HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ"

Transkriptio

1 HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ Karhukuntien palvelustrategia 2008 K O U L U T U S P A L V E L U T Hyväksytty Karhukuntien neuvottelukunnassa sekä seudun kuntien valtuustoissa tammikuussa 2004.

2 SISÄLLYS 1. Johdanto 3 Lähtökohdat palvelustrategian laadinnalle 3 Seutuyhteistyön historia, nykytila ja tulevaisuus 4 Suurimmat haasteet kunnallisessa toimintaympäristössä 4 Karhukuntien yhteistyön tahtotila ja tavoitteet 5 2. Palveluyhteistyön johtamisnäkökulmat 7 Palvelutoiminnan johtamisnäkökulmat 7 Palvelustrategian keskeiset käsitteet 8 3. Karhukuntien palveluvisio Läpäisyperiaatteet seudullisessa palveluyhteistyössä 9 4. Toimialakohtainen palveluyhteistyö 10 Laajat yhteiset teemat 10 Koulutuspalvelut 11 Sosiaalipalvelut 18 Terveydenhuollon palvelut 25 Kulttuuripalvelut 32 Liikunta- ja nuorisopalvelut 39 Tekniset palvelut 46 Ympäristöpalvelut 54 Matkailupalvelut ja markkinointi 59 Elinkeinopolitiikka 65 Asumispalvelut 72 Taloushallinnon ja tietohallinnon palvelut Seuranta ja ajantasaistaminen 89 Strategia ohjaus- ja seurantajärjestelmänä 89 Liite: Strategian laadinta- ja hyväksymisprosessi 91 2

3 1. Johdanto Hyvinvointia yhteistyöllä Karhukuntien palvelustrategia keskittyy kunnallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Sen tarkoituksena on toimia seudullisen palveluyhteistyön johdonmukaisena ohjaus- ja seurantajärjestelmänä. Samalla strategian tarkoituksena on jatkuvasti kiinnittää huomiota palvelutarjontaan ja rakenteeseen, tuoda esiin palveluihin liittyviä muutostarpeita ja varmistaa tarvittavien uudistusten toteuttaminen. Strategia ei itse tee mitään, vaan ihmiset tekevät. Ihmiset omaksuvat ja sisäistävät strategian mukaisen ajattelu- ja toimintamallin. Strategia ohjaa meitä jokapäiväisissä askareissamme kulkemaan kohti haluamaamme tulevaisuutta. Hyvinvointia yhteistyöllä on looginen jatko Karhukuntien seudullisen yhteistoiminnan hyvin alkaneella tiellä. Seudullinen kuntayhteistyö voidaan jakaa 1) palveluyhteistyöhön, 2) kehittämisyhteistyöhön sekä 3) strategisen tason koordinointiin ja edunvalvontaan. Tämä strategia ohjaa erityisesti Karhukuntien palveluyhteistyötä. Koska elinkeinopolitiikka on kuitenkin mukana yhtenä laajana kunnallisena osa-alueena, myös kehittämisyhteistyö sisältyy suurelta osin palvelustrategiaan. Hyväksyessään Hyvinvointia yhteistyöllä Karhukuntien palvelustrategian Porin seudun kunnat ovat sitoutuneet valitsemaansa suuntaan, joka on tiivistyvä yhteistyö sekä palvelu- että kehittämistoiminnassa. Karhukunnat näkevät yhteistyön merkittävänä strategisen tason valintana. Palvelustrategia muodostaa samalla johtamis- ja koordinaatiokehikon seututasolla. Yksittäisiin toimenpiteisiin sitoudutaan kunnissa erikseen toimenpidekohtaisesti. Palvelustrategian toteuttamisessa kuntien itsenäinen päätöksenteko on ensisijaista. Kunnalliseen toimintaympäristöön ja palvelutuotantoon vaikuttavat haasteet nähdään niin suurina, että on saatava paljon aikaan lyhyessä ajassa. Tästä johtuen palvelustrategian ensimmäisellä kierroksella (laadintavaiheessa vuonna 2003) aikajänne päätettiin ulottaa varsin lähelle, vuoteen Lähtökohdat palvelustrategian laadinnalle Palvelustrategian laadinnan käynnistämiseen vaikuttivat erityisesti seuraavat syyt: - Nähtiin tarve lisätä ja johdonmukaistaa seudullista yhteistoimintaa siten, että keskitytään entistä enemmän seutusopimuksen mukaiseen konkreettiseen palveluyhteistyöhön. - Tunnistettiin palvelutuotantoon vaikuttavat suuret haasteet kunnallisessa toimintaympäristössä. - Tiedostettiin palveluiden saatavuuden ja laadun merkitys osana kaupunkiseudun kilpailukykyä. Karhukunnat tekivät selkeän strategisen valinnan: palvelujen saatavuutta ja laatua päätettiin parantaa ensisijaisesti kehittämällä kuntien keskinäistä yhteistyötä palvelutuotannossa ja palvelujen järjestämisessä. 3

4 Seutuyhteistyön historia, nykytila ja tulevaisuus Porin seutu Karhukunnat muodostaa asukkaan ja yrityksen yhtenäisen työssäkäynti- ja talousalueen. Vuonna 2004 seutu kasvaa neljällä kunnalla Huittinen, Kokemäki, Merikarvia ja Vampula jolloin uudistuneen seudun väkiluku on asukasta. Porin seutuun mukaan tulevat kunnat kytketään strategiaan toimenpidekohtaisesti kehitettävien palveluyhteistyöryhmien kautta vuoden 2004 aikana. Porin seutu on Satakunnan veturin roolissaan tehnyt seudullista yhteistyötä jo pitkään. Laajaalaiselle ja kestävälle pohjalle yhteistyö organisoitiin 1999 lopussa solmitun seutusopimuksen myötä. Myös poliittinen päätöksenteko on kytketty mukaan. Kolmiportainen organisaatio kattaa poliittisen ohjauksen, toimeenpanon ja hallinnonalakohtaiset va lmistelutyöryhmät. Seutuyhteistyön piirissä toimii valmistelevien virkamiestyöryhmien lisäksi merkittävä määrä luottamushenkilöitä ja yhteistyöorganisaatioiden edustajia. Yhteistyön piirissä on koko kunnallinen toiminta. Maakunnallisella tasolla palveluyhteistyön järjestämisessä on hahmotettavissa neljä palveluyhteistyöryhmää, joista kaksi tullee sijaitsemaan laajentuneen Karhukuntien alueella. Toisen palveluyhteistyöryhmän muodostavat Pori lähikuntineen ja toisen palveluyhteistyöryhmän perusta rakentuu Huittinen-Kokemäki kuntaparin ympärille. Harjavallan osalta yhteistyön suunta tarkentuu lähitulevaisuudessa. Konkreettisella tasolla palveluyhteistyöryhmistä ja kunkin ryhmän piirissä olevasta palveluyhteistyöstä käynnistetään valmistelu vuoden 2004 kuluessa. Tulevaisuuden yhteistyötä lisättäessä etsitään järkevin ja mielekkäin rakenne. Olemassa olevia toimivia ratkaisuja ei pureta, vaan niitä täydennetään uusilla käytännöillä. Täten muodostetaan toimiva ja sopivasti joustava kokonaisuus. Kuntayhteistyö tulee lisääntymään palveluyhteistyön kautta. Kuntayhteistyö on kuitenkin vain yksi kumppanuusmalli. Kuntayhteistyön rinnalle nousee tulevaisuudessa entistä vahvemmin myös muiden toimijoiden (muut seudut ja alueet, kolmas sektori, elinkeinoelämä, kehittäjäorganisaatiot, oppilaitokset ja alueviranomaiset) kanssa tehtävä yhteistyö. Seudullisessa kuntayhteistyössä tulevaisuuden haasteita aluekehityksen ja vetovoimaisuuden kannalta ovat laadukkaiden palveluiden lisäksi mm. turvallisuus, työllisyys sekä kilpailukykyyn vaikuttavat asiat. Suurimmat haasteet kunnallisessa toimintaympäristössä Perus- ja hyvinvointipalvelut ovat olleet Suomessa perinteisesti pääasiassa kuntien tuottamia ja verovaroin kustannettuja. Nykyiset ja tulossa olevat haasteet luovat muutospaineita kunnalliselle palvelutuotannolle. On selvää, että jatkossa tarvitaan myös uusia tapoja ja toimintamalleja järjestää kuntalaisten ja yritysten tarvitsemat palvelut. Nähtävissä on ainakin seuraavat suuret haasteet, joihin kuntien tulee reagoida: Väestön palvelutarpeet muuttuvat Väestön ikääntyminen ja vaatimustason nousu muuttavat ihmisten palvelutarpeita, jolloin kuntien huoltosuhde heikkenee ja erityisesti terveyden- ja vanhustenhuolto sekä esimerkiksi päivähoito- ja koulupalvelut ovat entistä haasteellisemman tehtävän edessä. 4

5 Kunta-alan työvoima vähenee Samanaikaisesti väestön ikääntyessä kunta-alan työvoima vähenee merkittävästi lähinnä työntekijöiden eläkkeelle siirtymisestä johtuen. Kuntia uhkaa yhä paheneva pula osaavasta työvoimasta. Kunnallistalouden kehitysnäkymät Heikentyvä kuntatalous asettaa reunaehtoja nyt ja tulevaisuudessa. Kuntien ja valtion välinen suhde on edelleen muuttumassa siihen suuntaan, että palvelujen järjestäminen jää yhä enemmän kuntien vastuulle. Palvelumarkkinat kehittyvät Palvelumarkkinat ovat muuttumassa siten, että yhä enenevissä määrin erilaisia hyvinvointi- ja muita palveluita tuottavat yksityiset yritykset sekä yhdistykset ja järjestöt (ns. kolmas sektori). Tällainen kehitys tarkoittaa kuntalaisten kannalta sitä, että palvelujen tarjonta kasvaa ja vaihtoehdot lisääntyvät. Palvelujen tuottajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota palvelutuotannon laatuun, tehokkuuteen ja kokonaistaloudellisuuteen. Samalla lisääntyy kilpailu asiakkaista ja osaavasta palvelualojen työvoimasta. Tästä johtuen kunnat keskittyvät aiempaa enemmän kehittämään kilpailukykyään ja vetovoimaansa osaavan työvoiman houkuttelussa. Karhukuntien yhteistyön tahtotila ja tavoitteet Seudullisen yhteistyön tahtotila ja tavoitteet pohjautuvat vuonna 1999 laadittuun seutusopimukseen sekä vuonna 2000 laadittuun seutustrategiaan. Seudullista yhteistyötä tehdään Karhukunnissa: - kaikkien kuntien kesken, - siten, että kaikki kunnat eivät ole mukana sekä - seuturajat ylittävillä kokoonpanoilla. Yhteistyön tahtotila Porin kaupunkiseutu muodostuu elinvoimaisista kunnista, jotka joko itse tai yhteistyössä tuottavat tai järjestävät laadultaan sekä kustannuksiltaan vertailun kestävät palvelut asukkailleen ja siellä toimiville yhteisöille. Kuntalaiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa palveluihin hyvinä. Porin kaupunkiseutu on vireä ja osaava seutukunta, jota arvostamme kotiseutuna. Seutu nähdään monipuolisena, omaleimaisena ja tasokkaana matkailun, kulttuurin ja vapaa-ajan vieton alueena. Porin kaupunkiseutu on valtakunnallisesti kilpailukykyinen ja vetovoimainen alue, jonka omaa kehittämistyötä tukee aktiivinen edunvalvontatoiminta. Yhteistyön tavoitteet - Tavoitellaan palveluiden taloudellisempaa ja tehokkaampaa tuottamista sekä nykyistä parempaa vaikuttavuutta. Tavoitteena on pitää palvelut kattavina, edullisina ja laadukkaina sekä turvata niiden saatavuus. - Vahvistetaan palveluja seudulla kuntalaisille, yrityksille ja muille yhteisöille. 5

6 - Tuotetaan taloudellista ja/tai toiminnallista etua kunna lle. - Edistetään hyvää työnjakoa kuntien välillä. - Lisätään kuntien hallinnonalakohtaista vuorovaikutusta. Sopimuksessa todetaan myös, että sopimusosapuolet huomioivat omissa kehittämishankkeissaan ja palvelutuotantoa järjestäessään seutuyhteistyön tarjoaman vaihtoehdon. Seutuyhteistyön tavoitteena ei ole edistää, lykätä tai torjua kuntaliitoksia. Seutuyhteistyön lähtökohtana on koota seudun kuntien voimavaroja, varmistaa palvelutuotannon saatavuus, laadukkuus ja taloudellisuus sekä edistää toimijoiden vuorovaikutusta ja asukkaiden osallisuutta. Uusi aluekehityslaki sisältää uudenlaisen neuvottelumenettelymallin, joka korostaa seutukuntien roolia aluekehityksen edunvalvonnassa ja koordinoinnissa. 6

7 2. Palveluyhteistyön johtamisnäkökulmat Hyvinvointia yhteistyöllä Karhukuntien palvelustrategia laadittiin Balanced Scorecard (BSC) menetelmän mukaisesti. Eri palvelutoimialoja on siten tarkasteltu moniulotteisesti ottaen huomioon erilaiset näkökulmat. Seuraavassa esitellään valitut palvelutoiminnan johtamisnäkökulmat sekä muut palvelustrategiassa käytetyt keskeiset käsitteet. Palvelutoiminnan johtamisnäkökulmat Hyvinvointia yhteistyöllä Karhukuntien palvelustrategiassa kunnallista palvelutoimintaa tarkastellaan, kehitetään ja johdetaan tiettyjen näkökulmien kautta. Näkökulmien avulla jäsennetään visioita ja kriittisiä menestystekijöitä sekä tehdään niistä helpommin johdettavia. BSC-menetelmän mukaisesti niitä kutsutaan johtamisnäkökulmiksi, joita tässä yhteydessä ovat vaikuttavuus, uudistuminen, rakenteet ja prosessit sekä resurssit. Vaikuttavuus Vaikuttavuustavoitteet tarkoittavat perimmäisiä tavoitteita ja tuloksia, joita kunnat pyrkivät saamaan aikaan niitä asioita, jotka näkyvät kehitysvaikutuksina, muutoksina, palveluina ja tuotteina. Vaikuttavuustuloksia, erityisesti palveluita ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, kunnilta odottavat kuntalaiset ja elinkeinoelämä asiakkaina ja veronmaksajina sekä valtiovalta lainsäätäjänä, viranomaistoiminnan ohjaajana ja kansallisen kilpailukyvyn kehittäjänä. Uudistuminen Uudistumisnäkökulma tarkoittaa kuntien ja niiden henkilöstön kykyä irrottautua vanhoista toimintatavoista ja toimia uudella tavalla siten, että käytettävissä ja ennustettavissa olevilla resursseilla kyetään saavuttamaan vaikuttavuustavoitteet. Rakenteet ja prosessit Prosessinäkökulma tarkoittaa kuntien oman toiminnan suorituskykyä, tehokkuutta ja toimivuutta. Mitkä ovat ne tärkeimmät prosessit, joilla päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa. Resurssit Resursseilla tarkoitetaan inhimillisiä, aineellisia, taloudellisia ym. voimavaroja. Millaisella resurssien käytöllä, kohdentamisella ja hankkimisella kunnat sekä niiden henkilöstö varmistavat vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisen? Edellä mainitut näkökulmat ovat sidoksissa toisiinsa. Tavoitteissa onnistuminen riippuu näkökulmien keskinäisen yhteyden ymmärtämisestä ja erityisesti niiden tasapainoisesta toteuttamisesta. Kuhunkin johtamisnäkökulmaan määritellään kriittiset menestystekijät (asiat, joissa meidän on ehdottomasti onnistuttava kulkeaksemme haluamaamme suuntaan). Kunnilta odotetaan erityisesti vaikuttavuustuloksia. Vaikuttavuustavoitteissa onnistuminen edellyttää onnistumista sisäisessä uudistumisessa, prosessien sujuvuudessa sekä resurssien mitoituksessa ja hallinnassa. 7

8 Palvelustrategian keskeiset käsitteet: Strategia Strategia kertoo, mitä me teemme johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti, että saavutamme haluamamme tulevaisuuden. Visio Visio kuvaa sellaista tulevaisuuden tilaa, jota tavoittelemme. Karhukuntien palveluvisio kuvaa Porin seudun haluttua tulevaisuutta kunnallisen palvelutoiminnan näkökulmasta. Toimialakohtaiset visiot kuvaavat haluttua tulevaisuutta kunkin toimialan palvelutarjonnan ja toiminnan näkökulmasta. Kriittiset menestystekijät Kriittiset menestystekijät ovat asioita, joissa meidän on ehdottomasti onnistuttava, jotta saavutamme haluamamme tulevaisuuden (eli vision mukaisen tavoitetilan). Kriittiset menestystekijät ovat strategisia valintoja ja samalla tärkeimpiä kehittämisen kohteita seuraavan kehitysvaiheen (vuosien ) aikana. Toimenpiteet Strategiset toimenpiteet konkretisoivat kriittisiä menestystekijöitä ja vastaavat kysymykseen millä varmistamme sen, että onnistumme valitussa kriittisessä menestystekijässä. Toimenpiteen strategisuus kuvastaa sitä, että pidämme kyseistä toimenpidettä erittäin tärkeänä, emmekä ilman sitä kulje kohti haluamaamme tulevaisuutta. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi projekteja, toimintaa kokoavia kehittämiskonsepteja, toimintatapojen uudistamista, rakenteellisia muutoksia tai mittareita. Toimenpiteet ovat samalla arviointikriteereitä; niiden tulee olla mitattavissa joko määrällisesti tai laadullisesti. Toimenpiteiden toteutumista seuraamalla tiedämme, etenemmekö vision suuntaan ja strategian mukaisesti. Tavoitetasot Jokaiselle toimenpiteelle on määritelty ainakin lyhyen aikavälin tavoitetaso. Tavoitetaso 2005 kertoo, mitä on tehty kussakin toimenpiteessä lyhyellä aikavälillä (mitä on saatu aikaan kevääseen 2005 mennessä). Lyhyen aikavälin tavoitetaso kytkee strategian ja sen tavoitteet kuntien talousarvioihin ja toimintasuunnitteluun sekä seudulliseen budjettiin. Tavoitetasot on mahdollista määritellä myös pitemmälle aikavälille. Tavoitetasot on asetettu käytettävissä olevien resurssien mahdollistamissa rajoissa. Jokaiselle toimenpidekohtaiselle tavoitetasolle on määritelty vastuuhenkilö tai -ryhmä, joka vastaa siitä, että toimenpide etenee suunnitellulla tavalla. 8

9 3. Karhukuntien palveluvisio 2008 Karhukuntien palveluvisio kuvaa Porin seudun haluttua tulevaisuutta kunnallisen palvelutoiminnan ja seudullisen palveluyhteistyön näkökulmasta. Vuonna 2008: Porin seudun asukkailla on käytössään laadukkaat, kattavat ja kilpailukykyiset palvelut. Strategiset päämäärät (vision osatekijät): - Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja yhdessä asiakkaan kanssa edistäen varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisevää toimintaa. - Kuntien oma palvelutuotanto on uudistunut sisäisesti vastaamaan muuttuvia palvelutarpeita. - Karhukunnat ovat onnistuneet tehostamaan resurssien käyttöä luomalla toimivia yhteistyöhön perustuvia palvelujen tuotantomalleja. - Yhä useammin palvelut järjestetään yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa. - Palvelutarjonta tukee Porin kaupunkiseudun kilpailukykyä ja luo yhtenä osatekijänä asukkaille hyvän elämän edellytykset. Läpäisyperiaatteet seudullisessa palveluyhteistyössä Karhukuntien seudullisessa palveluyhteistyössä otetaan huomioon seuraavat periaatteet: Keskinäinen kumppanuus, avoimuus ja luottamus Karhukunnat harkitsevat ja määrittelevät yhdessä avoimen kumppanuuden hengessä, mitä ja miten palveluja tuotetaan Porin seudulla. Palvelujen kattavuus ja tasalaatuisuus Karhukunnat pyrkivät siihen, että seudulla on yhdenmukaisia palvelujen tuottamistapoja samankaltaisissa olosuhteissa. Palvelut ovat mahdollisimman lähellä asiakkaita. Kokonaistaloudellisuus Seudullinen kuntayhteistyö ei ole itse tarkoitus, vaan kunnat tavoittelevat yhteistyöllä pidemmällä aikavälillä sekä laadukkaampia palveluja että kustannussäästöjä. Poikkihallinnollisuus ja rajattomuus Palveluja tarkastellaan, tuotetaan ja kehitetään ensisijaisesti asiakaslähtöisesti ja palveluprosessien näkökulmasta, jolloin erilaiset hallinnolliset rajat menettävät merkityksensä. Kestävä kehitys Karhukunnat huolehtivat kestävällä tavalla siitä, että seudun asukkaat saavat korkealaatuiset palvelut tulevaisuudessakin. 9

10 4. Toimialakohtainen palveluyhteistyö Seuraavaksi esitellään kaikki 11 palvelustrategian toimialakohtaista osiota, joista jokainen on laadittu saman menetelmän mukaisesti. Toimialakohtaiset osiot ovat strategisia suunnitelmia, jotka kertovat, mitä kullakin kunnallisella toimialalla tehdään, millä aikataululla ja ketkä vastaavat toimenpiteiden etenemisestä. Kaikissa osioissa esitellään lyhyen johdannon lisäksi toimialakohtainen visio (tavoitetila), kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta tavoitetila saavutetaan), strategiset toimenpiteet (mitä konkreettista tehdään ja arvioidaan) sekä lyhyen aikavälin tavoitetasot (mitä on tehty kunkin toimenpiteen osalta kevääseen 2005 mennessä ja kuka siitä vastaa). Aluksi esitellään laajempia kunnallisille toimialoille yhteisiä teemoja. Laajat yhteiset teemat Palvelustrategian laadinnan yhteydessä nousi esiin kaikille tai useille kunnallisille toimialoille yhteisiä teemoja, joihin kiinnitetään jatkossa suurempi huomio. Vuosina Karhukunnissa lisätään eri hallintokuntien keskinäistä saumatonta yhteistyötä seuraavien laajojen teemojen osalta. Alkuvaiheessa päätetään, mikä hallinnon ala on yhteistyön koordinoiva vastuutaho. Asiakaslähtöiset palveluprosessit Asiakaslähtöisyys on keskeinen arvo kunnallisessa palvelutuotannossa Karhukunnissa. Palvelumarkkinoiden kehittäminen ja hyödyntäminen Kunnat tarvitsevat toimivia palvelumarkkinoita täydentämään omaa palvelutuotantoaan. Palvelumarkkinoiden kehittymistä edistetään. Samalla kehitetään omia kykyjä tuotteistaa ja kilpailuttaa palveluja sekä arvioida ulkopuolelta ostetun palvelun laatua. Osaava henkilöstö Koulutettu, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö on kuntien tärkein voimavara. Henkilöstöpolitiikka, työhyvinvointi ja osaavien ihmisten rekrytointi vaativat jatkuvaa kehittämistä. Lapset ja lapsiperheet Lasten palveluja kehittämällä lisätään Karhukuntien vetovoimaa lapsiperheiden näkökulmasta. Korjaavasta ennaltaehkäisevään työhön Kun ongelmiin puututaan ennaltaehkäisevästi kaikilla palvelutoimialoilla, kunnille ja veronmaksajille lankeaa vähemmän kustannuksia. Työllisyyden hoito Korkea työllisyys on kaikkien etu ja keskeinen tavoite. 10

11 KOULUTUSPALVELUT Johdanto Koulutustyöryhmä on toteuttanut omassa toiminnassaan Karhukuntien seutustrategiaa ja koulutuksen ja osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Yhtenä keskeisenä painopistealueena oleva seudullinen yleissivistävän koulutoimen täydennyskoulutusmalli ja toiminnassa olevat käytänteet on kehitetty. Seudullisella yhteistyöllä Karhukunnat ovat käynnistäneet englanninkielisen opetuksen. On myös pyritty kehittämään seudullista toisen asteen koulutuksen koordinointia. Koulutuksen laatua on Karhukuntien alueella pyritty parantamaan myös seudullisten kehittämishankkeiden kautta. SataGlobal-hankkeella on parannettu koulujen kansainvälisen toiminnan valmiuksia. Koulutustyöryhmän toimintaa suunnataan seuraavalla suunnittelukaudella käsillä olevan strategian tavoitteiden mukaisesti. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö asettaa koulutoimelle suuria haasteita. Alueen koulutoimen taso on tärkeä vetovoimatekijä ja määrittää osaltaan seudullista kilpailukykyä. Strategiassa ja sen toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita. Koulutusvisio 2008 Karhukunnat tarjoavat laadukasta opetusta ja koulutusta kaikilla tasoilla. Strategiset päämäärät (vision osatekijät): - Koulutustarjonta on monipuolista ja tarjolla on myös vaihtoehtoisia pedagogisia malleja. - Täydennyskoulutus tukee ihmisten monipuolista osaamista ja työssä jaksamista. - Väestön suhteellinen koulutustaso on noussut. - Koulutustoimen henkilöstö on ammattitaitoista, motivoitunutta ja oppimishaluista. - Karhukunnat ovat oppineet yhteistyössä kehittämään koulutukseen ja osaamiseen liittyviä palveluita. - Laajat EU-hankkeet toteutetaan pääsääntöisesti seudullisesti. - Koulutuspalveluja suunnitellaan ja toteutetaan joustavasti myös yhteistyössä eri toimialojen ja muiden keskeisten tahojen kanssa. 11

12 Kriittiset menestystekijät ja strategiset toimenpiteet Koulutuspalveluissa Karhukuntien on ehdottomasti onnistuttava: 1. Koulutuksen laadun ja osaamisen tason varmistamisessa 2. Seutuyhteistyöllä kehitettävissä koulutuksen ja osaamisen palveluissa 3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa 4. Korkeakoululaitoksen aluekehitysvaikuttavuudessa 5. Kirjastopalvelujen kehittämisessä osana koulutusyhteiskuntaa 6. Henkilöstön osaamisen jatkuvassa kehittämisessä 7. Työyhteisöjen hyvinvoinnissa 8. Toisen asteen koulutuksen koordinoinnissa 9. Osaavan henkilöstön saannin turvaamisessa Kriittiset menestystekijät ovat asioita, joissa Karhukuntien on ehdottomasti onnistuttava, jotta visio toteutuu. Seuraavassa kriittiset menestystekijät esitetään neljän johtamisnäkökulman kautta. Kuva 1. Koulutuspalvelujen johtamisnäkökulmat ja kriittiset menestystekijät. 1. KOULUTUKSEN LAADUN JA OSAAMISEN TASON VARMISTAMINEN Luodaan seudullinen koulutuksen arviointijärjestelmä, jota kautta saadaan tietoa koulutuksen vaikuttavuudesta lähtien liikkeelle perusopetuksesta ja laajentaen myöhemmin muille koulutusalueille. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki tasot: esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja korkea-asteen koulutus. Koulutusta ja osaamista kehitetään saatujen arviointitulosten 12

13 pohjalta. Edistetään yhtenäistä perusopetusta. Otetaan huomioon myös erilaiset oppijat. Seudullinen täydennyskoulutus suunnataan tavoitteenasettelun ja saatujen arviointitulosten mukaisesti. Koulut ja oppilaitokset tekevät yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti verkottuneina myös eri tasojen kesken. Vaihtoehtoisia pedagogisia malleja tutkitaan ja seurataan pedagogiikan tutkimusta yleensäkin. Huolehditaan pätevän henkilöstön saannista. Luodaan koulutuspalvelujen seudullinen koulutuksen arviointijärjestelmä yleissivistävään koulutukseen Karhukuntien seudullinen koulutuksen arviointijärjestelmä on laajasti käytössä alueen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. (Juha Karvonen) 2. SEUTUYHTEISTYÖN KAUTTA KEHITETTÄVÄT KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN PALVELUT Täydennyskoulutusta toteutetaan edelleen seudullisesti. Erityisopetuksen seudullisia toimintatapoja kehitetään edelleen. Työnohjauspalveluja laajennetaan koko seutukuntaan esimerkiksi Työhyvinvointi kouluissa hankkeen avulla. Oppilashuoltoa varten tutkitaan mahdollisuuksia perustaa seudullinen resurssikeskus, joka tarjoaisi esimerkiksi seudullista psykologi-, kuraattori- ja puheterapeutin palveluja. Henkilöstöä rekrytoidaan myös tarpeen mukaan seudullisesti. Koulutoimen ja muiden yhteistyökumppanien, esimerkiksi oppisopimuslautakunnan ja sosiaalisekä terveystoimen yhteisiä hankkeita toteutetaan myös eri Karhukuntien alueilla ja maakunnallisestikin, esimerkkeinä SataGlobal ja Satakunta Sports Academy hankkeet. EUrahoitteisia hankkeita haetaan Brysselistä seudullisella yhteistyöllä. Opetussuunnitelmatyössä tehdään seutuyhteistyötä soveltuvin osin ja järjestetään sen tekijöille riittävästi mahdollisuuksia keskinäiseen vuorovaikutukseen yli kuntarajojen. Virtuaalikouluhanketta ja uusia verkko-oppimisympäristöjä kehitetään seudullisen yhteistyön avulla. Koulutustyöryhmä koordinoi seutuyhteistyön kautta toteutettavia koulutuksen ja osaamisen palveluja Seudullinen lakimiespalvelu Työryhmän työskentely on säännöllistä ja johdonmukaista. (Koulutustyöryhmä) Suunnittelu on käynnistynyt. (Jari Kaasinen) 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TURVAAMINEN Yhteiskunnassa esiintyvät ongelmat heijastuvat usein voimakkaina lapsiin ja nuoriin. Nykyyhteiskunnasta on helppo syrjäytyä. Hyvinvointi koostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista elementeistä. Sivistystoimi vaikuttaa omalta osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tässä työssä korostuu yhteistyö eri toimialojen ja sidosryhmien (esim. järjestöt) kesken. Karhukuntien koulutoimet eivät tuota syrjäytymistä, vaan päinvastoin estävät sitä esimerkiksi laadukkaan erityisopetuksen ja ylipäätään kiinnostavan ja motivaatiota lisäävän koulutustarjonnan kautta. Myös pojat huomioidaan. 13

14 Karhukuntiin luodaan verkostomainen lasten ja nuorten hyvinvointikeskus, jossa toimii linkitettynä seudullinen oppilashuollon resurssikeskus. Perustetaan seudullinen Lasten ja nuorten palvelukeskus oppilashuoltoa varten - opetustoimi - sosiaalitoimi - terveystoimi - vapaa-aikatoimi Oppilaiden viihtyvyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia edistetään - fyysinen hyvinvointi - henkinen hyvinvointi - sosiaalinen hyvinvointi - syrjäytymisen ehkäisy Suunnittelu on käynnistynyt. Eri sektoreiden kesken on neuvoteltu kokonaisuudesta. On muodostunut selkeä näkemys seudullisesta palvelukeskuksesta ja sen tarjoamista palveluista. (Koulutustyöryhmä) 1. Karhukuntien kouluissa on toimivat turvallisuussuunnitelmat. (Jari Kaasinen) 2. Käynnistetty moniammatillinen syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävä hanke. (Jari Kaasinen) 4. KORKEAKOULULAITOKSEN ALUEKEHITYSVAIKUTTAVUUS Korkeakoulu- ja yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen (korkeakoululaitoksen) laadullinen ja määrällinen kasvu on selkeä tavoite Satakunnassa. Ammattikorkeakoulutason koulutus on kysyntään nähden tasapainossa, mutta yliopistokoulutus ei vielä vastaa määrällisesti kysyntään. Tavoitteena on nostaa yliopistotason aloituspaikkojen määrä Satakunnassa vuositasolla nykyisestä noin 500:sta noin 700:een (sisältää Porin alueellisen yliopistokeskuksen ja Rauman Opettajankoulutuslaitoksen aloituspaikat). Seuraavan kehitysvaiheen aikana on tarkoitus lisätä Satakunnan korkeakoululaitoksen monipuolisuutta ja aitoa monitieteellisyyttä. Lisäksi korkeakoululaitoksen on tarkoitus tukea maakunnan aluekehitystä mahdollisimman laajasti, mikä vaatii selkeää korkeakoululaitoksen sisäistä työnjakoa. Pyritään kehittämään ja lisäämään avoimen yliopiston puitteissa korkeakouluopintoja alueella. Karhukunnat voivat osallistua korkeakoululaitoksen kehittämiseen esimerkiksi ostamalla palveluita ja panostamalla tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Yliopistokeskus ja SAMK muodostavat yhtenäisen Porin korkeakoululaitoksen Porin korkeakoululaitos (Yliopistokeskus ja SAMK) tukevat merkittävästi Satakunnan aluekehitystä Korkeakoululaitoksen sisäisestä työnjaosta on sovittu. (Harri Peltoniemi) Porin korkeakoululaitos on yksi aluekehitysvaikutuksen huipuista valtakunnallisesti. (Harri Peltoniemi) 14

15 5. KIRJASTOPALVELUJEN KEHITTÄMINEN OSANA KOULUTUSYHTEISKUNTAA Koulutuksen merkitys on lisääntynyt, onhan tavoitteena, että 70 prosenttia väestöstä suorittaa korkeakoulututkinnon. Myös elinikäisen oppimisen merkitys korostuu. Opetusmenetelmät eri kouluasteilla ja koulutusmuodoissa ovat muuttuneet entistä enemmän itsenäistä työskentelyä ja tiedonhankintaa korostavaan suuntaan. Suoraan koulutusta palvelevat kirjastot ovat nykyisin entistä monimuotoisemmat, kun perinteisten yliopistokirjastojen rinnalle ovat tulleet ammattikorkeakoulujen kirjastot. Varsinaisten koulukirjastojen kehitys ei kuitenkaan ole vieläkään alkanut. Yleisille kirjastoille koulutuksen merkityksen kasvu asettaa uusia haasteita eri koulutusasteiden opiskelijoiden ja oppilaitosten tietohuollon järjestäjänä. Kirjastot voivat vastata haasteisiin mm. tekemällä entistä enemmän yhteistyötä eri kirjastosektorien kesken. Peruskoulujen ja lukioiden kirjastopalveluiden kehittämisessä kunnallisilla kirjastoilla on merkittävä rooli, kunhan ei edellytetä, että yleiset kirjastot ottavat nämäkin tehtävät hoidettavakseen ilman uusia resursseja. Kirjastossa eri tieteen- ja taiteenalat sekä koulutukselliset sisällöt näyttäytyvät kaikessa moninaisuudessaan. Myös kirjastojen pedagoginen rooli on mahdollista nähdä laajasti, tukeehan kirjasto juuri kansalaisten täysin omaehtoista kouluttautumista ja sivistäytymistä. Kirjastojen erityiseksi pedagogiseksi tehtäväksi on vakiintunut tiedonhankinnan ja tiedonhallintataitojen opettaminen. Kirjasto luo lisäarvoa julkaistulle ja verkkoaineistolle tuomalla julkaisujen sisältöjä helposti löydettäväksi. Samalla kirjasto kantaa vastuuta koko yhteisön kannalta merkittävien julkaisujen ja dokumenttien sisältöjen tuntemuksen lisääntymisestä. Yleiset kirjastot pyrkivät yhteistyössä eri tieto-organisaatioiden kanssa siihen, että koko Satakunnan kulttuuri- ja tietovaranto saadaan kansalaisten käyttöön tietotekniikkaa hyödyntämällä. Kirjastot tuottavat maakunnallista metadataa ja maakuntaportaaleja, jotka ovat osa kansallista kirjastoverkkoa. Kirjasto edistää koululaisten ja opiskelijoiden tiedonhankintavalmiuksia Kirjasto tarjoaa ajanmukaiset puitteet ja välineet itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhankintaan Virtuaalisia kirjastopalveluja lisätään ja kehitetään Yhteistyössä eri koulutusorganisaatioiden kanssa kirjasto osallistuu tiedonhallinnan opettamiseen. (Raija Aromaa) Verkkotyöasemien määrä kirjastossa on yksi tuhatta asukasta kohden. (Marjaana Karjalainen) Kunta- ja kirjastorajat ylittävä Satakunnan virtuaalikirjasto. (Asko Hursti) 6. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Huolehditaan Karhukuntien henkilöstön kattavasta täydennyskoulutuksesta ja kehitetään henkilöstölle mahdollisuus myös tavoitteelliseen jatkuvaan kouluttautumiseen oman yksilöllisen suunnitelman mukaan. Rehtorien kouluttamiseen kiinnitetään edelleen erityistä huomiota ja kouluttautumista edellytetään kaikilta rehtoreilta. Myös koulutoimen johtajille varataan mahdollisuus säännölliseen kouluttautumiseen. Aloitetaan henkilöstön vapaaehtoinen kierto. Sähköisen koulutuskalenterin käyttö vakiintuu. 15

16 Mahdollistetaan opettajien kierto ja kokemusten vaihto Laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet kouluttautumiselle ja oman osaamisen kehittämiselle Käynnissä. (Koulutustyöryhmä) Laadittu. (Koulutustyöryhmä) 7. TYÖYHTEISÖJEN HYVINVOINTI Työyhteisöjen hyvinvointi on laadukkaiden koulutuspalvelujen edellytys. Opetustyö on kokonaisvaltaista opettajan persoonalla tehtävää työtä ja työyhteisön kriisit ja pitkäkestoiset erilaiset ongelmat heijastuvat siihen vääjäämättä. Karhukuntien kaikkien työyhteisöjen tilaa seurataan monipuolisen arviointijärjestelmän avulla. Työhyvinvointi kouluissa hankkeen kautta löydetään seudullisia ratkaisuja työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämiseksi. Seudullisia työnohjauspalveluja kehitetään. Johtamiskoulutuksessa panostetaan työyhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Mentorointia käytetään täydennyskoulutuksessa nykyistä enemmän. Jatketaan ja kehitetään työyhteisö- ja johtajakoulutusta tarkoituksena lisätä henkilöstöhallinnon asiantuntijuutta ja toimia edelläkävijänä valtakunnallisesti Selvitetään mahdollisuudet toteuttaa työnohjausta ja mentorointia seudullisesti 1. Työhyvinvointi kouluissa hanke on toteutettu ja sen tuloksia hyödynnetään seudullisesti. (Kati Koivumäki) 2. JET-koulutus jatkuu Satakunnassa. (Kati Koivumäki) Selvitetty. (Lasse Viitanen) 8. TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOORDINOINTI Yhä vähenevät ikäluokat vaikuttavat Karhukunnissakin siten, että opiskelijoita ei mahdollisesti riitä täyttämään kaikkia oppilaitospaikkoja. Jatkossa on tärkeää, että oppilaitosten kesken saadaan aikaan erikoistumista ja siten selkeä työnjako. Kaikki eivät voi opetuksessaan ja koulutusaloissaan keskittyä kaikkeen. Satakunnassa on kartoitettu toisen asteen oppilaitosten halukkuutta lisätä yhteistyötä ja näkemyksiä erilaisiin yhteistoiminnan malleihin. Kartoituksen mukaan suurin osa oppilaitoksista kannattaa yhteistoiminnan lisäämistä, erityisesti tapauskohtaisten yhteistoimintasopimusten muodossa. Muita mahdollisia yhteistoiminnan malleja ovat mm. laajat yhteistoimintasopimukset ja oppilaitosten kokoaminen yhden tai muutaman ylläpitäjätahon alaisuuteen. Karhukunnat lisäävät toisen asteen koulutuksen koordinointia. 16

17 Luodaan yhteistoimintamalli toisen asteen koulutuksen ja sen koordinointiin (joko seudullinen tai maakunnallinen) Perustetaan laajapohjainen toisen asteen koulutuksesta vastaava maakunnallinen strategiaryhmä yhdessä muiden keskeisten Satakunnan toimijoiden kanssa Palkataan strategiaryhmän avuksi projektin johtaja 1. Toisen asteen koulutusta koskevien yhteistoimintamallien toteutumismahdollisuudet on selvitetty. (Pekka Varheensalo) 2. Karhukunnat etenevät selvityksen pohjalta. (Pekka Varheensalo) 1. Strategiaryhmä on perustettu. (Pekka Varheensalo) 2. Strategiaryhmä valmistelee toisen asteen koulutusta koskevat hankkeet. (Pekka Varheensalo) Tehtyjä toimenpide-esityksiä on jatkovalmisteltu ja toteutettu. (Pekka Varheensalo) 9. OSAAVAN HENKILÖSTÖN SAANNIN TURVAAMINEN Lähitulevaisuudessa koulutoimestakin siirtyy eläkkeelle paljon henkilöstöä. Koulumaailma koetaan yhä vaikeutuvana työympäristönä. Karhukunnissa on työttömyyttä ja väestökatoa ja alueen vetovoimaa tulee kehittää negatiivisen kehityksen kääntämiseksi. Osaavat henkilöt, jotka toteuttavat suunnitelmat kouluissa, ovat seutukunnan koulutustarjonnan tärkein voimavara. Yhteisillä toimilla seutukunnan imagoa vahvistetaan osaavan henkilöstön saannin varmistamiseksi. Karhukuntien koulutoimet antavat itsestään dynaamisen kuvan huolehtimalla esimerkiksi siitä, että ollaan mukana useissa erilaisissa paikallisissa, valtakunnallisissa ja kansainvälisissäkin kehittämishankkeissa, joiden parissa monet opettajat saavat vastuuta oman toimensa ohessa. Henkilöstön laaja-alaista osaamista arvostetaan, tuetaan ja edellytetään niin opetus- kuin muunkin henkilöstön osalta. Uuden henkilöstön rekrytoinnissa korostetaan Karhukuntien yhteisiä monipuolisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Turvataan erityisopettajien ja oppilaanohjaajien saanti muuntokoulutuksella Kehitetään yhteistyötä opettajankoulutuslaitosten kanssa On selvitetty mahdollisuudet kouluttaa peruskoulun opettajista ja muista sopivista henkilöistä erityisopettajia ja oppilaanohjaajia muuntokoulutuksella (esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella) ja mahdollisesti aloitettu erityisopettajien kouluttaminen. (Markku Koskinen) On kehitetty toimiva yhteistyöverkosto Rauman, Turun ja Jyväskylän opettajankoulutuslaitosten kanssa. (Markku Koskinen) 17

18 SOSIAALIPALVELUT Johdanto Seutuyhteistyön tavoitteena on palvelujen turvaaminen seudun asukkaille. Toiminnan lähtökohtana on seudun vahvuuksien hyödyntäminen ja tätä kautta itseään vahvistava kehittyminen. Tuloksena on kuntarajat ylittävä palveluverkko. Palvelustrategian aikaansaamiselle on onnistumisen edellytykset, koska sosiaalitoimen eri tehtäväalueilla on jo pidempään ollut keskinäistä yhteistyötä Karhukunnissa. Yhteistyössä eivät aina ole olleet kaikki Karhukunnat mukana. Yhteistyö on myös voinut olla laajempaa kuin vain Karhukuntien alueella tapahtuvaa tai se on saattanut olla vain muutaman kunnan välistä. Oleellista on, että yhteistyötä on eri mitassa tehty ja maaperää on muokattu laajamittaisemmalle yhteistoiminnalle. Toistaiseksi ei yhteisten palveluiden järjestäminen ole aiheuttanut suuria muutoksia kuntien sosiaalitoimien rakenteisiin. Yhteisistä hankkeista merkittävimpiä ovat - Karhukuntien (pl. eri kihlakuntaan kuuluva Harjavalta) yhteinen sosiaalipäivystys Porin poliisilaitoksella. - Koulutusyhteistyössä lastensuojelun täydennyskoulutus sosiaalityöntekijöille sekä perhetyön koulutus asiakkaiden kotona työskenteleville. - Lastensuojelun sijaisperhepankki (Pori ei tässä mukana). - Varhaiserityiskasvatuksen kehittäminen Karhukunnissa (yhteiset kiertävät erityislastentarhanopettajat) Lisäksi parin viime vuoden aikana on Satakunnan hyvinvointikeskuksessa alkanut Karhukuntien yhteisiä projekteja (mm. kilpailuttamis-projekti ja osallisuus-projekti). Päihdepalvelut ostetaan Porista. Myös Porin perheneuvolapalveluita käyttävät lähes kaikki Karhukunnat. Sosiaalialan lähipalvelut on tarkoitus edelleen järjestää lähellä asiakasta, mutta nämäkin voidaan toteuttaa yhtäläisillä laatukriteereillä. Seudullisista sosiaalipalveluista sen sijaan varmasti suurin osa voidaan järjestää keskitetysti eikä palvelun taso silti asuinpaikasta riippumatta laske. Kuntarajat ovat kuitenkin puhtaasti hallinnollisia, palvelujen pitää olla saman tasoisia asuinpaikasta riippumatta. Verkottumalla varmistetaan osaamisen siirto yli kuntarajojen. Sosiaalivisio 2008 Karhukunnat järjestävät asukkailleen laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset sosiaalialan palvelut tarve- ja asiakaslähtöisesti hallinto- ja kuntarajat ylittävällä toimintamallilla. Sosiaalialan toimijat ovat yhdessä muiden toimijoiden kanssa onnistuneet vähentämään ihmisten syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Strategiset päämäärät (vision osatekijät): - Sosiaalialan palveluita tuottavat alansa ammattilaiset. - Yksityisiä palveluntuottajia käytetään enemmän sekä harkitusti ja kriittisesti. 18

19 Kriittiset menestystekijät ja strategiset toimenpiteet Sosiaalitoimen palveluissa Karhukuntien on ehdottomasti onnistuttava: 1. Sosiaalialan palvelujen saatavuudessa, asiakaslähtöisyydessä ja hyvässä laadussa 2. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnissa 3. Syrjäytymisen vähentämisessä ja ennaltaehkäisemisessä 4. Henkilökunnan osaamisen kehittämisessä ja työkyvyn ylläpitämisessä 5. Rajattomassa yhteistyössä ja kumppanuudessa 6. Laadun arvioinnissa ja kehittämisessä 7. Käytössä olevien voimavarojen tehokkaassa ja tuloksellisessa kohdentamisessa tärkeimmiksi katsottuihin kohteisiin 8. Osaavan henkilöstön ja taloudellisten resurssien riittävässä määrässä sekä osaavan henkilökunnan rekrytoinnissa Kriittiset menestystekijät ovat asioita, joissa Karhukuntien on ehdottomasti onnistuttava, jotta visio toteutuu. Seuraavassa kriittiset menestystekijät esitetään neljän johtamisnäkökulman kautta. Kuva 2. Sosiaalipalvelujen johtamisnäkökulmat ja kriittiset menestystekijät. 1. SOSIAALIALAN PALVELUJEN SAATAVUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA HYVÄ LAATU Laadukkaat ja kuntalaisten tarpeista lähtevät sosiaalipalvelut ovat osa Porin seudun asukkaiden hyvinvointia. Samalla ne ovat tärkeä osa seudun kilpailukykyä esimerkiksi päivähoitopalveluilla on suuri merkitys lapsiperheiden kannalta. Asiakaslähtöisyys ja laadukkuus otetaan aina huomioon, 19

20 kun sosiaalipalveluja luodaan, tuotetaan ja kehitetään. Palvelujen laadun täytyy olla mitattavissa ja todennettavissa. Porin seudulla otetaan käyttöön sosiaalipalvelujen laatujärjestelmä, jossa määritellään tarkoin ja selkeästi palvelujen vaatimustaso. Laatujärjestelmän mukaista laatukriteeristöä hyödynnetään myös, kun palveluja ostetaan ulkopuolelta. Myös asiakaspalautteen (joka on osa laatujärjestelmää) avulla kehitetään sosiaalipalvelujen laatua ja asiakaslähtöisyyttä. Laatutavoitteissa nähdään ideaalikuva siitä, mitä kohti toiminnan kehittämisellä pyritään. Vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa toteutettu laadunhallintatyö lisää asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa sosiaalipalvelujen kehittämiseen. Laatujärjestelmä luodaan tehtäväalue kerrallaan. Niissä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon valtakunnalliset STM:n, Stakesin jne. tavoiteohjelmat seutukunnan tilanteeseen sopeuttaen. Porissa ja Ulvilassa on jo joillakin tehtäväalueilla aloitettu laadunhallinnan kehittäminen. Näiden kokemuksia ja tietoa hyödynnetään seudullisesti. Sosiaalialan osaamiskeskuksen (Pikassos Oy) tarjoamia palveluja hyödynnetään kehittämistoiminnassa. Luodaan sosiaalipalvelujen yhtenäinen laatujärjestelmä tehtäväalueittain Kukin kunta tuottaa ja järjestää itse lähipalvelut. Erikseen sovittavat erityisosaamista vaativat palvelut järjestetään yhteistyössä (esimerkiksi perheneuvolatoiminta, päihdehuolto, kehitysvammahuolto, erityispäivähoito) Toteutetaan olemassa olevia sosiaalialan kehittämisohjelmia, lapsipoliittisia, vanhuspoliittisia ohjelmia jne. 1. Laatujärjestelmän luominen on käynnissä vanhustenhuoltoon. (Heini Lehtoranta) 2. Tilanne on kartoitettu muiden osa-alueiden osalta. (Perusturvatyöryhmä) 1. Yhteistyössä järjestettävät erityisosaamista vaativat palvelut määritelty. (Matti Järvinen) 2. Yhteisistä kehittämisalueista, pelisäännöistä ja yhteistoiminnasta erityisosaamista vaativien palvelujen osalta on sovittu. (Matti Järvinen) Toteutettu. (Perusturvatyöryhmä) 2. LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI Lastensuojelun lisääntyneet ongelmat ovat peruja 1990-luvun alun taloudellisesta lamasta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta. Osaa perheistä lama ei ole koskettanut lainkaan, osan elämään se on vaikuttanut voimakkaasti. Pitkittynyt työttömyys ja huono-osaisuus kasautuu. Lapsiperheissä tämä on erityisen merkittävä tekijä lapsen syrjäytymiskehitykselle. Yhteiskunnan muutos näkyy mm. yhteisöjen ja tukiverkostojen hajoamisena sekä arvomaailman muuttumisena. Arvomaailman muutos näkyy mm. suoriutumisen ja yksilöllisyyden korostamisena. Perheen jaksamisen ongelmat näkyvät viiveellä lasten pahoinvointina, mikä puolestaan näkyy häiriökäyttäytymisenä ympäristössä. Lasten hyvinvoinnin turvaaminen -lastensuojelu- on paitsi sosiaalitoimen, myös kaikkien muiden hallintokuntien, yhteisöjen ja järjestöjen asia. Lastensuojelu on lapsen, vanhempien ja muiden läheisten sekä lapsen palveluihin osallistuvien henkilöiden välistä yhteistyötä. Yhteistyössä ja verkostoitumisessa oleellisia asioita ovat mm. osaamisen yhdistäminen, työntekijöiden 20

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 1. JOHDANTO Ulvilan kaupungin strategia 2006-2012 määrittelee kaupunkiorganisaation toiminnan painopisteet tavoitetasolla

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta Vahvuudet Hyvä, pitkä historia yhdessä tekemisestä Meillä on esimerkkejä interaatiosta esim. Saarikassa,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Mistä kaikki alkoi? Yhteistyöhön ja luottamukseen pienin askelein, suunnittelua, työnjakoa ja vertaistukea Konkreettisia asioita konkreettisiin tarpeisiin

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT

5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 5.1. Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta-ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren sosiaalikeskuksen kriittiset menestystekijät.

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

KYL TOIMII! palvelustrategia 2016KV 13.6.2011

KYL TOIMII! palvelustrategia 2016KV 13.6.2011 KYL TOIMII! 2016 palvelustrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Tiivistelmä 3 1. Palvelustrategian tehtävä 4 2. Palvelustrategian arvot 5 3. Palveluvisio 2016 5 4. Palvelujen järjestäminen 6 5. Palvelujen järjestämisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

1 Johdanto 3. 2 Nykytila 3. 3 Koulutoimen strategian tehtävä 4. 3.1 Ulvilan koulutoimen visio 2010 4. 4 Koulutoimi kaupunkistrategian toteuttajana 4

1 Johdanto 3. 2 Nykytila 3. 3 Koulutoimen strategian tehtävä 4. 3.1 Ulvilan koulutoimen visio 2010 4. 4 Koulutoimi kaupunkistrategian toteuttajana 4 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 3 2 Nykytila 3 3 Koulutoimen strategian tehtävä 4 3.1 Ulvilan koulutoimen visio 2010 4 4 Koulutoimi kaupunkistrategian toteuttajana 4 4.1 Ulvilan koulutoimen kehittämisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot