TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 SIIKAJOEN KUNTA Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Valtuusto hyväksynyt 12 /12/2012

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös Kunnan visio 4 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 4 2. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT JA 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1.Toiminta ja taloussuunnitelman yleisperustelut Seutukunnallinen ja alueellinen toiminta Oman kunnan toiminta ja talous Väestörakenne Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Elinkeinorakenne sekä yritystoiminta Taloudelliset resurssit TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN OSAT JA RAKENNE Talousarvion tehtävät ja sisältö Kriisikunnan kriteerit Talousarvion sisältö ja rakenne Talousarvion sitovuuden määrittely 23 Käyttötalousosa 23 Määrärahojen sitovuus päävastuualueittain 24 Rahoitusosa 25 Investointiosa 25 Hankintarajat 25 Erityismääräyksiä Sijoitusvarallisuuden tuloutus Ylijäämä ja alijäämä Talousarvion seuranta SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäinen valvonta sekä konserniohjaus ja valvonta KUNNAN VUODEN 2013 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMIEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ Tilinpäätösennuste Talouden kehittyminen Menoleikkaukset, kvalt TULOSLASKELMAOSA 36 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSOSA 40 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut KÄYTTÖTALOUSOSA Tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen Toimintatuotot ja toimintakulut päävastuualueittain 44

3 Talousarvio päävastuualueittain / tulosalueittain Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 47 Keskushallinto 48 Valtuusto 48 Kunnanhallitus 49 Muu yleishallinto 50 Oikeudenhoito ja turvallisuus 51 Sisäiset palvelut 52 Talous, palkka- ja henkilöstöhallinto 52 Toimisto- ja monistuspalvelut 53 Atk palvelut 54 Muut palvelut 55 Siivous- ja ruokapalvelut 56 Kuntamarkkinointi 57 Seutukunta 58 Palo- ja pelastustoimi 59 Työllistäminen 60 Hyvinvointipalvelut 61 Ympäristöterveydenhuolto Sivistyslautakunta 64 Hallinto 64 Varhaiskasvatus 66 Aamu- ja iltapäivätoiminta 68 Esiopetus 69 Perusopetus 70 Lukio 72 Kansalaisopisto 73 Kirjastotoimi 75 Vapaa aikatoimi Tekninen lautakunta 78 Hallinto 78 Yhdyskuntasuunnittelun toteuttaminen 80 Ympäristönhoito 82 Jätehuolto 84 Kiinteistöt 85 Energiahuolto 87 Muu toiminta 89 Rakennusvalvonta ja ympäristön suojelu 90 Ympäristön huolto SISÄISET ERÄT HYVINVOINTITEEMA PÄÄVASTUUALUEITTAIN INVESTOINTIOSA Investointien yhdistelmä Kunnanhallitus Tekninen lautakunta 100

4 3 Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä talousarvion 2013 ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman. - hyväksyä Sipark Oy:n L1 suunnitelman koskien Ruukin koulun peruskorjausta. Kustannusarvio on euroa. Irtaimiston hankinta arvo on lisäksi enintään euroa. - hyväksyä kehittämistoimintaan euron määrärahan. - hyväksyä pitäjäpäivien euron määrärahan poistamisen sivistyslautakunnan talousarviosta. Kunnanhallituksen päävastuualueelle on varattu pitäjäpäivätoimikunnalle avustusta euroa. - hyväksyä investointiosaan kohtaan Ruukin koulun peruskorjaus määrärahaa vuodelle 2013 ja euroa vuodelle hyväksyä talousarvioasiakirjan laskelmiin ja teksteihin tehtävät tarvittavat muutokset edellä mainittuihin muutoksiin perustuen. Lainatarve lasketaan uudelleen huomioiden edellä mainitut talousarviomuutokset.

5 4 Siikajoki on itsenäinen vireä kunta, joka toimii aktiivisesti seutukunnallisena kehittäjänä. Yritystoimintaa tuetaan aktiivisesti ja se on moni-ilmeistä modernista maataloudesta innovatiiviseen huipputeknologiaan. Kuntataloutta hoidetaan vastuullisesti turvaten palveluiden jatkuvuus. Vahvalle kunnalle on tunnusomaista palvelujen perhekeskeisyys ja eri ikäluokkien välinen vuorovaikutus. Palvelut tuottaa ja järjestää ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö paikallisissa ja seutukunnallisissa verkostoissa. Kuntalaisten hyvinvointia tukee siisti, viihtyisä ja turvallinen maaseudun asumis-, yritys-, oppimis- ja harrastusympäristö. Kuntahallinto perustuu asiakaslähtöisyyteen ja kuntalaisten tasavertaisuuteen. 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kunnan vision sisältämien tavoitteiden ja linjausten toteuttaminen on 2013 alkavalla valtuustokaudella entistä vaativampi tehtävä. Uudet luottamushenkilöt joutuvat mitä todennäköisimmin tekemään päätöksiä, jotka eivät ole kuntalaisillekaan mieluisia. Erityisen ongelmallinen on tulevien vuosien taloudellinen epävarmuus, jota leimaa ennusteiden mukaan hyvin matala kansantalouden kasvu. Aiempina vuosina oli sentään mahdollista luottaa siihen, että verotulojen ja valtionosuuksien hyvä kehitys helpottaa kustannuspaineita; nyt kunnat elävät aikaa, jolloin tulojen ja menojen ero uhkaa kasvaa hallitsemattoman suureksi. Kyseessä on koko kuntakentän ongelma, kuten veronkorotuspaineista ja velkaantumisen tahdista voi hyvin nähdä. Siikajoen tavoitteena on kuntavision mukaan olla vahva kunta. Jos vahvuutta arvioidaan taloudellisin mittarein, on tavoite hyvin vaikea toteuttaa. Tulevien vuosien käyttötalouden tarkastelu osoittaa, että näköpiirissä on tappiollisia vuosia, ellei kunnan tulovirtoihin tule oleellista muutosta. Kunnan omassa päätösvallassa olevan toiminnan ja kustannuskehityksen ohjaaminen on mahdollista mutta ulkoistetuissa palveluissa ei. Useimpien kuntien ydinkysymys on sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu, joka on suhteessa tuloihin liian nopea. Myös Siikajoen kohdalla tämän kehityskulun katkaiseminen on kunnan selviytymisen kriittinen tekijä. Lokakuussa 2012 julkistetussa Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa tutkimustiedotteessa* mainitaan, että taloudellisesti vahvoja kuntia syntyisi vain suurten kuntien ympärille. Kehitystä on arvioitu vuoteen 2030 asti ja tarkastelussa ovat mukana väestörakenteen vaikutusta sekä kunnan alueen ansiotulojen kehitykseen että kuntien eri palveluiden menopaineiden kehitykseen. Tutkimuksen mukaan kuntien määrän merkittäväkään väheneminen ei muuta tilannetta, jossa kuntien toimintamenot olisivat alle 30 % ansiotuloista. *Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS / Tiedote

6 5 Kuntaliitokset eivät siten olisi pienten kuntien pelastus, koska toimintamenot suhteessa kunnan veropohjaan nousisivat hyvin korkeiksi. Raahen seutukunnan mahdollisesta muodostumisesta yhdeksi kunnaksi vaatii em. tutkimuksen kaltaisen selvittelyn. Päätös yhteisen selvitystyön tekemisestä ei ole tulevallakaan valtuustokaudella helppo tai itsestään selvä ja ennen kaikkea se edellyttää kuntien yhteistä poliittista tahtoa. Käyttötalouden paineiden lisäksi Siikajoella on erittäin raskas investointiohjelma tuleville vuosille. Investointikohteiden toteuttaminen perustuu pitkälliseen harkintaan niiden kiireellisyydestä, tärkeydestä ja välttämättömyydestä. Kunnan kehittäminen ei voi pysähtyä huolimatta resurssien vähäisyydestä. Kun päätökset on tehty Ruukin uudesta terveysasemasta, Ruukin alakoulun peruskorjauksesta ja Siikajoenkylän päiväkodista, on valtuustokauden ohjelmassa vielä yläkoulu/lukion saneeraus; päätös on tehtävä aikanaan myös Ruukin paloasemasta joko kunnan omana kohteena tai esimerkiksi Ruukin Yrityspuiston hankkeena. Kunnassa, jossa asukkaita on n ja verotuloja ja valtionosuuksia yhteensä hieman alle /asukas, ovat talouden haasteet todella kovat. Näköpiirissä on myös, että asukaskohtainen velkamäärä ylittäisi kriisikunnan asianomaisen kriteerin tulevalla valtuustokaudella ja samalla kunnan lainanhoitokykyä mittaava tunnusluku painuisi alle yhden eli heikoksi. Vuoden 2012 syksyn valtuustoseminaarissa olivat mukana sekä vanhat että uudet valtuutetut. Seminaarissa käytiin keskustelua ja työstettiin kunnanhallituksen kuntasuunnitelman pohjalta laatimaa ehdotusta tulevan valtuustokauden linjauksiksi. Tavoitteena on määritellä keskeiset reunaehdot ja menestystekijät, joiden avulla Siikajoki voi kehittyä elinvoimaisena ja kuntavision mukaisena itsenäisenä kuntana. Lopullisen sisältönsä valtuusto-ohjelma saa vuoden 2013 alkupuolella kunnanhallituksen esityksen ja seminaarin ryhmätöiden aineiston pohjalta. Kuntaorganisaation henkilöstön tuottavuusohjelma LATU päättyy vuonna Sen tuloksia ja asettuja tavoitteita tarkastellaan tuolloin sekä päätetään, miten ohjelman tyyppistä toimintaa voitaisiin jatkaa. Tuottavuuden ohella vahva painotus on työhyvinvoinnissa sekä valtakunnallisestikin tärkeissä teemoissa kuten työssä jaksamisessa ja työurien pidentämisessä. Kunnan johtoryhmä on laatinut hallintokunnittaiset ennakoinnit eläköitymisestä, minkä perusteella voidaan arvioida henkilöresurssien määrää ja kohdentamista. Kaisu Tuomi kunnanjohtaja

7 6 2. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Toiminta ja taloussuunnitelman yleisperustelut Kansantalouden ja kuntatalouden näkymät Kuntaliiton julkaisun Kuntatalous 3/2012 mukaan taloustilanne on vaikea ja uusia sopeutustoimia saattaa olla tulossa. Taustalla on talousnäkymiin perustuva nykyinen hallitusohjelma ja siinä erityisesti valtiontalouden tavoitteet kuten velkaantumisen kurissa pitäminen ja nykyisen hyvän luottoluokituksen säilyminen. Toimenpiteissä on varauduttu mm. siihen, että valtion menojen ja kuntien valtionapuja voidaan lisäjäädyttää ja sopeuttaa, ja kysymykseen voivat tulla myös verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. Kevään 2012 kehysvalmistelussa tehtiin jo toimenpiteitä, joista iso osa kohdistuu kuntiin. Kuntien tulot koostuvat pääosin verotuloista ja valtionosuuksista. Kummassakaan ei voida odottaa oleellista kasvua tulevina vuosina, päinvastoin: peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuonna kuluvaan vuoteen verrattuna 125 miljoonaa euroa, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Niin ikään aiemmin päätetyt ja 2012 vuoden valtionosuuksiin tehdyt 631 miljoonan euron leikkaukset kertautuvat jatkossa joka vuosi. Kuntien tehtäviä lisätään lainsäädännön kautta. Erityisesti vanhushuollon vaatimukset kasvavat voimaan tulevan vanhuslain myötä; henkilömitoitusten mahdolliset tarkistukset siirtyvät vuodelle Kuntataloutta kiristäviä muutoksia tulee myös liikenne- tai rakennusvalvonnan ratkaisujen myötä. Kiristävien toimenpiteiden rinnalla kunnille on tarkoitus kompensoida kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset. Myös pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeiluun saadaan rahoitus luvatun suuruisena. Tähän kokeiluun on valittu myös Raahen alue, hanketta koordinoi hyvinvointikuntayhtymä. Muutosten arvioidaan kiristävän kuntataloutta niin, että syntyy paineita korottaa veroja ja myös kuntien velkaantumisen pelätään kiihtyvän. Kansantalouden kasvuvauhti on hiipunut ja ollaan lähellä taantumaa. Talouden uutisoinnissa nousivat syksyn 2012 aikana esille lukuisat yt prosessit lomautuksineen ja irtisanomisuhkineen. Erityisen huolestuttavaa on, että painotus näyttää olevan irtisanomisissa, mikä merkitsee myös työpaikkojen häviämistä. Omalla alueellamme mm. Ruukki Oy ilmoitti omista sopeuttamistoimistaan ja henkilöstön vähennyksistään.

8 7 Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan 3,5 % vuonna Sopimusten perusteella valtiovarainministeriö ennakoi indeksin nousevan 2,6 % vuonna Raamisopimus on voimassa vuoden 2012 tammikuusta helmikuun loppuun 2014; tänä aikana sen kokonaiskustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Siikajoen talousarviossa on varattu 2 %:n kasvu vuoden 2012 palkkoihin. Työllisyystilanteen muutokset vaikuttavat verotulojen kertymään viiveellä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, ensi vuonna vastaavasti 8,1 %. Oman alueemme työllisyystilanne on ollut tähän saakka varsin hyvä työttömyysasteen ollessa 7 10 %. Seutukunnassa alkavan työllistämisen kuntakokeilun odotetaan purevan erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,25 vuonna Useat kunnat ovat ilmoittaneet harkitsevansa veroprosenttiensa korottamista mutta verokertymään vaikuttaa erityisesti työllisyystilanne. Mikäli optimistiset ennusteet toteutuisivat, olisi kuntien vuoden 2013 verokertymä 4,2 % suurempi kuin vuonna Yhteisöveron kertymän ennustaminen on hankalaa. Kuntien jako-osuuden veron tuotosta arvioidaan olevan 29,03 % (28,34 % vuonna 2012). Euromääräiseen kertymään vaikuttaa yleinen ja yritysten taloudellinen tilanne mutta kunnille tulevien tilitysten arvioidaan olevan vuoden 2012 tasolla. Kiinteistöverotuksen puolella Suomen Kuntaliitto ja Verohallinto selvittävät yhteisessä hankkeessa sen muutostarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 tilityksiin. Siikajoella kiinnostaa erityisesti tuulivoimaloiden verotus niin veropohjan kuin prosenttienkin kohdalla. Tällä hetkellä tuulivoimaa verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, tavoitteena on päästä siirtymään voimalaverotuksen piiriin. Yksityiskohtaisia tietoja kuntien talouteen vaikuttavista muutoksista on Suomen Kuntaliiton julkaisussa Kuntatalous 3/2012.

9 8 2.2 Seutukunnallinen ja alueellinen toiminta Seutukunnan kehittämiskeskus ja yrityspalvelut jatkavat toimintaansa seutulautakunnan ja kuntien hyväksymän toimintasuunnitelman pohjalta. Sitä toteutetaan asukaskohtaisella määrärahalla, joka on 23,09. Tulevalla toimintakaudella alkanee Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen ja siinä seutukunnalla on sekä julkisen sektorin että yritystoiminnan vahvat intressit. Erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa edistetään toimia, joilla alueelle jäisi mahdollisimman suuri hyöty vuosia kestävästä rakennusvaiheesta ja edelleen sen päätyttyä. Tulevalla suunnittelukaudella vaihtuu myös rakennerahastokausi. Uusi kausi alkaa 2014 vuoden alusta ja tätä varten laaditaan seutukunnallinen ohjelma erilaisiin rahoitusmahdollisuuksiin pääsemiseksi. Pääpaino tullee tässäkin olemaan elinkeinojen ja yritystoiminnan edistäminen. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on toiminut puitelain mukaisesti kaksi vuotta. Tulevien vuosien tärkein tavoite on saada palvelurakenne ja valikoima vastaamaan väestön todellisia palvelutarpeita. Tiukkana reunaehtona ovat kuntien taloustilanne ja maksukyky ja tästä syystä uudella valtuustokaudella on saatava käyntiin kuntayhtymän suunnitelmallinen kehittäminen. Myös valtakunnallinen erityisvastuualueratkaisu (erva) vaikuttaa siihen, mikä on erityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erikoissairaanhoidon tuleva järjestäjäratkaisu. Vuonna 2012 laaditussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin selvityksessä yhtenä vaihtoehtona on koko pohjoisen Suomen käsittävä erva-alue, jossa Oulun eteläisen sote-alueen muodostaisivat Selänteen, Helmen, Kallion sekä Raahen seudun kuntayhtymät ja Kalajoki ja Oulainen; asukkaita tällä alueella on ja sairaaloita Oulaskangas, Raahe ja Visala. Sairaalat voisivat jatkaa vuoden 2012 aikana aloittamaansa työnjakoa ja erikoistumista. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän omistajakunnat joutuvat miettimään sote-palvelujen järjestämisessä siten sekä kuntayhtymän että mahdollisen uuden yhteistoiminta-alueen haasteita. Raahen seudun koulutuskuntayhtymän yhteistoiminta-alueratkaisu on edelleen auki. Puitelain edellyttämää asukkaan väestöpohjaa ei ole saavutettu kuntien erilaisten näkemysten vuoksi. Vuoden 2013 alusta toteutuva Vihannin ja Raahen kuntaliitos muuttaa kuntayhtymän omistuspohjaa ja muutettavaksi tulee mm. yhtymän perussopimus; siinä muuttuu myös nykyinen ns. äänileikkurimenettely, jossa suurimmalla omistajalla, Raahen kaupungilla, ei ole ollut määräysvaltaa. Organisaatiomuutosten ohella kuntayhtymän strategia uudistuu. Siihen sisältyy mm. kysymys toisen asteen koulutuksen kehitystarpeista. Mahdollista on, että kuntayhtymä olisi tulevaisuudessa myös lukio-opetuksen järjestäjä; Siikajoella tätä vaihtoehtoa on punnittava jo keväällä 2013, kun tehdään oman lukiomme hallinnolliset ratkaisut niin, että lukio-opetus voidaan jatkossakin säilyttää.

10 9 Maaseutuhallinto aloitti yhteistoiminta-alueena 2012 vuoden alusta. Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana ja toimintaa ohjaa osakaskuntien edustajien muodostama yhteistoimintaelin. Tavoitteena on turvata sekä laadukkaat että kustannustehokkaat maaseutuhallinnon ja maaseudun kehittämispalvelut; yhteistyötä tehdään Kalajoen ja Raahen yrityspalvelujen kanssa. Siikajoella jatkaa palvelupiste Ruukin Yrityspuisto Oy:n omistamissa tiloissa. Vuoden 2013 budjetoitu maksuosuus on euroa. Kalajoen kaupunki hoitaa isäntäkuntana myös ympäristöterveydenhuollon palvelut. Aiemmin pitkään jatkunut eläinlääkäripula on helpottunut ja lääkärien hyvä saatavuus on jatkossakin keskeinen asia siikajokisille eläintiloille. Vuoden 2013 budjetoitu maksuosuus on euroa. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun palvelusopimus jatkuu seutukunnallisena Raahen kaupungin alaisuudessa. Tarkasteltavaksi tulee ydinvoimalan rakentamisen vaatimat lisäresurssit sekä niiden vaikutus kuntien maksuosuuksiin. Siikajoelle on tärkeää myös se, että tuulivoimapuistojen rakennusluvitus sujuu joustavasti ja nopeasti oikeusvaikutteisten osayleiskaavan pohjalta. Vuoden 2013 budjetoitu maksuosuus on euroa. Palo- ja pelastustoimen hoitaa edelleen Ylivieskan kaupunki kuntien edustajien muodostaman johtokunnan ohjauksessa. Pelastustoimen riskikartoitus tulee uusittavaksi lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja sen vaikutukset on otettava huomioon mm. Ruukin paloaseman sijoitusratkaisussa. Vuoden 2013 budjetoitu maksuosuus on euroa. 2.3 Oman kunnan toiminta ja talous Kunnan palveluissa ei tapahdu oleellisia muutoksia talousarviovuoden aikana. Kunnanhallituksen syksyllä 2012 antama budjettivalmistelun raami oli varsin tiukka mutta siitäkin huolimatta tilikauden tulos näyttäisi olevan miinuksella. Kriittinen tekijä on sote menojen kehitys, mikä pahimmillaan toteutuessaan ennakoisi jopa 2 miljoonan euron alijäämää. Mikäli tämä toteutuisi, tarkoittaisi se taseeseen syntyvän kattamatonta alijäämää ja todellisia ongelmia tuleville vuosille. Myönteistä on, että kunnan omassa päätösvallassa oleva toiminta pysyy hyvin valtuuston asettamalla tasolla. Vuodelle 2012 hyväksyttyä menoleikkausohjelmaa jatketaan tulevalla suunnitelmakaudella mutta sen tuottamat säästöt eivät kata sote menojen nousua. On myös huomattava, että perusopetuksen ja lukion resursointia ei voida kiristää loputtomiin, kun kunnassa halutaan säilyttää hyvätasoinen lasten ja nuorten koulutus. Siikajoen vetovoimaa halutaan vahvistaa tulevina vuosina. Tätä varten kunnanhallitus on esittänyt valtuustolle, että vuoden 2013 aikana varataan määräraha kehittämispäällikön palkkaamiseen. Tehtävän sisältö ja toiminnan

11 10 tavoitteet määritellään erikseen ja siinä kuullaan mm. yrittäjyystoimikuntaa ja Siikajoen Yrittäjäyhdistyksen edustajia. Kunnanvaltuusto hyväksyi kehittämistoimintaan euron määrärahan. Kunnan taloutta on hoidettava kuntalainkin velvoittamana vastuullisesti. Mikäli pahimmat skenaariot toteutuvat eikä suurimpia menoeriä saada kuriin, on kunnanhallituksen käynnistettävä jo vuoden 2013 aikana toiminnan ja talouden tervehdyttämisohjelma. On kuitenkin huomioitava, että yhden kunnan mahdollisuudet vaikuttaa sote menojen kustannuksiin ovat varsin rajalliset elleivät olemattomat. Tässä mielessä ydinasia on, mitä ratkaisuja tehdään Kataisen hallituksen hallitusohjelman perusteella sekä sote palveluissa että kuntarakenteessa yleensä. Kuntien on tehtävä selvitys vahvan peruskunnan edellytyksistä vuoden 2013 alkupuolella; selvitys perustuu myös alueelliseen jakoon, joka esiteltiin kunnille keväällä Tässä Siikajoki kuuluu Raahen seutukuntaan yhdessä Raahen ja Pyhäjoen kanssa. Investointiohjelma on suunnitelmakaudella raskas. Sen toteuttaminen merkitsee vääjäämättä velkamäärän kasvua yli sen, mikä on ollut kunnan tavoite tähän saakka (2000 /asukas). Velkamäärän kasvun investointien vuoksi voidaan kuitenkin perustella hyvin sillä, että kyseessä ovat pitkävaikutteiset kohteet, jotka hyödyttävät kuntalaisia vuosikymmeniksi eteenpäin. Aivan toinen asia on nykyisten palvelujen tuottaminen velalla, mitä ei terveessä kuntataloudessa voi hyväksyä. Yksilöity investointiohjelma on esitetty tämän toiminta- ja taloussuunnitelman investointiosassa. Koulujen peruskorjauksiin ja Siikajoenkylän päiväkotiin on esitetty omarahoitusosuudeksi sijoitusvarojen tulouttamista; koulujen kohdalla ensisijainen rahoitus on kuitenkin mahdollinen valtionosuus.

12 Väestörakenne Kunnan väestö Alla olevassa taulukossa on Facta väestö tiedoista kerätyt kyläkohtaiset asukasmäärät ja ikärakenteet Ikäjakauma tarkastelupäivämäärä Kylä/postino Väestöyht Karinkanta(92330) Luohua(92450,86400) Paavola(92430,92440) Revonlahti(92350) Ruukki(92400) Siikajoki(92320) Tuomioja(92470,92260,92140) Yhteensä: Jakamaton: 14 Koko kunta: Yhteensä Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kuntalaisten omatoiminen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana normaalia arkielämää on pitkällä aikavälillä parhaiten vaikuttavaa toimintaa. Perinteisten hyvinvointipalvelujen rinnalla on myös toimenpiteitä, joilla eri hallintokunnat voivat tukea liikuntaa, terveellisiä ruokailutottumuksia, hyvää tapakasvatusta, ympäristöstä huolehtimista ja myös yhteisöllisyyden vahvistumista. Näihin toimiin ei ole varattu erillisiä määrärahoja, vaan ne sisältyvät hallintokuntien talousarvioihin. Ainostaan työllistämiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen on korvamerkittyä rahaa, kun Siikajoki on mukana mm. seutukunnallisessa pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluhankkeessa. Sitä hallinnoi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, omasta kunnastamme siinä ovat yhteistyötahoina työllisyystoimikunta ja etsivä nuorisotyöntekijä.

13 Elinkeinorakenne sekä yritystoiminta Elinkeinorakenne Siikajoki 2009 Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi, viemäri- ja jätehuolto Teollisuus Rakentaminen 30,6 % 3,9 % 1,4 % 22,9 % 1,0 % Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemustoiminta Informaatio ja viestintä 10,6 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 6,5 % 1,6 % 0,4 % 0,6 % 11,8 % 8,5 % Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakkolinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Muut palvelut Toimiala tuntematon

14 13 Yrityskanta Siikajoki Siikajoki Uusyritysperustanta Raahe Siikajoki Pyhäjoki Vihanti Rekisteröidyt Lakanneet Nettoperustanta

15 14 (Lähde: Raahen seudun yrityspalvelut) 2.7. Taloudelliset resurssit Tulovero Tuloveroprosenttia korotettiin vuonna Vuonna 2011 tuloveroprosentti oli 20,0 ja vuonna 2012 prosentti on 21,0. Vuoden 2013 talousarvio on laadittu 21,0 tuloveroprosentin pohjalle. Tuloveroprosentin korotuksen vaikutus vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011 on arvoilta 1,3 miljoonaa euroa huomioiden tulotason nousu. Efektiivinen veroaste on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.

16 15 Talousarviovuonna 2013 tuloveroja arvioidaan saatavan euroa Tuloveron kehitys Tp 2012 ** Ta 2013 Kiinteistövero Kiinteistöveroja korotettiin talousarviossa 2012 kauttaaltaan. Korotusten arvioidaan tuovan lisää kiinteistöveroja verrattuna vuoteen 2011 yhteensä euroa. Talousarviovuonna 2013 kiinteistöveroja arvioidaan saatavan euroa. Kiinteistöveroprosentit yleinen kiinteistövero 0,75 1,00 1,00 vakituisen asuinrakennukset 0,35 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 0,95 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset / tuulivoimalat 2,50 2,85 2,85

17 Kiinteistöveron kehitys Tp 2012 ** Ta 2013 Yhteisövero Yhteisöveroja saatiin euroa vuonna Vuodelle 2012 on budjetoitu yhteisöveroja , tilinpäätösennuste on euroa. Vuodelle 2013 arvioidaan yhteisöveroja saatavan euroa.

18 17 Verotulot yhteensä Kaaviossa on mukana ansioverotulot, kiinteistöverot sekä yhteisöverot. Verotuloja ennustetaan kertyvän vuodelle 2013 yhtensä euroa.

19 18 Valtionosuudet Valtionosuudet koostuvat seuraavasti: Valtionosuudet Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012* Ta 2013 Vo laskennalliset perusteet , , , ,00 -kunnan omarahoitusosuus , , , ,00 +yleinen osa , , , ,00 +/- vo tehtävät lisäykset / vähennykset , , , ,00 Kunnan peruspalveluiden vo ilman tasauksia , , , ,00 Verotuloihin perustuva vo tasaus , , , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus , , , ,00 Kunnan peruspalveluiden valtionosuus , , , ,00 Opetus ja kulttuuritoimen muut vo , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 Valtionosuuksia on budjetoitu miljoonaa euroa vuodelle 2013.

20 19 3 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN OSAT JA RAKENNE 3.1 Talousarvion tehtävät ja sisältö Voimassa olevan kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvoite). Toimenpideohjelman kesto voi olla nelivuotista taloussuunnitelmaa pidempi mutta samalla sen on oltava realistinen. Toimenpiteet on tällöin esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Alijäämän kattamisesta toimenpideohjelmineen päättää valtuusto. Kunnanhallituksen on puolestaan tehtävä toimintakertomuksessaan selkoa taloussuunnitelman ja mahdollisen toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Myös tarkastuslautakunnan velvollisuus on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilintarkastajien on puututtava alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Kuntalaissa ei ole säädetty seuraamuksia sen varalle, että kunta ei täytä sille säädettyjä tasapainottamis- ja kattamisvelvoitteita. Käytännössä kuitenkin kriisikunnan tunnusmerkkien täyttyminen johtaa valtion puuttumiseen talouden tasapainottamiseksi; tällöin se merkitsee usein hyvin tiukan ja säännellyn ohjelman toteuttamisvelvoitetta.

21 Kriisikunnan kriteerit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta jonka vuosikate on negatiivinen. jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa. jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin. jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista. jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. Mutta kunta voi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki kriteerit eivät täyty, mutta alijäämä ylittää kahtena vuonna peräkkäin määrätyn rajan. eli alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä euroa asukasta kohden. Siikajoen kunta / vertailu kriisikuntia kuvaavien tunnuslukujen raja - arvoihin Kriisikunta, jos kaikki kohdat 1-6 toteutuvat Kriteerit Raja - arvo Tp 2010 Tp2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Raja - arvo ylittyy 1. Kunnan vuosikate ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 :n mukaista harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosentti- 19, ,0 21,0 21,0 21,0 21,0 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 3. Asukasta kohden laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskim. lainamäärän vähintään 50 prosentilla (keskim /as. 2011) Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % 50 58,4 53,9 6. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % 50 37,3 42,5 Riippuu sote - palveluista Mahdollisesti Mahdollisesti TAI Kertynyt alijäämä / asukas oli viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään ja sitä edeltäneessä vähintään 500 Tp 2010 Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 ei täyty näillä luvuilla, Kertynyt yli- / alijäämä / asukas taseessa ylijäämää

22 Talousarvion sisältö ja rakenne Talousarvioasetelma muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää poistojen rahoittamiseen. Poistot: Siikajoen valtuusto hyväksyi poistosuunnitelman muutoksen vuoden 2013 alusta kokouksessaan Suunnitelmallisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Laskelma suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Olennainen poikkeama on yli 10 % TP2011 TP2012* Ta2013 Ts2014 Ts2015 Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Muut avustukset investointeihin Investointien omahankintameno Suunnitelman mukaiset poistot Ero Poikkeama Poiston on tarkoitus kattaa poistonalaisten investointien omahankintameno. Siikajoen kunnan osalta suuri poikkema selittyy yksittäisillä suurilla investointihankkeilla. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti.

23 22 Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. 1. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. 2. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirtaa. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Rahan riittävyyttä on tarkasteltava käyttötalouden, investointien rahoittamisen sekä lainojen lyhennysten kannalta. KÄYTTÖTALOUSOSA Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Poistot TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä INVESTOINTIOSA Hankkeiden yhdistelmä Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot RAHOITUSOSA Tulorahoitus vuosikate satunnaiset erät Investoinnit investointimenot rahoitusosuudet omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

24 Talousarvion sitovuuden määrittely Toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Valtuuston päätökset sitovat hallintokuntien ja viranhaltijoiden toimintaa ja määrärahojen käyttöä. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on noudatettava omassa tehtävässään taloudellisuutta ja huolellisuutta. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Mahdolliset talousarviomuutokset on tehtävä välittömästi muutostarpeen tultua tietoon. Ylityksiä on ensisijaisesti yritettävä kattaa hyväksyttyjen määrärahojen sisältä. Käyttötalousosa Käyttötalousosan ulkoisten ja sisäisten menojen ja tulojen määrärahat (talousarvio kokonaisuudessaan) ovat valtuustotasolla sitovia. Käyttötalousosassa mainitut strategiset tavoitteet ovat sitovia niin, että niissä kuvattuja toiminnallisia tavoitteita on noudatettava. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan asetettujen numeeristen ja sanallisten mittareiden avulla. kullekin päävastuualueelle hyväksytty määräraha ja tuloarvio sitovat toimielintä mikäli määräraha ei kokonaisuudessaan riitä, talousarvion muutoksesta päättää valtuusto kunnanhallitus voi hyväksyä kunkin päävastuualueen sisäiset tulosalueiden välillä tapahtuvat talousarvion muutokset/siirrot lautakunta voi päättää alaistensa tulosyksikkötasojen talousarvion määrärahojen muutoksista/siirroista päävastuualueen päällikkö tai esimies, jolle muutosoikeus on delegoitu, voi päättää kustannuspaikkojen välisistä tulosyksikkötason muutoksista/siirroista Työllistämisen tulosalueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja menojen erotus on sitova. Valtuusto päättää työllistämisen nettomäärärahan mahdollisesta korottamisesta talousarviovuoden aikana. Hallintokunnat vastaavat kukin omalta osaltaan talousarvion noudattamisesta. Sisäisistä palveluista siivous- ja ruokapalvelujen tulosalue toimii nollaperiaatteella. Mikäli henkilöstömenoista säästyy määrärahoja, säästöjä ei voi käyttää muiden käyttötalousmenojen katteeksi.

25 24 Määrärahojen sitovuus päävastuualueittain TP 2011 TA 2012 TA muutos TA 2013 Muutos 2012/2013 TS 2014 TS 2015 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatuotot , Toimintakulut , TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut , KUNNANHALLITUS Toimintatuotot , Toimintakulut , SIVISTYSLAUTAKUNTA Toimintatuotot , Toimintakulut , TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot , Toimintakulut , KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Työllistämisen vastuualueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja -menojen erotus on sitova. Talousarviovuoden nettomääräraha työllistämisen alueella on euroa (ta 2012 = euroa) Huomoitavaa: 1. Yhdyskuntasuunnittelun tulosalue on vuoden 2013 talousarviossa teknisen lautakunnan alaisuudessa. Luvut muutettu tältä osin vertailukelpoisiksi 2. Hallinto ja talouspalvelut laskutettu vuoden 2013 alusta sisäisesti. Näkyy kunnanhallituksen tuotoissa ja hallintokuntien kuluissa.

26 25 Rahoitusosa Valtuusto määrittelee talousarvion rahoitusosan hyväksymisen yhteydessä talousarviovuoden pitkäaikaisen ottolainan määrän, joka on valtuustoon nähden sitova. Kunnanhallituksella on valtuudet nostaa pitkäaikaista lainaa enintään valtuuston päättämä määrä. Vuoden 2013 talousarvio on laadittu siten, että rahoitus hoidetaan lyhytaikaisella lainalla. Mikäli korkotaso olennaisesti muuttuu, voidaan lyhytaikaisen lainan sijasta ottaa pitkäaikaista lainaa. Tässä tapauksessa asia tuodaan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Lyhytaikaista lainaa on tilinpäätöksessä 2012 arvioilta 2,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 on lyhytaikaisen lainan nostotarve 5,0 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainoituksen lainanottovaltuus vuonna 2013 on korkeintaan 7,3 milj.. Lainojen lisäys (lyhyt ja pitkäaikainen) vuonna 2013 on arviolta 5,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 lyhennetään pitkäaikaisia lainoja yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Investointiosa Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia talousarviossa hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Kohteet, joissa toteuttamisen ehtona on ulkopuolisen rahoituksen (valtionosuus, muu rahoitusosuus) saaminen, vahvistetaan päätöksen saamisen jälkeen. Hankintarajojen päättämiset: Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan / 78: Vuonna 2013 kunnanjohtaja, päävastuualueen päällikkö, tulosalueen päällikkö, tulosyksikön päällikkö, vastuualueenpäällikkö tai rehtori / koulunjohtaja saavat päättää hankinnoista euroon asti talousarvion puitteissa. Erityismääräyksiä Talousarvioon voi sisältyä kehittämis- ja muita projekteja, joiden kustannuksia katetaan ulkopuolisella rahoituksella. Arvioidut menot voivat ylittyä, jos ylitys on katettavissa ulkopuolisella rahoituksella. Tällaisen hankkeen määrärahan ylitykset hyväksyy kunnanhallitus Sijoitusvarallisuuden tuloutus Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myynnin yhteydessä kunta on perustanut rahaston, jonka sääntöjä on kunnanvaltuuston päätöksellä muutettu Rahaston pääoman katteena ovat olleet omaisuudenhoitoyhtiöiden hoidossa olevat varat.

27 26 Rahaston pääoma tilinpäätöksessä 2011 oli ,90 euroa. Rahaston säännöt rahastoa voidaan tulouttaa taseessa olevan, edellisen tilikausien alijäämän kattamiseen. Valtuusto hyväksyy tämän menettelyn tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä - rahaston pääomaa voidaan käyttää kunnanvaltuuston erikseen nimeämien ja hyväksymien investointien rahoittamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää kunnan maksuvalmiuden turvaamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää talousarviolainojen takaisinmaksuun - rahaston pääomia sijoitetaan tuottavasti kunnanvaltuuston päättämien periaatteiden mukaisesti - rahaston hallinnoinnista huolehtii kunnanhallitus Talousarviovuonna 2013 ja suunnitelmavuonna 2014 esitetään sijoitussalkun tulouttamista 1,5 miljoonaa euroa Ruukin alakoulun peruskorjaukseen. Tuloutus sekä vuonna 2013 että vuonna 2014 olisi euroa. Lisäksi esitetään sijoitussalkun tulouttamista euroa Siikajoenkylän päiväkodin remonttiin talousarviovuonna Tuloutus vaikuttaa vuoden 2013 talousarvioon seuraavasti: Tase - vähennys vastaavaa puolelle kohtaan rahoitusarvopaperit euroa - lisäys vastaavaa puolelle kohtaan rahat ja pankkisaamiset euroa - vähennys taseen vastattavaa puolelle kohtaan muu oma pääoma euroa (vastakirjaus tilikauden yli-/alijäämä , kirjaus tulee tuloslaskelmasta) Tuloslaskelma - myynnistä mahdollisesti saatava voitto kirjautuu kohtaan muut rahoitustuotot - rahaston vähennys euroa, vaikuttaa tilikauden yli-/alijäämään ja siirtyy taseeseen. Rahoituslaskelma - rahaston muutosta ei esitetä rahoituslaskelmassa. Kuitenkin on huomioitava, että kun raha tuloutuu kassaan, niin lainaa tarvitsee ko. summan verran ottaa vähemmän ja korkokuluja ei synny tältä osin.

28 Yli - / alijäämä Siikajoen kunnan taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä aikaisemmilta tilikausilta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikaudelle 2013 ennakoitu ylijäämä euroa kirjataan oman pääoman tilikauden yli-/ alijäämä tilille. Kumulatiivinen ylijäämä vuonna 2013 on tilinpäätösennusteen 2012 mukaan laskettuna 2,2 miljoonaa euroa Talousarvion seuranta 2013 Kunnanhallitukselle laaditaan kuukausittain tuloslaskelman, erikoissairaanhoidon toteuman sekä verotulojen kehittymisen sisältävä raportti. Lisäksi sekä kunnanhallitus että kunnanvaltuusto saavat neljännesvuosittain kattavamman raportin toteumasta sekä tilinpäätösennusteen. Tilinpäätös saatetaan maaliskuun loppuun mennessä kunnanhallituksen sekä kesäkuun loppuun mennessä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

29 28 4. SISÄINEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 4.1. Sisäinen valvonta sekä konserniohjaus ja -valvonta Sisäisen valvonnan järjestäminen kuuluu kunnanhallituksen vastuualueelle. Valvontaa ovat sisäinen tarkkailu ja tarkastus, tarkastustoiminta sekä talouden ja toiminnan seuranta. Kunnanhallitus on valinnut keskuudestaan 2 henkilöä, jotka ovat tarkastaneet vähintään kerran vuodessa kassa- ja pankkitilien varat sekä kunnan hallussa olevat arvopaperit ja erilaiset vakuudet; tarkastuksista annetaan kunnanhallitukselle raportti ja sen perusteella ryhdytään tarpeellisiksi katsottuihin toimenpiteisiin. Päävastuualueiden esimiesten tehtävänä on valvoa, että kunkin hallintokunnan vastuulle kuuluvat tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan lautakuntien hyväksymällä tavalla ja tehtäviin osoitetuin voimavaroin. Valtuuston vahvistaman talousarvion mukainen käyttösuunnitelma hyväksytetään lautakunnassa. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeet on viimeksi päivitetty joulukuussa 2008 ja konserniohje vuotta myöhemmin. Kuntalakiin tullut muutos tarkentaa sisäisen valvonnan roolia ja korostaa erityisesti konserniohjauksen merkitystä. Tähän liittyy myös se, että kuntatalouden tilaa tarkastellaan jatkossa entistä vahvemmin nimenomaan konsernikokonaisuutena. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen kuntalain muuttamisesta HE 24/2012. Laki kuntalain muuttamisesta (325/2012) tuli voimaan Lainmuutoksella uudistetaan kunnan talouden sisäistä ohjausta koskevia säännöksiä. Muutosten tavoitteina on turvata kunnan päätöksentekijöille nykyistä paremmat ja havainnollisemmat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Keskeisinä keinoina ovat tilinpäätösinformaation parantaminen sekä nykyistä yhtenäisempien sisäisen valvontaa ja riskienhallintaa koskevien rakenteiden luominen kaikkiin kuntiin. Lisäksi luovutaan velvoitteesta valita tilintarkastajat valtuustokautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten (Suomen kuntaliitto / yleiskirje ) Kuntaorganisaation taloushallinnossa tehdään opinnäytetyönä kehityshanke sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Työn valmistuttua uudet ohjeet otetaan käyttöön vuonna * *Talouspäällikkö Krista Kustula, Oulun ammattikorkeakoulun koulutusohjelmassa

30 29 Uusittaviksi tulevat siten sisäisen valvonnan ohjeet, konserniohje, hallintosääntö tarpeellisilta osin sekä tarkastussääntö. Valtuusto on syksyllä 2012 päättänyt, että kunnan tilintarkastajan toimikausi voi olla 6 vuotta. Tilintarkastuksen kilpailutuksessa voivat olla mukana konsernin tytäryhtiöt. Konsernitarkastuksen yhtenäisyyden kannalta tavoitteena on saman JHTT tilintarkastusyhteisön valinta kunnan ja konserniyhteisöjen tarkastajaksi. Uusissa ohjeissa sekä kunnan että konsernin riskejä tarkastellaan ja arvioidaan toiminnallisesta, taloudellisesta ja omaisuuden näkökulmista. Ohjeiden vahvana juonteena on omistajaohjaus, jonka merkitystä halutaan korostaa myös lain perusteella. Riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista, jolloin se kunnan ja kuntakonsernin tasolla kattaa strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset sekä lakien ja hyvän hallintotavan noudattamiseen liittyvät riskit. Valvonta kunnassa jakautuu ulkoiseen ja sisäiseen valvontaan. 1. Ulkoinen valvonta a. kunnanhallituksesta ja kunnan viranhaltijoista riippumatonta b. tarkastuslautakunta c. tilintarkastaja d. kunnan asukkaat 2. Sisäinen valvonta a. sisäinen tarkkailu = kuuluu kunnan viranomaisen normaaliin toimintaan. Jatkuvaa toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien asianmukainen hoitaminen hyväksytyllä tavalla ja osoitettujen toimivarojen puitteessa. Vastuu on organisaatiossa esimiesasemassa olevilla. b. sisäinen tarkastus = riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa. Tarkoituksena on strategioiden, toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden toteutumisen ja informaatiojärjestelmien tarkastus. Sisäinen tarkastus tarjoaa järjestelmällisen lähestymistavan arvioida ja parantaa organisaation riskienhallintaa, valvontaa ja johtamis- ja hallintoprosesseja. Sisäinen tarkastus voidaan järjestää kunnan omana toimintana tai hankkia ulkopuoliselta palvelujen tuottajalta. c. seuranta = luottamushenkilöille kuuluva sisäinen valvonta esim. sen suhteen, miten viranhaltija käyttää hänelle delegoitua toimivaltaa. Keskeiset tehtävät ovat: raportointivelvoitteiden asettaminen, raportoinnin toteutuksen valvonta ja tehtyjen päätösten ja raporteissa kuvattujen tulosten vertailu.

31 30 Kehittämistyön eteneminen 1. vastuiden ja velvoitteiden määrittely kunnassa - kunnanvaltuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista - kunnanhallitus sisäinen valvonta ja riskienhallinta operatiivisena toimintana; järjestää, ohjeistaa ja raportoi - kunnanjohtaja sisäinen valvonta ja riskienhallinta operatiivisena toimintana - lauta- ja johtokunnat valvoo ja arvioi johtavien virkamiesten ja muiden esimiesten vastuulla olevaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa sekä tuloksellisuutta 2. käsitteiden sisäinen tarkkailu, sisäinen tarkastus ja seuranta sekä riskienhallinta määrittely 3. vastaaminen seuraaviin sisäisen valvonnan kysymyksiin taulukoimalla. Tehtävän tavoitteet? Mitä sopimuksia on noudatettava? Mitä säädöksiä on noudatettava? MITEN VARMISTETAAN, ETTÄ oikea henkilö tekee oikeita asioita oikeaan aikaan oikein Kuka tekee? Mihin perustuu? Miten ja kuinka usein varmistetaan ja raportoidaan? Tekeekö? Miten seurataan? Miten ja kuinka usein varmistetaan ja raportoidaan? Mitä tekee? Mitä pitäisi tehdä ja miksi? Miten ja kuinka usein varmistetaan ja raportoidaan? Milloin tekee? Milloin pitäisi tehdä ja miksi? Miten ja kuinka usein varmistetaan ja raportoidaan? Miten tekee? Miten pitäisi tehdä ja miksi? Miten ja kuinka usein varmistetaan ja raportoidaan? MITÄ PITÄISI TEHDÄ TOISIN? (Lähde: kunnat.net, hakupäivä )

32 31 4. kunnan olennaisten riskien kartoittaminen ja koostaminen sekä seurannan suunnitteleminen 5. konsernin huomioiminen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmasta 6. esimiehille tehtävä lomake liittyen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tiedostamiseen omassa työssään 7. opastus, neuvonta ja koulutus aiheeseen liittyen

33 32 5. KUNNAN VUODEN 2013 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMIEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ 5.1 Tilinpäätösennuste euroa TP 2012* TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Muut rahoituserät, netto VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS KUMULATIIVINEN YLIJÄÄMÄ Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate on -31,2 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 5,2 % verrattuna tilinpäätökseen Tilikauden tulos on ennusteen mukaan 34 tuhatta euroa. Vuoden 2012 tilinpäätösennusteen jälkeen kumulatiivinen ylijäämä on 1,3 miljoonaa euroa. Lainamääräksi (pitkäaikainen ja lyhytaikainen) arvioidaan vuoden 2012 tilinpäätösennusteessa 12,3 miljoonaa euroa eli euroa / asukas. Talousarviossa 2012 lainamäärä on arvioitu 13,3 miljoonaa euroa eli euroa / asukas. Lyhytaikaisen lainan määräksi arvioidaan 2,3 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainan vähennys tilinpäätökseen 2011 arvioidaan olevan 2,9 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa on nostettu 6,1 miljoonaa euroa.

34 Talouden kehitys SIIKAJOEN KUNNAN TALOUS Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts2014 Ts2015 Asukasluku Väestön kasvu % -1,1 0,3-1,6-0,8 0,7-1,4 0,0 0,0 Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentti 19,50 19,50 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 21,00 yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 0,75 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituinen asuinrakennus 0,35 0,35 0,35 0,35 0,50 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 0,95 0,95 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset ja tuulivoimalat 2,50 2,50 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 Verotulot /asukas Valtionosuudet /asukas Verorahoitus yhteensä Muutos % 5,6 4,5 5,8 0,7 3,5 3,1 2,3 2,5 /asukas Toimintamenot Muutos % 3,7 8,6-6,3 4,2-1,4 2,2 1,8 2,2 Toimintakate Muutos % 9,4 9,8 0,1 9,8 0,8 1,7 2,2 2,5 /asukas Vuosikate /asukas vuosikate / poistot ja arvonal. % 200,7 77,5 279,1-84,3 64,4 101,8 94,0 99,6 Sumu - poistot Tilikauden tulos Tulorahoitus Investointien tulorahoitus % 156,0 57,6 161,0-42,9 22,5 18,2 38,8 73,7 Pääomamenojen tulorahoitus % 76,1 22,0 108,2-30,4 14,2 15,5 29,2 46,5 Investoinnit netto /asukas Lainanhoitokulut Kumulatiivinen ylijäämä Lainakanta pa +ly kunta /asukas

35 Menonleikkaukset, kvalt hyväksynyt Menonleikkauset on huomoitu vuoden 2012 talousarviossa ja siirtyvät vuodelle Lisäsäästö vuoteen 2012 on sarakkeessa Ta2013 lisäsäästö. Hallintokunta Ta 2012 Toteutunut / ei Ta 2013 lisäsäästö Menojen vähennykset Keskushallinto työsuunnittelija Huomioitu h - avustukset Huomioitu Siikajoen kylän palvelupiste Huomioitu henkilöstösäästöt Sivistystoimi kansalaisopiston lisäkurssitarjonta taiteen perusopetus yläkoulu henkilöstösäästöt Huomioidaan vähentämällä tuntiopetusta. Keväällä 2013 on hyväksytty 3275 t ja syksyn suunnitelma 2349 t On huomioitu, toteutuu vähitellen. Uusia opiskelijoita ei oteta / siv.ltk / 40. Opiskelijamäärät kiintiöidään vähennettynä v tasosta On huomioitu. Yläkoululta siirrettiin yksi henkilö Paavolan koululle. Gumeruksen säästöt On huomioitu perusopetuksen osalta Menonleikkaukset eivät toteudu kokonaisuudessaan, koska päiväkodin rakentamisesta ei ole tehty päätöstä. päivähoidon henkilöstösäästöt Ei toteudu, koska Siikajoenkylän päiväkotia ei ole rakennettu. Palkat ovat edelleen Katajiston ja Muksulan kuluissa. tuntijako minimiin On huomioitu. Sivistyslautakunta on tehnyt päätöksen tuntijaon pienentämisestä. perhepäivähoito On huomioitu. Palkkamäärärahavaraus edelleen 12 perhepäivähoitajalle. Ruukki S2 - opetus On huomioitu. Tuntiopettajaa ei ole palkattu. yläkoulun luokkajako Ei toteudu. 7 - luokka on jaettu neljään opetusryhmään. Sivistyslautakunnan päätös Syksylle 2013 on huomioitu kirjastotoimen säästö 1htv On huomioitu ja toteutettu. 0 Tekninen toimi aluearkkitehti Huomioitu kunnaninsinöörin eläköityminen 0 0 Ei toteutunut, menot laskutetaan Ryp:ltä. kiinteistöhoidon eläköitymiset Toteutunut seuraavasti: 2011 säästö euroa, 2012 säästö euroa ja 2014 säästö euroa kiinteistötoimen säästö Kiinteistötoimen mitoitus Yhteensä menonleikkaukset Lisäsäästö maksimi

36 35 Tulot ja investoinnit Tulojen lisäykset Ta 2012 Ta 2013 Sivistystoimi kansalaisopisto On huomoitu, mutta ei toteudu Kansalaisopiston johtokunta korotti opistomaksuja vuodelle Samalla tuntimäärää leikattiin keväällä Tuloja kertyy arvioitua vähemmän. Arvioitu kasvu v 2012 on euroa ja v on euroa Tekninen toimi Ruukin lämpölaitoksen taksa Ta 2012 = , ta 2013 = Huumolan kaatopaikka Huomoitu ta 2013 korotus myyntihakkuutulot Vuoden 2012 tasolla 0 Paavolan lämpölaitoksen taksa Ta 2012 = , ta 2013 = rakennusvalvonnan tulot Ta 2012 = , ta 2013 = (taksatariffien nousu) 0 maa - aineslupatulot Yhteensä tulojen lisäykset Investoinnit 2012 Puistolan hoitajakutsujärjestelmä Varattu ta 2013 Revonlahden kirjaston monikäyttö Ta , toteuma , ylitys Yhteensä Menoleikkauspaketilla olisi ollut mahdollista saada lisäsäästöjä vuodelle 2013 yhteensä euroa. Tästä summasta on vuodelle 2013 budjetoitu säästöjä euroa.

37 36 6. TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA TP 2011 TA 2012 TA 2013 (Ulk. erät) Muutos- % TS 2014 TS 2015 TOIMINTATULOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATULOT , TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet,tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAMENOT , TOIMINTAKATE , Verotulot Kunnan tulovero , Kiinteistövero , Yhteisövero , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , Rahastojen vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintatulot / Toimintamenot, % -11,3-9,3-9,8-9,4-9,2 Vuosikate / Poistot ja arvonalent., % -84,3 64,4 101,8 94,0 99,6 Vuosikate, euro / asukas Kertynyt ylijäämä Asukasmäärä vuoden lopussa

38 37 Toimintatuotot: Toimintatuotot kasvavat 7,7 % verrattuna alkuperäiseen talousarvioon Suurin lisäys on kaukolämmön myyntituloissa 11,7 %. Kunnan kokonaistuotot (tulot) ovat vuonna 2013 noin 36,9 miljoonaa euroa. Verorahoituksen osuus on 16,0 ja valtionosuuksien osuus 17,1 miljoonaa eroa eli 89,9 % kokonaistuotoista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionosuudet) 47,2 % Käyttötulot Ras ostot Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan käyttötuloista on 47,2 %. Talousarviossa 2012 vastaava osuus oli 47,6 %.

39 38 Toimintakulut: Toimintakulut kasvavat 2,2 % verrattuna alkuperäiseen talousarvioon Palveluiden ostot kasvat 3,0 %. Hyvinvointikuntayhtymälle varataan 0,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2012 alkuperäisessä talousarviossa. Kokonaiskulut ,7 3,0 8,5 30,6 Henkilöstökulut Palvelujen ostot (ml. hyvinvointiky) Muut toimintakulut Rahoituskulut 57,3 Poistot Kunnan kokonaiskulut (menot) ovat vuonna 2013 noin 36,9 miljoonaa euroa. Toimintakate: Toimintakatteen kasvu on 1,7 % vuoden 2012 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Verorahoitus: Siikajoen kunnan tuloveroprosentti on 21,0. Verotulot kasvavat 3,0 % vuoden 2012 talousarvioon verrattuna ja valtionosuudet 3,2 %. Vuosikate: Kunnan vuosikatteen tulisi muodostua positiiviseksi. Vuosikatteen tulee riittää kunnan poistojen kattamiseen. Kun verrataan vuosikatetta poistoihin ja kun tunnusluvun arvo on 100 %, voidaan olettaa kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa( = poistonalaisten investointien omahankintamenoa, jossa valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet on vähennetty).

40 39 Siikajoen kunnan vuosikate on euroa talousarviossa 2013 euroa ja se riittää poistojen kattamiseen. Investointien omahankintameno on euroa. Tunnusluku vuosikate / poistot ja arvonalentumiset on 101,8 % talousarviossa Poistot: Siikajoen poistosuunnitelma muutetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden yleisohjeen mukaiseksi vuoden 2013 alusta. Kuntajaosto suosittelee poistotaulukon mukaisten alarajojen käyttämistä ja mikäli käytetään pidempiä poistoaikoja, tulee ne perustella taloudellisella pitoajalla. Vuosikate riittää poistojen kattamiseen. Tilikauden tulos: Vuoden 2013 tilikauden tulokseksi arvioidaan euroa. Rahastojen vähennys: Talousarviovuonna 2013 sekä suunnitelmavuonna 2014 on tarkoitus tulouttaa rahastoja. Vuonna 2013 tuloutetaan Ruukin alakoulun remonttiin euroa ja Siikajoenkylän päiväkodin remontoimiseen euroa. Vuonna 2014 tuloutetaan Ruukin alakoulun remonttiin euroa. Tilikauden ylijäämä: Rahastojen tuloutuksen myötä Siikajoen kunnan taseeseen syntyy ylijäämää euroa.

41 40 7. RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA Tp 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet invest.menoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen TAVOITTEET JA TUNNUSLUKUJEN TAVOITEARVOT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate -0,7 1,5 1,1 1,2 1,2 Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulee olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Toiminnan ja investointien rahavirta ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden.

42 Tulorahoituksen riittävyys investointien ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014Ts 2015 Lainojen lyhennykset Investoinnit, netto Tulorahoitus Pääomamenojen tulorahoitusprosentti on 15,5 talousarviossa Tunnusluku kertoo vuosikatteen osuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Investointien tulorahoitusprosentti on 18,2 talousarviossa Tunnusluku kertoo miten suuri osa investointien omahankintamenosta on katettu tuottojen ja kulujen erotuksena kertyvällä tulorahoituksella. Lainojen kehittyminen TP2011 TP 2012** TA2013 TS 2014 TS eur Yhteensä Euroa/asukas

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE Vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpanossa ja toteutuksessa on noudatettava valtuuston 11.12.2013 hyväksymää talousarviota ja sen perusteluja hallintosäännön

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SIIKAJOEN KUNTA Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 Valtuusto hyväksynyt // 1 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös 12.12.2012 3 Kunnan visio 4 1. KUNNANJOHTAJAN

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE

TALOUSARVION 2015 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpanossa ja toteutuksessa on noudatettava valtuuston 10.12.2014 hyväksymää talousarviota ja sen perusteluja hallintosäännön

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarviomuutos 3/2013

Talousarviomuutos 3/2013 Kunnanhallitus 266 25.11.2013 Kunnanvaltuusto 71 09.12.2013 Talousarviomuutos 3/2013 355/02.02.00/2013 Kunnanhallitus 25.11.2013 266 Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen Vuoden 2013 talousarvion

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016-2018. Valtuusto hyväksynyt 9 / 12 2015

Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016-2018. Valtuusto hyväksynyt 9 / 12 2015 1 Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016-2018 Valtuusto hyväksynyt 9 / 12 2015 2 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös 9.12.2015 3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 4 1. YLEISPERUSTELUT

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 1 Siikajoki on itsenäinen vireä kunta, joka toimii aktiivisesti seutukunnallisena kehittäjänä. Yritystoimintaa tuetaan aktiivisesti ja se on moni-ilmeistä modernista maataloudesta innovatiiviseen huipputeknologiaan.

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA. Kuva: Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016

SIIKAJOEN KUNTA. Kuva: Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 SIIKAJOEN KUNTA Kuva: Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Valtuusto hyväksynyt 11/12/2013 1 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös 11.12.2013 3 Kunnan visio 4 1.

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA. Kuva: Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016

SIIKAJOEN KUNTA. Kuva: Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 SIIKAJOEN KUNTA Kuva: Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Valtuusto hyväksynyt / /2013 1 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös 11.12.2013 3 Kunnan visio 4 1. KUNNANJOHTAJAN

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot