TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 SIIKAJOEN KUNTA Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Valtuusto hyväksynyt //

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös Kunnan visio 4 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 4 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TALOUDELLISET 6 LÄHTÖKOHDAT 2.1.Toiminta ja taloussuunnitelman yleisperustelut Seutukunnallinen ja alueellinen toiminta Oman kunnan toiminta ja talous Väestörakenne Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Elinkeinorakenne sekä yritystoiminta Taloudelliset resurssit TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN OSAT JA RAKENNE Talousarvion tehtävät ja sisältö Kriisikunnan kriteerit Talousarvion sisältö ja rakenne Talousarvion sitovuuden määrittely 23 Käyttötalousosa 23 Määrärahojen sitovuus päävastuualueittain 24 Rahoitusosa 25 Investointiosa 25 Hankintarajat 25 Erityismääräyksiä Sijoitusvarallisuuden tuloutus Ylijäämä ja alijäämä Talousarvion seuranta SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäinen valvonta sekä konserniohjaus ja valvonta KUNNAN VUODEN 2013 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMIEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ Tilinpäätösennuste Talouden kehittyminen Menoleikkaukset, kvalt TULOSLASKELMAOSA 36 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSOSA 40 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut KÄYTTÖTALOUSOSA Tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen Toimintatuotot ja toimintakulut päävastuualueittain 44

3 Talousarvio päävastuualueittain / tulosalueittain Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 47 Keskushallinto 48 Valtuusto 48 Kunnanhallitus 49 Muu yleishallinto 50 Oikeudenhoito ja turvallisuus 51 Sisäiset palvelut 52 Talous, palkka- ja henkilöstöhallinto 52 Toimisto- ja monistuspalvelut 53 Atk palvelut 54 Muut palvelut 55 Siivous- ja ruokapalvelut 56 Kuntamarkkinointi 57 Seutukunta 58 Palo- ja pelastustoimi 59 Työllistäminen 60 Hyvinvointipalvelut 61 Ympäristöterveydenhuolto Sivistyslautakunta 64 Hallinto 64 Varhaiskasvatus 66 Aamu- ja iltapäivätoiminta 68 Esiopetus 69 Perusopetus 70 Lukio 72 Kansalaisopisto 73 Kirjastotoimi 75 Vapaa aikatoimi Tekninen lautakunta 78 Hallinto 78 Yhdyskuntasuunnittelun toteuttaminen 80 Ympäristönhoito 82 Jätehuolto 84 Kiinteistöt 85 Energiahuolto 87 Muu toiminta 89 Rakennusvalvonta ja ympäristön suojelu 90 Ympäristön huolto SISÄISET ERÄT HYVINVOINTITEEMA PÄÄVASTUUALUEITTAIN INVESTOINTIOSA Investointien yhdistelmä Kunnanhallitus Tekninen lautakunta 100

4 Kunnanvaltuusto päätti XXXX 3

5 4 Siikajoki on itsenäinen vireä kunta, joka toimii aktiivisesti seutukunnallisena kehittäjänä. Yritystoimintaa tuetaan aktiivisesti ja se on moni-ilmeistä modernista maataloudesta innovatiiviseen huipputeknologiaan. Kuntataloutta hoidetaan vastuullisesti turvaten palveluiden jatkuvuus. Vahvalle kunnalle on tunnusomaista palvelujen perhekeskeisyys ja eri ikäluokkien välinen vuorovaikutus. Palvelut tuottaa ja järjestää ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö paikallisissa ja seutukunnallisissa verkostoissa. Kuntalaisten hyvinvointia tukee siisti, viihtyisä ja turvallinen maaseudun asumis-, yritys-, oppimis- ja harrastusympäristö. Kuntahallinto perustuu asiakaslähtöisyyteen ja kuntalaisten tasavertaisuuteen. 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kunnan vision sisältämien tavoitteiden ja linjausten toteuttaminen on 2013 alkavalla valtuustokaudella entistä vaativampi tehtävä. Uudet luottamushenkilöt joutuvat mitä todennäköisimmin tekemään päätöksiä, jotka eivät ole kuntalaisillekaan mieluisia. Erityisen ongelmallinen on tulevien vuosien taloudellinen epävarmuus, jota leimaa ennusteiden mukaan hyvin matala kansantalouden kasvu. Aiempina vuosina oli sentään mahdollista luottaa siihen, että verotulojen ja valtionosuuksien hyvä kehitys helpottaa kustannuspaineita; nyt kunnat elävät aikaa, jolloin tulojen ja menojen ero uhkaa kasvaa hallitsemattoman suureksi. Kyseessä on koko kuntakentän ongelma, kuten veronkorotuspaineista ja velkaantumisen tahdista voi hyvin nähdä. Siikajoen tavoitteena on kuntavision mukaan olla vahva kunta. Jos vahvuutta arvioidaan taloudellisin mittarein, on tavoite hyvin vaikea toteuttaa. Tulevien vuosien käyttötalouden tarkastelu osoittaa, että näköpiirissä on tappiollisia vuosia, ellei kunnan tulovirtoihin tule oleellista muutosta. Kunnan omassa päätösvallassa olevan toiminnan ja kustannuskehityksen ohjaaminen on mahdollista mutta ulkoistetuissa palveluissa ei. Useimpien kuntien ydinkysymys on sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu, joka on suhteessa tuloihin liian nopea. Myös Siikajoen kohdalla tämän kehityskulun katkaiseminen on kunnan selviytymisen kriittinen tekijä. Lokakuussa 2012 julkistetussa Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa tutkimustiedotteessa* mainitaan, että taloudellisesti vahvoja kuntia syntyisi vain suurten kuntien ympärille. Kehitystä on arvioitu vuoteen 2030 asti ja tarkastelussa ovat mukana väestörakenteen vaikutusta sekä kunnan alueen ansiotulojen kehitykseen että kuntien eri palveluiden menopaineiden kehitykseen. Tutkimuksen mukaan kuntien määrän merkittäväkään väheneminen ei muuta tilannetta, jossa kuntien toimintamenot olisivat alle 30 % ansiotuloista. *Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS / Tiedote

6 5 Kuntaliitokset eivät siten olisi pienten kuntien pelastus, koska toimintamenot suhteessa kunnan veropohjaan nousisivat hyvin korkeiksi. Raahen seutukunnan mahdollisesta muodostumisesta yhdeksi kunnaksi vaatii em. tutkimuksen kaltaisen selvittelyn. Päätös yhteisen selvitystyön tekemisestä ei ole tulevallakaan valtuustokaudella helppo tai itsestään selvä ja ennen kaikkea se edellyttää kuntien yhteistä poliittista tahtoa. Käyttötalouden paineiden lisäksi Siikajoella on erittäin raskas investointiohjelma tuleville vuosille. Investointikohteiden toteuttaminen perustuu pitkälliseen harkintaan niiden kiireellisyydestä, tärkeydestä ja välttämättömyydestä. Kunnan kehittäminen ei voi pysähtyä huolimatta resurssien vähäisyydestä. Kun päätökset on tehty Ruukin uudesta terveysasemasta, Ruukin alakoulun peruskorjauksesta ja Siikajoenkylän päiväkodista, on valtuustokauden ohjelmassa vielä yläkoulu/lukion saneeraus; päätös on tehtävä aikanaan myös Ruukin paloasemasta joko kunnan omana kohteena tai esimerkiksi Ruukin Yrityspuiston hankkeena. Kunnassa, jossa asukkaita on n ja verotuloja ja valtionosuuksia yhteensä hieman alle /asukas, ovat talouden haasteet todella kovat. Näköpiirissä on myös, että asukaskohtainen velkamäärä ylittäisi kriisikunnan asianomaisen kriteerin tulevalla valtuustokaudella ja samalla kunnan lainanhoitokykyä mittaava tunnusluku painuisi alle yhden eli heikoksi. Vuoden 2012 syksyn valtuustoseminaarissa olivat mukana sekä vanhat että uudet valtuutetut. Seminaarissa käytiin keskustelua ja työstettiin kunnanhallituksen kuntasuunnitelman pohjalta laatimaa ehdotusta tulevan valtuustokauden linjauksiksi. Tavoitteena on määritellä keskeiset reunaehdot ja menestystekijät, joiden avulla Siikajoki voi kehittyä elinvoimaisena ja kuntavision mukaisena itsenäisenä kuntana. Lopullisen sisältönsä valtuusto-ohjelma saa vuoden 2013 alkupuolella kunnanhallituksen esityksen ja seminaarin ryhmätöiden aineiston pohjalta. Kuntaorganisaation henkilöstön tuottavuusohjelma LATU päättyy vuonna Sen tuloksia ja asettuja tavoitteita tarkastellaan tuolloin sekä päätetään, miten ohjelman tyyppistä toimintaa voitaisiin jatkaa. Tuottavuuden ohella vahva painotus on työhyvinvoinnissa sekä valtakunnallisestikin tärkeissä teemoissa kuten työssä jaksamisessa ja työurien pidentämisessä. Kunnan johtoryhmä on laatinut hallintokunnittaiset ennakoinnit eläköitymisestä, minkä perusteella voidaan arvioida henkilöresurssien määrää ja kohdentamista. Kaisu Tuomi kunnanjohtaja

7 6 2. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Toiminta ja taloussuunnitelman yleisperustelut Kansantalouden ja kuntatalouden näkymät Kuntaliiton julkaisun Kuntatalous 3/2012 mukaan taloustilanne on vaikea ja uusia sopeutustoimia saattaa olla tulossa. Taustalla on talousnäkymiin perustuva nykyinen hallitusohjelma ja siinä erityisesti valtiontalouden tavoitteet kuten velkaantumisen kurissa pitäminen ja nykyisen hyvän luottoluokituksen säilyminen. Toimenpiteissä on varauduttu mm. siihen, että valtion menojen ja kuntien valtionapuja voidaan lisäjäädyttää ja sopeuttaa, ja kysymykseen voivat tulla myös verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. Kevään 2012 kehysvalmistelussa tehtiin jo toimenpiteitä, joista iso osa kohdistuu kuntiin. Kuntien tulot koostuvat pääosin verotuloista ja valtionosuuksista. Kummassakaan ei voida odottaa oleellista kasvua tulevina vuosina, päinvastoin: peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuonna kuluvaan vuoteen verrattuna 125 miljoonaa euroa, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Niin ikään aiemmin päätetyt ja 2012 vuoden valtionosuuksiin tehdyt 631 miljoonan euron leikkaukset kertautuvat jatkossa joka vuosi. Kuntien tehtäviä lisätään lainsäädännön kautta. Erityisesti vanhushuollon vaatimukset kasvavat voimaan tulevan vanhuslain myötä; henkilömitoitusten mahdolliset tarkistukset siirtyvät vuodelle Kuntataloutta kiristäviä muutoksia tulee myös liikenne- tai rakennusvalvonnan ratkaisujen myötä. Kiristävien toimenpiteiden rinnalla kunnille on tarkoitus kompensoida kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset. Myös pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeiluun saadaan rahoitus luvatun suuruisena. Tähän kokeiluun on valittu myös Raahen alue, hanketta koordinoi hyvinvointikuntayhtymä. Muutosten arvioidaan kiristävän kuntataloutta niin, että syntyy paineita korottaa veroja ja myös kuntien velkaantumisen pelätään kiihtyvän. Kansantalouden kasvuvauhti on hiipunut ja ollaan lähellä taantumaa. Talouden uutisoinnissa nousivat syksyn 2012 aikana esille lukuisat yt prosessit lomautuksineen ja irtisanomisuhkineen. Erityisen huolestuttavaa on, että painotus näyttää olevan irtisanomisissa, mikä merkitsee myös työpaikkojen häviämistä. Omalla alueellamme mm. Ruukki Oy ilmoitti omista sopeuttamistoimistaan ja henkilöstön vähennyksistään.

8 7 Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan 3,5 % vuonna Sopimusten perusteella valtiovarainministeriö ennakoi indeksin nousevan 2,6 % vuonna Raamisopimus on voimassa vuoden 2012 tammikuusta helmikuun loppuun 2014; tänä aikana sen kokonaiskustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Siikajoen talousarviossa on varattu 2 %:n kasvu vuoden 2012 palkkoihin. Työllisyystilanteen muutokset vaikuttavat verotulojen kertymään viiveellä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, ensi vuonna vastaavasti 8,1 %. Oman alueemme työllisyystilanne on ollut tähän saakka varsin hyvä työttömyysasteen ollessa 7 10 %. Seutukunnassa alkavan työllistämisen kuntakokeilun odotetaan purevan erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,25 vuonna Useat kunnat ovat ilmoittaneet harkitsevansa veroprosenttiensa korottamista mutta verokertymään vaikuttaa erityisesti työllisyystilanne. Mikäli optimistiset ennusteet toteutuisivat, olisi kuntien vuoden 2013 verokertymä 4,2 % suurempi kuin vuonna Yhteisöveron kertymän ennustaminen on hankalaa. Kuntien jako-osuuden veron tuotosta arvioidaan olevan 29,03 % (28,34 % vuonna 2012). Euromääräiseen kertymään vaikuttaa yleinen ja yritysten taloudellinen tilanne mutta kunnille tulevien tilitysten arvioidaan olevan vuoden 2012 tasolla. Kiinteistöverotuksen puolella Suomen Kuntaliitto ja Verohallinto selvittävät yhteisessä hankkeessa sen muutostarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 tilityksiin. Siikajoella kiinnostaa erityisesti tuulivoimaloiden verotus niin veropohjan kuin prosenttienkin kohdalla. Tällä hetkellä tuulivoimaa verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, tavoitteena on päästä siirtymään voimalaverotuksen piiriin. Yksityiskohtaisia tietoja kuntien talouteen vaikuttavista muutoksista on Suomen Kuntaliiton julkaisussa Kuntatalous 3/2012.

9 8 2.2 Seutukunnallinen ja alueellinen toiminta Seutukunnan kehittämiskeskus ja yrityspalvelut jatkavat toimintaansa seutulautakunnan ja kuntien hyväksymän toimintasuunnitelman pohjalta. Sitä toteutetaan asukaskohtaisella määrärahalla, joka on 23,09. Tulevalla toimintakaudella alkanee Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen ja siinä seutukunnalla on sekä julkisen sektorin että yritystoiminnan vahvat intressit. Erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa edistetään toimia, joilla alueelle jäisi mahdollisimman suuri hyöty vuosia kestävästä rakennusvaiheesta ja edelleen sen päätyttyä. Tulevalla suunnittelukaudella vaihtuu myös rakennerahastokausi. Uusi kausi alkaa 2014 vuoden alusta ja tätä varten laaditaan seutukunnallinen ohjelma erilaisiin rahoitusmahdollisuuksiin pääsemiseksi. Pääpaino tullee tässäkin olemaan elinkeinojen ja yritystoiminnan edistäminen. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on toiminut puitelain mukaisesti kaksi vuotta. Tulevien vuosien tärkein tavoite on saada palvelurakenne ja valikoima vastaamaan väestön todellisia palvelutarpeita. Tiukkana reunaehtona ovat kuntien taloustilanne ja maksukyky ja tästä syystä uudella valtuustokaudella on saatava käyntiin kuntayhtymän suunnitelmallinen kehittäminen. Myös valtakunnallinen erityisvastuualueratkaisu (erva) vaikuttaa siihen, mikä on erityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erikoissairaanhoidon tuleva järjestäjäratkaisu. Vuonna 2012 laaditussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin selvityksessä yhtenä vaihtoehtona on koko pohjoisen Suomen käsittävä erva-alue, jossa Oulun eteläisen sote-alueen muodostaisivat Selänteen, Helmen, Kallion sekä Raahen seudun kuntayhtymät ja Kalajoki ja Oulainen; asukkaita tällä alueella on ja sairaaloita Oulaskangas, Raahe ja Visala. Sairaalat voisivat jatkaa vuoden 2012 aikana aloittamaansa työnjakoa ja erikoistumista. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän omistajakunnat joutuvat miettimään sote-palvelujen järjestämisessä siten sekä kuntayhtymän että mahdollisen uuden yhteistoiminta-alueen haasteita. Raahen seudun koulutuskuntayhtymän yhteistoiminta-alueratkaisu on edelleen auki. Puitelain edellyttämää asukkaan väestöpohjaa ei ole saavutettu kuntien erilaisten näkemysten vuoksi. Vuoden 2013 alusta toteutuva Vihannin ja Raahen kuntaliitos muuttaa kuntayhtymän omistuspohjaa ja muutettavaksi tulee mm. yhtymän perussopimus; siinä muuttuu myös nykyinen ns. äänileikkurimenettely, jossa suurimmalla omistajalla, Raahen kaupungilla, ei ole ollut määräysvaltaa. Organisaatiomuutosten ohella kuntayhtymän strategia uudistuu. Siihen sisältyy mm. kysymys toisen asteen koulutuksen kehitystarpeista. Mahdollista on, että kuntayhtymä olisi tulevaisuudessa myös lukio-opetuksen järjestäjä; Siikajoella tätä vaihtoehtoa on punnittava jo keväällä 2013, kun tehdään oman lukiomme hallinnolliset ratkaisut niin, että lukio-opetus voidaan jatkossakin säilyttää.

10 9 Maaseutuhallinto aloitti yhteistoiminta-alueena 2012 vuoden alusta. Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana ja toimintaa ohjaa osakaskuntien edustajien muodostama yhteistoimintaelin. Tavoitteena on turvata sekä laadukkaat että kustannustehokkaat maaseutuhallinnon ja maaseudun kehittämispalvelut; yhteistyötä tehdään Kalajoen ja Raahen yrityspalvelujen kanssa. Siikajoella jatkaa palvelupiste Ruukin Yrityspuisto Oy:n omistamissa tiloissa. Vuoden 2013 budjetoitu maksuosuus on euroa. Kalajoen kaupunki hoitaa isäntäkuntana myös ympäristöterveydenhuollon palvelut. Aiemmin pitkään jatkunut eläinlääkäripula on helpottunut ja lääkärien hyvä saatavuus on jatkossakin keskeinen asia siikajokisille eläintiloille. Vuoden 2013 budjetoitu maksuosuus on euroa. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun palvelusopimus jatkuu seutukunnallisena Raahen kaupungin alaisuudessa. Tarkasteltavaksi tulee ydinvoimalan rakentamisen vaatimat lisäresurssit sekä niiden vaikutus kuntien maksuosuuksiin. Siikajoelle on tärkeää myös se, että tuulivoimapuistojen rakennusluvitus sujuu joustavasti ja nopeasti oikeusvaikutteisten osayleiskaavan pohjalta. Vuoden 2013 budjetoitu maksuosuus on euroa. Palo- ja pelastustoimen hoitaa edelleen Ylivieskan kaupunki kuntien edustajien muodostaman johtokunnan ohjauksessa. Pelastustoimen riskikartoitus tulee uusittavaksi lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja sen vaikutukset on otettava huomioon mm. Ruukin paloaseman sijoitusratkaisussa. Vuoden 2013 budjetoitu maksuosuus on euroa. 2.3 Oman kunnan toiminta ja talous Kunnan palveluissa ei tapahdu oleellisia muutoksia talousarviovuoden aikana. Kunnanhallituksen syksyllä 2012 antama budjettivalmistelun raami oli varsin tiukka mutta siitäkin huolimatta tilikauden tulos näyttäisi olevan miinuksella. Kriittinen tekijä on sote menojen kehitys, mikä pahimmillaan toteutuessaan ennakoisi jopa 2 miljoonan euron alijäämää. Mikäli tämä toteutuisi, tarkoittaisi se taseeseen syntyvän kattamatonta alijäämää ja todellisia ongelmia tuleville vuosille. Myönteistä on, että kunnan omassa päätösvallassa oleva toiminta pysyy hyvin valtuuston asettamalla tasolla. Vuodelle 2012 hyväksyttyä menoleikkausohjelmaa jatketaan tulevalla suunnitelmakaudella mutta sen tuottamat säästöt eivät kata sote menojen nousua. On myös huomattava, että perusopetuksen ja lukion resursointia ei voida kiristää loputtomiin, kun kunnassa halutaan säilyttää hyvätasoinen lasten ja nuorten koulutus. Siikajoen vetovoimaa halutaan vahvistaa tulevina vuosina. Tätä varten kunnanhallitus on esittänyt valtuustolle, että vuoden 2013 aikana varataan määräraha kehittämispäällikön palkkaamiseen. Tehtävän sisältö ja toiminnan

11 10 tavoitteet määritellään erikseen ja siinä kuullaan mm. yrittäjyystoimikuntaa ja Siikajoen Yrittäjäyhdistyksen edustajia. Kunnan taloutta on hoidettava kuntalainkin velvoittamana vastuullisesti. Mikäli pahimmat skenaariot toteutuvat eikä suurimpia menoeriä saada kuriin, on kunnanhallituksen käynnistettävä jo vuoden 2013 aikana toiminnan ja talouden tervehdyttämisohjelma. On kuitenkin huomioitava, että yhden kunnan mahdollisuudet vaikuttaa sote menojen kustannuksiin ovat varsin rajalliset elleivät olemattomat. Tässä mielessä ydinasia on, mitä ratkaisuja tehdään Kataisen hallituksen hallitusohjelman perusteella sekä sote palveluissa että kuntarakenteessa yleensä. Kuntien on tehtävä selvitys vahvan peruskunnan edellytyksistä vuoden 2013 alkupuolella; selvitys perustuu myös alueelliseen jakoon, joka esiteltiin kunnille keväällä Tässä Siikajoki kuuluu Raahen seutukuntaan yhdessä Raahen ja Pyhäjoen kanssa. Investointiohjelma on suunnitelmakaudella raskas. Sen toteuttaminen merkitsee vääjäämättä velkamäärän kasvua yli sen, mikä on ollut kunnan tavoite tähän saakka (2000 /asukas). Velkamäärän kasvun investointien vuoksi voidaan kuitenkin perustella hyvin sillä, että kyseessä ovat pitkävaikutteiset kohteet, jotka hyödyttävät kuntalaisia vuosikymmeniksi eteenpäin. Aivan toinen asia on nykyisten palvelujen tuottaminen velalla, mitä ei terveessä kuntataloudessa voi hyväksyä. Yksilöity investointiohjelma on esitetty tämän toiminta- ja taloussuunnitelman investointiosassa. Koulujen peruskorjauksiin ja Siikajoenkylän päiväkotiin on esitetty omarahoitusosuudeksi sijoitusvarojen tulouttamista; koulujen kohdalla ensisijainen rahoitus on kuitenkin mahdollinen valtionosuus.

12 Väestörakenne Kunnan väestö Alla olevassa taulukossa on Facta väestö tiedoista kerätyt kyläkohtaiset asukasmäärät ja ikärakenteet Ikäjakauma tarkastelupäivämäärä Kylä/postino Väestöyht Karinkanta(92330) Luohua(92450,86400) Paavola(92430,92440) Revonlahti(92350) Ruukki(92400) Siikajoki(92320) Tuomioja(92470,92260,92140) Yhteensä: Jakamaton: 14 Koko kunta: Yhteensä Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kuntalaisten omatoiminen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana normaalia arkielämää on pitkällä aikavälillä parhaiten vaikuttavaa toimintaa. Perinteisten hyvinvointipalvelujen rinnalla on myös toimenpiteitä, joilla eri hallintokunnat voivat tukea liikuntaa, terveellisiä ruokailutottumuksia, hyvää tapakasvatusta, ympäristöstä huolehtimista ja myös yhteisöllisyyden vahvistumista. Näihin toimiin ei ole varattu erillisiä määrärahoja, vaan ne sisältyvät hallintokuntien talousarvioihin. Ainostaan työllistämiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen on korvamerkittyä rahaa, kun Siikajoki on mukana mm. seutukunnallisessa pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluhankkeessa. Sitä hallinnoi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, omasta kunnastamme siinä ovat yhteistyötahoina työllisyystoimikunta ja etsivä nuorisotyöntekijä.

13 Elinkeinorakenne sekä yritystoiminta Elinkeinorakenne Siikajoki 2009 Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi, viemäri- ja jätehuolto Teollisuus Rakentaminen 30,6 % 3,9 % 1,4 % 22,9 % 1,0 % Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemustoiminta Informaatio ja viestintä 10,6 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 6,5 % 1,6 % 0,4 % 0,6 % 11,8 % 8,5 % Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakkolinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Muut palvelut Toimiala tuntematon

14 13 Yrityskanta Siikajoki Siikajoki Uusyritysperustanta Raahe Siikajoki Pyhäjoki Vihanti Rekisteröidyt Lakanneet Nettoperustanta

15 14 (Lähde: Raahen seudun yrityspalvelut) 2.7. Taloudelliset resurssit Tulovero Tuloveroprosenttia korotettiin vuonna Vuonna 2011 tuloveroprosentti oli 20,0 ja vuonna 2012 prosentti on 21,0. Vuoden 2013 talousarvio on laadittu 21,0 tuloveroprosentin pohjalle. Tuloveroprosentin korotuksen vaikutus vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011 on arvoilta 1,3 miljoonaa euroa huomioiden tulotason nousu. Efektiivinen veroaste on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.

16 15 Talousarviovuonna 2013 tuloveroja arvioidaan saatavan euroa Tuloveron kehitys Tp 2012 ** Ta 2013 Kiinteistövero Kiinteistöveroja korotettiin talousarviossa 2012 kauttaaltaan. Korotusten arvioidaan tuovan lisää kiinteistöveroja verrattuna vuoteen 2011 yhteensä euroa. Talousarviovuonna 2013 kiinteistöveroja arvioidaan saatavan euroa. Kiinteistöveroprosentit yleinen kiinteistövero 0,75 1,00 1,00 vakituisen asuinrakennukset 0,35 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 0,95 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset / tuulivoimalat 2,50 2,85 2,85

17 Kiinteistöveron kehitys Tp 2012 ** Ta 2013 Yhteisövero Yhteisöveroja saatiin euroa vuonna Vuodelle 2012 on budjetoitu yhteisöveroja , tilinpäätösennuste on euroa. Vuodelle 2013 arvioidaan yhteisöveroja saatavan euroa.

18 17 Verotulot yhteensä Kaaviossa on mukana ansioverotulot, kiinteistöverot sekä yhteisöverot. Verotuloja ennustetaan kertyvän vuodelle 2013 yhtensä euroa.

19 18 Valtionosuudet Valtionosuudet koostuvat seuraavasti: Valtionosuudet Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012* Ta 2013 Vo laskennalliset perusteet , , , ,00 -kunnan omarahoitusosuus , , , ,00 +yleinen osa , , , ,00 +/- vo tehtävät lisäykset / vähennykset , , , ,00 Kunnan peruspalveluiden vo ilman tasauksia , , , ,00 Verotuloihin perustuva vo tasaus , , , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus , , , ,00 Kunnan peruspalveluiden valtionosuus , , , ,00 Opetus ja kulttuuritoimen muut vo , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 Valtionosuuksia on budjetoitu miljoonaa euroa vuodelle 2013.

20 19 3 TALOUSARVION OSAT JA RAKENNE 3.1 Talousarvion tehtävät ja sisältö Voimassa olevan kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvoite). Toimenpideohjelman kesto voi olla nelivuotista taloussuunnitelmaa pidempi mutta samalla sen on oltava realistinen. Toimenpiteet on tällöin esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Alijäämän kattamisesta toimenpideohjelmineen päättää valtuusto. Kunnanhallituksen on puolestaan tehtävä toimintakertomuksessaan selkoa taloussuunnitelman ja mahdollisen toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Myös tarkastuslautakunnan velvollisuus on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilintarkastajien on puututtava alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Kuntalaissa ei ole säädetty seuraamuksia sen varalle, että kunta ei täytä sille säädettyjä tasapainottamis- ja kattamisvelvoitteita. Käytännössä kuitenkin kriisikunnan tunnusmerkkien täyttyminen johtaa valtion puuttumiseen talouden tasapainottamiseksi; tällöin se merkitsee usein hyvin tiukan ja säännellyn ohjelman toteuttamisvelvoitetta.

21 Kriisikunnan kriteerit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta jonka vuosikate on negatiivinen. jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa. jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin. jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista. jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. Mutta kunta voi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki kriteerit eivät täyty, mutta alijäämä ylittää kahtena vuonna peräkkäin määrätyn rajan. eli alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä euroa asukasta kohden. Siikajoen kunta / vertailu kriisikuntia kuvaavien tunnuslukujen raja - arvoihin Kriisikunta, jos kaikki kohdat 1-6 toteutuvat Kriteerit Raja - arvo Tp 2010 Tp2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Raja - arvo ylittyy 1. Kunnan vuosikate ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 :n mukaista harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosentti- 19, ,0 21,0 21,0 21,0 21,0 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 3. Asukasta kohden laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskim. lainamäärän vähintään 50 prosentilla (keskim /as. 2011) Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % 50 58,4 53,9 6. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % 50 37,3 42,5 Riippuu sote - palveluista Mahdollisesti Mahdollisesti TAI Kertynyt alijäämä / asukas oli viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään ja sitä edeltäneessä vähintään 500 Tp 2010 Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 ei täyty näillä luvuilla, Kertynyt yli- / alijäämä / asukas taseessa ylijäämää

22 Talousarvion sisältö ja rakenne Talousarvioasetelma muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää poistojen rahoittamiseen. Poistot: Siikajoen valtuusto hyväksyi poistosuunnitelman muutoksen vuoden 2013 alusta kokouksessaan Suunnitelmallisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Laskelma suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Olennainen poikkeama on yli 10 % TP2011 TP2012* Ta2013 Ts2014 Ts2015 Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Muut avustukset investointeihin Investointien omahankintameno Suunnitelman mukaiset poistot Ero Poikkeama Poiston on tarkoitus kattaa poistonalaisten investointien omahankintameno. Siikajoen kunnan osalta suuri poikkema selittyy yksittäisillä suurilla investointihankkeilla. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti.

23 22 Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. 1. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. 2. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirtaa. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Rahan riittävyyttä on tarkasteltava käyttötalouden, investointien rahoittamisen sekä lainojen lyhennysten kannalta. KÄYTTÖTALOUSOSA Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Poistot TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä INVESTOINTIOSA Hankkeiden yhdistelmä Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot RAHOITUSOSA Tulorahoitus vuosikate satunnaiset erät Investoinnit investointimenot rahoitusosuudet omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

24 Talousarvion sitovuuden määrittely Toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Valtuuston päätökset sitovat hallintokuntien ja viranhaltijoiden toimintaa ja määrärahojen käyttöä. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on noudatettava omassa tehtävässään taloudellisuutta ja huolellisuutta. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Mahdolliset talousarviomuutokset on tehtävä välittömästi muutostarpeen tultua tietoon. Ylityksiä on ensisijaisesti yritettävä kattaa hyväksyttyjen määrärahojen sisältä. Käyttötalousosa Käyttötalousosan ulkoisten ja sisäisten menojen ja tulojen määrärahat (talousarvio kokonaisuudessaan) ovat valtuustotasolla sitovia. Käyttötalousosassa mainitut strategiset tavoitteet ovat sitovia niin, että niissä kuvattuja toiminnallisia tavoitteita on noudatettava. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan asetettujen numeeristen ja sanallisten mittareiden avulla. kullekin päävastuualueelle hyväksytty määräraha ja tuloarvio sitovat toimielintä mikäli määräraha ei kokonaisuudessaan riitä, talousarvion muutoksesta päättää valtuusto kunnanhallitus voi hyväksyä kunkin päävastuualueen sisäiset tulosalueiden välillä tapahtuvat talousarvion muutokset/siirrot lautakunta voi päättää alaistensa tulosyksikkötasojen talousarvion määrärahojen muutoksista/siirroista päävastuualueen päällikkö tai esimies, jolle muutosoikeus on delegoitu, voi päättää kustannuspaikkojen välisistä tulosyksikkötason muutoksista/siirroista Työllistämisen tulosalueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja menojen erotus on sitova. Valtuusto päättää työllistämisen nettomäärärahan mahdollisesta korottamisesta talousarviovuoden aikana. Hallintokunnat vastaavat kukin omalta osaltaan talousarvion noudattamisesta. Sisäisistä palveluista siivous- ja ruokapalvelujen tulosalue toimii nollaperiaatteella. Mikäli henkilöstömenoista säästyy määrärahoja, säästöjä ei voi käyttää muiden käyttötalousmenojen katteeksi.

25 24 Määrärahojen sitovuus päävastuualueittain TP 2011 TA 2012 TA muutos TA 2013 Muutos 2012/2013 TS 2014 TS 2015 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatuotot , Toimintakulut , TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut , KUNNANHALLITUS Toimintatuotot , Toimintakulut , SIVISTYSLAUTAKUNTA Toimintatuotot , Toimintakulut , TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot , Toimintakulut , KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Työllistämisen vastuualueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja -menojen erotus on sitova. Talousarviovuoden nettomääräraha työllistämisen alueella on euroa (ta 2012 = euroa) Huomoitavaa: 1. Yhdyskuntasuunnittelun tulosalue on vuoden 2013 talousarviossa teknisen lautakunnan alaisuudessa. Luvut muutettu tältä osin vertailukelpoisiksi 2. Hallinto ja talouspalvelut laskutettu vuoden 2013 alusta sisäisesti. Näkyy kunnanhallituksen tuotoissa ja hallintokuntien kuluissa.

26 25 Rahoitusosa Valtuusto määrittelee talousarvion rahoitusosan hyväksymisen yhteydessä talousarviovuoden pitkäaikaisen ottolainan määrän, joka on valtuustoon nähden sitova. Kunnanhallituksella on valtuudet nostaa pitkäaikaista lainaa enintään valtuuston päättämä määrä. Vuoden 2013 talousarvio on laadittu siten, että rahoitus hoidetaan lyhytaikaisella lainalla. Mikäli korkotaso olennaisesti muuttuu, voidaan lyhytaikaisen lainan sijasta ottaa pitkäaikaista lainaa. Tässä tapauksessa asia tuodaan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Lyhytaikaista lainaa on tilinpäätöksessä 2012 arvioilta 2,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 on lyhytaikaisen lainan nostotarve 4,0 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainoituksen lainanottovaltuus vuonna 2013 on korkeintaan 6,3 milj.. Lainojen lisäys (lyhyt ja pitkäaikainen) vuonna 2013 on arviolta 4,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 lyhennetään pitkäaikaisia lainoja yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Investointiosa Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia talousarviossa hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Kohteet, joissa toteuttamisen ehtona on ulkopuolisen rahoituksen (valtionosuus, muu rahoitusosuus) saaminen, vahvistetaan päätöksen saamisen jälkeen. Hankintarajojen päättämiset: Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan / 78: Vuonna 2013 kunnanjohtaja, päävastuualueen päällikkö, tulosalueen päällikkö, tulosyksikön päällikkö, vastuualueenpäällikkö tai rehtori / koulunjohtaja saavat päättää hankinnoista euroon asti talousarvion puitteissa. Erityismääräyksiä Talousarvioon voi sisältyä kehittämis- ja muita projekteja, joiden kustannuksia katetaan ulkopuolisella rahoituksella. Arvioidut menot voivat ylittyä, jos ylitys on katettavissa ulkopuolisella rahoituksella. Tällaisen hankkeen määrärahan ylitykset hyväksyy kunnanhallitus Sijoitusvarallisuuden tuloutus Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myynnin yhteydessä kunta on perustanut rahaston, jonka sääntöjä on kunnanvaltuuston päätöksellä muutettu Rahaston pääoman katteena ovat olleet omaisuudenhoitoyhtiöiden hoidossa olevat varat.

27 26 Rahaston pääoma tilinpäätöksessä 2011 oli ,90 euroa. Rahaston säännöt rahastoa voidaan tulouttaa taseessa olevan, edellisen tilikausien alijäämän kattamiseen. Valtuusto hyväksyy tämän menettelyn tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä - rahaston pääomaa voidaan käyttää kunnanvaltuuston erikseen nimeämien ja hyväksymien investointien rahoittamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää kunnan maksuvalmiuden turvaamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää talousarviolainojen takaisinmaksuun - rahaston pääomia sijoitetaan tuottavasti kunnanvaltuuston päättämien periaatteiden mukaisesti - rahaston hallinnoinnista huolehtii kunnanhallitus Talousarviovuonna 2013 ja suunnitelmavuonna 2014 esitetään sijoitussalkun tulouttamista 1,5 miljoonaa euroa Ruukin alakoulun peruskorjaukseen. Tuloutus sekä vuonna 2013 että vuonna 2014 olisi euroa. Lisäksi esitetään sijoitussalkun tulouttamista euroa Siikajoenkylän päiväkodin remonttiin talousarviovuonna Tuloutus vaikuttaa vuoden 2013 talousarvioon seuraavasti: Tase - vähennys vastaavaa puolelle kohtaan rahoitusarvopaperit euroa - lisäys vastaavaa puolelle kohtaan rahat ja pankkisaamiset euroa - vähennys taseen vastattavaa puolelle kohtaan muu oma pääoma euroa (vastakirjaus tilikauden yli-/alijäämä , kirjaus tulee tuloslaskelmasta) Tuloslaskelma - myynnistä mahdollisesti saatava voitto kirjautuu kohtaan muut rahoitustuotot - rahaston vähennys euroa, vaikuttaa tilikauden yli-/alijäämään ja siirtyy taseeseen. Rahoituslaskelma - rahaston muutosta ei esitetä rahoituslaskelmassa. Kuitenkin on huomioitava, että kun raha tuloutuu kassaan, niin lainaa tarvitsee ko. summan verran ottaa vähemmän ja korkokuluja ei synny tältä osin.

28 Yli - / alijäämä Siikajoen kunnan taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä aikaisemmilta tilikausilta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikaudelle 2013 ennakoitu ylijäämä euroa kirjataan oman pääoman tilikauden yli-/ alijäämä tilille. Kumulatiivinen ylijäämä vuonna 2013 on tilinpäätösennusteen 2012 mukaan laskettuna 2,2 miljoonaa euroa Talousarvion seuranta 2013 Kunnanhallitukselle laaditaan kuukausittain tuloslaskelman, erikoissairaanhoidon toteuman sekä verotulojen kehittymisen sisältävä raportti. Lisäksi sekä kunnanhallitus että kunnanvaltuusto saavat neljännesvuosittain kattavamman raportin toteumasta sekä tilinpäätösennusteen. Tilinpäätös saatetaan maaliskuun loppuun mennessä kunnanhallituksen sekä kesäkuun loppuun mennessä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

29 28 4. SISÄINEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 4.1. Sisäinen valvonta sekä konserniohjaus ja -valvonta Sisäisen valvonnan järjestäminen kuuluu kunnanhallituksen vastuualueelle. Valvontaa ovat sisäinen tarkkailu ja tarkastus, tarkastustoiminta sekä talouden ja toiminnan seuranta. Kunnanhallitus on valinnut keskuudestaan 2 henkilöä, jotka ovat tarkastaneet vähintään kerran vuodessa kassa- ja pankkitilien varat sekä kunnan hallussa olevat arvopaperit ja erilaiset vakuudet; tarkastuksista annetaan kunnanhallitukselle raportti ja sen perusteella ryhdytään tarpeellisiksi katsottuihin toimenpiteisiin. Päävastuualueiden esimiesten tehtävänä on valvoa, että kunkin hallintokunnan vastuulle kuuluvat tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan lautakuntien hyväksymällä tavalla ja tehtäviin osoitetuin voimavaroin. Valtuuston vahvistaman talousarvion mukainen käyttösuunnitelma hyväksytetään lautakunnassa. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeet on viimeksi päivitetty joulukuussa 2008 ja konserniohje vuotta myöhemmin. Kuntalakiin tullut muutos tarkentaa sisäisen valvonnan roolia ja korostaa erityisesti konserniohjauksen merkitystä. Tähän liittyy myös se, että kuntatalouden tilaa tarkastellaan jatkossa entistä vahvemmin nimenomaan konsernikokonaisuutena. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen kuntalain muuttamisesta HE 24/2012. Laki kuntalain muuttamisesta (325/2012) tuli voimaan Lainmuutoksella uudistetaan kunnan talouden sisäistä ohjausta koskevia säännöksiä. Muutosten tavoitteina on turvata kunnan päätöksentekijöille nykyistä paremmat ja havainnollisemmat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Keskeisinä keinoina ovat tilinpäätösinformaation parantaminen sekä nykyistä yhtenäisempien sisäisen valvontaa ja riskienhallintaa koskevien rakenteiden luominen kaikkiin kuntiin. Lisäksi luovutaan velvoitteesta valita tilintarkastajat valtuustokautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten (Suomen kuntaliitto / yleiskirje ) Kuntaorganisaation taloushallinnossa tehdään opinnäytetyönä kehityshanke sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Työn valmistuttua uudet ohjeet otetaan käyttöön vuonna * *Talouspäällikkö Krista Kustula, Oulun ammattikorkeakoulun koulutusohjelmassa

30 29 Uusittaviksi tulevat siten sisäisen valvonnan ohjeet, konserniohje, hallintosääntö tarpeellisilta osin sekä tarkastussääntö. Valtuusto on syksyllä 2012 päättänyt, että kunnan tilintarkastajan toimikausi voi olla 6 vuotta. Tilintarkastuksen kilpailutuksessa voivat olla mukana konsernin tytäryhtiöt. Konsernitarkastuksen yhtenäisyyden kannalta tavoitteena on saman JHTT tilintarkastusyhteisön valinta kunnan ja konserniyhteisöjen tarkastajaksi. Uusissa ohjeissa sekä kunnan että konsernin riskejä tarkastellaan ja arvioidaan toiminnallisesta, taloudellisesta ja omaisuuden näkökulmista. Ohjeiden vahvana juonteena on omistajaohjaus, jonka merkitystä halutaan korostaa myös lain perusteella. Riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista, jolloin se kunnan ja kuntakonsernin tasolla kattaa strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset sekä lakien ja hyvän hallintotavan noudattamiseen liittyvät riskit. Valvonta kunnassa jakautuu ulkoiseen ja sisäiseen valvontaan. 1. Ulkoinen valvonta a. kunnanhallituksesta ja kunnan viranhaltijoista riippumatonta b. tarkastuslautakunta c. tilintarkastaja d. kunnan asukkaat 2. Sisäinen valvonta a. sisäinen tarkkailu = kuuluu kunnan viranomaisen normaaliin toimintaan. Jatkuvaa toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien asianmukainen hoitaminen hyväksytyllä tavalla ja osoitettujen toimivarojen puitteessa. Vastuu on organisaatiossa esimiesasemassa olevilla. b. sisäinen tarkastus = riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa. Tarkoituksena on strategioiden, toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden toteutumisen ja informaatiojärjestelmien tarkastus. Sisäinen tarkastus tarjoaa järjestelmällisen lähestymistavan arvioida ja parantaa organisaation riskienhallintaa, valvontaa ja johtamis- ja hallintoprosesseja. Sisäinen tarkastus voidaan järjestää kunnan omana toimintana tai hankkia ulkopuoliselta palvelujen tuottajalta. c. seuranta = luottamushenkilöille kuuluva sisäinen valvonta esim. sen suhteen, miten viranhaltija käyttää hänelle delegoitua toimivaltaa. Keskeiset tehtävät ovat: raportointivelvoitteiden asettaminen, raportoinnin toteutuksen valvonta ja tehtyjen päätösten ja raporteissa kuvattujen tulosten vertailu.

31 30 Kehittämistyön eteneminen 1. vastuiden ja velvoitteiden määrittely kunnassa - kunnanvaltuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista - kunnanhallitus sisäinen valvonta ja riskienhallinta operatiivisena toimintana; järjestää, ohjeistaa ja raportoi - kunnanjohtaja sisäinen valvonta ja riskienhallinta operatiivisena toimintana - lauta- ja johtokunnat valvoo ja arvioi johtavien virkamiesten ja muiden esimiesten vastuulla olevaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa sekä tuloksellisuutta 2. käsitteiden sisäinen tarkkailu, sisäinen tarkastus ja seuranta sekä riskienhallinta määrittely 3. vastaaminen seuraaviin sisäisen valvonnan kysymyksiin taulukoimalla. Tehtävän tavoitteet? Mitä sopimuksia on noudatettava? Mitä säädöksiä on noudatettava? MITEN VARMISTETAAN, ETTÄ oikea henkilö tekee oikeita asioita oikeaan aikaan oikein Kuka tekee? Mihin perustuu? Miten ja kuinka usein varmistetaan ja raportoidaan? Tekeekö? Miten seurataan? Miten ja kuinka usein varmistetaan ja raportoidaan? Mitä tekee? Mitä pitäisi tehdä ja miksi? Miten ja kuinka usein varmistetaan ja raportoidaan? Milloin tekee? Milloin pitäisi tehdä ja miksi? Miten ja kuinka usein varmistetaan ja raportoidaan? Miten tekee? Miten pitäisi tehdä ja miksi? Miten ja kuinka usein varmistetaan ja raportoidaan? MITÄ PITÄISI TEHDÄ TOISIN? (Lähde: kunnat.net, hakupäivä )

32 31 4. kunnan olennaisten riskien kartoittaminen ja koostaminen sekä seurannan suunnitteleminen 5. konsernin huomioiminen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmasta 6. esimiehille tehtävä lomake liittyen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tiedostamiseen omassa työssään 7. opastus, neuvonta ja koulutus aiheeseen liittyen

33 32 5. KUNNAN VUODEN 2013 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMIEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ 5.1 Tilinpäätösennuste euroa TP 2012* TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Muut rahoituserät, netto VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS KUMULATIIVINEN YLIJÄÄMÄ Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate on -31,2 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 5,2 % verrattuna tilinpäätökseen Tilikauden tulos on ennusteen mukaan 34 tuhatta euroa. Vuoden 2012 tilinpäätösennusteen jälkeen kumulatiivinen ylijäämä on 1,3 miljoonaa euroa. Lainamääräksi (pitkäaikainen ja lyhytaikainen) arvioidaan vuoden 2012 tilinpäätösennusteessa 12,3 miljoonaa euroa eli euroa / asukas. Talousarviossa 2012 lainamäärä on arvioitu 13,3 miljoonaa euroa eli euroa / asukas. Lyhytaikaisen lainan määräksi arvioidaan 2,3 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainan vähennys tilinpäätökseen 2011 arvioidaan olevan 2,9 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa on nostettu 6,1 miljoonaa euroa.

34 Talouden kehitys SIIKAJOEN KUNNAN TALOUS Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts2014 Ts2015 Asukasluku Väestön kasvu % -1,1 0,3-1,6-0,8 0,7-1,4 0,0 0,0 Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentti 19,50 19,50 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 21,00 yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 0,75 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituinen asuinrakennus 0,35 0,35 0,35 0,35 0,50 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 0,95 0,95 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset ja tuulivoimalat 2,50 2,50 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 Verotulot /asukas Valtionosuudet /asukas Verorahoitus yhteensä Muutos % 5,6 4,5 5,8 0,7 3,5 3,1 2,3 2,5 /asukas Toimintamenot Muutos % 3,7 8,6-6,3 4,2-1,4 2,4 1,8 2,2 Toimintakate Muutos % 9,4 9,8 0,1 9,8 0,8 1,8 2,2 2,5 /asukas Vuosikate /asukas vuosikate / poistot ja arvonal. % 200,7 77,5 279,1-84,3 64,4 97,8 90,4 95,9 Sumu - poistot Tilikauden tulos Tulorahoitus Investointien tulorahoitus % 156,0 57,6 161,0-42,9 22,5 20,8 52,4 71,0 Pääomamenojen tulorahoitus % 76,1 22,0 108,2-30,4 14,2 17,3 35,9 44,7 Investoinnit netto /asukas Lainanhoitokulut Kumulatiivinen ylijäämä Lainakanta pa +ly kunta /asukas

35 Menonleikkaukset, kvalt hyväksynyt Menonleikkauset on huomoitu vuoden 2012 talousarviossa ja siirtyvät vuodelle Lisäsäästö vuoteen 2012 on sarakkeessa Ta2013 lisäsäästö. Hallintokunta Ta 2012 Toteutunut / ei Ta 2013 lisäsäästö Menojen vähennykset Keskushallinto työsuunnittelija Huomioitu h - avustukset Huomioitu Siikajoen kylän palvelupiste Huomioitu henkilöstösäästöt Sivistystoimi kansalaisopiston lisäkurssitarjonta taiteen perusopetus yläkoulu henkilöstösäästöt Huomioidaan vähentämällä tuntiopetusta. Keväällä 2013 on hyväksytty 3275 t ja syksyn suunnitelma 2349 t On huomioitu, toteutuu vähitellen. Uusia opiskelijoita ei oteta / siv.ltk / 40. Opiskelijamäärät kiintiöidään vähennettynä v tasosta On huomioitu. Yläkoululta siirrettiin yksi henkilö Paavolan koululle. Gumeruksen säästöt On huomioitu perusopetuksen osalta Menonleikkaukset eivät toteudu kokonaisuudessaan, koska päiväkodin rakentamisesta ei ole tehty päätöstä. päivähoidon henkilöstösäästöt Ei toteudu, koska Siikajoenkylän päiväkotia ei ole rakennettu. Palkat ovat edelleen Katajiston ja Muksulan kuluissa. tuntijako minimiin On huomioitu. Sivistyslautakunta on tehnyt päätöksen tuntijaon pienentämisestä. perhepäivähoito On huomioitu. Palkkamäärärahavaraus edelleen 12 perhepäivähoitajalle. Ruukki S2 - opetus On huomioitu. Tuntiopettajaa ei ole palkattu. yläkoulun luokkajako Ei toteudu. 7 - luokka on jaettu neljään opetusryhmään. Sivistyslautakunnan päätös Syksylle 2013 on huomioitu kirjastotoimen säästö 1htv On huomioitu ja toteutettu. 0 Tekninen toimi aluearkkitehti Huomioitu kunnaninsinöörin eläköityminen 0 0 Ei toteutunut, menot laskutetaan Ryp:ltä. kiinteistöhoidon eläköitymiset Toteutunut seuraavasti: 2011 säästö euroa, 2012 säästö euroa ja 2014 säästö euroa kiinteistötoimen säästö Kiinteistötoimen mitoitus Yhteensä menonleikkaukset Lisäsäästö maksimi

36 35 Tulot ja investoinnit Tulojen lisäykset Ta 2012 Ta 2013 Sivistystoimi kansalaisopisto On huomoitu, mutta ei toteudu Kansalaisopiston johtokunta korotti opistomaksuja vuodelle Samalla tuntimäärää leikattiin keväällä Tuloja kertyy arvioitua vähemmän. Arvioitu kasvu v 2012 on euroa ja v on euroa Tekninen toimi Ruukin lämpölaitoksen taksa Ta 2012 = , ta 2013 = Huumolan kaatopaikka Huomoitu ta 2013 korotus myyntihakkuutulot Vuoden 2012 tasolla 0 Paavolan lämpölaitoksen taksa Ta 2012 = , ta 2013 = rakennusvalvonnan tulot Ta 2012 = , ta 2013 = (taksatariffien nousu) 0 maa - aineslupatulot Yhteensä tulojen lisäykset Investoinnit 2012 Puistolan hoitajakutsujärjestelmä Varattu ta 2013 Revonlahden kirjaston monikäyttö Ta , toteuma , ylitys Yhteensä Menoleikkauspaketilla olisi ollut mahdollista saada lisäsäästöjä vuodelle 2013 yhteensä euroa. Tästä summasta on vuodelle 2013 budjetoitu säästöjä euroa.

37 36 6. TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA TP 2011 TA 2012 (Ulk. erät) Khall esitys Ta 2013 Muutos- % TS 2014 TS 2015 TOIMINTATULOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATULOT , TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet,tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAMENOT , TOIMINTAKATE , Verotulot Kunnan tulovero , Kiinteistövero , Yhteisövero , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , Rahastojen vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintatulot / Toimintamenot, % -11,3-9,3-9,8-9,4-9,2 Vuosikate / Poistot ja arvonalent., % -84,3 64,4 97,8 90,4 95,9 Vuosikate, euro / asukas Kertynyt ylijäämä Asukasmäärä vuoden lopussa

38 37 Toimintatuotot: Toimintatuotot kasvavat 7,7 % verrattuna alkuperäiseen talousarvioon Suurin lisäys on kaukolämmön myyntituloissa 11,7 %. Kunnan kokonaistuotot (tulot) ovat vuonna 2013 noin 36,9 miljoonaa euroa. Verorahoituksen osuus on 16,0 ja valtionosuuksien osuus 17,1 miljoonaa eroa eli 89,9 % kokonaistuotoista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionsouudet) 47,2 % Käyttötulot Ras ostot Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan käyttötuloista on 47,2 %. Talousarviossa 2012 vastaava osuus oli 47,6 %.

39 38 Toimintakulut: Toimintakulut kasvavat 2,4 % verrattuna alkuperäiseen talousarvioon Palveluiden ostot kasvat 3,0 %. Hyvinvointikuntayhtymälle varataan 0,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2012 alkuperäisessä talousarviossa. Kunnan kokonaiskulut (menot) ovat vuonna 2013 noin 36,9 miljoonaa euroa. Toimintakate: Toimintakatteen kasvu on 1,8 % vuoden 2012 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Verorahoitus: Siikajoen kunnan tuloveroprosentti on 21,0. Verotulot kasvavat 3,0 % vuoden 2012 talousarvioon verrattuna ja valtionosuudet 3,2 %. Vuosikate: Kunnan vuosikatteen tulisi muodostua positiiviseksi. Vuosikatteen tulee riittää kunnan poistojen kattamiseen. Kun verrataan vuosikatetta poistoihin ja kun tunnusluvun arvo on 100 %, voidaan olettaa kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa( = poistonalaisten investointien omahankintamenoa, jossa valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet on vähennetty).

40 39 Siikajoen kunnan vuosikate on euroa talousarviossa 2013 euroa ja se ei täysin riitä poistojen kattamiseen. Investointien omahankintameno on euroa. Tunnusluku vuosikate / poistot ja arvonalentumiset on 97,8 % talousarviossa Poistot: Siikajoen poistosuunnitelma muutetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden yleisohjeen mukaiseksi vuoden 2013 alusta. Kuntajaosto suosittelee poistotaulukon mukaisten alarajojen käyttämistä ja mikäli käytetään pidempiä poistoaikoja, tulee ne perustella taloudellisella pitoajalla. Vuosikate riittää lähes poistojen kattamiseen. Tilikauden tulos: Vuoden 2013 tilikauden tulokseksi arvioidaan euroa. Rahastojen vähennys: Talousarviovuonna 2013 sekä suunnitelmavuonna 2014 on tarkoitus tulouttaa rahastoja. Vuonna 2013 tuloutetaan Ruukin alakoulun remonttiin euroa ja Siikajoenkylän päiväkodin remontoimiseen euroa. Vuonna 2014 tuloutetaan Ruukin alakoulun remonttiin euroa. Tilikauden ylijäämä: Rahastojen tuloutuksen myötä Siikajoen kunnan taseeseen syntyy ylijäämää euroa.

41 40 7. RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA Tp 2011 TA 2012 Khall esitys Ta 2013 TS 2014 TS 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet invest.menoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen TAVOITTEET JA TUNNUSLUKUJEN TAVOITEARVOT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate -0,7 1,5 1,0 1,1 1,2 Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulee olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Toiminnan ja investointien rahavirta ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden.

42 Tulorahoituksen riittävyys investointien ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014Ts 2015 Lainojen lyhennykset Investoinnit, netto Tulorahoitus Pääomamenojen tulorahoitusprosentti on 17,3 talousarviossa Tunnusluku kertoo vuosikatteen osuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Investointien tulorahoitusprosentti on 20,8 talousarviossa Tunnusluku kertoo miten suuri osa investointien omahankintamenosta on katettu tuottojen ja kulujen erotuksena kertyvällä tulorahoituksella. Lainojen kehittyminen TP2011 TP 2012** TA2013 TS 2014 TS eur Yhteensä Euroa/asukas

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE Vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpanossa ja toteutuksessa on noudatettava valtuuston 11.12.2013 hyväksymää talousarviota ja sen perusteluja hallintosäännön

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Talousarvio Kunnanhallitus

Talousarvio Kunnanhallitus Talousarvio 2017 Kunnanhallitus 17.10.2016 TULOSLASKELMA Tp 2015 TA 2016 Raami 2017 Ta 2017 Ulkoinen Erotus raami 2017/ta 2017 Tuotoissa vähennystä muut tuet ja avustukset 183 400 Lisäystä asuntojen vuokrat

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

TALOUSARVION 2016 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE

TALOUSARVION 2016 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2016 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE Vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpanossa ja toteutuksessa on noudatettava valtuuston 9.12.2015 hyväksymää talousarviota ja sen perusteluja hallintosäännön

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016-2018. Valtuusto hyväksynyt 9 / 12 2015

Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016-2018. Valtuusto hyväksynyt 9 / 12 2015 1 Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016-2018 Valtuusto hyväksynyt 9 / 12 2015 2 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös 9.12.2015 3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 4 1. YLEISPERUSTELUT

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi - lokakuu

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi - lokakuu Osavuosikatsaus tammi - lokakuu 31.10.2013 Kunnanhallitus 26.11.2013 170 Tuloslaskelma, kumulatiivinen Lokakuu 2013 Alavieskan kunta Kirjanpidon tilanne 19.11.2013 1 000 TP 2012 TA 2013 10/2012 TP:n tot-%

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot