Positiivista mittarointia ja kokonaisturvallisuusajattelua

Transkriptio

1 Numero 1 / 2008 Positiivista mittarointia ja kokonaisturvallisuusajattelua Työterveyshuolto mukaan työpaikan riskejä arvioimaan Valvomisen riskit Henkilönsuojaimet kehittyvät Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa

2 Hannu Routola aluetyösuojeluvaltuutettu NCC Lounais-Suomi Positiivista mittarointia ja kokonaisturvallisuusajattelua T ietääkö nuori pelisääntöjä siirtyessään koulunpenkiltä työelämään? Entä tietääkö hän mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvollisuutensa työelämässä? Edellä esittämäni kysymykset ovat toki tärkeitä, mutta mielestäni kaikkein tärkein kysymys on, tietääkö hän tarpeeksi työpaikan turvallisuusriskeistä ja onko hänen työsuojeluasenteensa kunnossa. Tietämättömyys ja väärät asenteet kun vaikuttavat suoraan hänen terveyteensä, pahimmassa tapauksessa ne voivat katkaista jopa hänen elämänsä. Väitteeni ovat kovia, mutta valitettavasti vain liian monen rakentajan kohdalla tosia. Ammattiosastojen kummiluokkatoiminta on oivallinen kanava kertoa työelämään ja työsuojeluun liittyvistä asioista ammattiin opiskeleville. Turun kirvesmiesten ammattiosastolla on jo kohtalaisen pitkät perinteet tästä toiminnasta Raision Ammattiopiston rakennusalan opiskelijoiden kanssa. Oppilaitoksessa on myös suhtauduttu esimerkillisen hyvin kummiluokkatoimintaan, koska siellä on ymmärretty, että tätä kautta saadaan kerrottua nuorille ensikäden tietoa, yrityksistä, työmarkkinoiden tilasta ja ammattiosastosta, työturvallisuudesta puhumattakaan. Myös kaikki Raision Ammattiopiston rakennuslinjan opettajat tekivät kahden viikon työharjoittelujakson rakennustyömailla. Jakson aikana he kokivat saaneensa uutta ajattelua turvalliseen työskentelyyn. Myös siitä heidän tietoisuutensa lisääntyi, miten tärkeäksi yritykset ja työntekijät kokevat työturvallisuuden, ja kuinka tärkeässä roolissa se kaikkien työmaalla toimivien jokapäiväisessä elämässä on. Tosin työturvallisuusajattelu tahtoo vain jäädä usein puheiden tasolle, eikä siis toteudu käytännössä. Kaikki työharjoitteluun osallistuneet opettajat olivat mukanani työmaakierroksilla suorittaessani TRmittausta. Näin he näkivät käytännössä, miten työturvallisuusasioita havainnoidaan, miten työ on suunniteltu, miten suunnittelu vaikuttaa työturvallisuuteen ja miten puututaan riskien ottamiseen. Tämän tiedon soisin menevän opettajien mukana työelämään aikoinaan siirtyville nuorille rakentajille. Ammattiin opiskelevien nuorten perehdyttäminen työturvallisuuteen on toki ensiarvoisen tärkeää. Mutta olisiko syytä aloittaa työturvallisuuteen ja 0 tapaturmatavoitteeseen tähtäävä opetus jo peruskoulun viimeiseltä luokalta? Näin siksi, että nuorena opitut väärät asenteet on vaikea saada oikaistua myöhemmin. Mitään pikavoittoja kun näissä turvallisuusasioissa ei ole saavutettavissa. Myös yritysten toivoisi lisäävän yhteyksiään kouluihin päin ja opastavan omalta osaltaan nuoria turvalliseen työskentelyyn. Sillä sen lisäksi, että työtapaturmat tulevat kaikille osapuolille kalliiksi, ne aiheuttavat mittaamattomia kärsimyksiä niin uhreille kuin heidän omaisilleenkin. Hannu Routola on Nolla tapaturmaa foorumin johtoryhmän jäsen. 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2008

3 Salme Rantanen erikoistyöhygieenikko Työterveyshuolto mukaan työpaikan riskejä arvioimaan Kuva: Carl Dwyer / stock.xchng Työpaikkojen riskinarviointi ja työterveyshuollon työpaikkaselvitykset palvelevat pitkälti samoja päämääriä pyrkiessään selvittämään ja tunnistamaan työhön liittyviä vaaroja ja haittoja. Valitettavasti työterveyshuollon asiantuntemusta ei ole aina käytetty riittävästi riskinarvioinnissa. Y ritys vastaa työn vaarojen ja haittojen arvioinnista, eli työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava haitta ja vaaratekijät sekä milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Yritys saa työterveyshuollolta asiantuntijanäkemyksen havaittujen riskien terveydellisestä merkityksestä ja toisaalta työterveyshuolto voi täydentää riskinarvioinnin tuloksilla työpaikkaselvitystietojaan sekä näihin perustuvia toimintasuunnitelmia. Yrityksen riskinarviointi ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys tarjoavat hyvän mahdollisuuden kehittää työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä. Hyvä riskien arviointi on yhteistyötä Hyvä riskinarviointi tehdään yhteistyössä työntekijöiden, esimiesten ja työsuojeluhenkilöstön kanssa. Asioiden pohtiminen yhdessä on havaittu menetelmää tärkeämmäksi seikaksi, kun on arvioitu riskinarvioinnin onnistumista. Vaarojen tarkastelu ja arviointi tehdään järjestelmällisesti ja käydään läpi kaikki toiminnot. Työntekijöiden osallistuminen on välttämätöntä jo siitä syystä, että kaikki vaaranpaikat ja vaaratilanteet tulevat esille, koska työntekijät yleensä tuntevat ne parhaiten. Työnjohdolla on käytännön vastuu riskinhallinnasta. Heidän osallistumisensa riskinarviointiin edesauttaa käytännönläheisten korjaavien toimenpiteiden toteutusta. Riskinarvioinnissa tarvitaan tietoa vaaroista ja niihin liittyvistä seurauksista sekä työsuojelumääräyksistä. Työsuojeluhenkilöiden yksi tehtävä on välittää näitä tietoja riskien tarkasteluun. Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto lähtee vaarojen tunnistamisessa siitä, kuinka työntekijät käsittävät vaaratilanteet ja millaisia kokemuksia heillä on altistumisesta. Kokonaisvaltaiset selvitykset tehdään yhteistyössä työntekijöiden, esimiesten, työsuojeluhenkilöiden ja työterveyshuollon kanssa. Myös ulkopuolista asiantuntijaa voidaan tarvita esim. altistumisen tai kuormittumisen selvittämisessä ja mittauksissa. Työterveyshuollon käsitys vaaroista ja riskeistä perustuu omiin havaintoihin ja työpaikalta saatuihin tietoihin. Tällä perusteella tehdään johtopäätökset terveydellisestä merkityksestä ja tehdään toimenpide ehdotukset. Se millaiset tiedot työterveyshuollolla on toiminnasta ja työympäristöstä, vaikuttavat merkittävästi työterveyshuollon työn vaikuttavuuteen yrityksessä. Yksi järjestelmällinen kartoitus riittää Yrityksen riskinarviointi ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys molemmat perustuvat käsitykseen työstä, työtilasta tai muusta työympäristöstä sekä työolosuhteista. Riittää, kun yrityksessä tehdään yksi järjestelmällinen vaarojen, altistumisen ja kuormittumisen tunnistaminen ja selvittäminen. Vaara ja haittatekijöiden tunnistamisessa yleensä työpaikalla on työterveyshuoltoa parempi tietämys. Sen sijaan altistumisen merkityksestä ja erityisesti fyysisestä ja henkisestä kuormittumisesta työterveyshuollolla on yleensä paremmat valmiudet tehdä selvitystä ja arvioida riskitasoa. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2008 3

4 Tämän päivän säädökset edellyttävät myös yksilötason riskinarviointia, esim. melulle tai tärinälle herkkien henkilöiden tunnistamista. Yksilötason riskinarviointi samoin kuin terveydentilasta johtuvan riskialttiuden huomioiminen on työterveyshuollon tehtävä. Altistumisselvitykset ja kuormittumisen arvioinnit työterveyshuolto tekee työtehtävä tai työpistekohtaisesti, samoin terveydellisen merkityksen arvioinnit. Nämä tiedot palvelevat työterveyshuollon toiminnan suunnittelua, esimerkiksi ohjausta ja neuvontaa sekä määräaikaistarkastusten sisällön suunnittelua. Työtehtäväkohtaista altistumistietoa tulisi hyödyntää myös esimerkiksi työnopastuksessa tai suojainvalinnoissa. Arviointitulosten käyttöä helpottaa se, jos yrityksen riskinarvioinnissa kohteet on jaettu samoin kuin työpaikkaselvityksessä. Osallistuminen riskinarviointiin auttaa työterveyshuoltoa syventämään työpaikan tuntemustaan systemaattisemmin kuin perinteinen työpaikkaselvitys. Kuva: Julia Freeman-Woolpert / stock.xchng Riskinarviointiajattelu ohjaa myös paremmin ottamaan kantaa todettujen riskien suuruuteen ja mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Työpaikka saa työterveyshuollolta asiantuntijanäkemyksen työpaikan riskien terveysvaikutuksista. Yhteistyö hyödyttää siis molempia osapuolia ja lopputulos on parempi kuin, jos osapuolet tekisivät arviointinsa erikseen. Tavoitteena jatkuva toiminta Hyvä riskinarviointi johtaa toimenpiteisiin, eli vaaraa aiheuttavia kohteita pyritään parantamaan, olipa sitten kyseessä tapaturmavaarat, työhygieeniset tekijät, psyykkinen tai fyysinen kuormittuminen. Riskinarviointi ei ole kertatapahtuma, vaan se on jatkuvaa toimintaa, jota täydennetään aina, kun uusia aiheita ilmenee. Systemaattinen työolojen seuranta tuo esille uusia aiheita. Seurannan lisäksi työpaikalla pitäisikin olla selkeät käytännöt siitä, kenelle ilmoitetaan havaituista vaaroista tai epäilyttävästä altistumisesta ja miten asiassa sitten menetellään. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu myös seurata ehdotettujen toimenpiteiden toteutumista. Riskinarviointi on työpaikan turvallisuustoiminnan perustoiminto. Se on yhteistyössä toteutettava jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on järjestelmällisesti tunnistaa ja selvittää turvallisuutta uhkaavat vaarat ja arvioida niiden merkitys terveydelle tai turvallisuudelle. Riskinarvioinnissa on viimekädessä kysymys siitä, onko vaaratekijä tai tilanne hyväksyttävissä vai tarvitaanko korjaavia toimia. Lisätietoja: Salme Rantanen, erikoistyöhygieenikko Työympäristön kehittäminen osaamiskeskus, Tampere salme.rantanen@ttl.fi Puh (vaihde) 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2008

5 Pia Forsman, tutkija Valvomisen riskit Työturvallisuuden kannalta ei ole samantekevää, kauanko olet ollut hereillä kun lähdet töihin. Hereilläoloajan pidentyessä suorituskyky heikentyy lisääntyvän uneliaisuuden seurauksena. Siispä tapaturmariski kasvaa. U neliaisuus on taustatekijänä noin 50 % työtapaturmista ja noin 10 % liikenneonnettomuuksista. Uneliaisuuden riskit hahmottuvat analogiasta rattijuopumukseen: ajaminen normaalin 17 tunnin hereilläolon jälkeen vastaa ajamista 0.5 humalatilassa. Koska lailla säädetään rattijuopumusta vastaan, olisi turvallisuussyistä loogista asettaa ajamiselle ja työnteolle 17 tunnin hereilläolon raja jos hereilläoloaika olisi mitattavissa. Pitkäaikainen tai toistuva unettomuus vaivaa 25 % kyselyyn osallistuneista suomalaisista. Eteenkin yövuorolaiset (16 % työvoimasta) ovat alttiita unettomuudelle, koska unitarpeesta huolimatta on hankala nukkua keskellä valoisaa päivää. Usein moni on ollut hereillä jo 16 tuntia saapuessaan yövuorolleen, ja kotiin ajaessaan siis jopa 25 tuntia. Tapaturmavaaraa ajatellen 25 tunnin hereilläolo vastaa jo ajamista 1 humalatilassa. Aikuiset kuljettajat ovat hälyttävä esimerkki taipumuksestamme aliarvioida uneliaisuuden riskit: noin 60 % kuljettajista istuutuu ratin taakse, vaikka tiedostavat olevansa väsyneitä, ja näistä tyhmänrohkeista 40 % ilmoitti nukahtaneensa rattiin vähintään kerran. Mitä voimme päätellä? Uneliaisuus on monia koskeva tapaturmariski, johon on syytä suhtautua vakavuudella. Rattijuopumusanalogiaa mukaillen tarvitaan siis uneliaisuusmittari tapaturmariskin arvioimiseksi, mutta nopeata ja helppokäyttöistä alkometrin tapaista uneliaisuusmittaria ei ole. On toki laitteita, jotka silmänliikkeiden tai istuma asennon perusteella varoittavat nukahtavaa käyttäjää, mutta tämä ei ole varsinaista vaaratilanteen ennaltaehkäisyä. Luotettavin tapa arvioida väsymystä on 20 min EEG (aivosähkökäyrä), jolla mitataan henkilön nukahtamisnopeus selinmakuulla pimeässä huoneessa. Yleisin tapa on antaa henkilölle tehtäviä, joitten suoritusnopeus ja tarkkuus pisteytetään. Helpoin tapa on kyselylomakkeella saada henkilön oma arvio skaalalla 1 7, missä 1 on täysin hereillä ja 7 on taistelen nukahtamista vastaan. Yhteistä näille testeille on joko pitkähkö kesto, hankala suoritus tai tulosten epäluotettavuus. Tarvitaan siis uneliaisuutta ennakoivaa, nopeata, helppokäyttöistä ja luotettavaa mittaria. Ratkaisu voisi olla hereilläoloaikamittari, koska hereilläoloajalla voisi ennakoida heikentyykö suorituskyky hälyttävästi tulevan ajon tai työvuoron aikana. Kehitysvaiheessa on tasapainolevyyn perustuva hereilläoloaikamittari, sillä on todettu että tasapaino heikentyy merkittävästi hereilläoloajan suhteen. Levyllä mitataan paikallaan seisovan ihmisen huojuntaa 30 sekunnin ajan: levyllä seistään jalat yhdessä ja kädet jouten. Tasapainotesti on siis nopea ja helppo suorittaa verrattuna muihin väsymystesteihin. Hereilläoloaika saadaan vertaamalla henkilön testitulosta hänen viitetaulukkoonsa, joka koostuu hereilläoloajan suhteen mitatuista tasapainotuloksista. Viitetaulukosta nähdään, minkä hereilläoloajan jälkeen henkilön tasapaino on heikentynyt samalle tasolle kuin arvioitavana oleva testitulos. Tällä menetelmällä voidaan melko tarkasti arvioida henkilön hereilläoloaikaa. Kuva: Carolina Foloni / stock.xchng Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2008 5

6 Testitulokset ovat luotettavia, koska tasapaino on fysiologinen toiminta, jonka säätely on alitajuista helpoissa tasapainotilanteissa kuten paikallaan seisonta onkin. Hereilläoloaikamittarin toimivuus on toistaiseksi vahvistettu 30 koehenkilön ryhmällä, joten ennen mittarin yleistämistä tarvitaan laajempia kokeiluja. Mittarin yleistämistä hankaloittaa menetelmän edellyttämät henkilökohtaiset viitetaulukot. Henkilökohtaisista viitearvoista, jotka johtuvat ihmisten välisistä tasapainoeroista, pyritään kuitenkin jatkotutkimuksissa eroon tasapainoanalyysiä kehittelemällä. Kuva: Dmitry Mayatskyy / stock.xchng Parhaillaan suunnitellaan myös seulontakoetta, joka tasapainotestin avulla tunnistaisi henkilöitä, jotka ovat ylittäneet etukäteen määritellyn väsymyskynnysarvon. Tällöin kyseinen kynnysarvo perustuisi ihmisten keskiarvoihin, joten testi ei vaatisi henkilökohtaisia viitearvoja. Alustavat 30 koehenkilön tulokset osoittavat, että tasapainotesti olisi riittävän herkkä ja luotettava tunnistamaan ryhmäkeskiarvon ylittäneitä henkilöitä. Jatkotutkimuksissa tuleekin siis määrittää kohonneen tapaturma alttiuden kynnysarvo mittaamalla tasapainoa ja muita väsymystestejä rinnakkain, sekä lopuksi vahvistaa seulontakokeen toimivuus suurella koehenkilöryhmällä. Lisätietoja: Pia Forsman, tutkija pia.forsman@ttl.fi puh (vaihde) Jorma Saari, professori Henkilönsuojaimet kehittyvät O lipa kerrankin oikea ajoitus! Kävin eurooppalaisessa henkilösuojaimia käsittelevässä seminaarissa tammikuun lopulla. Ensimmäiseksi käteen lyötiin kypärä ja luentosalin ovella oli saksalainen tutkija kertomassa, että he tutkivat RFID tunnisteen käyttöä suojaimissa. Myös saattomuistiksi kutsuttu RFID vahvistaa, että sisääntulijalla on kulkulupa ja kaikki tarvittavat suojaimet. Päivää ennen seminaaria olin Turun telakalla foorumin johtoryhmän kokouksessa. Siellä Akerin pojat kertoivat, että laivaan menijöiden kypärässä on saattomuisti. Se luetaan laivaan mennessä ja laivasta poistuttaessa. Näin telakalla tiedetään laivan henkilötilanne esimerkiksi tulipalon sattuessa. Siinä missä saksalaiset vasta tutkivat, foorumin jäsentyöpaikka jo toimii! Hyvä me. Saksalaisten kypärässä oli myös pieni punainen läpyskä, joka muuttaa väriään kypärän tullessa yli ikäiseksi. Suojaimien käyttöikä ja kunnossapito ovatkin olennaisen tärkeitä asioita. Tanskalaisen yrityksen edustaja esitteli uutta korvakäytävään valettavaa yksilöllistä tulppaa. Hän teki koehenkilölle tulpat ja mittasi sitten niiden tehon. Koehenkilö ei näyttänyt kärsivän tilanteessa ja valaminen tapahtui muutamassa minuutissa. Lisäksi tulppa oli tehokas. Kuva: Sarno Ojell 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2008

7 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Turvallisuustietojen kerääminen käynnissä Nolla tapaturmaa foorumin vuosittainen turvallisuustietolomakkeiden kerääminen käynnistyi tammikuun puolivälissä. Nyt kerätään tietoja kalenterivuodelta Lomakkeen palautusaika päättyy Monet jäsentyöpaikat ovatkin jo hyvissä ajoin ilmoittaneet turvallisuustietojaan: vuoden 2007 turvallisuustietokyselyyn on vastannut jo yli kolmannes yhteyshenkilöistä. Nolla tapaturmaa foorumin projektiryhmä kiittää yhteyshenkilöitä aktiivisuudesta! Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenseminaari Turussa Nolla tapaturmaa foorumin keväinen jäsenseminaari järjestetään Turussa. Seminaarin teemana on tällä kertaa Työturvallisuudella tehdään työhyvinvointia. Seminaarin yhteydessä jaetaan myös vuoden 2007 tasoluokitukset. Seminaarissa käsitellään jälleen ajankohtaisia työturvallisuusaiheita. Ohjelma on luettavissa ekstranetistä. Ilmoittautuminen seminaariin päättyy Sähköinen ilmoittautumislomake löytyy ekstranetistä. Ilmoittautumislinkin voi pyytää myös sähköpostilla osoitteesta Tervetuloa seminaariin! Uudet materiaalipaketit jäsenille Nolla tapaturmaa foorumin projektiryhmä laatii jäsentyöpaikkojen käyttöön vuosittain kaksi työturvallisuusaiheista materiaalipakettia. Jäsentyöpaikat voivat ladata haluamiaan materiaalipaketteja ekstranetistä maksutta käyttöönsä. Uusimmat materiaalipaketit: Mittaa positiivisesti! Materiaalipaketissa on esitelty esimerkkejä positiivisen mittaamisen mittareista, joista työpaikka voi valita omaan toimintaansa soveltuvia mittareita. Materiaalissa on myös annettu ohjeita ja esimerkkejä mittarien käyttöönottoa ja käyttöä varten. Materiaalipaketti sisältää lisäksi lomakemalleja, joita voi käyttää mittaamisen ja siihen liittyvien toimintamallien tukena. Suunnittele, tunnista, toteuta, varmista riskien arvioinnin askeleet Materiaalipaketti on tehty tukemaan työpaikkojen riskien arviointia. Kyseessä on kaksiosaisen riskien arviointi kampanjamateriaalin ensimmäinen osa ja sen pääpaino on riskien arvioinnin suunnittelussa. Ensimmäisen osan materiaalista on eniten hyötyä niille työpaikoille, jotka aloittelevat riskien arviointia tai joilla riskien arviointi ei ole vielä tuottanut riittävästi toivottuja tuloksia. Jokainen voi hyötyä materiaalin joistakin osista. Seuraavan materiaalipaketin aiheena ovat henkilönsuojaimet, ja se ilmestyy touko kesäkuussa Materiaalipaketit löydät ekstranetistä (vain jäsenille): foorumi.fi/ekstranet > Aineistot ja tuotteet > Kampanjat. Turvallisuusaiheinen valokuvauskilpailu Nolla tapaturmaa foorumin projektiryhmä järjestää avoimen turvallisuusaiheisen valokuvauskilpailun. Kilpailuun saapuneista kuvista pyritään valitsemaan 12 parasta kuvaa Nolla tapaturmaa foorumin vuoden 2009 seinäkalenteriin. Kilpailuaika on Kilpailuun osallistuminen ei edellytä Nolla tapaturmaa foorumin jäsenyyttä. Valokuvauskilpailun teemana on turvallisuus ja kuvien aiheita ovat: Onnistunut ratkaisu näin se tehtiin Liiku turvallisesti Nuoret ja työ Turvallisesti myös vapaa aikana Työ ja turvallisuus Valokuvauskilpailun pääpalkintona on kamerapuhelin. Lisäksi kaikki kalenteriin valitut kuvat palkitaan Työterveyslaitoksen kirjakaupan lahjakortilla. Kilpailun voittajat julkistetaan Nolla tapaturmaa foorumin internetsivuilla ja Nolla tapaturmaa foorumin uutislehdessä. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ennen virallista julkistamista. Nappaa turvallisuusaiheinen kuva ja osallistu! Lisätietoja kilpailusta ja kilpailun säännöt Nolla tapaturmaa foorumin www sivuilla: foorumi.fi Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2008 7

8 Pyydä työkaveri mukaan tiedotuslistalle! Nolla tapaturmaa foorumin järjestämistä kaikille avoimista tilaisuuksista tiedotetaan sähköpostitse jäsentyöpaikkojen yhteyshenkilöille sekä kaikille niille, jotka ovat ilmoittautuneet tiedotuslistalle. Jos työpaikallasi on henkilöitä, jotka haluaisivat saada foorumin Uutislehden ja koulutustiedotteet suoraan omaan sähköpostiinsa, voit kehottaa heitä ilmoittautumaan tiedotuslistalle osoitteessa foorumi.fi. Tiedotuslistalle voi ilmoittautua, vaikka ei kuuluisikaan foorumin jäsentyöpaikkaan. Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä kasvussa Vuonna 2007 Nolla tapaturmaa foorumiin liittyi 36 jäsentyöpaikkaa, mikä on korkein lukumäärä sitten vuoden Myös vuosi 2008 on alkanut lupaavasti: tammi ja helmikuun aikana jo 15 uutta jäsentyöpaikkaa on liittynyt mukaan foorumiin. Tällä hetkellä Nolla tapaturmaa foorumiin kuuluu jo 171 jäsentyöpaikkaa. Uudet jäsentyöpaikat Savon Voima Oyj Rautaruukki Oyj, Ruukki Construction Omakotisäätiö Ahlstrom Glassfibre Oy, Mikkelin tehdas Wallac Oy Hämeenlinnan kaupunki Kidex Oy Lappeenrannan Energia Oy Sandvik Mining and Construction, Tampere Lujabetoni Oy WinWinD Northport Oy Nordea Pankki Suomi Oyj Are Oy Sandvik Mining and Construction Oy, Lahden tehdas YIT Kiinteistötekniikka Oy Konecranes Standard Lifting Oy Hämeenlinna Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh fax nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus Henriikka Virta Työturvallisuustiimi puh henriikka.virta@ttl.fi Vastaava päätoimittaja Markku Aaltonen Työturvallisuustiimi Julkaisupaikka Helsinki, 2008 Jakelu 750 Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh fax nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Kannen kuva Linnea Nordström / stock.xchng Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä 171 ( ) Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraava uutislehti ilmestyy toukokuussa Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa - foorumin internet-sivulta ISSN Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2008