Turun hallinto-oikeuden päätös

Transkriptio

1 Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero /0377/1 1 (14) Diaarinumero 00810/14/ /14/ /14/4103 Asia Valitus asemakaavasta Valittaja Heini Tuhkanen, Turku Asiamies: Tapio Tuhkanen Asunto Oy Turun Ilot ja Surut, Turku Asiamies: Tapio Tuhkanen Piispankatu-Biskopsgatan r.y, Turku Päätös josta valitetaan Turun kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen Vänrikinkatu 4 ja 6. Kaavamuutos koskee Turun kaupungin I kaupunginosan korttelin 48 tontteja 14 ja 15. Valitus Heini Tuhkasen valitus Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava. Asemakaavan muutos on yleiskaavan vastainen. Kaavamuutoksen rakennusalat sijoittuvat voimassa olevalla asemakaavalla suojeltavaksi määrätyn puutalon piha-alueelle, mikä keskustan kehittämissuunnitelmassa "Turun elävä keskusta" on osoitettu suojelutavoitteella (SR4); tontti rakennuksineen. Rakentaminen turmelee yleiskaavan vastaisesti alueen ominaispiirteisiin kuuluvan vehreän katunäkymän ja suojeltuun rakennukseen kuuluvan pihapiirin. Nämä ominaispiirteet ovat osa laajempaa Kasarmin historiasta periytyvää rakennusten ja niiden pihapiirien muodostamaa kokonaisuutta. Asemakaavan muutos ei maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vaali luonnonympäristöä, vaan hävittää voimassa olevan asemakaavan mukaiselle istutettavalle tontinosalle toteutetun syreeniaidan sekä hevoskastanjapuiden rivin. Kaava myös sallii rakentamisen runsaan 60 metrin matkalta Kasarminrinteen Osoite Puhelinvaihde Telekopio Sähköposti Yliopistonkatu turku.hao@oikeus.fi PL 32, TURKU

2 2 (14) puiston (VP/s) rajaan kiinni. Tämä vahingoittaa puiston puiden juuria ja vaarantaa asemakaavan puistoa koskevan suojelutavoitteen toteutumista. Kaavamuutos sallii saunan rakentamisen istutettavaksi osoitetulle tontinosalle noin 15 metrin päähän Tuhkasen omistaman asunnon parvekkeesta. Sauna tulee olemaan noin 40 asunnossa asuvan asukkaan ja heidän vieraittensa päivittäisessä käytössä. Saunan oheistoiminnoista syntyvä melu ja muut haitat aiheuttavat sellaista elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Kasarminrinteen puiston puolella ei ole lattiatason vähimmäiskorkeutta koskevaa kaavamääräystä vaikka puistokäytävältä on suora näkymä asuntojen sisään. Asemakaavan muutos ei perustu riittäviin selvityksiin kaava-alueen ulkopuolisen alueen topografiasta ja sen merkityksestä rakennusalan sijoitteluun viihtyisän ympäristön aikaansaamiseksi. Kasarminrinne ja sen viereinen Pelikaanipuisto ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, joilla on uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymispaikkoja. Kaavamuutos ei perustu riittävän laajalla alueella tehtyyn selvitykseen kaavan vaikutuksesta mainittujen lajien esiintymispaikkoihin. Lisäksi kaavassa istutettavaksi merkitty puu on sijoitettu pysäköintitilan katon muodostaman pihakannen päälle kadun reunaan. Kaava ei perustu riittäviin selvityksiin myöskään istutettavien puiden kasvun edellytyksistä. Kaava mahdollistaa m 2 :n suuruisen maanalaisen pysäköintitilan rakentamisen puiston puoleiseen rajaan kiinni. Tilan toteuttaminen edellyttää maan kaivua kadun puolella vähintään 3 metrin ja tontin takaosassa 8-9 metrin syvyyteen. Kaava ei perustu riittäviin maaperäselvityksiin ja selvityksiin siitä, miten maan kaivu vaikuttaa jyrkälle kalliorinteelle perustettuun puistoon ja sen yläpuolella olevaan Vesilinnantien irtokivistä latomalla tehtyyn perustukseen. Vuorovaikutusraportissa todetaan, että "pihapiirillä ei ole erityisarvoa suojellun rakennuksen osana". Sen sijaan Keskustan kehittämissuunnitelmassa korttelille (A-1) on merkitty suojelutavoite (SR 3); tontti rakennuksineen. Kehittämissuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain mukaista tutkimus- ja selvitysaineistoa, mikä asemakaavan muutoksessa tulee ottaa huomioon. Tältäkin osin selvitykset ja tutkimukset ovat riittämättömiä. Osalliset ovat mielipiteissä ja muistutuksissa tuoneet esiin suojeltuun rakennukseen kuuluvan runsaspuustoisen pihapiirin arvon, jonka kaavamuutos tuhoaa. Kaavan valmistelussa on annettu virheelliseen tietoon perustuva vastine, jonka mukaan: "Pihamiljöö ei ole enää runsaspuustoinen helmi-maaliskuussa 2012 maisematyöluvalla suoritettujen puunkaatojen jälkeen." Maisematyöluvan ehtona kuitenkin oli, että kaadettujen puiden tilalle on istutettava vastaava määrä uusia jalopuita, joten tontti on puidenkaadon jälkeenkin edelleen runsaspuustoinen. Vastineessa todetaan lisäksi, että..parkkipaikan negatiivinen miljöövaikutus korostuu pihamaalla. Muusta pihasta korkeammalla oleva pysäköintialue on kuitenkin hyvin pensaston suojassa ja antaa suojelurakennuksen ympärille vapaata tilaa. Lasten leikkipaikka on toteutettu pihan aurinkoisimmalle paikalle. Kaavamuutoksen valmistelu ei perustu tosiasioihin ja se antaa perusteettoman negatiivisen kuvan. Kaavamuutos ei perustu riittäviin selvityksiin piha-alueen viihtyisyyteen liittyvistä tekijöistä ja tontin nykyisestä käytöstä.

3 3 (14) Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan kokouksessa oli liiteasiakirjana osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka oli ollut nähtävillä Suunnitelman sisältöä oli muutettu lautakunnassa esittelyssä olleeseen versioon nähden. On outoa menettelyä, että eri kaavavaiheista koostuvaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa jälkeenpäin muutetaan. Asemakaavan muutosehdotusta on muutettu nähtävillä olon jälkeen korjaamalla maanalaisen pysäköinnin rakennusalan merkintä paksuksi katkoviivaksi. Tehdystä korjauksesta ei asian lautakuntakäsittelyssä ole tehty yksilöityä pöytäkirjamerkintää. Vaikka karttakuvan virhe voidaan tulkita vähäiseksi, korjausmenettely on hyvän hallintotavan vastainen. Asunto Oy:n Turun Ilot ja Surut valitus Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava. Vuonna 2000 vahvistetussa asemakaavan muutoksessa korttelissa olevien rakennusten suojelun seurauksena korttelin kokonaisrakennusoikeutta vähennettiin likipitäen purettujen talojen rakennusoikeuksien verran. Kasarmin jäljellä olevien rakennusten suojelua painottava kaavaratkaisu merkitsi yksiselitteisesti sitä, että kaavamuutoksella syntyneen korttelin (AK-1) rakennusoikeus oli nyt täysimääräisesti käytetty. Koska vuoden 2000 asemakaavan muutoksen laadinnan aikana oli käytössä nyt voimassa olevan yleiskaavan selvitysaineisto ja tiedossa yleiskaavamääräykset, on voitu varmistaa, että voimassa oleva asemakaava toteuttaa yleiskaavaa. Kaavamuutosalueella on voimassa lainvoimaisen yleiskaavan määräys, jonka mukaan: "Alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella." Kaavamuutos kuitenkin turmelee alueella voimassa olevan asemakaavan vahvistamat alueen ominaispiirteet, mitkä muodostuvat seitsemästä suojellusta rakennuksesta, niihin liittyvistä piha-alueista ja aluetta rajaavista kolmesta puistosta. Alueen ominaispiirteet liittyvät saumattomasti valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY) suojeltuun Piispankadun alueeseen. Kaavamuutosalue kuuluu myös osana suurempaa kokonaisuutta Turun kansalliseen kaupunkipuistoon ja kaupunginvaltuuston hyväksymään hoito- ja käyttösuunnitelmaan. Muutosaluetta koskevassa yleiskaavan määräyksessä luetellaan neljä näkökulmaa (kulttuurihistoria, kaupunkikuva, maisema ja luonnonolot), joista yksi tai useampi yhdessä luo yleiskaavassa tarkoitetun ominaispiirteen. Kaavamuutoksen sallima rakentaminen turmelee alueen ominaispiirteenä olevan vehreän katumaiseman ja on siten yleiskaavan vastainen. Kaavamuutos on myös luonnonympäristön vaalimista koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen vastainen, koska se hävittää tontilla olevaan puustoon liittyvän erityisarvon. Vuorovaikutusraportin mukaan yhtenä alueen tärkeimmistä ominaispiirteistä on umpikorttelirakenne. Kaavamuutosalueen puoleisella Vänrikinkadulla ei kuitenkaan täyty umpikorttelirakenteen tunnusmerkit eikä kortteli (AK-1) ole tyypillinen umpikorttelirakenne. Kaavanmuutosalueen ja yleiskaavamääräyksen välisen suhteen arviointi ei perustu riittäviin selvityksiin ja on johtanut vakavaan tulkintavirheeseen. Olemattomaan umpikorttelirakenteeseen nojaava ominaispiirteiden määrittely vie pohjan pois myös kaavamuutokselle asetetusta kaupunkirakenteen eheyttämisen tavoitteesta.

4 4 (14) Kaavamääräykset mahdollistavat kahden piharakennuksen rakentamisen pihaalueelle. Toinen rakennus sallitaan toteuttaa 50 k-m 2 :n kokoisena saunana ja sijoittaa se noin 15 metrin päähän naapuritalosta ja asuntojen parvekkeista. Saunan käyttöön liittyvät pihalla tapahtuvat oheistoiminnot aiheuttavat toistuvan melun ja muiden haittojen muodossa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Maanalaisen pysäköintitilan sisäänajo on kuvattu kaavakartassa kuvassa "näkymä lounaaseen". Kyseessä on ympäristövaikutuksiltaan merkittävä rakenne. Pysäköinnin rakennusmassaltaan suurehkon sisäänajorakenteen ympäristövaikutuksia ei ole tutkittu eikä sen sijoittumista ole kaavamääräyksillä ohjattu. Kaavamuutos ei tältä osin täytä asemakaavan sisältövaatimuksia. As Oy Turun Kasarmin Rinne on ostanut m 2 :n suuruisen osan tontista 15. Kaupan seurauksena puutalon tontiksi jää 913 m 2. Kaavaselostuksen teksti antaa virheellisesti kuvan tontin yhteisomistuksesta vaikka kyseessä on määräalan kauppa, johon ei sisälly yhteisomistusta. Kaavamääräys (sr-1) mahdollistaa jäljelle jääneelle 913 m 2 :n suuruiselle määräalalle rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisen. Kaavaselostuksesta ei käy ilmi, miten kaavamuutoksen mahdollistavan liike- ja työtilojen vaatima pysäköinti järjestetään. Kaavassa ei ole selvitystä käyttötarkoituksen muutoksen aiheuttamista muista ympäristövaikutuksista. Kaavamuutos ei perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin eikä täytä asemakaavan sisältövaatimuksia. Kaavamuutos on rajattu liian suppealle alueelle. Vain kahteen korttelin tonttiin rajoittuvassa asemakaavamuutoksessa ei ole mahdollista varmistua siitä, että korttelin kolmannella tontilla olisi mahdollisuus vastaavaan täydennysrakentamiseen ja siten voitaisiin varmistaa maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Asunto- ja maankäyttöohjelma ei ole sellainen suunnitelma, jonka tuella kaavan muuttaminen lisärakentamisoikeutta sallivaksi vain osalla korttelin tonteista olisi mahdollista. Kaavamuutoksen perustana ei ole sellaisia selvityksiä, että olisi mahdollista arvioida täyttääkö se asemakaavan sisältövaatimukset. Asemakaavan selostus on puutteellinen. Selostuksessa on esitetty maanomistajan teettämiä vaihtoehtoja tontin eri rakentamistavasta. Vain yhdestä vaihtoehdosta on esitetty perusteltu arvio. Sittemmin hyväksytyksi tulleesta ratkaisusta on kaavaselostuksessa leikkauskuva ja rakentamisen massoitteluun liittyviä kuvia. Koska kyseessä on maankäyttöä muuttava asemakaavan muutos, tarkasteltavana vaihtoehtona tulee olla myös nollavaihtoehto eli maankäytön pysyminen entisellään. Kaavaselostus ei sisällä myöskään selvitystä siitä, miten kaavaratkaisun vaikutuksia koskevat selvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon. Kaavaselostus ei täytä vaatimusta esittää keskeinen sisältö ja perusteet kaavaratkaisun valinnalle. Piispankatu-Biskopsgatan r.y:n valitus Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava. Asemakaavan muutos on ristiriidassa sekä maakuntakaavan että yleiskaavan määräysten kanssa eikä noudata Turun kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman määräyksiä. Lisäksi asemakaavamuutos on voimassa olevan, koko Kasarmialuetta koskevan asemakaavan hengen vastainen.

5 5 (14) Maakuntakaavassa asemakaavamuutoksen kohteena oleva alue on määritelty kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi sekä annettu määräys, että "suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä". Turun yleiskaavassa 2020 kohdealue on määritelty kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokkaaksi alueen osaksi sekä annettu määräys, että "alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella". Kohdealue kuuluu myös Turun kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa kohdealue on saanut merkinnän, jolla "osoitetaan kulttuurihistoriallisesti ja / tai kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kokonaisuudet. Hoidon, käytön ja kehittämisen osalta määrätään, että: "Alueen suunnittelussa, hoidossa ja käytössä tulee edistää alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilymistä alueen kaupunkirakenteellinen merkitys huomioon ottaen. Kehittämistoimenpiteissä alueen kaupunki- tai kyläkuvalliset ominaispiirteet tulee säilyttää. Kaavamuutoksen mukainen uudisrakennus on massoittelultaan täysin ylimitoitettu sekä pieneen tonttiin että kapeaan Vänrikinkatuun nähden. Arkkitehtonisena viitteenä on virheellisesti käytetty Vänrikinkadun vastakkaisella puolella olevaa Asan taloa unohtaen Vänrikinkadun ja Tehtaankadun rakennuskannan kokonaisuuden. Kaupunkikuva muuttuu radikaalisti etenkin Vänrikinkadun pohjoissuunnasta ja Tehtaankadun länsisuunnasta tarkasteltuna. Samalla kohdealueen mielikuvallinen yhteys Kasarmin alueeseen häviää lopullisesti. Asemakaavan muutoksessa ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti riittävästi selvitetty sen vaikutuksia. Kohdealue rajautuu eteläpuolella luonnonsuojelullisesti arvokkaaseen Kasarminrinteen puistoalueeseen (VP/s). Asemakaavanmuutos on uhka Kasarminrinteelle. Uudisrakennuksen toteuttaminen vaikuttaa rakennusaikaisesti ja myös sen jälkeen olennaisesti naapurustossa olevaan puistoon. Pohjavesivirtaukset, pintavesivirtaukset, valo-olosuhteet, maa- ja kallioperän rakenteelliset ominaisuudet sekä kasviston ja eläimistön elinolosuhteet muuttuvat olennaisesti. Todennäköisiä vaikutuksia ei ole selvitetty läheskään riittävästi. Vaikutusselvityksiin perustuvia tarpeellisia asemakaavamääräyksiä on jätetty antamatta. Asian käsittely ja selvittäminen Kaupunginhallitus on antanut lausunnon. Heini Tuhkanen, Asunto Oy Turun Ilot ja Surut sekä Piispankatu-Biskopsgatan r.y. ovat antaneet vastaselityksen. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus hylkää valitukset. Ratkaisun perustelut Asemakaavan muutosalue ja sen suunnittelutilanne Asemakaavan muutosalue sijoittuu noin yhden kilometrin etäisyydelle kauppa-

6 6 (14) torilta koilliseen. Aluetta rajaavat Vänrikinkatu, Kasarminrinne-niminen puistoalue, 1950-luvulla rakennetut kaksi asuinkerrostaloa sekä osa yliopistoaluetta. Kaavamuutosalue on rakentunut siten, että Vänrikinkadun varressa on entinen sotilaskotirakennus vuodelta 1926 ja sen takana etäämmällä kadusta asuinkerrostalo vuodelta Muutosalueen pinta-ala on noin 0,53 ha. Ympäristöministeriön vuonna 2004 vahvistamassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta (C). Suunnittelualue on osa kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeää aluetta, joka ulottuu saaristosta Aurajoen yläjuoksulle saakka. Kaupunginvaltuuston vuonna 2001 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa Turun yleiskaavassa 2020 Aurajoen, Uudenmaankadun, Hämeenkadun ja Helsingintien rajaama alue on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Kaavamääräyksen mukaan alue varataan pääasiassa julkisten palvelujen, hallinnon, asumisen, virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Kaavamuutosalue kuuluu lisäksi yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokkaaksi merkityn alueen rajauksen piiriin. Kaavamääräyksen mukaan alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, ettei alueen ominaispiirteitä turmella. Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna Asemakaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1). Korttelialueen autopaikat saadaan sijoittaa muutosalueen ulkopuolella sijaitsevalle LPA-1-korttelialueelle. Entinen sotilaskoti on osoitettu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi, suojeltavaksi rakennukseksi (sr-4). Tontin takaosaan on osoitettu 1/2II -kerroksisen rakennuksen rakennusala, jolla on rakennusoikeutta k-m 2. Kadun reunaan ja tontin takaosaan on merkitty istutettavat alueet ja näiden väliin pysäköimispaikka. Muutosalue rajautuu eteläpuolella luonnonsuojelullisesti arvokkaaseen Kasarminrinteen puistoalueeseen (VP/s). Kaavamuutosalue sisältyy Turun kulttuuripääkaupunkipuiston 2011 hoito- ja käyttösuunnitelman kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävän kortteli- tai kyläalueen aluerajaukseen. Alueen kuvauksen mukaan se on harmonisen kerroksellista kaupunkitilaa. Alueen suunnittelussa, hoidossa ja käytössä tulisi edistää mm. alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä alueen kaupunkirakenteellinen merkitys huomioon ottaen. Kehittämistoimenpiteissä alueen kaupunkikuvalliset ominaispiirteet tulisi säilyttää. Piispankadun ja Aurajoen rajaama alue kaavamuutosalueen länsipuolella on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY). Piispankadun kaupunkikuva kattaa ja 1900-lukujen asuin-, yliopisto- ja teollisuusrakentamista. Myös Yliopistonmäki kaavanmuutosalueen eteläpuolella on RKY:n kohde. Asemakaavan muutoksen sisältö A-1-korttelialue Kaavamuutoksessa on Vänrikinkadun varteen osoitettu asuinrakennusten korttelialue (A-1). Korttelialueelle on Kasarminrinne-nimiseen puistoon rajautuen osoitettu uudisrakennuksen rakennusala, jolla sallittu kerrosluku on III. Uudisrakennuksen asuinkerrosalamäärä on kaavaselostuksen mukaan noin k- m 2. Kerrosala määräytyy asemakaavamääräysten perusteella ja on riippuvainen

7 7 (14) suunnitteluratkaisusta. Kaavamääräyksen mukaan uudisrakennuksen tulee sopeutua koon, korkeusasemien, muotojen, mittasuhteiden, aukotuksen, materiaalien ja värityksen puolesta lähiympäristön yleisilmeeseen. Ylempään kellariin ja ullakolle saa rakentaa pääkäyttötarkoituksenmukaisia tiloja. Ylemmän kellarin Vänrikinkatuun rajoittuvia tiloja saa käyttää myös liike-, toimisto- ja palvelun toimitilojen rakentamiseen. Uudisrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on Julkisivurakenteet eivät saa nousta tämän korkeusaseman yläpuolelle. Rakennuksen, rakenteiden ja laitteiden ylin korkeusasema on +34,3. Määräyksessä mainitun korkeustason yläpuolelle sallitaan antennien, piippujen ja vastaavien vähäisten rakennusosien rakentaminen. Ylemmän kellarin tasolla asuintilojen lattiatason tulee olla vähintään 0.8 metriä katualueen puoleista maanpintaa korkeammalla. Korttelialueelle saa rakennusaloille rajattujen rakennusten lisäksi ja rakennusalojen ulkopuolelle sijoittaa kaksi piharakennusta jätehuonetta, varasto-, harraste- ja saunatiloja varten, enintään yhteensä 80 k-m 2. Istutettavalle alueelle sijoittuva piharakennus tulee rakentaa viherkattoisena ja sen enimmäiskoko on 50 k-m 2. Uudisrakennuksen ja sen piha-alueen alle on osoitettu alemman kellarin tasolle rakennettavan maanalaisen auton säilytyspaikan rakennusala (maa). Perustusrakenteita ja kaivutöitä ei saa ulottaa tontin kaakkoisrajan ulkopuolelle. Kaikkien autosuojatiloihin liittyvien maanpinnalle näkyvien ilmanvaihtohormien ja muiden vastaavien rakenteiden sopeuttamiseen ympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap/asunto. Autopaikat tulee sijoittaa alemman kellarin tasolle rakennettavaan maanalaiseen tilaan. Vänrikinkadun varteen sijoittuva entinen toimiupseerikerhorakennus on merkitty historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr-1). Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Rakennuksessa tai sen osassa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät. Julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä ja niitä vastaavia materiaaleja. Rakennus saadaan käyttää kokonaisuudessaan myös ympäristövaikutuksiltaan toimistotiloihin verrattavien liike- ja työtilojen rakentamiseen. Ullakolle saa rakentaa ilman Vänrikinkadun puoleisen katujulkisivun muutoksia alapuolisiin asuntoihin, liike- ja työtiloihin liittyviä aputiloja. Rakennuslupaa käsitellessään on rakennuslautakunnan kuultava asiassa museoviranomaista. AK-1-korttelialue Etäämmälle Vänrikinkadusta, Kasarminrinteeseen sekä korttelin tontteihin 5 ja 10 rajautuen on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1). Korttelialueelle on osoitettu rakennusala jo toteutunutta rakentamista vastaavasti siten, että sallittu kerrosluku on III ja rakennusoikeus k-m 2. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap/100 k-m 2. Autopaikat sijoitetaan tontille AK-1- ja A-1-korttelialueiden väliin Kasarminrinteeseen rajautuen on osoitettu istutettava alueen osa.

8 8 (14) Koko kaavamuutosaluetta koskevat kaavamääräykset -Korttelialueella on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhteistä aluetta vähintään 10 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. -Tontteja ei saa aidata toista tonttia vastaan. Tontti tulee aidata puiston suuntaan. -Piha-alueen korkeustasot tulee suunnitellusti sovittaa rajautuvien alueiden olemassa olevaan maanpintaan. Kattamattomat jätesäiliöt ja tomutuspaikat tulee rajata pensasaidoin. Uudisrakentamisen yhteydessä on tontille laadittava pihasuunnitelma. -Rakennusalan ja maanalaisen pysäköintitilan ulkopuolella sijaitsevat jalopuut on pyrittävä säilyttämään. Uudisrakentamisen yhteydessä tulee varmistaa puistossa tontin kaakkoisrajan läheisyydessä olevien puiden kasvuedellytykset. Kaavoitusmenettely ja kaavaselostus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Heini Tuhkasen valituksessa on esitetty, että kaavamuutoksen valmistelussa on menetelty hyvän hallintotavan vastaisesti, koska vuorovaikutusraporttiin on tehty muutos ja maanalaisen pysäköinnin osoittavan katkoviivan paksuutta on kaavaehdotukseen korjattu. Vänrikinkatu 4 ja 6 :n kaavaselostuksen liitteenä on vuorovaikutusraportti, jossa on selostettu kaavamuutosta laadittaessa toteutunut vuorovaikutusmenettely. Esitettyyn mielipiteeseen annettua vastinetta on vuorovaikutusraportissa vähäisessä määrin muutettu verrattuna nähtävillä olleeseen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Lisäksi kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on kaavakartan maanalaisen pysäköinnin rakennusalaa osoittavan katkoviivan leveys muuttunut. Kaavoitusmenettelystä ja siltä edellytetystä vuorovaikutuksesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen säännöksissä. Keskeistä vuorovaikutuksen toteutumisen kannalta on, että kaavoituksen etenemisestä tiedotetaan siten, että osallisilla on mahdollisuus kaavoituksen eri vaiheissa esittää kaavasta mielipiteitä ja muistutuksia. Valituksessa ei ole edes väitetty, että asiassa olisi tältä osin menetelty virheellisesti. Sen sijaan kaavoitusmenettely tai vuorovaikutus ei ole toteutunut edellä mainittujen säännösten vastaisesti Tuhkasen valituksessa selostettujen kaava-asiakirjoihin tehtyjen muutosten johdosta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan asemakaavan selostuksessa esitetään muun ohella selvitys alueen oloista, suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot sekä selvitys siitä, miten vaiku-

9 9 (14) tusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon. Edellä tarkoitetut seikat on esitettävä kaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa. Kysymyksessä olevassa asemakaavaselostuksessa on esitetty erilaisia vaihtoehtoja uudisrakentamiselle ja arvioitu niiden vaikutuksia. Koska kaavamuutoksen lähtökohtana on ollut alueen täydennysrakentaminen, vaihtoehtoa, jossa maankäyttö säilyy entisellään, ei ole ollut tarpeen esittää. Kaavaselostuksen liitteenä oleva vuorovaikutusraportti sisältää vastineet asiassa annettuihin mielipiteisiin. Kaavaselostuksessa on myös esitetty kaavan sisältö ja arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutuksia. Kaavaselostus täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen vaatimukset sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavamuutoksen tarkoitus edellyttää. Asemakaavan muutosta varten laaditut selvitykset ja niiden riittävyyden arviointi Säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan edellä mainittuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun muassa alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, maa- ja kallioperään sekä kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Kaavamuutokseen liittyvät selvitykset ja niiden riittävyyden arviointi Kaavaselostuksessa ja sen liiteasiakirjoissa on riittävä selvitys kaavamuutosalueen sekä sen viereisten alueiden ominaisuuksista ja korkeusasemista. Näiden selvitysten perusteella on voitu arvioida suunnitelman toteuttamisen vaikutukset ja liittää kaavaan sellaiset määräykset, jotka ovat tarpeen kaava-aluetta rakennettaessa. Asemakaavan muutos sijoittuu rakennettuun kaupunkiympäristöön, joten alueella on vähän luonnonympäristöä. Kaavaselostuksessa on kuvaus kaavaalueen luonnonympäristöstä. Turun kaupungin ympäristötarkastajan selvityksen mukaan alueella ei esiinny uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Koska edellä todetun lisäksi kaavamuutoksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia Kasarminrinteen puistoalueeseen on rajoitettu kaavamääräyksillä, kaavamuutoksen vaikutuksia lähiympäristön luonnonympäristöön tai eri lajien esiintymispaikkoihin ei ole ollut tarpeen enempää selvittää. Kaavamuutos mahdollistaa maanalaisen pysäköintitilan rakentamisen, mutta

10 10 (14) maanalaisen tilan tarkkaa sijaintia tai toteuttamistapaa ei ole määritelty. Myöskään tilaan johtavan sisäänajon toteuttamista ei ole kaavassa ratkaistu. Kaavaan on merkitty istutettava jalopuu uudisrakennuksen ja sr-1-rakennuksen väliin. Yksityiskohtainen maanalaiseen pysäköintiin ja puun istuttamistapaan liittyvä suunnittelu tehdään rakennuslupamenettelyssä. Kaavaselvitykset ovat tältä osin riittävät. Sr-1-rakennuksen kaavamääräys mahdollistaa ympäristövaikutuksiltaan toimistotiloihin verrattavien liike- ja työtilojen rakentamisen. Kaavaselostuksessa on yleisesti todettu pysäköintijärjestelyistä, että vieras- ja asiakaspysäköinti hoidetaan kadunvarsipysäköintinä. Koska rakennuksen mahdollisen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä myös nykyisiin asuntoihin liittyvät autopaikat tulevat käytettäviksi, pysäköintijärjestelyitä ei ole tältä osin ollut tarpeen laajemmin selvittää. Vänrikinkatu 4 ja 6 :n asemakaavamuutos perustuu edellä todetun osalta riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, joiden perusteella kaavamuutoksen toteuttamisen merkittävät vaikutukset on voitu tarpeellisessa määrin arvioida. Asemakaavan muutoksen sisällön laillisuuden arviointi Säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat muun ohessa koskea haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa on otettava huomioon puistoa koskevat määräykset.

11 11 (14) Yleispiirteisten kaavojen ja muiden suunnitelmien ohjausvaikutus Alueella on voimassa vuonna 2001 hyväksytty oikeusvaikutteinen Turun yleiskaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaavalla ei näin ollen ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ohjausvaikutusta asemakaavaa muutettaessa. Asemakaavan muutosalue kuuluu yleiskaavan laajaan, pääosin Aurajokea myötäilevään aluerajaukseen, jolla on merkitty kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokas alue. Kaavamääräyksen mukaan alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, ettei alueen ominaispiirteitä turmella. Yleiskaavan tarkoittamat ominaispiirteet kaavanmuutosalueella liittyvät kaupunkikuvaan ja kulttuurihistoriaan. Kaavamuutosalue on kuitenkin yleiskaavassa osoitettu myös rakentamiseen ja alueen lähiympäristössä on rakennuksia eri vuosikymmeniltä. Muun ohella maaston korkeuserojen vuoksi kaavamuutoksella ei ole vaikutusta läheisiin RKY-alueisiin. Asemakaavaan liitetyillä yksityiskohtaisilla uudisrakennuksen julkisivuja ja korkeutta koskevilla kaavamääräyksillä on otettu huomioon alueen kaupunkikuvaan ja kulttuurihistoriaan liittyvät ominaispiirteet. Kaavamuutosalue sisältyy Turun kulttuuripääkaupunkipuiston 2011 hoito- ja käyttösuunnitelman kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävän kortteli- tai kyläalueen aluerajaukseen. Kaavamuutoksen edellä selostettu sisältö sekä kaavaan liitetyt kaavamääräykset huomioon ottaen muutos edistää alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä ja säilyttää sen kaupunkikuvalliset ominaispiirteet. Voimassa oleva yleiskaava on näin ollen ollut riittävästi ohjeena asemakaavan muutosta laadittaessa. Myös kansallista kaupunkipuistoa koskevat määräykset on maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla otettu huomioon. Kaavamuutosalueen rajauksen riittävyys ja maanomistajien yhdenvertainen kohtelu Kaavamuutosalue käsittää osan yhdestä korttelista ja on siten rajaukseltaan suppea. Kaavamuutoksen tarkoituksena on kuitenkin alueen varsin pienimittakaavainen täydennysrakentaminen. Asemakaavan muutoksen sisältö sekä siihen liittyvät selvitykset huomioon ottaen kaavamuutoksen vaikutuksia on ollut mahdollista arvioida alueen suppea-alaisuudesta huolimatta. Kaupunki on siten harkintansa mukaan voinut rajata kaavamuutosalueen valitulla tavalla. Suomen perustuslaista ilmenevä yhdenvertaisuusperiaate edellyttää kaavoituksessa sitä, ettei eri kaava-alueiden omistajia aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita. Kaavamuutosalue rajautuu puistoon, jo rakentuneeseen osaan yliopistoaluetta sekä yhteen asuinkerrostalotonttiin. Vaikka kaavamuutos merkitsee alueen rakennustehokkuuden lisääntymistä, tehokkuus ei edelleenkään muodostu korkeaksi. Kaavassa osoitettu uudisrakentaminen ei myöskään ole esteenä viereisten tonttien vastaavanlaiselle täydennysrakentamiselle. Kaavamuutos ei näin

12 12 (14) ollen ole maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vastainen. Asemakaavan sisältövaatimusten huomioon ottaminen Asemakaavan muutoksessa on kysymys kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen täydennysrakentamisesta. Uudisrakentamista vanhan kaupunkirakenteen keskelle ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia lähialueen asukkaiden elinympäristössä. Keskustan kehittämissuunnitelma Turun elävä keskusta on osa laadittavan keskustan osayleiskaavan valmistelua. Suunnitelmaan kuuluu raportti rakennusten ja rakennetun ympäristön suojelusta. Raportissa esitetään Turun maakuntamuseon laatima arvoluokitus vuodelta 2002, jossa on muun ohella mainittu entinen sotilaskotirakennus merkinnällä SR 3; tontti rakennuksineen. Kehittämissuunnitelma voidaan ottaa asemakaavan muutosta laadittaessa huomioon selvitysaineistona, mutta sillä ei kuitenkaan ole asiassa oikeudellisesti sitovaa vaikutusta. Kysymyksessä olevan alueen lähiympäristön rakentaminen edustaa ajallista kerroksellisuutta, jota kaavamuutos edelleen lisää. Kaavamuutoksessa on vaalittu rakennetun ympäristön kaupunkikuvaan ja kulttuurihistoriaan liittyviä ominaispiirteitä sovittamalla uudisrakentaminen ympäristön rakennuskantaan massoitteluun ja julkisivusuunnitteluun liittyvillä kaavamääräyksillä. Kaavamuutoksessa on myös määrätty uudisrakennuksen räystäskorkeudesta ja enimmäiskorkeudesta siten, etteivät ne ylitä kadun vastakkaisella puolella olevan Asa Radio Oy:n entisen tehdasrakennuksen vastaavia korkeuksia. Asuntoihin liittyvät autopaikat sijoitetaan kellariin tai maanalaiseen tilaan. Alueella oleva entinen sotilaskotirakennus suojellaan tässäkin kaavamuutoksessa kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaana rakennuksena. Selvitysten mukaan kaavamuutosalueella ei ole runsasta puustoa lukuun ottamatta erityisiä luonnonarvoja. Uudisrakentaminen edellyttää puiden kaatamista, mutta kaavassa on määrätty, että rakennusalan ja maanalaisen pysäköintitilan ulkopuolella sijaitsevat jalopuut on pyrittävä säilyttämään. Lisäksi kaupunkikuvan kannalta merkittävät Tehtaankadun päähän sijoittuvassa puistossa olevat suuret puut säilyvät. Kaavamuutoksen mahdolliset haitalliset vaikutukset viereiseen Kasarminrinteen puistoon on otettu huomioon kaavamääräyksillä, jotka koskevat perustusrakenteiden ja kaivutöiden ulottamista puiston puolelle sekä puiston puiden kasvuedellytysten varmistamista. Kaavamuutoksessa sallitaan kahden piharakennuksen rakentaminen A-1-korttelialueelle. Rakennusten, joiden käyttötarkoitus voi olla myös saunarakennus, tarkkaa sijoitusta korttelialueen rakennusalojen ulkopuolella ei ole kaavassa määritelty. Rakennuslupamenettelyssä, jossa yhtenä luvan myöntämisen edellytyksenä on kielto aiheuttaa naapurille tarpeetonta haittaa, ratkaistaan rakennusten tarkka sijoituspaikka. Mikäli saunarakennuksen käytöstä kuitenkin aiheutuu naapuruussuhdelaissa tarkoitettua tai muuta haittaa, asiaa voidaan erikseen saattaa mainitun lain tai muun asiaa koskevan lainsäädännön säännösten mukaan ratkaistavaksi. Saunarakennuksen rakentamisen mahdollistamaa kaavamääräystä ei siten ole pidettävä asemakaavan sisältövaatimusten vastaisena pelkästään sillä perusteella, että muutoksenhakijat arvioivat rakennuksen tulevasta käytöstä aiheutuvan heille haittaa. Edellä lausuttu huomioon ottaen asemakaavan muutos täyttää asemakaavan ra-

13 13 (14) kennetun ympäristön ja luonnonympäristön vaalimista ja niihin liittyvien erityisten arvojen hävittämiskieltoa koskevan sekä terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä koskevat sisältövaatimukset. Kaavalla ei myöskään aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Yhteenveto Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus on toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti. Asemakaavan muutos on perustunut riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavamuutosalue on rajaukseltaan riittävä eikä kaavamuutos ole vaarantanut maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta. Asemakaavan muutos täyttää rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön vaalimista sekä terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä koskevat asemakaavan sisältövaatimukset. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki 9, 24, 32, 42, 54, 55, 57, 62, 70 ja mom Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 ja 25 Kuntalaki 90 Muutoksenhaku Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n 5 momentin mukaan tähän päätökseen, joka koskee oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella olevaa asemakaavaa, saa hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä lukien. Selostus valitusluvan myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä on liitteenä. (Julkipanon jälkeen, valituslupa). Esittelijäjäsen Kari Hartzell Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden ylituomari Hannu Renvall sekä hallinto-oikeustuomarit Tuire Nurmio ja Kari Hartzell. Toimituskirjan oikeaksi todistaa Lainkäyttösihteeri Katja Peltola

14 14 (14)