PÄÄTÖS. ASIA Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee kivihiilen koepolttoa, Kokkola

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 134/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/118/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee kivihiilen koepolttoa, Kokkola ILMOITUKSEN TEKIJÄ Kokkolan Voima Oy Voimalantie KOKKOLA ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin mukaisesta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Ympäristönsuojelulaki 61 Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentin kohta 3 b Kokkolan Voima Oy:n lämmitysvoimalaitoksen ja prosessihöyrykattilalaitoksen ympäristölupa, päätös diaarinumero LSU-2004-Y Kokkolan Voima Oy sijaitsee Kokkolan kaupungissa Kokkolan suurteollisuusalueella Ykspihlajassa, osoitteessa Voimalantie 17, kiinteistöllä Voimalaitoksen tontti on energiahuollon (EN) merkinnällä. Voimalaitos sijaitsee Kokkolan suurteollisuusalueella. Lähin asutus on noin metrin päässä voimalaitoksen tontin rajasta Ykspihlajan asuinalueella, lähin koulu sijaitsee n. 700 metrin etäisyydellä voimalaitoksen tontin rajasta. Voimalaitoksen itäpuolella on VR:n teollisuutta ja satamaa palvelevan junaliikenteen ratapiha sekä puulastausasema, tästä hieman etäämmällä itään

2 2 päin on Santahaan ulkoilualue. Kokkolan suurteollisuusalueella on Kokkolan Voima Oy:n voimalaitosten lisäksi toinen turvevoimalaitos, metalliteollisuutta ja runsaasti kemianteollisuutta, kaksi satamaa, teollisuusalueelle johtava Satamatie ja rautatie. ILMOITETTU TOIMINTA Koetoiminnan kuvaus Laitoksen koetoiminnan tarkoituksena on selvittää tekniset mahdollisuudet käyttää murskattua kivihiiltä leijukerroskattilassa kostean polttoaineen tukipolttoaineena, osittain turvetta korvaavana polttoaineena sekä puhtaalla biopolttoaineajolla syntyvien haitallisten alkalien vaikutusten vähentämiseen. Koepolttoon osallistuvat kattilat ovat K1, polttoaineteho 80 MW, ja K2, polttoaineteho 18 MW. Kokkolan Voima Oy:n pääpolttoaineena käytetään voimassaolevan ympäristöluvan mukaisesti puuperäisiä polttoaineita ja turvetta. Päättyvässä olevan kesäkauden aikana polttoturpeen tuotantomäärät jäävät turpeen tuotannon kannalta poikkeuksellisen epäedullisten sääolosuhteiden johdosta olennaisesti normaalia alemmiksi. Tätä kirjoitettaessa arvio turpeen saannosta on Keski-Pohjanmaan alueella % suunnitellusta normaalivuoden tuotannosta. Turpeen kosteuden ennakoidaan lisäksi olevan selvästi normaalia korkeampi. Tilanne on yhtä heikko kaikilla turpeentuotantoalueilla niin kotimaassa kuin muissakin ltämeren maissa, joten jyrsinturvetta ei ole saatavissa muilta maantieteellisilta alueilta. Polttoainevaje pyritään ensisijassa täyttämään puuperäisellä polttoaineella. Koska turvetilanne on heikko koko maassa, ei normaaliin tapaan kuivunutta puupolttoainetta ole saatavissa tarvittavaa lisämäärää. On myös epävarmaa voidaanko tuorettakaan puuperäistä polttoainetta hankkia riittävää määrää. Normaalia kosteampi polttoaine aiheuttaa sen, että pelkästään turvetta ja mahdollisesti saatavaa puupolttoainetta käyttämällä kattilalaitokset eivät saavuta nimellistehoaan, jota tarvitaan talven aikana lämpöhuollon turvaamiseksi. Kokkolan Voima Oy selvittää tekniset mahdollisuudet käyttää murskattua kivihiiltä leijukerroskattilassa kostean polttoaineen tukipolttoaineena, osittain turvetta korvaavana polttoaineena sekä puhtaalla biopolttoaineajolla syntyvien haitallisten alkalien vaikutusten vähentämiseen. Koejakson aikana testataan mm. kuljettimien, siilojen ja kattilan soveltuvuutta kivihiilen käyttöön. Kivihiilen osuus polttoaine-energiasta koejakson aikana tulee olemaan %. Käyttövalmiiksi murskattu kivihiili toimitetaan voimalaitokselle rekkakuljetuksina. Kuorma puretaan voimalaitosalueella polttoainekentälle, josta se siirretään kauhakuormaajalla muun polttoaineen joukkoon. Kokeessa käytetään todennäköisesti venäläistä kivihiiltä, jonka lämpöarvo on n. 24,8 MJ/kg, tuhkapitoisuus n. 10 % ja rikkipitoisuus 0,4-0,7 %.

3 3 Koepoltto on tarkoitus suorittaa välisenä aikana. Koetoiminnan aikana kivihiiltä on tarkoitus polttaa korkeintaan 800 tonnia noin kahden viikon koejakson aikana. Kivihiilen koepolttokokeen jatko Jos ensimmäisen kahden viikon koepolttojakson jälkeen todetaan että hiiltä voidaan teknisesti käyttää kyseisissä kattiloissa, on koetta tarkoitus jatkaa pidempiaikaisella käyttökokeella. Pitempiaikaisessa kokeessa selvitetään mm. hiilenpolton vaikutus kattiloiden ja apulaitteiden kulutuksen kestävyyteen hiiltä polttaessa. Pitempiaikainen koepolttojakso on tarkoitus toteuttaa , tuona aika käytettävä hiilimäärä on maksimissaan tonnia. Kivihiilen varastointi Voimalaitoksen polttoaineiden varastokenttä on suunniteltu ja rakennettu puupolttoaineiden varastointiin. Polttoaineen varastokenttä on päällystetty asfaltilla. Hule- ja valumavedet ohjataan kentällä olevien kaivojen kautta sakanerotuskaivoon ja sieltä selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaasta vesi johdetaan laskuojaan ja edelleen mereen. Kivihiili toimitetaan kokeen aikana voimalaitoksen polttoaineen varastokentälle autokuljetuksena tarpeen mukaan, josta se siirretään kauhakuormaajalla voimalaitoksen polttoaineen vastaanottoasemaan sekoitettavaksi biopolttoaineen kanssa. Koepolton jatkossa (ks. kohta kivihiilen koepolttokokeen jatko) kivihiili toimitetaan todennäköisesti laivalla satamaan, mistä se kuljetetaan voimalaitoksen polttoaineiden varastokentälle varastoon. Jätteiden käsittely ja varastointi Kivihiilen koepoltossa ei muodostu varsinaisia jätteitä. Lentotuhkaa ja pohjatuhkaa muodostuu samaan tapaan kuin normaalissakin puu- ja turvepolttoaineiden käytössä. Muodostuvien tuhkien laatu ja määrä määräytyvät kattilaan syötettävien polttoaineiden määrän ja laadun perusteella. Kokeessa selvitetään muodostuneen tuhkan käyttökelpoisuus maanrakennukseen Kokkolan Sataman satamakenttien rakennekerroksiin, joissa nyt käytetään puu- ja turvetuhkaa. Kokkolan Satamalla on ympäristölupa käyttää tuhkaa maanrakennukseen kyseisellä alueella. Koejakson alussa otetaan tuhkasta näytteet maanrakennuskelpoisuuden toteamiseksi, analyysitulosten perusteella katsotaan voidaanko kokeen aikana muodostunut tuhka käyttää maanrakennukseen vai onko se sijoitettava kaatopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä tuhkaa. Tuhkat välivarastoidaan siksi aikaa kunnes analyysitulokset ovat tiedossa aumaan Kokkolan Sataman satamakenttätyömaalle, mistä ne voidaan tarvittaessa siirtää asianmukaiselle kaatopaikalle. Seuranta kokeen aikana Laitoksen toimintaa seurataan jatkuvasti laitoksen valvomosta. Polttoaineen palamista seurataan mittaamalla savukaasun happi- ja hiilimonoksidipitoisuutta.

4 4 Arvio ympäristövaikutuksista Arvio tärkeimpien ilman epäpuhtauksien päästöjen muutoksista Rikkidioksidi (S0 2 ) Rikkidioksidin määrä savukaasuissa ei olennaisesti muutu verrattuna normaalitilanteeseen, jossa turvetta (rikkipitoisuus tyypillisesti 0,2 %) käytetään %, koska hiilen (rikkipitoisuus 0,4-0,7 %) osuus kokeessa pidetään alueella %. Typen oksidit (NO x ) Typen oksidien määrän savukaasuissa ei ennakoida olennaisesti muuttuvan. Typen oksidien terminen muodostumistapa on riippuvainen kattilan tulipesän lämpötilatasoista, joita ei voida merkittävästi muuttaa. Hiukkaspäästöt Hiukkaspäästöjen ei ennakoida olennaisesti muuttuvan. Savukaasut johdetaan sähkösuodattimeen, jonka erotuskyky on korkea eikä hiilen suhteellisen pieni osuus muuta suodattimeen johdettavan savukaasun koostumusta oleellisesti. Vaikutus ilman laatuun Laitoksen ympäristölupaprosessien yhteydessä on todettu laitoksen vaikutuksen ilman laatuun olevan vähäinen. Koska savukaasujen ominaisuuksien muutosten arvioidaan olevan vähäinen, ei kokeella ole vaikutusta laitoksen lähiympäristön ilman epäpuhtauksien pitoisuuksiin eikä laskeumiin. Fossiilisen hiilidioksidin (CO 2 ) päästöt Koska kokeessa korvataan turvetta polttoaineosuudeltaan pienemmällä kivihiilimäärällä, alenevat fossiilisen hiilidioksidin päästöt. Muut ympäristövaikutukset Laitosalueelta ympäristöön kantautuva melu ei muutu. Laitosalueelle tulevan tieliikenteen määrä ei kasva vaan oletettavasti vähenee kivihiilen suuremman energiatiheyden johdosta. Laitosalueella muodostuvan jätteen määrä ei muutu. Raportointi Koepoltosta raportoidaan viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa sen päättymisestä. Kokeilusta saatavien tulosten perusteella päätetään, haetaanko kivihiilen mahdolliselle jatkuvalle käytölle ympäristöluvan muutosta myöhemmin.

5 5 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen täydennys Ilmoitusta on täydennetty Ilmoituksesta tiedottaminen Lausunnot Ilmoituksesta on pyydetty lausunnot Kokkolan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Valvontaviranomainen pitää tässä tapauksessa kivihiilen koepolttoa perusteltuna, koska sillä saadaan tietoa kivihiilen polttamisen soveltuvuudesta voimalaitoksen polttoaineeksi ja vaikutuksista kattiloiden toimintaan. Kokeella saadaan myös tietoa kivihiilen soveltumisesta laitoksen polttoaineeksi tilanteissa, joissa muiden polttoaineiden saatavuudessa on ongelmia. Koepoltosta ei aiheudu ennalta arvioiden merkittäviä päästöjä eikä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Koetoimintailmoituksesta annettavassa päätöksessä tulee huomioida seuraavaa: 1. Koetoimintailmoitusta on täydennettävä siten, että kummallekin kattilalle voidaan ja niille tulee annettavassa päätöksessä määrätä monipolttoaineen laskentasääntöjen mukaiset päästöraja-arvot kivihiilen polton koetoimintajakson ajaksi. Koepoltto tulee järjestää siten, että kattiloille määriteltyjä uusia päästöraja-arvoja ei ylitetä. 80 MW:n kattilalaitosta koskee LCP -asetuksen (1017/2002) päästöraja-arvot ja 18 MW:n kattilan päästöraja-arvo määritellään PINO -asetuksen (455/2010) mukaisesti MW:n kattila on suunniteltu ympäristölupapäätöksen mukaan siten, että kalkin syöttö on mahdollista. Valvontaviranomainen katsoo, että koetoiminta tulee järjestää siten, että kalkin syöttö on mukana. 3. Kummankin kattilan ilmapäästöt tulee mittauttaa ulkopuolisella päästömittaajalla koejakson aikana. 4. Tuhkien laatu muuttuu, kun kattiloissa poltetaan kivihiiltä. Tuhkista tulee tutkia, ei vain maanrakennuskelpoisuus, vaan myös jätteiden kaatopaikkakelpoisuus. 5. Kivihiilen käsittely ja varastointi tulee järjestää siten, ettei toiminnasta aiheudu haittaa ympäristölle.

6 6 Koepolton tarkoittaman toiminnan jatkaminen edellyttää ympäristöluvan määräysten tarkistamista, kivihiilivaraston ympäristöluvanvaraisuudesta säädetään ympäristönsuojeluasetuksen 1 5 c kohdassa. Lopuksi ELY-keskus toteaa, että polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä poikkeuksellisissa tilanteissa säädetään ympäristönsuojelulain 64 a :ssä ja LCP asetuksen 15 :ssä. LCP-asetuksen 16 mukaan ELY keskus voi poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta antaa määräyksiä ja hyväksyä poikkeuksellisen tilanteen jatkuvan enintään kuuden kuukauden ajan. Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää lausuntonaan seuraavaa: 1. Koetoimintailmoituksen voi hyväksyä jäljempänä huomioitavin seikoin. 2. Kokkolan Voima Oy:n on selvitettävä kivihiilen käytön vaikutus laitoksen ilmapäästöihin. Kivihiilen poltosta aiheutuvia ilmapäästömääriä on verrattava muihin polttoaineisiin (turve, puu) suhteutettuna polton tuottamaan energiamäärään. Selvitys on liitettävä koetoiminnan johdosta laadittavaan loppuraporttiin. 3. Kokkolan Voima Oy:n on selvitettävä kivihiilen polton mahdollinen vaikutus laitoksen päästörajoihin siten kuin VNA:ssa polttoaineteholtaan vähintään 50 MW:n polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta ( /1017) säädetään. 4. Kivihiilen polton vaikutus tuhkan laatuun on selvitettävä tuhkan mahdollista hyötykäyttöä ajatellen. Tuhkan varastoinnista ei saa aiheutua pöly- tai muuta haittaa ympäristölle. 5. Koetoiminnan johdosta laadittava raportti on toimitettava myös Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kokkolan Voima Oy on suunnitellut toista koejaksoa ajalle Kokkolan Voima Oy:n on tehtävä uusi koetoimintailmoitus ko. jaksolle. Raportti ensimmäisestä koetoimintavaiheesta on aikataulullisesti laadittava siten, että se on liitettävissä mahdollisen toisen jakson koetoimintailmoituksen asiakirjoihin. Ilmoituksen tekijän kuuleminen ja vastine Ilmoituksen tekijä on esittänyt vastineen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoihin käyttäen samaa numerointia, kun on ollut lausunnoissakin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon kohdat 1, 2 ja 3: Kohta 1. Kivihiilen koepoltossa on tarkoitus selvittää laitteistojen ja itse kattilan soveltuvuus kivihiilen poltolle. Lisäksi koepolton aikana on tarkoitus selvittää sopiva kivihiilen prosentuaalinen osuus polttoainemäärästä. Monipolttoaineen laskentasääntöjen mukaiset päästöraja-arvot kivihiilen poltolle tullaan määrittämään vasta siinä vaiheessa, jos koetoiminnan tulosten perusteella tullaan hakemaan muutosta voimassaolevaan ympäristölupaan. Koepoltossa on nimen-

7 7 omaan tarkoitus määrittää kivihiilen optimaalinen osuus polttoaineseoksesta ja selvittää kivihiilen vaikutus ilmapäästöihin. Kohta 2. Kattilan suunnittelussa on tehty ympäristöluvan mukaisesti tilavaraus kalkkisiilolle. Siiloa ja kalkinsyöttölaitteistoja ei ole kuitenkaan koskaan asennettu, joten tämän vuoksi kalkinsyöttöä ei koetoiminnan aikana voida testata. Koetoiminnan aikana pyritään kivihiilen osuus pitämään sellaisena, ettei päästörajaarvo ylittyisi. Koetoiminnassa saatujen kokemusten perusteella voimme tehdä päätöksen kalkinsyöttölaitteiston tarpeellisuudesta. Kohta 3. Ensimmäisen koeajoviikon aikana tullaan SO 2 - ja NO x -päästöjä mittaamaan kattilatoimittaja Metson (ent. Kvaerner) toimesta. Viikon aikana tullaan selvittämään SO 2 - ja NO x -päästöt eri polttoaineseossuhteilla. Koska varsinkin kivihiili on ominaisuuksiltaan homogeeninen polttoaine, voidaan päästöjä arvioida jatkossa aina kulloisenkin polttoaineseossuhteen avulla. Voimalaitoksella on käytössä tehokas sähkösuodatin ja hiukkaspäästöt ovat velvoitemittauksissa aina olleet selvästi alle päästöraja-arvojen. Tästä syystä hiukkaspäästöjä ei ole tarkoitus mitata, koska niiden mittaaminen on hankalaa toteuttaa koepolton yhteydessä. Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon kohdat 3 ja 5: Kohta 3. Monipolttoaineen laskentasääntöjen mukaiset päästöraja-arvot kivihiilen poltolle tullaan määrittää vasta siinä vaiheessa, jos koetoiminnan tulosten perusteella tullaan hakemaan muutosta voimassaolevaan ympäristölupaan. Koepoltossa on nimenomaan tarkoitus määrittää kivihiilen optimaalinen osuus polttoaineseoksesta ja selvittää kivihiilen vaikutus ilmapäästöihin. Kohta 5. Tekemämme koepolttoilmoitus täydennyksineen pitää sisällään kaksi erillistä koejaksoa. Täten emme tule tekemään erillistä koetoimintailmoitusta jälkimmäiselle jaksolle. Tulemme tietenkin informoimaan Kokkolan kaupungin ympäristötoimistoa ja Etelä-Pohjanmaan ELYä ennen jälkimmäisen koejakson aloittamista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Kokkolan Voima Oy:n ilmoituksen, joka koskee koeluonteista kivihiilen polttoa Kokkolan Voima Oy:n voimalaitoksen kattiloissa K1 (80 MW) ja K2 (18 MW) ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Koetoiminta ja sen kesto 1. Kokkolan Voima Oy saa käyttää voimalaitosta ilmoituksen mukaiseen koeluonteiseen toimintaan asti. Koetoiminnassa saa käyttää enintään 800 tonnia kivihiiltä. Mikäli toiminnanharjoittaja ensimmäisen koepolttojakson jälkeen toteaa, että hiiltä voidaan teknisesti käyttää kattiloissa K1 ja K2, saadaan jatkaa koepolttoa ja tuona aikana käyttää enintään tonnia kivihiiltä.

8 Tiedottaminen 8 Koepolttojaksojen aikana kivihiilen osuus polttoaine-energiasta saa olla korkeintaan 30 %. 2. Voimalaitoksen toiminnassa on koetoiminnan aikana noudatettava voimassa olevassa ympäristöluvassa asetettuja päästöraja-arvoja. 3. Kummankin kattilan ilmapäästöt (SO 2, NO x ja hiukkaset) tulee mittauttaa ulkopuolisella päästömittaajalla ensimmäisen koejakson aikana. 4. Koetoiminnassa käytettävää kivihiiltä ja muodostuvia jätteitä on käsiteltävä ja varastoitava siten, ettei koetoiminnasta aiheudu pölyhaittaa, maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. 5. Kivihiilen polton vaikutus tuhkien laatuun on selvitettävä tuhkien mahdollista hyötykäyttöä ajatellen. Myös tuhkien kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä. 6. Koetoimintajaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta tulee ilmoittaa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästömittauksen ja tuhkaselvityksen tuloksista tulee ilmoittaa em. viranomaisille heti niiden valmistuttua. Kirjanpito ja raportointi 7. Koepolton päätyttyä siitä on tehtävä loppuraportti, joka sisältää määräyksissä vaadittujen selvitysten lisäksi tiedot polttoainemääristä, lämmöntuotannosta ja koepolton eroista kattiloiden tavanomaiseen polttoon. Loppuraportti on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua koetoiminnan päättymisestä. RATKAISUN PERUSTELUT Kun koetoiminta toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti, voidaan ilmoituksen mukaisen toiminnan katsoa olevan ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin tarkoittamaa lyhytaikaista toimintaa, johon ei tarvita ympäristölupaa. Toiminnasta ei ilmoituksen mukaan toteutettuna aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai muuta haitallista seurausta. Savukaasujen ominaisuuksien muutosten arvioidaan olevan vähäisiä. Tarkoitus on koetoiminnan tulosten perusteella arvioida, onko kivihiilen jatkuva käyttö teknisesti mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Ilmoituksessa esitetty koetoiminta on kivihiilen poltto tukiaineena turpeen/puun polton yhteydessä. Aluehallintovirasto katsoo, että haettu koetoiminta täyttää lainsäädännön edellytykset, koska kyseessä on polttomenetelmän kokeileminen.

9 9 Koetoimintajaksojen kestoaikaa sekä poltettavan kivihiilen määrää ja osuutta koskeva määräys on annettu ilmoitetun mukaisena. Vaikka kattiloiden hiukkaspäästöt ovat tehokkaan puhdistustekniikan ansiosta vähäisiä, on kattiloiden hiukkaspäästöt mitattava, jotta kivihiilen poltosta aiheutuvia päästöjä ilmaan voidaan verrata muihin polttoaineisiin. Koetoiminta tulee toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapurustolle tai ympäristölle. Ilmoittaminen valvontaviranomaiselle koetoimintajaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Koetoiminnan aikana tehtävät selvitykset sekä raportointi ovat tarpeellisia koetoiminnan dokumentoimiseksi ja koetoiminnan tulosten seuraamiseksi. Huolellisella loppuraportoinnilla osoitetaan toiminnan koeluonteinen tarkoitus. (Määräykset 1-7) Lausunnoissa esitetyistä vaatimuksista poiketen koepoltto on hyväksytty tapahtuvan tarpeen vaatiessa kahdessa jaksossa. Päästöraja-arvoja ei ole muutettu, vaan ympäristöluvan mukaisia raja-arvoja on noudatettava. Kalkinsyöttövaatimusta ei ole huomioitu, koska laitoksella ei ole kalkkisiiloa eikä kalkinsyöttölaitteistoa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 30, 61, 64 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 27 Jätelaki (1072/1993) 51, 52 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Asian käsittelystä peritään maksua euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ilmoituksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla julkisesti Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla.

10 10 JAKELU Päätös Kokkolan Voima Oy Tiedoksi Kokkolan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) MUUTOKSENHAKU LIITTEET Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus Sijaintikartta Päivi Vilenius Maj-Britt Axell Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Päivi Vilenius ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maj-Britt Axell

11 11 Liite

12 12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, Vaasa postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: (vaihde) telekopio: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.