YHDISTYMISSELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDISTYMISSELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI Johtoryhmä on hyväksynyt väliraportin Ohjausryhmä on hyväksynyt väliraportin

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 5 2. Yhdistymisselvityksen väliraporttivaiheen organisointi ja työryhmät Toimeenpano Kokoonpanot Työn eteneminen Tehtävien rajaukset 6 3. Nykytila-analyysi Yleistä¹ Työryhmien teemakohtainen nykytila-analyysi Visio ja strategia sekä demokratia ja osallistuminen Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut Yhteenveto ja johtopäätökset Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy Yleistä¹ Askola SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksen muutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Lapinjärvi SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Loviisa SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ 29 2

3 Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Myrskylä SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Pornainen SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Porvoo SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Sipoo SWOT-analyysi Ennustettu väestökasvu¹ Ikääntymisen vaikutus¹ Verorahoituksenmuutos ja ikääntyminen¹ Sopeutustarve vuosina ¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut 50 3

4 Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Yhteenveto Arvio edellytyksistä muodostaa uusi Itä-Uudenmaan kunta Talous¹ Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Sopeutuksen mahdollisuus palveluverkkoa uudistamalla Yhteenveto ja evästys jatkotyölle Liitteet 63 Lähteet: 1. ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 2. ²: Yhdistymisselvityksen palveluverkkoselvityksen väliraporttimateriaali, johtava asiantuntija Heikki Lonka, Granlund Oy 3. Työryhmien väliraportit 4

5 1. Johdanto Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon kunnat päättivät vuonna 2013 tehdä Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen osana valtion alullepanemaa kuntarakenneuudistusta. Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen lisäksi Lapinjärvi ja Loviisa tekevät yhteisen selvityksen, Pornainen ja Sipoo ovat mukana Keski-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä, Sipoo on mukana Valtionvarainministeriön määräämässä erityisessä kuntajakoselvityksessä (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti) ja Myrskylä osallistunee Orimattila - Pukkila - Myrskylä-selvitykseen. Alueella on erityinen asema pääkaupunkiseudun tuntumassa sekä lähellä Suomen itärajaa ja kuntaliitoksia on tehty ihan viime vuosinakin; Sipoon kunnasta liitettiin osa Helsinkiin vuonna 2009 ja viimeisin liitos tehtiin vuonna 2010, kun Loviisa, Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää yhdistyivät. Porvoo ja Porvoon maalaiskunta yhdistyivät vuonna Yhdistymisselvityksen väliraporttivaiheen organisointi ja työryhmät 2.1. Toimeenpano Prosessi päätettiin toteuttaa osallistavalla työtavalla omana työnä sitouttamisen edistämiseksi. Työtä ohjaamaan valittiin poliittinen ohjausryhmä ja käytännön työtä johti selvitykseen osallistuvien kaupunkien ja kuntien kunnanjohtajista muodostettu johtoryhmä. Perustettiin viisi työryhmää ja lisäksi päätettiin käyttää asiantuntija-apua. Talousselvityksen tekijäksi valittiin Perlacon Oy, palveluverkkoselvityksen tekijäksi Granlund Oy ja sosiaali- ja terveystoimen selvityksen tekijäksi Nordic Healthcare Group. Uuden kunnan visiotyön vetäjäksi valittiin Learning Miles. Selvitysprojektia koordinoi projektipäällikkö. Väliraportti on yhteenveto asiantuntijoiden ja työryhmien johtopäätöksistä sekä yhdistymisselvityksen johtoryhmän johtopäätöksistä, jonka perusteella on tarkoitus antaa mahdollisimman kattava kuva kuntien nykytilasta alueella sekä luoda pohja yhdistymisselvityksen saattamiseksi loppuun Kokoonpanot Työryhmien kokoonpanot, liite

6 2.3. Työn eteneminen Työryhmien työ aloitettiin järjestetyssä käynnistystilaisuudessa Porvoossa. Työryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti keskimäärin kerran tai kaksi kuukaudessa. Osa työryhmistä on pitänyt myös sähköisiä kokouksia. Työ eteni suunnitelmien mukaan ja työryhmien väliraportit valmistuivat Tehtävien rajaukset Työryhmä 1. Visio ja strategia sekä demokratia ja osallistuminen mukaan lukien uuden kunnan visio ja missio, strategia, toimielimet, asukasvaikuttaminen, kaksikielisyys ja uuden kaupungin nimen ja vaakunan valmistelu väliraportin hyväksymisen ja lausuntokierroksen jälkeen Työryhmä 2. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut mukaan lukien kuntatalous, viranhaltijaorganisaatio-rakenne, konsernirakenne, omistajapolitiikka, kuntien yhteistoiminta, hankinnat, kiinteistöomaisuus, tietohallinto ja henkilöstön edustajien osallistuminen selvitykseen Työryhmä 3. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka mukaan lukien työllisyys, työpaikat, elinkeinopalvelut, kunnallistekniikka, tilahallinto, tila-, ruoka- ja siivouspalvelut, energia, asuntopolitiikka, kuntien yhdistymisen suhde metropolihallinnon tarpeeseen ja kuntien yhteistoiminta Työryhmä 4. Sosiaali- ja terveyspalvelut mukaan lukien kuntien yhteistoiminta Työryhmä 5. Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri, liikunta- ja vapaaajanpalvelut mukaan lukien kuntien yhteistoiminta 3. Nykytila-analyysi 3.1. Yleistä¹ Alueen erityispiirteenä on asukasluvun kasvu, nuori mediaani-ikä ja valtakunnallisesti suuri ikääntyminen (mediaani-ikä kasvaa 46 vuodesta 50 vuoteen kahdessakymmenessä vuodessa). Koska yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa hyvin paljon 2020-luvun alusta alkaen, on helposti pääteltävissä, että eläkkeelle jääminen on juuri nyt nopeaa ja tämä heikentää jo nyt kuntien verotettavan tulon kasvua. Ikääntymisen vaihteluväli kuntakohtaisesti vastaa keskimäärin 0,22 0,42 prosentin painetta nykyistä veroprosenttiyksikköä kohtaan vuodessa. Tiettyinä vuosina nopeimman ikääntymisen aikaan vuotuinen paine veroprosenttiyksikköön vastaa 0,39 0,77 veroprosenttiyksikköä. Suuri osa tarkasteltavista kunnista on ollut taloudellisesti vahvoja vielä vuonna 2012 jopa koko maan tasolla tarkastellen. Tämä siitä huolimatta, että 2009 alkanut heikko taloudellinen kehitys on iskenyt joihinkin kuntiin, esimerkiksi Pornaisiin, poikkeuksellisen lujasti. Kuntien taseissa ei ole talousjohtajien tarkastelussa ilmennyt olennaisia riskejä. Kunnilla ei ole mainittavia takaus-, sijoitus- tai antolainasaamisriskejä; niissä on lisäksi järkevät suojaukset. Ikääntyminen aiheuttaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille merkittävää painetta ja lisäksi henkilöstön saatavuus vaikeutuu jatkossa. Kuntien tulot eivät merkittävästi kasva, joten kustannukset pystytään kattamaan ainoastaan veronkorotuksilla, mikäli rakenteita ei uudisteta. Kuntien palvelurakenne on koko valtakunnan tasolla ollut keskimäärin edullinen. Kaikkien kuntien asukaskohtaiset nettomenot olivat kahdensadan edullisimman joukossa, kolmenkymmenen edullisimman joukossa oli kaksi tarkasteltua kuntaa. ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 6

7 Edullisin palvelurakenne oli Pornaisissa (seitsemäs koko maassa). Tästä huolimatta alueellinen palvelurakenne ei vaikuta optimaaliselta ja siinä on kokonaisuutena tarkastellen vielä tehtävää Työryhmien teemakohtainen nykytila-analyysi Visio ja strategia sekä demokratia ja osallistuminen Visio ja strategia Uuden kunnan visiota laaditaan ja työ jatkuu yhdistymisselvityksen edetessä. Demokraattiset toiminnot, asukkaiden osallistuminen ja kaksikielisyys Toimielinrakenteessa on kuntakohtaista vaihtelua, mutta perusrakenne on samansuuntainen Kunnat käyttävät luottamushenkilöhallintoon yhteensä noin miljoona euroa vuodessa. Jo tällä hetkellä kaikissa kunnissa on yhteisiä ylikunnallisia demokraattisia toimielimiä. Valtuutettujen nykyinen poliittinen jakauma ja määrä yhdistymisselvitysalueella (valtuustokausi ) Suomen ruotsalainen kansanpuolue 69 27,7 % Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 48 19,3 % Kansallinen Kokoomus 44 17,7 % Suomen Keskusta 37 14,9 % Perussuomalaiset 24 9,6 % Vihreä liitto 12 4,8 % Vasemmistoliitto 6 2,4 % Yhteinen Sipoomme 5 2,0 % Suomen Kristillisdemokraatit 3 1,2 % Sitoutumattomat 1 0,4 % Yhteensä 249 Kunnissa on käytössä erilaisia asukkaiden osallistumisen välineitä. Yhteistä kaikille kunnille on se, että kuntalaisten osallistumismahdollisuuksiin on kiinnitetty huomiota. Askola ja Pornainen ovat yksikelisiä (suomi), muut kunnat ovat kaksikielisiä, enemmistön kielenä ollessa suomi. Kielellisillä ominaispiirteillä on suuri merkitys kunnan palveluiden järjestämiselle sekä kuntalaisosallistumiselle Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Porvoon kaupungin organisaatio eroaa selkeästi muista kunnista. Porvoo jakaa hallinnon strategiseen johtamiseen, joka tapahtuu konsernijohdossa ja hallinnon tukipalveluihin, jotka hoidetaan sisäisellä tilaaja-tuottajamallilla hallintopalvelukeskuksessa. Malli on valittu konsernijohtamisen ja strategisen johtamisen korostamiseksi. Kaupungin muita suurempi koko mahdollistaa toimintatavan. Vastaavasti Myrskylän kunnan ostopalvelujen määrä on täällä suurin, ja oman hallintohenkilöstön määrä on yhteensä neljä. Selvitysalueen kuntien palveluksessa on yhteensä noin 6600 henkilöä ja vuotuinen palkkasumma on 259 miljoonaa euroa. Henkilöstöhallinto hoidetaan omana palveluna, paitsi Myrskylässä ostopalveluna ja osittain ostopalveluna Lapinjärvellä. Taloushallinnon palvelut tuotetaan itse, paitsi Lapinjärvellä ja Myrskylässä, jossa ne ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. 7

8 Hallinnollinen vastuu tukipalveluista vaihtelee myös suuresti. Siivous- ja ruokapalvelut ovat yleensä teknisen taikka taloushallinnon alaisuudessa. Porvoossa nämä hoidetaan tilaaja-tuottajamallilla liikelaitoksessa. Näissäkin oman toiminnan ja ostopalveluiden suhde samoin kun keittiöiden lukumäärä vaihtelee suuresti. Käännöstyön määrä vaihtelee. Loviisan kaupunki kääntää kattavasti lähes kaiken ja vastaavasti on myös täysin yksikielisiä kuntia. Keskitettyjä käännöspalveluita järjestävät Loviisa, Porvoo ja Sipoo. Yhteispalvelupiste, josta löytyy laajalti myös valtion eri hallinnonalojen palveluita, on järjestetty kattavimmin Lapinjärvellä. Porvoon kaupungin Kompassi eroaa siten, että siihen on koottu kunnan omat palvelut yhteen paikkaan. Porvoon kaupunki vastaa isäntäkuntana Itä-Uudenmaan pelastustoimesta. Tässä selvityksessä mukana olevista kunnista vain Pornainen kuuluu eri pelastusalueeseen. Pelastuslaitoksen palveluksessa on 154 henkilöä. Loviisan kaupunki vastaa lomituspalvelujen järjestämisestä koko alueella. Lomitusyksikön palveluksessa on 57 henkilöä. Lisäksi Loviisa huolehtii Lapinjärven, Porvoon ja Sipoon maataloushallinnosta Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Kaavoitus on pienemmissä kunnissa järjestetty yhteistyönä ja ostopalveluina, kun taas suuremmissa kunnissa kaavoitus tehdään pääosin itse. Kaavoituksen menot ovat kokonaisuudessaan arviolta 3 4 prosenttia koko Itä-Uudenmaan MALYET-menoista. Itä-Uudenmaan alueella asemakaavoitetun pinta-alan osuus kunnan maa-alasta on varsin pieni, vaihteluvälillä 1,5 7 prosenttia. Kunnat kaavoittavat pääosin itse omistamalleen maalle. Sopimuskaavoja on tällä hetkellä nollasta 60 prosenttiin meneillään olevien kaavahankkeiden yhteenlasketusta pinta-alasta. Eniten sopimuskaavoja on tällä hetkellä Loviisalla (60 prosenttia). Kiinteistöasiat käsittävät tonttien mittaamisen, hallinnan ja myynnin. Itä-Uudellamaalla on tällä hetkellä yli 400 vapaata omakotitonttia. Eniten omakotitontteja on vapaana Loviisassa, vähiten Askolassa. Tontinmyyntituloja on viimeisten viiden vuoden aikana kertynyt koko alueelta noin 17 miljoonaa euroa vuodessa, tosin tätä lukua sekoittaa Sipoon yksittäinen 30 miljoonan euron tonttikauppa Helsingin kanssa. Asumisen osalta Itä-Uudenmaan alueella on yhteensä noin vuokra-asuntoa. Porvoolla on näistä asunnoista yli 60 prosenttia ja kun mukaan otetaan seuraavaksi suurimmat kunnat Sipoo ja Loviisa, kasvaa näiden kuntien yhteenlaskettu osuus alueen vuokra-asunnoista yhteensä noin 90 prosenttiin. Asukaslukuun suhteutettuna vuokraasuntoja on eniten Lapinjärvellä, toiseksi eniten Myrskylässä ja kolmanneksi eniten Porvoossa. Uutta vuokra-asuntorakentamista Itä-Uudellamaalla on vähän, vain noin 48 kohdetta vuodessa. Ainoastaan Porvoo ja Askola ovat viimeisten viiden vuoden aikana toteuttaneet ARA-kohteita. Sipoo ja Pornainen ovat Helsingin seudun aiesopimuksessa sitoutuneet rakentamaan vuokra-asuntoja 20 prosenttia rakennettavista asunnoista. Myös Loviisa on varautunut rakentamaan uusia vuokra-asuntoja. Liikenne Itä-Uudellamaalla nojautuu pitkälti yksityisautoilun varaan. Joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta on 8 17 prosentin välillä, ja suurin joukkoliikenteen osuus on Sipoossa. Suurin osa kunnista on järjestänyt joukkoliikenteen täysin ulkopuolisten toimijoiden kautta. Lähes kaikki kunnat järjestävät lisäksi itse joukkoliikennettä esimerkiksi koulukuljetusten yhteydessä ja palvelutaksilinjojen muodossa. Omaa 8

9 liikennekalustoa kunnilla ei ole. Sipoo poikkeaa muista kunnista siten, että se on järjestänyt joukkoliikenteensä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kautta. Nykyiset kunnat ja niiden osa-alueet ovat heikosti kytkeytyneet toisiinsa. Ongelmana Itä-Uudellamaalla on, että joukkoliikenne on alueen halkaisevaa moottoritieliikennettä lukuun ottamatta heikosti kehittynyttä. Myös raideliikenteen puuttuminen vaikeuttaa kuntien kehittämistä. Sipoolla on tavoitteena raideliikenteen käynnistäminen Nikkilään nykyistä tavaraliikenneraidetta hyödyntäen vuoteen 2020 mennessä. Ympäristönsuojelu on pienemmissä kunnissa järjestetty kuntien yhteistyönä. Lapinjärvi ostaa ympäristöpalvelut Loviisalta. Askola, Myrskylä ja Pornainen ovat järjestäneet ympäristönsuojelutehtävät neljän kunnan yhteistyönä yhdessä Pukkilan kanssa. Yhteinen ympäristönsuojeluyksikkö sijaitsee Askolassa. Porvoossa, Sipossa ja Loviisassa on omat ympäristönsuojeluyksiköt. Ympäristön tila on kunnissa pääosin hyvä. Vesistöjen tila on sen sijaan kolmiportaisella asteikolla keskitasoista ja paikoin vielä tätä heikompaa. Rakennusvalvonta on ympäristönsuojelutehtävien tapaan järjestetty pienemmissä kunnissa kuntien yhteistyönä. Lapinjärvi ostaa rakennusvalvontapalvelut Loviisalta. Askola, Myrskylä ja Pornainen ovat järjestäneet rakennusvalvontatehtävät neljän kunnan yhteistyönä yhdessä Pukkilan kanssa. Yhteinen rakennusvalvontayksikkö sijaitsee Askolassa. Porvoossa, Sipossa ja Loviisassa on omat rakennusvalvontayksiköt. Kaikissa kunnissa on voimassa oleva rakennusjärjestys, Askolalla, Myrskylällä, Pornaisilla ja Pukkilalla yhteinen. Elinkeinopalvelut on ulkoistettu Askolassa, Lapinjärvellä, Loviisassa, Myrskylässä ja Porvoossa kokonaan tai osittain Posintra Oy:lle. Sipoon ja Pornaisten elinkeinopalvelut hoidetaan osin Keski-Uudenmaan kehittämiskeskuksen ja Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksen kautta. Itä-Uudenmaan alueella on yhteensä noin työpaikkaa. Eniten työpaikkoja on Porvoossa, yli kpl, mikä on lähes 60 prosenttia koko Itä-Uudenmaan työpaikoista. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Tämä osuus on suurin Porvoossa ja Loviisassa ja pienin Pornaisissa, jossa työpaikkaomavaraisuusaste on Suomen matalin. Katuihin ja liikunta- sekä viheralueisiin käytetyt menot muodostavat arviolta 20 prosenttia Itä-Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Katuomaisuuden kunto on keskimäärin kohtuullinen ja perusparantamiseen panostetaan puolessa kunnista kohtuullisesti, puolessa huonosti. Perusparannus- ja uudisrakennusinvestoinnit ovat olleet keskimäärin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa, vaihteluväli on 0,1 5,5 miljoonaa euroa. Porvoota lukuun ottamatta kunnat ostavat joko suurimman osan tai kaiken katusuunnittelun ulkopuolelta. Rakennuttaminen tehdään Pornaista lukuun ottamatta kokonaan tai pääosin omana työnä, ja rakentaminen ostetaan Porvoota (70 prosenttia omana työnä) ja Loviisaa (20 prosenttia omana työnä) lukuun ottamatta kokonaan ulkopuolelta. Yllä- ja kunnossapidossa on rakentamista ja suunnittelua enemmän vaihtelua toimintatavoissa. Tehtävistä prosenttia on ostopalveluita. Ostopalveluja käytetään esimerkiksi katujen talvikunnossapidossa. Liikunta- ja virkistysalueiden kunto on pääosin kohtuullinen. Perusparantamiseen panostetaan kohtuullisesti tai vähän. 9

10 Toimitilakulut muodostavat arviolta 40 prosenttia Itä-Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Toimitilat ovat kuntien mukaan pääosin kohtuullisessa kunnossa, tosin nykykäyttöarvon ja jälleenhankintahinnan suhteen perusteella ainakin Loviisassa, Myrskylässä ja Pornaisissa toimitilojen kokonaismassassa on selvästi korjausvelkaa. Korjausvelkatiedot ovat kuitenkin vuodelta 2012, ja tämän jälkeen Myrskylässä on panostettu perusparantamiseen. Kaikki kunnat Lapinjärveä lukuun ottamatta ostavat suunnittelun lähes täysin ulkopuolelta. Rakennuttaminen hoidetaan täysin tai pääosin omana työnä Pornaista lukuun ottamatta. Rakentaminen hoidetaan pääosin tai kokonaan ostopalveluna. Toimitilojen yllä- ja kunnossapidossa toimintatavat vaihtelevat. Ostopalveluiden käyttö vaihtelee prosentin välillä. Vesihuollon osalta Itä-Uudellamaalla huomattavan suuri osa kunnista tuottaa käyttövettä ja puhdistaa jätevettä itse, Porvoo kokonaan. Ainoastaan Sipoo ostaa kaiken käyttövetensä ulkopuolelta. Veden toimittajissa on paljon vaihtelua: Sipoo ja Pornainen käyttävät toimittajana Tuusulan Seudun Vesi -kuntayhtymää, Loviisa ja Myrskylä Loviisan Seudun Vesi -kuntayhtymää ja Askola ostaa vetensä Porvoon Vedeltä. Vesihuoltoverkoston suunnittelu ostetaan pääosin ulkopuolelta. Rakennuttamisen toimintatavoissa on suurempia vaihteluita. Rakentaminen hoidetaan pääosin ostopalveluna lukuun ottamatta Porvoota, jolla on hiukan alle puolet omaa rakentamista. Yllä- ja kunnossapidon osalta kunnat jakautuvat kahteen ryhmään. Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Sipoo hoitavat omin voimin prosenttia yllä- ja kunnossapidosta. Ulkoa ostetaan esimerkiksi lietteen käsittelyä ja vesianalyyseja. Askola ja Pornainen ostavat kaiken yllä- ja kunnossapidon ulkopuolelta. Jätehuollon osalta viisi kuntaa seitsemästä ovat osakkaina Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:ssä, ja niillä on yhteinen jätelautakunta. Itä-Uudenmaan Jätehuolto ja Rosk and Roll ovat tehneet yhdistymispäätöksen, joka odottaa toimeenpanoa. Lapinjärvi on osakkaana Kymenlaakson Jäte Oy:ssä ja Myrskylä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ssä. Jätehuolto on järjestetty toimivasti alueellisten yhtiöiden kautta. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto on järjestetty pääosin alueellisten energiayhtiöiden kautta. Lapinjärvi ja Pornainen tuottavat itse kaukolämpöä. Energiantuotannossa on jätehuoltoa enemmän vaihtelua varsinkin kaukolämmön osalta. Kymenlaakson Sähkö Oy ja Porvoon Energia ovat yleisimpiä sähkön tuottajia Sosiaali- ja terveyspalvelut Porvoossa sosiaali- ja terveystoimen palvelut on organisoitu prosessien mukaan (terveys-, vanhus- ja vammais- sekä sosiaali- ja perhepalvelut), kun taas Loviisassa ja Sipoossa on käytössä elämänkaarimalli. Porvoo, Loviisa, Sipoo sekä Askola järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa omassa organisaatiossa. Lapinjärven palvelut tuottaa vanhuspalveluja lukuun ottamatta Loviisan ja Lapinjärven yhteistoiminta-alue, Myrskylän palvelut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Pornaisten sosiaali- ja terveyspalvelut Mustijoen yhteistoiminta-alue. Palveluita tuotetaan sekä omana että ostopalveluna. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri järjestää kuntien erikoissairaanhoidon palvelut Myrskylää lukuun ottamatta. Myrskylä kuuluu Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin, mutta ruotsinkieliset asukkaat voivat käyttää HUS:in palveluita. Loviisa ostaa erikoissairaanhoitoa myös Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä Carealta. 10

11 Alueella sijaitsee Porvoon sairaala. Sairaalassa on erikoissairaanhoidon päivystys sekä ilta-aikaan ja viikonloppuisin Porvoon, Sipoon, Loviisan, Lapinjärven, Pornaisten ja Askolan perusterveydenhuollon yhteispäivystys. Kaikki kunnat ostavat kehitysvammahuollon palveluita Eteva-kuntayhtymältä suomenkielisille sekä Kårkulla samkommun -kuntayhtymältä ruotsinkielisille asiakkaille. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat alueella alhaiset väestömäärään suhteutettuna (3208 euroa per asukas). Palveluiden saatavuus on hyvä suhteutettuna alueen asukkaiden sairastavuuteen, ikään sekä tulotasoon, ja työikäiset käyttävät keskimääräistä enemmän palveluita. Suhteutettuna väestön sairastavuuteen kustannukset ovat kaikissa kunnissa Pornaista lukuun ottamatta Keski-Uudenmaan aluetta sekä koko maata korkeammat. Yhteensä alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat yli 310 miljoonaa euroa vuonna Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvu (5,1 prosenttia) on ollut suurinta Pornaisissa ja Askolassa. Pornaisten kasvua selittää yhteistoiminta-alueen muodostaminen vuonna 2009, jolloin myös palvelutaso Pornaisissa nousi aiemmasta. Kustannusten kasvu ylittää merkittävästi yleisen hintatason nousun sekä kysynnän laskennallisen kasvun. Perusterveydenhuolto Itä-Uudellamaalla käytetään muuta maata vähemmän perusterveydenhuollon palveluita. Erityisesti lääkärikäyntien määrä on vähäinen ja hoitajakäyntien suhteellinen osuus on keskimääräistä korkeampi. Fysioterapiakäyntejä alueella on muuta maata enemmän. Muuhun maahan verrattuna työikäiset kuormittavat perusterveydenhuoltoa ikäihmisiä enemmän. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä sekä hoitopäiviä on alueella enemmän kuin Husalueella mutta vähemmän kuin muualla maassa. Erityisesti Porvoossa ja Pornaisissa ikääntyneet käyttivät vuonna 2012 muuta maata enemmän sairaanhoitoa. Poliklinikkakäyntien hinnat vaihtelevat Porvoon 273 eurosta Pornaisten 300 euroon ja vuodeosaston hoitopäivän hinta Pornaisten 850 eurosta Loviisan 997 euroon vuonna Hoitojaksojen määrä on suurin Porvoossa ja Myrskylässä ja pienin Sipoossa ja Pornaisissa. Alueen erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä 85 prosenttia suuntautuu Porvoon sairaalaan. Alueen asukkaat ja erityisesti porvoolaiset käyttävät muuhun maahan verrattuna enemmän erikoissairaanhoidon päivystystä sekä sisätautien avohoidon käyntejä. Alueen erikoissairaanhoidon päivystyksessä sekä sisätautien ja kirurgian osastoilla on myös keskimääräistä enemmän hoitohenkilöstöä. Vanhuspalvelut Väestön ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta tulevaisuudessa, ja tällä hetkellä ikääntyneiden osuus on suurin Loviisassa, Lapinjärvellä ja Myrskylässä. Vanhuspalveluiden käyttö on alueen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laatusuosituksen tasolla. Kaikissa alueen kunnissa laitoshoidossa olevien ikäihmisten osuus ylitti vuonna 2012 THL:n laatusuosituksen, mutta tämän jälkeen laitoshoitoa on muutettu tehostetuksi palveluasumiseksi. Kunnissa kehitetään ennaltaehkäisevää työtä, kotihoitoa sekä omaishoitoa ympärivuorokautisen hoivan tarpeen vähentämiseksi. Kuntoutuksen rooli on merkittävä kaikissa palveluissa, jotta osastojaksot jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. 11

12 Sosiaalipalvelut Alueen kaikissa kunnissa toimii sosiaalityön vastaanotto. Alueella tarjottavia sosiaalipalveluita ovat muun muassa lastensuojelun, lastenvalvonnan, perhetyön, aikuissosiaalityön sekä päihdetyön palvelut, työllisyyspalvelut, perheneuvonta ja - sovittelupalvelut, maahanmuuttajapalvelut, vammaispalvelut sekä ylikunnallisena toimiva Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys. Porvoolla on lisäksi omana toimintana Nuorisokoti, nuorten tuetun asumisen yksikkö, asumispalvelu päihdeongelmaisille sekä Porvoon turvakoti, jonka yhteydessä toimivat myös lyhytaikaisiin sijoituksiin tarkoitetut nuorten kriisipaikat. Lastensuojelun asiakkaita on alueella keskimäärin muuta maata vähemmän sekä avoettä sijaishuollossa. Alueen väestö on muuta maata hyvätuloisempaa ja kuntien toimeentulotukimenot olivat vuonna 2012 muuta maata matalammat. Lapsiperheiden osuus asukkaista on alueella keskimäärin muuta maata korkeampi, kuten myös Porvoossa, Sipoossa, Askolassa ja Pornaisissa. Ahtaasti asuvia lapsiperheitä sekä toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on alueella muuta maata vähemmän. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden laitos- ja avohuollon asumispalveluissa on asiakkaita vähemmän kuin maassa keskimäärin. Myös vammaispalveluiden asiakkaita on vähemmän kuin muussa maassa. Molemmissa palveluissa palvelurakennetta on jo kevennetty, mutta tehostamismahdollisuuksia on edelleen asumis- ja kuntoutuspalveluissa Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri, liikunta- ja vapaaajanpalvelut Sivistyspalveluiden tuottamiseen koko alueen asukkaille käytetään alueen kunnissa vuosittain noin 210 miljoonaa euroa. Palveluita tuottaa lähes 3000 työntekijää ja palveluiden hallinnoinnista vastaa yhteensä 19 erillistä lautakuntaa tai niiden jaostoa, joissa yhteensä noin 200 jäsentä. Näiden lisäksi vuosittain ammatillisen nuorisoasteenja aikuiskoulutukseen käytetään vuosittain lähes 90 miljoonan euron liikevaihto. Alueen kuntien sivistyspalveluiden sektorin nykytilan ja tulevaisuuden haasteiden arviointiin vaikuttaa ja sitä vaikeuttaa rahoitukseen ja rakenteisiin suunnitellut muutokset (valtionosuusmuutokset, hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aiheuttamat toimenpiteet, sivistyspalveluiden palveluverkon rakenne ja siihen tehdyt muokkaustoimenpiteet, hankerahoitukset ja erityisavustukset ja alueen ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko). Havaintoja ja johtopäätöksiä, jotka kuvaavat alueen kuntien sivistyspalveluiden kutakin osa-aluetta ja palveluiden järjestämistä: Varhaiskasvatuspalvelut ovat pääosin järjestetty sivistyspalveluiden toimesta kunnallisena palveluna. Tarkasteltaessa 0-6-vuotiaiden ikäluokkia alueen lapsista keskimäärin 65 prosenttia on kunnallisen päiväkotihoidon palveluiden piirissä. Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen tapahtuu joko omakielisissä tai kaksikielisissä päiväkodeissa lapsen omalla äidinkielellä suomeksi tai ruotsiksi. Esiopetuspalvelut järjestetään kaikissa alueen kunnissa sivistyspalveluiden alaisuudessa. Järjestämistapa vaihtelee, mutta se järjestetään lähes yksinomaan omana 12

13 tuotantona. Esiopetus järjestetään aina lapsen omalla äidinkielellä suomeksi tai ruotsiksi. Perusopetuksessa (vuosiluokilla 1-9) alueen kouluissa opiskelee kaikkiaan noin oppilasta. Kuntien sisäisten ja välisten oppilaskohtaisten kustannusten hajonta on suuri. Lukujen perusteella voidaan sanoa, että kaikki suuretkaan koulut eivät ole tehokkaassa käytössä. Toisaalta voidaan myös nähdä, että pienet koulut ovat kalliita tarkasteltaessa kustannuksia oppilasta kohden. Koulukuljetusten määrissä on eroja riippuen kouluverkon ja kunnan taajamaverkoston suhteesta. Ruotsinkielisten osuus kaikista oppilaista vaihtelee Loviisan noin 50 prosentista, Askolan 1 prosenttiin. Askolan, Myrskylän ja Pornaisten kaikki ruotsinkieliset perusopetuksen oppilaat ja Lapinjärven yläkoulun ruotsinkieliset oppilaat saavat perusopetuspalvelut naapurikunnissa. Oppilas- ja opiskelijahuolto on toteutettu siten, että avustajapalvelut ovat osa koulutuspalveluita ja kouluterveydenhuolto osa terveyspalveluiden organisaatiota. Koulujen kuraattori- ja psykologipalvelut on toteutettu joko osana terveyspalveluita tai koulutuspalveluita. Kaikki oppilashuoltopalvelut järjestetään lapsen omalla äidinkielellä. Lukiokoulutusta järjestetään suomenkielisenä Porvoossa, Askolassa, Sipoossa, Loviisassa ja Lapinjärvellä. Tämän lisäksi ruotsinkielistä kunnan omaa lukiokoulutusta järjestetään Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa. Myrskyläläiset opiskelijat käyvät lukiossa Lapinjärvellä ja Orimattilassa kun taas Pornaisista käydään pääasiassa Järvenpäässä. Lapinjärven kunnanvaltuusto on päättänyt, ettei Porlammin lukioon oteta enää uusia oppilaita syksystä 2014 alkaen. Toisen asteen ammatillinen koulutus järjestetään alueella yhteisten toimijoiden järjestämänä joko kuntayhtymissä tai osakeyhtiömuodossa. Järjestäjäverkko on hajanainen ja osa alueen kunnista on mukana useissa eri koulutuksenjärjestäjissä, jolloin omistajaohjaus ja toiminnan arviointi vaikeutuu. Ammatillisen koulutuksen sektorilla voitaisiin rakentaa yksi vahva toimija, joka voisi turvata alueellisen koulutuksen jatkumisen huomioiden paikalliset koulutuksen, elinkeinoelämän ja työvoiman tarpeet. Muun koulutuksen osalta koko alueella ainoastaan Porvoossa toimii kaksi ammattikorkeakoulun alueyksikköä. Yliopistokoulutusta omana yksikkönään ei ole alueen kunnissa. Kirjastoverkon toimipisteitä alueella on kaikkiaan 18 eri toimipistettä ja kolme kirjastoautoa. Suurin osa alueen kunnista kuuluu yhteiseen Porsse kirjastoverkostoon. Kulttuuripalvelut toteutetaan pääosin avustuksin ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Omia kulttuurilaitoksia alueen kunnissa on vähän. Museotoimintaa ja erilaisten tapahtumien järjestämistä tuetaan merkittävästi avustuksin. Nuorisopalvelut ylläpitävät alueen kunnissa yhteensä 15 nuorisotilaa. Tilatyö on yksi keskeinen työmuoto. Hankerahoituksen avulla kunnat ovat järjestäneet etsivän nuorisotyön palveluita. Tämän lisäksi tehdään alueellista yhteistyötä. 13

14 Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen osalta alueellinen toiminta on laajaa ja kehittynyttä. Alueella toimii neljä erillistä kansalaisopistoa tuottamassa vapaan sivistystyön palveluita. Taiteen perusopetusta alueen kunnille tarjoaa Porvoon kaupungin ylläpitämä musiikkiopisto ja Kuvataidekoulu. Tämän lisäksi alueella toimii useita taiteen perusopetuksen yksityisiä palvelutuottajia. Liikuntapalvelujen tuottaminen ja liikuntapaikkojen sekä laitosten ylläpito Osa liikuntalaitosten ylläpidosta alueen kunnissa on siirretty kuntien teknisten keskusten hoidettavaksi. Joitakin osia liikuntapaikoista hoitaa kolmannen sektorin urheiluseurat. Liikuntapalvelut tuotetaan joko omana työnä tai avustuksin. Alueella toimii kaikkiaan noin 170 avustettavaa seuraa. Sivistyspalveluiden palveluverkon nykytila Palveluverkkotarkastelu käsittää vertailun seitsemän Itä-Uudenmaan kunnan perusopetuksen ja varhais-kasvatuksen verkoista. Edellä mainittujen toimintojen vaatimat rakennukset muodostavat kuntien kiinteän verkon: niiden osuus em. kuntien kiinteistöjen ylläpitomenoista oli vuonna 2012 yhteensä 58 prosenttia. Tarkastelussa ovat mukana sekä kiinteistöt, kiinteistöpalvelut että kiinteistöissä tapahtuva toiminta. Tiedot on kerätty kuntien tekemistä palveluverkkoselvityksistä. Kaikki luvut ovat vuodelta Kunnat käyttävät yhteensä perusopetukseen 86,2 miljoonaa euroa vuodessa, josta kiinteistöjen ylläpitomenoihin 14,7 miljoonaa euroa (luku ei sisällä pääomamenoja). Varhaiskasvatukseen käytetään 62,5 miljoonaa euroa vuodessa, josta kiinteistöjen ylläpitomenoihin 3,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 kouluja oli 70 ja niiden mediaanikoko oli 95 oppilasta. Päiväkoteja oli 62 ja niiden mediaanikoko oli 48 lasta. Kustannusten vaihteluväli on suuri. Toiminnan kulut vaihtelevat yksittäisissä kouluissa euron ja euron välillä per oppilas ja kiinteistöjen ylläpitokulut 6040 euron ja 540 euron välillä per oppilas. Päiväkodeissa toiminnan kulut vaihtelevat yksiköiden välillä euroa per lapsi ja kiinteistöjen ylläpitokulut välillä euroa per lapsi vuodessa. Alle sadan oppilaan kouluissa on 1969 oppilasta, niiden kustannukset oppilasta kohden (ilman pääoma-menoja) ovat 6680 euroa per oppilas vuodessa ja tilaa on 19 neliötä per oppilas. Yli kolmensadan oppilaan kouluissa on 4380 oppilasta, niiden kustannukset oppilasta kohden ovat euroa per oppilas vuodessa ja tilaa on 18 neliötä per oppilas. Päiväkotien mediaanikoko on 48 lasta. Yli puolet päiväkodeista on siis kahden ryhmän päiväkoteja tai pienempiä. Pienestä yksikkökoosta johtuen päiväkotiverkossa on yli 50 työntekijää yli normaalimitoituksen. Kuuden kunnan työntekijöille (Askola, Myrskylä, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Sipoo) tehtiin kysely tilojen laadusta ja tilapalveluista. Kokonaisuudessa vastaajista 49 prosenttia piti kiinteistöjen kuntoa hyvänä, kouluista 39 prosenttia ja päiväkodeista 58 prosenttia. Noin 30 prosenttia koulujen ja päiväkotien vastaajista ei ollut samaa mieltä väitteen minulla ei ole esiintynyt sisäilman laatuun liittyviä terveysongelmia viimeisen 2 vuoden aikana kanssa. Kyselyssä vain 42 prosenttia koulujen käyttäjistä ja 49 prosenttia päiväkotien käyttäjistä oli tyytyväisiä saamiinsa kiinteistöpalveluihin. 14

15 Eräs syy verkoston huonoon kuntoon ja hajanaisuuteen on sen historiassa. Puolet koulujen neliöistä on ennen vuotta 1966 rakennettuja, yksi kolmasosa on rakennettu jo ennen vuotta Päiväkotien osalta vastaavat vuodet ovat 1982 ja 1971, hoitoalan rakennusten osalta 1980 ja Suurin koulujen rakentamisperiodi oli heti sodan jälkeen. Ikänsä perusteella yli puolet kiinteistökannasta on siis tulossa peruskorjausikään lähiaikoina. Tämän ikäiset rakennukset ovat toiminnaltaan ja tekniikaltaan vanhentuneita. Ongelmia löytyy valitettavasti myös uudemmasta rakennuskannasta. Kiinteistöjen mitoitus bruttoneliöt per oppilas vaihtelee suuresti. Osa rakennuksista on selvästi ylimitoitettu. Kun oppilasta kohden tilaa tarvitaan bruttoneliötä per oppilas opetushallituksen mitoitusohjeiden mukaan, on sitä keskimäärin nyt 18,2 bruttoneliötä per oppilas. Vaihteluväli kuntien kesken on suuri. Myrskylässä on tilaa 13,3 neliötä per oppilas, kun Loviisa tarvitsee 21,4 neliötä. Vaihteluväli kuntien sisällä on vielä suurempi. Aineistossa lähes joka viidennessä koulussa on tilaa yli 25 bruttoneliötä per oppilas. Päiväkodeissa pitäisi selvitä 11,5 bruttoneliöllä (RT ), nyt käytössä on 13,2 bruttoneliötä. Porvoossa päiväkodeissa on keskimäärin 12 bruttoneliötä per oppilas, kun kahdessa kunnista tarvitaan lähes kaksinkertainen määrä neliöitä Porvooseen verrattuna Yhteenveto ja johtopäätökset Voidaan todeta, että Itä-Uudenmaan kunnat ovat lähtökohdiltaan erilaisia. Toisaalta yhteistyöperinteet ovat pitkät ja vahvat ja yhteisiä palveluntuottajia on jo jonkin verran. Yhteinen haaste nykytilan osalta on se, että kaikilla on taloudelliset paineet ja se tarkoittaa palveluverkon optimointia joko yksin tai yhdessä. Myös palveluiden tuotantotapaa täytyy kehittää, koska kuntien tehtävien karsintaan vaikuttaa niiden lakisääteisyys ja karsintaa on käynnistetty valtion toimesta, mutta tuloksia ei ole vielä nähtävissä. Alueen väestö on taustatekijöiden perusteella varsin yhtenäistä ja nykyiset palvelut koetaan monipuolisiksi. Kaikkien alueen kuntien suurimpana haasteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä ja kustannukset ovat kasvaneet liikaa suhteessa rahoitukseen. Tulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen huonontavat tilannetta entisestään. Tämän myötä myös vastuunjako kuntien ja kuntalaisten välillä on muuttumassa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on alueella kehittämis- ja tehostamispotentiaalia. Kunnat joutuvat tekemään isoja rakenteellisia ja palveluverkkoon liittyviä muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotta tulot riittävät palveluiden rahoittamiseen kestävällä tavalla. Sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista arviolta yli 80 prosenttia muodostuu palveluita eniten käyttävien palveluista, joiden osuus on noin 10 prosenttia asiakkaista. Erityisesti sosiaalipalveluiden asiakkaat käyttävät paljon myös muita kunnan palveluita. Näiden asiakkaiden palveluohjaus sekä toimiva palveluiden kehittäminen ovat kunnille yhteinen haaste, jolla on merkittävä vaikutus kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuteen liittyy paljon mm. palveluiden kysynnästä, lainsäädännöstä ja valinnanvapaudesta johtuvia epävarmuustekijöitä. Maankäytöllisesti Itä-Uudenmaan nykyiset kunnat eivät muodosta eheää kokonaisuutta. Tämä näkyy muun muassa heikosti kehittyneenä alueellisena joukkoliikenteenä ja hyvin vaihtelevana elinkeinorakenteena. Kunnalliset toimitilat ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta kuntien välillä on suurta vaihtelua. Vesihuollon, jätehuollon ja energiahuollon koetaan toimivan hyvin. 15

16 Henkilöstön riittävyys on tällä hetkellä kohtuullinen, vuosittain eläköityy noin 200 vuodessa. Eläköitymiset tosin tapahtuvat suurelta osin toimialoilta, joissa ei voida merkittävästi karsia työntekijöiden määrää. Jo nyt on nähtävissä erityisammattiryhmien osalta rekrytointivaikeuksia. 4. Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy 4.1. Yleistä¹ Itsenäisinä kuntina jatkaessaan kuntien on sopeutettava toimintaansa toisaalta pystyäkseen turvaamaan kasvu, toisaalta voidakseen turvata erityisesti ikääntyvien ihmisten vaatimat palvelut. Taloudelliseen ahdinkoon ajautuminen johtuu tulojen kasvun hitaudesta suhteessa menojen kasvuun. Suurimmat yksittäiset tulon alennukset johtuvat valtionosuusleikkauksista (valtionosuusleikkaukset, 257 euroa/asukas, tarkoittaa kuntakohtaisesti 1,3 2,0 veroprosenttiyksikköä vastaavaa määrää vuosien välillä) sekä verotettavan tulon alenemasta ja hitaasta kasvusta (tulon alennuksen vaihteluväli noin 0,8-1,5 veroprosenttiyksikköä vuodessa). Valtionosuusuudistus vaikuttaa myös alueen kuntiin: Askola ja Pornainen voittaisivat, muut häviäisivät - Lapinjärvi, Loviisa ja Myrskylä hyvinkin paljon. Kuntien menojen kasvun on hidastuttava. Kuntien on jatkuvasti turvattava myös tarpeellinen infrastruktuuri. Rakentamisen rahoitukseen ei riittäne veroprosentin nostolla saavutettava lisärahoitus, vaan kuntien on (netto)velkaannuttava ja/tai myytävä likvidiä omaisuuttaan. Tarkasteltavien kuntien alueella voi olla perusteltua elinkaarimallin mukainen investoiminen. Jos kuntien veroprosentit halutaan säilyttää nykyisellä tasolla, sopeuttamistarve on kuntakohtaisesti vuosina seuraavan taulukon mukainen. Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 2015TASU 2016Yhteensä eur/as vero % Askola 1,1 1,1 1,1 3, ,28 Lapinjärvi 0,6 0,6 0,6 1, ,52 Loviisa 3,5 3,5 3,5 10, ,55 Myrskylä 0,6 0,6 0,6 1, ,50 Porvoo 8,0 8,0 8,0 24, ,77 Pornainen 1,1 1,1 1,1 3, ,22 Sipoo 5,1 5,1 5,1 15, ,26 Yhdistelmä 19,9 19,9 19,9 59, ,56 Kaikissa kunnissa tehdään jatkuvasti sopeuttamistoimia, mutta vain Askolassa ja Loviisassa on valtuuston hyväksymä, jaksotettu sopeutusohjelma. Näiden ohjelmien vaikutusta ei ole otettu huomioon yllä olevassa taulukossa vaan kaikki kunnat ovat samassa asemassa. Käytännössä kuntaliitoksen onnistumiseksi kaikkien kuntien tulee tehdä riittävät yhdessä sovitut sopeuttamistoimet ennen kuntaliitoksen voimaanastumista, mm. talouden tervehdyttämisen ja henkilöstörakenteen osalta. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on laskettu kuntakohtainen veroprosentti, jos kunnat tasapainottavat taloutensa vain veroprosenttia nostamalla. 16 ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy

17 Veroprosentti TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015TASU 2016TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Askola 19,00 20,00 20,25 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 24,25 24,25 Lapinjärvi 19,00 20,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,25 25,25 Loviisa 19,75 19,75 19,75 19,75 20,75 21,75 22,75 23,75 24,75 24,75 Myrskylä 20,00 20,00 20,00 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 Porvoo 19,25 19,25 19,25 19,25 20,25 21,25 22,00 22,00 22,00 22,00 Pornainen 19,50 19,50 19,50 20,00 21,00 22,00 23,00 24,00 24,00 24,00 Sipoo 19,25 19,25 19,25 19,25 20,25 21,25 22,25 22,75 23,25 23,25 Yhdistelmä 19,33 19,40 19,41 19,45 20,45 21,45 22,45 22,45 22,70 22, Askola SWOT-analyysi VAHVUUDET -vahva yhteisöllisyys -hyvä yhteistyötahto -palvelurajapinnat lähellä kuntalaisia -toiminnot on räätälöity paikallisiin tarpeisiin -joustava -sijainti -ikärakenne -aktiivinen väestö HEIKKOUDET -erityisosaamisen puutteet -oman organisaation haavoittuvuus -ikärakenteen nopea muutos -resurssipula -hajanainen yhdyskuntarakenne -työpaikkaomavaraisuus -heikko tulopohja -päätöksenteko henkilöityy MAHDOLLISUUDET -palvelujen kehittäminen paikallisista lähtökohdista -uutta yritystoimintaan -mahdollisuudet omissa käsissä -kuntalaisten vaikuttaminen päätöksentekoon helppoa UHAT -onko riittäviä resursseja? -kehityksen pirstaloituminen (hajanaiset järjestelmät yms.) -lisääntyvät palveluvaatimukset -heikkenevä valtiontalous kohdennetaan kuntiin ennakoimattomasti -hallinnollisten rakenteiden myllääminen Ennustettu väestökasvu¹ Kunnan nimi: Askola KNO 18 Muutos Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia ,4 % 0,9 % 0 6 vuotiaat 451 9,2 % 481 8,9 % 476 8,1 % 474 7,7 % ,1 % 0,2 % 6 vuotiaat 63 1,3 % 72 1,3 % 72 1,2 % 71 1,2 % ,7 % 0,4 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,2 % ,8 % ,4 % ,5 % ,9 % 0,4 % Lukio, vuotiaat 192 3,9 % 193 3,6 % 197 3,4 % 201 3,3 % 9 0 4,7 % 0,2 % Työikäiset, vuotiaat ,2 % ,0 % ,2 % ,1 % ,0 % 0,3 % vuotiaat 216 4,4 % 293 5,4 % 507 8,7 % 570 9,3 % ,9 % 5,7 % Yli 84 vuotiaat 93 1,9 % 104 1,9 % 163 2,8 % 299 4,9 % ,5 % 7,6 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,5 % ,8 % ,9 % ,4 % ,5 % 4,1 % Mediaani 40,0 42,0 45,0 47,0 Painotettu keskiarv o 39,6 41,3 43,4 45,2 ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 17

18 Askolan ennustettu väestökasvu painottuu ikääntyneisiin, joten vanhusten palvelurakenteeseen kohdistuu merkittävä paine. Myös lasten ja nuorten määrän ennakoidaan kasvavan, mutta muutos on maltillista. Mediaani-ikä kasvaa merkittävästi tarkastelujakson ajan, mutta pysyttelee maan keskitason alapuolella Ikääntymisen vaikutus¹ Ikääntyneiden askolalaisten määrä kasvaa vuodesta 2020 eteenpäin. Palvelurakenteeseen kohdistuva kustannus on kumulatiivisena merkittävä Verorahoituksen muutos ja ikääntyminen¹ Askola e/as 2020 Verotulot 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 1, VOS leikkaus 0,79 0,95 1,41 1,65 1,69 1,75 1,75 1,75 1, VOS muutos 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 17 Veroprosentti ,00 Kaikki yhteensä 1,06 1,06 1,06 1,85 2,01 2,47 2,59 2,63 2,70 2,70 2,70 2, Ikääntyminen, paineen muutos veroprosenttiyksikköinä 0,02 0,34 0,34 0,58 0,79 1,25 Edelliset yhteensä 2,57 2,98 3,04 3,28 3,48 3,94 Valtionosuusuudistuksen myötä Askola on saamassa lisää valtionosuuksia. Vähäinen lisäys pehmentää hieman valtionosuusleikkauksen vaikutusta. ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 18

19 Sopeutustarve vuosina ¹ Käytetty 2012 lukuja nimittäjinä Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 201 TASU 201 Yhteensä eur/as vero % Askola 1,1 1,1 1,1 3, ,28 Lapinjärvi 0,6 0,6 0,6 1, ,52 Loviisa 3,5 3,5 3,5 10, ,55 Myrskylä 0,6 0,6 0,6 1, ,50 Porvoo 8,0 8,0 8,0 24, ,77 Pornainen 1,1 1,1 1,1 3, ,22 Sipoo 5,1 5,1 5,1 15, ,26 Yhdistelmä 19,9 19,9 19,9 59, ,56 Huom! Askolan sopeutusohjelman vaikutus ei näy tässä Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Hallinto on Askolassa mitoitettu varsin niukaksi. Yleishallinnon kulut ovat väestöön suhteutettuna alueen alhaisimmat. Henkilöstön määrä on myös alle keskiarvon, vain 59,7 työntekijää 1000 asukasta kohti. Henkilöstö joutuu hallitsemaan varsin laajaa tehtäväkenttää, jolloin osaamisen syvyyden turvaaminen vaatii venymistä. Myös ICTosaaminen joudutaan pitkälti ostamaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Pienehkön kunnan mahdollisuudet vastata tuleviin haasteisiin ovat talouden osalta kunnossa, mutta tehtävien muutokset taikka lisäykset ovat haastavia Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Askola käyttää niin suunnitteluun, rakentamiseen kuin yllä- ja kunnossapitoon valtaosin ostopalveluita. Ainoastaan rakennuttamisesta hoidetaan suurin osa itse. Infrastruktuurin ja toimitilojen volyymit ovat pieniä. Omaisuus on pääosin kohtuullisessa kunnossa, mutta perusparantamiseen panostetaan katujen osalta huonosti. Askola käyttää kaavoitukseen pääosin ostopalveluita. Viimeisten viiden vuoden aikana hyväksyttyjen asemakaavojen ala on hiukan alle kerrosneliömetriä vuodessa. Tontinmyyntitulot ovat kunnan kokoon nähden kohtuulliset, keskimäärin euroa vuodessa. Tonttivarantoa on vähän yritys- ja rivitalotonttien osalta, kerrostalotontteja ei ole varannossa. Kokoonsa nähden Askola omistaa kohtuullisen määrän vuokra-asuntoja, joiden kunto on pääosin hyvä tai kohtuullinen. Lisäksi Askola on toinen niistä kahdesta kunnasta Itä- Uudenmaan alueella, jotka ovat viimeisten viiden vuoden aikana toteuttaneet ARAhankkeita. Kunnalla ei kuitenkaan ole asunto-ohjelmaa. Askolan liikenne nojaa pääosin yksityisautoiluun, eikä sillä ole itse järjestettyä joukkoliikennettä. Ympäristön tila on hyvä, mutta vesistöjen tila on kohtuullisen ja huonon väliltä. Askolalla ei ole ympäristöohjelmaa. Kunnan kokoon nähden rakennuslupia myönnetään kohtuullisen paljon, 83 kappaletta vuodessa. Työpaikkaomavaraisuus on noin 60 prosenttia, mutta kunnan strategisena tavoitteena on nostaa sitä merkittävästi kuluvan vuosikymmenen aikana. ¹: Yhdistymisselvityksen talousselvityksen väliraportti, HT Eero Laesterä, Perlacon Oy 19

20 Suurimmat haasteet Askolassa Kunnan toiminta toimialalla tapahtuu pienin ja haavoittuvin resurssein sekä niin, ettei ainakaan omin resurssein ole yleensä käytettävissä kovin kapeiden segmenttien erityisosaamista. Lähipalveluista päättäminen ja paikallisyhteisön kehittäminen omista lähtökohdista on mahdollista. Resurssien kehittämisen ja edes turvaamisen mahdollisuudet epäilyttävät Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut (perusterveydenhuolto, vanhus-, vammais-, sosiaali- ja perhepalvelut) tuotetaan kunnan omassa organisaatiossa. Tarvittaessa joitakin erityistyöntekijöiden palveluja tuotetaan ostopalveluna. Vaikka Askola on yksi Itä- Uudenmaan edullisimmista kunnista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa, on viime vuosina kustannusten kasvuvauhti on ollut kovassa nousussa ja talouden tervehdyttämishaasteet ovat tosiasia. Sairastavuus on Itä-Uudenmaan kunnista vähäisintä, mutta tämä ei kuitenkaan näy laskuna erikoissairaanhoidon menoissa, joissa on ollut jyrkkää nousua viime vuosina. Huoltosuhde on Askolassa Itä-Uudenmaan kunnista alhaisimpia, mutta heikompi kuin HUS-alueella. Tulevaisuuden ennuste näyttää huoltosuhteessa nousevan trendin. Vanhojen ihmisten määrä on muuta Itä-Uuttamaata matalammalla tasolla. Koska tiedämme tulevaisuuden ikärakennemuutoksen suuret haasteet Askolan osalta, on kunnassa aloitettu laajaa talouden tervehdyttämisohjelman mukainen rakennemuutoshanke hyödyntäen oppisopimuskoulutusta. Hanke tukee siirtymistä kotihoitopainotteisuuteen laitoshoidon osuuden vähetessä. Tehostettuun palveluasumiseen siirrytään Askolassa vuoden 2015 alussa. Askolassa on paljon lapsiperheitä, joka osoittaa elinvoimaisuutta ja antaa perusteet lähipalveluille koulu- ja neuvolaterveydenhuollossa sekä perhe- ja sosiaalityössä. Askolan odotus onkin, että lähipalveluina tuotetaan neuvolapalvelut, lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanotot, suun terveydenhuolto ja sosiaalityön vastaanotto sekä vanhuspalvelut. Yhteistyön tiivistäminen muiden Itä-Uudenmaan kuntien kanssa on aiheellista esim. lastenvalvojan työssä, vammaispalveluissa ja kehitysvammaisten asumispalveluissa. Yhteistyön kehittäminen eri muodoissaan kuten palvelusetelin käyttöönotossa on toteutettu. Voimavarana on osaava, motivoitunut ja joustavasti toimiva henkilöstö ja vastaavasti haasteena on pienen organisaation toimintojen haavoittuvuus Sivistyspalvelut Askolan kunnan sivistystoimen mahdollisuuksia ovat henkilöstön vaikutusmahdollisuus, yhteisöllisyys, hyvä yhteistyöverkosto ja joustava toimintakulttuuri. Pienen kunnan etuina ovat lähipalvelujen hyvä saatavuus, itsenäinen päätöksenteko sekä innovatiivisuus. Kunnan haitaksi koetaan haastava taloustilanne, vetovoimaisuuden puute sekä resurssien vähyys. Uhkana koetaan heikkenevä valtiontalous, jonka seurauksena palvelurakenteet ohenevat ja haavoittuvat. Myös erityispalveluiden saatavuus vaikeutuu Koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamistarve vuosina 2017 ja 2030 sekä palveluverkkovaihtoehdot ja niin vaikutus sopeuttamistarpeeseen² Askolan palveluverkolle on tyypillistä pieni neliömäärä per oppilas sekä muita kuntia alhaisemmat oppilaskohtaiset kustannukset. Askolan kiinteistöjen neliökohtaiset ²: Yhdistymisselvityksen palveluverkkoselvityksen väliraporttimateriaali, johtava asiantuntija Heikki Lonka, Granlund Oy 20

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Liite 6. ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN

Lisätiedot

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYKSEN SIVISTYSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

YHDISTYMISSELVITYKSEN SIVISTYSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN SIVISTYSTYÖRYHMÄN

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Liite 6. ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus

Kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto PORVOON KAUPUNGIN ORGANISAATIO Kaupunginhallitus Konsernihallinto Liikelaitokset Konsernin yhtiöt ja yhteisöt Lupa- ja valvonta-asiat Konserni Hallintopalvelukeskus Kaupunkikehitys Itä-

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 KATSAUS LÄNSI-TURUNMAAN YHDISTYMISSELVITYKSEEN 3 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖSUUNNITELMALUONNOS 4

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 KATSAUS LÄNSI-TURUNMAAN YHDISTYMISSELVITYKSEEN 3 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖSUUNNITELMALUONNOS 4 ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ MUISTIO 1/2013 Aika 10.10.2013 klo 17.00-18.30 Paikka Palvelutalo Elsien kabinetti, Jussaksentie 18 K, Sipoo SISÄLLYSLUETTELO 1 KOKOUKSEN AVAUS 2

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Porvoon palvelurakenteen kustannus HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien kustannuslaskennan kehittäminen

Kuntien kustannuslaskennan kehittäminen Kuntien kustannuslaskennan kehittäminen Eero Vaissi Kunnallisjohdon seminaari 23.4-24.4.2013 Kuntamaisema Oy ja Maisema tuotteet Näkemys perustuu Kuntavirkamiehenä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015 Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015 Kaksikielinen ä ä Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi ä ö Askola Järvenpää Pornainen Tuusula Loviisa Loviisa n. 100 000 asukasta ä Kerava Porvoo Vantaa Sipoo

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys VÄLIRAPORTTI. Ohjausryhmän kokous 19.12.2013. Liite 2 JULKAISUVAPAA 19.12.2013 KLO 17.

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys VÄLIRAPORTTI. Ohjausryhmän kokous 19.12.2013. Liite 2 JULKAISUVAPAA 19.12.2013 KLO 17. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys VÄLIRAPORTTI Ohjausryhmän kokous 19.12.2013 Liite 2 JULKAISUVAPAA 19.12.2013 KLO 17.00 1 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1 TALOUDEN JA PALVELUVERKON NYKYTILA...

Lisätiedot

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1 EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta ARTTU-Kuntalaiskyselyt syksyllä 2008 ja 2011 Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Kunnallisten palvelujen käyttö kyselyyn vastanneiden kuntalaisten

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

Tilastotietoja Sipoosta

Tilastotietoja Sipoosta Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Kuntaliitosverkoston seminaari 4.6.2015 Helsinki johtava konsultti Anni Antila FCG Konsultointi Oy Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalueesta Anni Antila 4.6.2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Esityslista 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys VÄLIRAPORTTI. Ohjausryhmän kokous 19.12.2013, liite 2

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys VÄLIRAPORTTI. Ohjausryhmän kokous 19.12.2013, liite 2 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys VÄLIRAPORTTI Ohjausryhmän kokous 19.12.2013, liite 2 Päivitetty 12.1.2014 1 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1 TALOUDEN JA PALVELUVERKON NYKYTILA... 4 1.1 Talouden

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot