15/2002 TUOTTO- JA KULUPERUSTEISELLA BUDJETOINNILLA KESTÄVÄMPÄÄN TALOUTEEN. Ehdotus budjetoinnin kehittämisohjelmaksi TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15/2002 TUOTTO- JA KULUPERUSTEISELLA BUDJETOINNILLA KESTÄVÄMPÄÄN TALOUTEEN. Ehdotus budjetoinnin kehittämisohjelmaksi TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA"

Transkriptio

1 TUOTTO- JA KULUPERUSTEISELLA BUDJETOINNILLA KESTÄVÄMPÄÄN TALOUTEEN Ehdotus budjetoinnin kehittämisohjelmaksi 15/2002 VALTIOVARAINMINISTERIÖ BUDJETTIOSASTO TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Anitta Railonkoski ISSN ISBN Edita Oyj HELSINKI 2002

3 Kuvailulehti Julkaisija Tekijät Julkaisun nimi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Tiivistelmä Julkaisuaika Valtiovarainministeriö Marraskuu 2002 Tuomas Pöysti, työryhmän puheenjohtaja Työryhmän sihteerit Päivi Rolig, Markku Huuki ja Taina Eckstein TUOTTO- JA KULUPERUSTEISELLA BUDJETOINNILLA KESTÄVÄMPÄÄN TALOUTEEN Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Useista vaiheista koostuneen työnsä päätteeksi vuoden 2001 budjetointityöryhmä esittää tässä ehdotusmuistiossa arviointinsa budjetointijärjestelmän eräistä keskeisistä kehittämistarpeista ja ehdotuksensa tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin eli accrual based budgeting järjestelmän hyödyntämisestä. Tuotto- ja kuluperusteisella budjetoinnilla voidaan osaltaan luoda perusteita kestävän finanssipolitiikan harjoittamiselle sekä sen mukaisten tavoitteiden selkeään esittämiseen. Tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin kantavat periaatteet voidaan toteuttaa valtion talousarvion nykyisen talousarviotuloihin ja talousarviomenoihin jaon sekä päätösosa-/selvitysosaperusrakenteen puitteissa. Työryhmä ehdottaa harkittavaksi määrärahakehysmenettelyn kehittämistä tuotot ja kulut sekä talouden useampivuotisen tasapainotarkastelun sisältävän talousarviokehysmenettelyn suuntaan. Kehyksissä, talousarviossa ja niin haluttaessa myös hallitusohjelmassa voitaisiin hyödyntää tuotto- ja kuluperusteisia lukuja taloutta koskevina tavoitteenasetteluina ja päätöksenteon eräänä perusteena. Tulisikin kehittää tuotto- ja kuluperusteinen laskelmamalli erityisesti niille sektoreille, joiden merkitys kestävän finanssipolitiikan kannalta on olennaisin, ja esittää näin laaditut laskelmat talousarvion selvitysosissa ja keskeisimmät tiedot myös talousarvion yleisperusteluissa. Tuotto- ja kuluperuste tässä yhteydessä tarkoittaa vahvaa sitoumusperustetta, jossa laskentaperusteena käytetään kaikkia sitoumuksesta sen antamishetkellä ja tulevaisuudessa aiheutuvia vastuita ja kuluja. Finanssipolitiikan kannalta olennaisia kustannusvaikutuksia omaavassa lainsäädännössä olisi taloudellisten vaikutusten arviointi myös laadittava tuotto- ja kuluperusteisena laskelmana. Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Finanssipolitiikka, kestävä talous, talousarvio, määrärahakehykset, talousarvioprosessi, budjetointi, valtuusmenettely, laskentatoimi, rahoituslaskelma, valtiosääntöoikeus, budjettioikeus, finanssihallinto-oikeus, tuotto- ja kuluperuste TYÖRYHMÄMUISTIOITA, 15/2002 ISSN Sivuja 62 ISBN Kieli Suomi Valtiovarainministeriön budjettiosasto, puh. (09) Hinta 10 + alv Julkaisun kustantaja Painopaikka ja aika Valtiovarainministeriö Edita Oyj, Helsinki 2002

4

5 Presentationsblad Utgivare Författare Datum Finansministeriet November 2002 Tuomas Pöysti, Päivi Rolig, Markku Huuki och Taina Eckstein Publikationens titel Publikationens andra versioner GENOM KOSTNADS- OCH INTÄKTSBASERAD BUDGETERING TILL MER HÅLLBAR EKONOMI Publikationen finns på Internet: Sammandrag Till slutet av sitt etapvist fortsatta arbetsprogram framlägger 2001 års budgetarbetsgrupp i denna förslagspromemoria utvärdering av några centrala utvecklingsbehov i budgeteringssystemet samt förslag till utnyttjande av kostnads- och intäktsbaserad budgetering (accrual-based budgeting). Genom tillämpandet av den kostnads- och intäktsbaserade budgeteringen kan det utgöras till sin del grunder till bedrivande av en hållbar finanspolitik och till en tydlig formulering av målsättningen enligt detta. De grundläggande principerna för den kostnads- och intäktsbaserade budgeteringen kan genomföras inom ramen till den nuvarande indelningen av statsbudgeten i budgetinkomsterna och budgetutgifterna samt till grundstrukturen i beslutsdelen och förklaringsdelen. Arbetsgruppen föreslås att man borde närmare överväga att ändra anslagsramsförfarandet till budgetramsförfarandet, vilket innehåller kostnader och intäkter samt statsekonomins balansgranskning under flera år. Inom ramarna, i budgeten och, om det så avtalas även i regeringsprogrammet kan tillämpas kostnads- och intäktsbaserade budgetkalkyler för att sätta mål för ekonomin och som ytterligare grunder för beslutsfattandet. Man borde utveckla en kostnads- och intäktsbaserade budgeteringsmodell särskilt för de sektorer, vilka är av den väsentligaste betydelsen för en hållbar finanspolitik, och framföras så uppgjorda kalkyler i statsbudgetens förklaringsdelar och de väsentligaste uppgifter i även statsbudgetens allmänna motivering. Den kostnads- och intäktsbaserade budgeteringen betyder i detta sammanhang kalkylering enligt en stark förbindelseprincip. Detta innebär att kalkyleringsgrunden täcker alla kostnader och ansvar som uppstår på följd av förbindelsen omedelbart och även i framtiden. Utvärdering av de ekonomiska verkningar av lagstiftningen som har finanspolitiskt väsentliga kostnadsverkningar borde utföras i form av intäkts- och kostnadsbaserad kalkyl. Nyckelord Publikationsserie och nummer Finanspolitik, hållbar ekonomi, budget, anslagsramar, budgetförfarande, budgetering, fullmaktsförfarande, redovisning, finansieringskalkyl, statsförfattningsrätt, budgeträtt, finansförvaltningsrätt, kostnads- och intäktsbas ARBETSGRUPPSPROMEMORIOR, 15/2002 Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution ISSN ISBN Sidor Språk 62 Finska Finansministeriets budgetavdelning, tel. (09) Pris 10 + mom. Förläggare Tryckeri/ tryckningsort och -år Finansministeriet Edita Abp, Helsingfors 2002

6

7 Documentation page Publisher Author (s) Title of publication Parts of publication/ other publications Date Ministry of Finance November 2002 Dr. Tuomas Pöysti, ms. Päivi Rolig, mr. Markku Huuki and ms. Taina Eckstein TOWARDS MORE SUSTAINABLE PUBLIC FINANCES BY THE APPLICATION OF FULL ACCRUAL BASED BUDGETING The publication is also available: Abstract In this working paper the 2001 working group on budgeting presents an evaluation of some of the most important needs of development in the Finnish budget system and its proposals for the utilisation of the full accrual based budgeting system. The working paper forms the final stage of the group s work which has consisted of several stages. Application of the accrual based budgeting can on its part create foundations to the exercise of a sustainable fiscal policy and formulation of its objectives. Full accrual based budgeting can be implemented within the frame of the current fundamental budget structure, in which the budget is divided to budget revenue and budget expenditure and to decisions and explanations. The working group proposes that a further consideration should be given to development of current spending limits towards budget ceilings containing also a multi-annual review of budget and central government financial balance. Accrual based figures could be utilised in the formulation of economic and fiscal objectives and, as one of the informational foundations to economic and fiscal decisionmaking in the budget ceilings, budget and, depending on the will of the political decision-making, additionally in the government programme (Coalition Agreement). Accrual based budgeting models should be developed to sectors which have the most significant impact on the exercise of fiscal policy, and accrual based figures of these sectors should be presented in the explanations of the budget and in the General Strategy and Outlook of the Government Budget Bill. Accrual basis in this context refers to the application of a strong commitment basis in which calculations cover all current and future costs and liabilities resulting from a particular commitment. The economic impact assessment of legislative proposals having probably significant economic consequences should be done by applying the accrual based budgeting and accounting methods. Keywords Publications series and number Identifications For sale at/ distributor Fiscal policy, sustainable finances, budget, spending limits, budget ceilings, budget procedure, budget authority procedure, accounting, cash-flow statement, constitutional law, budgetary law, financial administrative law, accrual based budgeting and accounting WORKING PAPERS, 15/2002 ISSN No. of pages 62 ISBN Language Finnish Price 10 + vat Ministry of Finance, Budget Department, phone Financier of publication Printing place and year Ministry of Finance Edita Plc, Helsinki 2002

8

9 Valtiovarainministeriölle Valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään ja arvioimaan valtion talousarviossa sovellettavien kohdentamisperusteiden sääntelyn ja ohjauksen kehittämistarpeita. Työryhmän tehtäväksi määrättiin erityisesti: 1) selvittää valtion talousarvioon otettavien tulojen ja menojen kohdentamisperusteita koskevat käytännöt eri tulo- ja menolajeissa ja niissä ilmenevät merkittävimmät ongelmat; 2) arvioida accrual based budgeting ajattelusta sekä talousarvion ja budjetoinnin selkeyden ja taloudellisen tehokkuuden lisäämisestä valtion taloudenhoidon nykyisessä toimintaympäristössä johtuvia kehittämistarpeita kohdentamisperusteille; 3) selvittää perustuslaista johtuvat vaatimukset kohdentamisperusteille; 4) arvioida perustuslaista johtuvien vaatimusten ja käytännön ohjaustarpeiden perusteella asianmukaista sääntelytasoa budjetoinnissa ja talousarvion täytäntöönpanossa sovellettaville kohdentamisperusteille; ja 5) laatia selvityksensä ja arviointinsa perusteella ehdotus budjetoinnissa ja talousarvion täytäntöönpanossa sovellettaviksi kohdentamisperusteiksi sekä niiden sääntelyksi ja ohjaukseksi (laki, asetus, määräykset, ohjeet). Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin neuvotteleva virkamies Tuomas Pöysti valtiovarainministeriöstä. Työryhmän jäseniksi kutsuttiin talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintäministeriöstä ja yksikönjohtaja Mikko Kangaspunta valtiokonttorista. Työryhmän jäseniksi määrättiin budjettineuvos Vesa Jatkola ja vanhempi hallitussihteeri, sittemmin neuvotteleva virkamies Seija Kivinen valtiovarainministeriöstä. Työryhmän sihteereiksi kutsuttiin erikoistutkija Päivi Rolig ja erikoistutkija Marita Virtanen valtiokonttorista. Työryhmän kokoonpanoa laajennettiin vuonna 2002 yhdellä jäsenellä ja kahdella sihteerillä. Finanssineuvos Helena Tarkka valtiovarainministeriöstä määrättiin uudeksi jäseneksi ja finanssisihteeri Taina Eckstein valtiovarainministeriös-

10 tä uudeksi sihteeriksi. Lisäksi erikoistutkija Markku Huuki valtiokonttorista kutsuttiin toiseksi uudeksi sihteeriksi. Pysyväksi asiantuntijaksi kutsuttiin tarkastuspäällikkö Marjatta Kimmonen valtiontalouden tarkastusvirastosta. Työryhmä otti nimekseen vuoden 2001 budjetointityöryhmä. Työryhmä on työskentelynsä aikana kuullut asiantuntijana apulaisjohtaja Jan Holmbergia ja projektipäällikkö Risto Hakoilaa valtiokonttorista sekä finanssineuvos Eino Lahikaista ja lainsäädäntöneuvos Hannu Taipaletta valtiovarainministeriöstä. Valtiovarainministeriön budjettiosaston yliopistoharjoittelija, sittemmin projektisihteeri Elli Murole avusti vuoden 2001 aikana työryhmän työtä erityisesti tiedonhauilla ja tiedonhallinnassa. Marita Virtanen siirtyi huhtikuussa 2002 valtiokonttorista teknologian kehittämiskeskukseen julkistalouden asiantuntijaksi. Työryhmä on kartoittanut hyvän taloudenhoidon ja varsinkin kestävälle finanssipolitiikalle perusteita luovan talousarvioprosessin kehittämisen näkökulmista valtion talousarviossa sovellettavia kohdentamisperusteita, budjetointiperusteiden suhteita valtuusmenettelyyn ja niissä esiintyviä ongelmia sekä kohdentamis- ja budjetointiperusteiden ohjausta ja kehittämistarpeita, samoin kuin tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin ja laskentatoimen hyödyntämismahdollisuuksia. Työryhmä on seurannut taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n piirissä käytävää keskustelua tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin ja laskentatoimen (accrual based budgeting and accounting) kehittämisestä ja hyödyntämisestä sekä tarkastellut erityisesti Ruotsin, Alankomaiden, Britannian, Yhdysvaltain liittovaltion, Kanadan, Uuden Seelannin ja Australian budjetoinnin ja laskentatoimen uudistuksia. Työryhmä on työssään hyödyntänyt vuoden 2001 lopulla ja vuonna 2002 Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n Suomen budjetointijärjestelmästä sekä valtion talouden ja toiminnan johto- ja ohjausjärjestelmästä laatiman vertaisarvioinnin tuloksia sekä arvioinnin yhteydessä käytyjä keskusteluita ja laadittuja analyysejä. Työryhmän työ on koostunut useista vaiheista ja niissä erikseen annetuista raporteista tai ehdotusluonnoksista. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä laati alustavan kartoituksen tuloksena keskustelumuistion kohdentamis- ja erityisesti budjetointiperusteista ja niiden sääntelystä ja ohjauksesta sekä budjetoinnin kehittämiseen tuotto- ja kuluperusteiseen ja nykyistä tarkemman rahoitussuunnittelun suuntaan liittyvistä periaatteellisista kysymyksistä (Kohdentaminen, budjetointiperusteet ja tuotto- ja kuluperusteinen budjetointi, VM:n työryhmämuistioita 1/2002). Valtiovarainministeriö pidensi keskustelumuistion esittämisen jälkeen työryhmän määräaikaa kahdesti budjetointijärjestelmän kehittämistarpeiden riittävän perusteellisen ja laaja-alaisen analyysin varmistamiseksi. Työryhmä järjesti keskustelumuistiosta ministeriöiden talousjohdolle yhteensä viisi yleistä kuulemistilaisuutta ja lisäksi kahdenväliset keskustelut muun muassa puolustusministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön edustajien kanssa. Työryhmän

11 ehdotuksia ja keskustelukysymyksiä käsiteltiin tämän lisäksi myös ministeriöiden talousjohdon säännöllisissä yhteistapaamisissa. Kuulemistilaisuuksissa ja talousjohdon kokouksissa sekä muutoin saamansa palautteen pohjalta työryhmä laati keväällä 2002 alustavat ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadinnasta annettujen määräysten samoin kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perusteluiden yleisen osan määräysten uudistamisesta tulojen ja menojen kohdentamista, monivuotisten sopimusten budjetointia sekä valtuusmenettelyn ja määrärahojen välisiä suhteita koskevilta osiltaan. Työryhmän ehdotuksia käsiteltiin ja viimeisteltiin valtiovarainministeriössä ja valtiovarainministeriö antoi työryhmän ehdotuksen pohjalta uudistetut määräykset toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadinnasta. Valtion vuoden 2003 talousarvioesityksessä on myös työryhmän ehdotuksen pohjalta uudistettu kohdentamista, monivuotisia sopimuksia sekä valtuusmenettelyn ja määrärahan välistä suhdetta koskevat yleiset talousarviossa annettavat määräykset. Kesä-elokuussa 2002 työryhmässä on valmisteltu ja käsitelty ehdotusta hallituksen esitykseksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamiseksi siten, että lakiin otettaisiin yleiset säännökset talousarviossa sovellettavista kohdentamisperusteista. Hallituksen esitys laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta annettiin eduskunnalle (HE 133/ 2002 vp) ja eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen hallituksen esityksen mukaisena Työryhmä on kohdentamisperusteiden sääntelyä ja ohjausta koskevien ehdotusten valmistelun ja ehdotusten viimeistelyä tukeneen asiantuntijaryhmätehtävän lisäksi selvittänyt muun muassa kuulemistilaisuuksissa ja muutoin saadun palautteen ja OECD:n Suomen budjetointi- ja talouden ohjausjärjestelmää koskevan arvioinnin tulosten sekä muissa OECD-maissa käytävän uudistuskeskustelun ja saatujen kokemusten pohjalta tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin hyödyntämismahdollisuuksia Suomessa. Näkökulmana selvityksessä ovat olleet erityisesti kestävän finanssipolitiikan harjoittamiseen liittyvät tarpeet sekä hyvän taloudenhoidon periaatteiden vahvistaminen valtiontalouden hoidossa. Työryhmän tarkoituksena on ollut erityisesti yhdistää tuotto- ja kuluperusteinen lähestymistapa ja etsiä sen hyödyntämismahdollisuuksia nykyisen varsin selkeänä pidettävän talousarvion ja muiden talousarvioprosessiin liittyvien asiakirjojen perusrakenteen puitteissa. Uudistuksen näkökulma poikkeaa tältä osin useimpien muiden maiden tuotto- ja kuluperusteisuutta koskevista hankkeista, joissa talousarvion yhteydessä on ryhdytty hyödyntämään tai ainakin harkittu hyödynnettäväksi liikekirjanpidolle ominaisia laskelmia, kuten ennustettua tuotto- ja kululaskelmaa ja tasetta. Työryhmä on tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin järjestelmää ja hyödyntämismahdollisuuksia koskevan selvityksensä tuloksena laatinut erillisen selvitysmuistion tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin käsitteestä ja hyvän budjetointitavan perusteista

12 (Hyvä budjetointitapa ja tuotto- ja kuluperusteinen budjetointi) sekä nyt käsillä olevan arvioinnin budjetoinnin nykyisistä keskeisimmistä kehittämistarpeista sekä ehdotuksen tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin hyödyntämistavoista Suomen budjettijärjestelmässä ja budjetoinnin kehittämisohjelmaksi. Saatuansa toimeksiantonsa mukaisen tehtävän päätökseen työryhmä luovuttaa ehdotuksensa budjetoinnin kehittämisohjelmaksi valtiovarainministeriölle. Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002 Tuomas Pöysti Marja Heikkinen-Jarnola Vesa Jatkola Mikko Kangaspunta Seija Kivinen Helena Tarkka Taina Eckstein Markku Huuki Päivi Rolig Marita Virtanen

13 PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ TUOTTO- JA KULUPERUSTEISELLA BUDJETOINNILLA KESTÄVÄMPÄÄN TALOUTEEN: PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään valtion talousarviossa sovellettavia kohdentamisperusteiden sääntelyn ja ohjauksen kehittämistarpeita ja arvioimaan accrual based budgeting ajattelusta eli tuotto- ja kuluperusteisesta budjetoinnista mahdollisesti saatavia hyötyjä. Useista vaiheista koostuneen työnsä päätteeksi työryhmä esittää tässä ehdotusmuistiossa arviointinsa budjetointijärjestelmän eräistä keskeisistä kehittämistarpeista ja ehdotuksensa tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin hyödyntämisestä. Keskeisimpänä haasteena budjetoinnissa on lainsäädännössä ja valtuusmenettelyssä annettavista sitoumuksista johtuvien kokonaiskustannusten ja kulujen esittäminen kehys- ja talousarvioprosessissa sekä sisäistäminen niissä osaksi päätöksentekoa. Lainsäädännön taloudellisten vaikutusten arviointi on liian usein puutteellista eikä taloudellisia vaikutuksia esitetä aina kestävän finanssipolitiikan ja hyvän taloudenhoidon edellyttämällä tavalla lainsäädäntömenettelyssä. Taloudenhoidon ja erityisesti rahoituksen eräät uudet menettelytavat aiheuttavat myös tarpeita päivittää budjetointiperusteita. Hyvän budjetointitavan nykyisiä vaatimuksia ei ole riittävän selkeästi koottu yhteen ja eräiltä osin annetut määräykset ovat pitkiä, vaikeaselkoisia ja jääneet osittain soveltamatta. Tuotto- ja kuluperusteisella budjetoinnilla voidaan osaltaan luoda perusteita kestävän finanssipolitiikan harjoittamiselle sekä sen mukaisten tavoitteiden selkeään esittämiseen. Tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin kantavat periaatteet voidaan toteuttaa valtion talousarvion nykyisen talousarviotuloihin ja talousarviomenoihin jaon sekä päätösosa-/selvitysosaperusrakenteen puitteissa. Työryhmä ehdottaa harkittavaksi määrärahakehysmenettelyn kehittämistä tuotot ja kulut sekä talouden useampivuotisen tasapainotarkastelun sisältävän talousarviokehysmenettelyn suuntaan. Kehyksissä, talousarviossa ja niin haluttaessa myös hallitusohjelmassa voitaisiin hyödyntää tuotto- ja kuluperusteisia lukuja taloutta koskevina ta-

14 PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ voitteenasetteluina ja päätöksenteon eräänä perusteena. Tulisikin kehittää tuotto- ja kuluperusteinen laskelmamalli erityisesti niille sektoreille, joiden merkitys kestävän finanssipolitiikan kannalta on olennaisin, ja esittää näin laaditut laskelmat talousarvion selvitysosissa ja keskeisimmät tiedot myös talousarvion yleisperusteluissa. Tuotto- ja kuluperuste tässä yhteydessä tarkoittaa vahvaa sitoumusperustetta, jossa laskentaperusteena käytetään kaikkia sitoumuksesta sen antamishetkellä ja tulevaisuudessa aiheutuvia vastuita ja kuluja. Kehyksissä voitaisiin myös esittää tuotto- ja kuluperusteiset tavoiteluvut sekä mahdollisesti erillinen katto valtuuksille. Finanssipolitiikan kannalta olennaisia kustannusvaikutuksia omaavassa lainsäädännössä olisi taloudellisten vaikutusten arviointi myös laadittava tuotto- ja kuluperusteisena laskelmana. Investointien talousarviokäsittelyä tulisi selkeyttää niin, että laajennusinvestoinnit ja käyttötalouden piirissä tehtävät tavanomainen omaisuuden ylläpitäminen budjetoidaan erikseen. Investointien budjetointimenettelyn tulisi olla neutraali erilaisten rahoitustekniikoiden suhteen. Laajennusinvestointeja päätettäessä tulisi esittää niiden kokonaiskustannukset sekä arvioidut tuotot ja hyödyt. Investointisuunnittelua ja suunnitelmien esittämistä talousarvioprosessissa tulisi yhtenäistää. Valtuuksien esittämistapaa tulisi yhtenäistää. Taloussuunnittelussa laadittavien rahavirtalaskelmien esittämistapa tulisi yhtenäistää selkeäksi rahavirtalaskelmaksi. Budjetoinnin ja tulosohjauksen yhteyttä tulee parantaa selkeyttämällä ja tiivistämällä tulostavoitteiden esittämistä talousarvioasiakirjoissa. Tuotto- ja kuluperusteisia budjetoinnissa käytettyjä lukuja tulisi voida seurata myös tilinpäätösraportoinnissa, jota tulisi siten näiltä sekä valtuusseurannan osalta selkeästi kehittää. Kansainvälisiä IAS/IPSAS -standardeja voidaan hyödyntää budjetoinnissa käytettävien laskelmien ja yleensä laskentatoimen perusteina silloin, kun standardit tarjoavat selkeästi hyödynnettävissä olevat laskentaperusteet ja silloin kun tarvitaan laskelmien vertailtavuutta valtiontalouden ja yksityisen sektorin kesken.

15 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Vuoden 2001 budjetointityöryhmän työstä sekä ehdotusten tausta ja tarkoitukset BUDJETTIPROSESSIN JA NYKYISTEN BUDJETOINTIKÄYTÄNTÖJEN KESKEISET ONGELMAT Nykyisen budjettiprosessin ja budjetointikäytäntöjen pääasialliset kehittämistarpeet Hyvä budjetointitapa ei ole riittävän selkeästi ja yhtenäisesti määritelty nykyisiä valtion taloudenhoidon tilanteita varten Osittain puutteellinen määrittely ja ohjaus Nykyisten määräysten puutteellinen noudattaminen Leasing- ja palvelusopimusten sekä muiden yhteistyösopimusten budjetointiperusteet epäselvät ja osin vertailukelvottomat Ohjelmaperusteisuus aiheuttaa haasteita politiikkasuunnittelun ja budjettiprosessin yhteensovittamiselle sekä taloushallinnolle ja tilivelvollisuudelle Infrastruktuuri-investointien ja muiden laajennusinvestointien budjetointiperusteissa on perusteetonta epäyhtenäisyyttä ja hyvän taloudenhoidon kannalta eräitä ongelmallisia kannustimia Yhteisrahoitteisen toiminnan otsakkeen alla olevaan rahoitussuhteiden joukkoon liittyy budjetoinnissa ja taloushallinnossa jäsentämisongelmia sekä käytännön pulmia Nettobudjetoinnin taloudellinen merkitys ja asema budjetointijärjestelmässä sovellettavana poikkeussääntönä on otettava järjestelmällisesti huomioon Uusien kohdentamisperusteiden yleissäännösten soveltaminen ja valtuusmenettelyn ja määrärahojen välinen suhde nykyisiä kohdentamisperusteita sovellettaessa tarvitsee jatkossakin ohjeistusta Valtuusmenettelyn noudattamisessa esiintyy epätarkoituksenmukaisia käytäntöjä talouden tasapainon ja hyvän taloudenhoidon periaatteiden kannalta Valtuusmenettely sisältää talousarvion kattamisvaatimuksen kannalta ongelmallisia kannustimia Valtuusseuranta ei täytä kaikilta osin valtiosääntöiselle talousarvion toteutumisen seurannalle asetettavia laatuvaatimuksia Lainsäädännöstä aiheutuvien menojen arvioiminen ja käsittely budjetti- ja lainsäädäntöprosessissa ovat puutteellisia Tulosohjauksen ja talousarviossa esitettyjen tulostavoitteiden suhde ei ole käytännössä selkeä Rahoitussuunnittelu ja rahavirtojen suunnittelu ei ole optimaalista... 37

16 SISÄLLYS 3 EHDOTUKSET BUDJETOINNIN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVIKSI PERIAATTEIKSI Kohta I: Talousarviota kehitetään valtiosääntöisenä rahoitussuunnitelmana Talousarvion nykyinen perusrakenne talousarviotuloista ja talousarviomenoista koostuvana asiakirjana säilytetään Talousarviotulojen ja menojen kohdentaminen talousarviossa Kohta II. Hyvän budjetointitavan määrittämistä ja noudattamista on järjestelmällisesti kehitettävä Toiminta- ja taloussuunnitelmien ja talousarvioehdotusten laadintaa koskeva ohjeistus on uudistettava Ohjelmakohtaisten määrärahojen budjetoinnissa on huolehdittava määrärahojen käytön riittävästä vastuuttamisesta Tehtävittäin tai toiminnoittain tapahtuvaa budjetointia ei ole tarpeen rajoittaa Kohta III. Budjetoinnissa ja taloudellisessa päätöksenteossa ryhdytään hyödyntämään vahvalla tuotto- ja kuluperusteella laadittuja laskelmia Kohta IV. Rahavirtalaskelmat otetaan käyttöön budjetoinnin ja tilinpäätösraportoinnin laskelmina Kohta V. Selkeytetään ja yhtenäistetään investointien talousarvio- ja kehyskäsittelyä sekä edellytetään järjestelmällistä rahoitus- ja investointisuunnittelua samoin kuin näiden suunnitelmien keskeisten yhteenvetojen esittämistä kehys- ja talousarvioasiakirjoissa. Otetaan käyttöön sisäinen korko eräissä nettobudjetoinnin piiriin kuuluvissa investoinneissa Kohta VI. Valtuuksien esittämistavat ja valtuuksien talousarvioon ottamisen yhteydessä esitettävät tiedot yhtenäistetään Kohta VII. Kehysten uudistaminen ja muuttaminen valtiontalouden monivuotisiksi talousarviokehyksiksi otetaan harkittavaksi Kohta VIII. Lainsäädännön kustannusvaikutusten arviointia tulee kehittää nykyistä voimakkaammin. Kustannusvaikutusten arvioinnissa voidaan ja tulisikin hyödyntää tuotto- ja kuluperusteista laskentaa Kohta IX. Budjetoinnin ja tulosohjauksen integrointia toisiinsa tulee vahvistaa Kohta X. Budjetointiperusteina ja talousarvion selvitysosissa lisätietoina annettuja keskeisimpiä laskelmia on pystyttävä seuraamaan kirjanpidossa, muussa laskentatoimessa ja tilinpäätösraportoinnissa Talousarviossa budjetointiperusteena käytettävien laskelmien ja muiden tietojen toteutumista on pystyttävä seuraamaan tilinpäätösraportoinnissa Valtuusseurannan laatua on kohennettava vastaamaan paremmin budjetoinnin tarpeita Kansainvälisten IAS/IPSAS -standardien kehittymistä seurataan ja niitä hyödynnetään silloin, kun siitä on saatavissa selkeää hyötyä budjetoinnin ja laskentatoimen kannalta YHTEENVETO EHDOTETUISTA JATKOPROJEKTEISTA JA SELVITETTÄVISTÄ ASIOISTA

17 1 JOHDANTO 1 JOHDANTO Vuoden 2001 budjetointityöryhmän työstä sekä ehdotusten tausta ja tarkoitukset Valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään valtion talousarviossa sovellettavien kohdentamisperusteiden ohjaus- ja sääntelytarpeita sekä laatimaan selvityksensä ja arviointinsa perusteella ehdotukset kohdentamisperusteiden sääntelyksi ja ohjaukseksi samoin kuin selvittämään ja arvioimaan accrual based budgeting ajattelusta ja järjestelmistä mahdollisesti Suomen valtion taloudenhoidossa saatavia hyötyjä sekä selvittämään mahdollisesti muitakin taloudellista tehokkuutta parantavia budjetoinnin uudistuksia. Työryhmän tuli työssään ottaa erityisesti huomioon taloudenhoidon nykyisen toimintaympäristön ja toimintatapojen vaatimukset ja haasteet. Työryhmä esitti valtiovarainministeriön työryhmämuistioina numerolla 1/2002 julkaistussa keskustelumuistiossaan budjetointijärjestelmän kehittämiseen sekä kohdentamisperusteiden määrittelyyn liittyen useita kysymyksiä mahdollisista kehittämissuunnista ja kohdentamisperusteiden osalta yksityiskohtaisempia kehittämisehdotuksia. Valtiovarainministeriön budjettisanastossa (valtiovarainministeriön tutkimuksia ja selvityksiä 7/01) jo aikaisemmin omaksutun käsitteistön mukaisesti työryhmä omaksui accrual based budgeting termille varsinaiseksi käännökseksi tuotto- ja kuluperusteinen budjetointi. Accrual -järjestelmien suhde tuoton, kulun ja kustannuksen käsitteeseen ja arvostusperusteisiin voi kuitenkin vaihdella huomattavasti. Tämän mukaisesti accrual järjestelmistä voidaan käyttää nimityksiä suoriteperusteinen budjetointi tai tuotto- ja kuluperusteinen budjetointi. Suoriteperusteisessa budjetoinnissa talousarvioon otettava tulo tai meno kohdennetaan suoriteperusteella varainhoitovuoteen kuuluvaksi, mutta arvostusten osalta budjetoitava määrä perustuu maksettavaksi tuleviin menoihin. Tuotto- ja kuluperusteisessa budjetoinnissa talousarvioon otettavissa erissä ovat varainhoitovuodelle jaksottuvien menojen osan lisäksi mukana myös poistot. Vahvasti tuotto- ja kuluperusteisessa budjetoinnissa budjetointiperusteena ovat kustan- 19

18 1 JOHDANTO nukset, jotka sisältävät rahoituskorkoja ja muita mahdollisia arvostuseriä. Työryhmän keskustelumuistion tarkoituksena oli tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin osalta nostaa erilaisia malleja laajemman keskustelun ja arvioinnin kohteeksi. Työryhmän keskustelumuistiossa esitettyjä asioita on käsitelty useissa talouspäällikkökokouksissa ja viidessä erillisessä ministeriöiden talousjohdon yhteisessä kuulemistilaisuudessa, jonka lisäksi eräille ministeriöille järjestettiin kahdenkeskiset keskustelut budjetointiuudistuksessa esille nousseista asioista. Ehdotuksia on käsitelty ja niistä on keskusteltu myös valtiovarainministeriössä. Työryhmä valmisteli kevään 2002 aikana ehdotukset kohdentamista koskeviksi yleisiksi perusteiksi talousarvioehdotusten laadintamääräyksiin ja vuoden 2003 talousarvioesitykseen sekä linjaukset kohdentamisen sääntelyksi valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988), jäljempänä talousarviolaki, ja asetuksessa (1243/1992), jäljempänä talousarvioasetus. Vuoden 2003 toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadintamääräykset (TM 0206) annettiin työryhmän ehdotuksen pohjalta. Vuoden 2003 talousarvioesitykseen otettiin niin ikään työryhmässä tehdyn valmistelutyön pohjalta yksityiskohtaisten perusteluiden yleiseen osaan yleiset määräykset kohdentamisperusteista sekä määräykset valtuusmenettelyn ja määrärahojen välisestä suhteesta erityisesti pitkäaikaisissa sopimuksissa Kesän 2002 aikana valmisteltiin valtiovarainministeriössä työryhmässä tehdyn valmistelun pohjalta ja työryhmän toimiessa valmistelun asiantuntijaryhmänä HE 133/2002 laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan otettavaksi talousarviolakiin yleiset säännökset kohdentamisperusteista sekä uudet säännökset käyttösuunnitelmasta nettobudjetoinnin yhteydessä. Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen hallituksen esityksen mukaisesti Vuoden 2001 budjetointityöryhmä on laatinut loppuraporttinsa kahdessa osassa. Loppuraportti jakautuu selvitysmuistioon ja ehdotusmuistioon. Selvitysmuistiossaan työryhmä on analysoinut tuotto- ja kuluperusteisen sekä tuotto- ja kustannusperusteisen budjetoinnin ja laskentatoimen (accrual based budgeting and accounting) käsitettä, eri ulottuvuuksia ja yhteyksiä valtion taloudenhoidossa sovellettaviin kohdentamisperusteisiin sekä kestävän valtiontalouden ja sitä tukevan kestävän finanssipolitiikan pyrkimyksestä johtuvia näkökulmia ja vaatimuksia budjetointijärjestelmälle. Työryhmä on pyrkinyt myös luomaan kokonaisvaltaisen katsauksen hyvän taloudenhoidon asettamiin yleisiin vaatimuksiin budjetointijärjestelmälle. Tältä osin tarkoituksena on ollut aloittaa ja luoda analyyttisiä perusteita hyvän budjetointitavan vaatimusten yleisemmälle määrittelylle. Selvitysmuistio sisältää myös työryhmän laatiman budjetoinnin kehittämisohjelman laajemmat perustelut. Nyt käsillä olevassa ehdotusmuistiossaan työryhmä on pyrkinyt ensinnäkin vastaamaan toimeksiannossaan olleeseen kysymykseen tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin (accrual based budgeting) ja budjetointia palvelevan laskentatoimen mahdollisesti tuottamista hyödyistä ja erityisesti siihen, miten tuotto- ja kuluperusteisen budje- 20

19 1 JOHDANTO toinnin tekniikoita voitaisiin Suomessa hyödyntää budjettiprosessissa pitkällä aikavälillä paremman talouden tasapainon ja siten kestävän finanssipolitiikan edellytysten turvaamiseksi. Työryhmä pyrkii tällä ehdotusmuistiolla toiseksi vastaamaan siihen, miten budjetointiperusteita ja käytäntöjä tulisi edelleen kehittää, jotta talousarvio ja talousarvioprosessi vastaisivat paremmin hyvän taloudenhoidon periaatteita. Työryhmän tarkoituksena on budjettijärjestelmän eräisiin yksityiskohtiin puuttuvien ehdotusten muotoilun sijasta tässä osassa työtään hahmotella strategista visiota budjettijärjestelmän kehittämisen yleisistä suuntaviivoista ja niiden toteuttamiseksi mahdollisista toimenpiteistä. Vaikka työn nyt käsillä oleva osa painottaa budjettijärjestelmän kehittämisen pitkän tähtäimen suuntaviivoja, on työryhmä kiinnittänyt erityistä huomiota ehdotusten käytännön toteuttamismahdollisuuksiin. Työryhmä on todennut, että Suomen budjetointijärjestelmä toimii pääsääntöisesti varsin hyvin ja siihen ei ole syytä tehdä muutoksia pelkän muutoksen vuoksi. Budjetointijärjestelmässä on kuitenkin eräitä heikkouksia, ja siinä ilmenee joitakin erityisiä kehittämistarpeita, jotta hyvän budjetointitavan ja hyvän taloudenhoidon periaatteet voitaisiin toteuttaa taloudenhoidon nykyisissä toimintaympäristöissä ja menettelyissä. Budjetointijärjestelmän tulisi myös antaa edellytyksiä pitkällä aikavälillä kestävän valtiontalouden saavuttamiseen ja ylläpitämiseen ja oltava samanaikaisesti avoin erilaisille konkreettisemmille finanssipolitiikan vaihtoehdoille. Tuotto- ja kuluperusteisten mallien osalta työryhmä on siten pyrkinyt kehittämään malleja, joissa tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin hyödyt voitaisiin saavuttaa nykyisen talousarvion ja talousarviomenettelyn perusrakenteiden puitteissa. Työryhmän varsin kunnianhimoisena tavoitteena on ollut yhdistää vahvasti tuotto- ja kuluperusteinen tarkastelutapa suhteellisen yksinkertaisella perusrakenteella toimivaan talousarvioasiakirjaan. Selvityksessään ja arvioinneissaan työryhmä on hyödyntänyt muissa OECD-maissa tehtyjä ehdotuksia ja arviointeja budjetoinnin kehittämisestä. Työryhmän työn eräänä merkittävänä lähteenä on myös OECD:n Suomen budjettijärjestelmästä sekä valtion talouden ja toiminnanjohtamisjärjestelmästä laatima vertaisarviointi, joka on valmistunut kesäkuussa 2002 ja jonka raportti (PUMA/SBO (2002)8) julkaistaan marraskuussa 2002 OECD Journal on Budgeting -lehdessä. 21

20 22

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 9.4A 23.5.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Kohdentaminen, budjetointiperusteet sekä tuotto- ja kuluperusteinen budjetointi

Kohdentaminen, budjetointiperusteet sekä tuotto- ja kuluperusteinen budjetointi VALTIOVARAINMINISTERIÖN TYÖRYHMÄMUISTIOITA 1/2002 ISSN: 0788-6322 ISBN: 951-804-282-9 Kohdentaminen, budjetointiperusteet sekä tuotto- ja kuluperusteinen budjetointi Vuoden 2001 budjetointityöryhmän keskustelumuistio

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 130/53/2012 Eduskunta 20.5.2013 Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa valtion tilinpäätöksen tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012

Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 106/53/2012 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto 10.5.2013 Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Liikenneviraston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 Puolustusministeriö Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Puolustusvoimien

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN

LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN Tässä luvussa käsitellään tiliviraston tilinpäätöksen laatimista. Luvussa ohjeistetaan tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavat pysyvät periaatteet ja menettelyt.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 9.4A 4.6.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02 30.05.2002 Ulkoasiainministeriö ULKOASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Ulkoasiainministeriön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Demokratia-ryhmä 24.8.2011 21.3.2011 Jussi Pajunen Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 Opetusministeriö Turun yliopisto TURUN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Turun

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Valtiokonttori Määräys 1 (5) 30.10.2015 Dnro VK/926/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Voimaantulo Lisätiedot

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti /VTV 20.11.2007 Sisältö VTV:n perustuslaillinen tehtävä

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

HE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 163/2012 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen. pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen)

Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen. pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen) Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen) Työryhmän kokoonpano Toimikausi 12.4.2005-31.3.2006 Puheenjohtaja toimitusjohtaja

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015

Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015 Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015 Hallitusohjelman tavoitteet uudistukselle Hallitus on asettanut uudistukselle tavoitteeksi kustannusten hallinnan ja hyvinvointi-

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 Kauppa- ja teollisuusministeriö Kuluttajavirasto KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Tulosohjausverkoston tapaaminen Merja Snygg Valtiokonttori Esityksen aiheet Yhteinen arviointiasteikko valtion toiminnan tulosten arviointiin Arviointiasteikot

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi

Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.2.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Kokonaistasetarkastelu: - Mitä? - Miksi? - Miten? 2 Mistä on

Lisätiedot

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta 1.3 n prosessikartta Hallitusohjelman kirjaus Talousarvioehdotus Eduskunnan lausuma Kansallista täytäntöönpanoa edellyttävä EU-säädös Kansainvälinen sopimus, Sidosryhmän tai täytäntöönpanosta vastaavan

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.11.2014 COM(2014) 704 final/2 2014/0332 (NLE) CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre 2014. Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTION TALOUSARVIOSTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTION TALOUSARVIOSTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI 1 (6) 2014/302/31 Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi 16.12.2014 Lausuntopyyntö 5.12.2014 LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTION TALOUSARVIOSTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot