Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti. Vieraana Nokian renkaiden Kim Gran Barometri: Venäjän-kaupassa maltillista kasvua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti. Vieraana Nokian renkaiden Kim Gran Barometri: Venäjän-kaupassa maltillista kasvua"
  • Pia Aho
  • 1 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 R 2012 Vieraana Nokian renkaiden Kim Gran Barometri: Venäjän-kaupassa maltillista kasvua Venäjän markkinoilla: Raita Sportilta jääkiekkokaukaloita Sotšiin

2 VSuomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys 4 Poimintoja 6 Vieraana Nokian Renkaiden Kim Gran Talous 10 Venäjän-kaupan barometri 12 Millainen on Venäjän talouden tila? 14 Talousuutisia 18 Naisjohtajat tulevat Mahdollisuuksien Venäjä 20 Venäjän jalkapallokisojen kaupungit valitaan syksyllä 22 Bisnesuutisia 26 Voronež on suuri kaupunki keskellä maatalousmaita 28 Raita Sportilta neljä jääkiekkokaukaloa Sotšiin Jäsenyritykset 30 Delores Maassa maan tavalla ja kielellä 32 KPMG Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty Laki ja tulli 34 Juristin palsta Yrtyksen pääjohtajan asema Venäjällä 36 Lakiuutisia 37 Tulliuutisia 38 Vieraskynä 2

3 Menesty Venäjällä PÄÄTOIMITTAJALTA SVKK:n toimintaa 39 Uusia jäseniä 40 Öljykaupunki Permissä on myös IT-klusteri 42 Jäsentapaaminen Metoksella 43 Vienninedistämismatka Nižni Novgorodiin Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 40/2012 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamari-yhdistys SVKK ry käyntiosoite World Trade Center Aleksanterinkatu Helsinki postiosoite PL 800, Helsinki puhelin Etukannen kuva istockphoto Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi, Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p Mediakortti / mediakortti Toimituksen sähköposti Paino Forssa Print ISSN Suunnitteletko liiketoiminnan aloittamista tai laajentamista Venäjällä? Lehdestämme löydät vinkkejä siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun suunnitelmat muuttuvat todeksi. Yksi Venäjälle etabloituneiden yritysten malliesimerkki on Nokian Renkaat, joka on juurruttanut Venäjälle menestyksellisesti sekä tuotannon että jakeluverkoston. Sivulta 6 alkaen voit tutustua toimitusjohtaja Kim Granin näkemyksiin Nokian Renkaiden Venäjä-tarinasta. Maassa maan tavalla, mutta unohtamatta omaa kulttuuria ja taustaa, on Delores Interactive Training -kielikoulun toimitusjohtaja Diana Kaaderin neuvo suomalaisille Venäjälle lähtijöille (s. 30). Vaikka monilla aloilla Venäjällä selviytyy myös englannin kielellä, niin silti tie menestykseen ja venäläisten sydämiin, elämän ja kulttuurin ymmärtämiseen avautuu parhaiten kielen taitamisen kautta. Venäjällä liikesuhteet on hyvä varmistaa myös henkilöiden välillä kun osaat edes vähän puhua venäjää, antaa se hyvät lähtökohdat luottamuksen syntymiselle. Kerromme tässä lehdessä myös ulkomaankomennukselle lähtijän haasteista ja siitä miten koko perhettä koskevaan muutokseen olisi hyvä valmistautua. Juttua varten haastattelimme KPMG:n ulkomaille lähtijöiden ja myös kotiin palaavien valmennuksia tekeviä asiantuntijoita Annika Varjosta ja Marianna Heiskaa. Venäjän toimintaympäristön arvaamattomuus askarruttaa monia, mutta toisaalta ison ja ostokykyisen naapurin mahdollisuudet houkuttavat. Maailmanpankin vertailussa (Doing Business 2012), jossa arvioitiin 183:n maan liiketoimintaympäristöä, Venäjä oli vaatimattomasti sijalla 120. Vertailun mukaan Venäjää paremman toimintaympäristön tarjoavat mm. Kiina, Turkki ja Meksiko. Eniten tuntuivat hiertävän rakennuslupiin, sähkön saamiseen ja tulliin liittyvät asiat. Kun SVKK kyseli kevään Venäjän-kaupan barometriin suomalaisyrityksiltä liiketoiminnan ongelmista, niin tullaus, byrokratia ja henkilökunnan löytäminen kipusivat kärkisijoille. Kun ongelmat ja riskit ovat tiedossa, niihin voi varautua jo liiketoimintasuunnitelmia tehtäessä. Toimintaympäristön erityispiirteiden tunteminen on välttämätön pohja menestykselliselle liiketoiminnalle. SVKK:n tehtävä on tarjota tietoa ja auttaa yrityksiä byrokratian viidakoissa. Monta harmia voi välttää, jos apuna on lainsäädännön tai muut viranomaiskäytännöt tunteva asiantuntija. Hyvää tukea ja hyödyllistä vertaistietoa saat myös SVKK:n verkostoitumistilaisuuksista. Jäsenyritystemme monipuolisiin verkostoitumismahdollisuuksiin panostamme jatkossa entistäkin enemmän. Aurinkoista kesää! Pirjo Peltola päätoimittaja 3

4 Poimintoja Suomen Venäjän edustustoihin uudet päälliköt Ulkoasiainneuvos Hannu Himanen aloitti Moskovan suurlähetystön päällikkönä 1. toukokuuta. Himanen siirtyi Moskovaan Suomen pysyvästä edustustosta Genevestä, jossa hän työskenteli Suomen pysyvänä edustajana YK:ssa, WTO:ssa ja muissa Geneven kansainvälisissä järjestöissä vuoden 2008 syyskuusta lähtien. Ennen Geneveen siirtymistä Himanen oli ulkoministeriön hallinnollisista asioista vastaavana alivaltiosihteerinä viisi vuotta. Vuonna 1976 ulkoministeriöön tullut Himanen on palvellut aiemmin Suomen pääkonsulinvirastossa Leningradissa, New Delhin suurlähetystössä, Suomen pysyvässä YK-edustustossa New Yorkissa, Moskovan suurlähetystössä ja Wienin Etyk-edustustossa sekä suurlähettiläänä Jakartassa. Ulkoasiainneuvos Pirjo Tulokas aloittaa Pietarin pääkonsulaatin päällikkönä 1. syyskuuta. Tulokas siirtyy pääkonsuliksi Pietarin pääkonsulaatin kakkosvirkamiehen tehtävästä, jota hän on hoitanut vuodesta 2009.Vuonna 1996 ulkoministeriössä aloittanut Tulokas on työskennellyt aiemmin Suomen suurlähetystöissä Lontoossa ja Vilnassa sekä Suomen Nato-edustustossa Brysselissä. Ulkoasiainministeriö/EL/ Kuva Shutterstock Venäjän suosituimmat radioasemat Russkoje radio 2. Europa Plus 3. Avtoradio 4. Majak 5. Radio Šanson 6. Radio Rossija 7. Dorožnoje radio 8. Radio Datša 9. Retro FM 10. Hit FM Lähde: Wciom.ru Moskova laajenee 1. heinäkuuta M Moskovan lounainen alueliitos tapahtuu virallisesti 1. heinäkuuta. Moskovan ulkoraja ulottuu tuolloin Kalugan alueen rajalle saakka. Uusia alueita liitetään miltei neliökilometriä. Uudelle alueelle kaavaillaan Venäjän suurinta aluerakentamisprojektia vuosikausiin. Rakentaminen pääsee varsinaisesti käyntiin vuonna Uusille alueille rakennetaan mm. asuntoja, yliopistokampuksia, kansainvälinen finanssikeskus ja matkailutoimintoja. Sinne siirtyvät myös kaikki keskushallinnon yksiköt. Aluelaajennus on jaettu kahteen osaan, jotka ovat Moskovan 11. ja 12. hallinnollinen suuralue. Niistä käytetään nimityksiä Novomoskovski ja Troitski. BBC/EL Ilmoittaudu nyt! SVKK:n uusi koulutusohjelma Yritystoiminnan aloittaminen Venäjällä käynnistyy elokuun lopulla. Katso tarkempi ohjelma sivulta 44. Kuva Shutterstock 4

5 Venäläisten matkailu Suomeen kasvoi 28,6 % Venäläiset tekivät viime vuonna matkailutarkoituksessa 14,5 miljoonaa matkaa ulkomaille. Kasvua edellisvuoteen oli 15 prosenttia. Venäläisten matkailu väheni merkittävästi poliittisesti levottomiin arabimaihin sekä tsunamista ja ydinvoimalaonnettomuudesta kärsineeseen Japaniin. Suomi oli viime vuonna venäläisten neljänneksi suosituin ulkomaankohde noin matkalla. Suomen-matkat kasvoivat edellisvuodesta 28,6 prosenttia. Tiedot perustuvat venäläisen matkailualan liiton RST:n (Rossijski sojuz turindustrii) selvitykseen. Vedomosti/EL/ Kuvernöörejä on vaihdettu urakalla M Vedomostilehden mukaan Sverdlovskin alueen kuvernööristä Aleksandr Mišarinista tuli toukokuussa kahdeskymmenes Kremlin tehtävistään tänä vuonna erottama aluejohtaja. Aluejohtaja on vaihtunut Uralilla sijaitsevan Sverdlovskin alueen lisäksi muun muassa Aleksandr Hudilainen Leningradin, Arkangelin, Murmanskin, Jaroslavlin, Volgogradin, Samaran, Moskovan, Primorjen (Vladivostok), Omskin ja Tomskin alueilla sekä Permin aluepiirissä ja Mordvan tasavallassa. ja viimeksi Karjalan tasavallan vt. kuvernööriksi nimitettiin Aleksandr Hudilainen. Nimitettyjen kuvernöörien toimikausi on viisi vuotta. Uuden lain mukaan kuvernöörit valitaan jatkossa suoralla kansanvaalilla. Ensimmäinen mahdollinen vaalipäivä on lokakuussa. Tuolloin on mahdollista valita kansanvaalilla kuvernöörit alueille, joilla nykyisten aluejohtajien virkakausi päättyy kesän ja loppuvuoden aikana. Vedomosti, RBK/EL/ vuotiaalle moskovalaistytölle patentti M 10-vuotiaasta moskovalaistytöstä Anastasia Rodiminasta on tullut Venäjän nuorin patentoija. Anastasia sai valtiollisen Rospatentin myöntämän patentin graafiseen painamiseen liittyvään metodiin. Keksintö syntyi sattumalta. Anastasia oli tekemässä graafisia vedoksia käyttäen tapaa, jossa painoväreillä tehdään ensin maalaus sileälle laatalle ja sen jälkeen maalatun laatan päälle asetetaan paperi, johon värit tarttuvat esimerkiksi prässiä käyttäen tai käsillä painellen. Anastasia kuitenkin unohti laatan päällyspapereineen auringonvaloon datšan kuistille. Kun hän tuli takaisin, värit olivat kuivuneet ja kiinnittyneet paperiin ainutlaatuisella tavalla. Anastasian isoisä auttoi tyttöä hankkimaan patentin tälle metodille. Ainakin yksi iso mainostoimisto on kiinnostunut teknologiasta, sukulaiset kertovat. Samoin keksinnöstä on kiinnostunut neurologinen sairaala, joka haluaisi käyttää menetelmää taideterapiassa. Tyttö itse sanoo, että hän aikoo tehdä siskonsa kanssa lapsille tarkoitetun pelin, jossa keksinnöllä on olennainen osa. Aikaisempi nuori patentoija Venäjällä oli 11-vuotias angarskilainen Vladislav Koren. Hän kehitteli uudentyyppisen autoradan. Moskovski Komsomolets/EL/

6 VIERAANA Kim Gran Nokian Renkaat vauhdissa Venäjällä Teksti Pirjo Peltola Kuva Nokian Renkaat Nokian Renkaiden etabloituminen Venäjälle on menestystarina ja malliesimerkki tuotannon sulauttamisesta venäläiseen toimintaympäristöön. Tarina alkoi jo yli sata vuotta sitten, silloin tosin myyntihittinä olivat Suomen Gummitehtaan kalossit, joita kaupiteltiin Pietarin herrasväelle. Tänä päivänä Nokian renkaat on alansa markkinajohtaja Venäjällä ja myös suurin premium-renkaiden valmistaja. Tärkeimpiä tuotteita ovat henkilöautojen renkaat ja erityisesti talvirenkaat. Nyt kun länsimaiset autot ovat lisääntyneet Venäjällä, niin talvirenkaat käyvät hyvin kaupaksi, vaikka Venäjällä ei olekaan lakisääteistä talvirengaspakkoa, kertoo Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Kim Gran. Nokian Renkaiden Venäjän valloitus perustuu hyvin vahvasti vuodesta 2000 alkaen yhtiötä luotsanneen Kim Granin visioon. Kun tulin tähän hommaan noin 12 vuotta sitten, niin olin sitä mieltä, että Venäjä on ehdottomasti tulevaisuuttamme ja ryhdyimme tosissamme satsaamaan sinne. Siihen mennessä Gran oli jo perusteellisesti tutustunut itänaapurin rengasmarkkinoihin kierrettyään 90-luvun puolivälissä kaikki alan tehtaat, jotka Venäjältä löytyivät. Vaikka pohjatyöt oli tehty, niin oikeaa toimintamallia hakiessaan myös Nokian Renkaat joutui jonkin verran maksamaan oppirahoja. Harjoittelimme ja teimme kaikki ne virheet, jotka yleisesti liittyvät Venäjäntoimintaan, kunnes uskalsimme perustaa sinne oman tehtaan, Gran muistelee. Vsevoložkin tehtaan ensimmäinen vaihe valmistui 2005 ja sen tuotantokapasiteetti oli noin 4 miljoonaa rengasta vuodessa. Olemme koko ajan laajentaneet ja rakentaneet vaiheittain lisää. Jo noin 2,5 vuotta ensimmäisen tehtaan rakentamisesta oli tarve rakentaa puolitoistakertaa isompi ja ajattelimme, että se riittäisi. Nyt on kulunut viitisen vuotta ja rakennamme jälleen. Tässä kolmannessa vaiheessa tuotantoa lisätään noin kuudella miljoonalla renkaalla. Muutaman vuoden takainen lama aiheutti rajun pudotuksen myös Nokian Renkaiden myyntiluvuissa. Gran kertoo, että kesti kaksi vuotta päästä takaisin entiselle tasolle. Tällä hetkellä kasvunäkymät ovat hyvät. Ohjaimet omiin käsiin Nokian Renkaiden etabloitumisen oppimisprosessiin kuuluivat muun muassa vuonna 2003 perustettu yhteisyritys, jolla oli tuotantoa Kirovissa ja Voronežissa, sekä osakkuus Jaroslavlin rengastehtaassa. Näiden kokemusten jälkeen olemme olleet vahvasti sitä mieltä, että Venäjällä menestyy, kun pitää kaikki langat omissa käsissä. Paras toimintamalli on kokonaan itse omistettu yritys. Sen sijaan, että yrittää yhteistyrityksen kautta sovittaa yhteen eri yhtiöiden tavoitteita, on helpompi palkata omaan yritykseen venäläisiä ihmisiä ratkaisemaan ongelmia, joita kuvittelee mahdollisen partnerin ratkaisevan. Mielestäni yhteisyrityksessä partneri ei niinkään ratkaise ongelmia, vaan lisää niitä. Gran korostaa, että menestyksen avain Venäjällä on osaava venäläinen henkilökunta. Paikallinen henkilökunta on ollut myös se ratkaiseva ero, jolla Nokian Renkaat on saanut etumatkaa kilpailijoista. Olemme palkanneet paikallista väkeä, antaneet heille riittävästi toimivaltaa ja resursseja sekä sen lisäksi auttaneet heitä kaikin tavoin onnistumaan. Paikalliset ihmiset tuntevat maan kulttuurin, ajatusmaailman ja byrokratian. He tietävät riskit ja osaavat suhteuttaa ne oikein. He osaavat parhaiten johtaa venäläistä organisaatiota, sillä he tietävät, miten asiat siellä toimivat ja miten ne tulee ratkaista, Gran selvittää. Granin mielestä toimintamalli, jossa lännestä lähetetään management johtamaan Venäjän toimintoja, on tuhoon tuomittu tai ainakin onnistumisen mahdollisuudet ovat heikommat kuin organisaation, jonka johtoon on löydetty hyviä paikallisia ihmisiä. Nokian Renkaiden Venäjän tehtaalla ei linjatehtävissä ole yhtään suomalaista, vaan käytännön johtaminen on täysin venäläisen johdon käsissä. Gran myöntää, että Nokian Renkailla oli myös paljon onnea henkilökunnan rekrytoinnissa. Ensin löysimme tehtaalle hyvän vetäjän Andrei Pantioukhovin, joka on edelleenkin Venäjän toimintojemme johtaja. Hänen tuekseen keräsimme nuoria ihmisiä, joilla oli riittävä koulutustaso ja jotka kaikki olivat työskennelleet länsimaisessa yhtiössä. Itse asiassa suurin osa johtotiimistäm- 6

7 7

8 me on tullut Coca Colalta. Luoteis-Venäjän Coca Colan kakkosketjusta tuli meidän ykkösketjumme, Gran naurahtaa. Limonadiopit ovat Granin mukaan istuneet erittäin hyvin myös rengastehtaan toimintaan. Olemme lähteneet siitä, että meillä ei ole opittavaa muilta rengasfirmoilta, vaan ihan muilta aloilta. Hakkapeliitta Village Yksi tärkeimmistä Nokian Renkaiden sitoutumisen osoituksista työntekijöitä ja venäläistä yhteiskuntaa kohtaan on ollut henkilökunnalle rakennettu Hakkapeliitta Village -asuinalue. Gran kertoo, että asia lähti kehittymään, kun hän sattumalta kuuli Putinin televisiopuheessaan mainitsevan, että asuntopula on Venäjän suurin sosiaalinen ongelma. Jäin tätä miettimään. Seuraavana päivänä meillä oli Venäjällä johtoryhmän kokous ja kysyin siellä meidän ihmisiltä, miten työntekijämme asuvat ja onko asia oikeasti ongelma, Gran muistelee. Ideasta ryhdyttiin toimeen ja työntekijöiden asuinoloista tehtiin tutkimus, jonka mukaan tehtaan keski-iältään noin 28-vuotiaista työntekijöistä yli puolet asui joko vanhempien nurkissa tai muuten vaikeissa oloissa. Ajattelimme, että jos jo tehtyjen noin 500 miljoonan investointien lisäksi rakennamme muutaman talon, niin se maksaa noin 10 miljoonaa euroa, millä ei tässä kokonaisuudessa ole meille suurta merkitystä, mutta vaikutus, mikä lisäinvestoinnilla saadaan työnantajan imagoon ja henkilökunnan pysyvyyteen, on tosi tärkeä. Asunto-ohjelma on vankistanut Nokian Renkaiden asemaa myös viranomaisen silmissä ja tietenkin myös lisännyt työpaikan houkuttelevuutta. Nyt valmiina on noin 180 asuntoa ja rakenteilla on neljä uutta kerrostaloa. Asunnot ovat omistusasuntoja, jotka myydään henkilökunnalle omakustannushintaan. Ohjelma on mahdollistanut monelle oman asunnon hankinnan, mikä olisi muuten ollut mahdotonta. Tätä on käytetty Venäjällä myös esimerkkinä siitä, miten länsimaisen yhtiön pitäisi siellä toimia. Hyvät suhteet kaikilla tasoilla Jotta Venäjällä menestyisi, on erittäin tärkeää pitää suhteet viranomaisiin kunnossa. Sen oppivat tietämään kaikkia, jotka Venäjän-kaupan parissa toimivat. Korruptiota ei ole saatu kitkettyä Venäjältä, mikä askarruttaa monia investointia harkitsevia. Granin mukaan eri tasoilla rakennettujen suhteiden ja verkostojen merkitys on erityisen ratkaisevaa siinä, että voi harjoittaa menestyksellistä liiketoimintaa puhtaasti ja laillisesti. Hyvät suhteet eivät rakennu pelkästään puheiden kautta, tarvitaan myös tekoja. Nokian Renkailla näitä tekoja ovat olleet panostukset työntekijöiden parempaan asumiseen, mutta ehkä vielä suurempaa myötämielisyyttä viranomaisissa on herättänyt kaupallinen toimintatapa. Emme ole siellä vain ottamassa rahaa ulos, vaan jalostamme venäläisistä raakaaineista paikallisella työvoimalla ja osaamisella tavaraa, joka myydään kovaan hintaan ulkomaille, Gran selvittää. Itse asiassa olemme suurin kestokulutushyödykkeiden viejä Venäjällä. Venäjän tehdas on ollut ihan alusta lähtien osa tuotantomme kokonaisrakennetta, eikä vain Venäjää varten, sillä puolet siellä valmistetusta tavarasta myydään länteen. Paikallisia resursseja laajalla rintamalla hyödyntävä toimintapa on antanut suhdetoiminnalle hyvät lähtökohdat. Se tosiasia, että viemme paljon ulos, on luonut mahdollisuuden myös federaatiotason vaikuttamiseen, Gran lisää. Tehokas jakeluverkosto Näemme itsemme enemmän kuluttajatavarayhtiönä kuin teollisuutena. Sanon usein, että toimimme Mac Donalds -mallilla. Haluamme toimia suoraan kuluttajapinnassa. Meille imago, brändi ja mielikuvat ovat äärettömän tärkeitä asioita. Vaikka yleisesti venäläisten kulutustavaroiden laatu ei ole kerännyt mainetta maailmalla, niin Gran vakuuttaa, että Made in Russia -leima autonrenkaissa, ei millään lailla näy ostokäyttäytymisessä. Laadun takeena on myös kansainvälisesti vahva brändi. Se on vanhakantaista ajattelua. Myymme Venäjältä renkaita yli 50 maahan. Yhtä lailla pitäisi kysyä, missä Niken lenkkitossut on tehty. Maantieteellinen paikka ei ole oleellinen, vaan sillä on enemmänkin merkitystä, millainen on tehdas ja osaaminen ja miten toimintaa johdetaan. Venäjällä rengasmarkkinat ovat varsin kilpaillut, sillä läsnä ovat kaikki tunnetut rengasmerkit. Miten Nokian Renkaat on varmistanut markkinajohtajuuden? Riittävätkö siihen tehokas brändäys ja mielikuvamarkkinointi? Vähemmän tunnettu toimintamme on jakeluverkostomme. Olemme ensimmäisenä rengasyhtiönä tuoneet Venäjälle oikean rengasliikkeiden ketjun. Kun aloitimme siellä, niin jakelutie oli todella huonosti kehittynyt. Renkaita myytiin toreilla. Nyt 8

9 meillä on entisen Neuvostoliiton alueella Vianor-rengasketjumme liikkeitä jo 300:ssa kaupungissa, yhteensä noin 500 myymälää. Viime vuonna avasimme 60 uutta myymälää. Koko maan kattava jakeluverkosto on liiketoiminnallemme erittäin tärkeä, Gran painottaa. Renkaita Venäjällä kulutetaan myös jatkossa, sillä Granin arvion mukaan Venäjällä myydään tänä vuonna noin kolme miljoonaa autoa. Määrä on kuusinkertainen verrattuna Pohjoismaiden automyyntiin. Myös Venäjän autoteollisuus vahvistuu jatkuvasti. Gran toteaa, että kymmenestä myydyimmästä automerkistä jo yhdeksän valmistetaan Venäjällä. Tällä hetkellä yksi iso Venäjä-liiketoimintoihin vaikuttava asia on Venäjän WTO-jäsenyyden toteutuminen. Miten se vaikuttaa Nokian Renkaiden toimintaan? Tällä hetkellä tuontirenkaille on 20 prosentin tulli, mikä putoaa vaiheittain seuraavan viiden vuoden aikana 10 prosenttiin, eli noin kaksi prosenttia vuodessa. En näe sillä mitään varsinaista vaikutusta meidän bisnekseemme. Käytännössä tulli on ollut siellä suojaamassa vanhaa perinteistä venäläistä rengasteollisuutta kiinalaisia vastaan, ei meitä, Gran selvittää. Talouden nopeat käänteet Vaikka edellinen talouskriisi jarrutti tuntuvasti myös Nokian Renkaiden vauhtia Venäjällä, niin toimitusjohtaja tuntuu suhtautuvan näihin talouden usein jyrkkiinkin vaihteluihin varsin tyynesti. Ei voi odottaa, että Venäjän kehitys olisi hitaasti ja tasaisesti kasvava viiva. Siellä mennään joko lujaa ylöspäin tai lujaa alaspäin. Kun lähtee Venäjälle, niin pitää varautua siihen, että oma bisnesmalli ja toimintapa kestävät sekä nousun että pudotuksen. Gran näkee, että erilaiset kriisitilanteet voivat avata bisnekselle myös uusia mahdollisuuksia. Olen omalle väellemme puhunut siitä, että kun tulee pudotus, niin silloin on parasta aikaa olla aktiivinen. Moni yritys tekee sen virheen, että lähtee pakoon juuri silloin, kun markkinat avautuvat. Ainakin meille erilaiset kriisitilanteet kuten vuoden 1998 devalvaatio ja edellinen talouskriisi ovat olleet aikaa, jolloin olemme erityisen paljon vahvistaneet asemaamme. Kun muut ovat olleet passiivisia, niin me olemme jatkaneet toimintaamme, mikä on antanut mahdollisuuden kehittyä. Gran harmittelee, että yritykset toimivat usein lyhytjännitteisesti. Ne lähtevät naapurimaan markkinoille suuren innostuksen vallassa, mutta heti kun tulee pudotus, niin petytään ja vetäydytään markkinoilta. Liian usein näihin varsin ennustettaviin riskeihin ei ole varauduttu henkisesti eikä toimintamallissa. Joka tapauksessa pudotus tulee keskimäärin kaksi kertaa 10 vuodessa. Pitäisi vain ymmärtää, että kokonaispakettiin kuuluvat hyvät ja huonot ajat. Venäläiset asiakkaat, rahoitus ja kaikki muu bisnekseen liittyvä ovat aika sekaisin pudotusvaiheessa. Juuri silloin pitäisi pystyä tukemaan omia verkostojaan ja asiakkaitaan, eikä hylätä niitä. Yritys tekee itsemurhan, kun yrittää puristaa kivestä rahaa silloin, kun sitä ei ole. Kun malttaa mielensä, saattaa hyvinkin luoda henkilökohtaisen ja kestävän suhteen, joka on Venäjällä erityisen tärkeää, Gran tykittää. H SERTIFIOINTI JA TULLAUS Tulliliiton sertifikaatit Sertifiointi Kazakstaniin Sertifiointi Venäjällä Sertifiointi Valko-Venäjälle ja Ukrainaan Selvitämme vaadittavat asiapaperit vientiä, käyttöönottoa ja myyntiä varten sekä hoidamme tarvittavat sertifikaatit ja asiapaperit. Ota yhteyttä! Markinvest Oy Lahti +358 (0)

10 Talous Venäjän-kaupan barometri Suomen vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna 13 % vienti Saksaan ja Ruotsiin laski 12 % Kevään barometritulokset osoittavat, että vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä kasvoivat maltillisesti tai pysyivät ennallaan. Tämä koskee kaikkia toimialoja paitsi teollisuutta, jossa kasvu on sakannut jo jonkin aikaa. Tulevaisuudelta odotetaan positiivista kehitystä ja maltillista kasvua, joka perustuu ostovoiman maltilliseen kasvuun Venäjän talouskasvun myötä. Haasteista tullaus ja Venäjän liiketoimintaympäristön byrokraattisuus ovat pysyneet suurimpina ongelmina. Henkilöstön rekrytointi on noussut kolmanneksi suurimmaksi haasteeksi. Investoinnit Venäjälle noudattavat vanhaa kaavaa: neljännes on investoinut, kolmannes aikoo investoida. Uutena kysymyksenä barometrissä oli yritysten liiketoiminnan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Suurin osa hakee myynnin kasvua Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa ja viennissä. MITEN ON MENNYT? ETalvella ja alkukeväällä vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä olivat pääsääntöisesti positiivisia, sillä kasvua oli viejistä 39 prosentilla ja liiketoimintaa Venäjällä harjoittavista 48 prosentilla vastaajista. Status quo oli syksyyn verrattuna aavistuksen verran suurempaa, sillä viejistä 49 prosentilla ja Venäjällä toimivista yrityksistä 39 prosentilla bisnes oli pysynyt ennallaan. Palvelualat pärjäsivät parhaiten, kaupan alalla liiketoiminta Venäjällä enemmistölle kasvoi, mutta teollisuudessa molemmissa toimintamuodoissa kasvu laski. Pienet ja keskisuuret yritykset pärjäsivät aikaisempaa paremmin, mutta suurilla yrityksillä kasvu niin viennissä kuin Venäjän-liiketoimissa sakkasi. Vienti Venäjälle viimeisten 6 kk aikana ja viennin haasteet (206 vastaajaa) Yleiskuva viennistä Venäjälle on positiivinen: 39 prosentilla se on kasvanut ja 49 prosentilla pysynyt entisellään. Palvelualoilla kehitys on ollut parasta kun taas teollisuudessa viennin kehitys heikkeni. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ollut havaittavissa suuria muutoksia, suurilla yrityksillä sen sijaan oli ongelmia. Tullaus on pitänyt ykköspaikkansa haasteiden joukossa, se kiusaa eniten teollisuuden yrityksiä. Byrokratia, josta kärsii eniten kaupan ala, on pysynyt toisella sijalla. Kolmanneksi suurimmaksi ongelmaksi on noussut kuljetus ja logistiikka, joissa ongelmia koki 13 prosenttia vastaajista. Liiketoiminta Venäjällä viimeisten 6 kk aikana (175 vastaajaa) Yleisesti ottaen liiketoiminnassa Venäjällä ei tapahtunut suurta muutosta syksyyn verrattuna. Vajaalla puolella liiketoiminnassa on ollut kasvua ja 39 prosentilla liiketoiminta on pysynyt entisellään. Kaupan ja palveluiden aloilla liiketoiminta on kehittynyt parhaiten, mutta teollisuudessa alamäki on jatkunut syksystä Samoin kuin viennissä, tullaus on liiketoiminnassa Venäjällä suurin ongelma. Toiseksi eniten yrityksiä vaivaa byrokratia, erityisesti kaupan alalla. Henkilökunnan löytäminen on noussut kolmanneksi suurimmaksi haasteeksi, erityisesti kaupan alalla; syksystä 2011 sen osuus on noussut 9 prosentista 18 prosenttiin. MITKÄ OVAT ODOTUKSET? ELähitulevaisuuden odotukset viennin ja liiketoiminnan kehittymiselle ovat syksyyn verrattuna kasvaneet voimakkaasti, vaikka suurin osa vastaajista kallistuukin maltillisen kasvun puoleen. Supistumista odottaa harva. Odotukset ovat positiiviset kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti liiketoimintaa Venäjällä harjoittavilla kaupan alan yrityksillä. Pienet ja keskisuuret yritykset odottavat kasvua niin viennissä kuin liiketoiminnassa Venäjällä. Teollisuusyritysten odotukset ovat vahvimmat Venäjän liiketoiminnassa ja viennissä odotukset ovat syksyn 2011 tasolla. Viennin kehittyminen Venäjälle (206 vastaajaa) Lähitulevaisuuden näkymät ovat aikaisempaa valoisammat: 64 prosenttia vastaajista odottaa kasvua ja 29 prosenttia uskoo viennin pysyvän nykyisellä tasolla. Kasvuodotukset ovat positiiviset kaikilla aloilla. Teollisuuden odotukset ovat kovimmat, palvelualoilla ollaan myös varsin optimistisia, kun taas kaupan ala on maltillisempi. Enemmistö pienistä ja keskisuurista yrityksistä odottaa vientinsä kasvavan, mutta suuret yritykset ovat varovaisia. Liiketoiminnan kehittyminen Venäjällä (175 vastaajaa) Odotukset Venäjällä tapahtuvan liiketoiminnan kasvulle ovat vientiä optimistisemmat: kasvua odottaa 69 prosenttia vastaajista. Optimistisuuden kasvu selittyy sillä, että 15 prosenttia enemmän vastaajista kuin syksyllä odottaa liiketoiminnan kasvavan jonkin verran ja supistuvaa liiketoimintaa odottaa enää harva (3 prosenttia). 10

11 VENÄJÄN TALOUS (300 vastaajaa) EViennin ja liiketoiminnan valoisat kasvuodotukset perustuvat pitkälti Venäjän talouden kasvuodotuksiin, jotka ovat nousseet merkittävästi syksystä Toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta kasvun odotetaan kuitenkin olevan maltillista. 71 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Venäjän talous kasvaa jonkin verran. INVESTOINNIT VENÄJÄLLE (300 vastaajaa) EUus- ja lisäinvestointeja Venäjälle on tehnyt reilu neljännes vastaajista. Joka kolmas suunnittelee tulevia investointeja. Toteutuneet uus- ja lisäinvestoinnit 26 prosenttia vastaajista on tehnyt uus- tai lisäinvestointeja Venäjälle viimeisen puolen vuoden aikana, 17 prosenttia tytäryritykseen, 5 prosenttia tuotantolaitokseen, 3 prosenttia myymälään ja 3 prosenttia yhteisyritykseen. Investointeja on tehnyt kaikilla toimialoilla prosenttia vastaajista. Suuret yritykset ovat investoineet eniten: 38 prosenttia vastaajista (pienistä yrityksistä 23 prosenttia ja keskisuurista 25 prosenttia). Aiotut uus- ja lisäinvestoinnit 28 prosenttia vastaajista aikoo tehdä uusja lisäinvestointeja seuraavien kuuden kuukauden aikana. 21 prosenttia harkitsee tytäryhtiön perustamista, 4 prosenttia sekä tuotantolaitokseen että yhteisyritykseen sijoittamista. Myymälään aikoo sijoittaa 2 prosenttia. Palvelualat (32 prosenttia vastaajista) ja suuret yritykset (36 prosenttia vastaajista) ovat jonkin verran muita innokkaampia perustamaan tytäryrityksiä. YRITYSTEN TAVOITTEET SEURAAVILLE 12 KUUKAUDELLE (300 vastaajaa) EKysyttäessä yrityksiltä näiden liiketoiminnan tavoitteista seuraavalle vuodelle, odotetusti ykköseksi nousee myynnin lisäys nykyisillä toiminta-alueilla. Palvelualat ja pienet yritykset ovat kärjessä. Vientiä haluavat lisätä erityisesti teollisuus- ja keskisuuret yritykset. Kannattavuuden kasvua hakevat kaupan alan yritykset ja suuryritykset. Alueellinen laajentuminen kiinnostaa suuria yrityksiä ja kauppaa. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mirja Tiri, puh Tutkimuksen taustatietoja: Barometri-tutkimus suoritettiin Suomessa maalis-huhtikuun vaihteessa Tutkimuksen suoritti Taloustutkimus Oy. Kyselyyn vastasi 300 yritysedustajaa, joista 96 % edusti päällikkö- ja johtajatasoa, 3 % toimihenkilöitä. Vastaajien toimialoista 60 % oli teollisuuden ja rakentamisen, 29 % palvelu-, suunnittelu- ja logistiikka-alojen ja 11 % kaupan alan edustajia. Vastaajista 58 % oli pieniä alle 50 hengen yrityksiä, 23 % keskisuuria ( työntekijää) ja suuria (yli 250 työntekijää) oli 19%. RUSSIA CONSULTING Interim Management Accounting Tax HR Office IT 11

12 TALOUS Millainen on Venäjän talouden tila? Teksti Seija Lainela, Suomen Pankki, Bofit Venäjän valtiontalous on suhteellisen hyvässä kunnossa. Valtiolla on vain vähän velkaa julkisen velan suhde BKT:hen on noin 10 %. Lisäksi federaatiobudjetti on ollut ylijäämäinen vuodesta 2000 lähtien lukuun ottamatta taantuman aiheuttamia vajeita vuosina 2009 ja Hyvään tilanteeseen ovat vaikuttaneet paitsi Venäjän harjoittama tiukka budjettipolitiikka myös 2000-luvulla poikkeuksellisen nopeasti kasvaneet energiaverotulot. Energiaverotulot ovat toisaalta myös ongelmallisia. Raakaöljyn ja maakaasun tuotannosta ja viennistä kannettavat verot muodostavat nykyään jo noin puolet federaatiobudjetin tuloista. Näiden verojen suuruus riippuu energian kulloisestakin maailmanmarkkinahinnasta, joka voi vaihdella voimakkaastikin. Seurauksena myös federaation budjettitulot voivat vaihdella huomattavasti. Jos öljyn hinta alenee, se näkyy valtion tuloissa lähes välittömästi. Hallitus on tämän vuoksi 2000-luvun alusta aina viime vuosiin asti harjoittanut erittäin maltillista budjettipolitiikkaa ja kasvattanut budjettimenoja paljon tulojen kasvua hitaammin. Maltillisen budjettipolitiikan peruspilarina on ollut vararahastojen kerääminen verotulojen vaihteluita tasaamaan. Budjetin ulkopuoliseen vararahastoon alettiin vuodesta 2004 lähtien siirtää energiaverotuloja siltä osin kuin raakaöljyn maailmanmarkkinahinta ylitti tietyn normaalitasona pidetyn hinnan. Myöhemmin rahasto jaettiin kahtia reservirahastoon ja kansallisen hyvinvoinnin rahastoon. Reservirahastoon kerättiin varoja käytettäväksi budjetin menojen kattamiseen niinä vuosina, kun raakaöljyn hinta on alhaalla. Rahastoa kartutettiin aina siihen asti, kunnes sen suuruus oli 10 % BKT:stä. Tämän jälkeen budjettiylijäämillä alettiin kartuttaa ns. kansallisen hyvinvoinnin rahastoa, johon kerätään varoja pitkän tähtäimen tarvetta varten mm. tulevaisuuden eläkemenoja rahoittamaan. Vararahasto käyttöön Vuonna 2008 maailmantalous ajautui taantumaan ja raakaöljyn hinta romahti. Tämä romahdutti myös Venäjän energiaverotulot ja budjetti kääntyi alijäämäiseksi vuosina 2009 ja Alijäämien suuruus ko. vuosina oli 6 % ja 4 % bruttokansantuotteesta. Reservirahaston varojen avulla budjetin alijäämät pystyttiin rahoittamaan ilman, että valtio merkittävästi velkaantui tai että menoja olisi tarvinnut karsia. Päinvastoin, valtion käynnistämät elvytystoimet lisäsivät budjetin menoja. Reservirahaston arvo oli huipussaan vuoden 2008 kesällä noin 143 mrd. dollaria, josta se väheni vuoden 2010 loppuun mennessä noin 25 mrd. dollariin sitä mukaan kun varoja siirrettiin budjettiin. Reservirahastoa alettiin kartuttaa uudelleen vuoden 2012 alussa, jolloin sinne siirrettiin vuoden 2011 budjettiylijäämiä. Maaliskuun 2012 lopussa reservirahastossa oli varoja 62 mrd. dollaria eli noin 3 % BKT:stä. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoja ei taantuman aikana käytetty budjettimenojen rahoittamiseen, mutta niitä sijoitettiin pitkäaikaisiksi talletuksiksi Venäjän pankkisektorille. Muutoin vararahastojen varat on sijoitettu ulkomaille vähäriskisiin kohteisiin periaatteessa samalla tavoin kuin Venäjän valuuttavaranto. Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa oli maaliskuun 2012 lopussa 90 mrd. dollaria. Budjettipolitiikka kevenee Kasvaneiden öljytulojen vaurastettua Venäjää budjetin menoja alettiin lisätä aiempaa nopeammin 2000-luvun puolivälin jälkeen. Erityisesti menoja suunnattiin sosiaalisesti tärkeisiin kohteisiin kuten matalapalkkaalojen palkankorotuksiin ja eläkkeiden nostoon. Vuoteen 2008 mennessä federaatiobudjetin menot olivat kasvaneet niin, että niiden osuus BKT:stä oli 18 %. Seuraavana vuonna budjettimenojen BKT-osuus oli suurimmillaan, mihin osaltaan vaikutti taantuma-ajan BKT:n pudotus. Vuonna 2011 federaatiobudjetin menojen suhde BKT:hen supistui runsaaseen 20 prosenttiin. Koko julkisen sektorin eli federaatioja aluebudjettien sekä sosiaalirahastojen yhteenlasketut menot olivat noin 37 % BKT:stä. Osuus on kansainvälisessä vertailussa lähellä OECD-maiden runsaan 40 prosentin keskiarvoa. Vuodesta 2012 lähtien budjetin menoja kasvatetaan jälleen, mihin osin ovat olleet syynä maaliskuun 2012 presidentinvaalit. Tällä kertaa menonlisäykset koskevat paitsi sosiaalimenoja myös puolustussektoria. Vaalien alla tuleva presidentti Vladimir Putin lupasi seuraaville vuosille vielä enemmän menojen lisäyksiä erityisesti matalapalkka-alojen palkankorotuksiin. Vaikka valtiontalouden lyhyen tähtäimen tila on hyvä ja budjetin ennustetaan olevan kuluvana vuonna viime vuoden tapaan ylijäämäinen (ylijäämän suuruus oli 12

13 Lähde: Venäjän finanssiministeriö Lähde: Bloomberg ja Venäjän finanssiministeriö Tulot Menot Jäämä Federaatiobudjetin tulot, menot ja ylijäämä, %/BKT, Urals-öljyn hinta (vasen akseli) ja vararahastojen arvo (oikea akseli), viime vuonna 0,8 % BKT:stä), on julkisten menojen kasvattaminen tehnyt budjetista entistä herkemmän kansainvälisten suhdanteiden vaihteluille. Federaation kuluvan vuoden budjetti on tasapainossa, jos venäläisen Urals-raakaöljyn vuoden hintakeskiarvo on 117 dollaria tynnyriltä eli korkeampi kuin koskaan aiemmin historiassa. Urals-öljyn toteutunut hinta on alkuvuonna ollut 117 dollarin tienoilla. Tavoitteena tasapaino Finanssiministeriön arvion mukaan federaation budjetti on alijäämäinen vuosina 2013 ja 2014, sillä raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan ei odoteta pysyvän nykyisellä korkealla tasollaan. Ministeriö on laskenut, että raakaöljyn 10 dollarin hinnanmuutos muuttaa budjetin tuloja 600 miljardilla ruplalla (15 mrd. eurolla). Viime vuonna budjetin tulot olivat mrd. ruplaa (290 mrd. euroa) ja menot mrd. ruplaa (282 mrd. euroa). Uuden presidentin Vladimir Putinin valtiontaloutta koskevien tuoreiden linjausten mukaan federaatiobudjetti on tasapainotettava vuoteen 2015 mennessä. Vaatimus on erittäin kova, kun otetaan huomioon raakaöljyn hintakehityksen epävarmuus ja viimeaikaiset lupaukset budjettimenojen kasvattamisesta. Menokurin vahvistamiseksi ollaan palaamassa vararahastojen säännönmukaiseen kartuttamiseen, mutta uudenlaisten periaatteiden mukaan. Finanssiministeriö ehdottaa, että rahastoihin siirretään öljyn, öljytuotteiden ja maakaasun tuotanto- ja vientiverotuloja siltä osin kuin öljyn hinta on korkeampi kuin maailmanmarkkinoiden viimeisten kymmenen vuoden keskihinta. Jos hinta on tätä alempi, ei rahastoa kartuteta. Urals-öljyn viimeisten 10 vuoden keskihinta on 61 dollaria tynnyriltä. Jos rahastointiperiaatetta alettaisiin soveltaa tällä hinnalla ensi vuoden budjetista lähtien, merkitsisi se menojen leikkausta lähes puoleen tämänvuotisesta. Siksi finanssiministeriö ehdottaa, että seuraavat kolme vuotta ovat siirtymäaikaa, jolloin vararahastoihin ohjataan pienempi osa tuloista (esim. ensi vuonna rahastoihin siirrettäisiin verotulot öljyn hinnan 102 dollaria ylittävältä osalta). Perimmäinen kysymys: talouden uudistaminen Hallitus ei ole yksimielinen rahastojen kartuttamisperiaatteesta, ja talousministeriö on ehdottanut kevyempää periaatetta kuin finanssiministeriö. Itse asiassa vastakkain on kaksi erilaista talouden kehittämislinjausta, ja kysymys on siitä, millaisella politiikalla voidaan parhaiten ajanmukaistaa Venäjän talouden rakenteita ja nopeuttaa talouden kasvua. Vuosien taantuman seurauksena hallituksen piirissä alettiin vakavasti pohtia keinoja talouden energiariippuvuuden vähentämiseksi ja kasvun uusien lähtökohtien löytämiseksi. Talousministeriö kannattaa linjaa, joka sallisi vuotuiset budjettivajeet, joiden suuruus on enintään 2 % BKT:stä, sekä julkisen velan kasvun enintään 25 prosenttiin BKT:stä. Ministeriön mukaan tällainen politiikka mahdollistaisi talouden rakenneuudistusten rahoittamisen ja saisi aikaan talouskasvun pysymisen runsaassa neljässä prosentissa. Finanssiministeriön kanta on, että valtiontalouden tasapaino on ensimmäinen edellytys talouden kehittymiselle ja että julkista velkaa ei ole syytä kasvattaa yli 15 prosentin BKT:stä. Talousministeriön mukaan tällainen linja johtaisi BKT:n hitaampaan, runsaan kolmen prosentin vuosikasvuun sekä siihen, että kaikkia uuden presidentin lupaamia menolisäyksiä ei voitaisi toteuttaa. Selvyyttä politiikkalinjauksiin saadaan, kun uusi hallitus on muodostettu ja sen ohjelma hahmottunut. H 140 Urals, USD/tynnyri Urals Rahastot, mrd. USD

14 talousuutisia Suomen ja Venäjän välinen kauppa vuonna 2011 Vuonna 2011 Suomen vienti Venäjälle jatkoi elpymistä talouskriisin A aiheuttamasta rajusta pudotuksesta. Venäjä oli Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Ruotsin ja Saksan jälkeen, ja sen osuus Suomen kokonaisviennistä oli runsas yhdeksän prosenttia. Vienti Venäjälle on kuitenkin elpynyt melko hitaasti, kun samaan aikaan tuonti Venäjältä on noussut nopeasti. Viime vuonna Suomen viennin arvo Venäjälle oli vain noin 70 prosenttia vuoden 2008 tasosta, kun puolestaan tuonnin arvo Venäjältä oli jo noin 10 prosenttia korkeampi kuin vuonna Eron taustalla on öljyn hinnan nousu ja se, että öljy yksistään vastaa lähes kahta kolmasosaa tuonnista Venäjältä Suomeen. Tuonnissa Venäjän osuus nousi energiatuonnin ansiosta lähes viidennekseen koko tuonnista. Kuva Stora Enso Merkittävimmät vientituoteryhmät Venäjälle Rahamääräisesti mitattuna Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Venäjälle vuonna 2011 olivat suuruusjärjestyksessä paperituotteet, lääkevalmisteet, yleiskäyttöiset teollisuuskoneet, eri toimialojen erikoiskoneet, tietoliikennevälineet, muut sähkökoneet ja -laitteet, kivennäisöljyt ja -tuotteet, valmistamattomat muovit, maitotaloustuotteet ja munat, moottoriajoneuvot sekä rauta ja teräs. Muiden ryhmien vienti kasvoi jonkin verran vuodesta 2010, mutta tietoliikennevälineiden vienti laski ja raudan ja teräksen vienti suorastaan romahti. Maantietransitossa hienoista kasvua Suomen kautta maanteitse Venäjälle kuljetetun transitotavaran määrä nousi vuonna 2011 lähes 2,2 miljoonaan tonniin eli viisi prosenttia edellisvuotista suuremmaksi. Koneiden, laitteiden ja tekstiilien kuljetukset lisääntyivät, mutta elintarviketransito väheni. Transitokuljetusten arvoksi on arvioitu 20,7 miljardia euroa eli viidennes enemmän kuin vuonna Jälleenvienti Venäjälle vähenee edelleen Muualla kuin Suomessa valmistettujen, mutta Suomesta Venäjälle vietyjen tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle oli ennen taantumaa suurimmillaan suunnilleen kolmannes. Taantuman aikana osuus putosi alle viidennekseen ja on sen jälkeen yhä laskenut. Vuonna 2010 jälleenviennin osuudeksi on arvioitu prosenttia, ja ennakkotietojen perusteella jälleenvienti jää vuonna 2011 tätäkin pienemmäksi, noin prosenttiin. Lähteet: Tullihallitus, CEMAT, UM Medvedev linjasi pääministerikautensa tavoitteet Virkakauttaan lopetteleva presidentti A Medvedev teki yhteenvedon kautensa onnistumisista ja linjasi ensisijaiset tavoitteet tulevalle hallitukselle ja pääministerikaudelleen. Medvedev puhui presidentin alaiselle neuvoa antavan neuvoston laajennetulle kokoonpanolle huhtikuun lopussa. Suurimmaksi presidenttikautensa saavutukseksi Medvedev nimesi talouskriisiin ensimmäisen aallon seurauksista selviytymisen niin, että työttömyys on nyt kriisiä edeltävällä 6,5 %:n tasolla, inflaatio on laskenut 4 %:iin, teollisuustuotanto elpynyt ja BKT:n kasvu vakiintunut 4 %:iin. Medvedev nimesi seitsemän konkreettista tavoitetta tulevalle hallitukselle ja itselleen pääministerinä: 1. nostaa venäläisten odotettua elinikää vähintään neljällä vuodella seuraavan kuuden vuoden aikana, 2. vähentää alle minitoimeentulolla elävien perheiden määrä pysyvästi alle 10 prosenttiin, 3. nostaa Venäjä liiketoiminnan helppoutta mittaavassa luokituksessa sijalta 120 sijalle 40, 4. luoda 25 miljoonaa uutta työpaikkaa ja alentaa työttömyys 5 prosenttiin, 5. venäläisille perheillä on oltava mahdollisuus parantaa asumisolojaan vähintää 15 vuoden välein, 6. nostaa viisi venäläistä yliopistoa maailman sadan parhaan oppilaitoksen listalle, 7. nostaa Venäjä maailman kymmenen parhaan joukkoon sähköisten teknologioiden käytössä kaikilla aloilla. Valta Venäjällä vaihtuu virallisesti 7. toukokuuta, kun Putin aloitti presidenttikautensa. /RG,Kommersant/VS/

15 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Siperian ja Kaukoidän luonnonvarat presidentin alaiselle valtionyhtiölle? Siperian ja Kaukoidän kehittämiseksi on suunnitteilla uusi valtionyhtiö, kertoo Kommersant-lehti. A Talouskehitysministeriö esittää, että 16 aluetta* eivät olisi enää tietyiltä osin federaation lakien alaisia. Muutoksia tehtäisiin muun muassa kaivannaisia, metsiä, maankäyttöä, kaupunkirakentamista, kansalaisuutta ja työsuhteita sääteleviin lakeihin, jotta näille alueille voitaisiin luoda oma, investointeja houkutteleva lainsäädäntö. Valitut alueet kattavat 60 prosenttia Venäjän pinta-alasta ja useat alueet ovat luonnonvaroiltaan rikkaita. Talouskehitysministeriön esityksen mukaan uudelle Siperian ja Kaukoidän kehittämisyhtiölle annettaisiin valtuudet jakaa esim. luvat luonnonvarojen käyttöön. Valtionyhtiö olisi suoraan presidentin alainen eivätkä muut valtion organisaatiot tai viranomaiset voisi puuttua sen toimintaan. /Kommersant/VS/ Wikipedia *Uuden valtionyhtiön alaisuuteen kaavaillut alueet: Altain, Burjatian, Sahan (Jakutian), Tuvan ja Hakassian tasavallat, Taka-Baikalian, Kamtšatkan, Krasnojarskin, Primorjen, Hababarovskin ja Amurin aluepiirit, Amurin, Irkutskin, Magadanin ja Sahalinin alueet, Juutalaisten autonominen alue sekä Tšukotkan autonominen piirikunta. Venäjän talouskehitysministeriö nosti öljyn hinta-arviota Venäjän talouskehitysministeriö arvioi venäläisen Urals-öljyn keskihinnaksi tänä vuonna A 115 dollaria barrelilta. Arviota on nostettu aikaisemmasta viidellä dollarilla. Talouskehitysministeri Elvira Nabiullinan mukaan maan öljyntuotanto pysyttelee seuraavat 20 vuotta sillä tasolla, mitä se oli vuonna Vuosina Venäjän öljyntuotanto kasvoi 52 prosenttia. Venäjän tulee lisätä merkittävästi muiden kuin raaka-aineiden vientiä, Nabiullina sanoo. Mikäli talous perustuu jatkossakin yhtä voimakkaasti raaka-aineisiin, Venäjän talouskasvu jää 2 3 prosentin tasolle vuodessa. Hän huomauttaa lisäksi, että öljyntuotantoon liittyvät menot ovat kasvussa. /Expert/EL/ Säästöjä yli 70 %:lla venäläisistä Niiden venäläisten määrä, joilla on A säästöjä, on nyt korkeimmalla tasolla viimeiseen 20 vuoteen, selviää Romirtutkimuslaitoksen kyselystä. Säästöjä on nyt 72 prosentilla väestöstä (vähintään 18-vuotiaat). Heistä yli 80 prosenttia säilyttää säästöjään vain ruplina. Tutkimuslaitoksen mukaan tulos kertoo siitä, että taloustilanne Venäjällä on parantunut. Kun vielä muutama vuosi sitten kyselyissä oli tapana valittaa omaa vaikeata taloustilannetta, Romirin mukaan tällainen periaatteellinen vastaaminen on nyt vähentynyt. Säästöjen sijoittaminen asuntoon on vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Asunnon ostamisen säästöjensä säilyttämismielessä näkee parhaana vaihtoehtona nyt 35 prosenttia venäläisistä, kun vastaava luku oli prosenttia vielä 4 10 vuotta sitten. Kiinteistöt ovat suosituimpia hyvätuloisten miljoonakaupungeissa asuvien alle 35-vuotiaiden keskuudessa. Pankkisäästämisen suosio (nyt 34 prosenttia) on kasvanut asuntosijoittamisen suosion laskiessa. Kyselyyn vastanneista 15 prosenttia näkee parhaimmaksi sijoittaa säästöt omaan liiketoimintaan ja viisi prosenttia osakkeisiin. /Romir.ru/ EL/

16 talousuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Venäjän uusi hallitus Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti 21. A toukokuuta ukaasin Venäjän uuden hallituksen kokoonpanosta. Pääministerinä toimii Dmitri Medvedev ja ensimmäisenä varapääministerinä Igor Šuvalov. Varapääministereitä on kuusi: Arkadi Dvorkovitš, Vladislav Surkov, Olga Golodets, Dmitri Kozak, Dmitri Rogozin ja Aleksandr Hloponin. Hallituksessa on pääministerin lisäksi 21 ministeriä: finanssiministeri Anton Siluanov, ulkoasiainministeri Sergei Lavrov, puolustusministeri Anatoli Serdjukov, oikeusministeri Aleksandr Konovalov, teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov, talouskehitysministeri Andrei Belousov, liikenneministeri Maksim Sokolov, energiaministeri Aleksandr Novak, maatalousministeri Nikolai Fjodorov, aluekehitysministeri Oleg Govorun, sisäasiainministeri Vladimir Kolokoltsev, hätätilaministeri Vladimir Putškov, ympäristöministeri Sergei Donskoi, kulttuuriministeri Vladimir Medinski, opetus- ja tiedeministeri Dmitri Livanov, urheiluministeri Vitali Mutko ja viestintäministeri Nikolai Nikiforov. Uudessa hallituksessa on myös edelliseen hallitukseen verrattuna neljä uudennimistä postia, joita hoitavat Kaukoidän kehitysministeri Viktor Išajev, työ- ja sosiaalikehitysministeri Maksim Topilin, terveydenhuoltoministeri Veronika Skvortsova sekä tiedotus- ja avoin hallitus -ministeri Mihail Abyzov. Vedomosti/EL/ Gazpromille ei lupaa kaasun hinnan lisäkorotuksiin Venäjän hallituksen aiemman päätöksen mukaisesti kuluttajille A suunnatun kaasun hinta nousee tänä vuonna keskimäärin 7,1 prosenttia ja yrityksille tarjotun kaasun hinta 10,4 prosenttia. Hintoja ei nostettu vuoden alussa vaan 15 prosentin kertakorotus tehdään 1. heinäkuuta. Tämän lisäksi Gazprom olisi halunnut nostaa yrityksille tarjotun kaasun hintaa 26,3 prosentilla tämän vuoden neljännellä kvartaalilla. Yhtiö perusteli vaatimusta tappioilla, joita sille on koitunut koitunut kaivannaisveron nostosta. Pääministeri Vladimir Putinin mukaan Gazpromin on leikattava menojaan kompensoidakseen tappioitaan. /Gazeta.ru/EL/ Barentsinmeren kaasuhanke siirtymässä vuoteen 2013 Lopullinen investointipäätös Barentsinmerellä sijaitsevan A Štokmanovskojen kaasukentän hyödyntämiseksi saattaa siirtyä vuoteen 2013, sanoo hankkeessa mukana olevan ranskalaisen Totalin pääjohtaja Christophe de Margerie. Siirto ei olisi Totalille ongelma: Se mikä menetetään investointisopimuksen lykkäämisessä, voidaan saada takaisin rantainfrastruktuurin rakentamisessa. Aiemmin investointipäätöstä on lykätty tämän vuoden heinäkuun alkuun. Päätöstä on lykännyt muun muassa se, että Venäjän hallitukselta odotetaan ratkaisuja verohuojennuksista, jotka toimisivat näin massiivisessa projektissa. Toisaalta hankkeessa mukana olevat Total, norjalainen Statoil ja Gazprom ovat alkaneet tutkia mahdollisuutta tuottaa Štokmanovskojen kaasukentiltä pelkkää nesteytettyä kaasua. Aikaisemmin on vaadittu, että puolet kaasusta täytyy kuljettaa putkia pitkin Eurooppaan. Nesteytetylle kaasulle olisi kysyntää Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa. Štokmanovskojen projektiin kaavaillaan nyt kolmea nesteytetyn kaasun tuotantolaitosta aikaisemman yhden sijaan. Štokmanovskojen kaasuprojektiin vaadittavien investointien kokonaissummaksi arvioidaan nyt 30 miljardia dollaria. Expert/EL/

17 Nordea Pankki Suomi Oyj Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 48 konttoria ja toimipistettä 15:ssä Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi

18 TALOUS Naisjohtajat tulevat Teksti Virpi Suoninen Kuva Shutterstock Venäjä on vielä hieman maskuliininen yhteiskunta, jossa on totuttu siihen, että miehet tekevät bisnestä banjan lauteilla votkaryypyn ääressä, sanoo Anna Belova, entinen Siperian hiilienergiayhtiö SUEK:n varatoimitusjohtaja ja nykyinen OAO Sheremetjevon ja Rosselhozbankin hallitusten jäsen. Valtiojohdon huipulla, perinteisessä teollisuudessa tai energia-alalla naisia ei johtotehtävissä vielä paljon näy, mutta muutosta on odotettavissa. Naisten osuus liike-elämän johtotehtävissä kasvaa Venäjällä tasaista tahtia erityisesti uudemmilla aloilla kuten turismissa, kauneuden, muodin ja urheilun maailmassa, media- ja mainosalalla ja kulutustavarakaupassa. PricewaterhouseCoopers ja Venäjän johtajien liitto julkaisivat naistenpäivän alla tekemänsä kyselytutkimuksen naisten uramahdollisuuksista liike-elämässä. Kyselyn mukaan naisten osuus johtotehtävissä on varsinkin viimeisen vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. Vuodesta 2008 naisten osuus johtotehtävissä kasvoi 32 prosentista 43 %:iin. Naistoimitusjohtajien osuus lisääntyi samassa ajassa 9 prosentista 21 prosenttiin. Liike-elämässä Venäjällä naisten perinteinen ammatti on kirjanpitäjä. Yritysten pääkirjanpitäjistä 90 prosenttia on PwC:n mukaan naisia. Markkinointi- ja henkilöstöjohtajista löytyy myös paljon naisia. Uutena trendinä naisten osuus yritysten talousjohdossa on kasvanut. Naistalousjohtajien määrä lisääntyi puolella vuodesta 2008 vuoteen PwC:n kyselyn mukaan naisten valtteja työantajien silmissä on lojaalius ja ahkeruus, eivätkä he vaihda työpaikkaa yhtä 18

19 helposti kuin miehet. Naisjohtajien oman liiton Komitet 20 :n mukaan naiset törmäävät venäläisissä yhtiöissä useammin ennakkoluuloihin kuin kansainvälisissä. Rekrytointifirmoja pyydetään vielä usein etsimään sopivia johtajakandidaatteja vain miesten joukosta ja alaisilta kysyttäessä suurempi osa näkee pomonaan mieluummin miehen. Komitet 20 hallituksen jäsen Belova uskoo, että naisissa elää vielä neuvostoliiton perintönä vaatimaton asenne oman ammattitaidon suhteen, mutta ammattijohtajien yleistyessä naisten asema yrityksissä vahvistuu. Miesten mielestä tärkein edellytys uralla etenemisessä ovat hyvät suhteet, kun taas naisten mielestä ammattitaito, valmiudet oppia ja kasvaa tehtävässä ovat ulkoisia tekijöitä merkittävämpiä. Kokenut Venäjän tuntija Specta Groupin toimitusjohtaja Erik Helin sanoi Visiona Venäjä: Johtamisen haasteet -seminaarissa uskovansa, että nuorten ja naisten nousu liike-elämässä on yksi Venäjän rakennemuutoksen mahdollistajista. Yhteiskunnan muutoshaluja edustaa ainakin Kompanijalehden asiantuntijaraadin laatiman vaikutusvaltaisimpien liikenaisten listan ykkönen Natalia Sindeeva. Sindeeva on itsenäisen Dožd- netti- ja kaapeli-tv-kanavan perustaja ja toimitusjohtaja, yksi slon.ru -uutissivuston ja Serebrjanyi dožd-radiokanavan omistajista. Seuraavat listalla olivat: oligarkki Oleg Deripaskan investointiyhtiö Bazovyi Elementin varatoimitusjohtaja Viktoria Petrova. VTB-pankin hallituksen jäsen Olga Dergunova. Venäjän suurimman pankin Sberbankin hallituksen varapuheenjohtaja Bella Zlatkis. Venäjän suurimpien World Class ja Fiskult-kuntosaliketjujen perustaja ja johtaja Olga Sputsker. Deutsche Bankin Venäjän avainasiakasjohtaja Jelena Loginova. turvallisuusalan holdingyhtiö Bastionin johtaja Jelena Anrejeva. Pietarilaisen Imperatorskij Farforovskij Zavod- posliinitehtaan hallituksen puheenjohtaja Galina Tsvetkova. lentoyhtiö Transaeron pääjohtaja Olga Pleshakova. Lähteet: Kompanija, Kommersant, Komitet 20, Rossijskaja Gazeta 19

20 Mahdollisuuksien Venäjä Venäjän jalkapallokisojen kaupungit valitaan syksyllä Teksti Einari Lumijärvi Kuva Shutterstock Venäjä järjestää jalkapallon MM-kisat vuonna Kisat ovat mittava urakka, sillä lukuisten täysin uusien jalkapallostadionien lisäksi täytyy rakentaa paljon liikenneyhteyksiä, majoituskapasiteettia ja muuta infrastruktuuria. Kokonaiskustannukset nousevat kymmeniin miljardeihin euroihin. SVKK käynnistää oman MM2018-ohjelman, jonka tarkoituksena on auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään mukaan Venäjän MM-kisahankkeeseen. Venäjän alkuperäisen kisahakemuksen mukaan kisat järjestettäisiin 16 stadionilla 13 eri kaupungissa. Listaan tullaan tekemään vielä pientä karsintaa. Ainakin Moskovan alueella sijaitseva Podolsk on kertonut, ettei se aio rakentaa kisastadionia. Muut vielä mukana olevat paikkakunnat ovat Moskova, Pietari, Kaliningrad, Jaroslavl, Nižni Novgorod, Kazan, Saransk, Samara, Jekaterinburg, Volgograd, Donin Rostov, Krasnodar ja Sotši. Lopullinen kaupunki- ja stadionlista on luvattu kertoa syksyllä Käytännössä kaikki stadionit lukuun ottamatta Moskovan Lužnikia tulevat olemaan täysin uusia. Liikenneyhteyksien rakentaminen on koko hankkeen kallein osa. On laskettu, että uusia teitä täytyy rakentaa kilometriä ja rautateitä kilometriä. Lisäksi täytyy modernisoida useita lentoasemia. Nykyiset lentoasemat eivät pysty käsittelemään nopeasti MM-otteluiden mukanaan tuomia matkustajamääriä. Kaikkiin kisakaupunkeihin täytyy rakentaa kisaturisteja varten paljon uutta edullisemman hintaluokan hotellikapasiteettia. Luotijunaverkko tulee olemaan Venäjän jalkapallon MM-kisojen pääasiallinen liikenneyhteys. Koko kisoja varten kaavailtu uusi rataverkko tulee olemaan nopeata rataa. Luotijunaverkon päähaarat ovat Moskova Pietari ja Moskova Jekaterinburg. 20

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Kevät 2016 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI

Kevät 2016 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI 06 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI Tietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish industries.

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Venäjän tulli 2003 200

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Venäjän-kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Venäjän-kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Venäjän-kaupan barometri Syksy 014 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Sisältö YHTEENVETO... VIENTI SUOMESTA VENÄJÄLLE... 4 TUONTI VENÄJÄLTÄ SUOMEEN... 8 LIIKETOIMINTA VENÄJÄLLÄ... 9 VENÄJÄN TALOUS... 1

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Syksy Venäjän-kaupan barometri

Syksy Venäjän-kaupan barometri Venäjän-kaupan barometri Tietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East office of Finnish industries

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 4 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä

Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä Mirja Tiri 16.3.2015 Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä Suomalais-Venäläinen kauppakamari Toimistot Helsingissä, Lappeenrannassa, Pietarissa, Moskovassa ja Jekaterinburgissa 33 työntekijää

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2014 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa (tammi-heinäkuu) = -12% 2 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Vienti Venäjälle Vienti

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa. Sanna Kurronen Lokakuu 2014

Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa. Sanna Kurronen Lokakuu 2014 Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa Sanna Kurronen Lokakuu 2014 Onko Putinin onni kääntynyt? Rahoitussektorin kautta pakotteet purevat Talouskasvua ei ole Rupla kärsii nyt Venäjän heikkoudesta ja öljyn

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Jaana Rekolainen Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat

Jaana Rekolainen Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat Jaana Rekolainen 30.03. 2011 Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat 2 3 4 Suuret teemat Modernisaatio Uusinvestoinnit Suunnittelu ja rakentaminen Teollisuuslaitosten modernisointi Automaatio- ja ohjausjärjestelmät

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP täräyttää Toimintatorstaina Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP viettää vihdoin Toimintatorstaita Tällä viikolla: EKP laskee korkoa BoE odottaa Yhdysvallat: Työmarkkinat tapetilla Suomen BKT supistui Q1:llä?

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/20 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/20 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti keskittymällä

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Venäjä ei nopeasti nouse Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Talous on lamassa Talous supistuu selvästi vuonna 2015 ja yhä 2016 Venäjän talous supistuu tänä vuonna noin neljä prosenttia ja edelleen hieman vuonna

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010 2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010 TAMMI-KESÄKUU 2010 Tammi-kesäkuussa 2010 Marimekko-konsernin liikevaihto laski hieman ja oli 31,8 milj. euroa (32,3 milj. euroa). Liikevoitto parani selvästi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot