Maatalousministeri kesäpäivillä Naisagrologin euro 73,6 senttiä. Ylihärmässä väännetään bittejä Kalevi teki oman järven

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatalousministeri kesäpäivillä Naisagrologin euro 73,6 senttiä. Ylihärmässä väännetään bittejä Kalevi teki oman järven"

Transkriptio

1 Maatalousministeri kesäpäivillä Naisagrologin euro 73,6 senttiä Ylihärmässä väännetään bittejä Kalevi teki oman järven

2 t ä s s ä n u m e r o s s a AGROLOGIEN LIITTO RY Puheenjohtaja: Kehittämispäällikkö Heikki Kanniainen, Pietarinrinne 6 E, Klaukkala puh Varapuheenjohtaja: Ville Paulaniemi, Korpulantie 131, Kyrönlahti puh Toiminnanjohtaja: Esko Lappalainen, (09) , Liiton yleiset asiat Koy Ylläs-Agrola Järjestösihteeri: Hannele Liimatta, (09) Agrologi-lehti Agrologien Säätiön palvelut jäsenpalvelut yhteydet oppilaitoksiin Liiton toimisto: Hietalahdenkatu 8 A, Helsinki puh. (09) , faksi (09) internet:http//www.agrologit.fi Julkaisut: Agrologi, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä järjestölehti. Käytännön Maamies, 15 kertaa vuodessa ilmestyvä maatalouden ammattilehti. MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA Kassan toimisto: Kassanjohtaja Anja Tikka (09) PL 115, Lastenkodinkatu 5 B HELSINKI puh. (09) (puhelinpäivystys ma pe ) Seuraava lehti ilmestyy: vko 51 Aineisto: Pääkirjoitus 4 7 Maatalousministeri kesäpäivillä 8 Uusi ympäristötuki sopii monipuoliselle viljelijälle Naisten palkkakehitys miehiä huonompi Datatech Oy:ssä väännetään bittejä Aktiiviin Alussa oli suo, Kalevi ja idea Heikki Palon pitkä sarka maatalouskaupassa Osuuskunta tuottaa lämpöenergiaa Viljassa on hyvä lämpöarvo 24 Ajankohtaista Henkilöuutisia Kirjoja 30 Vanha isäntä 31 Jäsenyhdistykset KANNEN KUVA: KATJA RAJAOJA

3 Tietokoneiden yleistyttyä alettiin puhua paperittomasta toimistosta. Paperiton toimisto ei ole vieläkään toteutunut. Internetin yleistyessä on ennustettu painettujen julkaisujen kuolemaa. Internet on hävittänyt joitakin paperisia julkaisuja, mutta ainakin toistaiseksi lukijoiden enemmistö lukee painettua lehteä mieluummin kuin näyttöruutua. Tästä syystä Agrologi-lehdessä ei ole suunnitelmia siirtymisestä pelkäksi verkkolehdeksi. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Agrologi-lehden heikkous tiedonvälittäjänä on harva ilmestymiskertojen tiheys. Myös lukijoidemme lukutottumukset näyttävät muuttuneen saamastamme runsaasta sähköpostipalautteesta päätellen. Sähköpostimuistutus ensi talven Ylläs-Agrolan lomaviikkojen arvonnasta moninkertaisti arvontaan osallistuvien määrän. Sähköpostiviesti huomattiin paremmin, siihen oli helpompi vastata ja kaiken lisäksi sähköpostiviestin ajoitus oli kesäkuun lehteä parempi. Myös agrologien yhteiselle pikkujouluristeilylle ilmoittautui iso joukko uusia lähtijöitä sähköpostimuistutuksen jälkeen. Nyt olemme lähdössä matkaan 115 hengen joukolla. Tässäkin asiassa oikeampi tiedotusajankohta toimi. Pikkujoulumatkasta päättäminen juhannuksen alla ei varmastikaan ollut kiireisimpiä hoidettavia asioita. Sähköpostiviestin ansiosta myös lokakuinen Kreikan-matkajoukkomme vahvistui uusilla osanottajilla ja Ylläs-Agrolan käyttäjäänsä odottanut ruskaviikko löysi käyttäjänsä. Viestintä sähköistyy Tänä syksynä olemme kokeilleet sähköisten viestien lähettämistä jäsenistölle. Matrikkelinteon yhteydessä sähköpostiosoitteistomme täydentyi mukavasti. Nyt voimme tavoittaa noin 70 % jäsenistämme sähköpostilla. Syksyllä lähetetyssä kirjeessä pyysimme jäseniä lähettämään sähköpostiosoitteensa liittoon, jos alkusyksyn sähköpostimme eivät olleet jäsentä tavoittaneet. Saimme runsaasti viestejä, ja osoitteistomme täydentyi sekä päivittyi. Sähköpostiosoitteiden päivittäminen onkin liitolle tärkeä asia. Postiosoitteiden muutosilmoitukset muistetaan yleensä hoitaa, mutta sähköpostiosoitteen muutosta ei. Jatkossa toivomme saavamme tiedon myös sähköpostiosoitteen muuttumisesta. Nämä esimerkit sähköpostin tehosta rohkaisevat meitä käyttämään sähköpostia nopeaan tiedottamiseen jatkossakin. Se ei voi olla ainoa lehden tiedottamista täydentävä tiedostustapa, sillä silloin jättäisimme sähköpostittoman jäsenistömme tiedotuksesta paitsi. Aiommekin käyttää sähköpostia lehti- ja kirjeviestinnän täydennyksenä nopeiden muistutusviestien lähettämiseen. Liiton sivuilla osoitteessa sähköpostitonkin voi seurata etusivujen oikean laidan ajankohtaisia tiedotuksia. Kiitämme lisääntyneestä palautteestanne. Pidetään vilkasta yhteyttä jatkossakin! Kuivempaa syksyä toivotellen Esko Lappalainen Toimituskunta Eino Heinola Jussi Kananen Heikki Kanniainen Ville Paulaniemi Leea Sangi Sebastian Sohlberg Hannu Suominen Milla Tammisaari Mari Vauhkonen Päätoimittaja Esko Lappalainen Toimitussihteeri Hannele Liimatta Taitto Erja Ylikoski Julkaisija Agrologien Liitto r.y. Hietalahdenkatu 8 A Helsinki puh. (09) , faksi (09) Tilaushinta 20 /vsk Painotalo Auranen Oy, Forssa

4 Maatalousministeri kesäpäivillä Maataloudelle terveystarkastus Euroopan Unionin maatalouspolitiikka on joutumassa välitarkasteluun, eli sitä odottaa niin sanottu terveystarkastus, jonka tarkoituksena on selvittää, miten viimeisin maatalouspolitiikka on toteutunut ja vaikuttanut. Siinä yhteydessä komissio tulee mahdollisesti esittämään muun muassa maitokiintiöistä luopumista, mikä on täysin Suomen kannan vastaista, totesi maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kesäpäivien iltatilaisuudessa. Me emme kuitenkaan ole jääneet odottelemaan mitä meille annetaan, vaan olemme lähteneet varautumaan odotettavissa olevaan tilanteeseen. Kesäkuun alussa aloitti Suomessa kansallinen maitostrategiaryhmä, jonka tehtävänä on selvittää maitosektorin tulevaisuuden näkymiä ja vaihtoehtoja ja ottaa huomioon myös EU: sta tulevat maitopolitiikan muutostarpeet, Sirkka-Liisa Anttila selvittää. Terveystarkastuksessa komissio perkaa politiikkasektorin kautta jäsenmaiden maksamia kansallisia tukia ja niistä luopumisen mahdollisuutta, kuten jo kesäkuun lopulla Luxemburgin päätökselläkin tehtiin, Anttila muistuttaa. Silloin hyväksyttiin hedelmä- ja vihannesalan uudistus ja siinä yhteydessä Suomessakin maksettava ruoka- ja siemenperunan kansallinen tuki joutui karsittavien listalle. Myöhemmin maatalousministeri sai maatalouskomissaarin kanssa käymissään neuvotteluissa sovittua uudistukselle neljän vuoden siirtymäajan, eli vuoden 2011 loppuun. Ministeri lupaa, että siihen mennessä Suomi tulee hakemaan samalle tuelle mahdollisuudet niin 141- kuin 142-artikloiden kautta. Maatalousministeri kertoi tapaavansa maatalouskomissaarin vielä heinäkuun kuluessa. Silloin tapaamisessa on tarkoitus keskustella niistä perusteista ja muodoista, joilla kansallisen tuen maksuoikeutta haetaan. Kysymyksessä ovat neljän tukisektorin ratkaisuedellytykset: märehtijät ja yksimahaiset kotieläimet, kasvihuone- ja puutarhatuotanto sekä erikoiskasvien viljely. Saamamme tiedon mukaan komissaarilla ja komissiolla on kuitenkin suvereeni valta artikla -141 tukioikeuden jatkuvuudesta Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila lupasi maataloudelle terveystarkastuksen. (kuva: Milla Tammisaari) päätettäessä, Sirkka-Liisa Anttila toteaa. Maataloussektori kokonaisuudessaan on taas kerran suurten ratkaisujen edessä, jotka eniten koskettavat eteläisen Suomen A- ja B-alueita. EU-jäsenyyssopimuksen artikla-141:n mukaiset siirtymäkauden aikaiset kansalliset tuet ovat voimassa tämän vuoden loppuun. Neuvottelut uudesta, mahdollisesti vuoden 2013 loppuun asti ulottuvasta tukikaudesta ovat EU-komission kanssa jo käynnissä, samoin niiden valmistelut myös kotimaassa. Tavoitteemme on saada Suomen esitys komissiolle heinäkuun kuluessa, jotta saisimme päätöksen jo ennen vuoden loppua, maatalousministeri suunnittelee. Hallitusohjelma takaa investointien rahoituksen Hallitusohjelman mukaisesti maatalouden investointirahoitus tullaan turvaamaan, Sirkka-Liisa Anttila lupaa. Siihen liittyy kaksi asiaa: tukien hakemusjonon purkaminen 100 milj. eurolla, mistä on jo päätetty lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Toinen keino on MAKERA -rahoituksen pidemmän aikavälin pääomitus, ja se tapahtuu noin 30 milj. euron vuosittaisilla pääomasiirroilla koko vaalikauden ajan sekä rahoitustoiminnan uudistamisella niin, että pitkistä hakuajoista päästäisiin nykyistä sujuvampaan investointitukijärjestelmään. Hallitusohjelmassa mainitaan myös tarve arvioida voimassa oleva tuki- ja valvontajärjestelmä tilatasolta katsottuna. Tarkoituksena on selvittää, mitä olisi kansallisin toimin mahdollista tehdä tuki- ja valvontabyrokratian vähentämiseksi järkevällä tavalla. Meillä Suomessa on kattavat laatujärjestelmät ja laatustrategiatyötä on tehty jo pitkään. Laatua siis valvotaan, mutta kysymys kuuluu, riittääkö se, vai tarvitaanko vielä kaikki se muu valvonta, joka meillä on, Anttila kysyy. Suomalaisen ruuan markkinoinnissa on siirryttävä hintapainotteisesta markkinoinnista ruuan laadun ja terveellisyyden ja turvallisuuden markkinointiin. Kilpailu ruuan laadusta ja hinnasta on käytävä samaan aikaan, Sirkka-Liisa Anttila vaatii. Kuluttajalla on oikeus saada 152 milj. euron vuosittaisiin mainoskuluihin, jotka kuluttajan ruokalaskussa ovat mukana, parempi vastike kuin pelkkä, halvinta ruokaa mainos, jolla ihmisiä houkutellaan kauppaan. Iltajuhla koulutuskeskus Salpauksen venesatamassa Kesäpäivien iltajuhlaa vietettiin poikkeuksellisessa ympäristössä, Koulutuskeskus Salpauksen venesatamassa, Päijänteen rannalla. Ohjelmateltta oli pystytetty veden yllä olevalle laiturille, ja ravintolateltta sen välittömään läheisyyteen ranta-alueen kiinteälle maaperälle. Sadan metrin päässä juhla-alueesta roihusivat nuotiotulet, jotka tarjosivat mahdollisuuden pikkulämpimän paistoon tai grillaukseen. Aurinkoisen kesäillan vallitessa iltajuhlaa vietettiin kauniissa suomalaisessa järvimaisemassa.

5 Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila saapui tapansa mukaan ajoissa ja hyväntuulisena iltajuhlaan. Juhlapuhujan toivotti tervetulleeksi liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalainen. Laululla ja soitolla aloitettiin. Esiintyjät löytyivät koulun opettajakunnasta. Laulu agrologi Ritva Ollinmäki ja säestys agrologi Pekka Valkjärvi. Luontevuus ja estottomuus paljastivat esiintyjien ammattimaisuuden. Varsinkin Pekan ilme oli paljon kertova. Laulujen ja puheiden jälkeen oli vuorossa taitokilpailun tulosten julkistaminen ja palkintojen jako. Palkinnot kilpailussa menestyneille osanottajille jakoivat Lahden seudun yhdistyksen puheenjohtaja Olavi Lehtiniemi ja toiminnanjohtaja Esko Lappalainen. Tiimisarjan palkitut: Reino Laitinen (OUL), Pekka Kalliainen (LAP) ja Jarno Ronkainen (LAP). (kuva: Milla Tammisaari) Nuotion loimussa saattoi grillata kalaa ja makkaraa tai paistaa räiskäleitä. Yleisen sarjan kuusi parasta: Eino Heinola (EKA), Mauno Pentti (KHÄ), Matti Jalkanen (KSU), Aulis Rekola (KHÄ), Heikki Konttinen (PSA) ja Erkki Ristisuo (VSU). Eero Oikkonen ja Eino Heinola Etelä-Karjalan voittoisan joukkueen edustajat. Palkintoja sylin täydeltä. Heikki Konttinen ja kaistale kauneinta Päijännettä. Ykkönen on aina ykkönen. Yleisen sarjan voitti Eino Heinola Etelä-Karjalasta. (kuva: Milla Tammisaari)

6 Haasteellinen taitokilpailu Kesäpäivien ohjelman kilpailullinen osuus muodostui jo perinteisesti taitokilpailusta, jota käytiin yleisessä-, naisten- ja nuortensarjoissa sekä tiimikilpailuna. Taitokilpailun osalajit olivat tieto-, taito-, arviointi- ja metsätehtävät. Kysymys kuului: Paljonko mönkijä painaa?. Etelä-Pohjanmaan Unto Tasanko punnitsi painon nostamalla, Keski-Suomen Pekka Mennala luotti konemiehen tietoonsa. Agrologien kesäpäivät aloitettiin lipunnostolla. Järjestävän seuran ja Asikkalan kunnan tervehdysten sekä rataselostuksen jälkeen oli vuorossa taitokilpailu. Ota näistä nyt selvää. Konetehtäviä oli todella paljon. Mietteliääksi veti. Useimmilta taisi mennä arvailujen puolelle. Matti Jalkanen valmistui agrologiksi 50 vuotta sitten. 49 kertaa hän on osallistunut valtakunnalliseen taitokilpailuun hyvällä menestyksellä. Mestaruuksiakin on tullut pari kertaa. Tässä hän arvioi puuston määrää m 3 /ha. Taustalla Mauno Pentti. Kasvintunnistaminen on aina ollut kovin vaikeaa. Niin tälläkin kertaa. Raskaalle kilparadalle oli kiivettävä portaita pitkin. Johannes Ijas Uudeltamaalta sai kunnian aloittaa. Puolisoiden tehtäväsarjan Maija-Leena Pönkkö säilytti hymyilevän ilmeen kilpailutilanteesta huolimatta.

7 TULOKSET Agrologien valtakunnallisen taitomestaruuskilpailun 2007 tulokset: Henkilökohtainen kilpailu 1. Eino Heinola, EKA 64,00 2. Mauno Pentti, KHÄ 62,50 3. Matti Jalkanen, KSU 61,50 4. Aulis Rekola, KHÄ 61,00 5. Heikki Konttinen, PSA 59,50 6. Erkki Ristisuo, VSU 57,00 7. Jari Tikkanen, KEP 56,50 8. Eero Oikkonen, EKA 56,00 9. Esko Ahola, PIR 54, Jaakko Heinola, EKA 54,50 Osalajien parhaat: Tunnistustehtävät (kasvit, maalajit, koneenosat) 1. Raimo Jaakkola, VSU 24,00 2. Antti Pihlava, VSU 23,00 Eino Heinola, EKA Aulis Rekola, KHÄ 5. Eero Oikkonen, EKA 22,00 Tietotehtävät (maatalous-, yleistieto-, oikeakielisyys-, ATK- ja suunnittelutehtävät) 1. Heikki Konttinen, PSA 23,00 2. Seppo Pietarila, KYM 21,00 Pentti Ala-Pantti, EPO 4. Eino Heinola, EKA 20,00 Matti Jalkanen, KSU Aulis Rekola, KHÄ Jari Lantta, EKA Päivi Meronen, KHÄ Timo Erkkilä, EPO Taitotehtävät (arviointi yms.) 1. Mauno Pentti, KHÄ 14,00 Heikki Konttinen, PSA 3. Jari Tikkanen, KEP 12,00 Risto Viiala, KHÄ Lasse Kännö, PIR Metsätehtävät 1. Jaakko Heinola, EKA 12,50 2. Juha Tynkkynen, EKA 11,50 Matti Jalkanen, KSU Mauno Pentti, KHÄ Yhdistysten välinen kilpailu 1. Kanta-Häme (Aulis Rekola, Mauno Pentti, Risto Viiala) 177,50 2. Etelä-Karjala (Eino Heinola, Eero Oikkonen, Jaakko Heinola) 174,50 3. Varsinais-Suomi (Antti Haapavaara, Antti Pihlava, Erkki Ristisuo) 161,50 Tiimikilpailu 1. Hyvinkää -56 (Eino Karhu, Antti Murto) 56,00 2. Johtokunta (Heikki Kanniainen, Leea Sangi, Milla Tammisaari) 55,00 3. Ouroi (Pekka Kalliainen, Reino Laitinen, Jarno Ronkainen) 52,50 Puolisoiden kilpailu 1. Upola Mirja 14,00 Tikkanen Tuija Haapavaara Sisko Mennala Leila Oikkonen Marja-Liisa Nuorten kilpailu 1. Räsänen Aliisa Kekäläinen Janne Lehtiniemi Oskari 9 Ronkainen Heta 9 Edustajiston kokous Liiton puheenjohtaja Heikki Kanniainen avasi edustajiston kokouksen todeten Asikkalan tarjoavan upeat puitteet kesäpäivien vietolle. Kanniainen kertasi puheessaan kuluneen vuoden tapahtumia ja totesi Liiton muuton onnistuneen hyvin. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Lahden Seudun Agrologien pj. Olavi Lehtiniemi ja sihteeriksi Esko Lappalainen. Vuoden 2006 toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin yksimielisesti. Jäsenmaksuihin tuli muutoksia opiskelijoiden osalta, sillä opiskelijajäsenmaksu v päätettiin korottaa kahdella eurolla 17 euroon. Johtokunnan erovuorossa olleet jäsenet Leea Sangi, Mari Vauhkonen ja Ville Paulaniemi valittiin uudelleen johtokuntaan kaudeksi Agrologi (AMK)-opiskelijainyhdistyksen edustajaksi valittiin Ilmajoella AMK- agrologiksi opiskeleva Salla Lindgren. Puhetta edustajiston kokouksessa johti Olavi Lehtiniemi ja sihteerinä toimi Esko Lappalainen. Edustajiston kokouksen avasi Agrologien Liiton puheenjohtaja Heikki Kanniainen. Liiton tilintarkastajiksi valittiin spvasiantuntija Unto Kangas Ilmajoelta ja yrittäjä Hannu Roppo Hämeenkoskelta. Varsinaisen tilintarkastajan tehtävästä poisjäänyt Matti Siurola muisteli pitkää tilintarkastajan uraansa ja kiitti vuosien varrella toimineita henkilöitä hyvästä yhteistyöstä. Siurola jatkaa edelleen Liiton varatilintarkastajana. Teksti Esko Lappalainen, Katja Rajaoja ja Matti Värri Kuvat: Matti Värri Kiitos! Parhaimmat kiitokset taitokilpailuun palkintoja lahjoittaneille Agrimarketille, Kemira- Growhow:lle, OKO:lle ja Viljavuuspalvelulle! 7

8 Juha Saarinen kylvi ruista yhteiskylvökoneella elokuisena maanantaiaamuna Nousiaisten Nutturlan kylässä. Juhan mielestä syysviljat olisi tullut hyväksyä kasvipeitteisyysalaan ympäristötuessa. Uusi ympäristötuki sopii monipuoliselle viljatilalle Moni viljelijä joutui tänä keväänä pohtimaan pitkään lähteäkö mukaan uuteen ympäristötukijärjestelmään vai jäädäkö sen ulkopuolelle. Uudessa ympäristötuessa jo perustoimenpiteet ovat edellistä ympäristötukiohjelmaa tiukemmat. Joku viljelijä päätti, ettei uuden tarkennetun lannoitustason mukaisilla määrillä typpeä tai fosforia voi tuottaa edes markkinakelpoista satoa ja jäi sen ulkopuolelle. Toiset olivat taas sitä mieltä, että kaikki ylimääräinen peltoon heitetty lannoite on rahan hukkaan heittämistä. Lannoituskysymys olikin varmasti ohjelman suurin eri näkemyksiä herättänyt ja valinnan vaikeutta tiloille aiheuttanut tekijä. Ensimmäisellä hakukierroksella valinnaisten lisätoimenpiteiden määrä houkutteli monet valitsemaan kaikki eteläisessä Suomessa sallitut neljä lisätoimenpidettä ja maksimoimaan näin ympäristötuesta saadun hyödyn. Toisella kierroksella koko pakka meni kuitenkin uusiksi. Osa lisätoimenpiteistä muuttui vielä komission vaatimuksista ja yksi helppona ja hyvänä pidetty lisätoimenpide, ns. kuoppatesti, poistui valinnoista kokonaan. Toisella kierroksella päätös sitoutua uuteen järjestelmään oli jo tehty, joten monet karsivat lisätoimenpiteitä ja usea valitsi niistä kaksi tai vain yhden. Ympäristötukijärjestelmään liittyminen koettiin taloudellisesti niin tärkeänä, että pois ei muutosten vuoksi juuri ohjelmasta jääty. Yhtenä painavana tekijänä lienee nähty pellon arvoon vaikuttava ympäristötukikelpoisuus. Silti usko siihen, että juuri tähän ohjelmaan liittyminen toisi paljon hyötyä ympäristölle, on ilmeisen vähäinen. Nousiaislainen agrologi Juha Saarinen on yksi uuteen ympäristötukijärjestelmään sitoutuneista viljelijöistä. Juhan perheeseen kuuluvat luokanopettajavaimo Anna-Kaisa ja 2 ja 4-vuotiaat lapset. Juha viljelee sokerijuurikasta, viljaa ja rypsiä n. 60 hehtaarin alalla. Rypsi on tilalla viljelyksessä toista vuotta. Tilalla harjoitetaan myös koneurakointia ja naapurin kanssa yhteistyötä tehdään mm. lietteenajossa ja kylvöissä. Juha pitää uuteen ympäristötukijärjestelmään liittymistä itsestään selvänä asiana, koska sen rahallinen merkitys on tilalle suuri. - Markkinoilta on vaikeaa saada sitä korvaavaa hinnannousua, sanoo Juha. Ensimmäisellä kierroksella Juha teki maksimimäärän valintoja lisätoimenpiteiksi: typpilannoituksen tarkentamisen, ravinnetaseet, viljelyn monipuolistamisen ja 30 % kasvipeitteisyyden. -Toisella kierroksella ravinnetaseet jouduin jättämään pois typpilannoituksen tarkentamisen kustannuksella. - Nyt kokonaisuus tuntuu sopivalta toteuttaa näillä viljelykasveilla, sanoo Juha. Juha Saarinen toteaa varmasti monen muun viljelijän tavoin uuden järjestelmän ehtojen olevan vaikeampia täyttää kuin entisten, niin käytännössä kuin paperillakin. Ympäristön kannalta hän näkee kuitenkin huomattavana parannuksena entisten Nousiaislainen Juha Saarinen on yksi uuteen ympäristötukeen sitoutuneista viljelijöistä. piennar ja suojakaistasäännösten tiukkenemisen. Juhan mielestä syysviljat olisi tullut hyväksyä kasvipeitteisyyteen, samoin lannoitusrajoja hän pitää arveluttavan tiukkoina. Laadukkaan leipäviljan tuotanto on uhattuna varsinkin tällä alueella, missä pitkän sokerijuurikkaan viljelyn kautta pellon ph on helposti yli 7 ja fosforilukemat arveluttavan korkeat. - Tukitaso on kohtuullinen, mutta ohjelman pituus - viisi vuotta on liian vähän, pitkäjänteisyys puuttuu, Juha tuumii. Juha on hakenut myös erityisympäristötukea tekemällä lannan vastaanottosopimuksen naapurin kanssa. Kevään aikana Juha osallistui sekä seutukunnallisiin että kunnallisiinkin koulutuksiin aiheesta, molempia hän piti tiedon saannin kannalta erittäin tärkeinä, lisäksi hän haki tietoa järjestelmästä Maaseudun Tulevaisuudesta ja netistä. Juha arvelee agrologin koulutuksesta olevan hyötyä tässäkin asiassa. -Ehkä osaan katsoa asioita eri näkökulmista, käytännön ja taloudelliseltakin kantilta. Juhan taidoista hyötyvät myös muut isännät ja emännät. Juha tekee koneurakoinnin lisäksi mm. lohkokirjanpitoja muillekin kuin itselle. Satu Puustinen/ maaseutuasiamies Nousiainen

9 Viinirypäleitä Alahärmästä Agrologi Eero Vakkuri on kokeillut viinirypäleiden kasvattamista kesäpaikassaan Alahärmässä. Vuodet eivät ole veljeksiä. Viime kesänä sato oli hyvä, mutta tämänvuotinen viinirypälesato oli kehno. Köynnös tuotti malliksi yhden komean ja muutaman pienemmän tertun. Yhteystietojen muutoslomake Nimi : Syntymäaika : Uusi sukunimi: Entinen sukunimi: Vastaanottaja maksaa postimaksun Vanha osoite: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Uusi osoite Katuosoite : Postinumero: Postitoimipaikka: Agrologien Liitto ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS Uusi GSM-numero : Uusi sähköpostiosoite : Olen vaihtanut työpaikkaa: Nykyinen työantaja:

10 Naisten palkkakehitys huonompi Agrologien keskipalkka nousi keskimäärin 4,5 % vuodessa kaudella Kaikkien agrologien aritmeettinen keskipalkka tämän vuoden huhtikuussa oli 2664 euroa. Naisten palkat kehittyivät tarkastelukaudella 3,6 prosentin vuosivauhtia, mutta miesten palkat 5,1 prosentin vauhdilla. Naisten ja miesten erilainen palkkakehitys lisäsi naisten ja miesten palkkaeroa. Vuoden 2004 selvityksessä naiset ansaitsivat 76,5 % miesten palkasta, mutta vuonna 2007 enää 73,6 %. Palkkatarkastelussa ovat mukana kokopäivätyössä olleet 879 miestä, 577 naista ja kuusi vastausta, joissa vastaaja ei ollut merkinnyt sukupuoltaan. Kyselyn saaneista 147 ei ollut enää työelämässä. Osa-aikatyössä olleet 43 vastausta eivät ole tutkimuksessa mukana. Tämänkertainen vastausten määrä oli suurin palkkatutkimustemme historiassa. Kiitos siitä vastaajillemme! Vastaajista 948 oli opiston, 455 agrologi (AMK)-tutkinnon ja 53 yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Naisilla opisto- ja amk-tutkintojen määrä oli lähes tasan (288 ja 273). Yliopistotutkintoja naisilla oli 16. Miehet jyräävät perinteisellä opistotutkinnolla, joita vastaajissa oli 660. AMK-tutkintoja miehillä oli vain 182, mutta yliopistotutkintoja naisia enemmän eli 37. Luvut heijastelevat sukupuolten nykyisiä voimasuhteita: opistotutkintoja suorittaneita naisia on selkeästi miehiä vähemmän, mutta 2000-luvun puolella naiset ovat muodostaneet valmistuneiden amk-agrologien enemmistön. Yksityisillä aloilla suuret palkkaerot Koulupohjan mukaan palkkaselvitys kertoo karua kieltä nuorten agrologien palkoista. Amk-agrologit olivat sukupuo- livertailussa tasavertaisimpia. Amk-tutkinnon suorittanut mies kuittasi 2430 euroa ja nainen 2058 euroa eli 15,3 % miespuolista kollegaansa vähemmän. Opistotutkinnossa ero oli murskaava, sillä miesten keskiansio oli 3074 euroa ja naisten 2271 euroa. Naisten euro oli 26,1 % miesten euroa huonompi. Yliopistotutkinnossa ero oli vielä suurempi eli 31,45 % miesten hyväksi (3887 ja 2957 euroa). Yliopistotutkinnon suorittaneita on niin vähän, että niiden vaikutukset keskiarvoihin ovat vähäisiä. Kuten aikaisemminkin on todettu, vaikuttaa naisten ja miesten palkkaeroihin sukupuolten erilainen sijoittuminen eri aloille. Useilla työaloilla miesten pitempi työkokemus heijastuu palkkaan. Merkillepantavia ovat naisten ja miesten rajut palkkaerot miesten hallitsemilla yksityisillä aloilla. Pankeissa palkkaero miesten hyväksi oli 1958 euroa, vakuutus- ja eläkelaitoksissa 1709 euroa, maatalouskaupassa 1189 euroa, muissa maatalousjärjestöissä 929 euroa ja maatalousteollisuudessa 887 euroa. Pienimmät palkkaerot miesten hyväksi olivat lomatoimessa (45 euroa), maatiloilla (98 euroa), maataloustutkimuksessa (123 euroa), TE-keskuksissa (189 euroa) ja Pro- Agria maaseutukeskuksissa (200 euroa). Maatalousteollisuus parhaassa vauhdissa Parhaiten palkat olivat kehittyneet (5,8%/v) maatalouteen liittyvässä teollisuudessa. Muissa maatalouteen liittyvissä tehtävissä ja muissa valtion toimissa vuotuinen nousu oli aavistuksen heikompi (5,7 %). 4H:n spurtti (5,5 %) on hyvä ja maatalouteen liittyvän teollisuuden nousutasoa. 4H:ssa nousuprosentti saattaa tosin olla sattuman tulosta, sillä se on pienin yksittäinen vastaajaryhmä (19 vastausta). Sattuma saattaa selittää myös Faban murheellisen palkkakehityksen, sillä tässä ryhmässä oli 26 vastausta. Palkkatutkimuksen tulosten mukaan Faban palkat vuoteen 2004 verrattuina olisivat heikentyneet 0,8 %. Toinen negatiivisen palkkakehityksen kokenut ala on muu maatalouteen liittyvä liikelaitos, jossa palkat olisivat menneet alaspäin 0,4 prosentin vuosivauhdilla. Tässäkään ryhmässä 23 vastaajaa ei anna täysin luotettavaa kuvaa. Aikaisemmin hyviä hyppyjä ylöspäin palkkakehityksessään tehnyt maatilat-ryhmä hyytyi vain 0,4 prosentin nousuvauhtiin. Suunnilleen sama tahti oli opetustehtävissä ja vakuutus- sekä eläkelaitoksissa. Maatiloillakin luotettavuutta arvioitaessa on muistettava vähäinen vastaajamäärä (21). Vakuutus- ja eläkelaitoksissa työskenteli 36 ja opetustehtävissä 89 vastaajaa. Opetusalalle on ilmeisesti tullut uutta nuorempaa agrologikuntaa vuoden 2004 jälkeen. Pääaloista muu maatalouteen liittyvä ala on jo mainittu hyvästä, ja maatilat sekä opetusala heikosta palkkakehityksestään. Valtion 5,6 prosentin vuotuinen palkkakehitys on pitkästä aikaa kärkipäässä. Maatalouskauppa ja -teollisuus sekä maatalou- 10

11 miehiä Agrologien palkkatutkimus 2007 Palkkatiedot aloittain Km. Km. kokemus- Ikäryhmä Maatila N KA F25 F50 F75 luokka Naiset Miehet Yhteensä Neuvonta ja järjestöt 4H N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet 4 Yhteensä ProAgria maaseutukeskus N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Faba N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet 4 Yhteensä Muu maatalousjärjestö N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Kunta Maaseutuelinkeinoviranomainen N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Lomatoimi N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Muu kunnan toimi N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä den ulkopuolinen ala eteni 5,3 prosentin vuosivauhtia. Neuvonta ja kunnat tulivat rintarinnan 3,9 prosentin palkkakehityksellä. Finanssiala jäi palkkakehityksessään alle kahden prosentin (1,9). Tämä selittynee alalla menossa olevasta sukupolvenvaihdoksesta, sillä vastausten määrät vuosina 2004 ja 2007 olivat lähes samat (89 ja 96). Alakohtaisessa palkkavertailutaulukossa työkokemus ja vastaajien ikä on ilmaistu vuosiluokkina vuosien sijasta. Työkokemuksen ryhmät ovat seuraavat: 1 on alle yksi vuosi, vuotta, 3 on 3-5 vuotta, vuotta, vuotta, 6, vuotta, vuotta, vuotta, vuotta ja 10 yli 36 vuotta. Iässä ryhmä 1 on alle 25 vuotta, vuotta, vuotta, vuotta, vuotta ja 6 yli 61 vuotta. Taulukossa siis kokemus- ja ikäryhmän keskiarvo kertoo kunkin alan keskimääräisen ikä- ja kokemusvuosiryhmän. Mitä isompi keskiarvo, sitä enemmän ikää ja kokemusta ryhmästä löytyy. Palkkatutkimuksen jatko-osa julkaistaan Agrologi-lehden numerossa 4/07. Esko Lappalainen Valtio Valtio, TE-keskus maaseutuosasto N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Maataloustutkimus N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Muu valtion toimi N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Maatalouskauppa ja -teollisuus Maatalouskauppa N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Maatalouteen liittyvä teollisuus N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Maatalouteen liittyvä liikelaitos N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Finanssiala Rahalaitos N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Vakuutus- ja eläkelaitos N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Opetus N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Muu maatalouteen liittyvä ala N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Maatalouden ulkopuolinen ala N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä Kaikki alat N KA F25 F50 F75 Naiset Miehet Yhteensä N on vastaajien määrä Ka on vastanneiden aritmeettinen keskiarvo. F50 on mediaani eli vastanneiden keskimmäinen palkka. Kokemus on vastaajien keskimääräinen alan työkokemus ja ikä ikäryhmän keskiarvo 11

12 Datatech Oy:ssä väännetää Aktiiviin Ylihärmäläisen Pellonpaja Oy:n omistama atk-talo Datatech Oy on vahvasti agrologivetoinen yhtiö, sillä perustamisesta lähtien agrologit ovat olleet kehittelemässä yhtiön myymiä ohjelmistoja. sa Härmän Seppä-liikekeskuksessa, jossa toimii myös yhtiön maatalousohjelmien paikallinen jälleenmyyjä Agrimarket Härmänmaa. Yhtiö näkee tulevaisuutensa valoisana, sillä maatilojen ja pienyritysten ohjelmistotarpeet kasvavat. Datatechin juuret juontavat Ilmajoen maatalousopistoon ja vuoteen 1984, jossa agrologit Sakari Kivijärvi ja Pentti Karikko aloittivat agrologiopintonsa ja maatalousohjelmien kehittämisen Sharpin tietokoneille. Vaasalainen Comico toi koneita maahan ja SOK-osuuskaupat myivät niitä. Ohjelmia Datatech in viihtyisä ja valoisa toimisto sijaitsee tehtaan naapurustossa uudeskehittivät myös Sakarin ja Pentin kurssikaverit Matti Mustonen ja Tatu Latvatalo. Viimeksi mainitut eivät jatkaneet atk-alalla Sakari Kivijärven ja Pentti Karikon tavoin. Pentti Karikko siirtyi agrologiksi valmistuttuaan töihin Hankkijalle ja Tietonovolle. Evijärveläissyntyinen Sakari Kivijärvi oli pari vuotta Karijoen maataloussihteerinä. Sakarin suoritettua Kauhavan Yrittäjäopiston ohjelmoijalinjan Sakarin ja Pentti Karikon tiet kohtasivat Pellonpaja Oy:ssä vuonna 1990, jossa Pentti oli vuonna 1988 aloittanut Datatech Oy:n perustamisen 12

13 Datatech in kolmehenkisellä tiimillä on hymy herkässä. Tiimin kolme ässää vasemmalta lukien Seppo Talonen, Sakari Kivijärvi ja Sami Väisänen. n bittejä yhdessä Pellonpaja Oy:n johdon kanssa. Pellonpajassa oli nähty, että tietotekniikan osuus kasvaa yhtiön myymissä karjatalouskoneissa. Aluksi ohjelmia ja koneita Datatech in toiminta alkoi vuonna 1989 Ylihärmän osuuskaupan yläkerrassa. Aluksi Aktiivi-ohjelmien lisäksi myytiin Ylihärmässä koottuja Datec-tietokoneita. Ohjelmistopuolella tarjottiin Aktiivi Taloushallintaa, jossa oli pienimuotoinen peltoviljelyohjelmakin. Taloushallinnassa oli normaalin kirjanpidon lisäksi myös kustannuspaikkalaskenta, varastokirjanpito, graafiset taulukkopiirrokset, oma tekstinkäsittely, kalenteri ja päiväkirja. Vuonna 1990 yhtiössä oli jo viisi kokoaikaista työntekijää. Tietokonemyynnistä vastannut Erkki Nyrhilä osti Datec-tietokonemerkin ja perusti oman liikkeen Seinäjoelle. Toimintojen uudelleenjärjestelyssä tietokonelaitemyynnistä luovuttiin kokonaan. Datatech in palkkalistoilla jatkoivat vain agrologit Sakari Kivijärvi ja Pentti Karikko. Sakarin vastuulle tulivat Aktiivi-ohjelmat ja Pentille yritysprojektit. Yritysprojekteina olivat mm. etäluentajärjestelmien myynti. Tunnistimilla varustetuista jäteastioista jätemäärän punnitus ja laskutus voitiin tehdä asiakaskohtaisesti. Etätunnistimet tulivat myös Pellonpajan myymiin automaattisiin ruokintalaitteisiin. Ruokintaohjelmia myytiin Aktiivi Lehmäja Aktiivi Sika-nimillä. Niissä oli mahdollisuus eläin- ja tuotostietojen lähetykseen ja noutoon Maatalouden Laskentakeskuksen kanssa. Ohjelmissa oli myös yhteystoimintoja Pellonpajan automaattisten ruokkijoiden kanssa. Pentti Karikko siirtyi vuonna 1991 pois Datatech istä. Tunnistinprojektia jatkettiin insinööri Juha Ojaniemen johdolla. Uutena sovelluksena kehitettiin järjestelmä vartiointipalveluliikkeille. Pellonpajalle kehitettiin ruokinta-automaatiojärjestelmiä, joiden koodaukseen myös Sakari Kivijärvi osallistui. Vanhasta Aktiivi Taloushallintoohjelmasta kehitettiin pienempimuotoinen Dos-versio Aktiivi Kirjanpito, joka sai hyvän suosion yksinkertaisena ja helppokäyttöisenä kirjanpito-ohjelmana. Vuonna 1995 Sakari Kivijärvi jäi kahdeksi talveksi opintovapaalle ja suoritti sen aikana laskentamerkonomin tutkinnon keskittyen opinnoissaan yritystalouden laskenta-asioihin. Vapaa-aikoinaan ja kesäisin Sakari teki Datatech in töitä. Tuolloin aloitettiin myös Windows-pohjaisen kirjanpito-ohjelman, vuonna 1997 valmistuneen Aktiivi W:n, kehitystyö. Ohjelma sai markkinoilla hyvän vastaanoton. Valtakunnallinen markkinakanava lisäsi myyntiä Peltoviljelyn viljelysuunnitelma- ja lohkokirjanpito-ohjelma PeltoW valmistui vuotta myöhemmin. Samana vuonna alkoi Datatech in maatalousohjelmien jälleenmyynti Hankkija-Maatalous Oy:n Agrimarket-ketjun kanssa. Ketjun maanlaajuinen myyntiverkosto lisäsi ohjelmien menekkiä. Yhtiössä on todettu, että parhaiten myynti sujuu, kun myyjä itsekin on ohjelmaa käyttävä viljelijä. Datatech myy itse yrityksille kirjanpito-ohjelmia sekä laskutus- ja palkanlaskentaohjelmia, MatkaW ajopäiväkirja- ja matkalaskuohjelmaa ja MyyntiW myyntija markkinointiseurantajärjestelmää. Maatalousohjelmien myynnissä näkymät ovat valoisat, mutta yritysohjelmissa kasvu on vielä ripeämpää. Sakari Kivijärven ohella Datatech in ohjelmistokehittelystä ja osaamisesta vastaavat nykyisin teollisuusekonomi (KTM) Sami Väisänen ja agrologi Seppo Talonen. Sami Väisänen työskentelee MatkaW- ja MyyntiW-ohjelmien parissa sekä kehittelee uusia tuotteita. -Seppo oli meille löytö, sillä hän tuntee tietokoneet, on käytännön viljelijä ja on hiljattain suorittanut agrologi (AMK)-tutkinnon, hehkuttaa Sakari Kivijärvi. Sepolla on 15 vuoden kokemus minitietokonemaailmasta, jossa hän on tehnyt ohjelmia kaupallishallintoon. Nykyisin Sepon kontolla ovat neuvonta, koulutus ja tukitoiminta. Ohjelmien päivityksissä ei lipsuta -Tällä hetkellä ohjelmistomme ja palvelumme ovat hyvässä lyönnissä, sanoo Sakari Kivijärvi. Seppo ja Sami vahvistavat asian päätään nyökytellen. Yhtiö haluaa pitää asiakkaansa tyytyväisinä. Tämän vuoksi yhtiössä pidetään tiukasti kiinni siitä, että ohjelmistojen päivityksistä ei lipsuta. Vero- ja peltotukimuutokset aiheuttavat aina ohjelmien päivitystarvetta. Viimeisimpien peltopuolen lainsäädäntömuutosten vuoksi yhtiön PeltoW-ohjelmassa ylläpidetään sekä vanhan että uuden ympäristötuen mukaista ravinnelaskentaa. Pellonpajan tytäryhtiönä Datatech illa on muutakin yhteistä kuin omistaja. Ohjelmissa on yhteyksiä Pellonpajan tuotteisiin ja tuotekehitystä tehdään yhteistyössä. Yhtiön omistajat luottavat Datatech in tiimin asiantuntemukseen, mikä antaa motivaatiota arkipäiväiseen aherrukseen bittien parissa. Ohjelmistollisissa ja muissa käytännön asioissa tiimin vetovastuu on Sakari Kivijärvellä. Markkinanäkymät ovat hyvät, sillä maatilat ja pienyritykset tarvitsevat atkohjelmia. teksti ja kuva Esko Lappalainen 13

14 Hunurijärven mökit sulautuvat hienosti erämaajärven rantamaisemaan. Alussa oli suo, Kalevi ja idea Miltä tuntuisi ideoida matkailukeskusta järven rannalle paikkaan, jossa järveä ei ole? Agrologi Kalevi Hanhimäki teki näin ja nyt hänellä on matkailukeskus järven rannalla. Järven hän teki itse. -Jos kunta olisi paremmissa varoissa, olisin joutunut hoitoon, veistelee huimapäisen projektin toteuttanut Kalevi. Pieni vika, mutta pahassa paikassa, päästelee hän päätään sormella osoittaen. Hunurijärvellä kaikki yksityiskohdat ovat hyvin suunniteltuja. Esimerkkinä arkkitehdin suunnittelema rantasaunan kiuas. Alahärmän Hunurin kylässä Pohjanmaan aakeesta laakeesta poiketen on korkeampi ja kallioisempi saareke, joka oli osaksi suota. Kalevi Hanhimäen kotitilan maat rajoittuvat tähän alueeseen, ja tuo Kalevin päästään paikallistama vika ei antanut hänelle rauhaa. Kalevi neuvotteli kolmisen vuotta alueesta soisen palstan omistajan kanssa. Suon paikalla hän näki järven ja sen rannalla matkailukeskuksen. Kun kauppakirja allekirjoitettiin maanantaina, aloitettiin torstaina mittava maansiirto-operaatio. Työkoneiden myllätessä palstalla, lähti Kalevi kolmantena päivänä Kuusamoon arkkitehtiä etsimään. Ääriolosuhteissa testattu järvi Maata siirrettiin m³ noin 3,1 hehtaarin alalta. Vahingoniloisimmat odottelivat järviprojektin kaatuvan vedenpuutteeseen, mutta Kalevin helpotukseksi kävi paremmin: useat lähteet kaivannon pohjassa täyttivät järven. Järven syvyys vaihtelee joka paikassa jalat ulottuvat pohjaan, mutta aina ei ole pää pinnalla, määrittelee Kalevi järven syvyyden. Syvimmissä kohdissa järveä veden syvyys on noin viisi metriä. Järveen on istutettu ahventa, mutta sen menestymisestä ei vielä ole kokemusta. Jos ensikertalainen tuotaisiin silmät sidottuina helikopterilla tänne, ei hän uskoisi olevansa Pohjanmaalla, sanoo Kalevi. Tämä pitää paikkansa, sillä mökkien terasseilta katsottuna maisema muistuttaa Inarijärven maisemia. Järveään esitellessä Kalevi aprikoi, onko monta yksityistä ihmistä, joka omistaa pitäjän suurimman järven! Järven toiminta on kolmen vuoden aikana testattu ääriolosuhteissa. Toissa kesän helteillä veden pinta aleni haihdunnan vuoksi vain 13 mm päivässä, sillä lähteiden vedentuotto on 300 m³ päivässä. Toinen äärilaita koettiin, kun elokuussa 2005 Hunurijärven maisemiin osui 200 mm:n saderyöppy kuuden tunnin aikana. Nyt tiedetään miten toimitaan, jos sama toistuu. Kun maakauppa oli tehty, alkoi toinen kolmivuotinen rupeama, jonka aikana alueelle on valmistunut kelohirrestä tehdyt kaksi korkealaatuista mökkiä, kesäravintola 100 henkilölle, kokous- ja ravintolatilat henkilölle, saunan oleskelutilat 12 henkilölle sekä grillikota 10 henkilölle. Mökit, jotka käsittävät keittiön, olohuoneen, saunan sekä neljä makuuhuonetta ovat viimeisen päälle kahdeksalle hengelle varustettuja. Uusin mökeistä valmistui elokuun lopussa. Hyvät yhteistyökumppanit kaiken A ja O Komeissa kelorakennuksissa näkyy hyvä suunnittelutyö. Rakennusjäljestä päätellen myös rakentajat ovat olleet alansa ammattilaisia. Suotta Kalevi ei kehu, että hänellä 14

15 on ollut onni saada alansa osaavat yhteistyökumppanit. Kalevin projektiin on tähän mennessä idean syntymisestä kulunut kuusi vuotta puolet kaupan valmisteluun ja puolet rakentamiseen. Nyt rakentamisessa pidetään paussia, mutta Kalevin suunnitelmissa pyörii ympärivuotiseen käyttöön sopivan ravintolan rakentaminen. Lisäksi alueelle on valmistumassa rantakaava, joka toteutuessaan mahdollistaa lisämökkien rakentamisen. Laajennussuunnitelmia mielessään hautova - keväällä kuusikymppiä täyttänyt Kalevi ihmettelee kurssikavereidensa eläkkeelle siirtymistä. Hyvinkäältä vuonna 1971 agrologiksi valmistunut Kalevi aikoo paahtaa edelleen kiivasta tahtia. Kolmen viimeisen vuoden aikana olen ollut 10 ja puolipäivää Hunurijärveltä pois. Yrityksen pyörittämisessä lisää haastetta tuo 40 kilometrin työmatka, sillä Kalevi asuu Kauhavalla. Nykyisessä muodossa Matkailukeskus Hunurijärvi voi majoittaa ihmisiä kahteen mökkiin, voi tarjota kokoustilat ja -palvelut seminaariryhmille, saunatilat yritysten ja yhdistysten illanistujaisiin ja kesäaikaan ateriapalvelut retkikunnille. Ensi kesänä Kalevi suunnittelee kesäkahvilan avaamista. Alahärmän kansainvälisin paikka Asiakaskunta on 80 prosenttisesti ruotsinkielistä. Kalevi kiitteleekin nuoruusvuosien ruotsinkielistä kaveriporukkaa, joilta Kalevi oppi oikean asenteen kielirajaan. Matkailukeskuksesta on vain kivenheitto ruotsinkielisen Oravaisten kunnan rajalle. Hunurijärven sijainti asiakashankinnan kannalta on oivallinen: sekä Seinäjoki, Vaasa että Kokkola sijoittuvat 80 kilometrin säteelle Hunurijärvestä. Lentokentätkin ovat sopivilla holleilla. Erilaisia oheispalveluja on työn alla. Kun rakennan noin kilometrin päähän 15 metriä korkean näkötornin, voin myydä paikkaa erämaajärvenä merimaisemalla, viisastelee Kalevi. Hunurijärvi on luonnostaan 52 metriä merenpinnan yläpuolella. Jos olisin kymmenen vuotta sitten sanonut, että Hunurijärvi on keskeisellä paikalla maapallolla, olisi minut leimattu hulluksi, kertoo Kalevi Hunurijärvestä, jossa lyhyen toimintajakson aikana on ollut asiakkaana kiinalaisia, intialaisia ja muita eksoottisiakin kansallisuuksia. Asiakkaiden kansainvälisyys on aiheuttanut olosuhteiden ennakkotarkistuksia, mutta asiakkaiden erikoisetkin - kulttuureihin liittyvät toiveet - on Hunurijärven onneksi voitu täyttää. Ulkomaiset vieraat tulevat lähikaupunkien yritysten tuomina vieraina. Kalevin yritystoiminta on vielä niin pientä, että yrityksessä ei ole muita kokopäiväisiä työntekijöitä kuin Kalevi. Ruokapuolen hoitaa tuttu keittiömestari tilaustyönä. Vaimolla on työ Kauhavalla, mutta joskus myös hän toimii kiireapulaisena. Kun Kalevilta kysyy vaimon suhtautumista kaiken Kalevin ajan vievään matkailukeskusprojektiin, vastaa Kalevi ytimekkäästi yhdellä sanalla: Ymmärtäväisesti. Ja se on paljon se! lisää Kalevi. Hunurijärven erikoisluonne on levinnyt suupuheina niin hyvin, että markkinointiin ei ole tarvinnut panostaa. Yrityksen www-sivujakaan emme ole ehtineet tekemään. Monessa mukana olleena Kalevi osaa ilmaisen markkinoinnin keinot. Kun bussilastillinen vieraita on lähdössä, on hänellä tapana sanoa kiitoksia kuuntelemaan herkistyneelle joukolle: -Sitten vielä yksi asia ettehän kerro kenellekään, mitä olette täällä kuulleet ja nähneet. Kalevi myöntää joskus ohjeesta lipsuttavan, mutta sehän ei puuhakasta yrittäjää haittaa. Ennen matkailuyrittäjäksi ryhtymistään Kalevi teki työtä perunan parissa elintarvike- ja tärkkelysperunateollisuudessa. Matkailukeskuksen esittely on värikästä, sillä Kalevi on supliikkimiehiä. Hänellä olivat vahvasti sormet pelissä Nicola-lajikkeen viljelytekniikan kehittelyssä. Kalevi on viljellyt perunaa noin 20 vuoden ajan Suomessa sekä toiminut perunaasiantuntijana Virossa sen itsenäistymisen jälkeen. Hän ehti toimia yhdessä vaiheessa myös luomuviljelijänä, kunnes matkailubisnes imaisi miehen mukaansa. Enää ei kukaan suunnittele hoitoon ohjaamista, sillä kaikki vieraat ja rahoittajien edustajat ovat olleet paikan nähtyään myytyjä. Uudelleen palaavat asiakkaat tietävät hyvää Kalevin yrityksen laajennusaikeille. Mitähän nuorekas kuusikymppinen vielä ehtiikään tekemään Matkailukeskus Hunurijärvellä? Jotta yrityksen laajennussuunnitelmat eivät menisi myttyyn, lienee parasta, että tämän jutun lukeneet agrologitkaan eivät levitä Hunurijärvestä lukemaansa eteenpäin! Teksti ja kuvat Esko Lappalainen Jätkänkynttilät luovat tunnelmaa juhlailtaan. Hunurijärven Matkailukeskuksen taitava keittiömestari osaa sekä ruoanlaiton että esillepanon. Pöydästä nauttii sekä silmät että suu. 15

16 Moni asia on Heikki Palon maatalouskauppavuosien aikana muuttunut. Yksi näkyvimpiä muutoksia oli John Deeren tulo Massey Fergusonin tilalle. Heikki Palon pitkä sarka maatalouskaupassa Elokuun lopussa 36 palveluvuoden jälkeen eläkkeelle jäänyttä Heikki Paloa voi hyvällä syyllä kutsua maatalouskaupan konkariksi, sillä hän palveli koko työuransa Keskusosuusliike Hankkijassa ja viimeiset parikymmentä vuotta Hankkija-Maatalous Oy: ssä maatalouskaupan eri tehtävissä. Hän suosittelee mielenkiintoista alaa agrologeille. Suurten ikäluokkien eläköityessä alalle kaivataan uutta työvoimaa. Maatalouskaupassa pitkän saran kulkenut Heikki Palo patistaa erityisesti naisia hakeutumaan toimialalla tarjolla oleviin monipuolisiin tehtäviin. Heikki Palo aloitti Keskusosuusliike Hankkijassa heti valmistuttuaan vuoden 1971 kesäkuussa. Silloin maatalouskauppa panosti verkostoonsa. Kurssimme 31 valmistuneesta tuli Hankkijalle 10 agrologia, kertoo Heikki. Ainoastaan minä jatkoin eläkkeelle asti, lisää Heikki. Heikki on toiminut vuosien aikana Hankkijan pääkonttorissa tiedotus-, mainos- ja järjestöosaston päällikkönä sekä Lahdessa myyntipiirin johtajana. Hankkija-Maatalous Oy:ssä hän vastasi markkinoinnista, viimeiset vuodet yhtiön ja Agrimarket-ketjun markkinointijohtajana. Hyppy maakuntaan Lahden myyntipiirin johtajaksi kesti vain kaksi vuotta, sillä kun Hankkija-Maatalous 16

17 Oy vuonna 1988 perustettiin, tuli Heikille kutsu takaisin Helsinkiin uuden yhtiön markkinointitehtäviin. Lahdessa ollessaan Heikki ehti asettua asumaan isoisänsä synnyinmaisemiin Hollolaan. Yli 15 vuotta hän ajoi pitkää työmatkaa Helsinkiin, mutta viimeiset pari vuotta hän on päässyt lyhyemmällä matkalla, kun Hankkija-Maatalous Oy muutti pääkonttorinsa Hyvinkäälle. Maatalouskauppa vakaata Heikin työuran aikana markkinoinnin parissa suurin muutos on ollut sähköisten järjestelmien käyttöönotto. WWW-sivut ja sisäinen intranet saatiin käyttöön vuonna Verkkokauppa aloitettiin 2000-luvun taitteessa. Verkkokauppa kehittyy, sillä se sopii hyvin massakauppaan: polttoöljyn, rehujen, lannoitteiden ja torjunta-aineiden kauppaan. Hankkija-Maatalous Oy:n kauppaverkostossa on 130 myyntipistettä. Pienissä pisteissä ei aina kyetä pitämään riittävää asiantuntemusta, joten asiantuntijapalvelut keskitetään suurempiin keskuksiin. Verkkokauppa ja -sivustot tuovat palvelut kaikkien asiakkaiden ulottuville, selvittää Heikki verkoston toimintaa. Maatalouskauppa on pysynyt vakaana viljelijöiden määrän vähentymisestä huolimatta. Vaikka esimerkiksi myytyjen traktoreiden kappalemäärä vähenee, pysyy euroilla mitattu kauppa aikaisemmalla tasolla. Koneiden suurentumisen vuoksi työkoneiden ennakkotilaukset lisääntyvät, sillä työkoneiden tekniikka on modernia ja tilakohtaiset vaihtelut suuria. Konekauppa on myös spesialisoitunut työkonekaupassa ei voi olla tuhattaitureita, linjaa Heikki. Syksyisin järjestettävästä Kone- Forumista on tullut tärkeä koneiden ennakkotilauspaikka, jatkaa hän kaupankäynnin muutoksista. Opiskelu alkaa työssä Työurallaan Heikki on saanut oppia oman organisaation korkeatasoisissa koulutuslaitoksissa Hankkijan liikeopistossa ja Jollas-instituutissa, mutta aina on ollut mahdollisuus mennä talon ulkopuoliseen koulutukseen, jos talon oma tarjonta ei ole tuntunut riittävältä. Kauppakorkeakoulussa Heikki on suorittanut mm. JOKO-kurssin. Työssä opiskelu vasta alkaa, toteaa hän. Opiskelu on yksi asia, josta saa virtaa itsellensä. Suurten ikäluokkien poistumaa korjatakseen Hankkija-Maatalous Oy:llä on resurssinhankintakanava ammattikorkeakouluihin koko ajan auki, sillä opisto- tai amk-tasoisesta henkilöstöstä on kova tarve. Heikki Palo näkisi mielellään naispuolisten agrologien hakeutuvan runsaammin maatalouskauppaan. Palveluksessamme olevat naiset ovat menestyneet hyvin. Heikki Palo sanoo, että maatalouskaupan töitä pidetään usein stressaavina ja vastuullisina. Hän myöntää alan hektisyyden, mutta hänen mielestään alalla viihtyminen on ihmisluonteesta kiinni. Heikkiä on kiehtonut markkinointimiehenä olla lähellä ja ensimmäisten joukossa toiminnassa, missä syntyy ja tulee jotakin uutta. Myös toiminta yritysjohdon ytimessä on ollut kiinnostavaa. Hankkijan maatalouskauppa ei kaatunut Pitkän linjan hankkijalaisena Heikkiä harmittavat ainaiset puheet Hankkijan konkurssista. Ei Hankkijan maatalouskauppa mihinkään kaatunut, vaan toinen omistaja kaatui, korjaa Heikki Palo tapahtumien oikean kulun. Varmuuden vuoksi Heikki kertaa ties monennenko kerran Hankkija-Maatalous Oy:n vaiheet: Vuonna 1988 SOK:n ja Hankkijan maatalouskauppa pantiin yhteen Hankkija-Maatalous Oy:öön. Omistajiksi tulivat Novera ja SOK tasaosuuksin. Kun Noveran rakennusliiketoiminta joutui vaikeuksiin vuonna 1992, niin silloin kaatui vain Hankkija-Maatalouden toinen omistaja Novera. Tässä rytäkässä SOK osti Noveran omistaman puolikkaan Hankkija-Maatalous Oy:stä. Vuoden 1993 alusta yhtiö on ollut täysin SOK:n omistuksessa. Tuolloin käynnistyi myös vahva S-ryhmäläinen ketjutoiminnan kehitystyö, jonka tuloksena muovautui nykyinen toimialan markkinajohtaja Agrimarket-ketju. Heikki Palon mukaan maatalouskauppa aloitti aikanaan lamakouristukset. Maatalouskaupan jälkeen lama kouraisi pankkeja luvun loppupuolella maatalouskaupan rakennejärjestelyt jatkuivat, kun Tuko osti Eka-maatalouden. Mutta jo muutama vuosi tämän kaupan jälkeen Hankkija-Maatalous osti Tukon maatalouskaupan. Hankkija-Maataloudesta tuli melkoinen sulatusuuni, sillä sen palveluksessa oli neljästä maatalouskaupparyhmästä tullutta väkeä. Maatalouskaupan uudelleenjärjestelyissä vähennettiin luonnollisesti väkeä. Osa tukolaisista meni perustetun Y-Maatalouden palvelukseen. Neljästä eri taustasta huolimatta koskaan ei syntynyt kuppikuntaisuutta Hankkija-Maatalouteen, iloitsee Heikki Palo. Kaikilla oli ollut omissa kaupparyhmissään vaikeutensa, ja nyt uudessa yksikössä toiminta päätettiin panna uuteen vireeseen, jatkaa hän. Rehuteollisuus palasi Nykyisin Hankkija-Maatalous tekee maatalouskauppaa Agrimarket-ketjussa yhdessä kolmen alueosuuskaupan kanssa. Hankkija-Maatalous Oy:n osuus Agrimarket-ketjun liikevaihdosta on 80 % ja loput tulee Etelä-Pohjanmaan ja Suur-Seudun Osuuskaupan sekä Kymenlaakson Agrimarketin maatalouskaupasta. Muut SOKlaiset osuuskaupat ovat myyneet vuosien varrella maatalouskauppansa Hankkija- Maatalous Oy:lle. Ketjun suurimpana toimijana Hankkija-Maataloudella on vastuu koko Agrimarket-ketjun liiketoiminnan kehittämisestä. Yrityskauppajärjestelyt eivät kuitenkaan ole jääneet tähän, sillä vuosi sitten Kemira GrowHow osti 19 % Hankkija-Maatalous Oy:stä. Alkukesästä Kilpailuvirasto hyväksyi tammikuussa solmitun kaupan, jossa Hankkija-Maatalous Oy palasi rehukauppaan ostettuaan Suomen Rehun osakekannan. Heikki Palo johti viimeisenä työnään Suomen Rehun integraatiosuunnittelua, jonka toimenpiteitä lähdettiin toteuttamaan syyskesällä. Eläkepäivillään Heikki aikoo remontoida omakotitaloaan, opiskella kieliä ja matkustella. Eläkepäivät antavat tilaa myös kirjoittamiselle ja sukututkimukselle. Tietysti oman toimialan ja ylipäätään talouselämän tapahtumien seuraaminen on jatkossakin suuri mielenkiinnon kohde. Aktiivinen liikkuja aikoo jatkaa kuntoilua entiseen malliin. - Välillä voi olla hyvällä syyllä tekemättä mitään, naureskelee Heikki. Esko Lappalainen Ylläkselle hiihtämään tai joulua viettämään Ylläs-Agrolassa on vapaana muutama hiihtoviikko Agrologien Liiton viikot 2 ja 3/2008. Viikkovuokra jäsenille 220 euroa, muille 320 euroa. Koy Ylläs-Agrolan viikot 44, 45, 46, 50 ja 51. Viikkovuokra 320 euroa. Lapin Agrologit ry:n viikko 44, vuokra jäsenille 420 euroa, muille 500 euroa viikko 52, vuokra jäsenille 420 euroa, muille 600 euroa. Muut Ylläs-Agrolan vuokrattavat viikot löydät osoitteesta Vuokrausasioissa ota yhteys Esko Lappalainen, p tai

18 Hakesiilon tilavuus on 120 m 3. Täydellä teholla käydessään laitos polttaa haketta 45 m 3 /vrk, joten varasto riittää vain vajaaksi kolmeksi vuorokaudeksi. Esko Peltola arvioi hakkeen kosteusprosentin olevan 30. Yhden megawattitunnin tuottamiseen haketta kuluu 1,3-1,4 m 3. Osuuskunta tuottaa lämpöenergiaa Pornaisten lämpövoimalan molemmat rakennukset valmistettiin ja koneistettiin Tampereella, josta ne kahtena kuljetuksena siirrettiin sijoituspaikalleen Pornaisiin. Myös 30 metriä korkea savupiippu kuljetettiin yhdessä osassa, vaakakuljetuksena Kangasalalta. Askolan seudun Puulämpöosuuskunta tuottaa lämpöenergiaa kolmessa kunnassa, kunkin kunnan omistamassa lämpövoimalassa, kuntakiinteistöjen sekä ulkopuolisten liiketalojen käyttöön. Puulämpöosuuskunnassa on jäsenenä 30 yksityistä metsänomistajaa Askolasta, Pornaisista ja Pukkilasta. Jäsenyyden edellytyksenä on asuminen paikkakunnalla, metsän omistajuus ja 200 euron osuusmaksu. Kurkistus arinan alle onnistuu näistä luukuista. Puulämpöosuuskunta perustettiin vuonna 1999, jolloin osuuskunnan tehtäväksi määriteltiin hankkia energiapuuta kyseisten kuntien alueelta ja tuottaa hakkeesta kuntien omistamissa lämpövoimaloissa lämpöenergiaa laitosten omistajien käyttöön, kertoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja, agrologi Esko Peltola Pornaisista. Pukkilassa ja Pornaisissa lämpövoimalan omistaa kunta, Askolassa kunta, koulutuskuntayhtymä ja Porvoon Energia. Askolan ja Pornaisten kuntien voimalaitosten kattilateho on 1,25 MWh ja Pukkilassa 1,0 MWh. Lämpökattilat Askolassa ja Pornaisissa ovat tamperelaisen Laatukattila Oy:n valmistamia Laka -kaasutuspalokattiloita. Pukkilassa kattila on Nakkilan Konepajan valmistama arinapohja-kattila. Lämpökanavaa näillä laitoksilla on 2,0-2,5 km kullakin. Lämmitettävä tila esimerkiksi Pornaisissa on m 3. Ne ovat kunnan kiinteistöjä keskustassa, kirkko, liikehuoneistoja, rivitaloja yms. Lisäksi laitos tuottaa lämmityskohteiden tarvitseman lämpimän käyttöveden. 18

19 Kotitilaansa viljelevä Hakesiilon alla olevat kolakuljettimet siirtävät hakkeen kuljettimelle, josta hake jatkaa matkaansa varsinaisen lämpölaitoksen puolelle. Toiminta sopimuspohjalla Käytännössä lämmön tuottaminen puuraaka-aineesta lämmöksi on sopimuspohjaisesti organisoitu siten, että hakkuutöiden yhteydessä paikallinen metsänhoitoyhdistys kerää hakkuualueelta markkinapuuksi kelpaamattoman laho- ja energiapuun tai muun hylätyn puutavaran autolla liikennöitävän tien varteen, Esko Peltola selvittää. Puutavaran kuivuttua tienvarressa vähintään vuoden, sopimusurakoitsija hakettaa puun ja toimittaa sen lämpövoimalaan. Hakeurakoitsijan vastuulla on, että lämpövoimalaitoksen hakesiilossa on aina tuotannon edellyttämää raaka-ainetta. Puulämpöosuuskunnan tehtävänä on vastata laitoksen toiminnasta. Haketta laitokset käyttävät yhteensä irtokuutiometriä vuodessa. Se vastaa 20 hehtaarin päätehakkuuta silloin, kun hakkuukertymä on 300 m 3 /ha. Jäsenistönsä osuuskunta huomioi alennuksella myymällä haketta jäsenten omaan käyttöön. Laitosten toiminnasta vastaa kuntakohtainen 3-4 jäsenen tiimi. Tiimin kesken valvonta jaetaan viikon mittaisiksi päivystysajoiksi. Jos laitoksen toiminnassa esiintyy häiriö, saa päivystysvuorossa oleva henkilö siitä hälytyksen kännykkäänsä. Jos hälytyksen saanut henkilö ei syystä tai toisesta pysty hälytystä kuittaamaan, siirtyy hälytys toisen ja sen jälkeen jo kolmannen tiimin jäsenen kännykkään. Mikäli hälytyksen on aiheuttanut sähkökatkos, käynnistää järjestelmä automaattisesti dieselmoottorin, joka kierrättää vettä verkostossa, mutta itse lämmöntuottaminen keskeytyy. Hälytys edellyttää aina laitoksella käyntiä. Lämmön tuotanto kuntien lämpövoimaloissa perustuu osuuskunnan ja kuntien väliseen kahden vuoden mittaiseen sopimukseen, jonka jälkeen sopimusehdot tarkistetaan. Esko Peltola sanoo olevansa hyvin tyytyväinen yhteistyökumppaneiden toimintaan. Sovitut asiat hoituvat ja tuotannollinen toiminta toteutuu. Metsänhoitoyhdistyksellä keskeinen tehtävä Paitsi, että metsänhoitoyhdistys huolehtii puuraaka-aineen ostoista ja sen kokoamisesta autotien varteen, huolehtii se myös Esko Peltola syntyi viljelijäperheeseen Pornaisissa. Saatuaan kotikunnassaan peruskoulutuksen, jatkoi hän opintojaan ammattiin valmistavassa koulutuksessa ja valmistui agrologiksi Hyvinkäältä samanaikaisesti vaimonsa, Liisan, kanssa vuonna Ennen maatalousyrittäjän uraa Esko Peltola toimi Hankkijan tiedotusosastolla ulkoisena tiedottajana ja tiedotuspäällikkönä vuosina , ja sen jälkeen itsenäisenä maaseutuyrittäjänä kotitilallaan Pornaisissa. Tilalla on omaa peltoa 70 ha, metsää 60 ha ja vuokramaata 80 ha. Tilaa viljellään kasvinviljelytilana. Maatalouden ohella Esko harjoittaa myös koneurakointia: lumen aurausta, teiden hiekoitusta ja keväällä hiekanpoistoa sekä luistinradan jäädytystä. Esko Peltola osallistuu myös yhteiskunnalliseen toimintaan. Hän on kunnanvaltuuston ja monien lautakuntien jäsen sekä hallintohenkilönä monissa maatalouden osuuskunnissa ja -järjestöissä. Perheessä on kaksi poikaa, joista vanhempi on lukiossa ja nuorempi peruskoulun yläasteella. Eskon harrastuksiin kuuluvat metsästys ja mopoilu. osuuskunnan rahaliikenteestä, kirjanpidosta ja verotukseen liittyvistä asioista. Mhy maksaa laskut, tilittää metsänomistajille puun ostoista määräytyvät eurot sekä laskuttaa kunnilta kussakin laitoksessa tuotetut megawattitunnit (MWh). Osuuskunnalle metsänhoitoyhdistyksen palvelu on ensiarvoisen tärkeää. Osuuskunnan onnistuneesta toiminnasta kertoo myös se, että vuoden 2007 keskiuusmaalainen yritys -valinta kohdistui Askolan seudun Puulämpöosuuskuntaan. Teksti ja kuvat Matti Värri Viistoon asennetulla kuljettimella hake nousee kattilan päällä olevaan 2 m 3 siiloon, josta se painuu kattilan arinalle ja siinä kuumetessaan kaasuuntuu. Kaasu poltetaan tulipesässä. Palamislämpö suuntautuu suoraan lämmönvaihtimiin, joiden sisällä oleva vesi lämpenee C-asteeseen. Ennen lämpöverkkoon pumppaamista veden lämpötila säädetään + 80 C-asteeseen sekoittamalla kuumavesi lämpöverkosta palaavan jo jäähtyneen veden kanssa. 19

20 Klapeja ja haketta käyttävä kattila on edelleen käyttövalmiina. Viljassa on hyvä lämpöarvo Viime vuosien aikana tapahtu- nut raju energiahinnan nousu on saanut monet energian käyttäjät miettimään, löytyisikö perinteiselle sähkölle tai öljylle kotimaista kilpailukykyistä vaihtoehtoa. Silloin kysymykseen tulevat lähinnä hake ja turve sekä uudempina tulokkaina pelletti, vilja ja biokaasu. Näiden kysymysten parissa kävi oman Jaakobin paininsa myös orimattilalainen maanviljelijä, agrologi Tero Mölsä. Hän sanoo pohtineensa muun muassa sitä sekavaa logiikkaa millä pohjoismaisen sähköpörssin hinnan nousua perusteltiin. Kuivan kesän jälkeen oli hinnan korotus väistämätön, koska vettä oli niin vähän. Sateisen kesän jälkeen oli pakko mennä hinnan korotukseen, koska vettä olikin jo liikaa. Tuontipolttoaineen hinnankorotustarvetta aiheuttavat vuosittain sekä lomakauden että lämmityskauden alku. Mikään tekijä ei näytä johtavan hinnan alentamiseen. Öljyn hinnankorotukset ovat puolestaan seuraamuksia Irakin sodasta, Lähi-idän yleisestä rauhattomuudesta sekä yleisesti öljyntuottajamaiden ja kansallisten öljyyhtiöiden ahneudesta. Viimeisin vauhtiruuvi energiahintojen nousulle on ollut Kioton sopimuksen mukainen hiilidioksidipäästöjen hillitseminen ja sen seurauksena syntynyt kansainvälinen päästökauppa. Kioton sopimuksesta tuli eniten kärsimään turve, jonka poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat kaikkein suurimmat, joten turpeelle määrättiin jo erillinen haittavero. Vähäpäästöisintä on puolestaan vesi- tai ydinvoimalla tuotettu sähkö sekä maakaasu. Monipuolista lämpöenergiaa 1980-luvun alkaessa Tero Mölsän maatilan päärakennukseen asennettiin varaava sähkölämmitys. Järjestelmässä on 3000 litran vesisäiliö, säiliössä sähkövastukset ja huoneissa lämpöpatterit. Lämminvesi kiertää järjestelmässä pumpun avulla. Pian tilalle rakennettiin myös ensimmäinen kotimaista polttoainetta käyttävä lämpökeskus, jonka kattilaksi hankittiin haketta tai klapeja polttava kotimainen kattila. Myös oljenpoltto lämpökeskuksessa oli ainakin teoriassa mahdollista. Kattila on alapolttokattila, jossa yläpuolella olevasta siilosta klapit valuvat kattilaan. Klapisiilon tilavuus riitti vain 1-2 vuorokauden kulutukseen, jonka jälkeen se oli taas täytettävä. Lämpö ja lämminvesi tästä laitoksesta johdettiin sekä sikalaan että päärakennukseen. - Ratkaisuna klapi-/ 20

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Ynnä ry, hallituksen kokous 10/2015 1/6. x x x x x x x x, poistui kohdassa 11.f x, poistui kohdassa 11.f x, läsnä kohdat 9.a 11.f

Ynnä ry, hallituksen kokous 10/2015 1/6. x x x x x x x x, poistui kohdassa 11.f x, poistui kohdassa 11.f x, läsnä kohdat 9.a 11.f Ynnä ry, hallituksen kokous 10/2015 1/6 Hallituksen kokous 10/2015 Aika: 10.3.2015 15.15 Paikka: Ynnän ainejärjestötila MaD242 Hallitus: Juho Siitari Teemu Vasama Janne Arkke Miikka Harju Joonas Hartikainen

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Kuluttajat postikorttien lähettäjinä 2007

Kuluttajat postikorttien lähettäjinä 2007 Kuluttajat postikorttien lähettäjinä Kari Elkelä, Itella BI.. Itella BI --0 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tavoitteet Hankkia tietoa postikorttien lähettämistä edistävän tuotekehityksen, viestinnän

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Peltovalvonnan havaintoja 2015 Peltovalvonnan havaintoja 2015 Juha Nummila, Antti Kärpijoki, Tero Vuorenpää, V-S ELY-keskus, Maaseutupalvelut, valvontayksikkö Tilat valitaan Mavissa Valvontaotannat 2015 peltovalvonnassa 307 tilaa (

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Jäsenet (alleviivatut paikalla) Teija Myllylä, Haapajärveltä Maritta Niska, Haapajärveltä Jaana Salo, Kärsämäeltä Riikka Manninen, Kärsämäeltä

Jäsenet (alleviivatut paikalla) Teija Myllylä, Haapajärveltä Maritta Niska, Haapajärveltä Jaana Salo, Kärsämäeltä Riikka Manninen, Kärsämäeltä PÖYTÄKIRJA 4/2016 SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS Aika: tiistaina 21.6.2016 klo 9.00 9.45 Paikka: Nivala, Nivalan teknologiakeskus Nitek, Jäsenet (alleviivatut paikalla) Juha Uusivirta Mauri Tenkula Esa Jussila

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä?

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Ryhmä 1. HeVi-tuotteiden vihannekset, marjat, hedelmät, peruna tuotannon lisääminen sopimustuotanto; kaupat mukaan ja julkiset ruokahankinnat viljelijöiden yhteistyö

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Wanha Karhunmäki. No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923.

Wanha Karhunmäki. No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923. Wanha Karhunmäki No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923. Netistäkin Wanha Karhunmäki sivut löytää, ja siellä on ajo-ohjekin. Ohjelma

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 1/2017

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 1/2017 Elinympäristövaliokunta AIKA 09.01.2017 klo 16:00-18:00 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:00 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:00 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

Henkilökohtaiset varajäsenet. Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen

Henkilökohtaiset varajäsenet. Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 26/31.10.2011 446 Kokousaika 31.10.2011 klo 17:00 18:17 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Kokkolan vertaisohjaajien kouluttaja -koulutuksen palaute (2/2016)

Kokkolan vertaisohjaajien kouluttaja -koulutuksen palaute (2/2016) 1 22.3.2016 Kokkolan vertaisohjaajien kouluttaja -koulutuksen palaute (2/2016) Koulutuksen ajankohta: 1.10.2015 5.2.2016, Yhteisöklubi Silta, Kokkola Kouluttajat: Anne Laimio & Heli Lumiaro 2 Kokkolan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteet

Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteet Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteet KH 18.03.2014 110 Alueyhteystyön ja elinvoimavaliokunta on

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB

SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB PÖYTÄKIRJA SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2008 Aika: 14.5.2008 klo 13.30 14.25 Paikka: Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, 04400 Järvenpää Läsnä: kunta osallistuja äänimäärä Hyvinkään

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso KIINTEISTÖNvälitys ja -arviointi TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2159-4 ISBN 978-952-14-2160-0 (sähkökirja) Print Best 2014

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

A S I A L U E T T E L O:

A S I A L U E T T E L O: IMATRAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (7) A S I A L U E T T E L O: 17 Kokouksen avaus 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 19 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 20 Ääntenlaskijoiden valinta 21 Työjärjestyksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014 1 Lappeenrannan vertaisohjaajien kouluttaja koulutusten palautteet Kysely tehty 1/014 Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 014 Avita Kaveria hanke YHTEENVETO 1. Millä paikkakunnalla

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti Yleinen velvoiteoikeus kesätentti 14.8.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 1 SIVISTYSLAUTAKUNTA Nro 1 / 2016 KOKOUSAIKA Ma 1.2.2016 klo 18.30 20.20 KOKOUSPAIKKA Koivupuhdon koulu

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 1 SIVISTYSLAUTAKUNTA Nro 1 / 2016 KOKOUSAIKA Ma 1.2.2016 klo 18.30 20.20 KOKOUSPAIKKA Koivupuhdon koulu MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 1 SIVISTYSLAUTAKUNTA Nro 1 / 2016 KOKOUSAIKA Ma 1.2.2016 klo 18.30 20.20 KOKOUSPAIKKA Koivupuhdon koulu Jäsenet: paikalla: Varajäsenet: paikalla: Saukko Piia, pj. x Saukko

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Ketosen tilausajobussi odotti pääjulan päätyttyä Jänkätien ammattioppilaitoksen pihalla piirikokoukseen lähteviä juhlijoita. Suuntana oli Rovaniemen kaupungin omistama leirikeskus

Lisätiedot