutta jakamalla lisätään yhteiskunnan ja työelämän tasa-arvoa. Kampanjan tavoitteena on ennen kaikkea kannustaa perheitä nykyistä tasapuolisempaan perhevapaiden käyttöön eli lisäämään isien osuutta perhevapaiden käyttäjinä. Päämäärään pyritään lisäämällä tietoa olemassa olevista mahdollisuuksista ja herättämällä keskustelua aiheesta. Raportissa selvitetään kampanjaa, sen tavoitteita ja toteutusta. Esiin nostetaan myös poimintoja seminaarikeskusteluista. Lisäksi arvioidaan kampanjan onnistumista.

5 2 Taustaa Perheisiin kuuluu Suomessa 78,2 prosenttia väestöstä. Vuonna 2001 syntyi noin lasta. Suomalaiset naiset synnyttävät keskimäärin 1,74 lasta. Syntyvyys on ollut laskussa viime vuosina ja ensimmäisen lapsen hankinta on siirtynyt, ensisynnyttäjien keski-ikä on lähes 28 vuotta. (Tilastokeskus/ Perheet, 2001:12) Verrattuna muuhun Eurooppaan suomalaisten naisten osallistuminen työelämään on edelleen korkea. Noin 70 prosenttia naisista työskentelee kodin ulkopuolella ja heistä noin 90 prosenttia on kokopäivätyössä. Kolmessa neljästä suomalaisperheestä sekä äiti että isä käyvät ansiotyössä. Äitien työssäkäyntiä on lisännyt työvoiman kysynnän kasvu, kohonnut koulutustaso sekä perhepolitiikka, muun muassa lasten päivähoidon kehittäminen. ( Elämää Euroopassa` - seminaariraportti/ Stakes, 1999). EU:n työllisyysstrategiaan sisältyvä väestön korkean työllisyysasteen tavoite sekä suomalaisen työikäisen väestöosuuden pieneneminen merkitsevät käytännössä sitä, että Suomessa naisten työhön osallistumista on jatkossakin kaikin keinoin kannustettava. Molempien vanhempien työssäkäynti merkitsee yleensä perheen parempaa toimeentuloa, mutta lyhentää samalla vanhempien päivittäistä aikaa lasten kanssa. Suomalaisten naisten kohonnut koulutustaso on merkinnyt myös sitä, että kahden uran perheet` ovat yleistyneet. Perhe- ja työelämän yhteensovittaminen on kokonaisuus, johon perhevapaiden käyttö vaikuttaa keskeisesti. Perhepolitiikan keskeisenä tavoitteena on turvata pienten lasten vanhemmille mahdollisuus osallistua lasten hoitoon. Vanhemman oikeudesta perhevapaaseen säädetään työsopimuslaissa ja oikeudesta päivärahaan perhevapaan ajalta säädetään sairausvakuutuslaissa. Perheen valintoihin vaikuttaa ensisijaisesti mahdollisuudet käyttää oikeuksiaan perhepoliittisiin vapaisiin, asenteet ja taloudellinen tilanne. Tasavertaiset mahdollisuudet perhevapaiden käyttöön ovat lainsäädännön ja sopimusten osalta kunnossa. Mahdollisuuksista huolimatta suomalaiset isät eivät hyödynnä riittävästi lain tarjoamaa tilaisuutta jakaa äidin kanssa perhevapaita. Ongelmana nähdään tiedon puute omista oikeuksista, pelko perheen taloudellisista menetyksistä ja rohkeuden puute erilaisten valintojen tekemiseen. Isän osuuden lisäämistä perhevapaiden käytössä on perusteltu paitsi työnantajakustannusten tasaamisella myös työmarkkinoiden tasa-arvoistumisella ja isän paremmalla mahdollisuudella kehittää kiinteä suhde lapseensa. Työn ja perheen yhteensovittamisen ajatus ja toteuttaminen mahdollisuuksien rajoissa kuuluu hyvään nykyaikaiseen henkilöstöpolitiikkaan. 2.1 Perhevapaajärjestelmä pähkinänkuoressa Perhevapaista (äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa sekä pakottavasta perhesyystä annettava vapaa) on pääsääntöisesti säädetty työsopimuslaissa. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta Kela maksaa sairasvakuutuksen mukaista päivärahaa arkipäiviltä eli 6 päivältä viikossa ja 25 päivältä kuukaudessa. Äitiysvapaa on 105 arkipäivää. Työntekijä ei voi luopua oikeudestaan äitiysvapaaseen. Isyysvapaa on yhteensä 18 arkipäivää. Isä voi pitää vapaan korkeintaan neljässä jaksossa äitiys- ja vanhempainvapaan aikana. Vanhempainvapaa on yhteensä 158 arkipäivää. Vanhempainvapaan voi pitää

6 jompikumpi vanhemmista kokonaan tai isä ja äiti voivat jakaa vanhempainvapaan. He eivät kuitenkaan voi olla vanhempainvapaalla samanaikaisesti. Vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen, kun lapsi on alle 3-vuotias. Hoitovapaan ajalta on oikeus kotihoidontukeen. Vanhemmat voivat jakaa hoitovapaan keskenään haluamallaan tavalla. Lapsen vanhemmilla on oikeus myös osittaiseen hoitovapaaseen sen kalenterivuoden loppuun asti, kun lapsi aloittaa peruskoulun. Jos lapsi äkillisesti sairastuu, on lapsen vanhemmilla oikeus jäädä tilapäiselle hoitovapaalle hoitamaan alle 10-vuotiasta lasta korkeintaan neljäksi päiväksi. Perhevapaajärjestelmän kehittäminen on ollut jatkuvan kiinnostuksen kohteena. Keväällä 2002 valtioneuvosto otti myönteisen kannan isäkuukauteen. Valtioneuvosto esitti lapsipoliittisessa selonteossa mallin eduskunnalle. Esillä olevassa mallissa kuukauden vapaa rakentuu siten, että isä saa nykyisen isyysvapaan lisäksi oikeuden 12 lisäpäivään, jos hän käyttää vähintään 12 päivää myös perheen yhteisessä käytössä olevasta vanhempainvapaasta. Tämän lisäksi isällä säilyy oikeus nykyiseen 18 päivän isyysvapaaseen. Jos isä ei käytä oikeuttaan lisäpäiviin, perheen etuudet säilyvät nykyisellään. Malli sisältyy valtiovarainministeriön laatimaan vuoden 2003 budjettiesitykseen. 2.2 Perhevapaiden käytön jakautuminen sukupuolten välillä Vaikka äitiysvapaata lukuun ottamatta kaikki muut vanhempainvapaat ovat yhtä lailla isien ja äitien käytettävissä, isät eivät juuri näitä vapaita käytä. Äidit käyttävät hyväkseen lähes sataprosenttisesti neljän kuukauden äitiysvapaan. Lähes kaksi kolmasosaa isistä pitää ainakin osan kolmen viikon isyysvapaasta. Keskimäärin he pitävät isyysvapaata 12,7 päivää eli noin kaksi viikkoa (enimmäiskesto on tällä hetkellä 18 päivää). Isyysvapaata käyttävistä isistä noin puolet käyttää isyysvapaan kokonaan eli kolme viikkoa. Isyysvapaiden käyttö on lisääntynyt vähitellen viime vuosina, kun taas isyysvapaan keskimääräinen kesto on pysynyt lähes ennallaan. Vuonna 2000 vanhempainvapaalla oli vain 1500 isää, kun samana vuonna vanhempainvapaalla oli yli äitiä. Äidit pitävät usein kokonaan noin kuuden kuukauden vanhempainvapaan. Isyysvapaan jälkeen vanhempainvapaalle jää vain murtoosa isistä. Isistä vanhempainvapaata käyttää vain noin kaksi prosenttia. Vapaata isät pitivät keskimäärin 64,4 päivää. Sekä vanhempainvapaata käyttävien isien määrä että pidetyn jakson pituus ovat olleet laskusuunnassa lamavuosien jälkeen. Tällä hetkellä vanhempainvapaalle jää harvempi isä kuin koskaan 80-luvun puolivälin jälkeen. 2.3 Perhevapaiden taloudellisista vaikutuksista Suomalaiset työmarkkinat ovat jakautuneet sukupuolen mukaan. Esimerkiksi kunta-alalla henkilöstöstä 76 prosenttia on naisia. Perhevapaiden epätasa-arvoinen käyttö rasittaa eri tavoin toimialoja. Vapaat rasittavat erityisesti naisvaltaisia aloja. Perhevapaiden tasapuolisempi käyttö tasaisi kustannuksia ja perhesyistä johtuvia poissaoloja työmarkkinasektorien kesken. Laskelma parempituloisen huoltajan jäämisestä vanhempainvapaalle ja sen vaikutuksesta perheen talouteen osoittaa, että käytettävissä olevat tulot pienenevät melko vähän (ks. liite 1).

7 3 Kampanjan tavoitteet ja sisältö Työmarkkinakeskusjärjestöt toteuttivat kampanjan järjestämällä yhteistyössä huhtikuun aikana kuusi iltapäiväseminaaria perhevapaiden käytöstä eri puolella Suomea. Kampanja alkoi Helsingistä ja jatkui Tampereella 16.4., Kouvolassa 18.4., Kuopiossa ja päättyi Oulun tilaisuuteen Osanottajia oli seminaareissa paikkakunnasta riippuen. Iltapäiväseminaareja edelsi tunnin mittainen lehdistötilaisuus. Niistä vastasivat keskusjärjestöjen tiedottajat kussakin kaupungissa työnantaja- ja palkansaajajärjestöille sovittujen avaus- ja päätöspuheenvuorojen mukaan. (ks. liite 2) Kampanjan tavoitteena oli kannustaa perheitä nykyistä tasapuolisemmin perhevapaiden käyttöön eli lisäämään isien osuutta perhevapaiden käyttäjinä. Päämäärään pyrittiin ennen muuta lisäämällä tietoa olemassa olevista mahdollisuuksista. Tarvittiin isiä, jotka kertoisivat konkreettisista kokemuksista kotona olostaan lastensa kanssa. Lisäksi tarvittiin yrityksiä ja organisaatioita, jotka kertoisivat, mitä asioita työyhteisö kohtaa työntekijän jäädessä perhevapaalle. Tietoa perhevapaista jaettiin laki- ja talousasiantuntijan, työaika-asiantuntijan ja kasvatusalan ammattilaisen sekä tiedotusmateriaalin (ks. liite 3) avulla. Seminaarien tarkoituksena oli lähestyä perhevapaita ihmisläheisesti`. Kaikki seminaaritilaisuudet noudattivat samaa ohjelmarunkoa (ks. liite 4), joskin puhujat vaihtuivat tilaisuuksien mukaan. Alustuksia seurasi 20 minuutin keskusteluosuus. Työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat pitivät tilaisuuden avaus- ja päätöspuheenvuorot. Puheenvuoroissa pohdittiin perhevapaiden merkitystä eri osapuolille ja nostettiin esiin erilaisia ratkaisuehdotuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen (ks. liite 5). Perhevapaalainsäädännöstä oli kertomassa sekä Kelan että Sosiaali- ja Terveysministeriön edustaja. Alustuspuheenvuoroissa pureuduttiin perhevapaiden käyttöön ja selvennettiin erilaisten käsitteiden merkityksiä. Jokaisessa seminaarissa oli myös järjestön edustaja puhumassa hyvistä työaikakäytännöistä työmarkkinajärjestöjen yhdessä laatiman Hyvät työaikakäytännöt` julkaisun pohjalta. Julkaisun tarkoituksena on lisätä työnantajan ja työntekijän välistä keskustelua työaikojen kehittämismahdollisuuksista. Hyvät työaikakäytännöt, mukaan lukien toimiva työ- ja perhe-elämän yhteensovitus, edellyttävät toimipaikkakohtaisia ratkaisuja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden pohjalta. (ks. Työaikaratkaisut julkaisu) Jokaisessa seminaaritilaisuudessa oli mukana perhevapaita pitänyt isä (levyseppä, järjestelmäasiantuntija, erityisasiantuntija, kirvesmies, vahtimestari ja röntgenhoitaja) kertomassa omista kokemuksistaan sekä kasvatusalan ammattilainen (lastenpsykiatri, psykologi, terveydenhoitaja, suunnittelija ja lasten hyvinvointiohjelman vetäjä) puhumassa isän roolin merkityksestä lapsen elämässä.

8 Kvaerner Masa-Yards, Turun Yliopisto, Saarioinen Oy, Kouvolan kaupunki, Faster Wheeler Energia Oy ja ISS Palvelut tarkastelivat perhevapaita työnantajan näkökulmasta. Työnantajat ovat erilaisessa asemassa perhevapaiden käytön suhteen, riippuen siitä, onko kyseessä nais vai miesvaltainen` työpaikka. Näyttelijät Lilli Sukula-Lindblom ja Mikael Andersson Teatteri Geistista toivat panoksensa tietopainotteisiin seminaareihin käsittelemällä perhevapaatematiikkaa asenne- ja tunnetasolla. Pienimuotoisissa sketseissä esitettiin äitien, isien, lapsien, naapureiden, työpaikan ja työtovereiden mietteitä perhevapaista. 4 Seminaareista poimittua 4.1 Isien kokemuksia perhevapaista Valtaosa perhevapaan pitäneistä miehistä kertoi syyksi vapaan pitämiselle oman halunsa jäädä kotiin. Isät pitivät tärkeänä, että lapsi saa olla kotihoidossa mahdollisimman pitkään. Pääsääntöisesti isät korostivat perhevapaiden koskevan koko perhettä. Isien pohtiessa jäävätkö he perhevapaalle vai eivät, niin samanaikaisesti äidit miettivät tekevätkö he oikean ratkaisun lähtiessään töihin, isän ja lapsen jäädessä kotiin. Monet isät pitivät tärkeänä yhteydenpitoa ulkomaailmaan` perhevapaalla olon aikana. Toisen isän hoidellessa ammattiosaston puheenjohtajan työtä, toinen isä oli mukana työpaikkansa saunailloissa. Esimerkiksi järjestelmäasiantuntijana työskentelevä isä auttoi työkavereita puhelimitse isyysvapaansa aikana. Palatessaan työelämään isän oli helppo pyytää apua työkavereiltaan. Ongelmaksi koettiin tulojen kaventuminen. Monet kokivat taloudellisen huolen olevan esteenä perhevapaiden käytölle, toisaalta lapsi on vain hetken aikaa pieni. Perhevapaalla olo voi antaa myös isälle itselleen paljon. Lisäksi isän kotiin jäämisellä saattaa olla positiivinen vaikutus koko perheen arkeen. Isät kertoivat osallistuvansa kotitöihin (siivous ja ruoanlaitto) ahkerammin nykyään kuin ennen perhevapaalle jäämistä. Isät olivat erittäin tyytyväisiä kotiin jäämisestään. Perhevapaiden hyvinä puolina nähtiin lapsen kanssa yhdessä vietetty aika. Perhevapaalle jääminen nähtiin sijoituksena tulevaisuuteen. 4.2 Työnantajanäkökulmat työn ja perheen yhteensovittamiseen Seminaarien yhtenä alkuperäisenä tarkoituksena oli tarkastella organisaatioissa esiin tulleita hyviä käytäntöjä perhevapaiden käytön puolesta. Organisaatio ja työnantaja voivat omalla suhtautumisellaan kannustaa isiä käyttämään perhevapaita enemmän. Yritysesimerkeissä olivat edustettuina Kvaerner Masa-Yards, Turun Yliopisto, Saarioinen Oy, Kouvolan kaupunki, Faster Wheeler Energia Oy ja ISS Palvelut. Kyseiset työnantajat ovat erilaisessa asemassa perhevapaiden käytön suhteen, riippuen siitä, onko kyseessä nais- vai miesvaltainen` työpaikka. Poissaolot merkitsevät kuluja ja sijaisten järjestäminen on hankalaa. Varsinkin projektiluonteisiin asiantuntijatehtäviin on vaikea löytää sijaisia. Kvaerner Masa-Yardsin henkilöstöpäällikön mukaan on hyvä, että isille tarjotaan lainsäädännöllisesti oikeutta perhevapaisiin. Työnantajan kannalta katsottuna

9 perhevapaat nähdään kuitenkin ongelmallisina. Työntekijöiden poissaolot aiheuttavat lisäkustannuksia ja sijaisia on vaikea löytää. Turun yliopisto esitti esimerkin, miten työyhteisö voi kannustaa isiä käyttämään perhevapaita. Kannustaminen tapahtuu perhevapaiden aktiivisen tiedottamisen kautta. Turun yliopisto on jakanut tuleville isille tietopaketteja ja lisäksi järjestänyt kolme kertaa vuodessa perehdyttämiskoulutuksia, joiden yhteydessä on ollut isiä kertomassa omista vanhempainvapaakokemuksistaan. Saarioinen Oy:n henkilöstöpäällikkö korosti perhevapaiden olevan vahvasti henkilöstöpoliittinen kysymys. Yritys pyrkii olemaan kilpailukykyinen työnantaja. Perhevapaiden tarjoaminen ei ole aktiivista, mutta vapaisiin suhtaudutaan positiivisesti. Kouvolan kaupungin koulutoimenjohtajan mukaan kaupunki näkee sijaisten saatavuuden hankalana. Pätevistä sijaisista on pulaa ja niistä joudutaan kilpailemaan. Lisäksi perhevapaista on liian vähän tietoa saatavilla. Faster Wheeler Energia Oy:n henkilöstön kehittäjä esittää yrityksen ratkaisumallin tilapäisiin hoitovapaisiin. Alle 10 -vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti voi työntekijä valita kahdesta vaihtoehdosta kumman haluaa, eli jääkö hän itse kotiin hoitamaan sairasta lasta, vai ottaako hän työnantajan kustantaman hoitajan kotiin. Hoitaja tulee joko Väestöliiton lastenhoitopalvelun tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta. Mallin korostettiin olevan vaihtoehto ja se myös halutaan pitää vaihtoehtona. Työntekijät itse toivoivat tällaista vaihtoehtoa, sillä onhan työtilanteita, joista ei voi olla poissa. Lisäksi työ on sellaista, johon on vaikea löytää sijaisia. Projektiluonteinen asiantuntijatyö on myös hyvin stressaavaa. Tämä on yksi esimerkki, jolla työntekijän stressiä voidaan vähentää. ISS Palvelujen henkilöstöpäällikkö korostaa perhevapaiden olevan haaste työnantajalle. Pätevien sijaisten löytäminen on hankalaa ja Kelan korvausten anominen nähdään työläänä työnantajalle. Yritysesimerkkien valossa näyttää siltä, että eri työnantajat ovat erilaisessa asemassa perhevapaiden käytön suhteen. Käytännön ongelmista huolimatta perhevapaisiin suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti. 4.2 Asiantuntijoiden näkemykset perhevapaista Lastenpsykiatri, psykologi, terveydenhoitaja, suunnittelija sekä lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman vetäjä toivat seminaareihin oman näkökulmansa perhevapaisiin. Puheenvuoroissa nousi esiin perhevapaiden ratkaiseva rooli sen kannalta, miten hyvin tai huonosti perheet voivat. Perhevapaajärjestelmän tarjoamat mahdollisuudet nähdään merkittävänä keinona lisätä lapsen ja isän yhdessäolon määrää. Järjestelmä nähdään hyvänä, mutta ajattelun arvopohjaan toivotaan muutosta. Asiantuntijat korostivat isän roolia perheessä. Jos perhe voi hyvin, voi mies hyvin ja toisin päin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista tulisi kaikkien osapuolten kantaa huolta ja vastuuta. Työssä jaksamisen kannalta katsottuna perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat ovat omalta osaltaan olleet lisäämässä työssäkäyvien vanhempien taakkaa ja sitä kautta heikentäneet koko perheen hyvinvointia. Kasvatus- ja perheneuvolan psykologi

10 korostaa puheenvuorossaan isän roolia perheessä. Isän voima ja luotettavuus ovat lapsen kehityksen kulmakiviä. Isän läsnäolo ja hänen opetuksensa ristiriitojen ratkaisemisessa auttaa lasta selviämään oman kaveripiirinsä ihmissuhteissa. Psykologin mukaan isän poissaolo perheestä on vakava ongelma lapsille ja nuorille. Sopimusjohtaja korosti isyysvapaiden antavan mahdollisuuden lujittaa isän ja lasten välistä suhdetta ja kohottaa siten elämän laatua. Lastenpsykiatrin mukaan lapsi kaipaa erityisesti arkista yhdessäoloa tavallisten asioiden parissa. Terveydenhoitajan mukaan monissa yhteyksissä on osoitettu, että isän aktiivinen rooli vastasyntyneen lapsen hoidossa on omiaan syventämään isän ja lapsen välistä suhdetta. Isän osallistuessa aktiivisesti lapsen arkeen, hän voi löytää uutta sisältöä elämäänsä. Eläminen lapsen kanssa voi olla miehelle valinnanvaraa lisäävä elämän alue eikä välttämättä taakka. Lastenpsykiatrin mielestä Aikalisä perheelle -kampanja on äärettömän tärkeä hanke ja aloite suomalaisen lapsen mielenterveyden tukemiselle ja koko perheen jaksamiselle. Psykologin mukaan perhevapaajärjestelmä ovat yksi ratkaisu lisätä lapsen ja perheen yhdessäolon määrää. Hänen mielestään järjestelmä on kunnossa, mutta nimenomaan isien arvopohjan pitäisi muuttua. 4.3 Työaikakäytännöt Työaika-asiantuntijoiden alustuspuheenvuorojen pohjalta käytiin keskustelua työaikajoustojen hyödyistä ja problemaattisuudesta. Työaikajoustoista hyötyvät niin perhe kuin työyhteisö ja yhteiskuntakin. Työaikajoustoihin liittyvä problemaattisuus ei ole välttämättä helposti ratkaistavissa, täytyyhän organisaation ottaa huomioon niin asiakkaiden kuin markkinoidenkin vaatimukset. Useimmiten kuitenkin sekä työnantajien että työntekijöiden yhteisin näkemyksin, työaikalainsäädännön ja työehtosopimusten puitteissa toteutetut työaikajoustot palvelevat kummankin osapuolen tarpeita. 4.4 Seminaarikeskustelua Seminaariyleisöt osallistuivat vilkkaasti mukaan keskusteluihin eri tilaisuuksissa. Oltiin kiinnostuneita, miten lähiympäristö suhtautui isän vanhempainvapaa-aikaan. Eräs isä kertoi saaneensa positiivisia kommentteja perhevapaalla olostaan, mutta hänen vaimonsa oli saanut negatiivista palautetta lähipiiriltä, lähinnä vanhemmilta naisilta. Isä kertoi olevansa tyytyväinen päätökseensä jäädä kotiin. Hän kannusti myös muita isiä tekemään samoin. Isä uskoo jatkossa lapsen hoitovastuun jakautuvan tasaisemmin molempien puolisoiden kesken. Keskustelu pyöri myös isänä olon` -kokemisen ja mahdollisten isäryhmien perustamisen ympärillä. Ehdotettiin isä-ryhmien perustamista neuvoloihin. Hyvänä ehdotuksena pidettiin ryhmien suuntaamista molemmille vanhemmille. Vanhemmuuden kiinnittämistä` joko äitiin tai isään ei pidetty hyvänä ratkaisuna. Perhevapaiden käytön esteenä eräs isä näki yliopiston määräaikaiset työsuhteet ja rahoitetut tutkimukset, joita ei voi jättää kesken. Lisäksi taloudelliset syyt nähtiin perhevapaiden käytön esteenä. Isä kertoi nettopalkkansa olleen noin 420 euroa pienempi perhevapaalla olon aikana kuin työskennellessään. Taloudellisesta menetyksestä

11 huolimatta isä korosti muiden kuin taloudellisten seikkojen vaikuttaneen hänen kotiin jäämispäätökseensä. Isä oli hoitovapaalla neljä kuukautta, josta yksi oli kesälomakuukausi. Kesälomakuukauden pitäminen hoitovapaan aikana kohensi taloudellista tilannetta. Keskustelun aikana ruodittiin, miten isiä voitaisiin innostaa käyttämään vanhempainvapaita. Yhtenä ratkaisuna nähtiin isän oma vanhempainvapaaosa. Perhevapaat nähtiin lähinnä isän omantunnon asiana ja isän oman päätöksen merkitystä korostettiin. Isän jäädessä vanhempainvapaalle, hän antaa samalla lapsen äidille mahdollisuuden edetä urallansa. Keskustelu- ja kysymysosuudessa nousi esiin myös yhteiskunnan rooli. Epäkohtia nähtiin niin verotuksessa kuin työnantajan maksujen epätasaisessa jakautumisessakin. Välttämättä ei olla tietoisia korvausten määristä. Yleisenä syynä isien vähäiselle perhevapaiden käytölle nähtiin pelko työpaikan menettämisestä ja perheen mahdolliset taloudelliset menetykset. Yleisöpuheenvuoroissa nousi esiin seuraavanlaisia ongelmakohtia perhevapaiden käytön suhteen: - Hoitovapaan minimaalinen tuki - Osa-aikatyö ei ole kaikilla aloilla mahdollista, esimerkiksi projektitöissä - Hoitovapaista ei tiedoteta tarpeeksi - Sijaisjärjestelyjen ongelmallisuus - Kelan korvauksien anominen nähdään työläänä työnantajille - Kuluja peritään vain äitien työpaikoilta - Määräaikaisuus nähdään perhevapaiden käytön esteenä Seuraavanlaisia parannusehdotuksia ja toivomuksia nostettiin esille yleisöpuheenvuoroissa: - Isille oma vanhempainvapaaosa - Kuntien ja kaupunkien välinen ero liittyen hoitovapaaseen pitäisi poistaa. - Voisiko isä pitää osan äitiyslomasta? - Korvaustasoa pitäisi nostaa - Vanhempainlomia haluttiin pidemmäksi - Yhteisverotus nähtiin yhtenä ratkaisuna - Perhevapaat pitäisi olla mahdollisia lapsen murrosikään asti - Verotuksellista uudistusta ja jonkinlaista vanhemmuuden palkkaa - Vuorotteluvapaata pidettiin eräänä ratkaisuna.

12 5 Lopuksi Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on noussut tärkeäksi työelämän kehittämiskohteeksi. Työmarkkinajärjestöt aloittivat yhteisen kampanjan, jolla pyrittiin kannustamaan perheitä nykyistä tasapuolisempaan perhevapaiden käyttöön eli lisäämään isien osuutta perhevapaiden käyttäjinä. Tiedotustilaisuuksien tarkoituksena oli jakaa tietoa perhevapaiden käytöstä, esitellä yhteensovittamisesta saatavia hyötyjä, vaikuttaa sekä miesten että naisten asenteisiin ja valintoihin ja lisäksi rohkaista erilaisten mahdollisuuksien käyttöön. Tiedon levitys onnistui ja keskusteluja syntyi eri tahojen välille. Seminaaritilaisuuksissa nostettiin esille sekä isän että työnantajan näkökulma perhevapaiden käyttöön. Isän päätökseen jäädä perhevapaalle vaikuttavat organisaation henkilöstöpolitiikka ja työyhteisökulttuuri, puoliso, sukulaiset ja ympäristö. Isän jäädessä perhevapaalle, samanaikaisesti työnantaja joutuu pohtimaan sekä sijaisjärjestelyitä että määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden tarvetta. Esimerkkien valossa näyttäisi siltä, että tällä hetkellä perhevapaat nähdään perheen omana` asiana. Perhevapaiden tarjoaminen ei ole aktiivista mutta periaatteessa niihin suhtaudutaan positiivisesti. Ollaan tietoisia siitä, että työntekijä, jolla on sekä koti- että työasiat kunnossa, jaksaa ja voi paremmin. Lisäksi halutaan parantaa työviihtyvyyttä. Periaatteessa ollaan perhevapaiden kannalla mutta käytännössä perhevapaat aiheuttavat ristiriitaa yrityksissä. Työpaikoilla koetaan ongelmalliseksi sijaisten huono saatavuus. Osanottajia oli Aikalisä perheelle -seminaaritilaisuuksissa paikkakunnasta riippuen ja yleisö koostui pääasiassa työyhteisöjen avainhenkilöistä` työntekijä- ja työnantajapuolelta. Tilaisuuksissa jaettiin tietoa perhevapaiden käytöstä laki-, taloudellinen, työaika- ja lapsinäkökulma huomioon ottaen. Seminaarien tavoitteena oli viedä keskustelua perhevapaista eteenpäin. Seminaarit saivat julkisuutta: niistä laadittiin monia lehtiartikkeleita ja puhujia haastateltiin radiossa ja TV-lähetyksissä. Tältä osin yksi kampanjan tärkeistä tavoitteista toteutui hyvin. Lehtiartikkeleita perhevapaista julkaistiin huhtikuussa sekä valtakunnallisissa ja maakuntalehdissä että eri järjestölehdissä (ks. liite 6). Tilaisuuksien jälkeen oli havaittavissa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla keskustelua perhevapaista.

13 Liite 1 1(1) 10 Laskelma perhevapaiden taloudellisesta vaikutuksesta Jos isän palkka on noin 2400 euroa ja äidin noin 2000 euroa kuukaudessa, isän kolmen kuukauden vanhempainvapaa pienentää perheen käytettävissä olevia tuloja 320 euroa vuodessa. Se on vajaat 27 euroa kuukaudessa. Jos palkkaero on hieman suurempi, eli isän palkka on 2600 euroa ja äidin 1700 euroa, perheen tulot pienevät 570 euroa vuodessa. Tämä tekee noin 47 euroa kuukaudessa. Perheen tulot siis pienevät melko vähän, koska päivärahat ovat ansiosidonnaisia ja toisaalta verotus kevenee.

14 Liite 2 1(14) 11 Lehdistötilaisuudet ja lehdistötiedotteet Lehdistötilaisuuksiin osallistunut työmarkkinajärjestöjen johto sekä heidän lehdistötiedotteensa, järjestöjen tiedottajat ja muut asiantuntijat sekä paikalla olleet median edustajat Työmarkkinajärjestöjen yhteinen yleistiedote kampanjassa: Aikalisä perheelle kampanja: Työmarkkinajärjestöt haluavat edistää perhevapaiden tasa-arvoista käyttöä Helsinki , Kuntatalo Lauri Ihalainen, SAK : Jouni Ekuri, KT: Osittainen hoitovapaa tukemaan työn ja perheen yhteensovittamista Perhevapaajärjestelyt ovat osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa Risto Alanko, TT Pirkko Leivo, KT Sari Aalto-Matturi, SAK Kirsti Hyrkäs, KT Jari Sinkkonen, alustaja Media: Helsingin Sanomat, Demari, Kansan Uutiset, YLE TV1, TV3, Radio Turku , Ammatti-instituutti Risto Piekka, AKAVA: Työpaikkojen henkilöstö avainasemassa Työaikatilistä helpotusta työn ja perheen yhteensovitukseen Teuvo Metsäpelto, VTML: Valtio työnantajana aktiivinen työn ja perhe-elämän yhteensovituksessa Ulla Aitta, AKAVA Tiina Miettinen-Luck, AKAVA Tapani Saukkonen, TT Media: Turun Sanomat, Demari, Åbo Underrättelser, Auran aallot, MTV3/Lööpin takana Tampere , Valtuustotalo Mikko Mäenpää, STTK Seppo Riski, TT: Perhevapaiden tasa-arvoista käyttöä lisättävä; Työaikajoustot helpottavat tilannetta Jouko Kangasniemi TT Risto Kousa STTK Riitta Martiskainen, STTK Erkki Uitto, TE -keskus Media: Aamulehti, Tampere TV, Radio Yle Tampere

15 12 2(14) Kouvola , Valtuustotalo Risto Voipio KiSV Kirsti Palanko-Laaka, SAK: Palkallinen isyysvapaa kannustamaan isiä perhevapaiden käyttöön Sari Aalto-Matturi, SAK Jari Salakka, perhevapaalla ollut isä Media: Kymen Sanomat, Kouvolan Sanoma, Eteenpäin, Yleisradio Kuopio , Valtuustotalo Jouni Ekuri, KT: Leila Kurki, STTK: Pirkko Leivo, KT Risto Kousa, STTK Perhevapaista tulossa kilpailutekijä työmarkkinoille Tasa-arvoa lisättävä työ- ja perhe-elämässä; Työaikajoustoja henkilöstön tarpeiden perusteella Media: Savon Sanomat, Radio Yle Kuopio, Verkkotie.com Oulu , Valtuustotalo Arto Ojala, PT: Isien vähäinen vanhempainvapaiden käyttö johtuu asenteista; Isien vanhempainvapaiden käyttö ei romuta perheen taloutta Markku Lemmetty, AKAVA: Määräaikaisuuksiin puututtava voimakkaasti Leila Kilpi, PT Media: Pohjolan Työ, TV2, YLE TV Pohjois-Suomen uutiset, Radio Pooki, Radio Oulu

16 Lehdistötiedotteet 3(14) 13 Työmarkkinajärjestöjen yhteinen yleistiedote Aikalisä perheelle - kampanja: Työmarkkinajärjestöt haluavat edistää perhevapaiden tasa-arvoista käyttöä Aikalisä perheelle -kampanjan taustalla on työmarkkinajärjestöjen yhteinen näkemys siitä, että hyvin toteutetusta perhe- ja työelämän yhteensovittamisesta hyötyvät kaikki osapuolet: lapsi, perhe, työyhteisö ja työnantaja. Lisäksi pidetään tärkeänä, että vanhemmuutta jakamalla lisätään yhteiskunnan ja työelämän tasa-arvoa. Kampanjan tavoitteena on kannustaa vanhempia erityisesti miehiä - nykyistä tasa-arvoisemmin käyttämään perhevapaita. Päämäärään pyritään ennen muuta lisäämällä tietoa olemassa olevista mahdollisuuksista. Mahdollisuutta vanhempainvapaaseen käyttää vain 2,2, prosenttia miehistä, vaikka isällä ja äidillä on lähes yhdenvertainen oikeus sen käyttöön. Nykyisin 18 vuorokauden pituisista isyysvapaata käyttää 60 prosenttia miehistä, joskin täysimääräisenä sen käyttää vain kolmannes. Tilanne ei ole eduksi tasa-arvolle eikä perheiden hyvinvoinnille. Huhtikuussa kierretään Suomea Työ- ja perhe-elämän tasa-arvon lisääminen ja työssä jaksaminen edellyttävät konkreettisia toimia. Työmarkkinajärjestöt järjestävät huhtikuun aikana kuusi iltapäiväseminaaria perhevapaiden käytöstä eri puolilla Suomea. Kampanja alkaa Helsingissä 9.4 ja jatkuu Turussa 11.4., Tampereella 16.4., Kouvolassa 18.4., Kuopiossa ja päättyy Oulun tilaisuuteen 25. huhtikuuta. Seminaareissa käydään läpi perhevapaisiin liittyvää lainsäädäntöä, isyyttä ja vanhemmuutta sekä hyviä työaikakäytäntöjä. Tärkeä osa seminaarien ohjelmaa ovat käytännön esimerkit perhevapaiden aktiivisesta käytöstä. Esimerkkejä on koottu sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta. Aikalisä perheelle kampanjan on valmistellut työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuva työryhmä. Kampanjan taustalla ovat Akava, Kirkon sopimusvaltuuskunta, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT, Palvelutyönantajat PT, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja Valtion työmarkkinalaitos. Kampanja on saanut tukea Työsuojelurahastolta.

17 4(14) 14 Toimituksille /02 SAK:n Lauri Ihalainen: OSITTAINEN HOITOVAPAA TUKEMAAN TYÖN JA PERHE-ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMISTA - Työpaikkojen ilmapiiri ja työjärjestelyjen joustamattomuus eivät riittävästi kannusta miehiä käyttämään oikeuttaan vanhempainvapaisiin, arvioi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen Aikalisä perheelle kampanjan avajaistilaisuudessa Helsingissä tiistaina. Tasa-arvobarometrin mukaan puolet palkansaajista arvioi, että isän lähteminen vanhempainvapaalle on vaikeaa. - Isien mahdollisuuksia käyttää perhevapaita on parannettava. Kolmikantaisessa työryhmässä valmisteltu isyysloman pidentäminen on tärkeä askel ja kannustaa isiä käyttämään oikeuksiaan. Ihalainen korosti, että ns. isäkuukauden on oltava kaikkien pienten lasten isien oikeus. Mallin on sovelluttava erilaisille perheille ja erilaisiin elämäntilanteisiin. Perheiden valinnanvapautta on kunnioitettava. Ihalainen arvioi puheessaan, että perheystävällisistä työpaikoista voi sukupolvenvaihdostilanteessa tulla työnantajille rekrytointivaltti. Tällaisilla työpaikoilla myös isiä kannustetaan käyttämään perhevapaita ja osallistumaan sairaan lapsen hoitoon, ja perheiden tarpeet huomioidaan mm. työaikajärjestelyissä. - Pienten lasten vanhemmilla tulisi esimerkiksi halutessaan olla nykyistä paremmat mahdollisuudet siirtyä vuorotyöstä päivätyöhön, Ihalainen esitti. Yksi keino pienen lapsen arjen keventämiseen on vanhemman mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen ensimmäisen peruskoululuokan syyslukukauden loppuun. Edellytyksenä on, että työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 12 kuukautta viimeksi kuluneen 24 kuukauden aikana. Alle 3-vuotiaan vanhemmalla on mahdollisuus osittaiseen hoitorahaan, jonka suuruus on 63 euroa (375 mk) kuukaudessa. Osittaista hoitorahaa voi saada vain yksi vanhemmista kerrallaan. Tällaisena osittaista hoitovapaata ei ole juurikaan käytetty. - Jos osittaisen hoitovapaan ja hoitorahan ehtoja voitaisiin parantaa, voisi siitä tulla perheille vaihtoehto työssäkäynnin ja tasa-painoisen perhe-elämän yhteensovittamiseen. Parhaimmillaan lapsen hoitopäivä voisi lyhentyä sekä aamusta että iltapäivästä. Tämä edellyttää lainmuutosta niin, että lapsen molemmilla vanhemmilla olisi samanaikaisesti oikeus osittaiseen hoitovapaaseen ja -rahaan. - Nuoret vanhemmat tekevät valitettavan usein pätkätöitä ja asema työmarkkinoilla on vakiintumaton. Oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen tulisikin laajentaa poistamalla työsuhteen kestoon liittyvät ehdot. Osittaisen hoitovapaan tulisi myös koskea kaikkia alle 10-vuotiaiden vanhempia. Asianmukaisesti järjestetty ja kaikkien ulottuvilla oleva iltapäivähoito on toki erityisen tärkeää pienille koululaisille. Kehittämällä osittaisen hoitovapaan järjestelmää, ja kannustamalla perheitä käyttämään sitä, saavutettaisiin useita etuja. Pienten lasten hoitopäivät lyhenisivät eikä pienen koululaisen tarvitsisi viettää pitkiä yksinäisiä iltapäiviä. Molemmat vanhemmat saisivat enemmän mahdollisuuksia panostaa lapsiinsa ja samanaikaisesti olla mukana työelämässä. Pitkät jaksot poissa työelämästä voisivat tätä kautta vähentyä. ************************************* Lisätietoja: SAK:n sosiaalipoliittinen sihteeri Mirja Janérus, puh

18 5(14) 15 Työmarkkinajärjestöjen AIKALISÄ PERHEELLE -kampanja Julkaistavissa perhevapaiden tasapuolisen käytön edistämiseksi klo Kuntatalo, Helsinki Työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri Kunnallinen työmarkkinalaitos PERHEVAPAAJÄRJESTELYT OVAT OSA HYVÄÄ HENKILÖSTÖPOLITIIKKAA Kunta-ala on työvoimavaltainen ja naisvaltainen sektori, jonka henkilöstöstä 76 % on naisia. Siten myös perhepoliittisten vapaiden käyttö on kunta-alalla varsin yleistä. Lapsen syntymään ja hoitoon liittyviä poissaoloja oli kunta-alan viimeisimmän työvoimakustannustutkimuksen mukaan 4 % kuntasektorin vuosityöajasta eli keskimäärin 10 työpäivää vuodessa jokaista kunnan palkansaajaa kohden. Palkallisten poissaolojen ajalta maksetut työvoimakustannukset ovat kunta-alalla noin 55 miljoonaa euroa vuodessa. Työmarkkinajärjestöt haluavat yhteisellä AIKALISÄ PERHEELLE kampanjallaan edistää perhevapaiden tasapuolisempaa käyttöä ja kannustaa isiä käyttämään aktiivisemmin mahdollisuuksia vanhempainvapaisiin. Työn ja perhe-elämän onnistunut yhteensovittaminen on yhä tärkeämmäksi tuleva työelämän laatutekijä. Työn ja perhe-elämän onnistunut yhteensovittaminen on tärkeää myös työnantajille. Se lisää työntekijän sitoutumista työhön, parantaa hyvinvointia työssä ja lisää työn tuloksellisuutta. Työvoimasta kilpailtaessa perhevapaamyönteisyys saattaa osoittautua uudeksi kilpailutekijäksi. Tilastojen mukaan isät käyttävät kunta-alalla perhevapaita jo hieman yleisemmin kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntasektorilla perhevapaiden tasapuolisempi käyttö merkitsisi naisten lisääntyvää työpanosta, mikä samalla tasapainottaisi perhevapaista johtuvia kustannuksia ja poissaoloja työmarkkinasektoreiden kesken. Perhevapaiden käytön jakautumisella on lähivuosina jo sinänsä merkitystä, kun työvoimapula näyttää uhkaavan lähes kaikkia työmarkkinoitten sopimusaloja. Aihepiiri tulee yleisemminkin ajankohtaiseksi myös sen vuoksi, että palveluksessa olevien keski-ikä alenee. Perhevapaiden käyttö perustuu lakeihin sekä työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiin. Käytännössä niiden järjestelyt edellyttävät yksilöllisiä työpaikkakohtaisia ratkaisuja. Kyse on viime kädessä työnantajan ja työntekijän tarpeiden yhteensovittamisesta, joka useimmiten edellyttää muutoksia töiden organisointiin. Töiden organisoinnissa työnantajan on pidettävä huoli siitä, että työ tulee tehdyksi sillä tavalla ja siinä ajassa kuin on tarpeen. Kunnallisia palveluja on tarjottava kuntalaisille määrättyinä aikoina tai jopa keskeytyksettä. Turvatakseen lakisääteiset palvelut kuntatyönantajat joutuvat mm. perhevapaiden johdosta palkkaamaan riittävästi sijaisia. Yleisenä perusteena määräaikaisissa palvelussuhteissa onkin kunta-alalla vakinaisen henkilöstön perhevapaista johtuvat sijaisuudet. Lisätietoja kunta-alan työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri, puh. (09) , tai KT:n tiedotus/ puh. (09) , tai (09) ,

19 6(14) 16 Aikalisä perheelle - kampanja TIEDOTE Julkaistavissa klo AKAVAn puheenjohtaja Risto Piekka: Työpaikkojen henkilöstöpolitiikka avainasemassa - Työaikatilistä helpotusta työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen - Työn ja perheen yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa on yritysten ja julkisen hallinnon henkilöstöpolitiikka, puhui AKAVAn puheenjohtaja Risto Piekka torstaina Turussa työmarkkinajärjestöjen yhteisessä seminaarissa. Työmarkkinajärjestöt kampanjoivat yhdessä huhtikuun aikana Aikalisä perheelle teemalla perhevapaiden tasa-arvoisemman käytön lisäämiseksi. Kampanja pitää sisällään sarjan seminaaritilaisuuksia eri paikkakunnilla huhtikuun ajan. - AKAVA kannattaa perhevapaaoikeuksien tasaisempaa jakautumista miesten ja naisten kesken. Tämä edellyttää etenkin työkulttuurien muutoksia, jotta isien poissaolot hyväksyttäisiin. Pelkkä myönteinen ilmapiiri ei riitä, työnantajien pitää huolehtia riittävistä henkilöstöresursseista sekä sijais- ja varamiesjärjestelmistä, Piekka puhui. - Työorganisaatioiden tulee henkilöstöpolitiikallaan huolehtia myös siitä, että tarpeettomia tai lainvastaisia määräaikaisia palvelussuhteita ei käytetä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuorten perheenperustamisiässä olevien naisten työsopimusten määräaikaisuuteen. Kaikille oikeus työaikapankkiin Puheenjohtaja Piekka korostaa joustavuuden lisäämistä työkulttuureihin ja peräänkuuluttaa työaikapankkia. - Perheiden tilanteet vaihtelevat. Siksi työn ja perheen yhteensovittaminen vaatii uusia työaikaratkaisuja ja uusia työntekomuotoja. Joustavilla työaikakäytännöillä on mahdollisuus helpottaa kummankin vanhemman tasavertaista osallistumista perhevastuun kantamiseen. Yksi parhaista työaikajoustojen mahdollisuuksista on työaikapankkien tai työaikatilien käyttöönotto. - Kaikilla työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus saada tekemänsä ylityöt kirjatuiksi ja säästetyiksi työaikapankkiin tai tilille. Tililtä työntekijällä olisi mahdollisuus käyttää jo sisään tehtyjä työtunteja omiin tarpeisiinsa. - Jos lasten vanhemmista sekä isällä että äidillä on käytössään työaikatili, voivat vanhemmat keskenään sopien käyttää jo sisään tehtyä työaikaansa perheen ja lasten tarpeisiin, Piekka sanoo. Korkeasti koulutetuista pienten lasten vanhemmista sekä miehet että naiset tekevät lähes yhtä pitkää työviikkoa kuin perheettömät kollegansa. Vanhemmat erittäin harvoin lyhentävät työaikaansa esimerkiksi pienten lasten vanhemmille tarkoitetun osittaisen hoitovapaan turvin.

20 7(14) 17 - Päinvastoin näyttää siltä että pienten lasten vanhemmat tekevät ylitöitä jopa enemmän kuin perheettömät, Piekka kertoi. AKAVAn viimeisimmän jäsentutkimuksen mukaan alle kouluikäisten lasten isät tekevät muita pidempää työviikkoa ( 44,1 t). Kouluikäisten lasten isillä sekä miehillä, joilla ei ollut kotona asuvia lapsia, viikkotyöaika oli 43,8 tuntia. Samoin naisille, joilla on pieniä tai kouluikäisiä lapsia, työtunteja kertyi tuntia viikossa. Myös ylitöitä tehneiden osuus oli muita ryhmiä korkeampi alle kouluikäisten lasten isillä (73%). Muista miehistä kaksi kolmesta ilmoitti tekevänsä säännöllisesti viikottaisia ylitöitä. Ylityötunteja pienten lasten isille kertyi keskimäärin 7,6 tuntia eli yhden lisätyöpäivän verran viikossa. Ylityötuntien määrä oli kuitenkin korkein (8,1) kouluikäisten lasten isillä. Naisilla pienet lapset alensivat sekä ylitöitä tehneiden osuutta että ylityötuntimääriä jonkun verran. Tosin pienten lasten äideillekin ylityötunteja kertyi yli viisi tuntia viikossa. Lisätietoja: Puheenjohtaja Risto Piekka, puh Tutkimustiedot: tutkija Ulla Aitta, puh

21 8(14) 18 AIKALISÄ PERHEELLE kampanja Turku Julkaistavissa klo Valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto Valtio työnantajana aktiivinen työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa Työelämän kehittämisessä keskeistä työntekijän perheen kannalta on työaikojen järjestely. Voimassa olevassa tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille on tärkeitä työaikaa koskevia linjauksia hyvistä työaikakäytännöistä ja joustavien työaikojen kehittämisestä. Sopimuksessa on myös keskusjärjestöjen suositus työntekijöiden työvuorojen pituudesta. Työvuoroja koskevissa ratkaisuissa on sopimuksen mukaan otettava huomioon mm. työn luonne sekä työntekijän olosuhteet. Esimerkiksi Valtion työmarkkinalaitoksen antamissa valtion työmarkkinakenttää koskevissa ohjeissa on kiinnitetty niin virastojen kuin henkilöstön huomiota kohtuuttoman pitkiin työpäiviin ja suuriksi kertyvien työtuntimäärien välttämiseen liukuvassa työajassa. Oma kokonaisuutensa tulopoliittisessa sopimuksessa on työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Keskusjärjestöt sopivat toteuttavansa näitä alueellisia tilaisuuksia, joiden tavoitteena on työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen edistämällä perhevapaiden tasaarvoista käyttöä. Tämän teeman valinta johtuu siitä, että suomalaiset isät eivät hyödynnä perhevapaita koskevan lainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia jakaa äidin kanssa perhevapaita. Isyysvapaan käyttö synnytyksen yhteydessä on yleistynyt, mutta vanhempainvapaata käyttää vain murto-osa miehistä. Näin suuri ero vanhempainvapaan käytössä miesten ja naisten välillä ei selity miesten ja naisten sijoittumisesta eri ammatteihin johtuvilla palkkaeroilla. Ero johtuu perimmältään asenteista työpaikoilla, perheissä ja yhteiskunnassa. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoa perhevapaita koskevista oikeuksista ja vaikuttaa asenteisiin työpaikoilla. Perhevapaiden käyttöä tarkastellaan tässä kampanjassa koko työmarkkinoiden ja työelämän tasolta. Kunkin yrityksen, viraston tai muun yksittäisen työnantajan kannalta kysymys on kilpailukyvystä työnantajana, siitä minkälaisena työnantajana se näkyy työpaikkaa hakevien kannalta. Valtion työmarkkinalaitos pitää kampanjaa tärkeänä työelämän ja koko yhteiskunnan kannalta. Valtion virastoja ja muita toimintayksikköjä työnantajina koskee valtioneuvoston tekemä periaatepäätös valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Sen mukaan valtio työnantajana on aktiivisesti mukana työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisessa edistämällä perhevapaiden tasa-arvoista käyttöä. Valtion toimintayksiköissä on käynnistetty hankkeita työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi ja näitä hankkeita on tarkoitus hyödyntää laajemminkin valtion organisaatioissa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä korostetaan johtamisen ja johtamiskulttuurin merkitystä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Jyväskylän yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa on selvitetty työn ja perhe-elämän vuorovaikutuksia sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa syntyvien ristiriitojen vaikutuksia työntekijään ja hänen hyvinvointiinsa. Tutkimusten mukaan kaikki työntekijät kokevat jossain määrin ristiriitaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Toiminta- ja johtamiskulttuurista riippuu, missä määrin ja millä menettelytavoilla näitä ristiriitoja halutaan tai on mahdollista työyhteisössä käsitellä ja ratkaista. Työntekijät ja erityisesti nuoremmat perheelliset työntekijät tulevat kiinnittämään lisääntyvää huomiota siihen, millaisen työelämän ja työkulttuurin työpaikka tarjoaa. Työn ja perhe-elämän tasapainon merkitys työnantajan kilpailutekijänä on kasvamassa.

22 9(14) 19 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Puheenjohtaja Mikko Mäenpää TIEDOTE Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitto TT Johtaja Seppo Riski Perhevapaiden tasa-arvoista käyttöä lisättävä Perhe- ja työelämän hyvä yhteensovittaminen on kokonaisuus, johon vaikuttavat keskeisesti erilaisten työaikamuotojen, työaikajousten ja perhevapaidenkin käyttö. Mahdollisuudet ovat lainsäädännön ja sopimusten osalta kunnossa, mutta niiden käyttö on tarpeisiin nähden vähäistä. Työmarkkinakeskusjärjestöt kampanjoivat huhtikuun aikana yhdessä perhevapaiden tasapuolisen käytön edistämiseksi, kuten voimassa olevaa tulosopimusta solmittaessa sovittiin. Hyvin toteutetusta perhe- ja työelämän yhteensovittamisesta hyötyvät kaikki osapuolet. Lastenhoidon ja työn yhteensovittaminen onnistuu nykyisten perhevapaiden pohjalta hyvin. Vanhempien ja työnantajien on kuitenkin syytä tuntea nykyistä paremmin olemassa olevat perhevapaamahdollisuudet. Olennaista on, ettei perheiden omaa päätösvaltaa vanhempainvapaiden käytössä sivuuteta. Tavoitteena on perhevapaiden tasapuolinen käyttö. Yksittäistapauksissa on kuitenkin perheiden asia päättää siitä, kuinka erilaiset vanhemmille tarkoitetut vapaamahdollisuudet äidin ja isän kesken käytetään. Työaikajoustot helpottavat tilannetta Voimassa olevaan sopimukseen kuului työmarkkinajärjestön yhteinen hyvien työaikakäytäntöjen edistämiseen tähtäävä työ. Asiaa pohtinut työryhmä laati äskettäin siihen tähtäävän raportin. Työn ja perhe-elämän, kuten yleensäkin työn ja vapaa-ajan, hyvä yhteensovitus edellyttää joustavia työaikakäytäntöjä. Työajoilla on huomattava merkitys henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja yrityksen toiminnan kannalta. Joustavat työaikaratkaisut edistävät näiden yhteensovittamista. Se miten laissa ja työehtosopimuksilla luotuja mahdollisuuksia hyödynnetään käytännön työelämässä, riippuu työyhteisöjen tarpeista, valmiuksista ja halusta sopia monipuolisista työaikaratkaisuista. Avainasemassa ovat yritys- ja työpaikkatason ratkaisut, joilla sovitetaan yhteen yrityksen ja henkilöstön tarpeet. Työkykyä ja työviihtyvyyttä tukevilla työaikakäytännöillä voidaan osaltaan edistää henkilöstön halua ja mahdollisuuksia osallistua työelämään.

23 10(14) 20 Toimituksille /02 SAK:n johtaja Kirsti Palanko-Laaka: PALKALLINEN ISYYSVAPAA KANNUSTAMAAN ISIÄ PERHEVAPAIDEN KÄYTTÖÖN - Suomessa isillä ja äideillä on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet perhevapaisiin. Suomalainen malli on ollut suorastaan eurooppalainen edelläkävijä ja esimerkki tasaarvoisesta suhtautumisesta miesten ja naisten tasa-arvoon. Käytännössä perhevapaita kuitenkin käyttävät lähes pelkästään naiset. Perhevapaiden keskittyminen naisille rasittaa myös taloudellisesti naisvaltaisia aloja. Vaikka lapsilla on aina myös isä, isien työpaikat pääsevät kuin koirat veräjästä niistä kustannuksista ja töiden järjestelyistä, joita perhevapaiden käyttöön aina liittyy, totesi SAK:n työympäristöosaston johtaja Kirsti Palanko-Laaka työmarkkinajärjestöjen yhteisen Aikalisä perheelle kampanjan seminaaritilaisuudessa Kouvolassa torstaina. Pelkästään isille tarkoitettua isyysvapaata käytti vuonna 2000 kaksi kolmesta (63 %) vastasyntyneiden isästä. Keskimäärin he pitivät isyysvapaata noin 13 päivää kun enimmäiskesto tällä hetkellä on viikkoa pidempi (18 pv). Vanhempainvapaata käytti vuonna 2000 vain 1500 isää, kun samana vuonna vanhempainvapaalla oli lähes äitiä. Sekä vanhempainvapaata pitävien isien että pidetyn jakson pituus ovat olleet laskusuunnassa lamavuosien jälkeen. - Isien mahdollisuuksia käyttää perhevapaita onkin parannettava. Asenteisiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi tieto- ja asennekampanjoinnilla. Juuri tähän tähtää myös parhaillaan käynnissä oleva työmarkkinajärjestöjen yhteinen Aikalisä perheelle kampanja. Palanko-Laaka korosti kuitenkin, että asenteisiin vaikuttamisen lisäksi tarvitaan konkreettisia toimia, joilla kannustetaan isiä vapaiden käyttöön. - Avuksi tulisi ottaa perheystävällinen työehtosopimuspolitiikka. Koska vapaiden käytössä on aina kyse myös perheiden toimeentulosta, tulisi isille tasapuolisuuden nimissä maksaa isyysvapaalta palkkaa aloilla, joilla työ- ja virkaehtosopimukset takaavat äideille palkallisen äitiysvapaan. Näin tuettaisiin kustannusten tasaisempaa jakautumista mies- ja naisvaltaisilla aloilla. Lapsiperheiden tukemisella olisi vaikutusta myös syntyvyyteen ja pitkällä aikavälillä työvoiman saatavuuteen. Monilla aloilla on työehtosopimuksissa sovittu tavallisesti yhdestä kolmeen kuukauden pituisesta palkallisesta äitiyslomajaksosta. Sen sijaan isät saavat isyyslomalta ainoastaan Kelan sairausvakuutuksen mukaisen päivärahan. Palanko-Laaka epäili, että nykyisen kaltainen järjestely etuuksien kohdentumisesta yksinomaan äideille saattaa olla jopa ristiriidassa tasa-arvolain kanssa. Lisätietoja: SAK:n työympäristöosaston johtaja Kirsti Palanko-Laaka, puh Sosiaalipoliittinen sihteeri Mirja Janerus, puh. (09) tai Tämän tiedotteen sekä lisätietoa Aikalisä perheelle kampanjasta löydät myös SAK:n kotisivuilta osoitteesta