YHDISTYMISSELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI
|
|
- Viljo Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI Johtoryhmä on hyväksynyt väliraportin Ohjausryhmä on hyväksynyt väliraportin
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 5 2. Yhdistymisselvityksen väliraporttivaiheen organisointi ja työryhmät Toimeenpano Kokoonpanot Työn eteneminen Tehtävien rajaukset 6 3. Nykytila-analyysi Yleistä¹ Työryhmien teemakohtainen nykytila-analyysi Visio ja strategia sekä demokratia ja osallistuminen Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut Yhteenveto ja johtopäätökset Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy Yleistä¹ Askola SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksen muutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Lapinjärvi SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Loviisa SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ 29 2
3 Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Myrskylä SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Pornainen SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Porvoo SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Sipoo SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut 50 3
4 Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Arvio edellytyksistä muodostaa uusi Itä-Uudenmaan kunta Talous¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Sopeutuksen mahdollisuus palveluverkkoa uudistamalla Yhteenveto ja evästys jatkotyölle Liitteet 63 Lähteet: 1. ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 2. ²: Yhdistymisselvityksen palveluverkkoselvityksen väliraporttimateriaali, johtava asiantuntija Heikki Lonka, Granlund Oy 3. Työryhmien väliraportit 4
5 1. Johdanto Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon kunnat päättivät vuonna 2013 tehdä Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen osana valtion alullepanemaa kuntarakenneuudistusta. Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen lisäksi Lapinjärvi ja Loviisa tekevät yhteisen selvityksen, Pornainen ja Sipoo ovat mukana Keski-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä, Sipoo on mukana Valtionvarainministeriön määräämässä erityisessä kuntajakoselvityksessä (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti) ja Myrskylä osallistunee Orimattila - Pukkila - Myrskylä-selvitykseen. Alueella on erityinen asema pääkaupunkiseudun tuntumassa sekä lähellä Suomen itärajaa ja kuntaliitoksia on tehty ihan viime vuosinakin; Sipoon kunnasta liitettiin osa Helsinkiin vuonna 2009 ja viimeisin liitos tehtiin vuonna 2010, kun Loviisa, Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää yhdistyivät. Porvoo ja Porvoon maalaiskunta yhdistyivät vuonna Yhdistymisselvityksen väliraporttivaiheen organisointi ja työryhmät 2.1. Toimeenpano Prosessi päätettiin toteuttaa osallistavalla työtavalla omana työnä sitouttamisen edistämiseksi. Työtä ohjaamaan valittiin poliittinen ohjausryhmä ja käytännön työtä johti selvitykseen osallistuvien kaupunkien ja kuntien kunnanjohtajista muodostettu johtoryhmä. Perustettiin viisi työryhmää ja lisäksi päätettiin käyttää asiantuntija-apua. Talousselvityksen tekijäksi valittiin Perlacon Oy, palveluverkkoselvityksen tekijäksi Granlund Oy ja sosiaali- ja terveystoimen selvityksen tekijäksi Nordic Healthcare Group. Uuden kunnan visiotyön vetäjäksi valittiin Learning Miles. Selvitysprojektia koordinoi projektipäällikkö. Väliraportti on yhteenveto asiantuntijoiden ja työryhmien johtopäätöksistä sekä yhdistymisselvityksen johtoryhmän johtopäätöksistä, jonka perusteella on tarkoitus antaa mahdollisimman kattava kuva kuntien nykytilasta alueella sekä luoda pohja yhdistymisselvityksen saattamiseksi loppuun Kokoonpanot Työryhmien kokoonpanot, liite
6 2.3. Työn eteneminen Työryhmien työ aloitettiin järjestetyssä käynnistystilaisuudessa Porvoossa. Työryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti keskimäärin kerran tai kaksi kuukaudessa. Osa työryhmistä on pitänyt myös sähköisiä kokouksia. Työ eteni suunnitelmien mukaan ja työryhmien väliraportit valmistuivat Tehtävien rajaukset Työryhmä 1. Visio ja strategia sekä demokratia ja osallistuminen mukaan lukien uuden kunnan visio ja missio, strategia, toimielimet, asukasvaikuttaminen, kaksikielisyys ja uuden kaupungin nimen ja vaakunan valmistelu väliraportin hyväksymisen ja lausuntokierroksen jälkeen Työryhmä 2. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut mukaan lukien kuntatalous, viranhaltijaorganisaatio-rakenne, konsernirakenne, omistajapolitiikka, kuntien yhteistoiminta, hankinnat, kiinteistöomaisuus, tietohallinto ja henkilöstön edustajien osallistuminen selvitykseen Työryhmä 3. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka mukaan lukien työllisyys, työpaikat, elinkeinopalvelut, kunnallistekniikka, tilahallinto, tila-, ruoka- ja siivouspalvelut, energia, asuntopolitiikka, kuntien yhdistymisen suhde metropolihallinnon tarpeeseen ja kuntien yhteistoiminta Työryhmä 4. Sosiaali- ja terveyspalvelut mukaan lukien kuntien yhteistoiminta Työryhmä 5. Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri, liikunta- ja vapaaajanpalvelut mukaan lukien kuntien yhteistoiminta 3. Nykytila-analyysi 3.1. Yleistä¹ Alueen erityispiirteenä on asukasluvun kasvu, nuori mediaani-ikä ja valtakunnallisesti suuri ikääntyminen (mediaani-ikä kasvaa 46 vuodesta 50 vuoteen kahdessakymmenessä vuodessa). Koska yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa hyvin paljon 2020-luvun alusta alkaen, on helposti pääteltävissä, että eläkkeelle jääminen on juuri nyt nopeaa ja tämä heikentää jo nyt kuntien verotettavan tulon kasvua. Ikääntymisen vaihteluväli kuntakohtaisesti vastaa keskimäärin 0,22 0,42 prosentin painetta nykyistä veroprosenttiyksikköä kohtaan vuodessa. Tiettyinä vuosina nopeimman ikääntymisen aikaan vuotuinen paine veroprosenttiyksikköön vastaa 0,39 0,77 veroprosenttiyksikköä. Suuri osa tarkasteltavista kunnista on ollut taloudellisesti vahvoja vielä vuonna 2012 jopa koko maan tasolla tarkastellen. Tämä siitä huolimatta, että 2009 alkanut heikko taloudellinen kehitys on iskenyt joihinkin kuntiin, esimerkiksi Pornaisiin, poikkeuksellisen lujasti. Kuntien taseissa ei ole talousjohtajien tarkastelussa ilmennyt olennaisia riskejä. Kunnilla ei ole mainittavia takaus-, sijoitus- tai antolainasaamisriskejä; niissä on lisäksi järkevät suojaukset. Ikääntyminen aiheuttaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille merkittävää painetta ja lisäksi henkilöstön saatavuus vaikeutuu jatkossa. Kuntien tulot eivät merkittävästi kasva, joten kustannukset pystytään kattamaan ainoastaan veronkorotuksilla, mikäli rakenteita ei uudisteta. Kuntien palvelurakenne on koko valtakunnan tasolla ollut keskimäärin edullinen. Kaikkien kuntien asukaskohtaiset nettomenot olivat kahdensadan edullisimman joukossa, kolmenkymmenen edullisimman joukossa oli kaksi tarkasteltua kuntaa. ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 6
7 Edullisin palvelurakenne oli Pornaisissa (seitsemäs koko maassa). Tästä huolimatta alueellinen palvelurakenne ei vaikuta optimaaliselta ja siinä on kokonaisuutena tarkastellen vielä tehtävää Työryhmien teemakohtainen nykytila-analyysi Visio ja strategia sekä demokratia ja osallistuminen Visio ja strategia Uuden kunnan visiota laaditaan ja työ jatkuu yhdistymisselvityksen edetessä. Demokraattiset toiminnot, asukkaiden osallistuminen ja kaksikielisyys Toimielinrakenteessa on kuntakohtaista vaihtelua, mutta perusrakenne on samansuuntainen Kunnat käyttävät luottamushenkilöhallintoon yhteensä noin miljoona euroa vuodessa. Jo tällä hetkellä kaikissa kunnissa on yhteisiä ylikunnallisia demokraattisia toimielimiä. Valtuutettujen nykyinen poliittinen jakauma ja määrä yhdistymisselvitysalueella (valtuustokausi ) Suomen ruotsalainen kansanpuolue 69 27,7 % Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 48 19,3 % Kansallinen Kokoomus 44 17,7 % Suomen Keskusta 37 14,9 % Perussuomalaiset 24 9,6 % Vihreä liitto 12 4,8 % Vasemmistoliitto 6 2,4 % Yhteinen Sipoomme 5 2,0 % Suomen Kristillisdemokraatit 3 1,2 % Sitoutumattomat 1 0,4 % Yhteensä 249 Kunnissa on käytössä erilaisia asukkaiden osallistumisen välineitä. Yhteistä kaikille kunnille on se, että kuntalaisten osallistumismahdollisuuksiin on kiinnitetty huomiota. Askola ja Pornainen ovat yksikelisiä (suomi), muut kunnat ovat kaksikielisiä, enemmistön kielenä ollessa suomi. Kielellisillä ominaispiirteillä on suuri merkitys kunnan palveluiden järjestämiselle sekä kuntalaisosallistumiselle Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Porvoon kaupungin organisaatio eroaa selkeästi muista kunnista. Porvoo jakaa hallinnon strategiseen johtamiseen, joka tapahtuu konsernijohdossa ja hallinnon tukipalveluihin, jotka hoidetaan sisäisellä tilaaja-tuottajamallilla hallintopalvelukeskuksessa. Malli on valittu konsernijohtamisen ja strategisen johtamisen korostamiseksi. Kaupungin muita suurempi koko mahdollistaa toimintatavan. Vastaavasti Myrskylän kunnan ostopalvelujen määrä on täällä suurin, ja oman hallintohenkilöstön määrä on yhteensä neljä. Selvitysalueen kuntien palveluksessa on yhteensä noin 6600 henkilöä ja vuotuinen palkkasumma on 259 miljoonaa euroa. Henkilöstöhallinto hoidetaan omana palveluna, paitsi Myrskylässä ostopalveluna ja osittain ostopalveluna Lapinjärvellä. Taloushallinnon palvelut tuotetaan itse, paitsi Lapinjärvellä ja Myrskylässä, jossa ne ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. 7
8 Hallinnollinen vastuu tukipalveluista vaihtelee myös suuresti. Siivous- ja ruokapalvelut ovat yleensä teknisen taikka taloushallinnon alaisuudessa. Porvoossa nämä hoidetaan tilaaja-tuottajamallilla liikelaitoksessa. Näissäkin oman toiminnan ja ostopalveluiden suhde samoin kun keittiöiden lukumäärä vaihtelee suuresti. Käännöstyön määrä vaihtelee. Loviisan kaupunki kääntää kattavasti lähes kaiken ja vastaavasti on myös täysin yksikielisiä kuntia. Keskitettyjä käännöspalveluita järjestävät Loviisa, Porvoo ja Sipoo. Yhteispalvelupiste, josta löytyy laajalti myös valtion eri hallinnonalojen palveluita, on järjestetty kattavimmin Lapinjärvellä. Porvoon kaupungin Kompassi eroaa siten, että siihen on koottu kunnan omat palvelut yhteen paikkaan. Porvoon kaupunki vastaa isäntäkuntana Itä-Uudenmaan pelastustoimesta. Tässä selvityksessä mukana olevista kunnista vain Pornainen kuuluu eri pelastusalueeseen. Pelastuslaitoksen palveluksessa on 154 henkilöä. Loviisan kaupunki vastaa lomituspalvelujen järjestämisestä koko alueella. Lomitusyksikön palveluksessa on 57 henkilöä. Lisäksi Loviisa huolehtii Lapinjärven, Porvoon ja Sipoon maataloushallinnosta Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Kaavoitus on pienemmissä kunnissa järjestetty yhteistyönä ja ostopalveluina, kun taas suuremmissa kunnissa kaavoitus tehdään pääosin itse. Kaavoituksen menot ovat kokonaisuudessaan arviolta 3 4 prosenttia koko Itä-Uudenmaan MALYET-menoista. Itä-Uudenmaan alueella asemakaavoitetun pinta-alan osuus kunnan maa-alasta on varsin pieni, vaihteluvälillä 1,5 7 prosenttia. Kunnat kaavoittavat pääosin itse omistamalleen maalle. Sopimuskaavoja on tällä hetkellä nollasta 60 prosenttiin meneillään olevien kaavahankkeiden yhteenlasketusta pinta-alasta. Eniten sopimuskaavoja on tällä hetkellä Loviisalla (60 prosenttia). Kiinteistöasiat käsittävät tonttien mittaamisen, hallinnan ja myynnin. Itä-Uudellamaalla on tällä hetkellä yli 400 vapaata omakotitonttia. Eniten omakotitontteja on vapaana Loviisassa, vähiten Askolassa. Tontinmyyntituloja on viimeisten viiden vuoden aikana kertynyt koko alueelta noin 17 miljoonaa euroa vuodessa, tosin tätä lukua sekoittaa Sipoon yksittäinen 30 miljoonan euron tonttikauppa Helsingin kanssa. Asumisen osalta Itä-Uudenmaan alueella on yhteensä noin vuokra-asuntoa. Porvoolla on näistä asunnoista yli 60 prosenttia ja kun mukaan otetaan seuraavaksi suurimmat kunnat Sipoo ja Loviisa, kasvaa näiden kuntien yhteenlaskettu osuus alueen vuokra-asunnoista yhteensä noin 90 prosenttiin. Asukaslukuun suhteutettuna vuokraasuntoja on eniten Lapinjärvellä, toiseksi eniten Myrskylässä ja kolmanneksi eniten Porvoossa. Uutta vuokra-asuntorakentamista Itä-Uudellamaalla on vähän, vain noin 48 kohdetta vuodessa. Ainoastaan Porvoo ja Askola ovat viimeisten viiden vuoden aikana toteuttaneet ARA-kohteita. Sipoo ja Pornainen ovat Helsingin seudun aiesopimuksessa sitoutuneet rakentamaan vuokra-asuntoja 20 prosenttia rakennettavista asunnoista. Myös Loviisa on varautunut rakentamaan uusia vuokra-asuntoja. Liikenne Itä-Uudellamaalla nojautuu pitkälti yksityisautoilun varaan. Joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta on 8 17 prosentin välillä, ja suurin joukkoliikenteen osuus on Sipoossa. Suurin osa kunnista on järjestänyt joukkoliikenteen täysin ulkopuolisten toimijoiden kautta. Lähes kaikki kunnat järjestävät lisäksi itse joukkoliikennettä esimerkiksi koulukuljetusten yhteydessä ja palvelutaksilinjojen muodossa. Omaa 8
9 liikennekalustoa kunnilla ei ole. Sipoo poikkeaa muista kunnista siten, että se on järjestänyt joukkoliikenteensä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kautta. Nykyiset kunnat ja niiden osa-alueet ovat heikosti kytkeytyneet toisiinsa. Ongelmana Itä-Uudellamaalla on, että joukkoliikenne on alueen halkaisevaa moottoritieliikennettä lukuun ottamatta heikosti kehittynyttä. Myös raideliikenteen puuttuminen vaikeuttaa kuntien kehittämistä. Sipoolla on tavoitteena raideliikenteen käynnistäminen Nikkilään nykyistä tavaraliikenneraidetta hyödyntäen vuoteen 2020 mennessä. Ympäristönsuojelu on pienemmissä kunnissa järjestetty kuntien yhteistyönä. Lapinjärvi ostaa ympäristöpalvelut Loviisalta. Askola, Myrskylä ja Pornainen ovat järjestäneet ympäristönsuojelutehtävät neljän kunnan yhteistyönä yhdessä Pukkilan kanssa. Yhteinen ympäristönsuojeluyksikkö sijaitsee Askolassa. Porvoossa, Sipossa ja Loviisassa on omat ympäristönsuojeluyksiköt. Ympäristön tila on kunnissa pääosin hyvä. Vesistöjen tila on sen sijaan kolmiportaisella asteikolla keskitasoista ja paikoin vielä tätä heikompaa. Rakennusvalvonta on ympäristönsuojelutehtävien tapaan järjestetty pienemmissä kunnissa kuntien yhteistyönä. Lapinjärvi ostaa rakennusvalvontapalvelut Loviisalta. Askola, Myrskylä ja Pornainen ovat järjestäneet rakennusvalvontatehtävät neljän kunnan yhteistyönä yhdessä Pukkilan kanssa. Yhteinen rakennusvalvontayksikkö sijaitsee Askolassa. Porvoossa, Sipossa ja Loviisassa on omat rakennusvalvontayksiköt. Kaikissa kunnissa on voimassa oleva rakennusjärjestys, Askolalla, Myrskylällä, Pornaisilla ja Pukkilalla yhteinen. Elinkeinopalvelut on ulkoistettu Askolassa, Lapinjärvellä, Loviisassa, Myrskylässä ja Porvoossa kokonaan tai osittain Posintra Oy:lle. Sipoon ja Pornaisten elinkeinopalvelut hoidetaan osin Keski-Uudenmaan kehittämiskeskuksen ja Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksen kautta. Itä-Uudenmaan alueella on yhteensä noin työpaikkaa. Eniten työpaikkoja on Porvoossa, yli kpl, mikä on lähes 60 prosenttia koko Itä-Uudenmaan työpaikoista. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Tämä osuus on suurin Porvoossa ja Loviisassa ja pienin Pornaisissa, jossa työpaikkaomavaraisuusaste on Suomen matalin. Katuihin ja liikunta- sekä viheralueisiin käytetyt menot muodostavat arviolta 20 prosenttia Itä-Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Katuomaisuuden kunto on keskimäärin kohtuullinen ja perusparantamiseen panostetaan puolessa kunnista kohtuullisesti, puolessa huonosti. Perusparannus- ja uudisrakennusinvestoinnit ovat olleet keskimäärin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa, vaihteluväli on 0,1 5,5 miljoonaa euroa. Porvoota lukuun ottamatta kunnat ostavat joko suurimman osan tai kaiken katusuunnittelun ulkopuolelta. Rakennuttaminen tehdään Pornaista lukuun ottamatta kokonaan tai pääosin omana työnä, ja rakentaminen ostetaan Porvoota (70 prosenttia omana työnä) ja Loviisaa (20 prosenttia omana työnä) lukuun ottamatta kokonaan ulkopuolelta. Yllä- ja kunnossapidossa on rakentamista ja suunnittelua enemmän vaihtelua toimintatavoissa. Tehtävistä prosenttia on ostopalveluita. Ostopalveluja käytetään esimerkiksi katujen talvikunnossapidossa. Liikunta- ja virkistysalueiden kunto on pääosin kohtuullinen. Perusparantamiseen panostetaan kohtuullisesti tai vähän. 9
10 Toimitilakulut muodostavat arviolta 40 prosenttia Itä-Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Toimitilat ovat kuntien mukaan pääosin kohtuullisessa kunnossa, tosin nykykäyttöarvon ja jälleenhankintahinnan suhteen perusteella ainakin Loviisassa, Myrskylässä ja Pornaisissa toimitilojen kokonaismassassa on selvästi korjausvelkaa. Korjausvelkatiedot ovat kuitenkin vuodelta 2012, ja tämän jälkeen Myrskylässä on panostettu perusparantamiseen. Kaikki kunnat Lapinjärveä lukuun ottamatta ostavat suunnittelun lähes täysin ulkopuolelta. Rakennuttaminen hoidetaan täysin tai pääosin omana työnä Pornaista lukuun ottamatta. Rakentaminen hoidetaan pääosin tai kokonaan ostopalveluna. Toimitilojen yllä- ja kunnossapidossa toimintatavat vaihtelevat. Ostopalveluiden käyttö vaihtelee prosentin välillä. Vesihuollon osalta Itä-Uudellamaalla huomattavan suuri osa kunnista tuottaa käyttövettä ja puhdistaa jätevettä itse, Porvoo kokonaan. Ainoastaan Sipoo ostaa kaiken käyttövetensä ulkopuolelta. Veden toimittajissa on paljon vaihtelua: Sipoo ja Pornainen käyttävät toimittajana Tuusulan Seudun Vesi -kuntayhtymää, Loviisa ja Myrskylä Loviisan Seudun Vesi -kuntayhtymää ja Askola ostaa vetensä Porvoon Vedeltä. Vesihuoltoverkoston suunnittelu ostetaan pääosin ulkopuolelta. Rakennuttamisen toimintatavoissa on suurempia vaihteluita. Rakentaminen hoidetaan pääosin ostopalveluna lukuun ottamatta Porvoota, jolla on hiukan alle puolet omaa rakentamista. Yllä- ja kunnossapidon osalta kunnat jakautuvat kahteen ryhmään. Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Sipoo hoitavat omin voimin prosenttia yllä- ja kunnossapidosta. Ulkoa ostetaan esimerkiksi lietteen käsittelyä ja vesianalyyseja. Askola ja Pornainen ostavat kaiken yllä- ja kunnossapidon ulkopuolelta. Jätehuollon osalta viisi kuntaa seitsemästä ovat osakkaina Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:ssä, ja niillä on yhteinen jätelautakunta. Itä-Uudenmaan Jätehuolto ja Rosk and Roll ovat tehneet yhdistymispäätöksen, joka odottaa toimeenpanoa. Lapinjärvi on osakkaana Kymenlaakson Jäte Oy:ssä ja Myrskylä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ssä. Jätehuolto on järjestetty toimivasti alueellisten yhtiöiden kautta. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto on järjestetty pääosin alueellisten energiayhtiöiden kautta. Lapinjärvi ja Pornainen tuottavat itse kaukolämpöä. Energiantuotannossa on jätehuoltoa enemmän vaihtelua varsinkin kaukolämmön osalta. Kymenlaakson Sähkö Oy ja Porvoon Energia ovat yleisimpiä sähkön tuottajia Sosiaali- ja terveyspalvelut Porvoossa sosiaali- ja terveystoimen palvelut on organisoitu prosessien mukaan (terveys-, vanhus- ja vammais- sekä sosiaali- ja perhepalvelut), kun taas Loviisassa ja Sipoossa on käytössä elämänkaarimalli. Porvoo, Loviisa, Sipoo sekä Askola järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa omassa organisaatiossa. Lapinjärven palvelut tuottaa vanhuspalveluja lukuun ottamatta Loviisan ja Lapinjärven yhteistoiminta-alue, Myrskylän palvelut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Pornaisten sosiaali- ja terveyspalvelut Mustijoen yhteistoiminta-alue. Palveluita tuotetaan sekä omana että ostopalveluna. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri järjestää kuntien erikoissairaanhoidon palvelut Myrskylää lukuun ottamatta. Myrskylä kuuluu Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin, mutta ruotsinkieliset asukkaat voivat käyttää HUS:in palveluita. Loviisa ostaa erikoissairaanhoitoa myös Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä Carealta. 10
11 Alueella sijaitsee Porvoon sairaala. Sairaalassa on erikoissairaanhoidon päivystys sekä ilta-aikaan ja viikonloppuisin Porvoon, Sipoon, Loviisan, Lapinjärven, Pornaisten ja Askolan perusterveydenhuollon yhteispäivystys. Kaikki kunnat ostavat kehitysvammahuollon palveluita Eteva-kuntayhtymältä suomenkielisille sekä Kårkulla samkommun -kuntayhtymältä ruotsinkielisille asiakkaille. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat alueella alhaiset väestömäärään suhteutettuna (3208 euroa per asukas). Palveluiden saatavuus on hyvä suhteutettuna alueen asukkaiden sairastavuuteen, ikään sekä tulotasoon, ja työikäiset käyttävät keskimääräistä enemmän palveluita. Suhteutettuna väestön sairastavuuteen kustannukset ovat kaikissa kunnissa Pornaista lukuun ottamatta Keski-Uudenmaan aluetta sekä koko maata korkeammat. Yhteensä alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat yli 310 miljoonaa euroa vuonna Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvu (5,1 prosenttia) on ollut suurinta Pornaisissa ja Askolassa. Pornaisten kasvua selittää yhteistoiminta-alueen muodostaminen vuonna 2009, jolloin myös palvelutaso Pornaisissa nousi aiemmasta. Kustannusten kasvu ylittää merkittävästi yleisen hintatason nousun sekä kysynnän laskennallisen kasvun. Perusterveydenhuolto Itä-Uudellamaalla käytetään muuta maata vähemmän perusterveydenhuollon palveluita. Erityisesti lääkärikäyntien määrä on vähäinen ja hoitajakäyntien suhteellinen osuus on keskimääräistä korkeampi. Fysioterapiakäyntejä alueella on muuta maata enemmän. Muuhun maahan verrattuna työikäiset kuormittavat perusterveydenhuoltoa ikäihmisiä enemmän. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä sekä hoitopäiviä on alueella enemmän kuin Husalueella mutta vähemmän kuin muualla maassa. Erityisesti Porvoossa ja Pornaisissa ikääntyneet käyttivät vuonna 2012 muuta maata enemmän sairaanhoitoa. Poliklinikkakäyntien hinnat vaihtelevat Porvoon 273 eurosta Pornaisten 300 euroon ja vuodeosaston hoitopäivän hinta Pornaisten 850 eurosta Loviisan 997 euroon vuonna Hoitojaksojen määrä on suurin Porvoossa ja Myrskylässä ja pienin Sipoossa ja Pornaisissa. Alueen erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä 85 prosenttia suuntautuu Porvoon sairaalaan. Alueen asukkaat ja erityisesti porvoolaiset käyttävät muuhun maahan verrattuna enemmän erikoissairaanhoidon päivystystä sekä sisätautien avohoidon käyntejä. Alueen erikoissairaanhoidon päivystyksessä sekä sisätautien ja kirurgian osastoilla on myös keskimääräistä enemmän hoitohenkilöstöä. Vanhuspalvelut Väestön ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta tulevaisuudessa, ja tällä hetkellä ikääntyneiden osuus on suurin Loviisassa, Lapinjärvellä ja Myrskylässä. Vanhuspalveluiden käyttö on alueen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laatusuosituksen tasolla. Kaikissa alueen kunnissa laitoshoidossa olevien ikäihmisten osuus ylitti vuonna 2012 THL:n laatusuosituksen, mutta tämän jälkeen laitoshoitoa on muutettu tehostetuksi palveluasumiseksi. Kunnissa kehitetään ennaltaehkäisevää työtä, kotihoitoa sekä omaishoitoa ympärivuorokautisen hoivan tarpeen vähentämiseksi. Kuntoutuksen rooli on merkittävä kaikissa palveluissa, jotta osastojaksot jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. 11
12 Sosiaalipalvelut Alueen kaikissa kunnissa toimii sosiaalityön vastaanotto. Alueella tarjottavia sosiaalipalveluita ovat muun muassa lastensuojelun, lastenvalvonnan, perhetyön, aikuissosiaalityön sekä päihdetyön palvelut, työllisyyspalvelut, perheneuvonta ja - sovittelupalvelut, maahanmuuttajapalvelut, vammaispalvelut sekä ylikunnallisena toimiva Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys. Porvoolla on lisäksi omana toimintana Nuorisokoti, nuorten tuetun asumisen yksikkö, asumispalvelu päihdeongelmaisille sekä Porvoon turvakoti, jonka yhteydessä toimivat myös lyhytaikaisiin sijoituksiin tarkoitetut nuorten kriisipaikat. Lastensuojelun asiakkaita on alueella keskimäärin muuta maata vähemmän sekä avoettä sijaishuollossa. Alueen väestö on muuta maata hyvätuloisempaa ja kuntien toimeentulotukimenot olivat vuonna 2012 muuta maata matalammat. Lapsiperheiden osuus asukkaista on alueella keskimäärin muuta maata korkeampi, kuten myös Porvoossa, Sipoossa, Askolassa ja Pornaisissa. Ahtaasti asuvia lapsiperheitä sekä toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on alueella muuta maata vähemmän. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden laitos- ja avohuollon asumispalveluissa on asiakkaita vähemmän kuin maassa keskimäärin. Myös vammaispalveluiden asiakkaita on vähemmän kuin muussa maassa. Molemmissa palveluissa palvelurakennetta on jo kevennetty, mutta tehostamismahdollisuuksia on edelleen asumis- ja kuntoutuspalveluissa Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri, liikunta- ja vapaaajanpalvelut Sivistyspalveluiden tuottamiseen koko alueen asukkaille käytetään alueen kunnissa vuosittain noin 210 miljoonaa euroa. Palveluita tuottaa lähes 3000 työntekijää ja palveluiden hallinnoinnista vastaa yhteensä 19 erillistä lautakuntaa tai niiden jaostoa, joissa yhteensä noin 200 jäsentä. Näiden lisäksi vuosittain ammatillisen nuorisoasteenja aikuiskoulutukseen käytetään vuosittain lähes 90 miljoonan euron liikevaihto. Alueen kuntien sivistyspalveluiden sektorin nykytilan ja tulevaisuuden haasteiden arviointiin vaikuttaa ja sitä vaikeuttaa rahoitukseen ja rakenteisiin suunnitellut muutokset (valtionosuusmuutokset, hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aiheuttamat toimenpiteet, sivistyspalveluiden palveluverkon rakenne ja siihen tehdyt muokkaustoimenpiteet, hankerahoitukset ja erityisavustukset ja alueen ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko). Havaintoja ja johtopäätöksiä, jotka kuvaavat alueen kuntien sivistyspalveluiden kutakin osa-aluetta ja palveluiden järjestämistä: Varhaiskasvatuspalvelut ovat pääosin järjestetty sivistyspalveluiden toimesta kunnallisena palveluna. Tarkasteltaessa 0-6-vuotiaiden ikäluokkia alueen lapsista keskimäärin 65 prosenttia on kunnallisen päiväkotihoidon palveluiden piirissä. Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen tapahtuu joko omakielisissä tai kaksikielisissä päiväkodeissa lapsen omalla äidinkielellä suomeksi tai ruotsiksi. Esiopetuspalvelut järjestetään kaikissa alueen kunnissa sivistyspalveluiden alaisuudessa. Järjestämistapa vaihtelee, mutta se järjestetään lähes yksinomaan omana 12
13 tuotantona. Esiopetus järjestetään aina lapsen omalla äidinkielellä suomeksi tai ruotsiksi. Perusopetuksessa (vuosiluokilla 1-9) alueen kouluissa opiskelee kaikkiaan noin oppilasta. Kuntien sisäisten ja välisten oppilaskohtaisten kustannusten hajonta on suuri. Lukujen perusteella voidaan sanoa, että kaikki suuretkaan koulut eivät ole tehokkaassa käytössä. Toisaalta voidaan myös nähdä, että pienet koulut ovat kalliita tarkasteltaessa kustannuksia oppilasta kohden. Koulukuljetusten määrissä on eroja riippuen kouluverkon ja kunnan taajamaverkoston suhteesta. Ruotsinkielisten osuus kaikista oppilaista vaihtelee Loviisan noin 50 prosentista, Askolan 1 prosenttiin. Askolan, Myrskylän ja Pornaisten kaikki ruotsinkieliset perusopetuksen oppilaat ja Lapinjärven yläkoulun ruotsinkieliset oppilaat saavat perusopetuspalvelut naapurikunnissa. Oppilas- ja opiskelijahuolto on toteutettu siten, että avustajapalvelut ovat osa koulutuspalveluita ja kouluterveydenhuolto osa terveyspalveluiden organisaatiota. Koulujen kuraattori- ja psykologipalvelut on toteutettu joko osana terveyspalveluita tai koulutuspalveluita. Kaikki oppilashuoltopalvelut järjestetään lapsen omalla äidinkielellä. Lukiokoulutusta järjestetään suomenkielisenä Porvoossa, Askolassa, Sipoossa, Loviisassa ja Lapinjärvellä. Tämän lisäksi ruotsinkielistä kunnan omaa lukiokoulutusta järjestetään Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa. Myrskyläläiset opiskelijat käyvät lukiossa Lapinjärvellä ja Orimattilassa kun taas Pornaisista käydään pääasiassa Järvenpäässä. Lapinjärven kunnanvaltuusto on päättänyt, ettei Porlammin lukioon oteta enää uusia oppilaita syksystä 2014 alkaen. Toisen asteen ammatillinen koulutus järjestetään alueella yhteisten toimijoiden järjestämänä joko kuntayhtymissä tai osakeyhtiömuodossa. Järjestäjäverkko on hajanainen ja osa alueen kunnista on mukana useissa eri koulutuksenjärjestäjissä, jolloin omistajaohjaus ja toiminnan arviointi vaikeutuu. Ammatillisen koulutuksen sektorilla voitaisiin rakentaa yksi vahva toimija, joka voisi turvata alueellisen koulutuksen jatkumisen huomioiden paikalliset koulutuksen, elinkeinoelämän ja työvoiman tarpeet. Muun koulutuksen osalta koko alueella ainoastaan Porvoossa toimii kaksi ammattikorkeakoulun alueyksikköä. Yliopistokoulutusta omana yksikkönään ei ole alueen kunnissa. Kirjastoverkon toimipisteitä alueella on kaikkiaan 18 eri toimipistettä ja kolme kirjastoautoa. Suurin osa alueen kunnista kuuluu yhteiseen Porsse kirjastoverkostoon. Kulttuuripalvelut toteutetaan pääosin avustuksin ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Omia kulttuurilaitoksia alueen kunnissa on vähän. Museotoimintaa ja erilaisten tapahtumien järjestämistä tuetaan merkittävästi avustuksin. Nuorisopalvelut ylläpitävät alueen kunnissa yhteensä 15 nuorisotilaa. Tilatyö on yksi keskeinen työmuoto. Hankerahoituksen avulla kunnat ovat järjestäneet etsivän nuorisotyön palveluita. Tämän lisäksi tehdään alueellista yhteistyötä. 13
14 Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen osalta alueellinen toiminta on laajaa ja kehittynyttä. Alueella toimii neljä erillistä kansalaisopistoa tuottamassa vapaan sivistystyön palveluita. Taiteen perusopetusta alueen kunnille tarjoaa Porvoon kaupungin ylläpitämä musiikkiopisto ja Kuvataidekoulu. Tämän lisäksi alueella toimii useita taiteen perusopetuksen yksityisiä palvelutuottajia. Liikuntapalvelujen tuottaminen ja liikuntapaikkojen sekä laitosten ylläpito Osa liikuntalaitosten ylläpidosta alueen kunnissa on siirretty kuntien teknisten keskusten hoidettavaksi. Joitakin osia liikuntapaikoista hoitaa kolmannen sektorin urheiluseurat. Liikuntapalvelut tuotetaan joko omana työnä tai avustuksin. Alueella toimii kaikkiaan noin 170 avustettavaa seuraa. Sivistyspalveluiden palveluverkon nykytila Palveluverkkotarkastelu käsittää vertailun seitsemän Itä-Uudenmaan kunnan perusopetuksen ja varhais-kasvatuksen verkoista. Edellä mainittujen toimintojen vaatimat rakennukset muodostavat kuntien kiinteän verkon: niiden osuus em. kuntien kiinteistöjen ylläpitomenoista oli vuonna 2012 yhteensä 58 prosenttia. Tarkastelussa ovat mukana sekä kiinteistöt, kiinteistöpalvelut että kiinteistöissä tapahtuva toiminta. Tiedot on kerätty kuntien tekemistä palveluverkkoselvityksistä. Kaikki luvut ovat vuodelta Kunnat käyttävät yhteensä perusopetukseen 86,2 miljoonaa euroa vuodessa, josta kiinteistöjen ylläpitomenoihin 14,7 miljoonaa euroa (luku ei sisällä pääomamenoja). Varhaiskasvatukseen käytetään 62,5 miljoonaa euroa vuodessa, josta kiinteistöjen ylläpitomenoihin 3,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 kouluja oli 70 ja niiden mediaanikoko oli 95 oppilasta. Päiväkoteja oli 62 ja niiden mediaanikoko oli 48 lasta. Kustannusten vaihteluväli on suuri. Toiminnan kulut vaihtelevat yksittäisissä kouluissa euron ja euron välillä per oppilas ja kiinteistöjen ylläpitokulut 6040 euron ja 540 euron välillä per oppilas. Päiväkodeissa toiminnan kulut vaihtelevat yksiköiden välillä euroa per lapsi ja kiinteistöjen ylläpitokulut välillä euroa per lapsi vuodessa. Alle sadan oppilaan kouluissa on 1969 oppilasta, niiden kustannukset oppilasta kohden (ilman pääoma-menoja) ovat 6680 euroa per oppilas vuodessa ja tilaa on 19 neliötä per oppilas. Yli kolmensadan oppilaan kouluissa on 4380 oppilasta, niiden kustannukset oppilasta kohden ovat euroa per oppilas vuodessa ja tilaa on 18 neliötä per oppilas. Päiväkotien mediaanikoko on 48 lasta. Yli puolet päiväkodeista on siis kahden ryhmän päiväkoteja tai pienempiä. Pienestä yksikkökoosta johtuen päiväkotiverkossa on yli 50 työntekijää yli normaalimitoituksen. Kuuden kunnan työntekijöille (Askola, Myrskylä, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Sipoo) tehtiin kysely tilojen laadusta ja tilapalveluista. Kokonaisuudessa vastaajista 49 prosenttia piti kiinteistöjen kuntoa hyvänä, kouluista 39 prosenttia ja päiväkodeista 58 prosenttia. Noin 30 prosenttia koulujen ja päiväkotien vastaajista ei ollut samaa mieltä väitteen minulla ei ole esiintynyt sisäilman laatuun liittyviä terveysongelmia viimeisen 2 vuoden aikana kanssa. Kyselyssä vain 42 prosenttia koulujen käyttäjistä ja 49 prosenttia päiväkotien käyttäjistä oli tyytyväisiä saamiinsa kiinteistöpalveluihin. 14
15 Eräs syy verkoston huonoon kuntoon ja hajanaisuuteen on sen historiassa. Puolet koulujen neliöistä on ennen vuotta 1966 rakennettuja, yksi kolmasosa on rakennettu jo ennen vuotta Päiväkotien osalta vastaavat vuodet ovat 1982 ja 1971, hoitoalan rakennusten osalta 1980 ja Suurin koulujen rakentamisperiodi oli heti sodan jälkeen. Ikänsä perusteella yli puolet kiinteistökannasta on siis tulossa peruskorjausikään lähiaikoina. Tämän ikäiset rakennukset ovat toiminnaltaan ja tekniikaltaan vanhentuneita. Ongelmia löytyy valitettavasti myös uudemmasta rakennuskannasta. Kiinteistöjen mitoitus bruttoneliöt per oppilas vaihtelee suuresti. Osa rakennuksista on selvästi ylimitoitettu. Kun oppilasta kohden tilaa tarvitaan bruttoneliötä per oppilas opetushallituksen mitoitusohjeiden mukaan, on sitä keskimäärin nyt 18,2 bruttoneliötä per oppilas. Vaihteluväli kuntien kesken on suuri. Myrskylässä on tilaa 13,3 neliötä per oppilas, kun Loviisa tarvitsee 21,4 neliötä. Vaihteluväli kuntien sisällä on vielä suurempi. Aineistossa lähes joka viidennessä koulussa on tilaa yli 25 bruttoneliötä per oppilas. Päiväkodeissa pitäisi selvitä 11,5 bruttoneliöllä (RT ), nyt käytössä on 13,2 bruttoneliötä. Porvoossa päiväkodeissa on keskimäärin 12 bruttoneliötä per oppilas, kun kahdessa kunnista tarvitaan lähes kaksinkertainen määrä neliöitä Porvooseen verrattuna Yhteenveto ja johtopäätökset Voidaan todeta, että Itä-Uudenmaan kunnat ovat lähtökohdiltaan erilaisia. Toisaalta yhteistyöperinteet ovat pitkät ja vahvat ja yhteisiä palveluntuottajia on jo jonkin verran. Yhteinen haaste nykytilan osalta on se, että kaikilla on taloudelliset paineet ja se tarkoittaa palveluverkon optimointia joko yksin tai yhdessä. Myös palveluiden tuotantotapaa täytyy kehittää, koska kuntien tehtävien karsintaan vaikuttaa niiden lakisääteisyys ja karsintaa on käynnistetty valtion toimesta, mutta tuloksia ei ole vielä nähtävissä. Alueen väestö on taustatekijöiden perusteella varsin yhtenäistä ja nykyiset palvelut koetaan monipuolisiksi. Kaikkien alueen kuntien suurimpana haasteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä ja kustannukset ovat kasvaneet liikaa suhteessa rahoitukseen. Tulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen huonontavat tilannetta entisestään. Tämän myötä myös vastuunjako kuntien ja kuntalaisten välillä on muuttumassa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on alueella kehittämis- ja tehostamispotentiaalia. Kunnat joutuvat tekemään isoja rakenteellisia ja palveluverkkoon liittyviä muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotta tulot riittävät palveluiden rahoittamiseen kestävällä tavalla. Sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista arviolta yli 80 prosenttia muodostuu palveluita eniten käyttävien palveluista, joiden osuus on noin 10 prosenttia asiakkaista. Erityisesti sosiaalipalveluiden asiakkaat käyttävät paljon myös muita kunnan palveluita. Näiden asiakkaiden palveluohjaus sekä toimiva palveluiden kehittäminen ovat kunnille yhteinen haaste, jolla on merkittävä vaikutus kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuteen liittyy paljon mm. palveluiden kysynnästä, lainsäädännöstä ja valinnanvapaudesta johtuvia epävarmuustekijöitä. Maankäytöllisesti Itä-Uudenmaan nykyiset kunnat eivät muodosta eheää kokonaisuutta. Tämä näkyy muun muassa heikosti kehittyneenä alueellisena joukkoliikenteenä ja hyvin vaihtelevana elinkeinorakenteena. Kunnalliset toimitilat ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta kuntien välillä on suurta vaihtelua. Vesihuollon, jätehuollon ja energiahuollon koetaan toimivan hyvin. 15
16 Henkilöstön riittävyys on tällä hetkellä kohtuullinen, vuosittain eläköityy noin 200 vuodessa. Eläköitymiset tosin tapahtuvat suurelta osin toimialoilta, joissa ei voida merkittävästi karsia työntekijöiden määrää. Jo nyt on nähtävissä erityisammattiryhmien osalta rekrytointivaikeuksia. 4. Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy 4.1. Yleistä¹ Itsenäisinä kuntina jatkaessaan kuntien on sopeutettava toimintaansa toisaalta pystyäkseen turvaamaan kasvu, toisaalta voidakseen turvata erityisesti ikääntyvien ihmisten vaatimat palvelut. Taloudelliseen ahdinkoon ajautuminen johtuu tulojen kasvun hitaudesta suhteessa menojen kasvuun. Suurimmat yksittäiset tulon alennukset johtuvat valtionosuusleikkauksista (valtionosuusleikkaukset, 257 euroa/asukas, tarkoittaa kuntakohtaisesti 1,3 2,0 veroprosenttiyksikköä vastaavaa määrää vuosien välillä) sekä verotettavan tulon alenemasta ja hitaasta kasvusta (tulon alennuksen vaihteluväli noin 0,8-1,5 veroprosenttiyksikköä vuodessa). Valtionosuusuudistus vaikuttaa myös alueen kuntiin: Askola ja Pornainen voittaisivat, muut häviäisivät - Lapinjärvi, Loviisa ja Myrskylä hyvinkin paljon. Kuntien menojen kasvun on hidastuttava. Kuntien on jatkuvasti turvattava myös tarpeellinen infrastruktuuri. Rakentamisen rahoitukseen ei riittäne veroprosentin nostolla saavutettava lisärahoitus, vaan kuntien on (netto)velkaannuttava ja/tai myytävä likvidiä omaisuuttaan. Tarkasteltavien kuntien alueella voi olla perusteltua elinkaarimallin mukainen investoiminen. Jos kuntien veroprosentit halutaan säilyttää nykyisellä tasolla, sopeuttamistarve on kuntakohtaisesti vuosina seuraavan taulukon mukainen. Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 2015TASU 2016Yhteensä eur/as vero % Askola 1,1 1,1 1,1 3, ,28 Lapinjärvi 0,6 0,6 0,6 1, ,52 Loviisa 3,5 3,5 3,5 10, ,55 Myrskylä 0,6 0,6 0,6 1, ,50 Porvoo 8,0 8,0 8,0 24, ,77 Pornainen 1,1 1,1 1,1 3, ,22 Sipoo 5,1 5,1 5,1 15, ,26 Yhdistelmä 19,9 19,9 19,9 59, ,56 Kaikissa kunnissa tehdään jatkuvasti sopeuttamistoimia, mutta vain Askolassa ja Loviisassa on valtuuston hyväksymä, jaksotettu sopeutusohjelma. Näiden ohjelmien vaikutusta ei ole otettu huomioon yllä olevassa taulukossa vaan kaikki kunnat ovat samassa asemassa. Käytännössä kuntaliitoksen onnistumiseksi kaikkien kuntien tulee tehdä riittävät yhdessä sovitut sopeuttamistoimet ennen kuntaliitoksen voimaanastumista, mm. talouden tervehdyttämisen ja henkilöstörakenteen osalta. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on laskettu kuntakohtainen veroprosentti, jos kunnat tasapainottavat taloutensa vain veroprosenttia nostamalla. 16 ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy
17 Veroprosentti TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015TASU 2016TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Askola 19,00 20,00 20,25 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 24,25 24,25 Lapinjärvi 19,00 20,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,25 25,25 Loviisa 19,75 19,75 19,75 19,75 20,75 21,75 22,75 23,75 24,75 24,75 Myrskylä 20,00 20,00 20,00 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 Porvoo 19,25 19,25 19,25 19,25 20,25 21,25 22,00 22,00 22,00 22,00 Pornainen 19,50 19,50 19,50 20,00 21,00 22,00 23,00 24,00 24,00 24,00 Sipoo 19,25 19,25 19,25 19,25 20,25 21,25 22,25 22,75 23,25 23,25 Yhdistelmä 19,33 19,40 19,41 19,45 20,45 21,45 22,45 22,45 22,70 22, Askola SWOT-analyysi VAHVUUDET -vahva yhteisöllisyys -hyvä yhteistyötahto -palvelurajapinnat lähellä kuntalaisia -toiminnot on räätälöity paikallisiin tarpeisiin -joustava -sijainti -ikärakenne -aktiivinen väestö HEIKKOUDET -erityisosaamisen puutteet -oman organisaation haavoittuvuus -ikärakenteen nopea muutos -resurssipula -hajanainen yhdyskuntarakenne -työpaikkaomavaraisuus -heikko tulopohja -päätöksenteko henkilöityy MAHDOLLISUUDET -palvelujen kehittäminen paikallisista lähtökohdista -uutta yritystoimintaan -mahdollisuudet omissa käsissä -kuntalaisten vaikuttaminen päätöksentekoon helppoa UHAT -onko riittäviä resursseja? -kehityksen pirstaloituminen (hajanaiset järjestelmät yms.) -lisääntyvät palveluvaatimukset -heikkenevä valtiontalous kohdennetaan kuntiin ennakoimattomasti -hallinnollisten rakenteiden myllääminen Ennustettu väestökasvu¹ Kunnan nimi: Askola KNO 18 Muutos Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia ,4 % 0,9 % 0 6 vuotiaat 451 9,2 % 481 8,9 % 476 8,1 % 474 7,7 % ,1 % 0,2 % 6 vuotiaat 63 1,3 % 72 1,3 % 72 1,2 % 71 1,2 % ,7 % 0,4 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,2 % ,8 % ,4 % ,5 % ,9 % 0,4 % Lukio, vuotiaat 192 3,9 % 193 3,6 % 197 3,4 % 201 3,3 % 9 0 4,7 % 0,2 % Työikäiset, vuotiaat ,2 % ,0 % ,2 % ,1 % ,0 % 0,3 % vuotiaat 216 4,4 % 293 5,4 % 507 8,7 % 570 9,3 % ,9 % 5,7 % Yli 84 vuotiaat 93 1,9 % 104 1,9 % 163 2,8 % 299 4,9 % ,5 % 7,6 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,5 % ,8 % ,9 % ,4 % ,5 % 4,1 % Mediaani 40,0 42,0 45,0 47,0 Painotettu keskiarv o 39,6 41,3 43,4 45,2 ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 17
18 Askolan ennustettu väestökasvu painottuu ikääntyneisiin, joten vanhusten palvelurakenteeseen kohdistuu merkittävä paine. Myös lasten ja nuorten määrän ennakoidaan kasvavan, mutta muutos on maltillista. Mediaani-ikä kasvaa merkittävästi tarkastelujakson ajan, mutta pysyttelee maan keskitason alapuolella Ikääntymisen vaikutus¹ Ikääntyneiden askolalaisten määrä kasvaa vuodesta 2020 eteenpäin. Palvelurakenteeseen kohdistuva kustannus on kumulatiivisena merkittävä Verorahoituksen muutos ja ikääntyminen¹ Askola e/as 2020 Verotulot 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1, VOS leikkaus 0,79 0,95 1,41 1,65 1,69 1,75 1,75 1,75 1, VOS muutos 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 17 Veroprosentti ,00 Kaikki yhteensä 1,06 1,06 1,06 1,85 2,01 2,47 2,59 2,63 2,70 2,70 2,70 2, Ikääntyminen, paineen muutos veroprosenttiyksikköinä 0,02 0,34 0,34 0,58 0,79 1,25 Edelliset yhteensä 2,57 2,98 3,04 3,28 3,48 3,94 Valtionosuusuudistuksen myötä Askola on saamassa lisää valtionosuuksia. Vähäinen lisäys pehmentää hieman valtionosuusleikkauksen vaikutusta. ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 18
19 Sopeutustarve vuosina ¹ Käytetty 2012 lukuja nimittäjinä Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 201 TASU 201 Yhteensä eur/as vero % Askola 1,1 1,1 1,1 3, ,28 Lapinjärvi 0,6 0,6 0,6 1, ,52 Loviisa 3,5 3,5 3,5 10, ,55 Myrskylä 0,6 0,6 0,6 1, ,50 Porvoo 8,0 8,0 8,0 24, ,77 Pornainen 1,1 1,1 1,1 3, ,22 Sipoo 5,1 5,1 5,1 15, ,26 Yhdistelmä 19,9 19,9 19,9 59, ,56 Huom! Askolan sopeutusohjelman vaikutus ei näy tässä Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Hallinto on Askolassa mitoitettu varsin niukaksi. Yleishallinnon kulut ovat väestöön suhteutettuna alueen alhaisimmat. Henkilöstön määrä on myös alle keskiarvon, vain 59,7 työntekijää 1000 asukasta kohti. Henkilöstö joutuu hallitsemaan varsin laajaa tehtäväkenttää, jolloin osaamisen syvyyden turvaaminen vaatii venymistä. Myös ICTosaaminen joudutaan pitkälti ostamaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Pienehkön kunnan mahdollisuudet vastata tuleviin haasteisiin ovat talouden osalta kunnossa, mutta tehtävien muutokset taikka lisäykset ovat haastavia Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Askola käyttää niin suunnitteluun, rakentamiseen kuin yllä- ja kunnossapitoon valtaosin ostopalveluita. Ainoastaan rakennuttamisesta hoidetaan suurin osa itse. Infrastruktuurin ja toimitilojen volyymit ovat pieniä. Omaisuus on pääosin kohtuullisessa kunnossa, mutta perusparantamiseen panostetaan katujen osalta huonosti. Askola käyttää kaavoitukseen pääosin ostopalveluita. Viimeisten viiden vuoden aikana hyväksyttyjen asemakaavojen ala on hiukan alle kerrosneliömetriä vuodessa. Tontinmyyntitulot ovat kunnan kokoon nähden kohtuulliset, keskimäärin euroa vuodessa. Tonttivarantoa on vähän yritys- ja rivitalotonttien osalta, kerrostalotontteja ei ole varannossa. Kokoonsa nähden Askola omistaa kohtuullisen määrän vuokra-asuntoja, joiden kunto on pääosin hyvä tai kohtuullinen. Lisäksi Askola on toinen niistä kahdesta kunnasta Itä- Uudenmaan alueella, jotka ovat viimeisten viiden vuoden aikana toteuttaneet ARAhankkeita. Kunnalla ei kuitenkaan ole asunto-ohjelmaa. Askolan liikenne nojaa pääosin yksityisautoiluun, eikä sillä ole itse järjestettyä joukkoliikennettä. Ympäristön tila on hyvä, mutta vesistöjen tila on kohtuullisen ja huonon väliltä. Askolalla ei ole ympäristöohjelmaa. Kunnan kokoon nähden rakennuslupia myönnetään kohtuullisen paljon, 83 kappaletta vuodessa. Työpaikkaomavaraisuus on noin 60 prosenttia, mutta kunnan strategisena tavoitteena on nostaa sitä merkittävästi kuluvan vuosikymmenen aikana. ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 19
20 Suurimmat haasteet Askolassa Kunnan toiminta toimialalla tapahtuu pienin ja haavoittuvin resurssein sekä niin, ettei ainakaan omin resurssein ole yleensä käytettävissä kovin kapeiden segmenttien erityisosaamista. Lähipalveluista päättäminen ja paikallisyhteisön kehittäminen omista lähtökohdista on mahdollista. Resurssien kehittämisen ja edes turvaamisen mahdollisuudet epäilyttävät Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut (perusterveydenhuolto, vanhus-, vammais-, sosiaali- ja perhepalvelut) tuotetaan kunnan omassa organisaatiossa. Tarvittaessa joitakin erityistyöntekijöiden palveluja tuotetaan ostopalveluna. Vaikka Askola on yksi Itä- Uudenmaan edullisimmista kunnista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa, on viime vuosina kustannusten kasvuvauhti on ollut kovassa nousussa ja talouden tervehdyttämishaasteet ovat tosiasia. Sairastavuus on Itä-Uudenmaan kunnista vähäisintä, mutta tämä ei kuitenkaan näy laskuna erikoissairaanhoidon menoissa, joissa on ollut jyrkkää nousua viime vuosina. Huoltosuhde on Askolassa Itä-Uudenmaan kunnista alhaisimpia, mutta heikompi kuin HUS-alueella. Tulevaisuuden ennuste näyttää huoltosuhteessa nousevan trendin. Vanhojen ihmisten määrä on muuta Itä-Uuttamaata matalammalla tasolla. Koska tiedämme tulevaisuuden ikärakennemuutoksen suuret haasteet Askolan osalta, on kunnassa aloitettu laajaa talouden tervehdyttämisohjelman mukainen rakennemuutoshanke hyödyntäen oppisopimuskoulutusta. Hanke tukee siirtymistä kotihoitopainotteisuuteen laitoshoidon osuuden vähetessä. Tehostettuun palveluasumiseen siirrytään Askolassa vuoden 2015 alussa. Askolassa on paljon lapsiperheitä, joka osoittaa elinvoimaisuutta ja antaa perusteet lähipalveluille koulu- ja neuvolaterveydenhuollossa sekä perhe- ja sosiaalityössä. Askolan odotus onkin, että lähipalveluina tuotetaan neuvolapalvelut, lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanotot, suun terveydenhuolto ja sosiaalityön vastaanotto sekä vanhuspalvelut. Yhteistyön tiivistäminen muiden Itä-Uudenmaan kuntien kanssa on aiheellista esim. lastenvalvojan työssä, vammaispalveluissa ja kehitysvammaisten asumispalveluissa. Yhteistyön kehittäminen eri muodoissaan kuten palvelusetelin käyttöönotossa on toteutettu. Voimavarana on osaava, motivoitunut ja joustavasti toimiva henkilöstö ja vastaavasti haasteena on pienen organisaation toimintojen haavoittuvuus Sivistyspalvelut Askolan kunnan sivistystoimen mahdollisuuksia ovat henkilöstön vaikutusmahdollisuus, yhteisöllisyys, hyvä yhteistyöverkosto ja joustava toimintakulttuuri. Pienen kunnan etuina ovat lähipalvelujen hyvä saatavuus, itsenäinen päätöksenteko sekä innovatiivisuus. Kunnan haitaksi koetaan haastava taloustilanne, vetovoimaisuuden puute sekä resurssien vähyys. Uhkana koetaan heikkenevä valtiontalous, jonka seurauksena palvelurakenteet ohenevat ja haavoittuvat. Myös erityispalveluiden saatavuus vaikeutuu Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Askolan palveluverkolle on tyypillistä pieni neliömäärä per oppilas sekä muita kuntia alhaisemmat oppilaskohtaiset kustannukset. Askolan kiinteistöjen neliökohtaiset ²: Yhdistymisselvityksen palveluverkkoselvityksen väliraporttimateriaali, johtava asiantuntija Heikki Lonka, Granlund Oy 20
Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio
Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI
Liite 6. ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN
LisätiedotTarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä
Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI
Liite 6. ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN
LisätiedotAskola Copyright Perlacon Oy 1
Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta
Lisätiedot19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan
LisätiedotKaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus
Kaupunginvaltuusto PORVOON KAUPUNGIN ORGANISAATIO Kaupunginhallitus Konsernihallinto Liikelaitokset Konsernin yhtiöt ja yhteisöt Lupa- ja valvonta-asiat Konserni Hallintopalvelukeskus Kaupunkikehitys Itä-
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYKSEN SIVISTYSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI
ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN SIVISTYSTYÖRYHMÄN
LisätiedotLapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela
Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotOhjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015
Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne
LisätiedotPerusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous
Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous 15.12.2018 Perusturvan talous menolajeittain TP 2017 TOT 10 / 2017 TA 2018 TOT 10 / 2018 Tot-%
LisätiedotLEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010
LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-
LisätiedotEspoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko
Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotKeski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto
1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,
Lisätiedot1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 KATSAUS LÄNSI-TURUNMAAN YHDISTYMISSELVITYKSEEN 3 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖSUUNNITELMALUONNOS 4
ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ MUISTIO 1/2013 Aika 10.10.2013 klo 17.00-18.30 Paikka Palvelutalo Elsien kabinetti, Jussaksentie 18 K, Sipoo SISÄLLYSLUETTELO 1 KOKOUKSEN AVAUS 2
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta
Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus
LisätiedotKYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA
Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava
LisätiedotSalon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
LisätiedotSOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ
SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE 17.4.2018 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ MAAKUNNAN VALMISTELU 2030 VISIO 2020-2030 KÄRKITAVOITTEET Euroopan paras alue
LisätiedotKU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3
KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT
LisätiedotKuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet
Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut
LisätiedotARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta
ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut
LisätiedotForssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela
Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI
ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimi. Jämsä
Sosiaali- ja terveystoimi Jämsä 19.4.2018 Sosiaali- ja terveystoimen toimintaa raamittaa: Jämsän ja Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue Yhteinen sosiaali- ja terveyslautakunta (7
LisätiedotTOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021
TOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 KONSERNIHALLINTO Myyntituotot 6 157 227 8 139 700 7 191 900 6 927 900 6 927 900 Maksutuotot 2 712 527 1 603 400 2 401 000 2 401 000 2 401
LisätiedotYhdistymisselvityksen tavoitteet
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.
LisätiedotPalveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana
Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere
Lisätiedot19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotKuuleminen sotejärjestämislaista
Kuuleminen sotejärjestämislaista Pornaisten kunnan ratkaisut Eduskunnan Hallintovaliokunta 11.5.2017 Pornaisten kunnan sijainti Pornaisten tunnuslukuja Asukkaita 5.100 Veroprosentti 20,50 Vuosibudjetti
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotArviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:
23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut
LisätiedotKUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen
KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan
LisätiedotOnnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot
Kuntaliitto Kunnan toiminnot Kunnan organisaatio VALTUUSTO Tarkastuslautakunta KUNNANHALLITUS LAUTAKUNNAT Päätehtävät: Opetus ja sivistys Sosiaali- ja terveydenhuolto Ympäristö ja tekninen infrastruktuuri
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotLAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN
SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme
LisätiedotCase Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon
Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina
Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian
Lisätiedot1 KOKOUKSEN AVAUS 2 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 2 3 SOTE-SELVITYKSEN TILANNEKATSAUS 2 5 VÄLIRAPORTIN ESITTELY- JA KESKUSTELUTILAISUUS 27.3.
ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 2/2014 6.3.2014 Muistio ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ
LisätiedotPerusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011
Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet
LisätiedotValtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä
Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotElämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen
Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden
LisätiedotLiite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278
Lisätiedot2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotJyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt
Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt Yhdenvertaisuuden edistäminen, syrjintä ja osallisuus Perusturva (N=194)
LisätiedotKuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue
1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.
Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi
LisätiedotVIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön
LisätiedotSeutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin
LisätiedotPorvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö
Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040 Perustuen väestöennusteen mallintamiseen 17.6.2019 Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040: Lähtökohdat ja oletukset Taustalla
LisätiedotPorvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela
Porvoon palvelurakenteen kustannus HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi
LisätiedotSOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA
SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA FAKTAT Keski-Uudenmaan sote valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue
1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku
LisätiedotVeroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:
Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0
LisätiedotItä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015
Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015 Kaksikielinen ä ä Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi ä ö Askola Järvenpää Pornainen Tuusula Loviisa Loviisa n. 100 000 asukasta ä Kerava Porvoo Vantaa Sipoo
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015
LisätiedotHollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013
Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson
LisätiedotVALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE
VALINNANVAPAUSKOKEILU 31.1 2017 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE KESKI-UUDENMAAN SOTE Hankkeessa suunnitellaan Keski-Uudenmaan alueellinen sote-malli Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven,
LisätiedotKuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue
BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku
LisätiedotYhdistymisselvityksen tavoitteet
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.
LisätiedotHelsingin kaupungin hankinnat seminaari
Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot
LisätiedotPORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS
PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotKyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
Lisätiedot1 KOKOUKSEN AVAUS 2 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 2 3 VISIO JA STRATEGIA 2 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN PROSESSI JA ERI RAPORTTIEN SISÄLTÖ 2
ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3/2013 12.12.2013 Muistio ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ
LisätiedotKUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010
KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto
LisätiedotTilastotietoja Sipoosta
Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman
Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät Luottamushenkilökoulutus 4.10.2017 Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Maakunta- ja sote-uudistus 2020 1.1.2020 uusi aluehallinnon taso, maakunta Pohjanmaan
LisätiedotValinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari
Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 29.11.216] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Lokakuu 216 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotSOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.
SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotSTRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT
MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla
LisätiedotPirkanmaan kuntapäivä Tampere
Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotTalousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015
Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015 Riitta-Liisa Reiterä kuntayhtymän johtaja riitta-liisa.reitera@karviainen.fi Palvelutasosuunnitelma 2013-2016 Palvelujen tarve: perustuu väestön
Lisätiedot