Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti. Vieraana Nokian renkaiden Kim Gran Barometri: Venäjän-kaupassa maltillista kasvua

Transkriptio

1 V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 R 2012 Vieraana Nokian renkaiden Kim Gran Barometri: Venäjän-kaupassa maltillista kasvua Venäjän markkinoilla: Raita Sportilta jääkiekkokaukaloita Sotšiin

2 VSuomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys 4 Poimintoja 6 Vieraana Nokian Renkaiden Kim Gran Talous 10 Venäjän-kaupan barometri 12 Millainen on Venäjän talouden tila? 14 Talousuutisia 18 Naisjohtajat tulevat Mahdollisuuksien Venäjä 20 Venäjän jalkapallokisojen kaupungit valitaan syksyllä 22 Bisnesuutisia 26 Voronež on suuri kaupunki keskellä maatalousmaita 28 Raita Sportilta neljä jääkiekkokaukaloa Sotšiin Jäsenyritykset 30 Delores Maassa maan tavalla ja kielellä 32 KPMG Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty Laki ja tulli 34 Juristin palsta Yrtyksen pääjohtajan asema Venäjällä 36 Lakiuutisia 37 Tulliuutisia 38 Vieraskynä 2

3 Menesty Venäjällä PÄÄTOIMITTAJALTA SVKK:n toimintaa 39 Uusia jäseniä 40 Öljykaupunki Permissä on myös IT-klusteri 42 Jäsentapaaminen Metoksella 43 Vienninedistämismatka Nižni Novgorodiin Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 40/2012 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamari-yhdistys SVKK ry käyntiosoite World Trade Center Aleksanterinkatu Helsinki postiosoite PL 800, Helsinki puhelin Etukannen kuva istockphoto Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi, Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p marjut.sirola@svkk.fi Mediakortti / mediakortti Toimituksen sähköposti venla@svkk.fi Paino Forssa Print ISSN Suunnitteletko liiketoiminnan aloittamista tai laajentamista Venäjällä? Lehdestämme löydät vinkkejä siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun suunnitelmat muuttuvat todeksi. Yksi Venäjälle etabloituneiden yritysten malliesimerkki on Nokian Renkaat, joka on juurruttanut Venäjälle menestyksellisesti sekä tuotannon että jakeluverkoston. Sivulta 6 alkaen voit tutustua toimitusjohtaja Kim Granin näkemyksiin Nokian Renkaiden Venäjä-tarinasta. Maassa maan tavalla, mutta unohtamatta omaa kulttuuria ja taustaa, on Delores Interactive Training -kielikoulun toimitusjohtaja Diana Kaaderin neuvo suomalaisille Venäjälle lähtijöille (s. 30). Vaikka monilla aloilla Venäjällä selviytyy myös englannin kielellä, niin silti tie menestykseen ja venäläisten sydämiin, elämän ja kulttuurin ymmärtämiseen avautuu parhaiten kielen taitamisen kautta. Venäjällä liikesuhteet on hyvä varmistaa myös henkilöiden välillä kun osaat edes vähän puhua venäjää, antaa se hyvät lähtökohdat luottamuksen syntymiselle. Kerromme tässä lehdessä myös ulkomaankomennukselle lähtijän haasteista ja siitä miten koko perhettä koskevaan muutokseen olisi hyvä valmistautua. Juttua varten haastattelimme KPMG:n ulkomaille lähtijöiden ja myös kotiin palaavien valmennuksia tekeviä asiantuntijoita Annika Varjosta ja Marianna Heiskaa. Venäjän toimintaympäristön arvaamattomuus askarruttaa monia, mutta toisaalta ison ja ostokykyisen naapurin mahdollisuudet houkuttavat. Maailmanpankin vertailussa (Doing Business 2012), jossa arvioitiin 183:n maan liiketoimintaympäristöä, Venäjä oli vaatimattomasti sijalla 120. Vertailun mukaan Venäjää paremman toimintaympäristön tarjoavat mm. Kiina, Turkki ja Meksiko. Eniten tuntuivat hiertävän rakennuslupiin, sähkön saamiseen ja tulliin liittyvät asiat. Kun SVKK kyseli kevään Venäjän-kaupan barometriin suomalaisyrityksiltä liiketoiminnan ongelmista, niin tullaus, byrokratia ja henkilökunnan löytäminen kipusivat kärkisijoille. Kun ongelmat ja riskit ovat tiedossa, niihin voi varautua jo liiketoimintasuunnitelmia tehtäessä. Toimintaympäristön erityispiirteiden tunteminen on välttämätön pohja menestykselliselle liiketoiminnalle. SVKK:n tehtävä on tarjota tietoa ja auttaa yrityksiä byrokratian viidakoissa. Monta harmia voi välttää, jos apuna on lainsäädännön tai muut viranomaiskäytännöt tunteva asiantuntija. Hyvää tukea ja hyödyllistä vertaistietoa saat myös SVKK:n verkostoitumistilaisuuksista. Jäsenyritystemme monipuolisiin verkostoitumismahdollisuuksiin panostamme jatkossa entistäkin enemmän. Aurinkoista kesää! Pirjo Peltola päätoimittaja 3

4 Poimintoja Suomen Venäjän edustustoihin uudet päälliköt Ulkoasiainneuvos Hannu Himanen aloitti Moskovan suurlähetystön päällikkönä 1. toukokuuta. Himanen siirtyi Moskovaan Suomen pysyvästä edustustosta Genevestä, jossa hän työskenteli Suomen pysyvänä edustajana YK:ssa, WTO:ssa ja muissa Geneven kansainvälisissä järjestöissä vuoden 2008 syyskuusta lähtien. Ennen Geneveen siirtymistä Himanen oli ulkoministeriön hallinnollisista asioista vastaavana alivaltiosihteerinä viisi vuotta. Vuonna 1976 ulkoministeriöön tullut Himanen on palvellut aiemmin Suomen pääkonsulinvirastossa Leningradissa, New Delhin suurlähetystössä, Suomen pysyvässä YK-edustustossa New Yorkissa, Moskovan suurlähetystössä ja Wienin Etyk-edustustossa sekä suurlähettiläänä Jakartassa. Ulkoasiainneuvos Pirjo Tulokas aloittaa Pietarin pääkonsulaatin päällikkönä 1. syyskuuta. Tulokas siirtyy pääkonsuliksi Pietarin pääkonsulaatin kakkosvirkamiehen tehtävästä, jota hän on hoitanut vuodesta 2009.Vuonna 1996 ulkoministeriössä aloittanut Tulokas on työskennellyt aiemmin Suomen suurlähetystöissä Lontoossa ja Vilnassa sekä Suomen Nato-edustustossa Brysselissä. Ulkoasiainministeriö/EL/ Kuva Shutterstock Venäjän suosituimmat radioasemat Russkoje radio 2. Europa Plus 3. Avtoradio 4. Majak 5. Radio Šanson 6. Radio Rossija 7. Dorožnoje radio 8. Radio Datša 9. Retro FM 10. Hit FM Lähde: Wciom.ru Moskova laajenee 1. heinäkuuta M Moskovan lounainen alueliitos tapahtuu virallisesti 1. heinäkuuta. Moskovan ulkoraja ulottuu tuolloin Kalugan alueen rajalle saakka. Uusia alueita liitetään miltei neliökilometriä. Uudelle alueelle kaavaillaan Venäjän suurinta aluerakentamisprojektia vuosikausiin. Rakentaminen pääsee varsinaisesti käyntiin vuonna Uusille alueille rakennetaan mm. asuntoja, yliopistokampuksia, kansainvälinen finanssikeskus ja matkailutoimintoja. Sinne siirtyvät myös kaikki keskushallinnon yksiköt. Aluelaajennus on jaettu kahteen osaan, jotka ovat Moskovan 11. ja 12. hallinnollinen suuralue. Niistä käytetään nimityksiä Novomoskovski ja Troitski. BBC/EL Ilmoittaudu nyt! SVKK:n uusi koulutusohjelma Yritystoiminnan aloittaminen Venäjällä käynnistyy elokuun lopulla. Katso tarkempi ohjelma sivulta 44. Kuva Shutterstock 4

5 Venäläisten matkailu Suomeen kasvoi 28,6 % Venäläiset tekivät viime vuonna matkailutarkoituksessa 14,5 miljoonaa matkaa ulkomaille. Kasvua edellisvuoteen oli 15 prosenttia. Venäläisten matkailu väheni merkittävästi poliittisesti levottomiin arabimaihin sekä tsunamista ja ydinvoimalaonnettomuudesta kärsineeseen Japaniin. Suomi oli viime vuonna venäläisten neljänneksi suosituin ulkomaankohde noin matkalla. Suomen-matkat kasvoivat edellisvuodesta 28,6 prosenttia. Tiedot perustuvat venäläisen matkailualan liiton RST:n (Rossijski sojuz turindustrii) selvitykseen. Vedomosti/EL/ Kuvernöörejä on vaihdettu urakalla M Vedomostilehden mukaan Sverdlovskin alueen kuvernööristä Aleksandr Mišarinista tuli toukokuussa kahdeskymmenes Kremlin tehtävistään tänä vuonna erottama aluejohtaja. Aluejohtaja on vaihtunut Uralilla sijaitsevan Sverdlovskin alueen lisäksi muun muassa Aleksandr Hudilainen Leningradin, Arkangelin, Murmanskin, Jaroslavlin, Volgogradin, Samaran, Moskovan, Primorjen (Vladivostok), Omskin ja Tomskin alueilla sekä Permin aluepiirissä ja Mordvan tasavallassa. ja viimeksi Karjalan tasavallan vt. kuvernööriksi nimitettiin Aleksandr Hudilainen. Nimitettyjen kuvernöörien toimikausi on viisi vuotta. Uuden lain mukaan kuvernöörit valitaan jatkossa suoralla kansanvaalilla. Ensimmäinen mahdollinen vaalipäivä on lokakuussa. Tuolloin on mahdollista valita kansanvaalilla kuvernöörit alueille, joilla nykyisten aluejohtajien virkakausi päättyy kesän ja loppuvuoden aikana. Vedomosti, RBK/EL/ vuotiaalle moskovalaistytölle patentti M 10-vuotiaasta moskovalaistytöstä Anastasia Rodiminasta on tullut Venäjän nuorin patentoija. Anastasia sai valtiollisen Rospatentin myöntämän patentin graafiseen painamiseen liittyvään metodiin. Keksintö syntyi sattumalta. Anastasia oli tekemässä graafisia vedoksia käyttäen tapaa, jossa painoväreillä tehdään ensin maalaus sileälle laatalle ja sen jälkeen maalatun laatan päälle asetetaan paperi, johon värit tarttuvat esimerkiksi prässiä käyttäen tai käsillä painellen. Anastasia kuitenkin unohti laatan päällyspapereineen auringonvaloon datšan kuistille. Kun hän tuli takaisin, värit olivat kuivuneet ja kiinnittyneet paperiin ainutlaatuisella tavalla. Anastasian isoisä auttoi tyttöä hankkimaan patentin tälle metodille. Ainakin yksi iso mainostoimisto on kiinnostunut teknologiasta, sukulaiset kertovat. Samoin keksinnöstä on kiinnostunut neurologinen sairaala, joka haluaisi käyttää menetelmää taideterapiassa. Tyttö itse sanoo, että hän aikoo tehdä siskonsa kanssa lapsille tarkoitetun pelin, jossa keksinnöllä on olennainen osa. Aikaisempi nuori patentoija Venäjällä oli 11-vuotias angarskilainen Vladislav Koren. Hän kehitteli uudentyyppisen autoradan. Moskovski Komsomolets/EL/

6 VIERAANA Kim Gran Nokian Renkaat vauhdissa Venäjällä Teksti Pirjo Peltola Kuva Nokian Renkaat Nokian Renkaiden etabloituminen Venäjälle on menestystarina ja malliesimerkki tuotannon sulauttamisesta venäläiseen toimintaympäristöön. Tarina alkoi jo yli sata vuotta sitten, silloin tosin myyntihittinä olivat Suomen Gummitehtaan kalossit, joita kaupiteltiin Pietarin herrasväelle. Tänä päivänä Nokian renkaat on alansa markkinajohtaja Venäjällä ja myös suurin premium-renkaiden valmistaja. Tärkeimpiä tuotteita ovat henkilöautojen renkaat ja erityisesti talvirenkaat. Nyt kun länsimaiset autot ovat lisääntyneet Venäjällä, niin talvirenkaat käyvät hyvin kaupaksi, vaikka Venäjällä ei olekaan lakisääteistä talvirengaspakkoa, kertoo Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Kim Gran. Nokian Renkaiden Venäjän valloitus perustuu hyvin vahvasti vuodesta 2000 alkaen yhtiötä luotsanneen Kim Granin visioon. Kun tulin tähän hommaan noin 12 vuotta sitten, niin olin sitä mieltä, että Venäjä on ehdottomasti tulevaisuuttamme ja ryhdyimme tosissamme satsaamaan sinne. Siihen mennessä Gran oli jo perusteellisesti tutustunut itänaapurin rengasmarkkinoihin kierrettyään 90-luvun puolivälissä kaikki alan tehtaat, jotka Venäjältä löytyivät. Vaikka pohjatyöt oli tehty, niin oikeaa toimintamallia hakiessaan myös Nokian Renkaat joutui jonkin verran maksamaan oppirahoja. Harjoittelimme ja teimme kaikki ne virheet, jotka yleisesti liittyvät Venäjäntoimintaan, kunnes uskalsimme perustaa sinne oman tehtaan, Gran muistelee. Vsevoložkin tehtaan ensimmäinen vaihe valmistui 2005 ja sen tuotantokapasiteetti oli noin 4 miljoonaa rengasta vuodessa. Olemme koko ajan laajentaneet ja rakentaneet vaiheittain lisää. Jo noin 2,5 vuotta ensimmäisen tehtaan rakentamisesta oli tarve rakentaa puolitoistakertaa isompi ja ajattelimme, että se riittäisi. Nyt on kulunut viitisen vuotta ja rakennamme jälleen. Tässä kolmannessa vaiheessa tuotantoa lisätään noin kuudella miljoonalla renkaalla. Muutaman vuoden takainen lama aiheutti rajun pudotuksen myös Nokian Renkaiden myyntiluvuissa. Gran kertoo, että kesti kaksi vuotta päästä takaisin entiselle tasolle. Tällä hetkellä kasvunäkymät ovat hyvät. Ohjaimet omiin käsiin Nokian Renkaiden etabloitumisen oppimisprosessiin kuuluivat muun muassa vuonna 2003 perustettu yhteisyritys, jolla oli tuotantoa Kirovissa ja Voronežissa, sekä osakkuus Jaroslavlin rengastehtaassa. Näiden kokemusten jälkeen olemme olleet vahvasti sitä mieltä, että Venäjällä menestyy, kun pitää kaikki langat omissa käsissä. Paras toimintamalli on kokonaan itse omistettu yritys. Sen sijaan, että yrittää yhteistyrityksen kautta sovittaa yhteen eri yhtiöiden tavoitteita, on helpompi palkata omaan yritykseen venäläisiä ihmisiä ratkaisemaan ongelmia, joita kuvittelee mahdollisen partnerin ratkaisevan. Mielestäni yhteisyrityksessä partneri ei niinkään ratkaise ongelmia, vaan lisää niitä. Gran korostaa, että menestyksen avain Venäjällä on osaava venäläinen henkilökunta. Paikallinen henkilökunta on ollut myös se ratkaiseva ero, jolla Nokian Renkaat on saanut etumatkaa kilpailijoista. Olemme palkanneet paikallista väkeä, antaneet heille riittävästi toimivaltaa ja resursseja sekä sen lisäksi auttaneet heitä kaikin tavoin onnistumaan. Paikalliset ihmiset tuntevat maan kulttuurin, ajatusmaailman ja byrokratian. He tietävät riskit ja osaavat suhteuttaa ne oikein. He osaavat parhaiten johtaa venäläistä organisaatiota, sillä he tietävät, miten asiat siellä toimivat ja miten ne tulee ratkaista, Gran selvittää. Granin mielestä toimintamalli, jossa lännestä lähetetään management johtamaan Venäjän toimintoja, on tuhoon tuomittu tai ainakin onnistumisen mahdollisuudet ovat heikommat kuin organisaation, jonka johtoon on löydetty hyviä paikallisia ihmisiä. Nokian Renkaiden Venäjän tehtaalla ei linjatehtävissä ole yhtään suomalaista, vaan käytännön johtaminen on täysin venäläisen johdon käsissä. Gran myöntää, että Nokian Renkailla oli myös paljon onnea henkilökunnan rekrytoinnissa. Ensin löysimme tehtaalle hyvän vetäjän Andrei Pantioukhovin, joka on edelleenkin Venäjän toimintojemme johtaja. Hänen tuekseen keräsimme nuoria ihmisiä, joilla oli riittävä koulutustaso ja jotka kaikki olivat työskennelleet länsimaisessa yhtiössä. Itse asiassa suurin osa johtotiimistäm- 6

7 7

8 me on tullut Coca Colalta. Luoteis-Venäjän Coca Colan kakkosketjusta tuli meidän ykkösketjumme, Gran naurahtaa. Limonadiopit ovat Granin mukaan istuneet erittäin hyvin myös rengastehtaan toimintaan. Olemme lähteneet siitä, että meillä ei ole opittavaa muilta rengasfirmoilta, vaan ihan muilta aloilta. Hakkapeliitta Village Yksi tärkeimmistä Nokian Renkaiden sitoutumisen osoituksista työntekijöitä ja venäläistä yhteiskuntaa kohtaan on ollut henkilökunnalle rakennettu Hakkapeliitta Village -asuinalue. Gran kertoo, että asia lähti kehittymään, kun hän sattumalta kuuli Putinin televisiopuheessaan mainitsevan, että asuntopula on Venäjän suurin sosiaalinen ongelma. Jäin tätä miettimään. Seuraavana päivänä meillä oli Venäjällä johtoryhmän kokous ja kysyin siellä meidän ihmisiltä, miten työntekijämme asuvat ja onko asia oikeasti ongelma, Gran muistelee. Ideasta ryhdyttiin toimeen ja työntekijöiden asuinoloista tehtiin tutkimus, jonka mukaan tehtaan keski-iältään noin 28-vuotiaista työntekijöistä yli puolet asui joko vanhempien nurkissa tai muuten vaikeissa oloissa. Ajattelimme, että jos jo tehtyjen noin 500 miljoonan investointien lisäksi rakennamme muutaman talon, niin se maksaa noin 10 miljoonaa euroa, millä ei tässä kokonaisuudessa ole meille suurta merkitystä, mutta vaikutus, mikä lisäinvestoinnilla saadaan työnantajan imagoon ja henkilökunnan pysyvyyteen, on tosi tärkeä. Asunto-ohjelma on vankistanut Nokian Renkaiden asemaa myös viranomaisen silmissä ja tietenkin myös lisännyt työpaikan houkuttelevuutta. Nyt valmiina on noin 180 asuntoa ja rakenteilla on neljä uutta kerrostaloa. Asunnot ovat omistusasuntoja, jotka myydään henkilökunnalle omakustannushintaan. Ohjelma on mahdollistanut monelle oman asunnon hankinnan, mikä olisi muuten ollut mahdotonta. Tätä on käytetty Venäjällä myös esimerkkinä siitä, miten länsimaisen yhtiön pitäisi siellä toimia. Hyvät suhteet kaikilla tasoilla Jotta Venäjällä menestyisi, on erittäin tärkeää pitää suhteet viranomaisiin kunnossa. Sen oppivat tietämään kaikkia, jotka Venäjän-kaupan parissa toimivat. Korruptiota ei ole saatu kitkettyä Venäjältä, mikä askarruttaa monia investointia harkitsevia. Granin mukaan eri tasoilla rakennettujen suhteiden ja verkostojen merkitys on erityisen ratkaisevaa siinä, että voi harjoittaa menestyksellistä liiketoimintaa puhtaasti ja laillisesti. Hyvät suhteet eivät rakennu pelkästään puheiden kautta, tarvitaan myös tekoja. Nokian Renkailla näitä tekoja ovat olleet panostukset työntekijöiden parempaan asumiseen, mutta ehkä vielä suurempaa myötämielisyyttä viranomaisissa on herättänyt kaupallinen toimintatapa. Emme ole siellä vain ottamassa rahaa ulos, vaan jalostamme venäläisistä raakaaineista paikallisella työvoimalla ja osaamisella tavaraa, joka myydään kovaan hintaan ulkomaille, Gran selvittää. Itse asiassa olemme suurin kestokulutushyödykkeiden viejä Venäjällä. Venäjän tehdas on ollut ihan alusta lähtien osa tuotantomme kokonaisrakennetta, eikä vain Venäjää varten, sillä puolet siellä valmistetusta tavarasta myydään länteen. Paikallisia resursseja laajalla rintamalla hyödyntävä toimintapa on antanut suhdetoiminnalle hyvät lähtökohdat. Se tosiasia, että viemme paljon ulos, on luonut mahdollisuuden myös federaatiotason vaikuttamiseen, Gran lisää. Tehokas jakeluverkosto Näemme itsemme enemmän kuluttajatavarayhtiönä kuin teollisuutena. Sanon usein, että toimimme Mac Donalds -mallilla. Haluamme toimia suoraan kuluttajapinnassa. Meille imago, brändi ja mielikuvat ovat äärettömän tärkeitä asioita. Vaikka yleisesti venäläisten kulutustavaroiden laatu ei ole kerännyt mainetta maailmalla, niin Gran vakuuttaa, että Made in Russia -leima autonrenkaissa, ei millään lailla näy ostokäyttäytymisessä. Laadun takeena on myös kansainvälisesti vahva brändi. Se on vanhakantaista ajattelua. Myymme Venäjältä renkaita yli 50 maahan. Yhtä lailla pitäisi kysyä, missä Niken lenkkitossut on tehty. Maantieteellinen paikka ei ole oleellinen, vaan sillä on enemmänkin merkitystä, millainen on tehdas ja osaaminen ja miten toimintaa johdetaan. Venäjällä rengasmarkkinat ovat varsin kilpaillut, sillä läsnä ovat kaikki tunnetut rengasmerkit. Miten Nokian Renkaat on varmistanut markkinajohtajuuden? Riittävätkö siihen tehokas brändäys ja mielikuvamarkkinointi? Vähemmän tunnettu toimintamme on jakeluverkostomme. Olemme ensimmäisenä rengasyhtiönä tuoneet Venäjälle oikean rengasliikkeiden ketjun. Kun aloitimme siellä, niin jakelutie oli todella huonosti kehittynyt. Renkaita myytiin toreilla. Nyt 8

9 meillä on entisen Neuvostoliiton alueella Vianor-rengasketjumme liikkeitä jo 300:ssa kaupungissa, yhteensä noin 500 myymälää. Viime vuonna avasimme 60 uutta myymälää. Koko maan kattava jakeluverkosto on liiketoiminnallemme erittäin tärkeä, Gran painottaa. Renkaita Venäjällä kulutetaan myös jatkossa, sillä Granin arvion mukaan Venäjällä myydään tänä vuonna noin kolme miljoonaa autoa. Määrä on kuusinkertainen verrattuna Pohjoismaiden automyyntiin. Myös Venäjän autoteollisuus vahvistuu jatkuvasti. Gran toteaa, että kymmenestä myydyimmästä automerkistä jo yhdeksän valmistetaan Venäjällä. Tällä hetkellä yksi iso Venäjä-liiketoimintoihin vaikuttava asia on Venäjän WTO-jäsenyyden toteutuminen. Miten se vaikuttaa Nokian Renkaiden toimintaan? Tällä hetkellä tuontirenkaille on 20 prosentin tulli, mikä putoaa vaiheittain seuraavan viiden vuoden aikana 10 prosenttiin, eli noin kaksi prosenttia vuodessa. En näe sillä mitään varsinaista vaikutusta meidän bisnekseemme. Käytännössä tulli on ollut siellä suojaamassa vanhaa perinteistä venäläistä rengasteollisuutta kiinalaisia vastaan, ei meitä, Gran selvittää. Talouden nopeat käänteet Vaikka edellinen talouskriisi jarrutti tuntuvasti myös Nokian Renkaiden vauhtia Venäjällä, niin toimitusjohtaja tuntuu suhtautuvan näihin talouden usein jyrkkiinkin vaihteluihin varsin tyynesti. Ei voi odottaa, että Venäjän kehitys olisi hitaasti ja tasaisesti kasvava viiva. Siellä mennään joko lujaa ylöspäin tai lujaa alaspäin. Kun lähtee Venäjälle, niin pitää varautua siihen, että oma bisnesmalli ja toimintapa kestävät sekä nousun että pudotuksen. Gran näkee, että erilaiset kriisitilanteet voivat avata bisnekselle myös uusia mahdollisuuksia. Olen omalle väellemme puhunut siitä, että kun tulee pudotus, niin silloin on parasta aikaa olla aktiivinen. Moni yritys tekee sen virheen, että lähtee pakoon juuri silloin, kun markkinat avautuvat. Ainakin meille erilaiset kriisitilanteet kuten vuoden 1998 devalvaatio ja edellinen talouskriisi ovat olleet aikaa, jolloin olemme erityisen paljon vahvistaneet asemaamme. Kun muut ovat olleet passiivisia, niin me olemme jatkaneet toimintaamme, mikä on antanut mahdollisuuden kehittyä. Gran harmittelee, että yritykset toimivat usein lyhytjännitteisesti. Ne lähtevät naapurimaan markkinoille suuren innostuksen vallassa, mutta heti kun tulee pudotus, niin petytään ja vetäydytään markkinoilta. Liian usein näihin varsin ennustettaviin riskeihin ei ole varauduttu henkisesti eikä toimintamallissa. Joka tapauksessa pudotus tulee keskimäärin kaksi kertaa 10 vuodessa. Pitäisi vain ymmärtää, että kokonaispakettiin kuuluvat hyvät ja huonot ajat. Venäläiset asiakkaat, rahoitus ja kaikki muu bisnekseen liittyvä ovat aika sekaisin pudotusvaiheessa. Juuri silloin pitäisi pystyä tukemaan omia verkostojaan ja asiakkaitaan, eikä hylätä niitä. Yritys tekee itsemurhan, kun yrittää puristaa kivestä rahaa silloin, kun sitä ei ole. Kun malttaa mielensä, saattaa hyvinkin luoda henkilökohtaisen ja kestävän suhteen, joka on Venäjällä erityisen tärkeää, Gran tykittää. H SERTIFIOINTI JA TULLAUS Tulliliiton sertifikaatit Sertifiointi Kazakstaniin Sertifiointi Venäjällä Sertifiointi Valko-Venäjälle ja Ukrainaan Selvitämme vaadittavat asiapaperit vientiä, käyttöönottoa ja myyntiä varten sekä hoidamme tarvittavat sertifikaatit ja asiapaperit. Ota yhteyttä! Markinvest Oy Lahti +358 (0) pekka.peltonen@markinvest.fi 9

10 Talous Venäjän-kaupan barometri Suomen vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna 13 % vienti Saksaan ja Ruotsiin laski 12 % Kevään barometritulokset osoittavat, että vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä kasvoivat maltillisesti tai pysyivät ennallaan. Tämä koskee kaikkia toimialoja paitsi teollisuutta, jossa kasvu on sakannut jo jonkin aikaa. Tulevaisuudelta odotetaan positiivista kehitystä ja maltillista kasvua, joka perustuu ostovoiman maltilliseen kasvuun Venäjän talouskasvun myötä. Haasteista tullaus ja Venäjän liiketoimintaympäristön byrokraattisuus ovat pysyneet suurimpina ongelmina. Henkilöstön rekrytointi on noussut kolmanneksi suurimmaksi haasteeksi. Investoinnit Venäjälle noudattavat vanhaa kaavaa: neljännes on investoinut, kolmannes aikoo investoida. Uutena kysymyksenä barometrissä oli yritysten liiketoiminnan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Suurin osa hakee myynnin kasvua Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa ja viennissä. MITEN ON MENNYT? ETalvella ja alkukeväällä vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä olivat pääsääntöisesti positiivisia, sillä kasvua oli viejistä 39 prosentilla ja liiketoimintaa Venäjällä harjoittavista 48 prosentilla vastaajista. Status quo oli syksyyn verrattuna aavistuksen verran suurempaa, sillä viejistä 49 prosentilla ja Venäjällä toimivista yrityksistä 39 prosentilla bisnes oli pysynyt ennallaan. Palvelualat pärjäsivät parhaiten, kaupan alalla liiketoiminta Venäjällä enemmistölle kasvoi, mutta teollisuudessa molemmissa toimintamuodoissa kasvu laski. Pienet ja keskisuuret yritykset pärjäsivät aikaisempaa paremmin, mutta suurilla yrityksillä kasvu niin viennissä kuin Venäjän-liiketoimissa sakkasi. Vienti Venäjälle viimeisten 6 kk aikana ja viennin haasteet (206 vastaajaa) Yleiskuva viennistä Venäjälle on positiivinen: 39 prosentilla se on kasvanut ja 49 prosentilla pysynyt entisellään. Palvelualoilla kehitys on ollut parasta kun taas teollisuudessa viennin kehitys heikkeni. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ollut havaittavissa suuria muutoksia, suurilla yrityksillä sen sijaan oli ongelmia. Tullaus on pitänyt ykköspaikkansa haasteiden joukossa, se kiusaa eniten teollisuuden yrityksiä. Byrokratia, josta kärsii eniten kaupan ala, on pysynyt toisella sijalla. Kolmanneksi suurimmaksi ongelmaksi on noussut kuljetus ja logistiikka, joissa ongelmia koki 13 prosenttia vastaajista. Liiketoiminta Venäjällä viimeisten 6 kk aikana (175 vastaajaa) Yleisesti ottaen liiketoiminnassa Venäjällä ei tapahtunut suurta muutosta syksyyn verrattuna. Vajaalla puolella liiketoiminnassa on ollut kasvua ja 39 prosentilla liiketoiminta on pysynyt entisellään. Kaupan ja palveluiden aloilla liiketoiminta on kehittynyt parhaiten, mutta teollisuudessa alamäki on jatkunut syksystä Samoin kuin viennissä, tullaus on liiketoiminnassa Venäjällä suurin ongelma. Toiseksi eniten yrityksiä vaivaa byrokratia, erityisesti kaupan alalla. Henkilökunnan löytäminen on noussut kolmanneksi suurimmaksi haasteeksi, erityisesti kaupan alalla; syksystä 2011 sen osuus on noussut 9 prosentista 18 prosenttiin. MITKÄ OVAT ODOTUKSET? ELähitulevaisuuden odotukset viennin ja liiketoiminnan kehittymiselle ovat syksyyn verrattuna kasvaneet voimakkaasti, vaikka suurin osa vastaajista kallistuukin maltillisen kasvun puoleen. Supistumista odottaa harva. Odotukset ovat positiiviset kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti liiketoimintaa Venäjällä harjoittavilla kaupan alan yrityksillä. Pienet ja keskisuuret yritykset odottavat kasvua niin viennissä kuin liiketoiminnassa Venäjällä. Teollisuusyritysten odotukset ovat vahvimmat Venäjän liiketoiminnassa ja viennissä odotukset ovat syksyn 2011 tasolla. Viennin kehittyminen Venäjälle (206 vastaajaa) Lähitulevaisuuden näkymät ovat aikaisempaa valoisammat: 64 prosenttia vastaajista odottaa kasvua ja 29 prosenttia uskoo viennin pysyvän nykyisellä tasolla. Kasvuodotukset ovat positiiviset kaikilla aloilla. Teollisuuden odotukset ovat kovimmat, palvelualoilla ollaan myös varsin optimistisia, kun taas kaupan ala on maltillisempi. Enemmistö pienistä ja keskisuurista yrityksistä odottaa vientinsä kasvavan, mutta suuret yritykset ovat varovaisia. Liiketoiminnan kehittyminen Venäjällä (175 vastaajaa) Odotukset Venäjällä tapahtuvan liiketoiminnan kasvulle ovat vientiä optimistisemmat: kasvua odottaa 69 prosenttia vastaajista. Optimistisuuden kasvu selittyy sillä, että 15 prosenttia enemmän vastaajista kuin syksyllä odottaa liiketoiminnan kasvavan jonkin verran ja supistuvaa liiketoimintaa odottaa enää harva (3 prosenttia). 10

11 VENÄJÄN TALOUS (300 vastaajaa) EViennin ja liiketoiminnan valoisat kasvuodotukset perustuvat pitkälti Venäjän talouden kasvuodotuksiin, jotka ovat nousseet merkittävästi syksystä Toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta kasvun odotetaan kuitenkin olevan maltillista. 71 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Venäjän talous kasvaa jonkin verran. INVESTOINNIT VENÄJÄLLE (300 vastaajaa) EUus- ja lisäinvestointeja Venäjälle on tehnyt reilu neljännes vastaajista. Joka kolmas suunnittelee tulevia investointeja. Toteutuneet uus- ja lisäinvestoinnit 26 prosenttia vastaajista on tehnyt uus- tai lisäinvestointeja Venäjälle viimeisen puolen vuoden aikana, 17 prosenttia tytäryritykseen, 5 prosenttia tuotantolaitokseen, 3 prosenttia myymälään ja 3 prosenttia yhteisyritykseen. Investointeja on tehnyt kaikilla toimialoilla prosenttia vastaajista. Suuret yritykset ovat investoineet eniten: 38 prosenttia vastaajista (pienistä yrityksistä 23 prosenttia ja keskisuurista 25 prosenttia). Aiotut uus- ja lisäinvestoinnit 28 prosenttia vastaajista aikoo tehdä uusja lisäinvestointeja seuraavien kuuden kuukauden aikana. 21 prosenttia harkitsee tytäryhtiön perustamista, 4 prosenttia sekä tuotantolaitokseen että yhteisyritykseen sijoittamista. Myymälään aikoo sijoittaa 2 prosenttia. Palvelualat (32 prosenttia vastaajista) ja suuret yritykset (36 prosenttia vastaajista) ovat jonkin verran muita innokkaampia perustamaan tytäryrityksiä. YRITYSTEN TAVOITTEET SEURAAVILLE 12 KUUKAUDELLE (300 vastaajaa) EKysyttäessä yrityksiltä näiden liiketoiminnan tavoitteista seuraavalle vuodelle, odotetusti ykköseksi nousee myynnin lisäys nykyisillä toiminta-alueilla. Palvelualat ja pienet yritykset ovat kärjessä. Vientiä haluavat lisätä erityisesti teollisuus- ja keskisuuret yritykset. Kannattavuuden kasvua hakevat kaupan alan yritykset ja suuryritykset. Alueellinen laajentuminen kiinnostaa suuria yrityksiä ja kauppaa. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mirja Tiri, puh Tutkimuksen taustatietoja: Barometri-tutkimus suoritettiin Suomessa maalis-huhtikuun vaihteessa Tutkimuksen suoritti Taloustutkimus Oy. Kyselyyn vastasi 300 yritysedustajaa, joista 96 % edusti päällikkö- ja johtajatasoa, 3 % toimihenkilöitä. Vastaajien toimialoista 60 % oli teollisuuden ja rakentamisen, 29 % palvelu-, suunnittelu- ja logistiikka-alojen ja 11 % kaupan alan edustajia. Vastaajista 58 % oli pieniä alle 50 hengen yrityksiä, 23 % keskisuuria ( työntekijää) ja suuria (yli 250 työntekijää) oli 19%. RUSSIA CONSULTING Interim Management Accounting Tax HR Office IT 11

12 TALOUS Millainen on Venäjän talouden tila? Teksti Seija Lainela, Suomen Pankki, Bofit Venäjän valtiontalous on suhteellisen hyvässä kunnossa. Valtiolla on vain vähän velkaa julkisen velan suhde BKT:hen on noin 10 %. Lisäksi federaatiobudjetti on ollut ylijäämäinen vuodesta 2000 lähtien lukuun ottamatta taantuman aiheuttamia vajeita vuosina 2009 ja Hyvään tilanteeseen ovat vaikuttaneet paitsi Venäjän harjoittama tiukka budjettipolitiikka myös 2000-luvulla poikkeuksellisen nopeasti kasvaneet energiaverotulot. Energiaverotulot ovat toisaalta myös ongelmallisia. Raakaöljyn ja maakaasun tuotannosta ja viennistä kannettavat verot muodostavat nykyään jo noin puolet federaatiobudjetin tuloista. Näiden verojen suuruus riippuu energian kulloisestakin maailmanmarkkinahinnasta, joka voi vaihdella voimakkaastikin. Seurauksena myös federaation budjettitulot voivat vaihdella huomattavasti. Jos öljyn hinta alenee, se näkyy valtion tuloissa lähes välittömästi. Hallitus on tämän vuoksi 2000-luvun alusta aina viime vuosiin asti harjoittanut erittäin maltillista budjettipolitiikkaa ja kasvattanut budjettimenoja paljon tulojen kasvua hitaammin. Maltillisen budjettipolitiikan peruspilarina on ollut vararahastojen kerääminen verotulojen vaihteluita tasaamaan. Budjetin ulkopuoliseen vararahastoon alettiin vuodesta 2004 lähtien siirtää energiaverotuloja siltä osin kuin raakaöljyn maailmanmarkkinahinta ylitti tietyn normaalitasona pidetyn hinnan. Myöhemmin rahasto jaettiin kahtia reservirahastoon ja kansallisen hyvinvoinnin rahastoon. Reservirahastoon kerättiin varoja käytettäväksi budjetin menojen kattamiseen niinä vuosina, kun raakaöljyn hinta on alhaalla. Rahastoa kartutettiin aina siihen asti, kunnes sen suuruus oli 10 % BKT:stä. Tämän jälkeen budjettiylijäämillä alettiin kartuttaa ns. kansallisen hyvinvoinnin rahastoa, johon kerätään varoja pitkän tähtäimen tarvetta varten mm. tulevaisuuden eläkemenoja rahoittamaan. Vararahasto käyttöön Vuonna 2008 maailmantalous ajautui taantumaan ja raakaöljyn hinta romahti. Tämä romahdutti myös Venäjän energiaverotulot ja budjetti kääntyi alijäämäiseksi vuosina 2009 ja Alijäämien suuruus ko. vuosina oli 6 % ja 4 % bruttokansantuotteesta. Reservirahaston varojen avulla budjetin alijäämät pystyttiin rahoittamaan ilman, että valtio merkittävästi velkaantui tai että menoja olisi tarvinnut karsia. Päinvastoin, valtion käynnistämät elvytystoimet lisäsivät budjetin menoja. Reservirahaston arvo oli huipussaan vuoden 2008 kesällä noin 143 mrd. dollaria, josta se väheni vuoden 2010 loppuun mennessä noin 25 mrd. dollariin sitä mukaan kun varoja siirrettiin budjettiin. Reservirahastoa alettiin kartuttaa uudelleen vuoden 2012 alussa, jolloin sinne siirrettiin vuoden 2011 budjettiylijäämiä. Maaliskuun 2012 lopussa reservirahastossa oli varoja 62 mrd. dollaria eli noin 3 % BKT:stä. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoja ei taantuman aikana käytetty budjettimenojen rahoittamiseen, mutta niitä sijoitettiin pitkäaikaisiksi talletuksiksi Venäjän pankkisektorille. Muutoin vararahastojen varat on sijoitettu ulkomaille vähäriskisiin kohteisiin periaatteessa samalla tavoin kuin Venäjän valuuttavaranto. Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa oli maaliskuun 2012 lopussa 90 mrd. dollaria. Budjettipolitiikka kevenee Kasvaneiden öljytulojen vaurastettua Venäjää budjetin menoja alettiin lisätä aiempaa nopeammin 2000-luvun puolivälin jälkeen. Erityisesti menoja suunnattiin sosiaalisesti tärkeisiin kohteisiin kuten matalapalkkaalojen palkankorotuksiin ja eläkkeiden nostoon. Vuoteen 2008 mennessä federaatiobudjetin menot olivat kasvaneet niin, että niiden osuus BKT:stä oli 18 %. Seuraavana vuonna budjettimenojen BKT-osuus oli suurimmillaan, mihin osaltaan vaikutti taantuma-ajan BKT:n pudotus. Vuonna 2011 federaatiobudjetin menojen suhde BKT:hen supistui runsaaseen 20 prosenttiin. Koko julkisen sektorin eli federaatioja aluebudjettien sekä sosiaalirahastojen yhteenlasketut menot olivat noin 37 % BKT:stä. Osuus on kansainvälisessä vertailussa lähellä OECD-maiden runsaan 40 prosentin keskiarvoa. Vuodesta 2012 lähtien budjetin menoja kasvatetaan jälleen, mihin osin ovat olleet syynä maaliskuun 2012 presidentinvaalit. Tällä kertaa menonlisäykset koskevat paitsi sosiaalimenoja myös puolustussektoria. Vaalien alla tuleva presidentti Vladimir Putin lupasi seuraaville vuosille vielä enemmän menojen lisäyksiä erityisesti matalapalkka-alojen palkankorotuksiin. Vaikka valtiontalouden lyhyen tähtäimen tila on hyvä ja budjetin ennustetaan olevan kuluvana vuonna viime vuoden tapaan ylijäämäinen (ylijäämän suuruus oli 12

13 Lähde: Venäjän finanssiministeriö Lähde: Bloomberg ja Venäjän finanssiministeriö Tulot Menot Jäämä Federaatiobudjetin tulot, menot ja ylijäämä, %/BKT, Urals-öljyn hinta (vasen akseli) ja vararahastojen arvo (oikea akseli), viime vuonna 0,8 % BKT:stä), on julkisten menojen kasvattaminen tehnyt budjetista entistä herkemmän kansainvälisten suhdanteiden vaihteluille. Federaation kuluvan vuoden budjetti on tasapainossa, jos venäläisen Urals-raakaöljyn vuoden hintakeskiarvo on 117 dollaria tynnyriltä eli korkeampi kuin koskaan aiemmin historiassa. Urals-öljyn toteutunut hinta on alkuvuonna ollut 117 dollarin tienoilla. Tavoitteena tasapaino Finanssiministeriön arvion mukaan federaation budjetti on alijäämäinen vuosina 2013 ja 2014, sillä raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan ei odoteta pysyvän nykyisellä korkealla tasollaan. Ministeriö on laskenut, että raakaöljyn 10 dollarin hinnanmuutos muuttaa budjetin tuloja 600 miljardilla ruplalla (15 mrd. eurolla). Viime vuonna budjetin tulot olivat mrd. ruplaa (290 mrd. euroa) ja menot mrd. ruplaa (282 mrd. euroa). Uuden presidentin Vladimir Putinin valtiontaloutta koskevien tuoreiden linjausten mukaan federaatiobudjetti on tasapainotettava vuoteen 2015 mennessä. Vaatimus on erittäin kova, kun otetaan huomioon raakaöljyn hintakehityksen epävarmuus ja viimeaikaiset lupaukset budjettimenojen kasvattamisesta. Menokurin vahvistamiseksi ollaan palaamassa vararahastojen säännönmukaiseen kartuttamiseen, mutta uudenlaisten periaatteiden mukaan. Finanssiministeriö ehdottaa, että rahastoihin siirretään öljyn, öljytuotteiden ja maakaasun tuotanto- ja vientiverotuloja siltä osin kuin öljyn hinta on korkeampi kuin maailmanmarkkinoiden viimeisten kymmenen vuoden keskihinta. Jos hinta on tätä alempi, ei rahastoa kartuteta. Urals-öljyn viimeisten 10 vuoden keskihinta on 61 dollaria tynnyriltä. Jos rahastointiperiaatetta alettaisiin soveltaa tällä hinnalla ensi vuoden budjetista lähtien, merkitsisi se menojen leikkausta lähes puoleen tämänvuotisesta. Siksi finanssiministeriö ehdottaa, että seuraavat kolme vuotta ovat siirtymäaikaa, jolloin vararahastoihin ohjataan pienempi osa tuloista (esim. ensi vuonna rahastoihin siirrettäisiin verotulot öljyn hinnan 102 dollaria ylittävältä osalta). Perimmäinen kysymys: talouden uudistaminen Hallitus ei ole yksimielinen rahastojen kartuttamisperiaatteesta, ja talousministeriö on ehdottanut kevyempää periaatetta kuin finanssiministeriö. Itse asiassa vastakkain on kaksi erilaista talouden kehittämislinjausta, ja kysymys on siitä, millaisella politiikalla voidaan parhaiten ajanmukaistaa Venäjän talouden rakenteita ja nopeuttaa talouden kasvua. Vuosien taantuman seurauksena hallituksen piirissä alettiin vakavasti pohtia keinoja talouden energiariippuvuuden vähentämiseksi ja kasvun uusien lähtökohtien löytämiseksi. Talousministeriö kannattaa linjaa, joka sallisi vuotuiset budjettivajeet, joiden suuruus on enintään 2 % BKT:stä, sekä julkisen velan kasvun enintään 25 prosenttiin BKT:stä. Ministeriön mukaan tällainen politiikka mahdollistaisi talouden rakenneuudistusten rahoittamisen ja saisi aikaan talouskasvun pysymisen runsaassa neljässä prosentissa. Finanssiministeriön kanta on, että valtiontalouden tasapaino on ensimmäinen edellytys talouden kehittymiselle ja että julkista velkaa ei ole syytä kasvattaa yli 15 prosentin BKT:stä. Talousministeriön mukaan tällainen linja johtaisi BKT:n hitaampaan, runsaan kolmen prosentin vuosikasvuun sekä siihen, että kaikkia uuden presidentin lupaamia menolisäyksiä ei voitaisi toteuttaa. Selvyyttä politiikkalinjauksiin saadaan, kun uusi hallitus on muodostettu ja sen ohjelma hahmottunut. H 140 Urals, USD/tynnyri Urals Rahastot, mrd. USD

14 talousuutisia Suomen ja Venäjän välinen kauppa vuonna 2011 Vuonna 2011 Suomen vienti Venäjälle jatkoi elpymistä talouskriisin A aiheuttamasta rajusta pudotuksesta. Venäjä oli Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Ruotsin ja Saksan jälkeen, ja sen osuus Suomen kokonaisviennistä oli runsas yhdeksän prosenttia. Vienti Venäjälle on kuitenkin elpynyt melko hitaasti, kun samaan aikaan tuonti Venäjältä on noussut nopeasti. Viime vuonna Suomen viennin arvo Venäjälle oli vain noin 70 prosenttia vuoden 2008 tasosta, kun puolestaan tuonnin arvo Venäjältä oli jo noin 10 prosenttia korkeampi kuin vuonna Eron taustalla on öljyn hinnan nousu ja se, että öljy yksistään vastaa lähes kahta kolmasosaa tuonnista Venäjältä Suomeen. Tuonnissa Venäjän osuus nousi energiatuonnin ansiosta lähes viidennekseen koko tuonnista. Kuva Stora Enso Merkittävimmät vientituoteryhmät Venäjälle Rahamääräisesti mitattuna Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Venäjälle vuonna 2011 olivat suuruusjärjestyksessä paperituotteet, lääkevalmisteet, yleiskäyttöiset teollisuuskoneet, eri toimialojen erikoiskoneet, tietoliikennevälineet, muut sähkökoneet ja -laitteet, kivennäisöljyt ja -tuotteet, valmistamattomat muovit, maitotaloustuotteet ja munat, moottoriajoneuvot sekä rauta ja teräs. Muiden ryhmien vienti kasvoi jonkin verran vuodesta 2010, mutta tietoliikennevälineiden vienti laski ja raudan ja teräksen vienti suorastaan romahti. Maantietransitossa hienoista kasvua Suomen kautta maanteitse Venäjälle kuljetetun transitotavaran määrä nousi vuonna 2011 lähes 2,2 miljoonaan tonniin eli viisi prosenttia edellisvuotista suuremmaksi. Koneiden, laitteiden ja tekstiilien kuljetukset lisääntyivät, mutta elintarviketransito väheni. Transitokuljetusten arvoksi on arvioitu 20,7 miljardia euroa eli viidennes enemmän kuin vuonna Jälleenvienti Venäjälle vähenee edelleen Muualla kuin Suomessa valmistettujen, mutta Suomesta Venäjälle vietyjen tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle oli ennen taantumaa suurimmillaan suunnilleen kolmannes. Taantuman aikana osuus putosi alle viidennekseen ja on sen jälkeen yhä laskenut. Vuonna 2010 jälleenviennin osuudeksi on arvioitu prosenttia, ja ennakkotietojen perusteella jälleenvienti jää vuonna 2011 tätäkin pienemmäksi, noin prosenttiin. Lähteet: Tullihallitus, CEMAT, UM Medvedev linjasi pääministerikautensa tavoitteet Virkakauttaan lopetteleva presidentti A Medvedev teki yhteenvedon kautensa onnistumisista ja linjasi ensisijaiset tavoitteet tulevalle hallitukselle ja pääministerikaudelleen. Medvedev puhui presidentin alaiselle neuvoa antavan neuvoston laajennetulle kokoonpanolle huhtikuun lopussa. Suurimmaksi presidenttikautensa saavutukseksi Medvedev nimesi talouskriisiin ensimmäisen aallon seurauksista selviytymisen niin, että työttömyys on nyt kriisiä edeltävällä 6,5 %:n tasolla, inflaatio on laskenut 4 %:iin, teollisuustuotanto elpynyt ja BKT:n kasvu vakiintunut 4 %:iin. Medvedev nimesi seitsemän konkreettista tavoitetta tulevalle hallitukselle ja itselleen pääministerinä: 1. nostaa venäläisten odotettua elinikää vähintään neljällä vuodella seuraavan kuuden vuoden aikana, 2. vähentää alle minitoimeentulolla elävien perheiden määrä pysyvästi alle 10 prosenttiin, 3. nostaa Venäjä liiketoiminnan helppoutta mittaavassa luokituksessa sijalta 120 sijalle 40, 4. luoda 25 miljoonaa uutta työpaikkaa ja alentaa työttömyys 5 prosenttiin, 5. venäläisille perheillä on oltava mahdollisuus parantaa asumisolojaan vähintää 15 vuoden välein, 6. nostaa viisi venäläistä yliopistoa maailman sadan parhaan oppilaitoksen listalle, 7. nostaa Venäjä maailman kymmenen parhaan joukkoon sähköisten teknologioiden käytössä kaikilla aloilla. Valta Venäjällä vaihtuu virallisesti 7. toukokuuta, kun Putin aloitti presidenttikautensa. /RG,Kommersant/VS/

15 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Siperian ja Kaukoidän luonnonvarat presidentin alaiselle valtionyhtiölle? Siperian ja Kaukoidän kehittämiseksi on suunnitteilla uusi valtionyhtiö, kertoo Kommersant-lehti. A Talouskehitysministeriö esittää, että 16 aluetta* eivät olisi enää tietyiltä osin federaation lakien alaisia. Muutoksia tehtäisiin muun muassa kaivannaisia, metsiä, maankäyttöä, kaupunkirakentamista, kansalaisuutta ja työsuhteita sääteleviin lakeihin, jotta näille alueille voitaisiin luoda oma, investointeja houkutteleva lainsäädäntö. Valitut alueet kattavat 60 prosenttia Venäjän pinta-alasta ja useat alueet ovat luonnonvaroiltaan rikkaita. Talouskehitysministeriön esityksen mukaan uudelle Siperian ja Kaukoidän kehittämisyhtiölle annettaisiin valtuudet jakaa esim. luvat luonnonvarojen käyttöön. Valtionyhtiö olisi suoraan presidentin alainen eivätkä muut valtion organisaatiot tai viranomaiset voisi puuttua sen toimintaan. /Kommersant/VS/ Wikipedia *Uuden valtionyhtiön alaisuuteen kaavaillut alueet: Altain, Burjatian, Sahan (Jakutian), Tuvan ja Hakassian tasavallat, Taka-Baikalian, Kamtšatkan, Krasnojarskin, Primorjen, Hababarovskin ja Amurin aluepiirit, Amurin, Irkutskin, Magadanin ja Sahalinin alueet, Juutalaisten autonominen alue sekä Tšukotkan autonominen piirikunta. Venäjän talouskehitysministeriö nosti öljyn hinta-arviota Venäjän talouskehitysministeriö arvioi venäläisen Urals-öljyn keskihinnaksi tänä vuonna A 115 dollaria barrelilta. Arviota on nostettu aikaisemmasta viidellä dollarilla. Talouskehitysministeri Elvira Nabiullinan mukaan maan öljyntuotanto pysyttelee seuraavat 20 vuotta sillä tasolla, mitä se oli vuonna Vuosina Venäjän öljyntuotanto kasvoi 52 prosenttia. Venäjän tulee lisätä merkittävästi muiden kuin raaka-aineiden vientiä, Nabiullina sanoo. Mikäli talous perustuu jatkossakin yhtä voimakkaasti raaka-aineisiin, Venäjän talouskasvu jää 2 3 prosentin tasolle vuodessa. Hän huomauttaa lisäksi, että öljyntuotantoon liittyvät menot ovat kasvussa. /Expert/EL/ Säästöjä yli 70 %:lla venäläisistä Niiden venäläisten määrä, joilla on A säästöjä, on nyt korkeimmalla tasolla viimeiseen 20 vuoteen, selviää Romirtutkimuslaitoksen kyselystä. Säästöjä on nyt 72 prosentilla väestöstä (vähintään 18-vuotiaat). Heistä yli 80 prosenttia säilyttää säästöjään vain ruplina. Tutkimuslaitoksen mukaan tulos kertoo siitä, että taloustilanne Venäjällä on parantunut. Kun vielä muutama vuosi sitten kyselyissä oli tapana valittaa omaa vaikeata taloustilannetta, Romirin mukaan tällainen periaatteellinen vastaaminen on nyt vähentynyt. Säästöjen sijoittaminen asuntoon on vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Asunnon ostamisen säästöjensä säilyttämismielessä näkee parhaana vaihtoehtona nyt 35 prosenttia venäläisistä, kun vastaava luku oli prosenttia vielä 4 10 vuotta sitten. Kiinteistöt ovat suosituimpia hyvätuloisten miljoonakaupungeissa asuvien alle 35-vuotiaiden keskuudessa. Pankkisäästämisen suosio (nyt 34 prosenttia) on kasvanut asuntosijoittamisen suosion laskiessa. Kyselyyn vastanneista 15 prosenttia näkee parhaimmaksi sijoittaa säästöt omaan liiketoimintaan ja viisi prosenttia osakkeisiin. /Romir.ru/ EL/

16 talousuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Venäjän uusi hallitus Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti 21. A toukokuuta ukaasin Venäjän uuden hallituksen kokoonpanosta. Pääministerinä toimii Dmitri Medvedev ja ensimmäisenä varapääministerinä Igor Šuvalov. Varapääministereitä on kuusi: Arkadi Dvorkovitš, Vladislav Surkov, Olga Golodets, Dmitri Kozak, Dmitri Rogozin ja Aleksandr Hloponin. Hallituksessa on pääministerin lisäksi 21 ministeriä: finanssiministeri Anton Siluanov, ulkoasiainministeri Sergei Lavrov, puolustusministeri Anatoli Serdjukov, oikeusministeri Aleksandr Konovalov, teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov, talouskehitysministeri Andrei Belousov, liikenneministeri Maksim Sokolov, energiaministeri Aleksandr Novak, maatalousministeri Nikolai Fjodorov, aluekehitysministeri Oleg Govorun, sisäasiainministeri Vladimir Kolokoltsev, hätätilaministeri Vladimir Putškov, ympäristöministeri Sergei Donskoi, kulttuuriministeri Vladimir Medinski, opetus- ja tiedeministeri Dmitri Livanov, urheiluministeri Vitali Mutko ja viestintäministeri Nikolai Nikiforov. Uudessa hallituksessa on myös edelliseen hallitukseen verrattuna neljä uudennimistä postia, joita hoitavat Kaukoidän kehitysministeri Viktor Išajev, työ- ja sosiaalikehitysministeri Maksim Topilin, terveydenhuoltoministeri Veronika Skvortsova sekä tiedotus- ja avoin hallitus -ministeri Mihail Abyzov. Vedomosti/EL/ Gazpromille ei lupaa kaasun hinnan lisäkorotuksiin Venäjän hallituksen aiemman päätöksen mukaisesti kuluttajille A suunnatun kaasun hinta nousee tänä vuonna keskimäärin 7,1 prosenttia ja yrityksille tarjotun kaasun hinta 10,4 prosenttia. Hintoja ei nostettu vuoden alussa vaan 15 prosentin kertakorotus tehdään 1. heinäkuuta. Tämän lisäksi Gazprom olisi halunnut nostaa yrityksille tarjotun kaasun hintaa 26,3 prosentilla tämän vuoden neljännellä kvartaalilla. Yhtiö perusteli vaatimusta tappioilla, joita sille on koitunut koitunut kaivannaisveron nostosta. Pääministeri Vladimir Putinin mukaan Gazpromin on leikattava menojaan kompensoidakseen tappioitaan. /Gazeta.ru/EL/ Barentsinmeren kaasuhanke siirtymässä vuoteen 2013 Lopullinen investointipäätös Barentsinmerellä sijaitsevan A Štokmanovskojen kaasukentän hyödyntämiseksi saattaa siirtyä vuoteen 2013, sanoo hankkeessa mukana olevan ranskalaisen Totalin pääjohtaja Christophe de Margerie. Siirto ei olisi Totalille ongelma: Se mikä menetetään investointisopimuksen lykkäämisessä, voidaan saada takaisin rantainfrastruktuurin rakentamisessa. Aiemmin investointipäätöstä on lykätty tämän vuoden heinäkuun alkuun. Päätöstä on lykännyt muun muassa se, että Venäjän hallitukselta odotetaan ratkaisuja verohuojennuksista, jotka toimisivat näin massiivisessa projektissa. Toisaalta hankkeessa mukana olevat Total, norjalainen Statoil ja Gazprom ovat alkaneet tutkia mahdollisuutta tuottaa Štokmanovskojen kaasukentiltä pelkkää nesteytettyä kaasua. Aikaisemmin on vaadittu, että puolet kaasusta täytyy kuljettaa putkia pitkin Eurooppaan. Nesteytetylle kaasulle olisi kysyntää Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa. Štokmanovskojen projektiin kaavaillaan nyt kolmea nesteytetyn kaasun tuotantolaitosta aikaisemman yhden sijaan. Štokmanovskojen kaasuprojektiin vaadittavien investointien kokonaissummaksi arvioidaan nyt 30 miljardia dollaria. Expert/EL/

17 Nordea Pankki Suomi Oyj Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 48 konttoria ja toimipistettä 15:ssä Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi

18 TALOUS Naisjohtajat tulevat Teksti Virpi Suoninen Kuva Shutterstock Venäjä on vielä hieman maskuliininen yhteiskunta, jossa on totuttu siihen, että miehet tekevät bisnestä banjan lauteilla votkaryypyn ääressä, sanoo Anna Belova, entinen Siperian hiilienergiayhtiö SUEK:n varatoimitusjohtaja ja nykyinen OAO Sheremetjevon ja Rosselhozbankin hallitusten jäsen. Valtiojohdon huipulla, perinteisessä teollisuudessa tai energia-alalla naisia ei johtotehtävissä vielä paljon näy, mutta muutosta on odotettavissa. Naisten osuus liike-elämän johtotehtävissä kasvaa Venäjällä tasaista tahtia erityisesti uudemmilla aloilla kuten turismissa, kauneuden, muodin ja urheilun maailmassa, media- ja mainosalalla ja kulutustavarakaupassa. PricewaterhouseCoopers ja Venäjän johtajien liitto julkaisivat naistenpäivän alla tekemänsä kyselytutkimuksen naisten uramahdollisuuksista liike-elämässä. Kyselyn mukaan naisten osuus johtotehtävissä on varsinkin viimeisen vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. Vuodesta 2008 naisten osuus johtotehtävissä kasvoi 32 prosentista 43 %:iin. Naistoimitusjohtajien osuus lisääntyi samassa ajassa 9 prosentista 21 prosenttiin. Liike-elämässä Venäjällä naisten perinteinen ammatti on kirjanpitäjä. Yritysten pääkirjanpitäjistä 90 prosenttia on PwC:n mukaan naisia. Markkinointi- ja henkilöstöjohtajista löytyy myös paljon naisia. Uutena trendinä naisten osuus yritysten talousjohdossa on kasvanut. Naistalousjohtajien määrä lisääntyi puolella vuodesta 2008 vuoteen PwC:n kyselyn mukaan naisten valtteja työantajien silmissä on lojaalius ja ahkeruus, eivätkä he vaihda työpaikkaa yhtä 18

19 helposti kuin miehet. Naisjohtajien oman liiton Komitet 20 :n mukaan naiset törmäävät venäläisissä yhtiöissä useammin ennakkoluuloihin kuin kansainvälisissä. Rekrytointifirmoja pyydetään vielä usein etsimään sopivia johtajakandidaatteja vain miesten joukosta ja alaisilta kysyttäessä suurempi osa näkee pomonaan mieluummin miehen. Komitet 20 hallituksen jäsen Belova uskoo, että naisissa elää vielä neuvostoliiton perintönä vaatimaton asenne oman ammattitaidon suhteen, mutta ammattijohtajien yleistyessä naisten asema yrityksissä vahvistuu. Miesten mielestä tärkein edellytys uralla etenemisessä ovat hyvät suhteet, kun taas naisten mielestä ammattitaito, valmiudet oppia ja kasvaa tehtävässä ovat ulkoisia tekijöitä merkittävämpiä. Kokenut Venäjän tuntija Specta Groupin toimitusjohtaja Erik Helin sanoi Visiona Venäjä: Johtamisen haasteet -seminaarissa uskovansa, että nuorten ja naisten nousu liike-elämässä on yksi Venäjän rakennemuutoksen mahdollistajista. Yhteiskunnan muutoshaluja edustaa ainakin Kompanijalehden asiantuntijaraadin laatiman vaikutusvaltaisimpien liikenaisten listan ykkönen Natalia Sindeeva. Sindeeva on itsenäisen Dožd- netti- ja kaapeli-tv-kanavan perustaja ja toimitusjohtaja, yksi slon.ru -uutissivuston ja Serebrjanyi dožd-radiokanavan omistajista. Seuraavat listalla olivat: oligarkki Oleg Deripaskan investointiyhtiö Bazovyi Elementin varatoimitusjohtaja Viktoria Petrova. VTB-pankin hallituksen jäsen Olga Dergunova. Venäjän suurimman pankin Sberbankin hallituksen varapuheenjohtaja Bella Zlatkis. Venäjän suurimpien World Class ja Fiskult-kuntosaliketjujen perustaja ja johtaja Olga Sputsker. Deutsche Bankin Venäjän avainasiakasjohtaja Jelena Loginova. turvallisuusalan holdingyhtiö Bastionin johtaja Jelena Anrejeva. Pietarilaisen Imperatorskij Farforovskij Zavod- posliinitehtaan hallituksen puheenjohtaja Galina Tsvetkova. lentoyhtiö Transaeron pääjohtaja Olga Pleshakova. Lähteet: Kompanija, Kommersant, Komitet 20, Rossijskaja Gazeta 19

20 Mahdollisuuksien Venäjä Venäjän jalkapallokisojen kaupungit valitaan syksyllä Teksti Einari Lumijärvi Kuva Shutterstock Venäjä järjestää jalkapallon MM-kisat vuonna Kisat ovat mittava urakka, sillä lukuisten täysin uusien jalkapallostadionien lisäksi täytyy rakentaa paljon liikenneyhteyksiä, majoituskapasiteettia ja muuta infrastruktuuria. Kokonaiskustannukset nousevat kymmeniin miljardeihin euroihin. SVKK käynnistää oman MM2018-ohjelman, jonka tarkoituksena on auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään mukaan Venäjän MM-kisahankkeeseen. Venäjän alkuperäisen kisahakemuksen mukaan kisat järjestettäisiin 16 stadionilla 13 eri kaupungissa. Listaan tullaan tekemään vielä pientä karsintaa. Ainakin Moskovan alueella sijaitseva Podolsk on kertonut, ettei se aio rakentaa kisastadionia. Muut vielä mukana olevat paikkakunnat ovat Moskova, Pietari, Kaliningrad, Jaroslavl, Nižni Novgorod, Kazan, Saransk, Samara, Jekaterinburg, Volgograd, Donin Rostov, Krasnodar ja Sotši. Lopullinen kaupunki- ja stadionlista on luvattu kertoa syksyllä Käytännössä kaikki stadionit lukuun ottamatta Moskovan Lužnikia tulevat olemaan täysin uusia. Liikenneyhteyksien rakentaminen on koko hankkeen kallein osa. On laskettu, että uusia teitä täytyy rakentaa kilometriä ja rautateitä kilometriä. Lisäksi täytyy modernisoida useita lentoasemia. Nykyiset lentoasemat eivät pysty käsittelemään nopeasti MM-otteluiden mukanaan tuomia matkustajamääriä. Kaikkiin kisakaupunkeihin täytyy rakentaa kisaturisteja varten paljon uutta edullisemman hintaluokan hotellikapasiteettia. Luotijunaverkko tulee olemaan Venäjän jalkapallon MM-kisojen pääasiallinen liikenneyhteys. Koko kisoja varten kaavailtu uusi rataverkko tulee olemaan nopeata rataa. Luotijunaverkon päähaarat ovat Moskova Pietari ja Moskova Jekaterinburg. 20