Vuolijoki-Otanmäen alueen kotiseutulehti VUOLIJOKI. Wanhan ajan maatalousnäyttely. Vuosisata Vuolijoella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuolijoki-Otanmäen alueen kotiseutulehti VUOLIJOKI. Wanhan ajan maatalousnäyttely. Vuosisata Vuolijoella"

Transkriptio

1 Kesä Vuolijoki-Otanmäen alueen kotiseutulehti VUOLIJOKI Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 24. vuosikerta Nro Wanhan ajan maatalousnäyttely Vuosisata Vuolijoella Riihipihan museoalueella Vuolijoella la su Portit aokijaa laovantaena kymmeneltä, samoten pyhänä Ruppeatko rengiksi vae pestataanko kesäpiika? RaTToRiT lähtöö liikkeelle jos käönnistyy Taijetta, valokuvvie, hyvin moalattuja seinätaoluja Kankaeta, riepumattoja, kartiineita ja tuukeja. Valamista ruokoa ja kahvit peälle Ukset ja akkunat talon siliminä Tiijätkö mitä? arvuutellaan vanahojen esineijen tarkotusta Puhhuupa juhlavasti kaapuntinjohtaja Tolonen Moatilan elläemie, tunkion polokijoeta, kopukoeta, lampaeta ja ijän ihme alapakka Keskellä kesseä pilikkimmään ja pirttitöelle Kärryllä ajjoa hevosen veolla vae halluotko ratsastammaan Taluttaja toppuuttaa Niinku koulussa laolettiin, yhessä Pelimannit soettamassa Vuolijoen vuossaan kirjuri paekalla näöttämässä kirjantekelettä, jota soapi jo maksoa etukätteen. arpajaeset tietennii! Tervetulloa! Kympillä peäsöö päeväksi, viijellätoesta kaheksi. Lapset puoleen hintaan ja ihan pikkusilta ei mittää. Pitäjäpäevät murjasoo talakoolaeset, Vuolijoen Moaseotuyhistys ja Riihipiha-museon seätiö. Ponsorina aenahii kaopunki. Tulukkaos ja tievustelut Jussi Soenilta telehvoonista Kätkäläisen venkoiluja Vuolijoen kesäteatterilla Anne Ballini (vasemmalla) ohjaa tämän kesän esityksen Kätkäläisen. Näytelmäharjoituksissa Pentinpuron Hylykylässä Topi Leinonen, Kata Rajala ja Ari Kelin. Kyllä tästä pakostakin tulee paikallinen tarina. Elämää ylläpitävää toimintaa, leivänjatkeen hankintaa, naapurisuhteita, juonittelua. Simo Hämäläisen Kätkäläinen on supisuomalainen ja maaseudulle sijoitettu käsikirjoitus. Hauskaa on tiedossa, kun harjoituksissa jo naurattaa. Kyllä me ensi-iltaan mennessä lopetetaan ja annetaan yleisön nauraa, lupaa ohjaaja Anne Ballini. Näytelmän lavastuksen suunnittelee ja suurimmaksi osaksi myös toteuttaa Erkki Simula. Rooleissa nähdään Topi Leinonen, Helinä Suutari, Ville Alasalmi, Ari Kelin, Katariina Rajala, Oivi Juntunen, Marika Leiviskä, Hanna Pyrrö, Saara Hurri, Jenna Karjalainen ja Tanja Kemppainen. Ensi-ilta on perjantaina 3.7. klo 19. Esitykset jatkuvat sunnuntaihin saakka. Näyttämötaideyhdistyksen väki toivottaa tervetulleeksi apujoukkoja niin näyttämölle, väliajan tarjoiluun kuin rakennustyömaalle. Hylkylän pihapiiriin ollaan pystyttämässä grillikatosta ja varastorakennusta. mv Kiitollinen näyttelijä. Sisäistää heti roolinsa, kommentoidaan Ari Kelinin tanssahtelua.

2 VUOLIJOKI 2 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro Su 7.6. klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa, Lauronen. Ke klo 9 Hartaus hautausmaalla, Aila Alasalmi, hautojen laittopäivä Su klo 12 Messu Vuolijoen kirkossa (Markus Hytönen) Ma klo 9 14 Mielenterveyskuntoutujien virkistyspäivä Männistössä Ke klo Hartaus Ulpukassa (Matti Oikarinen). Hartaudet klo 14 Hoivaosastolla ja klo Emma-kodissa (Matti Oikarinen) Pe klo 18 Juhannusaaton kokkoilta Männistössä Vuolijoella (Lauronen) Ti klo 13 Vanhusten kesäkirkko Vuolijoen kirkossa. Kyytiä tarvitsevat ilmoittautuminen srk:n vaihteeseen, puh. (08) (Toppinen) Su klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Lauronen) Ke 1.7. klo Hartaus Ulpukassa (Matti Juntunen). Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo Emma-kodissa (Matti Juntunen) To 2.7. klo 14 Hartaus Minna-kodissa, Otanmäessä. (Matti Juntunen) Su 5.7. klo 10 Konfirmaatiomessu Vuolijoen kirkossa (Toppinen, Sirviö) Su klo 14 Kesäkirkko Koskikartanossa ja samalla Marja Leskisen 70-vuotispäiväjuhla. Lahjoista viis!, mutta mahdolliset muistamiset Kajaanin seurakunnan diakoniarahastoon, tilille: FI , viite: Marja 70 v. (Toppinen) Ke Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo Emma-kodissa. Su klo 10 Alasalmen sukuseuran sanajumalanpalvelus Vuolijoen kirkossa, jonne kaikki ovat tervetulleita. Jumalanpalveluksessa saarnaa Aila Alasalmi (Toppinen). Klo 12 Kesäkirkko Saaresmäessä, Laitilassa (Matti Oikarinen) Su klo 12 Kesäkirkko: Tolsan rannassa (Nuusa Parkkinen) Ke Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo Emma-kodissa (Matti Oikarinen) Su 2.8. klo 12 Kesäkirkko Lökölän tuvalla, Käkisaaressa (Toppinen). Klo 12 Perhekirkko Vuolijoen kirkossa, kouluun lähtevien siunaus! Kirkkokahvit lasten kerhotiloissa (Toppinen) Ke klo Hartaus Ulpukassa. Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo Emma-kodissa. Klo 18 Kauneimmat hengelliset laulut Niittypirtissä (Matti Juntunen) To klo 14 Hartaus Minna-kodissa, Otanmäessä. Su klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Toppinen) Hyvän mielen leiri Männistössä. Su klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Lauronen). Klo 12 Messu Otanmäen kirkossa, kirkkokahvit (Lauronen) klo Eläkeläisten virkistyspäivä Männistössä. Kyytiä tarvitsevat ilmoittautuminen srk:n vaihteeseen, puh. (08) Ke Hartaus klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo Emma-kodissa. Su klo 10 Sanajumalanpalvelus Vuolijoen kirkossa, kirkkokahvit (Toppinen) Ma klo 9 14 Kehitysvammaisten virkistyspäivä Männistössä Su 6.9. klo 12 Luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelus Vuolijoella Männistössä (Toppinen) Ke 9.9. klo Hartaus Ulpukassa. Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo Emma-kodissa. To klo 14 Hartaus Minna-kodissa, Otanmäessä. Su klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Lauronen) Su klo 10 Sanajumalanpalvelus Vuolijoen kirkossa (Toppinen). Klo 12 Sanajumalanpalvelus Otanmäen kirkossa, kirkkokahvit (Toppinen) Ke Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo Emma-kodissa (Matti Oikarinen) Su klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Toppinen) Tiekirkko on auki Vuolijoella klo 9 15, paitsi maatalousnäyttelyn aikana klo RAUHANYHDISTYS: Su 7.6. klo Seurat ry:llä. Kiitos Arttu Roivainen Kiitos kaikille muistamisesta lakkiaispäivänäni! Milla Kosamo Helluntaiseurakunta To klo Katso minä luon uutta -tilaisuus Otanmäessä, Vuorimiehentie 6 (Otanmäen Motelli). Puhuu Veijo Moilanen... Kahvitarjoilu. Olet tervetullut! Tiedämme joka ikinen iikka, että puusta ne tehdään puujalkavitsit, puuta ovat myös pitkospuut suolla ja puuveitsi se on, millä kultaa vuoltaan. Tuttuja ovat myös hella-, sauna- ja nuotiopuut, ja puusta syntyy sysiä sepälle. Voi niitä olla muitakin kohteita, missä puuta tarvitaan ja käytetään, mutta edellä on ne tärkeimmät. Puusta kyllä, ja nimenomaan koivusta saadaan raaka-ainetta hyvin monien esineiden valmistukseen. Tuohi se on, se on kelvannut vertauskuvaksi noissa seurustelemisasioissa, kun on sanottu, että rakkaus se krapisee, kuin tuohi tuulessa palaa. Toinen vertaus kertoo Lännen tuohesta. Sillä tarkoitetaan leveitä ja komeita setelirahoja. Niillä taas voisi jonkun mielestä vaikka latoja kattaa. Tuohi on oivallinen kääre moneen asiaan. Puhdas, taipuisa, kotimainen, irtoaa levynä keväisin kauniin koivumme rungosta. Luultavasti koivu itkee ja valittaa, kun menettää 2. sunnuntai helluntaista Suomalaiset ovat lottoajakansaa. Parasta koko lotossa on haaveilu. Jospa tulisi täysosuma ja sitten voisi toteuttaa kaikki rahalla saatavat unelmansa: matkoja, mökkejä, linnoja, autoja, hammasimplantit. Monien haaveiden paras juttu on se, että ne ovat haaveita. Entä jos se täysosuma tulisi. Miten paljon onnellisempi sitä olisikaan? Timoteuksen kirjeessä on aika selvä kannanotto kun siinä kirjoitetaan: 1. Tim. 6: 6 12 Usko on suuri rikkauden lähde, kun tyydymme siihen mitä meillä on. Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä. Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä. Kirjeessä osoitetaan sitä kohti, että kun perusasiat ovat kunnossa elämään voi olla tyytyväinen. Pieni vihjaus on myös siihen suuntaan, että oravanpyörä sotkee helposti asioita. Tekstin kärki kulkee kuitenkin sitä kohti, mikä on elämän tarkoitus. Raamatun alussa ihmisen elämälle tulee tarkoitus. Siinä ihmisen tehtävä on olla ihminen. Tämä ihmisenä oleminen sisältää monta haasteellista osaa. Yksi niistä on olla lähellä Jumalaa. Jumalan lähellä olemiseen kuuluu rakkauden osoittaminen ympärillä oleville. Raha tai valta ei ole sinänsä pahaa vaan se miten helposti voi elämäntarkoituksen hukata niihin. Kirje jatkuu näin: Mutta sinä, Jumalan ihminen, karta kaikkea tätä! Pyri nuhteettomaan elämään, hurskauteen ja uskoon, pyri rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen. Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnustuksen. Niin se monesti on, että vaikka kuinka sanoo ja tahtoo, elämä menee toisin. Siksi on armo. Sitä me tarvitsemme. Juha Luodeslampi Kirjoittaja on asiantuntija jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikössä Kirkkohallituksessa Entinen keisari Tuohinen osan suojakuorestaan jos jää pystyyn jatkamaan elämäänsä. Mutta tuohisen tai lipin tekijä ei sitä sure, repii tuohta tarpeeseensa. Sellaista tarvetta oli silloin, kun pakkausteollisuus ei tuottanut laatikoita, rasioita, kippoja, purkkeja, pulloja, kuten nyt, kaikkea mahdollista. Moneen tarpeeseen tuohta on tarvittu. Suurin sellainen on ollut rakennusten kattaminen. Ylivertainen se on nykyisiin verrattuna. Pelti- ja huopakatteet kestävät aikansa, mutta tuohi ei laho, on monin verroin pitkäikäisempi. Lisäksi se valmistuu automaattisesti ilman sähköä, halpaakin on ja läheltä löytyy. Olisi siis otettava uudelleen käyttöön katteena. Muita käyttökohteita ovat kontit, kopat, korit, laukut, rasiat, ropposet, tuohivirsut, päähineet, puukontupet, huosaimet, sormukset, kukat, korut ja tietysti ne tuohiset ja lipit, unohtamatta tuohiköyttäkään. Moneksi se siis taipuu, yksi taitaa jäädä tekemättä. Suu ei voine olla tuohesta tehty, jos olisi, niin eipä suussa sokeri sulaisi. Yksi tuohenvirka on tainnut jäädä kalastajilta pois käytöstä. Millä nykyään painottanevat verkkonsa ja nuottansa, kun eivät kiveksiä käytä. Aikoinaan painoiksi käytettiin kiviä, mitkä piilotettiin tuohikääreeseen mikä sitten sidottiin verkon alaainaan. Oli ja olisi se hyvä, kestävä ja halpa paino nykyisinkin verkkoon ja nuottaan. Mikä lienee ollut esikuvana sille nimeä keksittäessä, kun sama sana esiintyy joissakin terveysoppaissa. Kotimaisesta puusta, pensaan osasta on valmistettu myös pajunköysi. Sitä kuulemma voidaan syöttää ottosina lehmille ja lampaille sekä virtuaalisesti ihmislapsille. Monia epäillään tämän viimeisen käyttömuodon harrastamisesta. Ainakin aprillipäivänä sitä on tarjolla. Entinen keisari

3 Nro VUOLIJOKI Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 3 Jarmo Korkiakoski on poissa On hiljaisuus niin täydellisen hiljaista Seitsemän veljeksen äiti Maija Korkiakoski istuu vaitonaisena keittiön pöydän ääressä Vuorokkaan kodissa. Pitkä suruaika alkoi jo kaksi vuotta sitten, kun vuonna 1952 syntynyt poika Oiva kuoli. Vuosi sitten aviopuoliso Veikko sai iäisyyskutsun. Tänä keväänä pysäyttävä uutinen saapui Jarmolta Nummelasta. Keuhkosyöpä oli edennyt pitkälle ja elinaikaa luvattiin viikoissa. Jarmo nukkui pois kuukausi sen jälkeen, kun sairaus todettiin. Eihän tällaista murhetta ja surua voi ymmärtää kuin samanlaisen kokenut. Olisi enemmin minut otettu pois. Mutta ei voi niistä asioista päättää, puhelee Maija hiljaa ja silittelee miehensä, poikiensa ja lastenlastensa kuvia, joita on kymmenittäin olohuoneen lipaston päällä. Yhteydenpito perheen kanssa on tullut entistäkin tärkeämmäksi, samoin ystävien seura ja yhteiset tapaamiset, joissa murhetta voi jakaa ja taakkaa keventää. Jarmoa jäivät lähinnä kaipaamaan Paula-vaimo ja kolme aikuista tytärtä perheineen sekä Maija-äiti ja veljet perheineen. Itkua täynnä olevassa muistotilaisuudessa Vihdissä työtoveri Jusa muisteli aikaa Mesvacilla Otanmäessä, sitten Nummelassa erinimisissä firmoissa. Jusa mainitsi muistopuheessaan Jarmon kyvyn sopeutua aina muuttuviin tilanteisiin ja toimenkuviin ja hänen halunsa kehittyä ammatissaan. Rehti, reilu, sitkeä, kärsivällinen, haastavasta työstään nauttiva sielunveli, joka otettiin pois liian varhain, kuvaili ystävä Jarmoa. Muistotilaisuudessa saattoväkeä puhutteli myös Jarmon vävyn, Pekka Alivaaran, puheenvuoro Niin minä sinut muistan Muistoissamme Jarmo Korkiakoski Niin minä sinut muistan Maija Korkiakosken surun voi ymmärtää vain samanlaisen kohtalon kokenut. Kahden pojan ja puolison menetys kahden vuoden sisällä on koskettanut rajulla tavalla koko suurta perhettä ja sukua. Villasukat, sandaalit ja lukematon määrä paitoja päällekkäin. Niin minä sinut muistan. Silmiinpistävä tyyneys. Sinun sanoin: Hätäilemällä kun ei saa aikaiseksi muuta kuin paitsioita. Niin minä sinut muistan. Mies, jonka kotiin olin aina tervetullut. Ja se sinun lempilaulusi: On hiljaisuus niin täydellisen hiljaista, että kuiskauskin on huuto. En vaihtaisi sekuntiakaan. Vasta nyt ymmärrän, mitä nuo sanat sinulle merkitsivät. Niin minä sinut muistan. Muistoasi kunnioittaen vävysi Pekka Alivaara VUOLIJOEN KESÄTEATTERISSA PENTINPUROLLA Simo Hämäläisen KÄTKÄLÄINEN Esitykset Pe klo 19 Su klo 15 ja klo 19 Ma klo 19 Ti klo 19 Ke klo 19 Su klo 15 ja klo 19 Ma klo 20 Ti klo 20 Ke klo 20 Su klo 15 ja klo 19 Tervetuloa! Ohjaus Anne Ballini Lavastus Erkki Simula Liput 12, alle 12-vuotiaat 5 Ryhmien varaukset p VUOLIJOEN NÄYTTÄMÖ- TAIDEYHDISTYS RY Näytelmän oikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijaliitto Finlands Dramatikerförbund ry Kätkäläisen harjoituksissa Topi Leinonen, Saara Hurri ja Hanna Pyrrö.

4 VUOLIJOKI 4 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro Kahviteltiin pankilla uuden konttorinjohtajan Jukka Jaurakkajärven kanssa Edunvalvontavaltuutus kiinnosti Osuuspankin Vuolijoen konttorin uusi konttorinjohtaja Jukka Jaurakkajärvi on kotoisin Pudasjärveltä ja toiminut Oulun Osuuspankissa seitsemän vuotta, viimeksi pankin maa- ja metsätaloudesta vastaavana rahoituspäällikkönä. Kokemusta hänellä on myös maaseutukonttoreista. Pyrin olemaan Vuolijoella kerran viikossa ja muulloinkin tarpeen mukaan. Koen uuden pestin innostavana ja haastavana. Mukavaa oli lähteä aamulla ajelemaan kohti Vuolijokea, tuumi Jaurakkajärvi tiistain kahvittelutilaisuudessa. Osuuspankin ovella oli tiistaina pientä jonotusta. Tultiin kahvittelemaan uuden konttorinjohtajan Jukka Jaurakkajärven kanssa, katsomaan, minkälainen pankkiiri kylälle saadaan. Paikalla oli myös Kainuun Osuuspankin toimitusjohtaja Seppo Rytivaara. Puheena oli pankkitiskien häviäminen ja palveluiden siirtyminen aina vaan enemmän nettiin. Ottoautomaattiakaan ei pienelle kylälle kannata laittaa. Vuolijoen konttori sentään on edelleen auki kahtena päivänä viikossa. Ulkoovessa on uudet aukioloajat, tiistaisin ja perjantaina Konttorinjohtaja Jaurakkajärvi pyrkii olemaan paikkakunnalla kerran viikossa, varmimmin tapaaminen järjestyy ajanvarauksella. Kyllä sitä muutenkin saa hihasta nykäistä ja tulla juttusille, mainitsee Jaurakkajärvi. Hän johtaa myös Vaalan konttorin toimintaa. Jaurakkajärvi uskoo, että pankkiasiat sujuvat Vuolijoella entiseen tapaan osaavan henkilökunnan ammattitaidolla. Olipa hyvä luento Pankkisalin takana oleva kokoustila täyttyi muutamaan kertaan, kun sinne mentiin kuulemaan tietoiskua edunvalvontavaltuutuksesta. Kiinnostavaa tietoa asiasta jakoi pankkilakimies Johanna Heikkinen. Olipa hyvä luento. Monta asiaa selkisi. Pankissa tehty valtuutus tuntuu luotettavalta ja varmemmalta kuin omin päin tehty sopimus. Kenelle tahansa voi tulla tilanne, jossa edunvalvonta tulee ajankohtaiseksi, kommentoivat tietoiskun saaneet. Ymmärrystä ja ensivaikutelmia Konttorinjohtaja Jukka Jaurakkajärvi on kotoisin Pudasjärveltä. Yhteys Kainuuseen syntyi opiskeluaikoina Kajaanin ammattikorkeakoulussa, jossa hän suoritti taloushallinnon tradenomin tutkinnon. Pankkialalta työkokemusta löytyy kassalta rahoitukseen ja vakuutuksiin. maaseutukonttorit ovat tulleet uran aikana tutuiksi. Seitsemän vuotta Jaurakkajärvi on toiminut Oulun Osuuspankissa, viimeiset vuodet rahoituspäällikkönä vastuualueenaan maa- ja metsätalouden rahoitus. Näillä taustoilla ymmärrystä maaseudun olosuhteisiin Vuolijokisille tutulla pankkitiskillä asiakkaana Eila Harju, jota palveli asiakasneuvoja Johannes Varttila. Harju piti Johanna Heikkisen pitämää tietoiskua edunvalvonnasta oikein valaisevana ja tarpeellisena. ja kipukohtiinkin on johtajalla olemassa. Vuolijoen seutu ei ole hänelle ennestään tuttua. Asia korjaantunee uuden pestin myötä. Alkuvaikutelmikseen Jaurakkajärvi mainitsee sanat: vireää maatalousaluetta, teollisuutta, pitkiä välimatkoja töihin ja palveluihin, uskoa tulevaisuuteen, mukavia ihmisiä, hieno Oulujärvi maisemineen. Ei parempaa paikkaa metsästäjälle ja kalastajalle. Tätä kaikkea lähemmäksi konttorinjohtaja siirtyy lähiaikoina, kun muuttokuorma starttaa Oulusta kohti Vaalaa. mv Päivänsäteitä ja menninkäisiä koulujen kevätjuhlissa Lisää viereisellä sivulla Vuolijoen koulun kuudesluokkalaiset sanoivat näkemiin alakoululle. Koulun muut oppilaat lauloivat heille: On siipes vielä pienet, mutta kohta lienet kotka uljas kannella taivaan sinisen.

5 Nro VUOLIJOKI Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 5 Satumetsäntiellä Vuolijoen koululla kevätjuhlaa vietettiin viikko sitten perjantaina. Otanmäessä suvivirsi laulettiin lauantaina. Molempien koulujen salit täyttyivät lukuvuotta päättävistä koululaisista ja heidän vanhemmistaan. Kaikesta näki, että juhliin oli panostettu; salit oli somistettu kesäisin aihein, ohjelmat oli harjoiteltu hyvin ja koottu hienoiksi kokonaisuuksiksi, arkivaatteet oli vaihdettu siistimpiin tamineisiin ja kreppirauta ja letitystaidot olivat olleet käytössä. Vuolijoella teemana oli satumetsä, joka toistui musiikkiesityksissä ja näytelmissä. Viidesluokkalaisten bändi säesti Essin esittämää Keijupölyä ja kuudennen soittajat Neean ja Lumin kaunista Päivänsäteen ja menninkäisen vuoropuhelua. Satua oli myös Mistä prinsessalle puoliso ja Laiska-Jaakko -näytelmissä sekä kuudesluokkalaisten pienoiselokuvassa, Viherhilkassa. Onnea elämän kilpakentille! Otanmäen juhlaohjelmassa kuului kevät-sana ensimmäisten luokkien lauluissa ja kuudesluokkalaisten runosikermässä. Otanmäen koulu ja musiikkipitoiset juhlat ovat pettämätön yhdistelmä. Kristiina Kasilan hentoiset sormet taikoivat pianonkoskettimista ihanaa River flows in you, kun juhlan päähenkilöt, yhdeksäsluokkalaiset saapuivat saliin. Sadut muuttuivat todeksi ja kevään aurinko meni pilveen, kun Otanmäen koulun rehtori pisti pöytään tilastotietoa. Tavoitetta oppimistulosten ja käytöksen paranemisesta ei ole saavutettu. Motivaation puutetta, kotitehtävien laiminlyöntiä, välinpitämättömyyttä, poissaoloja, piiskasi Tervonen. No, olihan hyviäkin hetkiä, juhlia, kampanjoita ja menestystä tiedoissa ja taidoissa. Suurin osa oppilaista tekee tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy mallikkaasti. Hyvän toveruuden hymytytöt Nea, Heta ja Emmi. Maakuntalaulun säkeistöt saattelivat juhlijat kesälomalle. Koulut hiljenevät elokuuhun saakka. mv Leevi Sivonen soitti rumpuja viidesluokkalaisten bändissä. Mistä prinsessalle puoliso? kyseli nenäänsä kaivava kuningas ja tuolijumppaa harrastava kuningatar luokkalaisten näytelmässä oli huumoria, jännitystä ja yllättäviä käänteitä. Kaikille oppilaille riitti rooleja prinsessasta torninseiniin ja lohikäärmeisiin. Olimme satumetsäntiellä. Essin taidot taipuivat Keijupölyn solistiksi ja Laiska-Jaakon rooliin. Otanmäen koulun stipendit ja muut tunnustukset Urpo Huotarin stipendirahasto: Anna Talus, Lasse Heikkinen Lions Club Vuolijoki: Anna Talus, Sini-Maria Karjalainen, Juliet Jousjärvi Otanmäen koulun stipendirahasto, terveystiedon taitaja: Riikka Korhonen Otanmäen koulun stipendirahasto, eniten keskiarvoa nostanut: Janika Lappalainen Aino ja Väinö Rytkösen muistorahasto, musiikki: Anna Talus, Satu Rajala, Sara Ollila, Milla Karjalainen, Essi Pöppönen Kaija Liliuksen stipendirahasto, vieraat kielet: Anna Talus Pohjola-Nordenin kirjapalkinto: Anna Talus Vuolijoen Lions Ladyt: Sara Ollila Otanmäen-Vuolijoen seuraunioni (iloisen liikkujan stipendi): 1 2 lk Laura Ovaskainen, 3 4 lk Lauri Kasila, 5 6 lk Tiina Kukkonen, 7 lk Milla Ahonpää, 8 lk t Unna Lesonen, 8 lk p Toni Lahdelma, 9 lk t Sara Ollila, 9 lk p Lasse Heikkinen MLL:n Vuolijoen-Otanmäen yhdistys: Kerttu Salonen, Henna Kosamo, Heikki Roivainen, Toni Lahdelma Hymyt: 1 2 lk Heta Leinonen, 3 4 lk Emmi Oulujärvi, 5 6 lk Nea Rautaoja MLL:n Kajaanin paikallisyhdistys: Viivi Huusko, Katriina Lappalainen, Katri Korkiakoski, Milla Ahonpää, Anni Huovinen, Anna Talus Taloustietokilpailun parhaat: Ilkka Raesalmi, Sara Ollila, Sini-Maria Karjalainen Teknologiateollisuus, stipendi teknisen työn taitajalle: Antti Valtanen Kalevan myöntämä lehti kuukaudeksi: Sara Ollila Otanmäen koulun ekaluokkalaiset Enni, Oskari, Sani ja Juho odottivat omaa esiintymisvuoroaan Kevätkukkien kilpailu -esitykseen. Vuolijoen koululla Seuraunionin Iloisen liikkujan stipendit saivat 1-2 lk Taru Huotari, 3-4 lk Petra Niva, 5-6 lk Konsta Pöppönen. MLL:n stipendit 1-2 lk Anni Jokelainen, 3-4 lk Petra Niva, 5 lk Inka Raesalmi, 6 lk Heidi Sivonen. Kuudennen luokan paras keskiarvo oli Sonja Alasalmella. Otanmäen koulun yhdeksäsluokkalaiset. Hyviä muistoja, yhteisiä kouluvuosia. Tiet eroavat. Onnea elämän kilpakentille! toivotti rehtori peruskoulunsa päättäville nuorille.

6 VUOLIJOKI 6 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro Leila Paasonen vieraili viimeisenä työpäivänään tutulla Otanmäen koululla Leila, Leila, Leila, lempiystäväin... valssi kaikui Otanmäen koulun salista pihalle asti ja otti vastaan vieraat Lohtajan koululta. Eikä niinkään vieraat, vaan vanhan tutun, yli kaksikymmentä vuotta Otanmäen koululla työskennelleen opettajan Leila Paasosen sekä hänen työtoverinsa Sari Heikkisen ja Mari Korhosen. Viimeisen työpäivän kunniaksi kollegat keksivät kiertokoululaisen muistelupäivän entiselle työpaikalle. Valssi oli iloinen yllätys, ystävien halaukset naurattivat ja rehtori Kalevi Tervosen ojentama keväinen kukkakimppu ihastutti. Äidinkielenopettaja Leena Heikkilä oli harjoituttanut kuudennen luokan lausujat seuraavan päivän kevätjuhlaan ja esitys sopi nyt kenraaliharjoitukseksi. Leila Paasonen istui tyhjässä salissa ja kuunteli. Runosikermä sai kyyneleet silmiin. Tässä salissa oli niin monesti laulettu suvivirsi, esitetty ohjelmia, sanottu näkemiin oppilaille, oltu väsyneitä talven työstä. Tässä roolissa Leila oli viimeistä kertaa koulun kevätjuhlassa. Eläkepäivät alkavat, ne joita odotetaan, mutta johon kuuluu paljon haikeutta ja muistelmia. Kajaanin kollegoille oli ihan pakko näyttää Suomen hienoin siivouskomero, omassa entisessä luokassa oleva sohva, ruokalasta tuleva hissi, muistella sitä ihanaa saksanryhmää, nauraa saksaksi keitetylle Grunsuppelle ja ihmetellä uutta kaapinpaikkaa. Eihän siitä ole kuin kuusi vuotta, kun se vielä oli tässä. mv Kiertokoululainen jäi eläkkeelle. Leila Paasonen halusi esitellä nykyisille työtovereilleen, Sari Heikkiselle ja Mari Korhoselle Suomen hienoimman siivouskomeron. Katsokaa, mitkä maisemat, osoitti Leila näkymiä isosta ikkunasta koulun kallioille ja mäntymetsään. Mukana muistelukierroksella oli myös rehtori Kalevi Tervonen. Tuula Kovanen ja Leila Paasonen olivat työtoverit Otanmäen koululla kaksikymmentäkolme vuotta. Ystävyys on jatkunut. Pitäjäpäivät vuodesta 1979 Pikkujuhannuksesta Wanhan ajan maatalousnäyttelyihin Miksei meilläkin Kunnanjohtaja Jorma Järvinen rupesi ensimmäisenä puhumaan Vuolijoen pitäjäpäivistä 70-luvun lopulla. Muissakin kunnissa sellaisia pidettiin, mikseipä meilläkin järjestettäisi yhteistä kesätapahtumaa. Ensimmäisten pitäjäpäivät järjesti ja organisoi Lions Club Vuolijoki, yhden päivän tapahtuman, joka kokosi kyläläiset Vartiolaan. Ohjelmaan kuului myös teatteriesitys, silloisen elinkeinoasiamies Markku Hattulan kirjoittama Malmia! Malmia! -näytelmä. Pitäjäpäivä vakiintui viikonloppuun ennen juhannusta ja sitä alettiin kutsumaan Pikkujuhannukseksi. Järjestöt ja yhdistykset olivat alusta lähtien aktiivisesti mukana kyläjuhlan järjestelyissä ja jossain vaiheessa Lions Club Vuolijoki luopui pääjärjestelyistä ja järjestelyjen koordinointi siirtyi Vuolijoen kunnan kontolle. Vankka yhteistyö eri järjestöjen kanssa jatkui. Pikkujuhannusta vietettiin vuosien varrella mm. Vuottolahden leirintäalueella, Otanmäessä ja Vuolijoen koululla. Ohjelmaa, myyjäisiä, näyttelyitä, oman kylän osaajia ja ehdottomasti pitäjäruokaa, palvilihakeittoa, kuului tapahtumaan. Pikkujuhannus oli alueensa näköinen ja kokoinen, paikkakuntalaisten ja kesävieraiden suosittu kohtaamispaikka aina kuntaliitokseen saakka, jolloin loppui myös tapahtuman taloudellinen tuki ja kunnan osuus järjestelyn koordinoinnissa. Oma se olla pittää Oma se olla pittää. Eihän pitäjä eikä kotiseuturakkaus mihinkään ollut hävinnyt. Riihipiha oli ollut Pikkujuhannuksen aattona, perjantaina, auki kesävieraille. Entä jos pitäjäpäivät järjestettäisiin siellä. Riihipihan isäntäväki piti porttia auki. Luonteva kytkös Vuolijoen Maaseutuyhdistykseenkin oli olemassa Niittypirtin kautta. Siinäpä uusi tapahtuman organisaattori ja miksei maksumieskin. Miesväki eri kyliltä innostui vanhoista traktoreista ja koneista. Traktorinäyttely! Wanhan ajan maatalousnäyttely! Koko talonpoikaismuseon alue oli valmis areena ja itsessään ohjelmanumero. Palvilihakeitto tulille, juhlapuhuja paikalle, musiikkia, sullinparkkuuta, käsityönäyttely, taidetta, sähköjen vetoa äänentoistolaitteisiin, niittoa, lakaisua, naulaamista ja eikun ensimmäinen traktorimarssi liikenneympyrää kiertämään. Kahdeksan vuoden aikana teemoina on ollut vanhojen koneiden lisäksi rakennusperinnettä, lähiruokaa, huusikulttuuria ja vuosisadan historiaa. Kaikenlaista on tekeville sattunut, ambulanssiakin tarvittu (maamoottorin käynnistysakseli tuli päähän, traktori kaatui Rahonpuroon, hevonen karkasi haravakoneen kanssa ja tarttui petäjään), mutta mukavaa on ollut. Yhteistä hyvää talkoilla ja euroilla Vuolijoen Maaseutuyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Haataja toivoo, että Wanhan ajan maatalousnäyttely koettaisiin koko entisen kunnan alueella omaksi pitäjäjuhlaksi ja sinne kokoonnuttaisiin hyvillä mielin kaikilta kyliltä. Onhan se edelleen paikkakunnalla asuvien, täältä aikoinaan lähteneiden ja tänne vasta muuttaneiden kohtaamispaikka. Haataja toteaa, että mahtavasta uskollisten talkoolaisten panostuksesta huolimatta järjestäjälle jää maksettavaa. Pääsylippu- ja myyntituloista jäävästä voitosta käytetään samanlaiset siivut yhdistyksen omistamien rakennusten ylläpitoon, talkooväen virkistystapahtumaan ja museoalueen vuokraan. Näyttelypaikalle on viime vuosina rakennettu katettu näyttämö ja kunnostettu Taidekumpu. Parasta aikaa yhdistys toteuttaa myös kirjaprojektia, Vuolijoen satavuotisen historian kokoamista yksien kansien väliin. Rahan reikiä yhteisen hyvän vuoksi nekin. Mukkaan hupsuommaan! Uusien asukkaiden myötä olemme saaneet aina uutta hehkua hiillokseen. Tänä vuonna ideapalaveriin saapuivat Korhosen Liisa ja Jorma Kuusirannalta. Liisalta rupesi tulemaan ohjelmatekstiä Kaenuun murteella. Siitäkös ilimotuksen tekijät syttyvät, samoten Veikon emäntä Sirpa, joka laetto seoraavanlaeset terveiset lehen lukijoelle: Kaekki, jotka vähännii ossoavat jottai vanahalla mallilla tehä, nii ovat tervetulleita mukkaan meijän kanssa hupsuommaan. Ihan vappaasti soapi tulla paekalle ja näytteä mitenkä sitä vaekka hyvä kirvveen varsi vuollaan. Sitähän sitten voijaan myös kuhtuvieraita pyyteä ja sannoa, että tervetulloa esittelemmään taetojjaan ja halavalla männöö, kun vaen päesylippu tarvihtoo maksoa. Vaekka vastanteko kilipaelu ja muuta semmosta. Soettaa vaen Jussille tae Veikolle , että tiijettään ottoa assie tapahtumassa esille.

7 Nro VUOLIJOKI Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 7 PUUILON TARJOUKSET PAVILJONKI PIKAKASATTAVA Upea 3x3m paviljonki hyttysverkkoseinillä! Nopea pop-up kasaus Väri: harmaa/musta RISTON KALAVERKKO Pituus 30m, korkeus 1,8m, lanka 0,17mm Silmäkoot: 35-55mm PUUTARHA-/PAINERUISKU 179 2L L L RENKAANKORJAUSSARJA POLTTOMOOTTORITRIMMERI VERKKOMERKKI LIPULLA METABO LIUKUJIIRISIRKKELI Keltaisella lipulla 225cm pitkä varsi RUOHONLEIKKURI 4,5HP cc OHV-moottori Leikkuuleveys 510mm Leikkuukorkeus: 25-75mm 00 ResQ Pro+ renkaankorjaussarja henkilö- ja pakettiautoille Suorituskyky 40L 2,5b 6min 25cc / 0,8kW Varren pituus 1520mm 00 Teho 1500W Kovametalliterä Ø216mm AITATOLPANJALKA Maahan upotettava galvanoitu aitatolpanjalka JÄTTITRAMPOLIINI 2 90 /kpl RUUVIPAALU KOMPOSTI-JA HUUSSIKUIVIKE KASVILAVA EURO PUUTARHAMULTA 60L VENETELA LAVAHUPPU JOUSTAVA SADE-ASU UPPOPUMPPU 400W SÄHKÖPERÄMOOTTORI IGLOO KYLMÄARKKU TAMFORCE HITSAUSKYPÄRÄ KAASUVAROITIN 12V+230V NEXA PALOVAROITIN 230V RAKENNUSPALJU 34 ABB RYHMÄKESKUS 40A 51 x 51mm 2,90 51 x 102mm 3,90 77 x 77mm 3, x 102mm 5,90 Turvaverkolla Ø4,3m Ø4,6m Väritön suojahuppu EUR-lavalle Mitat: x 2500 x 0,05mm Automaattisesti tummuvalla lasilla Tummuus säädettävissä Valokennotoiminen 90 Esim. mökille, ulkorakennukseen tai autotalliin Kotelointi IP65 Mitat 275x370x140mm LEVYHISSI 9 90 Ruuvi-/kierrepaalu Pituus 115cm Läpihitsattu paalu, jossa kiinnike valmiina 80mm halkaisija /kpl REUNAPEHMUSTE Trampoliinin reunapehmuste / jousisuoja Terassien, piharakennusten, laitureiden ym. perustamiseen Ø4,3m Erittäin miellyttävä päällä joustavuutensa vuoksi Väri: vihreä Koot: S-XXL Sis. housut ja hupullisen takin Soveltuu esim. asuntovaunuihin tai veneisiin Kuumalanka-anturi Sis. verkkovirta- ja tupakansytytinpistokkeet Levyhissi kipsi- ja sisustuslevyjen asentamiseen Nostokorkeus cm Max. levyn koko 122 x 488 cm Max. nostopaino 68 kg RÄNNIEN PUHDISTUSHARJA HACKFORS KEVYTRAIVURI Teleskooppivarrella, pituus 250cm Puhdista rännit helposti ja turvallisesti maasta käsin! Polttomoottoriraivaussaha 52cc / 1,9kW Max 7500rpm Sis. vesakkoterän, siimapään ja valjaat Teho 400 w puhdas/likavesi Max.tuotto 7500 l/h Nostokorkeus 5m Raekoko 35mm 90 Langallinen, verkkovirtaan kytkettävä palovaroitin Voidaan liittää yhteen jopa 20 laitteen kanssa KRAMFORS AGGREGAATTI 2kW Yksisylinterinen 4-tahti, ilmajäähdytteinen Mitat: Pituus(mm): 605 Leveys(mm): 440 Korkeus(mm): BOSCH JIIRISIRKKELI 1200W Tehokas 1200W moottori Liukutoiminto Tyhjäkäyntikierrosluku 5200min-1 Puinen kasvilava / lavakaulus Mitat: 80 x 120 x 20cm Voidaan pinota päällekkäin 2 KPL Biolan Komposti- ja Huussikuivike 40L 8 90 (0,22 /l) Yksittäin 17, Vaihteinen 12V 32lbs Vaihteinen 12V 55lbs Sanko 20L 2,95 Pyöreä 65L 6,90 Pyöreä 90L 9,25 Suorakaide 65L 9,90 Suorakaide 90L 10,90 Sivurullissa portaaton kaltevuuden säätö RESPO PERÄKÄRRY Peruslannoitettu ja kalkittu Käyttövalmis Max. 500kg Max. 1000kg Igloo Island 48 Breeze Tilavuus 45L PUINEN SÄILYTYSLAATIKKO -kuomulla 7 SÄKKIÄ Igloo MaxCold 70 Tilavuus 66L Pallas puulaatikko Koko: 67,5 x 42 x 42 cm Salla puulaatikko Koko 100 x 33 x 42 cm Katso kaikki mallit Esim. 3,25 x 1,25m Ehkä hieman erilainen kauppa... (Tarjoukset voimassa saakka, tai niin kauan kuin tavaraa riittää) Avoinna ma-pe 8-19, la 9-16 Nuaskatu 12, Kajaani, tervetuloa!

8 VUOLIJOKI 8 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro Meidän Vuolijoki Aluelautakuntatoiminta koetaan tärkeäksi lähidemokratian muodoksi Kajaanissa halutaan edistää lähidemokratiaa. Entisen Vuolijoen kunnan alueella on tarkoitus perustaa asukkaiden aloitteesta aluelautakunta, jonka tehtävinä voi olla mm. palvelujen tuotantoa, aluetta koskevien esitysten tuominen kaupungin päätöksentekoon ja alueen kehittäminen. Aluelautakunnalla tulee olla vastuidensa mukaan myös oma budjetti. Edustajat aluelautakuntaan tulevat Vuolijoen alueen kyliltä. Lähidemokratiaa Vuolijoelle asukkaiden aloitteesta Kajaanin kaupunki päivitti Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman keväällä 2014 järjestämällä 7 työpajaa kylillä eri puolilla Kajaania. Lähes kaikissa tilaisuuksissa lähidemokratian edistämistä pidettiin tärkeänä. Konkreettisin esitys tuli Vuolijoella pidetyssä työpajassa, jossa esitettiin aluelautakunnan perustamista Vuolijoella. Tämä esitys on yhtenä keskeisenä toimenpiteenä Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelmassa vuosille Kajaanin kaupungin valtuusto hyväksyi keväällä 2015 Kajaanin ja kylä- ja kaupunginosaohjelman ja samalla Vuolijoen aluelautakunnan. Vuolijoella toteutettiin Vuolijoen kylien yhteinen Meidän Vuolijoki -hanke Yhtenä hankkeen loppupäätelmänä on Lähidemokratiahanke Vuolijoelle (tavoitteena aluelautakunta tai vastaava). Meidän Vuolijoki -hankkeessa syntyi myös Vuolijoen alueen kehittämissuunnitelma, jota voidaan hyödyntää laadittaessa Vuolijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelmaa. Aluelautakunnalla oltava valtaa ja vastuuta Vuolijoella järjestettiin entisen Vuolijoen kunnan alueen asukkaiden ja Kajaanin kaupungin yhteinen suunnittelutilaisuus. Tilaisuudessa käytiin läpi Rovaniemen ja Sukevan aluelautakunnista saatuja kokemuksia ja mietittiin, millainen aluelautakunta voisi toimia Kajaanissa Vuolijoen alueella. Keskustelussa painotettiin sitä, ettei aluelautakunnasta haluta pelkkää keskustelufoorumia, vaan sillä pitää olla todellista valtaa ja vastuuta.todettiin myös, että toiminnan alkuvaiheessa koulutus ja perehdyttäminen aluelautakuntatoimintaan on tärkeää. Vuolijoen asukkaat toivoivat, että aluelautakuntaa valmistelevat työpajat pidettäisiin vuorotellen eri kylillä, jotta kaikkien kylien asukkaat pääsisivät lähemmin tutustumaan aiheeseen. Tiedotuksen tulee olla avointa ja aktiivista. Asukkaat ja kaupunki valmistelevat aluelautakunnan toimintaa yhdessä Aluelautakuntakokeilun käynnistämistä valmistellaan kesän ja syksyn ajan yhdessä Vuolijoen alueen asukkaiden ja Kajaanin kaupungin kanssa. Kokeilu on tarkoitus saada käyntiin vuoden 2016 alusta. Valmistelutyöstä vastaavat erityisasiantuntija Tarja Lukkari (Kajaanin ammattikorkeakoulu) ja kansliapäällikkö Risto Hämäläinen (Kajaanin kaupunki). Kajaanin kaupunki hakee Oulujärvi Leaderilta rahoitusta Vuolijoen aluelautakunnan esiselvityshankkeeseen. Esiselvityshankkeeseen sisältyy (1) aluelautakuntatoimintamallin suunnittelu yhdessä Vuolijoen asukkaiden ja Kajaanin kaupungin kanssa, (2) erilaisten hyväksi koettujen aluelautakuntamallien esittely, (3) aluelautakuntakokeilun saaminen osaksi Kajaanin kaupungin hallintoa, (4) kokeiluhankkeen kirjoittaminen Vuolijoen aluelautakuntakokeilun alkuun saattamiseksi. Lähtökohtana on, että Vuolijoen kylien asukkaat suunnittelevat yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa, millainen aluelautakunta Vuolijoelle tulee. Palvelujen soveltuva sisältö ja laajuus on yksi Vuolijoen aluelautakuntakokeilun aikana selvitettävä kysymys. Samoin on sovittava, miten aluelautakunnan jäsenet valitaan. Esiselvityshankkeessa järjestetään Aluelautakunta Vuolijoelle -seminaari ke Vuolijoen entisellä kunnantalolla Opintomatka tutustumaan Sukevan aluelautakuntaan (kesä- tai elokuu) Työpajoja eri kylillä tai yhteisesti elo-syyskuun aikana Mahdollisesti perustetaan suunnitteluryhmä, johon kuuluu edustajia kyliltä ja kaupungilta Valmistellaan Vuolijoen aluelautakunta kaupungin päätöksentekoon Uusi kuntalaki Uudessa kuntalaissa 348/ on oma säädös alueellisesta toimielimestä: Valtuusto voi asettaa alueellisia lautakuntia tai johtokuntia edistämään kunnan osa-alueen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Valtuusto voi päättää, että alueellisen toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan kunnan asianomaisen osa-alueen asukkaiden esityksestä. Alueellisen toimielimen tehtävänä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kunnan osa-alueen kehittäminen. Alueelliselle toimielimelle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Alueellisen toimielimen muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään hallintosäännössä. Aluelautakunnat ovat kuntien vapaaehtoisesti perustamia toimielimiä, ja ne eroavat kunnan perustoimintaan tarvittavista palvelu- tai tehtäväkokonaisuuskohtaisesti asetetuista sektoritoimielimistä. Aluelautakuntien perustehtävä ei ole kunnan palvelutoiminnan järjestäminen, vaan kunnan osa-alueen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen. Aluelautakunnilla lisätään lähidemokratiaa kuntien hallinnossa. Niille voidaan antaa myös perustehtävää tukevia osa-alueen palvelujen järjestämisvastuita. Sekä Suomessa että muissa maissa toimivien lähidemokratiamuotojen toimivuutta on tutkittu ja Suomen oloissa toimivimmaksi malliksi osoittautui Rovaniemellä toimiva Yläkemijoen aluelautakunta. VM:n vuonna 2012 tekemän selvityksen (Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg: Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa) mukaan alueellisia toimielimiä toimii yhteensä 63, kaikkiaan 59 kunnassa, eniten Pohjois- Suomessa. Kuntaliitosten yhteydessä on perustettu 24 alueellista toimielintä. Nämä voidaan jakaa keskustelufoorumeihin ja päätösvaltaisiin toimielimiin. Keskustelufoorumeiksi luokiteltavien toimielinten toiminta on pääasiassa informaation jakamista, keskustelua, ja vuorovaikutusta asukkaiden ja kunnan välillä. Tähän ryhmään kuuluu noin 90 % toimielimistä (54 kpl). Näistä 22:lla on taloudellista päätösvaltaa, joista 18 kohdalla tämä tarkoittaa kylätoimintaavustuksista päättämistä. Selvitystyö osoitti, että alueellisissa toimintamalleissa on paljon parantamisen varaa. Käytäntöjä kehittämällä ja lainsäädäntöä täsmentämällä alueelliset toimintamallit voivat kuitenkin olla hyvä keino sekä kuntien että kansalaisten kannalta edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa alueensa asioihin. Rovaniemen Yläkemijoen aluelautakunta on toiminut yli 20 vuotta. Hyvien kokemusten takia kaupungissa aloitti 5 uutta aluelautakuntaa toimintansa v Kokemukset Rovaniemen Yläkemijoelta osoittavat, että aluelautakuntatoiminta aktivoi alueen asukkaita myös laajemmin asuinalueensa kehittämistoimintaan mm. kokeilujen, kehittämishankkeiden ja vapaaehtoistyön kautta. Toiminta on lisännyt alueen elinvoimaisuutta ja mahdollistanut uudenlaisten palvelumuotojen käyttöönoton. Hyviä esimerkkejä lähidemokratiasta löytyy myös muualta Suomesta: lähimpänä on Yläkemijoen aluelautakuntaa pienimuotoisempi Sonkajärven kunnan Sukevan aluelautakunta, joka myös on toiminut jo 20 vuotta. Lähidemokratiaa tulee vahvistaa Lähidemokratiaa tulee vahvistaa Ritva Pihlajan mielestä kahdesta syystä, jotka molemmat ovat suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta vakavia. Ensinnäkin on syytä olla huolissaan kuntavaalien alhaisista äänestysprosenteista ja siitä, miten ihmiset kokevat olevansa osallisia, kun kuntakoko, organisaatiot, asiat ja myös alueelliset erot kuntien sisällä kasvavat. Asukkailla on oltava halutessaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallisiin, heille arjessa tärkeisiin asioihin. Perinteisen edustuksellisen kuntademokratian vahvistamiseksi tarvitaan uudenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Toinen syy vahvistaa lähidemokratiaa on kiristyvä valtion ja kuntien talous. Kuntien tehtäviä joudutaan tiukan julkisen talouden puristuksessa karsimaan ja tällöin on mietittävä, millaisen palvelulupauksen julkinen valta voi antaa, mitä palveluja yritykset ja markkinat hoitavat, ja mitkä tehtävät jäävät kolmannen sektorin, vapaaehtoisten ja kansalaisten vastuulle. Lähidemokratiassa on siis kysymys myös siitä, miten tämä yhteispeli kunnan, paikallisten yritysten, yhdistysten, seurakuntien, oppilaitosten ja tavallisten rivikuntalaisten välillä järjestetään. Rovaniemellä jo kuusi aluelautakuntaa Meeri Vaaralan mukaan Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen kylät lähtivät aluelautakuntatoimintaan, koska Yläkemijoen aluelautakunnasta oli saatu hyviä kokemuksia 20 vuoden ajan. Se oli uusien aluelautakuntien toimintamalli. Asukkaat kokivat, että päätöksenteko oli siirtynyt uudessa Rovaniemen kaupungissa kauemmas kylistä eikä valtuutettujen paikallistuntemusta Esittelyt seminaarin asiantuntijoista Ritva Pihlaja tutkija, erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/ kansalaistoiminnan verkosto OK-opintokeskus Tehnyt selvittänyt valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta lähidemokratiaa Suomessa ja Pohjoismaissa sekä osallistuvan budjetoinnin kansainvälisiä käytäntöjä ollut asiantuntijana mukana erilaisten lähidemokratiamallien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa koko Suomessa lähidemokratian ohella erikoistunut maaseudun kolmanteen sektoriin ja palveluihin Meeri Vaarala alueellisten palvelujen johtaja, Rovaniemen kaupunki Yläkemijoen koulun rehtori Tehnyt Toiminut yli 20 vuotta toimineen Yläkemijoen aluelautakunnan aluesihteerinä (asioiden valmistelu, päätösten toimeenpano) Vastaa nykytehtävässään Rovaniemen kaikkien kuuden aluelautakunnan esittelijän tehtävästä Aluelautakunnan esiselvityksen vastuuhenkilöiden yhteystiedot: Risto Hämäläinen Kansliapäällikkö, Kajaanin kaupunki puh Tarja Lukkari erityisasiantuntija, Harvaan asutun maaseudun verkosto Kajaanin ammattikorkeakoulu puh voinut enää hyödyntää päätöksenteossa. Alueellisilla toimielimillä ajateltiin voitavan lisätä asukkaiden osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa kyläalueiden palvelujen järjestämiseen ja maaseudun omaehtoiseen kehittämiseen. Aluelautakunta Vuolijoelle -seminaari Esiselvityshankkeen toiminta käynnistyy yhteisellä seminaarilla, jonka tavoitteena on saada tietoa aikaisemmista lähidemokratiaan ja etenkin aluelautakuntiin liittyvistä kokemuksista ja saada niistä eväitä toimivan ja Vuolijoelle sopivan aluelautakunnan aikaansaamiseksi. Seminaarissa kuullaan kahta valtakunnallista asiantuntijaa lähidemokratiaan ja aluelautakuntatoimintaan liittyen. Aika Keskiviikko klo 17:00 21:00 Paikka Vuolijoen vanha kunnantalo Puheenjohtaja Vesa Kaikkonen, Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja OHJELMA Klo 17:00 Klo 17:15 Seminaarin avaus aluelautakunta avaus uudenlaiseen lähidemokratiaan Kajaanissa Vesa Kaikkonen Lähidemokratia mitä ja miksi? Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, Kansalaistoiminnan verkosto, YTR/TEM Klo 18:15 Kokemuksia Rovaniemen aluelautakunnista Yläkemijoen aluelautakunta yli 20 vuotta ja uudet viisi lautakuntaa vajaat 2 vuotta Meeri Vaarala, alueellisten palvelujen johtaja, Rovaniemen kaupunki Klo 19:15 Klo 20:45 Klo 21:00 Työpaja, keskustelua Vuolijoen asukkaiden ja Kajaanin kaupungin odotuksia aluelautakunnan toiminnalle Suuntaviivoja Vuolijoen aluelautakunnalle Sovitaan aluelautakunnan valmistelusta; tarvittavista työpajoista ja foorumeista sekä muodostetaanko kylien edustajista koostuva valmisteluryhmä Loppuyhteenveto Vesa Kaikkonen Tilaisuus päättyy

9 Nro VUOLIJOKI Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 9 Ennakko-otteita Vuolijoen kunnan historiikista Vuolijoki-lehti julkaisee kevään ja kesän aikana ennakko-otteita tulevasta Vuolijoen historiikista. Sarjan toisessa osassa valotetaan niitä alkuasetelmia, joista Vuolijoki suunnisti kohden kunnallista itsenäisyyttä sekä niitä muutoksia, joita 1900-luvun uudet aatteet alkoivat tuoda syrjäisiin Vuolijoen, Saaresmäen ja Vuottolahden erämaakyliin. Vuolijoki lähtee itsenäisyyden tielle 1900-luvun koittaessa Vuolijoen historia lähti huomattavan edistyksen tielle 1900-luvun alusta lähtien. Yhtäkkiä elämä, joka oli näyttäytynyt hiljaisena raadantana ja kamppailuna luonnonolojen vastuksia vastaan, sai uusia piirteitä. Entiset erämaakylät saavuttivat seurakunnallisen ja kunnallisen itsenäisyyden ja kylien ihmisten elämää alkoivat muovata edessä aukeavan vuosisadan uudet aatteet ja lopulta myös taloudelliset mahdollisuudet. Aina asutuksen alusta 1800-luvun loppuun vuolijokelaiset, saaresmäkeläiset ja vuottolahtelaiset olivat erämaakylien asukkaina olleet kaukaisen kruunun alamaisia, joilla ei ollut oman vallan alla olevia instituutioita saati yhteisiä julkisia rakennuksia. Kylät koostuivat vain talollisten taloista, torppareiden torpista ja mäkitupalaisten mökeistä ja kosketus esivaltaan oli kaukainen. Kirkossa ja käräjillä käytiin, mutta paikkakunnalla ei ollut omaa pappia saati nimismiestä tai poliisia. Väestöön ei kuulunut oppineita, virkamiehiä tai säätyläisiä. Vain talonpoikia ja irtolaisia, jotka jakautuivat asemaltaan tilallisiin, torppareihin, mäkitupalaisiin, loisiin ja irtolaisiin. Tätä taustaa vasten 1800-luvun lopussa liikkeelle lähteneet kehityskulut olivat Vuolijoella vallankumouksellisia. Yhtäkkiä saatiin omia julkisia rakennuksia, oma seurakunta ja lopulta myös oma kunta. Paikkakunnalle ilmestyivät vuoteen 1918 mennessä pappi, lukkari, kansakoulunopettajia, metsätalousneuvoja, maatalousneuvoja, kunnallinen kätilö ja poliisi. Tämän kehityksen alkupiste oli kansakoulun rakentaminen silloisen Säräisniemen kunnan toimesta Vuolijoen kylään vuonna Toimiessaan Säräisniemen kunnan sisällä oman kansakoulun puolesta vuolijokelaiset ja saaresmäkeläiset toimivat ensimmäistä kertaa yhdessä omien etujensa ajamiseksi tällaisessa mittakaavassa. Kansakoulun rakentamista voi siis hyvin pitää myös sinä hetkenä, jolloin Vuolijoki syntyi poliittisena yhteisönä, joka alkoi työskennellä yhdessä omien etujensa puolesta. Lisää Vuolijoen 1900-luvun kehityskuluista ja monista vaiheista vuoden 2015 aikana ilmestyvässä Vuolijoen historiikissa. Tilaa kirja ennakkoon Vuolijoen maaseutuyhdistykseltä ja tue kirjan painamista. Näkemiin Meidän Vuolijoki! Meidän Vuolijoki -hanke on päättynyt ja Marjon on aika muistella muutama asia projektin ajalta. Oli mukavaa palata kotiseudulle. Töihin ryhtymistä helpotti se, että tunsin Vuolijoen kyliä ja ihmisiä jo etukäteen, näin pääsin nopeasti alkuun hankkeessa. Entisen kylien kehittämiskokemuksen perusteella ajattelin, että suurin riski on saada ihmisiä mukaan toimintaan ja innostumaan riittävästi. Tämä ei kuitenkaan ollut ongelma, vaan noin kuukauden sisällä hankkeen aloittamisesta huomasin, että Vuolijoen imagoa piti nostaa ensiksi vuolijokelaisten omissa silmissä. Ulkopuolisena henkilönä oli helppo todeta, että Vuolijoen ja Kajaanin kaupungin välinen yhteistyö ei oikein toiminut, jonkinlainen meiltä on kaikki viety ei kannata -henki oli vallalla. Tähän juopaan pitikin heti tarttua. Tärkeimpänä keinona oli tiedottaminen ja eri tapahtumissa mukana oleminen, kyselyt ja kilpailut. Lisäksi osallistuminen Kajaanissa niin Kainuun Nuotan, kaupungin ja eri hankkeiden tapahtumiin toi lisää tunnettuutta Vuolijoesta. Vuolijoki-lehdessä raportoin Mailin kanssa koko hankkeen ajan. Suunniteltiin Meidän Vuolijoki -paidat ja muuta markkinointimateriaalia, logo Vielä virtaa Vuolijoki. Ensimmäisen vuoden aikana muutos alkoi näkymään. Vuolijokelaiset aktivoituivat ja tulivat mukaan toimintaan ja kokouksiin. Kajaanista alettiin kysellä asioita ja edustajia eri tapahtumiin. Hankkeen tekemien konkreettisten asioiden lisäksi pinnan alla on tapahtunut muutoksia. Voi sanoa, että hanke on muuttanut asenteita sekä Kajaanissa että myös Vuolijoen asukkaissa. Yhteistyö on lisääntynyt. Hankkeen motto: Turhautumisesta aktiiviseen toimintaan toteutui. Uudet, lukuisat ideat kirjattiin ja aika paljon niistä on toteutunut tai toteutumassa. Kyläsuunnitelmia tehtiin projektin kylille. Hankkeen kannalta oli hankalaa, että koko projektin ajan ongelmana oli EU-kauden päättyminen v loppuun ja uuden alkaminen v Käytännössä uusiin ehdotettuihin hankeideoihin ei voitu hakea rahoitusta Elystä tai Leaderista, koska v sekä kylä- ja kaupunginosaohjelmaan viedyt esitykset että muut hankkeet joutuivat odottamaan uutta ohjelmakautta. Uusia hankkeita päästään vasta hakemaan tämän vuoden keväällä. Näin Meidän Vuolijoki -hankkeeseen esitetyt toimenpide-ehdotukset joutuivat odottamaan rahoitusta ja osa mahdollisista hakijoista turhautui. Toisena hankalana asiana oli ympäristönhoitotöiden siirtyminen pois ELY-keskuksilta. Yhtenä suurimpana kehittämistoiveena koko hankkeen ajan esitettiin erilaisia risutöitä, ympäristön kunnostamista ja siistimistä, nurmikoiden leikkuuta ja ihan yksinkertaisesti kukkaistutuksia. Kaupungilta odotetaan, että esimerkiksi kirkonkylän keskustan katujen vierustat niitettäisiin edes yhden kerran kesässä kunnolla. Toivon, että kaikki kuitenkin jaksavat hakea uuden rahastokauden rahoituksia, joista Oulujärvi Leader ry ja Ely-keskus tiedottavat parhaillaan. Meidän Vuolijoki Meidän Vuolijoki -hankkeen tuloksia ja vaikutuksia -hanke on nyt loppunut. Mutta työ jatkuu. Toivon, että kaikki vuolijokelaiset ideanikkarit ja toimijat toteuttavat niitä hankkeita ja ideoita, joista oli reilun kahden vuoden aikana puhetta. Osa on kirjattu paperille ja viety eteenpäin, osa on vielä ituina mielessä. Meidän Vuolijoki -yhdistyksen perustaminen ei toteutunut, mutta aluelautakunta ja siihen liittyvät toimenpiteet korvaavat yhteisen yhdistyksen tavoitteita. Kiitos kaikille kyläläisille, erityisesti projektiryhmälle ja Vuolijoki-lehdelle hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä! toivottaa Meidän Marjo Vuolijoki historiikkiprojektin vaiheista ja nykytilanteesta Vuolijoen historian kokoaja Veikko Leinonen haastatteli toukokuun alussa Itärannalla asuvaa Hemmi Karjalaista. Juttu luisti Kukkoniemen supistetusta kansakoulusta vanadiinitehtaan sintrausuunin ääreen. Vuolijoen kunnan historiikki, jota on valmisteltu vuosien työn tuloksena, alkaa saada pikkuhiljaa muotoaan. Valmista pitäisi tulla tämän vuoden aikana. Alun perin jo viime jouluksi suunniteltu julkaisu venyi lopulta, kun arkistot alkoivat paljastaa salojaan kaikessa mittavuudessaan ja tutkimustyö laajeni siinä vaiheessa alkuperäistä suunnitelmaa laajemmaksi. Työ ottaa aikansa ja varsinkaan tällaisessa tutkimustyössä, jonka on tarkoitus toimia kaikessa laajuudessaan tulevan Vuolijokitietouden pohjana, ei ole ollut tarkoituksenmukaista hätäillä. Työn vaiheista jotakin mainitakseni kerrottakoon, että vierailin viime syksynä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanperinnearkistossa, josta paljastui, että Vuolijoelta oli kerätty varsin laajasti kansanperinnettä 1930-, ja 1960-luvuilla. Tulevaan kirjaan tuleekin varsin kattava yleisesitys Vuolijoelta näinä vuosikymmeninä kerätystä kansanperinteestä, joka tuo elävästi esiin sen sangen värikkään kansankulttuurin poppineen ja noitineen, joka vallitsi Vuolijoella vielä 1900-luvun alussa. Vierailut Oulun maakuntaarkistoon sekä lukuisat tunnit Vuolijoen kunnanarkiston kimpussa ovat myös tuottaneet paljon mielenkiintoista tietoa Vuolijoen vaiheista. Samoin ovat tehneet pitäjän muiden toimijoiden arkistot puhumattakaan vuolijokelaisten haastatteluista, joita olen ehtinyt tekemään tasaisen epätasaisesti kuluneen vuoden aikana, jonka olen viettänyt historiikkiprojektin parissa. Suurimmaksi harmiksi projektin varrelta voi sanoa, etten ole ehtinyt paneutua tapaamisiin ja ihmisten haastatteluihin toteutunutta enempää. Muutamia sellaisia juttutuokioita, joita on ollut suunnitteilla, on yksinkertaisesti jäänyt ajanpuutteen vuoksi toistaiseksi tekemättä. Toivottavasti vielä ehdimme! Historiikin suunnitelluksi laajuudeksi on kaavailtu noin 500 sivua. Tällä hetkellä tekstistä on kasassa noin 300 sivua, joten vielä riittää auki kirjoitettavaa. pari tarkentavaa arkistokäyntiä odottaa vielä tekemistään vaikka itse tutkimustyö on jo melkoisen hyvässä vaiheessa. Työ on edennyt osaltani alkuun Vuolijoen Maaseutuyhdistyksen palkkaamana ja sittemmin talkoopohjalta. Asetelma on tuonut omaa haastettaan, sillä tunnit eivät puussa kasva ja muutakin on aina tehtävä, että leipänsä ansaitsee. Ei ole auttanut kuin kiiruhtaa tasaiseen tahtiin kohden maalia. Tutkimusteni lisäksi kirjaan tulee Väinö Vähäsarjan kirjoituksia Vuolijoen koululaitoksen ja koulujen vaiheista, Elisa Valtasen kirjoitus Vuolijoen väestökehityksestä kunnallisen itsenäisyyden ajalta sekä muutamia kirjoituksia myös muilta asiaan paneutuneilta. Kokonaisuuden muotoilusta vastaa allekirjoittanut. Kirjaa ovat olleet vuoden mittaan henkilökohtaisella panoksellaan edistämässä lukuisa joukko henkilöitä. Nimiä on liikaa tässä mainittavaksi. Sanotaan tässä vaiheessa vain, että on ollut hienoa nähdä, että historiikkiprojekti on koettu tärkeäksi ja että ihmiset ovat olleet parhaansa mukaan käytettävissä projektin edistämiseksi. Henkilökohtaisesti sukellus Vuolijoen historiaan, josta en vielä vuosi sitten ymmärtänyt paljoakaan, on ollut todella mielenkiintoinen. Vaikka taustani on historian alalta, ja olen tutustunut jo aiemmin Kainuun historiaan yleisesti, niin projekti on ollut hyvin avartava ja liioittelematta voi sanoa, että tästä lähtien Vuolijoella on oma erityinen paikkansa sydämessäni. Seuraavan kerran tapaamme Vuolijoen maalaismarkkinoilla, joille tulen kertomaan esitelmän voimin Vuolijoen popista ja noidista. Näemme silloin! Siihen asti jatkuu tasainen ahertaminen tulevan kirjan tekstien kimpussa. Veikko Leinonen Vuolijoki historiikin kirjoittaja Meidän Vuolijoki

10 VUOLIJOKI 10 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro

11 Nro VUOLIJOKI Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 11

12 VUOLIJOKI 12 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro Latotanssit, Juhannusjuhlat, Oodi Oulujärvelle -konsertti, Huutokauppakeisarin markkinat ja Kuksa soikoon! -tapahtuma kesän 2015 menopaikkoja Matkailuyritykset alueellamme valmistautuvat edessä olevan kesän yleisötapahtumiin ja toivottavat lomalaiset ja vapaa-ajan viettäjät suuremmallakin porukalla nauttimaan joukkopaikkojen ohjelmista ja tarjouksista Oulujärven rannoilla ja Otanmäen raitilla. Kesäkeittiö Kolmen Aitan rannassa palvelee matkailuyrityksen asiakkaita. Rantavarustukseen kuuluvat myös paviljonki, savusauna ja maisema Oulujärvelle. Matkailumaatila Onnelassa on meneillään polttarikausi ja firmojen virkistyspäiviä sekä kesäretkeläisten ja luokkakokousta viettävien ruokailu- ja kahvittelutilaisuuksia. Tänä kesänä latotansseja järjestetään kolmena viikonloppuna, ensimmäiset jo viikon kuluttua, jolloin areenalle astuu Ässät ja kajaanilainen drag-taiteilija Jere Sivonen vetämään Paula-shown. Kake Randelin tulee ajamaan rallia ja tanssittamaan juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna. Huipputapahtuma on elokuun ensimmäisen päivän megamarkkinat, jossa tavaraa kauppaa tv:stä tuttu huutokauppakeisari Aki Palsanmäki. Oma myyntipöytä kannattaa varata ajoissa, muistuttaa Eija Karjalainen. Huutokaupan jälkeen liidellään parketilla Sami Sarjulan ja karaoken vauhdissa. Vuottolahden leirintäalueella SFC-Kohtauspaikalla juhannusjuhlien tanssittaja on Jorma Kotilaisen yhtye. Keskikesää otetaan vastaan kokkotulen äärellä ja thai-keittiön herkkuja napostellen. Syksyn valotreffeillä kohdataan Kolmen Aitan Pentti Huovinen Salmenrannalta on kiinnittänyt näyttäviä julisteita heinäkuun 11. päivän Oodi Oulujärvelle -konsertista ja laittelee kesäparatiisiaan vastaanottamaan musiikkinautiskelijat erikoisen kauniiseen maisemaan ja musiikin lumoihin. Kolme Aittaa tekee yhteistyötä Onnelan Matkailumaatilan kanssa, joten Eija Karjalaisen tarjoilu pelaa myös Salmenrannan tapahtumassa. Vuottolahden leirintäalueelle, Kohtauspaikalle, saavutaan myös vesiteitse. Laituri ottaa vastaan isommatkin veneet. Kuvassa Markku Tolsa, karavaanarialueen yrittäjä. Eija Karjalainen valmisteli nuotiopuffettia polttariporukalle ja kertoi Onnelan kesän tapahtumista. Tanssi-iltoja on tänä kesänä aikaisempaa harvemmin. Eija ja yrityksessä auttavat tyttäret vastaavat toiminnasta. Jounin hommana on hoitaa moottorirata ja pitää autot valmiudessa.

13 Nro VUOLIJOKI Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 13 Oodi Oulujärvelle -konsertti klo Liput 20 Ennakkovarauksella Pentiltä puh Emma-palkittu YONA Johanna Pitkänen 5 hengen orkesteri Vaalassa Salmenrannantie 103 lähellä lossirantaa Katso kolmeaittaa.fi PUFFETTI Onnelan Matkailumaatila HATVAN HALLI AY Kuksa soikoon kolmannen kerran koko viikonlopun elokuun päivinä! Alueemme musiikkimiehet ja -naiset suunnittelevat yhteistyössä Kuksan yrittäjien kanssa monipuolista ohjelmaa oheistapahtumineen ravintolaan ja sen edustalle. Kuksa soikoon! -viikonloppuun on hyvä päättää lomakausi juuri ennen koulujen alkamista. Mikko Haatajan lempimusiikkia on blues, jazz ja rokki. Hiljaiset värit ja Kymmenen tikkua laudalla -soitto miellytti pubissa pistäytyjää toukokuussa. Kyläläiset kasaan tämmöisiin! Hyvä kun on menopaikka ja ihmiset, jotka järjestävät tapahtumia, kannusti Haataja. Elokuussa Kuksa soi seuraavan kerran. Kymmenen miehen polttariporukka Kajaanista katsasti illan saunatiloja, kelluvaa Transit-saunaa. Tuleva sulhasmies Vesa Hannikainen (toinen vasemmalta) vakuutti, että hauskaa tulee olemaan. Polttareiden järjestäjä, bestman Juho Karhu (neljäs vasemmalta) mainosti Onnelaa: Paras polttaripaikka Kainuussa. Voi tehdä monta juttua, on rauhaa ja rallirataa, ihana kesäyö, hyvää ruokaa eikä juomakaan lopu. Työpaikan kaveritkin olen tuonut tänne ajelulle ja saunomaan. Metsolantie Otanmäki P Kalliomurskeet, hiekat, ruokamulta Maanrakennusurakointi Teiden kesä- ja talvikunnossapito Kaivinkone- ja muut konetyöt Maansiirtokuljetukset

14 VUOLIJOKI 14 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro Onnea uusille ylioppilaille! Ainakin seitsemässä kodissa Otanmäessä, Vuottolahdessa ja Ounaksella pistettiin pöytä koreaksi viime lauantaina lakkiaisten merkeissä. Aurinkoinen sää suosi juhlintaa pihapiireissä. Lyhyissä haastatteluissa tuli esille muutama yhteinen piirre; Nuorten toiveikkuus tulevaisuuden suhteen, Uhkiin voi vastata muuttamalla maailmaa omalta osaltaan, Koti, perhe ja ystävät ovat ykkösasia. Joona Peltoselle lukion suorittaminen oli itsestäänselvää jo peruskoulun alaluokilla. Poikaa ei ole tarvinnut patistella lukujen pariin, toteavat ylpeät Tiina Huuskolla oli peruskoulun viimeisellä luokalla montakin jatkosuunnitelmaa puutarhurista arkkitehdiksi. Lukio tarjosi hyvää miettimisaikaa ja avasi lisää ovia. Suunnitelmat ovat kolmen vuoden aikana tarkentuneet ja nyt hän jännää pääsyä Kuopion yliopistoon ravitsemustieteen opintoihin. Ravitsemusterapeutti on ammattihaave. Kuopio on ainut paikka, missä sellaiseksi pätevöityy. Toisena vaihtoehtona on sosiaalityö, jota olen hakenut opiskelemaan Rovaniemen yliopistoon, kertoo Tiina. Sekä peruskouluaika Otanmäessä että lukioaika Kajaanissa ovat antaneet hyviä eväitä elämään sekä ystäviä ja harrastuksiakin. Olen avoin uusille kokemuksille. Haluaisin matkustella ja tutustua erilaisiin kulttuureihin. Opiskelu vie pois kotoa, mutta voisin kuvitella palaavani joskus kotiseudulle. Perhe ja ystävät ovat tärkeintä. Harrastuksiin kuuluu kuntosali, lenkkeily ja pianonsoitto, joka on säilynyt mukana Tuula Kovasen musiikkitunneilta, kertoo Tiina. Lukioajan hän asui Kajaanissa. Huhtikuulla alkanut työ sairaala-apulaisena jatkuu syksyn opiskeluun saakka. Lauantai oli kuitenkin vapaapäivä, jota juhlittiin kotona Ounaksessa suvun ja ystävien kanssa. Satu Leinonen vietti lakkiaispäivää kotona Ounaksella. Aurinkoisella, kauniisti hoidetulla pihalla oli hyvä poseerata juhlan merkeissä isä-pertin ja Railiäidin kanssa. Kuvaajan taakse jää sinisenä välkkyvä Oulujärven selkä. Satu asui opiskeluajan Kajaanissa, joten kotoa irtautuminen on jo tapahtunut. Arvosanoihinsa Satu on tyytyväinen, vaikka harmitteleekin monessa aineessa pistemäärän jääneen parin pinnan päähän korkeammasta arvosanasta. Seuraava suunta hänellä on Oulun yliopisto, johon hän pyrki ja onnelliset vanhemmat Tanja ja Jukka-Pekka Korkiakoski, jonka lapsuudenkodissa Piiraalassa lakkiaispäivää vietettiin. Joona on tyytyväinen ylioppilas- ja lukiotodistukseen. Panostukseen nähden arvosanat ovat kohtalaiset. Koulun lisäksi Joonalle maistuu myös työ ja liikunnalliset harrastukset. Helmikuusta lähtien hän on työskennellyt Pyhännällä ikkunatehtaalla ja saa olla siellä tienaamassa tammikuulle, armeijan alkuun saakka. Inttiaikana on hyvä miettiä jatkoa. Minulla ei ole tarkkaa ammattihaavetta. Jotain tekemistä sillä voisi olla liikunnan ja sosiaalisuuden kanssa, pohtii Joona. Ajatusta tukee myös harrastuslista: partio, UT-nuoret, seurakunnan leirit, koripalloa ja sählyä harrasteporukoissa sekä metsästys. Kotiseudussa parasta on perhe, ystävät ja rauhallisuus. Ihmispaljous ei ole minun juttu. Oulu vielä menettelee opiskelupaikkakuntana. opiskelemaan maantietoa. Maantieto on jotain konkreettista. Maapallo on oikeasti olemassa! Kaikki mitä siinä on, kiinnostaa; maan muodot, mannerlaatat ja niiden liikkeet, äiti-maan resurssit, ilmasto, historia, valtioiden rajat, ihmisen vaikutus planeetalla. Toivottavasti opimme käyttämään luonnonvaroja kestävästi, tuhlausta ja pilaamista välttäen. Toivon, että lapsillani olisi puhdasta vettä, puhdasta ruokaa ja puhdasta ilmaa, innostuu Satu lempiaiheestaan. Ammattihaaveena hänellä on ympäristöalan asiantuntijuus tai tutkijan ura, mahdollisesti opettajan työkin. Satu suhtautuu tulevaisuuteen myönteisesti ja hyviä asioita odottaen. Harrastuksekseen hän ilmoittaa liikunnan ja kuntosaliharjoittelun. Pitää kuunnella itseään ja tehdä sellaista, mikä tuntuu sekä mielessä että kropassa hyvältä ja oikealta, antaa tehotyttö elämänohjeen yleiseen jakeluun. Otanmäessä asuva Milla Kosamo on tyytyväinen, että lähti lukioon. Siellä sai aikaa miettiä tulevaisuutta ja selkiyttää omaa alaansa. Psykologia ja terveystieto alkoi kiinnostaa uudella tavalla. Milla haki ykkösvaihtoehtona opiskelupaikkaa Joensuun ja Jyväskylän yliopistoihin psykologian opintoihin. Pääsykokeet ovat nyt takana ja tieto valinnasta tulee heinäkuun alussa. Jos en pääse, pidän välivuoden ja yritän vuoden päästä uudelleen, sanoo Milla päättäväisesti ja jatkaa: Suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkailla fiiliksillä. Toisaalta on pelkoakin ja jännitystä muuttaa yksin uuteen kaupunkiin. Entä jos en pärjääkään. Milla kävi lukion Otanmäestä käsin. Kotiseutu tarkoittaa hänelle kotia, perhettä ja ystävyyssuhteita, jotka ovat kestäneet peruskoululuokilta saakka. Milla on kolmesta sisaruksesta vanhin ja kantaa isonsiskon ja tavallaan myös tien avaajan vastuuta. Omaa rahaa hän tienaa kesätöissä Vuolijoen Salella. Kuva napattiin kotipihalla Seppo-isän ja Elina-äidin kanssa. Ruusumaljakkojen keskeltä Milla pyytää vielä sanomaan kiitokset kaikille, jotka muistivat häntä juhlapäivänä. Roosa Kaltiolalle lukio oli tie toiveammattiin luokanopettajaksi. Tuleva opiskelukaupunki on todennäköisesti Oulu. Kotikylällä Otanmäessä Roosaa miellyttää luonnon läheisyys. Metsäpolku lähtee aivan kodin vierestä. En haluaisi kuitenkaan asua syrjäseudulla. Olen enemmän kaupunkiihminen ja uskoisin viihtyväni myös Oulussa. Olen tulevaisuuden suhteen toiveikas, vaikka siihen sisältyy muutoksia, mm. kotoa pois muuttaminen, pohdiskelee Roosa. Koulumenestykseen ja Kajaanin lukion opetukseen hän on tyytyväinen. Erikoisesti hän mainitsee espanjantunnit. Opettaja sai oppilaat innostumaan kielestä. Vahva aine oli myös äidinkieli. Liikuntaa säännöllisesti harrastava hento tyttö sai kahden viikon pestin haravan varressa Vuolijoen hautuumaalla. Arttu Roivainen kävi peruskoulun viimeiset vuodet Kajaanin Lyseon matematiikkaluokalla. Lahjakkaan pojan vahvuuksia matemaattiset aineet olivat myös lukiossa. Inhokeiksi Arttu mainitsee vieraat kielet. Viiden viikon kesätyöpaikka Transtechilla vaihtuu heinäkuussa armeijan harmaisiin. Vai minkä väriset tamineet ovatkaan laskuvarjojääkäreillä Utissa? Tammikuussa tapahtunut haku erikoiskoulutukseen toi hyväksytty-vastauksen vuoden kestävästä palveluksesta. Artulla on selkeät tulevaisuudensuunnitelmat ja toiveammatti. Armeijan jälkeen hän jatkaa opiskelua Tampereella Poliisiammattikorkeakoulussa (Polamk).

15 Nro VUOLIJOKI Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 15 Onnea ammatteihin valmistuneet! Saana Heikkilän kanssa poistuttiin kodin juhlahumusta ja sukulaisten keskeltä hetkeksi Malmin pihalle. Juhlakenkien piikkikorot eivät hidastaneet kukkapenkissä poseerausta. Aurinkoinen kerrostalon seinä ja narsissit laitettiin taustalle. Tyttö pamautti tulevaisuudensuunnitelmat kehiin: kuukausi hautuumaalla, heinäkuussa armeijaan ja jonain päivänä oikeustieteelliseen tai töihin kriisialueille. Tykkään haastaa itseäni, kehittää kuntoa ja saada johtajakoulutusta. On kunnia palvella Suomea. Voihan käydä niinkin, että tulen intistä takaisin seuraavana päivänä tai puolen vuoden päästä, mutta parhaassa tapauksessa vuoden päästä. Lukiossa suosikkiaine oli espanja. Tykkäsin ja pärjäsin maantiedossa, filosofiassa ja uskonnossa, mutta en kirjoittanut niitä. Olen vähän huono kielissä, mutta ne kirjoitin. Siinäkin oli sitä haastetta. Aion saavuttaa JOTAIN ja tehdä paljon elämässäni, mutta minulla on aikaa tavoitella sitä. Ei siis kiirettä. Arttu Poliisin työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Tehtävää riittää niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, perustelee Arttu. Harrastuksekseen hän mainitsee monipuolisen liikunnan ja kalastuksen. Otanmäen pururadan lisäksi tuttuja ovat isommatkin kilpakentät. Toukokuussa veljekset Arttu ja Tuomas osallistuivat Korpilahdella 24 tuntia kestäneeseen rogaining-suunnistuskilpailuun (joukkueella etsitään pisteytettyjä rasteja), jossa he voittivat nuorten miesten sarjassa SM-kultaa. Lahjakkuutta ja menestystä tärkeämpänä Arttu pitää hyviä ihmissuhteita. Se on suurin juttu. Entisen Vuolijoen kunnan alueelta valmistui kymmeniä nuoria, joukossa myös aikuisopiskelijoita, ammatteihin ammattiopistoista ja korkeakouluista. Heidän juhlapäivänsä oli perjantai. Muutaman tavoitimme haastatteluun. Tekemisen meininkiä! Putkiasentaja Jyri Karjalainen, esitteli reipas käytännön mies itsensä viikko sitten. Kädessä oli sanoille vahvistus, todistus Kainuun ammattiopiston talotekniikan perustutkinnon suorittamisesta. Kolmivuotiseen opiskeluun kuului kolme pitkää työharjoittelujaksoa, joilla teoriatieto sai vastetta ja oppi putkien asennuksesta meni oikeasti perille, paremmin kuin koulussa, vaikka sielläkin oli hyvä luokkahenki sekä rennot ja asiantuntevat opettajat. Tehokkaista harjoittelupaikoista Jyri mainitsee LVI-urakointi Pyykkönen Oy:n. Päätös tulevasta ammatista oli selvillä peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Työ on monipuolista ja erilaista kuin isän tai veljen metallihommat, perustelee Jyri valintaa. Haastettakin löytyy: materiaalit, putkikoot, erilaiset asennuskohteet lämmityksen, viemäreiden tai ilmastoinnin putkituksessa kiinnostavat. Heinäkuussa alkavan intin jälkeen on aika hankkia työkokemusta. Jos töitä ei löydy, pitää tehdä uusi uravalinta sen mukaan, mikä ala työllistää varmimmin. Opiskelua voisi jatkaa vaikka LVI-suunnittelijaksi. Sitten pitää kyllä vaihtaa paikkakuntaa ja kaupunkia, tuumii Jyri vaihtoehtoja. Kotiseutu? Minulle se on tämä tylsä, hiljainen Otanmäki, josta on niin vaikea lähteä pois. Täällä on koti, ystävät, jääkiekko ja futis. Otanmäen juippien kanssa pelataan harrasteryhmässä. Saaresmäki on toinen kotikylä, Rikula kesäkoti. Ja siellä kalastetaan! Älä menetä aurinkoisuuttasi äläkä tuota tarttuvaa hymyäsi toivotti Veera Huovisen opettaja koulun kevätjuhlassa. Tuosta luontaisesta ominaisuudesta on varmasti vastavalmistuneella lähihoitajalla hyötyä nykyisessä työssään. Kolme vuotta kestäneet opinnot Kainuun ammattiopistossa ovat ohi ja sosiaali- ja terveys-alan perustutkinto on suoritettu. Opintokortissa on pitkä rivi arvosanoja kiitettävä lasten ja nuorten hoitoon ja huolenpitoon, mielenterveyden edistämiseen ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvissä aineissa. Kolmen kuukauden kesälomansijaisuus Vuolijoen kotipalvelussa alkoi tämän viikon maanantaina. Ensimmäiset päivät ovat perehdyttämisjaksoa, jolloin mukana on kokenut kotipalvelun työntekijä. Loppuviikosta menen jo yksin asiakkaiden luo. Nyt on vähän sekava olo. Mukava päivä kuitenkin. Tällaista toivoinkin, toteaa Veera ensimmäisen työpäivän jälkeen. Pelkkä hymy ei työssä riitä. Monipuoliset teoriaopinnot ovat välttämättömiä erilaisista hoito- ja opetustehtävistä selviytymisessä. Oma-aloitteisuutta ja hoksottimia tarvitaan sekä lasten ja nuorten että vanhusten hoidossa. Veera kävi koulua kotoa Jokiniityntieltä käsin, joten päiviin tuli pituutta linjaautovuorojen kulun mukaan. Nykyisessä työssä tarvitaan ajokortti, jonka Veera sai pari viikkoa sitten. Työharjoittelupaikat löytyivät Vuolijoelta, ensin hoivaosastolta, Ristokodilta, viimeisen vuoden erikoistumisjaksolla Otanmäen päiväkodilta ja Vuolijoen koululta. Oman alansa työllisyyden Veera toteaa olevan hyvä: Suurin osa luokkatovereista sai heti työpaikan. Lapset ja nuoret kuuluvat Jaakko ja Janika Schroderus sanoivat maaliskuussa toisilleen Tahdon! Viime viikonloppuna he viettivat tuplajuhlaa, kun Jaakko suoritti Oulun seudun ammattiopiston Limingan yksiköstä turvallisuusalan perustutkinnon ja Janika saman oppilaitoksen Kontinkankaan yksiköstä lääkealan perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon. Ojanperän Toivolan poika Jaakko ja Tyrnävältä kotoisin oleva Janika Kelahaara tapasivat toisensa neljä vuotta sitten opiskellessaan Reisjärven kristillisen opiston luonto- ja erälinjalla. Tuona aikana nuorille selkiintyi myös ammatinvalinta, tuleva kotikaupunki Oulu ja yhteinen elämänpolku. Terveysala on aina ollut unelmissa. Ysiluokan tet-harjoittelu apteekissa ratkaisi ammatinvalinnan ja suuntaumisen apteekkityöhön. Kaksoistutkinnon suorittaminen teetätti pitkiä päiviä, mutta hyvin kaikki sujui, kun samoja aineita esimerkiksi terveystietoa ja kemiaa tarvitsi suorittaa vain toiseen tutkintoon. Ammattiopintoihin kuului mm. lääkkeenvalmistusta, markkinointia ja somistusta. Apteekkityössä vaaditaan tarkkuutta, huolellisuutta ja sosiaalisia taitoja. Salassapito ja rehellisyys ovat ehdottomia, mainitsee Janika. Kesätyöpaikka on nyt Raksilan Joutsen Apteekissa. Tavoitteeni on jonain päivänä valmistua terveydenhoitajaksi. Pitää katsoa, minne elämä vie meitä. Jaakolla ammatinvalinta teetti ajatustyötä, kunnes kavereiden kehotus lähteä turvallisuusalan koulutukseen Ouluun otti tulta. Eikä kaduta. Tämä on oma juttu. Vartiointi ja järjestyksenvalvonta ei niinkään kiinnosta, mutta turvatekniikka, turvajärjestelmien asennus sekä palo- ja pelastustoiminta sitäkin enemmän. Opiskeluajan harjoittelupaikasta Flexim Security Oy:stä löytyi työpaikkakin, kertoo Jaakko. Opiskelun vuoksi on kehittynyt jonkinlainen tutka päähän ja julkisten tilojen turvallisuusasioihin tulee kiinnitettyä huomiota. Kaupungilla kulkiessa mieleen tulee monta paloturvallisuuteen liittyvää parantamisideaa kiinteistöille. Omassa kodissa on vain peruskalusto, sammutuspeite ja palovaroittimet, naurahtaa Jaakko. Luulen, että turvallisuusasioihin suhtaudutaan myönteisesti eikä vain pakollisena lain määräysten noudattamisena. Kannattaa kartoittaa ympäristön turvallisuusriskit ja hakea ammattilaisen asiantuntija-apua, kehottaa alastaan innostunut nuorimies. Turvallisuusalalla toimivilta henkilöiltä vaaditaan tänä päivänä erityisesti sosiaalisia taitoja. Taustat, nuhteettomuus ja terveet asenteet on oltava kunnossa. Hyvästä fyysisestä kunnosta on pidettävä huolta. Jaakolla on mielessä myös jatko-opinnot, vaihtoehtoina mm. turvallisuusjohtajia kouluttava Espoon Leppävaaran Laurea-ammattikorkeakoulu, Polamk-poliisiammattikorkeakoulu Tampereella sekä Kuopion Pelastusopisto. Mutta ensin heinäkuussa alkava armeija! Sekin on suoritettava mahdollisimman hyvin ammatissa etenemisen kannalta. Veeran harrastuksiin myös partion kautta. Niissä merkeissä on tullut harjoiteltua luontoon ja retkeilyyn liittyviä taitoja ja viime vuosina myös ohjaajan tehtäviä. Vapaapäivien mansikkapaikka on mummola Ojanperällä. Sieltä ei ole pitkä matka Pirtinmetsän laavulle, jonne patikoidaan mielellään. Luonto on minulle tärkeä. Vuolijoki on ihana, pieni kylä, jossa on hyvä olla. Samanikäisiä nuoria ei paljon ole, mutta se paras, perhe ja suku, on lähellä. Isoon kaupunkiin en lähtisi. Kajaanissa en enää eksy. Onneksi olen oppinut suunnistustaitoja partiossa, nauraa Veera.

16 VUOLIJOKI 16 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro Paikallislehti kasvattaa juuria ja rakkautta kotiseutuun Päätoimittaja Tuula Keränen näkee Vuolijoen me-henkisenä, vireästi toimivana pitäjänä Vuolijoki-lehden päätoimittaja Tuula Keränen kertoo paikallislehtemme jatkavan ilmestymistään, vaikka hänen omat eläkepäivänsä ovat lähestymässä. Neljäänkymmeneenkolmeen työvuoteen on mahtunut myös vapaa-aikojen antoisat harrastukset, kirjallisuuden ja kansalaisopiston kurssien (autonkorjauksesta käsialatuntemukseen) suurkulutus, matkustelu koti- ja kaukomaissa, perennapenkkien hoito, Paltamon matkaoppaana toimiminen ja viimeisimpänä lintujen havainnointi. Laskutuksesta se alkoi Tuula Keränen o.s. Pyykkönen on alkuperäisiä paltamolaisia, syntynyt suunnilleen 62 vuotta sitten. Koulut hän kävi kotikylällä, meni ylioppilaskesänä alta kaksikymppisenä naimisiin, sai lapsen ja aloitti työt Osuuspankilla, kun anoppi tarjoutui lapsenhoitajaksi. Perhe kasvoi vielä toisella tyttärellä. Viiden pankkivuoden jälkeen hän opiskeli merkonomiksi Kajaanin kauppaopistossa. Lyhyt työsuhde kirjastoauton virkailijana jäi mukavaksi muistoksi innokkaalle lukijalle. Asiakkaat olivat aina niin tyytyväisiä ja ystävällisiä. Mikäpä siinä ollessa, kun sai tuottaa ilmaista iloa sivukylien ihmisille ja tarjota heille lukemista, naurahtaa Keränen. Koulutusta vastaava työtä apulaiskirjanpitäjän viransijaisena sain kunnasta. Työvoimatoimistollakin olin kaksi kuukautta, kunnes vuoden -80 alusta alkoi tuttavuus Väylä-lehden kanssa. Päätoimittaja ja kirjapainon omistaja Jorma Säde palkkasi minut laskutustöihin, avustajaksi sivujen valmistukseen ja puhelinvastaajaksi. Väylän lisäksi yrityksessä painettiin Vuolijoen, Puolangan ja Taivalkosken paikallislehtiä. Toimittajat työskentelivät omilla kylillään, sivujen valmistus ja painotyöt tehtiin Paltamossa, muistelee Tuula Keränen kirjapainouransa alkuaikoja. Nimiä, kuvia ja ääniä Vuolijoelta Monet nimet, lehtikuvien kasvot ja puhelinäänet ovat tulleet yli kolmenkymmenen vuoden aikana tutuiksi. Kalevi Tervonen, Pauli Ojakangas, Risto Karjalainen, Arto Laurikainen, Aino Rytkönen, Maila Tervonen, luettelee päätoimittaja. Jorma Järvisen hukkumisonnettomuus järkytti. Isoja uutisia olivat kaivoksen loppuminen, vaunutehtaan rakentaminen, Matias Keskisen Kekkos-patsaan kohtalo, Simulan lintutalo, Talaskangasaktivismi. Yleisönosastokirjoittelu kävi railakkaana 80-luvulla, kun kommentoitiin kiisteltyjen persoonien edesottamuksia. Päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä Jorma Säde möi kirjapainon nykyisille omistajille, Tuula Keräselle, Raimo Siposelle ja Aki Mustoselle Silloin perustettiin Paltamon Kirjapaino Ky. Vuolijoki-lehti tuli yrityksen omistukseen 1991 ja Väylä Päätoimittaja Tuula Keränen on vastannut vuodesta 1991 alkaen Vuolijoki-lehden sisällöstä. Viime vuosina yrityksen henkilökunta on vakiintunut kuudeksi. Paikallislehdessä kerromme entisen Vuolijoen kunnan kokoisen alueen ihmisistä ja tapahtumista. Valtakunnan ja maakunnan uutiset saadaan monelta muulta kanavalta, lähiasiat vain omasta lehdestä. Toimittajan teksteihin tai oikeinkirjoitukseen tarvitsee puuttua vain harvoin, mutta joskus otsikointi kaipaa myönteisempää ilmaisua. Etusivulle haluamme laittaa positiiviset uutiset. Ketään yksityistä henkilöä ei lehden sivuilla nolata, linjaa Keränen. Päätoimittaja-yksityisyrittäjän lukujärjestystä ei voi tehdä etukäteen eikä tunnin tarkkuudella. Asiakasrekisteri, kirjanpito, markkinointi, byrokratia, taloushallinto ja asiakaspalvelu vievät oman aikansa. Mitä tahansa voi tulla seuraavan puhelun mukana; tarjouksia, tilauksia, jutunaiheita, risuja tai ruusuja. Uskolliset tilaajat ja hyvät jutut Vuolijoki-lehden tilaajia on tällä hetkellä noin tuhat. Parhaista vuosista tilaajien määrä on pudonnut kolmella sadalla, samaan tahtiin kuin väki on vähentynyt. Kolmasosa lehdistä menee muualla asuville, entisille vuolijokisille. Kuntaliitoksen aikaan lehden kohtalo oli vaakalaudalla, jäihän suurin ilmoitusten maksaja pois kuvioista. Samaan aikaan myös yritysten ilmoittelu hiipui. Päätimme silti jatkaa. Jatkuuhan toiminta kylillä kuten ennenkin. Muutosvaiheessa paikallislehteä tarvitaan entistä enemmän, ajattelimme. Lehti on yksi paikallisidentiteetin luoja, joka kasvattaa juuria ja rakkautta omaan kotiseutuun. Ymmärryksen kotiseudun merkityksestä on paikallislehden tekijällä oltava selkäytimessä. Ilmoitustulojen vähentymisestä huolimatta lehti on pysynyt pystyssä. Kiitos uskollisille tilaajille ja mielenkiintoisille jutuille. Lehdelle on toimittajan kirjoittaman tekstin lisäksi tärkeää avustajien joukko ja heidän tuomansa näkökulmat; pakinat, piirrokset, runot, mielipiteet, kuvat ja kertomukset. Lukijoiden aktiivisuus kertoo mielenkiinnosta; juttuaiheet otetaan mielellään vastaan. Lehdessä kerrottiin, että... Vuolijoki-Otanmäki -alue kaikkine kylineen näyttäytyy minulle lehden välityksellä paikkakuntana, jossa pidetään omien puolta. Me-henkeä riittää ja monipuolista toimintaa järjestetään niin lapsille, nuorille kuin ikäihmisillekin. Yhdistystoiminta on vireää. Yritysten joukosta löytyy suuri Transtech ja menestyviä maa- ja metsätalousyrityksiä sekä eri alojen pienyrittäjiä. Vaikka omat eläkepäivät alkavat lähitulevaisuudessa, olen tyytyväinen, että lehti voi hyvin ja sen ilmestyminen torstaipäivän, tällä kertaa perjantain, iloksi jatkuu. Paperilehdelle, meidän mustavalkoiselle retroversiolle, on tilausta. Tuskinpa olen jatkossakaan ainoa, joka haluaa lukea paperille painettua lehteä tai kirjaa. mv Otanmäen koulun seitsemäs luokka opetteli kameran käyttöä Lassi Huuskon Pisara-valokuvauskurssilla viime syksynä. Kurssisadon parhaita klikkauksia olivat mm. Anni Karjalaisen Pisarakehto, Julia Lappalaisen Etanakatsomo ja Milla Ahonpään Kanervankukat.

17 Nro VUOLIJOKI Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 17 Vuolijoen esikoululaisille jaettiin todistukset ja kesäkukat. Reippaat koululaisenalut lauloivat Henna-ohjaajan säestyksellä. Päiväkotien perheliikuntatapahtumissa lähes sata osallistujaa Vuolijoen päiväkodissa järjestettiin viime viikon tiistaina perheliikuntatapahtuma liittyen Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa käynnissä olevaan Liikkuen kasvava lapsi -hankkeeseen. Tässä hankkeessa on mukana myös Kajaanin ammattikorkeakoulu. Otanmäessä vastaava tapahtuma järjestettiin keskiviikkona. Otanmäen päiväkodin johtaja Virve Rissanen kertoi, että Vuolijoen alueella vanhemmat harrastavat liikuntaa lasten kanssa jo nykyisellään kiitettävästi. Vanhemmat liikkuvat lasten kanssa kävellen, pyöräilen ja käyden maauimalassa. Lisäksi lasten kanssa käydään marjassa ja metsästämässäkin. Vuolijoen päiväkodin johtaja Anita Karjalainen toteaa kahden tunnin päivittäisen liikuntasuosituksen olevan erittäin hyvä ohje. Päiväkodilla liikunta on tärkeä osa toimintaa. Meillä on hyvä tilanne, kun olemme saaneet koululta Vuolijoki-salin käyttöömme neljänä aamuna viikossa. Hiihto- ja päiväkodin kahdestakymmenestäviidestä lapsesta seitsemäntoista, heidän sisaruksiaan, vanhempia ja isovanhempia, yhteensä kuusikymmentä henkilöä. Lasten laulut Henna-ohjaajan säestämänä sekä esikoululaisten ja henkilökunnan kukitus kuuluivat mukavaan ohjelmaan. Liikuntarasteilla hauskinta näytti olevan leikkivarjon ja paperipopcornien lennätys, vesiesterata ja lakanan mutkassa kiikkuminen. Liikkumisen ilo tarttui vanhempienkin takkiin. Lopuksi nautittiin mehutarjoilusta. Otanmäen päiväkodissa vanhempien ja lasten liikuntatapahtuma järjestettiin Liikuntaa liikkeellä -teemalla. Päiväkodin piha-alueelle oli päiväkodin liikuntavastaavan Eila Kuvaja- Romppaisen johdolla rakennettu seitsemän rastia käsittävä rata, jonka lapset vanhempien kanssa kiersivät illan aikana. Mukana oli muun muassa tarkkuusjalkapalloa ja tarkkuusheittelyä, taitoajelua kottikärryillä, tasapainottelua, estehyppelyä ja keihäänheittoa. Illan lopuksi Leikkivarjon sateenkaarivärit ja paperiset popcornit lensivät korkealle. Varjon alle päästiin piiloonkin. Vuolijoen päiväkodilla liikuntatapahtuma oli samalla kevätjuhla. Yhdellä rastilla lapset pääsivät esteratsastamaan hevosella. osallistujille oli tarjolla suolaista nakeista ja lihapullista tehtyjen cocktailpalojen muodossa. Liikkeessä oli kolmekymmentä lasta ja aikuista. Toista vuotta käynnissä olevassa Liikkuen kasvava lapsi -hankkeessa on keskeisenä tavoitteena tukea varhaiskasvatusikäisten lasten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla sekä ohjata heitä kohti liikunnallisia elämäntapoja. Hankkeen koordinaattorina on Kaisa Mustonen Kajaanin kaupungin sivistyspalvelusta. Teksti ja kuvat Asko Kurki Liikuntatapahtuman aluksi päiväkodin johtaja Virve Rissanen selvitti illan ohjelmaa ja kiitti vanhempia heidän aktiivisuudestaan tapahtuman suhteen. Ennen rasteille lähtöä iloiset lapset pääsivät vanhempien pitämän varjon alle. luistelumahdollisuudet ovat myös hyvät. Leikkipuisto on käytössämme hyvän sään aikana ja päiväkodin pihallakin liikutaan, vaikkei se ole kovin iso eikä monipuolisesti varusteltu, toteaa Karjalainen. Vuolijoella perheliikuntatapahtuma oli samalla päiväkodin kevätjuhla. Paikalla oli Tarkkuusheittorastilla piti sattua liukureihin, jotka heiluivat tuulessa.

18 VUOLIJOKI 18 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro Erittäin haitallinen vieraslaji, espanjansiruetana, leviää kohti pohjoista Ostotaimien juuripaakut kannattaa tarkistaa ennen istutusta Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä Irma Lampinen Kuusirannalta soitteli yllättävästä löydöstään, espanjansiruetanan munista taimipaakun ympärillä. Tarkoitus oli istuttaa muutama päivä sitten keskikaupungin taimimyymälästä ostetut monivuotiset humalantaimet aitan seinustalle. Mullan seasta erottui selvästi pienet keltaiset etananmunat. Tarkistus taimipurkin kyljestä kertoi kasvien alkuperäksi NL eli Alankomaat. Espanjansiruetana on luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi, joka voi aiheuttaa suuria tuhoja puutarhassa. Kymmensenttiselle etanalle kelpaavat kasvien lehdet, kukat, sipulit ja kuolleet lajitoverit, jonka mukaan sen toinen nimikin on tappajaetana. Sillä ei ole täällä luontaisia vastustajia, jotka pitäisivät sen kurissa. Pakkanen kyllä tappaa aikuiset yksilöt, mutta munat ovat talvehtimiskykyisiä. Kanta lähtee kasvuun yhdestäkin munasta. Lampinen oli törmännyt espanjansiruetanoihin asuessaan Ruotsissa, jossa niitä vastaan käytiin kova kamppailu ennenkuin ne hävisivät puutarhasta. Maan kuorinta, risukasojen polttaminen, kalkitus, koivutisleen levitys ovat keinoja, joilla tuholaisen valloitusyrityksiä voi hillitä. Kannattaa siis tarkistaa ostotaimien juurukset suurennuslasin kanssa ennen istutusta. mv Humalantaimien juurissa muhi epämiellyttävä yllätys, erittäin haitallisen espanjansiruetanan munat. Terveysasemien vastaanottotoiminnan kesäajan muutokset: Vuolijoki ja Lehtikangas Vastaanottotoiminta on suljettu ajalla Kajaanin pääterveysasema (Satamakatu 2 A) Vastaanottotoiminta on supistettua ajalla Päivystävän sairaanhoitajan puhelinohjaus, neuvonta ja ajanvaraus p Kansanterveyshoitajien puhelinohjaus ja -neuvonta sekä ajanvaraus (mm. injektiot, haavanhoidot, ompeleiden poistot) p , ja Kesän aikana kansanterveyshoitajilla ei ole normaalia kansanterveyshoitajan vastaanottotoimintaa (vuosikontrolleja). Potilastoimisto p ma-to 8-14, pe 8-13 Hoitotarvikejakelu Vuolijoen terveysaseman hoitotarvikejakelu suljettu Kajaanin pääterveysaseman hoitotarvikejakelu suljettu , kiireelliset hoitotarvikejakeluasiat hoidetaan Kajaanin pääterveysaseman potilastoimistosta ma to klo 8 12 p Laboratorio Kainuun keskussairaala: alkaen laboratorion näytteenotto on avoinna ma to klo ja pe klo Kajaanin terveyskeskussairaalan osastojen näytteenotto ma pe klo Vuodeosastokierto ja INR-näytteenotto kerran viikossa Vuolijoella ajalla ti klo: Ajanvaraus näytteenottoon: Työkeskus suljettu Kajaanin työvoimapalvelukeskus (Lönnrotinkatu 5 B) suljettu Muistineuvola ja Muistipkl suljettu Tehostettu kotihoito Kajaanissa toimii supistetusti Palveluohjaus ja ostopalvelut vastuualue suljettu Ikäihmisten neuvontapiste suljettu kesä-elokuun välisen ajan. Reseptien uusiminen Kiireelliset reseptien uusinnat Omasoten omasote.kainuu.fi, apteekin tai Kajaanin pääterveysaseman kautta (Satamakatu 2 A, puh: ) Sairaanhoitajan ympärivuorokautinen puhelinneuvonta p Terveysaseman ollessa suljettuna päivystys Kainuun keskussairaalassa Sotkamontie 13, Kajaani, p VUA:n rautaromukeräys Ojanperällä Vuolijoen Urheiluampujat järjestävät jo kolmannen kerran rautaromun keräyksen toimintansa tukemiseksi. Romurahoilla tuetaan yhdistyksen nuorisotoimintaa. Ensi maanantaina romukontti ilmestyy Ojanperän entisen kaupan päätyyn, Ekokympin aluekeräyspisteen lähelle, osoite Vaalantie Keräys jatkuu saakka. Konttiin voi tuoda pientä ja suurta rautaromua, ei kuitenkaan kodinkoneita, joiden oikea osoite on Entrinki. Ongelmajätteitä ja sähköelektroniikkaa ei myöskään tähän pisteeseen kipata. Romujen tuojia pyydetään täyttämään kontti järjestyksessä, takareunasta lähtien ja muutenkin noudattamaan siisteyttä alueella. Suuremmat rautaromuerät voidaan hakea kotoa. Noutoapua voi tiedustella Jukka Leinoselta numerosta Tarkemmat yhteystiedot ja aukioloajat MAANSIIRTO P ja H OULUJÄRVI Puh

19 Nro VUOLIJOKI Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Akkalupaa hakemassa... Kesän ensimmäinen rippikoululeiri alkoi maanantaina seurakunnan leirikeskuksessa Männistössä. Tälle leirille osallistuu 18 rippikoululaisen lisäksi kuusi isoista, yksi apuohjaaja ja leirin johtajina pastori Merja Simula sekä kesäkanttori Raili Tervonen. Kahdeksan päivää kestävän leirin jälkeen rippikoululaisten tulisi osata Isä meidän rukous, uskontunnustus, Herran siunaus, käskyt, kaste ja lähetyskäskys sekä pienoisevankeliumi. Nimipäivät Pe 5.6. Maailman ympäristöpäivä, Sulevi La 6.6. Kustaa, Kyösti Su 7.6. Suvi, Roope, Robert Ma 8.6. Salomon Ti 9.6. Ensio Ke Seppo Aurinko nousee Otanmäen korkeudella tänään klo 2.59 ja laskee klo Palveluhakemisto Palveluhakemisto Palveluhakemisto autokorjaamoja ja konehuoltoa HATVAN HALLI AY HENKILÖAUTOJEN HUOLLOT PAKOKAASUMITTAUKSET VARAOSAMYYNTI puh , kopiointipalveluja sähkö- ja lvi-palvelut takseja sähköpalvelut KAINUUN SÄHKÖTYÖT OY myös pienet sähkötyöt edullisesti ilmainen kustannusarvio Puh kiinteistöpalveluja Kiinteistö Oy Vuolijoen Kunnantalo majoitus kahden ja yhden hengen huoneissa (minikeittiö) kokoustilat max 100 henkilöä tilaisuuksiin mahdollista varata myös kahvi-voileipätarjoilu sauna-takkahuone toimistotiloja (nopeat nettiyhteydet) eri kokoisia varastotiloja Kunnantalon katutasossa palvelee Armi Juntusen Parturi-Kampaamo Tukkamesta Tiedustelut, tilojen vuokraus sekä ajanvaraukset hierojalle ja jalkahoitajalle Armi Juntunen p tai Lisätietoa myös sekä Pekka Hiltunen p ja Veikko Haataja p hautaustoimistoja Juhlapalvelu Runokki Kukat ja lahjatavarat Pitopalvelu Kajaanintie 1, Vuolijoki P , Pääsky kukka- ja hautauspalvelu Kauppakatu 29 Kajaani p majoituspalveluja Pieniä suuria ympäristötekoja Jäteastioiden ja kaivojen tyhjennykset Astioiden myynti ja vuokraus Viemärien avaus, pesu ja kuvaus Kuivaimuri purun, hiekan ym. poistoon Arkistojen tuhoaminen Keräyspaperin nouto ja vastaanotto Puh , Varaukset puh kirjapainoja LVI-TYÖ M. HAATAJA Rajamiehentie 7 B Kajaani Puh Toimittaja Maili Vanhala p Sairaalatie 8, Paltamo Puh. (08) Sähköposti: Puolueista riippumaton Vuolijoen alueen paikallislehti. Päätoimittaja: Tuula Keränen sähköposti: Osoite: Sairaalatie 8, Paltamo Toimitukselliset, ilmoitus- ja tilausasiat: puh , fax Toimittaja Maili Vanhala p Julkaisija: Paltamon Kirjapaino Ky Sairaalatie PALTAMO puh , fax sähköposti: Painopaikka: Lehtisepät Pieksämäki, 2015 Ilmoitushinnat alk.: Etusivu... 1,52 /pmm Sisäsivu... 1,33 /pmm Takasivu... 1,42 /pmm Hinta sisältää alv:n. Pienlaskutuslisä alle 25 euron ilmoituksesta 6,51 Ilmoitusten jättöajat: Ilmoitukset on toimitettava tiistaihin klo mennessä. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitus on virheellinen tai sitä ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Tilaushinnat: Kestotilaus...64,50 Ruotsiin...87,50 Vuositilaus...67,00 Ruotsiin...87,50 Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Tilaukset voi tehdä sähköpostilla: Vuolijoki-lehden toimitus Tynnyrikankaantie 3, avoinna ma klo 10 17, pe Lehden postilaatikko on Otanmäessä Keisarin Kievarissa. Siihen voi jättää Vuolijoki-lehteen tulevaa postia. Laatikko tyhjennetään viimeisen kerran lehden ilmestymistä edeltävänä tiistaina klo

20 VUOLIJOKI 20 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro KESÄJUMPPAA! Jumpataan yhdessä Kimppajumppa alkaen 8.6. maanantai klo keskiviikko klo perjantai klo Sisältäen mm. kahvakuulaa, gymstick, keppijumppaa Maauimalan ympäristössä (sateen sattuessa sisällä). Maksuton! Ohjaaja Juho Pyrrö. Järjestää: Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioni ry Kesätoimintaa lapsille! alkaen UIMAKOULUT 7 12-vuotiaille, hinta 45 (sisaralennus 5 ), enintään 10 lasta/ryhmä! Uimakoulu 1 ma 8.6. to Ryhmä 1 klo (ei uimataitoa) Ryhmä 2 klo (uimataito/iso allas) Uimakoulu 2 ma to Ryhmä 1 klo (ei uimataitoa) Ryhmä 2 klo (uimataito/iso allas) Sitovat ilmoittautumiset to 4.6. mennessä puh /Urheilutalo! Ohjaajina Juho Pyrrö ja Elli Pyrrö LIIKUNTAKERHOT alkaen ti 9.6. tiistaisin klo Otanmäen urheilukenttä torstaisin klo Vuolijoki monitoimikenttä Ohjaajana Juho Pyrrö Järjestää: Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioni ry Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ Oulun ja Kainuun talousalueella Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut Meiltä myös romutustodistukset Nykyaikainen virallinen metallikeräysterminaali UTACON OY Varastotie 9, Utajärvi Puh , HATVAN HALLI AY puh , HENKILÖAUTOJEN HUOLLOT PAKOKAASUMITTAUKSET VARAOSAMYYNTI Välitämme verkkomerkkejä Vuolijoen yhdistyksen kesäteatteriretki Kuopioon torstaina Solistina Olavi Virta -esitykseen. Lähtö klo 9 Kk.ltä. Ruokailu Puijon majalla ja tutustuminen Kuopion torielämään ennen teatteriesitystä, mikä alkaa klo 15. Matka hinta 60 sisältäen matkan, ruokailun Puijon majalla ja teatterilipun. Sitova ilmoittautuminen viimeistään Maija Karjalaiselle puh Myydään edullisesti RIVITALOKOLMIO Lastaajantiellä Otanmäessä tai Myytävänä Ford Mondeo vm -03 aj km, katsastettu huhtikuussa, hyvässä kunnossa, siisti Puh Ravintola KUKSA Otanmäki Avoinna tiistai torstai perjantai lauantai sunnuntai maanantai suljettu PITOPALVELUA KOKOUSTILAT HUONEITA VUOKRATTAVANA Puh. Janne Minna Hyvää kesää kaikille Vuolijoki-lehden lukijoille! LUONNOS NÄHTÄVILLÄ Asemakaavan muutos: Otanmäki keskustan kulttuuriympäristö Tavoite on muuttaa kaavamerkinnät vastaamaan maanomistusrajoja sekä suojella valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät rakennuskohteet. Asemakaavamuutoksella tarkistetaan toteutumattomien alueiden käyttötarkoituksia ja ajantasaistetaan vanhentuneet kaavamerkinnät ja -määräykset. Kaavaluonnos on nähtävänä kaupungintalon Infossa, Pohjolankatu 13, pääkirjaston lukusalissa, Seminaarinkatu 15, Otanmäen kirjastossa, ja internetissä (www.kajaani.fi > ajankohtaista > kaavahankkeet > asemakaavat). Suullisia ja kirjallisia mielipiteitä voi esittää kaavoituksen valmisteluvaiheessa (MRA 30 ). Kaavoitusmenettely on kuvattu kaavoituskatsauksessa (www.kajaani.fi > ajankohtaista > kaavahankkeet > kaavoituskatsaus). Lisätietoja kaavasuunnittelija Riitta Korhonen p Kajaanin kaupunki, ympäristötekninen toimiala PL 133, Kajaani, käyntiosoite Pohjolankatu 13 KEISARIN KIEVARI puh. (08) * Automaatista 24h * Edullinen tankkauspaikka * Kahvio * Hyvä ruokapaikka * Elintarvikkeet * Kokoustilat * Oluet, siiderit * Grillipalvelut * Pizzat suoraan uunista * Alkon tilauspalvelu * Matkahuoltoasiamies Avoinna: ma pe 7 18, la su Tervetuloa viihtymään! Vuorimiehentie 2, Otanmäki Runokki-Puoti Vuolijoella palvelee! * Kukat * Lahjatavarat * Juhlapalvelut * KAHVIO * Kaivinkonepalvelut * Vuolijoki-Manamansalon kalastuskunnan verkkomerkit * matkahuoltopalvelut ja ALKO:n tilauspalvelut Tervetuloa läheltä ja kaukaa, ostoksille tutustumaan kahville! ma pe klo 9 17, la klo Juhlapalvelu Runokki Kajaanintie 1, VUOLIJOKI puh , Vuolijoen Vanhustenkotiyhdistys ry puh Vuoljoentie 4 A, Vuolijoki Metsäkonetyö Lappalainen AHON KAUPPA VUOTTOLAHTI Palvelee ma pe klo la klo Puh tai

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 JUMALANPALVELUKSET Su 30.11.2014 klo 10 Adventin messu Lammin kirkossa klo 18 Adventtihartaus Evolla Pitkäniemenjärven Tuulenpesällä (opastus Evokeskukselta)

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 2 JUMALAN- PALVELUKSET JUMALANPALVELUKSET su 29.11. klo 10 klo 18 su 6.12. klo 11 su 13.12. klo 10 su 20.12. klo 10 to 24.12. klo 14 klo 15.30 klo 16.30 pe

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Riistaveden alueseurakunta

Riistaveden alueseurakunta Riistaveden alueseurakunta Kesä 2016 Toukokuu Su 1.5, klo 10, Rukouskirkko, Kirkko. Marjaana Mäkinen ja Riikka Tuura. To 5.5, klo 10, Helatorstain Messu, Kirkko. Viitakko 2-rippikoulun kirkkokäynti, Pystykahvit.

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävillä kirkkoherranvirastossa neljätoista päivää to. 22.9.2011alkaen.

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävillä kirkkoherranvirastossa neljätoista päivää to. 22.9.2011alkaen. Seurakuntaneuvosto 20.9. klo 18.00- Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen sihteerin valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 5. Pöytäkirjan

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Lähidemokratia Suomessa

Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratiaseminaari 31.10.2013 Kivennavan Matkailukartano, Muuruvesi Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminnan teemaryhmä

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain

Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain MIEHET Kajaanin Kipinä: Henri Väyrynen KajKi 1991 : 10,92 +1,5 Kajaani 27.7. Pituus: 7,74 +1,3 Lappeenranta 4.6. 7,53 +0,8 Lahti 15.6.

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Oulun kaupungin vanhusneuvoston kokous 1/2013

Oulun kaupungin vanhusneuvoston kokous 1/2013 Pöytäkirja 1/2013 1(5) Oulun kaupungin vanhusneuvoston kokous 1/2013 Aika: ke 27.3.2013 klo 13.00 16.00 Paikka: Kaupungintalo, Oulu, Kirkkokatu 2a, kokoushuone 120 Läsnä: Antero Juntunen, puheenjohtaja

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

KAINUUN YLEISURHEILU VUODEN 2013 TILASTOT (vain yu-passin omaavat urheilijat)

KAINUUN YLEISURHEILU VUODEN 2013 TILASTOT (vain yu-passin omaavat urheilijat) KAINUUN YLEISURHEILU VUODEN 2013 TILASTOT (vain yu-passin omaavat urheilijat) NAISET 100 m 12,55-1,5 Kotka 29.8. 12,42 +2,9 Espoo 2.6. 100m aj 13,50 +0,3 Jyväskylä 28,5, 13,64-1,8 Regensburg, GER 8.6.

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Torstaina 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

Torstaina 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä TOIMINTAOHJELMA 1.6.-7.6.2015 PALVELUKESKUS AVOINNA; MA-TO 7.30-15.00, PE 7.30-15.00 ja LA 7.30-12.00 PALVELUKESKUS SIIRTYY KESÄAIKAAN! SULJEMME 1.6.-30.8. MAANANTAISTA PERJANTAIHIN KLO 15.00. Maanantaina

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

43 39 VUODEN 2015 YHTEISVASTUUKERÄYKSEN SEURAKUN- NAN OMAN OSUUDEN KOHDENTAMINEN 44 41 SUURTEN ADVENTTIMYYJÄISTEN 2014 DIAKO- NIATUOTON KOHDENTAMINEN

43 39 VUODEN 2015 YHTEISVASTUUKERÄYKSEN SEURAKUN- NAN OMAN OSUUDEN KOHDENTAMINEN 44 41 SUURTEN ADVENTTIMYYJÄISTEN 2014 DIAKO- NIATUOTON KOHDENTAMINEN DIAKONIAJOHTOKUNTA 20.11.2014 Aika: Torstai 20.11.2014 klo 17.00 18.20 Tarjoilu klo 16.45 alkaen Paikka: Kirkonkulman sali, Kirkkotie 6 liite sivu 38 KOKOUKSEN AVAUS 40 38 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 Puistolan kirkko Tapulin seurakuntakoti PUISTOLAN KIRKKO Messut sunnuntaisin klo 10 17.1. 2.su.lopp. Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. Esko M. Laine, Sofia Tuomenvirta,

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas. Hallituksen kokous Aika: 27.11.2009 klo 18.00 Paikka: Yläneen kirjasto Läsnä: [x] Päivi Erävesi, [x] Arimo Helmisaari [ ] Timo Hämäläinen [x] Elisa Niittymaa [x] Pertti Peltola [x] Tiina Pihajoki [x] Heimo

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4 Vesilahden nuorisovaltuusto 1 Nuorisovaltuusto 25.09.2013 AIKA 25.09.2013 klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Semifinaalien käytännön järjestelyt. Sami Karjalainen

Semifinaalien käytännön järjestelyt. Sami Karjalainen Semifinaalien käytännön järjestelyt Sami Karjalainen Esittely Sami Karjalainen 36v, Kainuun ammattiopisto, Kajaani Sähkö- ja automaatioalan opettaja Insinööri ylempi amk, master of engineering Opettajana

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 2.2.2011 Helvi Walli, Ari Vaitiniemi, Henna Lempiäinen NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Toimikunnan toiminta-ajatus,

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 Puheenjohtajan palsta Hei kaikille venesjärveläisille ja lehden lukijoille. Nyt se ISOKESÄ vihdoin alkoi. Niin ainakin omat lapset sanoivat

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

VÄRT SI LÄN TAPAHTUMAKALENTERI MESSU VÄRTSILÄN KIRKOSSA

VÄRT SI LÄN TAPAHTUMAKALENTERI MESSU VÄRTSILÄN KIRKOSSA VÄRTSILÄN TAPAHTUMAKALENTERI VÄRT SI LÄN KYL ÄT IEDO T E t alvi 2013 /20 14 www. vart sila.f i Värtsilän kirkossa tapahtuu! 04.12. klo 18 Jouluaskartelu perheille seurakuntakodilla. 08.12. klo 17-19 Myyjäiset

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Lähidemokratian uudet mahdollisuudet KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

KOUVOLAN NUORISOVALTUUSTO Esityslista

KOUVOLAN NUORISOVALTUUSTO Esityslista KOUVOLAN NUORISOVALTUUSTO Esityslista Aika: Torstai 3.9.2015 kello 18.00 Paikka: Kouvolan kaupungintalon valtuustosali Torikatu 10, 45100 Kouvola Puheenjohtaja: Eveliina Komonen Sihteeri: Henna Rämä Läsnä:

Lisätiedot

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 22.4.2015 klo 18

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 22.4.2015 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 22.4.2015 klo 18 Tyrnävän kirkossa, käynti sakastin ovesta. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45.

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 07.05.2013 AIKA 7.5.2013 klo 14.15 PAIKKA Yläaste, Tukholma KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot