LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014

2 TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakertomus 3 Talousarvion toteutuminen 30 Tilinpäätöslaskelmat 60 Konsernilaskelmat 65 Liitetiedot 69 Allekirjoitukset ja merkinnät 89 Luettelot ja selvitykset 91 Panttikirjaluettelo 94 2

3 LIMINGAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

4 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 5 Kunnanjohtajan katsaus 5 Kunnan hallinto 7 Yleinen taloudellinen kehitys 8 Limingan kunnan kehitys 9 Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa 11 Lähivuosien haasteet 13 Kunnan henkilöstö 14 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä 15 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 15 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS 17 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 17 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 18 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 20 Tase ja sen tunnusluvut 20 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT 23 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 24 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 24 Konsernin toiminnan ohjaus 24 Olennaiset konsernia koskeva tapahtumat 26 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 26 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 27 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 29 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30 TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 30 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet 30 Käyttötalouden toteutuminen 36 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 36 Perusturvapalvelut 38 Sivistyspalvelut 42 Tekniset palvelut 44 Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 47 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 50 Investointien toteutuminen 53 Rahoitusosan toteutuminen 56 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 56 4

5 OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus PAKKO valtion ohjausta vuonna 2014? Vuoden 2014 osalta kuntien toimintaa kuvaa hyvin sana PAKKO. Valtio pakotti lainsäädännöllä kunnat tekemään kuntajakoselvitykset koko Suomessa, myös Oulun kaupunkiseudulla. Jo etukäteen oli tiedossa, että mikään Oulun seudun kunnista ei ole valmis uusiin liitoksiin. Oululla on edelleen pureksittavaa edellisen liitoksen jäljiltä ja toisaalta kehyskunnat eivät ole valmiita liittymään Ouluun. Kuntajakoselvittäjät päätyivät esittämään, että selvitysalueella ei toistaiseksi tehdä muutoksia kuntajakoon. Raportissa todetaan, että Kuntarakennetarkasteluun on syytä palata kun kuntien toimintaympäristöön liittyvät rakennemuutokset ovat selvillä, sillä 2020-luvulla kuntien toimintaympäristö on jo muuttunut olennaisesti nykyisestä. Viesti on selkeä ja se on otettava vakavasti. Koska Liminka aikoo jatkaa itsenäisenä kuntana, tulee talousnäkökulma pitää mielessä. Toinen merkittävä PAKKO, johon tuhlaantui merkittävästi sekä viranhaltijoiden että päättäjien aikaa, oli Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa tavoitteena oli luoda Suomeen palvelurakenne, jossa järjestäminen annettaisiin viidelle suuralueelle ja tuotanto järjestettäisiin sitten erikseen. On syytä todeta, että valtion junailemat pakkoyhteistyörakenteet, mm. ensihoito ja aluepelastuslaitos, ovat tähän mennessä aina tuottaneet merkittävästi uusia kustannuksia. Tätä kertomusta kirjoitettaessa on tiedossa, että SOTE-uudistus kaatui. Molemmat selvitykset veivät paljon energiaa ja resursseja muilta Oulun kaupunkiseudun elinvoiman ja valtakunnallisen vetovoiman kannalta tärkeämmiltä asioilta. Merkittävää on, että uudistushankkeet eivät ole täyttäneet hyvän lainvalmistelun ja hallinnon periaatteita. Kunnan kokonaiskehitys oli kaikesta huolimatta varsin hyvä. Väkiluku kasvoi 1,7 % eli 167 asukasta ja muuttovoittoa kertyi +32 asukasta. Heikosta suhdanteesta ja kaupunkiseudun rakennemuutoksesta johtuen asuntokauppa hiljentyi vuoden aikana merkittävästi. Siitä huolimatta tonttien luovutusmäärä oli 37, joista pääosa myytyjä omakotitontteja. Limingalla on siten vetovoimaa ja vahva tulevaisuus edessään. Merkittävä oli uuden terveyskeskuksen käyttöönotto huhtikuussa 2014 ja sosiaalitoimen siirtyminen samoihin tiloihin terveydenhuollon kanssa. Terveyskeskushankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 10,3 milj. euroa. Palvelujen kehittämisen osalta keskiössä on ollut vanhusten palvelujen kehittäminen, jonka keskeisin toimenpide on ollut kunnantalon korttelin 58 kehittämishanke. Kumppanuushankkeen aloitus urakkakilpailun voittaneen Temotek Oy:n kanssa siirtyi vuoden 2015 puolelle kun selvisi, että vanhan virastotalon rakenne ei vastannut piirustuksia. Museoviraston lausunnon perusteella koko rakennus voidaan purkaa. Hanke on yhteistyöhanke myös palvelujen tuottamisen osalta, sillä 60:stä asiakaspaikasta kunta tuottaa puolet ja ODL puolet. Vuonna 2014 kunta on jatkanut palvelutuotannon avaamista yksityisille toimijoille. Päivähoidon palvelusetelin jatkona, vuonna 2014 palveluseteli otettiin käyttöön kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Asiakkaille halutaan antaa mahdollisuus valita haluaako palvelut kunnalta vai yksityisilta palvelujen tuottajilta. Limingan kunnan talous pysyi vuonna 2014 hallinnassa. Vuosikatetta kertyi 5,8 miljoona euroa eli 594 e/asukas. Poistojen jälkeen tulosta kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Kunnan velkamäärä on 2487e/asukas. Hyvä tuloskehitys on tulevina vuosina vaarassa, sillä jatkossa tulosta tulevat heikentämään merkittävät, jo tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset ja - järjestelmäuudistus joiden vaikutus on Limingassa yli 5,1 miljoonaa euroa. Kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelmakaudelle talouden tuottavuusohjelman jonka suunnassa rakenteita ja palveluja on kehitetty. Ohjelma on merkittävä sikäli, että harvassa kunnassa poliittisella tasolla kyetään reagoimaan edessä oleviin muutoksiin ja sopimaan tuottavuustoimenpiteistä, kiitokset siitä. 5

6 Liminkaa on aina osattu kehittää ennakkoluulottomasti uudistaen, mutta samalla on kyetty huomioimaan niin henkilöstö kuin talouden kovat realiteetit. Myös jatkossa tarvitsemme kaikkien kuntalaisten, yritysten, päättäjien ja henkilöstön vahvaa panostusta ja sitoutumista, jotta Liminka on houkutteleva ja hyvä paikka asua, yrittää ja elää. Kiitokset hyvästä vuodesta 2014 kuuluu päättäjien lisäksi henkilöstölle. Te tuotatte palvelut ja olette omalla sitoutumisellanne kehittäneet kuntaa merkittävästi, kiitos! Pekka Rajala kunnanjohtaja 6

7 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Hallinto-osasto Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Kunnanjohtaja Hallinto-osasto Osastopäällikkö Sivistysosasto Osastopäällikkö Perusturvaosasto Osastopäällikkö Tekninen osasto Osastopäällikkö Luottamushenkilöorganisaatio Johto Kunnanvaltuusto, 35 jäsentä pj Sanna Savolainen I vpj Mari Viljas II vpj Markku Ahola Kunnanhallitus, 9 jäsentä pj Kari Ylönen vpj Liisa Kylmänen Tarkastuslautakunta, 6 jäsentä pj Sami Tissari Keskusvaalilautakunta, 5 jäsentä pj Satu Vuollo Perusturvalautakunta, 9 jäsentä pj Kalevi Nevala Sivistyslautakunta, 9 jäsentä pj Leea Sangi Virasto-organisaatio Johto Virastopäällikkö kunnanjohtaja Pekka Rajala Osastot ja osastopäälliköt: Hallinto-osasto hallintojohtaja Katja Vuorinen Perusturvaosasto perusturvajohtaja Irma Toivanen Sivistysosasto sivistysjohtaja Marjatta Pylvänäinen-Suorsa saakka sivistysosaston osastopäällikkö Minna Kärkkäinen alkaen Tekninen osasto tekninen johtaja Simo Pöllänen Tekninen lautakunta, 9 jäsentä pj Tuomas Ahola 7

8 Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on ollut viime aikoina kaksijakoista. Toisaalta Yhdysvaltojen ja Iso- Britannian kasvunäkymät ovat hyvät kun taas euroalueen tilanteen ennustetaan jatkuvan vaisuna. Euroalue toipuu edelleen velkakriisistä ja kasvua heikentävät jäsenmaiden heikko kilpailukyky sekä yksityisen sektorin taseiden sopeutus. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2014 oli vain 0,1 %. Toisaalta ennuste on parempi kuin edellisinä vuosina, jolloin kasvu on ollut negatiivinen (v ,2 %; v ,1 %). Vuodelle 2015 ennustetaan kasvua maltilliset 0,9 %. Työllisyystilanne on edelleen heikentynyt edellisvuodesta, ennuste vuoden 2014 työttömyysprosentista on 8,6 % (v ,2 %), ja tulevana vuonna työttömyyden arvioidaan nousevan 8,8 %:iin. Etenkin pitkäaikaistyöttömien määrän arvioidaan nousevan. Kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 1,1 %. kunnassa. Vuosikate oli asukasta kohden 373 e (v e) ja 101 % poistoista sekä investoinneista 72 %. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat vuonna ,5 %. Hitaaseen kasvuun vaikuttivat edellisen vuoden jakoosuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen palkkaratkaisu. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti veroprosenttiaan vuodelle Valtionosuudet puolestaan laskivat 1,3 prosenttia kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdyn noin 360 milj. euron lisäleikkauksen myötä. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 % (1,09 mrd. euroa). Lainakannan kasvu oli edellisvuotta hitaampaa, ja kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa 14,88 mrd. euroa. Lainamäärä/asukas oli euroa, kun se vuotta aiemmin oli euroa. Taulukko 1. Kansantalouden kehitys BKT, muutos % 2,7-0,1-1,2 0,1 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 Työllisyysaste 68, ,5 68,1 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,5 1,1 Ansiotason muutos, % 2,7 3,5 2,0 2,1 Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa kokonaistuotannon kasvuksi arvioitiin 1,2 %, kuluttajahintojen nousuksi 2,1 % ja keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 8,2 %. Kuntatalous Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintatulot vähenivät 1,6 % ja toimintamenot kasvoivat 0,4 % edellisvuodesta. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisinä vuosina, mutta siihen vaikutti osaltaan ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Ilman yhtiöittämisiä toimintamenojen kasvu olisi ollut 1,0 %. Toimintakatteet kääntyivät kasvuun, 1,2 % vuodesta Kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisvuodesta 2,0 milj. euroa. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 14 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 36 Lähde: Suomen kuntaliitto/tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan. 8

9 Limingan kunnan kehitys Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin asukkaalla eli 36 %. Asukasluvun kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustunut noin 42 % muuttovoittoon ja noin 58 % luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Vuonna 2014 Limingan asukasluku kasvoi 167 asukkaalla (1,7 %) ja oli vuoden lopussa Asukasluvun kasvu muodostui noin 80 % luonnollisesta kasvusta ja noin 20 % muuttovoitosta. Taulukko 2. Limingan asukasluvun kehitys Vuosi Asukasluku Muutos-% Kunnan tavoite ,7 3,1 4,7 4,7 8,7 6,3 6,4 5,5 2,1 3,3 2,0 1,4 2,9 1,5 1, Kuntastrategian mukainen asukaslukutavoite vuonna 2014 oli asukasta. Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto (100) v v v 0-6v Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä, 30,6 vuotta, on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,9 vuotta). Tilastokeskuksen viimeisimmän väestörakennetilaston 2013 mukaan 0-14-vuotiaiden osuus oli Limingassa 35,1 % ja koko maassa 16,4 %, alle 7-vuotiaita oli Limingassa 19,6 % ja koko maassa 8,9 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. Yli 65-vuotiaita oli Limingassa 8,4 % ja koko maassa 19,4 %. Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Toistaiseksi kunta on pystynyt turvaamaan asukkailleen kohtuulliset peruspalvelut. Kunta on 2000-luvulla investoinut merkittävästi, muun muassa koulu- ja päiväkotihankkeisiin, kirjastoon sekä uuteen terveyskeskukseen. Viimeisen kolmen vuoden aikana investointimenot ovat olleet 23,8 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 19,7 milj. euroa. V investointimenot ovat olleet yhteensä 76,6 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 58,5 milj. euroa. Vuonna 2014 nettoinvestoinnit olivat 6,9 milj. euroa, 703 e/asukas 9

10 Taulukko 3. Väestön ikärakenteen kehitys Ikäryhmä % 18.9 % 18.5 % 18.3 % 18.1 % 17.5 % 17.4 % 17.0 % % 17.2 % 17.8 % 18.4 % 18.6 % 18.9 % 19.1 % 19.6 % % 4.0 % 4.0 % 4.2 % 4.4 % 4.6 % 4.6 % 4.6 % % 11.1 % 10.4 % 9.8 % 9.2 % 9.2 % 9.2 % 8.8 % % 40.8 % 41.4 % 41.6 % 41.7 % 41.8 % 41.6 % 44.4 % % 4.3 % 4.2 % 4.1 % 4.2 % 4.4 % 4.5 % 3.4 % % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 2.2 % Yhteensä Limingan keskimääräinen työttömyysaste nousi edelleen hieman edellisvuodesta ja oli 10,9 % (9,7 %). Lähikuntiin verraten Limingan työttömyysaste oli yhdessä Hailuodon kanssa vuoden lopussa toiseksi alhaisin Lumijoen jälkeen ja Pohjois-Pohjanmaalla 4. alhaisin. Pitkäaikaistyöttömien määrä nousi reippaasti, pitkäaikaistyöttömien määrä oli keskimäärin 93 (v ) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 60 (v ). Pohjois-Pohjanmaan keskimääräinen työttömyysaste oli 14,6 % , , , , , ,0 0 0, Työttömät työnhakijat Työttömyysaste, % Nuoret >1 v Kuvio. Keskimääräinen työttömyysaste ja työttömien määrä. Kuvio. Yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä. 10

11 Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset taloudessa Limingan kunnan vuosikate laski edellisvuodesta 14,9 %, 1,0 milj. euroa. Kunnan oman toiminnan menokehitys oli negatiivinen, -0,6 %, mutta vuosikatteen painoi edellisvuotta alemmas verorahoituksen pieneneminen sekä kasvaneet rahoituskustannukset. Verorahoituksen osalta verotulot laskivat lähes 0,5 milj. euroa ja valtionosuudet lähes 0,4 milj. euroa edellisvuodesta. Hitaaseen verotulojen kasvuun vaikuttivat valtakunnallisesti edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen palkkaratkaisu. Kunnallisveron kasvuun vaikuttanee lähitulevaisuudessa vahvemmin myös kasvava työttömyys. Valtionosuuksia pienensi edellisvuotta pienempi verotulojen tasauserä. Sekä verotulojen että valtionosuuksien vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,6 %. Vuosikatetta kertyi 5,8 milj. euroa (v ,8 milj. euroa) ja asukasta kohden 594 e. Limingan kunnan toimintamenojen ja toimintatulojen kasvuprosentit olivat vuonna 2014 miinusmerkkiset. Sekä toimintamenot että toimintatulot pienenivät 0,6 %, kun edellisenä vuonna toimintakatteen kasvuksi muodostui 4,2 %. Talousarviossa toimintamenojen kasvuksi arvioitiin 1,0 %, toimintakatteen 1,3 % ja verorahoituksen 1,5 %. Toimintatulojen arvioitiin laskevan 1,8 %, Toimintakatteen pieneneminen oli kuitenkin 0,6 milj. euroa verorahoituksen vähenemistä pienempi (toimintakate pieneni 0,3 milj. euroa, verorahoitus 0,9 milj. euroa). Toimintamenoissa suurin säästö talousarvioon nähden muodostui erikoissairaanhoidon kustannuksista, jotka olivat 0,5 milj. edellisvuotta pienemmät. Vuonna 2013 erikoissairaanhoidon kustannukset puolestaan nousivat 1,7 milj. euroa ja vuonna ,7 milj. euroa. Vuoden 2014 suurin investointi oli terveyskeskushanke, joka aloitettiin vuonna Nettoinvestoinnit laskivat edellisvuoden 9,1 milj. eurosta 6,9 milj. euroon, 703 e/asukas. Investointimenojen vähenemisen myötä investointien omarahoitusaste parani edellisvuodesta. Investointien tulorahoitusprosentti oli 81,7 % (v ,7 %). Vuonna 2014 nostettiin uusia pitkäaikaisia lainoja 5,0 milj. euroa. Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 24,2 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousi edellisvuoden eurosta euroon. Olennaiset muutokset toiminnassa Heinäkuussa 2013 voimaan astunut Kuntarakennelaki velvoitti kunnat selvittämään kuntarakennetta lähikuntien kanssa. Kuntarakennelain kriteerien pohjalta Oulun alueen selvitysalue muodostui Oulun seudun kunnista Liminka, Hailuoto, Kempele, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Ii ja Oulu. Alueen kuntarakenneselvityksen aloitustilaisuus oli huhtikuussa Selvitystä tehtiin vuoden 2014 aikana ja loppuraportti julkaistiin joulukuussa. Selvityksen pohjalta kuntajakoselvittäjät päätyivät esittämään, että selvitysalueella ei toistaiseksi tehdä muutoksia kuntajakoon. Uuden terveyskeskuksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2013 ja muutto uusiin tiloihin tapahtui huhtikuussa Vanhan terveyskeskuksen purkutyöt käynnistyivät toukokuussa ja kyseiselle paikalle valmistui uuden terveyskeskuksen paikoitusalue. Kokonaisuudessaan terveyskeskushanke valmistui syyskuussa Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 10,3 milj. euroa. Vuonna 2012 tehdyn päätöksen mukaisesti kunnan kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut laskutusta lukuun ottamatta on tuottanut Monetra Oy vuoden 2013 alusta lukien. Vuoden 2013 aikana siirryttiin käyttämään uutta palkanlaskentaohjelmaa ja taloussuunnitteluohjelmaa ja loput taloushallinnon uusista järjestelmistä on otettu käyttöön vuodenvaihteessa Vuonna 2014 kunta on jatkanut palvelutuotannon avaamista yksityisille toimijoille. Varhaiskasvatuksen osalta otettiin käyttöön päivähoidon palveluseteli vuonna Vuonna 2014 palveluseteli on otettu käyttöön kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Päätökset palvelusetelien käyttöönotosta syntyivät valtuuston kokouksissa loka-marraskuussa. Kunnan oma päiväkoti Marjala suljettiin joulukuussa 2013 ja lapset siirtyivät pääasiallisesti palvelusetelillä tammikuussa 2014 avattuun yksityiseen päiväkotiin. Vanhustenhuollon palvelurakenteen osalta on jatkettu kunnantalon korttelin 58 kehittämishanketta. Korttelin kehittämistä on valmisteltu niin, että kortteliin tulee vanhusten avopalvelut sekä tehostetun palveluasumisen yksikkö 60 asia- 11

12 kaspaikalla. Tehostetun palveluasumisen asiakaspaikoista 30 kpl kunta vuokraa omaan toimintaan ja loppujen 30 paikan osalta palveluista vastaa yksityinen toimija. Hankkeen toteutukseen haettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen rahoitusta, mutta hakijana toiminut yksityinen yhteistyökumppani sai kielteisen päätöksen. Hankkeen toteuttajakumppani Temotek Oy haettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Tehostetun palveluasumisen lisäksi kortteliin tulee asuinkerrostalo ja liiketiloja. Hankkeen aloittaminen siirtyi vuodelta 2014 vuodelle 2015 vanhan viraston rakenteellisten ongelmien ja yhteistyökumppanin ennakoimattomien muutosten vuoksi. Museoviraston lausunnon ja Ely-keskuksen poikkeusluvan myötä vanhalle rakennukselle saatiin purkulupa. Purku- ja rakennustyöt korttelissa aloitetaan keväällä Taulukko 3. Kunnan talouden kehitys (1.000 e) Asukasluku kasvu-% 3,3 2,0 1,4 2,9 1,5 1,7 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 19,5 19,5 20,5 20,5 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä muutos % 9,4 6,5 3,1 2,8 10,1-1,6 e/asukas Toimintamenot muutos % 9,4-0,2 5,9 6,4 4,4-0,6 Toimintakate muutos % 10,6 3,6 7,1 6,1 4,2-0,6 e/asukas Vuosikate e/asukas vuosikate/poistot % 201,6 268,4 190,5 112,9 223,9 139,6 Tilikauden tulos Investoinnit, netto e/asukas Investointien tulorahoitus- 123,9 62,3 39,9 83,2 71,7 81,7 % Taseen loppusumma Lainakanta e/asukas Konsernin lainakanta e/asukas Omavaraisuusaste, % 66,4 66,2 59,1 58,6 57,3 57,6 Kertynyt ylijäämä e/asukas

13 Lähivuosien haasteet Limingan kunnan osalta lähivuosien merkittävimmät haasteet liittyvät valtiovallan toimiin. Valtiovarainministeriö julkaisi vuoden 2014 alkupuolella vuoden 2015 alusta voimaan astuneen valtionosuusuudistuksen ennakkolaskelmat, joiden mukaan Limingan kunta menettää uudistuksessa valtionosuuksia 2,6 milj. euroa. Summa vastaa noin kymmentä prosenttia valtionosuuksien nykytasosta ja noin 2,5 tuloveroprosenttiyksikköä. Ennakkolaskelmien myötä kunnanhallitus päätti kokouksessaan perustaa erityisen työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työryhmä, johon kuuluivat kunnanhallitus, puheenjohtajisto, lautakuntien puheenjohtajat sekä johtoryhmä, laativat talouden tasapainottamisohjelman vuosille Ohjelmaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa syyskuussa ja se hyväksyttiin kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyssä lokakuussa toimeenpantavaksi talousarvion yhteydessä. Toimenpideohjelman toteutumisesta tullaan raportoimaan luottamushenkilöille neljännesvuosiraportointien yhteydessä. Toinen suuri haaste liittyy sote-uudistukseen ja sen rahoitusmalleihin. Lakiesityksellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä pyritään uudistamaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella koottaisiin nykymallissa usealle eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueille. Julkaistujen ennakkolaskelmien mukaan valtionosuusuudistuksen ja sote-uudistuksen rahoituksen yhteisvaikutuksen myötä kunnan tuloveroprosentti tulisi nostaa noin 26 prosenttiin, jotta uudistusten aiheuttamat rahoitusvaateet kyettäisiin täyttämään. Soteuudistuksen ja sen rahoitusmallin linjaaminen sekä uudistuksen toteuttaminen siirtyi kuitenkin seuraavalle hallituskaudelle. Verotulot muodostavat myös merkittävän osan kunnan tuloista. Kuntien verotulojen kehitys riippuu keskeisesti kokonaistuotannon kasvusta, joka on puolestaan sidoksissa maailmantalouden kehitykseen. Kuntakentän ongelmana on tulopohjan pettämisen lisäksi kustannuskehitys, joka ylittää kuntien tulojen kehityksen. Limingan kunnan osalta verotulojen kehitykseen vaikuttaa koko Oulun seudulla tapahtuva rakennemuutos ja joukkoirtisanomiset. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa myös kunnan asukasluvun kasvu. Vuoden 2014 asukasluvun kasvu oli 1,7 %, missä on hienoista kasvua edellisvuoteen nähden. Yleinen taloudellinen epävarmuus sekä kasvava työttömyys luovat oman haasteensa kunnille paitsi vähenevinä verotuloina, myös vuoden 2015 alusta kuntien kasvavien työllistämisvelvoitteiden kautta. Kun aikaisemmin kunnat maksoivat yli 500 päivän pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuista puolet, jatkossa tämä raja laskee 300 päivään. Lisäksi kunnan maksuvelvoite nousee 70 prosenttiin, kun työttömyys on jatkunut yli päivää. Velvoitteiden kasvamisella on merkittävä taloudellinen vaikutus kunnille. Limingan kunnassa haasteena on, ei vain toimintakatteen kasvun hillitseminen, vaan toimintakatteen leikkaaminen vastaamaan verorahoituksen vähenemistä. Toimintakatteen kasvu on viime vuosina ollut noin 4-7 %, kun se valtionosuus- ja sote-uudistus huomioon ottaen tulisi olla negatiivinen. Verorahoituksen väheneminen vaatii kriittistä toimintatapojen arviointia. Suurista investoinneista pyritään myös pitämään taukoa talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2015 talousarviossa käyttötalouden toimintakatteen kasvu onkin negatiivinen, -0,8 % vuoden 2014 talousarvioon verraten. Talousarviossa pysyminen edellyttää hallintokunnilta entistäkin tarkempaa seurantaa sekä sitoutumista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. 13

14 Kunnan henkilöstö Limingan kunnan palveluksessa oli vuoden lopussa 725 henkilöä (v ). Vuosien 2013 ja 2014 henkilöstön määrä ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 henkilöstömäärän kanssa johtuen raportointiohjelman muutoksesta vuonna Vuoden 2012 luvuissa ei ole mukana päällekkäiset työsuhteet, kun vuosien 2013 ja 2014 luvuista päällekkäisyyksiä ei ole eroteltu. Lisäksi vuoden 2014 luvuissa on mukana sivutoimiset henkilöt (48 hlö), jotka eivät ole olleet mukana aikaisempien vuosien luvuissa. Vakinaisessa palvelussuhteessa työskenteli 75 % kunnan henkilöstöstä. Määräaikaisten osuus oli 23 % ja työllistettyjen osuus 2 %. Henkilöstöstä on laadittu erillinen kertomus. Taulukko 4. Henkilöstö osastoittain Osasto Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Taulukko 5. Henkilöstökulujen kehitys Muutos 1000e 1000 e 1000 e Palkat ,69 % Sosiaalikulut ,29 % Henk.korvaukset ,43 % Henkilöstökulut yht ,49 % Henkilöstökulut e/as ,17 % Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain v e Palkat Sos. Kulut Yht. Muutos Yleishallinto ,5 % Perusturvapalvelut ,4 % Sivistyspalvelut ,4 % Tekniset palvelut ,3 % Muut tulosalueet ,5 % Yhteensä ,5 % Muiden tulosalueiden muutos johtuu eläkemenoperusteisista eläkemaksuista, joita ei ole pystytty kohdistamaan tulosalueille. 14

15 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Henkilöstö on tärkeä voimavara kunnan toimintoja kehitettäessä. Limingan kunta on pystynyt toistaiseksi rekrytoimaan pätevää ja osaavaa henkilökuntaa vakinaisiin virkoihin ja toimiin. Henkilöstön saatavuuteen on vaikuttanut kunnan hyvä työnantajakuva sekä edullinen sijainti Oulun läheisyydessä. Sijaisten saatavuudessa on ajoittain esiintynyt ongelmia. Henkilöstön ikääntyessä ennalta ehkäisevän toiminnan merkitys tulee korostumaan. Taloudellisesti tiukat ajat asettavat paineita henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimiselle ja viihtymiselle. Aiempien vuosien mittavat investoinnit ovat edellyttäneet merkittävää vieraan pääoman käyttöä, minkä vuoksi tilanne rahoitusmarkkinoilla voi aiheuttaa ongelmia joko rahan saatavuuden tai rahoituskustannusten kasvun kautta. Kunnan lainasalkusta 48 % on vaihtuvakorkoisia lainoja. Euroalueen ja Suomen talousnäkymät aiheuttavat omalta osaltaan epävarmuustekijän, johon pyritään vaikuttamaan tuottavuutta parantamalla ja toimintoja rationalisoimalla. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa entistäkin enemmän kuntien kustannuksiin vuoden 2015 alusta kasvaneiden työllistämisvelvoitteiden kautta. Oman haasteensa kunnan toimintaympäristöön luovat myös kunnasta itsestään riippumattomat tekijät, kuten sote-uudistus sekä valtionosuusuudistus. Näitä asioita on käsitelty laajemmin kohdassa lähivuosien haasteet. Edellä mainittujen lisäksi kunnan kannalta merkittävän epävarmuustekijän muodostaa lainsäädännön kehitys toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön osalta. Oulun seudun tulevaisuus riippuu pitkälti elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja työpaikkojen olemassa olosta ja uusien syntymisestä. Sen vuoksi panoksia tulee laittaa elinkeinoelämän edellytysten kehittämiseen niin Limingassa kuin seudullisestikin. Kunnan tulisi kyetä pitämään yllä asukasluvun kasvua. Kunnassa on rakennettu puitteet varhaiskasvatukselle sekä peruskoulutukselle ja lukiolle, samoin on investoitu muun muassa uuteen kirjastoon ja terveyskeskukseen ja tiestöön. Asukasluvun kasvu vaikuttaa kunnan tulorahoitukseen verotulojen myötä. Sisäilmaongelmat muodostavat kunnille toiminnallisen riskin. Rakennuskannan vanhetessa sisäilmaongelmia esiintyy aika ajoin vanhemmissa rakennuksissa ja nykyisin myös uusissa rakennuksissa on esiintynyt sisäilmaongelmia. Sisäilmaongelmat aiheuttavat haasteita toiminnan järjestämiselle sekä taloudellisesti remonttikustannuksina. Limingan kunnan osalta tarkkailun ja jatkoselvittelyn alla ovat muun muassa toimintakeskuksen rakennus ja liikekeskus. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Limingan kunnassa on päivitetty sisäisen valvonnan ohjeet vuonna Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Osastopäälliköt ja vastuuhenkilöt ovat vastuussa sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta omien hallinnonalojensa osalta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Limingan kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan toiminnot tulee järjestää ja johtaminen hoitaa siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtoryhmä on arvioinut sisäisen valvonnan toimivuutta ja riskien hallintaa erillisen lomakkeiston avulla. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan toimintoja ohjataan hallintosäännöllä. Hallintosääntö on päivitetty vuonna 2009 ja sivistyspalvelujen osalta vuonna Hallintosäännössä on esitetty kunnan organisaatiorakenne sekä toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallan jako ja tehtävät. Organisaatiorakennetta on tarkistettu osittain vuosina

16 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Asioiden valmistelu on perustunut hyvään hallintotapaan. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset tehdään asiakirjahallintaohjelmalla, josta saadaan päätösluettelot. Päätökset annetaan tiedoksi ao. toimielimelle. Viranhaltijapäätösten osalta esimiesten tehtävänä on pistokokein tarkistaa onko päätökset tehty toimivallan puitteissa, ovatko ne riittävästi perusteltuja, ovatko päätökset olleet asianmukaisesti nähtävillä ja onko ne annettu tiedoksi asianosaisille. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja varojen käytön valvonta Talousarvion tavoitteet johdetaan kuntastrategiasta, joka tarkistetaan kerran valtuustokaudessa. Viimeisin tarkistus on tehty joulukuussa Tulosyksiköiden tavoitteet on määritelty käyttösuunnitelmissa. Työntekijöiden tavoitteet määritellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa, joiden yhteydessä käydään läpi myös asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Tulosalueiden ja -yksiköiden vastuuhenkilöt ovat seuranneet säännönmukaisesti asetettujen tavoitteiden ja määrärahojen toteutumista. Raportit on annettu tiedoksi ao. toimielimelle/osastopäällikölle. Talousjohtaja on raportoinut talousarvion toteutumisesta johtoryhmälle kerran kuukaudessa ja kunnanhallitukselle ja valtuustolle neljännesvuosittain. Hallintokunnat ovat raportoineet kunnanvaltuustolle tavoitteidensa toteutumisesta neljä kertaa vuoden 2014 aikana. Riskien hallinnan järjestäminen Kunnanvaltuuston hyväksymät riskienhallinnan periaatteet: Riskien hallinta sisältyy sisäisen valvonnan ohjeisiin. Lisäksi eri hallinnonaloilla on tehty turvallisuusselvityksiä. Kunnan riskienhallintapolitiikka on päivitetty vuonna 2014 ja hyväksytty valtuustossa Omaisuusriskeihin varautuminen: Limingan kunnan vakuutusten hoito on annettu vakuutusmeklarille. Vakuutukset on kilpailutettu v Vakuutusturva perustuu tehtyyn riskianalyysiin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan vuosittain yhdessä meklarin kanssa. Toimintaan sisältyvät riskit: Keskeisenä painopisteenä koko kunnassa vuonna 2014 on ollut kunnan valmius- ja varautumissuunnitelmat ja harjoitukset. Marraskuussa 2014 järjestettiin Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella valmiusharjoitus 2 pv ja harjoitukseen liittyen on järjestetty tammikuussa 2014 kaikille esimiehille ja asiantuntijoille 2 päivän varautumiskoulutus. Valmiusharjoituksen valmistautumisen yhteydessä on päivitetty varautumissuunnitelmat ajantasaisiksi. Sopimustoiminta Toiminta on perustunut valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten päätöksiin ja hallintosäännöllä delegoituun päätösvallan käyttöön. Voimassa olevat sopimukset on koottu sähköisen sopimustenhallintajärjestelmään, joka on otettu käyttöön v Tilinpäätöshetkellä 2013 keskeneräinen riita-asia Asumispalvelusäätiö ASPAn kanssa liittyen ASPAn suunnittelemaan kehitysvammaisten asumisyksikön taloudelliseen ja sopimusoikeudelliseen vastuuseen on saanut päätöksen loppukeväällä Kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä talouden ja toiminnan seurannan perusteella, että kunnan hallinto on pääosin toiminut kuntalain, hallintosäännön sekä kunnanhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan ja että sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestettyä. 16

17 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma e e Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 6 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -2 0 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % Vuosikate/poistot, % 139,6 14,6 % 14,6 % 223,9 % % Vuosikate, /asukas Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /as Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate/(poistot ja arvonalentumiset) Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista = 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot Toimintatuotot laskivat edellisvuodesta 0,6 %. Toimintatuotoista myyntituotot kasvoivat 3,2 %, maksutuotot laskivat 5,0 %, tuet ja avustukset kasvoivat 4,7 % ja muut tulot laskivat 2,2 %. Tukien ja avustusten kasvuun vaikutti kunnan hanketoiminnan avustukset. Myyntituottojen kasvu johtui pääasiassa muiden kuntien maksuosuuksista. Maksutuottojen väheneminen johtui lähinnä päivähoitomaksujen vähenemisestä ja tukien ja avustusten vähennys työllistämistuista. Toimintakulut ja toimintakate laskivat 0,6 %. Toimintakuluista kasvoivat avustukset 28,6 % ja aineet ja tarvikkeet 1,8 %. Avustusten kasvussa näkyy päivähoidon hoidontarpeen kasvusta aiheutuvat palvelusetelimenot sekä kotihoidon tuki. Henkilöstömenot pienenivät 2,5 %, palvelujen ostot 2,6 % ja muut toimintakulut 9,1 %. Suurimmat säästöt menoissa saatiin erikoissairaanhoidosta, maksuosuudet pienenivät edellisvuodesta 0,5 milj. euroa (v kasvu 1,7 milj. euroa). Muiden toimintakulujen vähenemiseen vaikuttaa edellisvuonna tilinpäätökseen kirjattu varaus lakikuluihin keskeneräiseen riita-asiaan liittyen. Tehty varaus riitti asian käsittelystä aiheutuneisiin menoihin sekä korvaussummaan. Valtuuston asettama taloustavoite, toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu eli käänteisesti toimintakatteen pieneneminen > verorahoituksen väheneminen ei toteutunut kertomusvuonna. Vaikka kunnan menoja saatiin pienennettyä ja toimintakatteen kasvu negatiiviseksi, -0,6 %, oli verorahoituksen väheneminen vieläkin suurempaa, lähes 0,9 milj. euroa (-1,6 %). Verotulot heikkenivät edellisvuodesta lähes 0,5 milj. euroa ja valtionosuudet lähes 0,4 milj. euroa. 17

18 Sen sijaan toinen valtuuston asettama tavoite, vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot, toteutui. Limingassa, missä investointitaso on pitkään ollut korkea, suunnitelman mukaiset poistot eivät vastaa korvausinvestointien määrää. Vuosikatteen tulisi pysyä vuoden 2014 tasolla, jotta se vastaisi keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikatetavoitetta helpottamaan kunnassa on laadittu vuoden 2014 aikana talouden tasapainotusohjelma, jossa investoinnit on laskettu minimiin muutamiksi vuosiksi tasaamaan valtionosuusuudistuksen myötä menetettävien valtionosuuksien vaikutusta. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminan ja investointien rahavirran kertymä Investointien tulorahoitus, % 81,7 % 71,7 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 50,1 % 57,6 % Lainanhoitokate 1,3 2,9 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat /kassasta maksut varainhoitovuonna). 18

19 Tulorahoituksen korjauserät ovat käyttöomaisuuden myyntivoittoja, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan muihin tuottoihin. Myyntivoitot sisältyvät myös pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloihin. Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksista. Vuonna 2014 kunta pystyi rahoittamaan investoinneista 81,7 % omalla tulorahoituksellaan. Pääomamenoista pystyttiin rahoittamaan noin 50,1 %. Pääomamenojen tulorahoitusprosentissa on huomioitu investointien lisäksi antolainat sekä lainojen lyhennykset. Vuonna 2014 nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 5,0 milj. euroa investointien rahoittamiseksi. Lainoja lyhennettiin 4,5 milj. euroa. Lainanhoitokate oli 1,3. Kunnan lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, jos tunnusluku > 2. Kassatilanne pysyi edellisen vuoden tapaan tiukkana. Kassan riittävyys oli 20 päivää (v päivää). 19

20 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA e e e e Pysyvät vastaavat Oma pääoma Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut pitkävaik. menot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Poistoero ja vapaaeht. varaukset Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Pakolliset varaukset Ennakkomaksut ja kesken- Muut pakolliset varaukset eräiset hankinnat Toimeksiantojen pääomat Sijoitukset Valtion toimeksiannot Osakkeet ja osuudet Lahjoitusrahastojen pääomat Muut lainasaamiset Muut toimeksiantojen po:t Muut saamiset Vieras pääoma Toimeksiantojen varat Pitkäaikainen Valtion toimeksiannot Lainat rahoitus- ja vakuutus- Lahjoitusrahastojen erityi- laitoksilta katteet Muut velat Lyhytaikainen Vaihtuvat vastaavat Lainat rahoitus- ja vakuu- Vaihto-omaisuus 0 0 tuslaitoksilta Aineet ja tarvikkeet 0 0 Saadut ennakot Ostovelat Saamiset Muut velat Pitkäaikaiset saamiset Siirtovelat Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEEN- SÄ Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Taseen tunnusluvut Siirtosaamiset Omavaraisuusaste, % 57,6 % 57,3 % Suht. velkaantuneisuus-% 52,9 % 50,8 % Rahat ja pankkisaamiset Kertynyt ylijäämä, e Kertynyt ylijäämä, e/as VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainakanta , e Lainat, e/asukas Lainasaamiset ,1.000 e Asukasmäärä Omavaraisuusaste = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaeht. varaukset)/(koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 20

21 Taseen loppusumma oli 76,0 milj. euroa (muutos 3,1 %). Omavaraisuusaste nousi hieman edellisvuodesta ja oli 57,6 %. Suhteellinen velkaantuneisuus nousi 50,8 %:sta 52,9 %:iin ja kunnan lainakanta 22,7 milj. eurosta 24,2 milj. euroon. Ylijäämätilillä oli vuoden lopussa 7,4 milj. euroa (16,3 % toimintakatteesta). Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhteellinen velkaantuneisuus puolestaan kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Vuosikate, % poistoista Vuosikate e/asukas Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Rahavarat, e/asukas Lainat, e/asukas Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Toimintakate e/as (itseisarvo) Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tiedot v tilinpäätösarvioita. Taulukko 6. Kunnan lainamäärän kehitys Lainanotto, Lainojen lyhennys, Lainamäärä, Lainojen korot, Lainamäärä /asukas Lainojen hoitokust., /asukas

22 Nettonvestoinnit, e Vuosikate ja nettoinvestoinnit, e Vuosikate Nettonvestoinnit Vuosikate ja lainojen lyh e Vuosikate Lainojen lyh Investointien tulorahoitus-% Lainamäärä e/as Nettoinvestoinnit e/as Vuosikate e/as Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos, % 15,0 12,0 9,0 6,0 3,0 0,0-3, Toimintakate 10,6 3,6 7,1 6,1 4,2-0,6 Verorahoitus 9,4 6,5 3,1 2,8 10,1-1, Lainojen korot, 1000 e

23 KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaismenot olivat vuonna 2014 yhteensä 66,1 milj. euroa ja -tulot 66,6 milj. euroa. Kokonaismenot pienenivät edellisvuodesta 1,4 % ja tulot hieman vähemmän, 1,3%. Verorahoituksen osuus kokonaistuloista oli 77,6 % ja toimintatuottojen 11,8 %. Vuonna 2013 vastaavat osuudet olivat 77,9 % ja 11,7 %. Tulot e % Toiminta Toimintatuotot ,8 Verotulot ,8 Valtionosuudet ,8 Korkotuotot 7 0,0 Muut rahoitustuotot 38 0,1 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,9 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 790 1,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 800 1,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 15 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,5 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,5 Kokonaistulot yhteensä ,0 Menot Toiminta Toimintakulut ,9 Korkokulut ,4 Muut rahoituskulut -2 0,0 Investoinnit Investointimenot ,9 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,8 Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaistulot Kokonaismenot Kokonaistulot-menot 465 Täsmäytys rahoituslaskelmaan Muut maksuvalmiuden muutokset -352 Rahavarojen muutos 113 Yhteensä 465 e/asukas Käyttötalousmenot Rahoitusmenot Investointimenot Kokonaismenot Toimintakate Verorahoitus % Kokonaismenot 2014 Käyttömenot Rahoitusmenot 11 % 7 % 12 % 7 % 43 % 81 % Investointimenot Käyttötalouden nettomenot (ulkoiset) 0 % Yleishallinto Perusturvapalv elut Sivistyspalvelu t Tekniset palvelut Muut 23