Mitä kuuluu grynderin vastuulle?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä kuuluu grynderin vastuulle?"

Transkriptio

1 3/ vuosikerta Mitä kuuluu grynderin vastuulle? - Virheiden oltava olemassa jo luovutushetkellä s. 6 Uusi asunto-osakeyhtiölaki valmisteilla s.4 Aaro Paakkola nimitettiin kiinteistöneuvokseksi s.12

2 COMMUNICA 1/06 Konsultoinnit rakennusten kuntoarviot arkkitehtisuunnittelu kuntotutkimukset, RLVIS hankesuunnitelmat suunnittelupalvelut, RLVIS valvonnat, vastaanotot rakennuttajapalvelut mittaukset, säädöt asbestityösuunnitelmat pelastussuunnitelmat huoltokirjat sähköenergian hankintapalvelut huolto-ohjelmat, kilpailutus liikekiinteistöjen käytön ja energiatalouden konsultointi käytön tarkastuspalvelut Kiinteistönpidon konsultointipalvelut ja -ohjelmistot Ohjelmistot Tampuuri HohtoNet huoltokirja huoltotyöohjelmat ja kilpailutus KuluNet kulutusseurantapalvelu KuntoNet kunnossapito-ohjelma kuntoarviot ja -tutkimukset, PTS, hankehallinta Kormu muuttojen ja niihin liittyvien korjausten hallintaohjelma IsNet isännöinnin työkalu Pihlajistonkuja Helsinki Puh. (09) Fax (09) Sähköposti: Aluetoimipiste / Suomen Talokeskus Oy Lahti Hämeenkatu Lahti Puh. (03) , Fax (03) ilmo_90x130_upo_komposiitti.indd :27:20 2

3 PÄÄKIRJOITUS 7. vuosikerta Numero 3/2007 JULKAISIJA Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu 19 A 15, Oulu Puh: (08) Faksi: (08) Päätoimittaja Pekka Luoto Toimitusneuvosto Aaro Paakkola Timo Tahkola Mauri Niemelä Pekka Luoto KUSTANTAJA Upper Line Oy Aleksanterinkatu 32 B Tampere Puh: Toimitus Kirsi Kyllönen Puh: Ilmoitusmyynti Marja-Liisa Lammela Puh: Taitto Mediatoimisto Coperdia Puh: Faksi: Painopaikka Vammalan Kirjapaino Osoitelähde Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen osoitetiedostot, Upper Line Oy:n asiakasrekisteri, Fonecta ProFinder Osoitteenmuutokset Upper Line Oy Puh: Rakennus- ja korjaushankkeen valvonnasta Rakennus- ja korjaushankkeisiin liittyy erilaisia valvonnan tarpeita, kuten esimerkiksi tekniset, juridiset ja taloudelliset asiat. Valvonnan merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa urakoitsija ei pysty täyttämään rakentamisvelvoitettaan ja haetaan konkurssiin rakentamisvaiheen tai korjaushankkeen (remontin) aikana. Rakentamisvaiheessa asuntokauppalain tarkoituksena on suojata asunnonostajan, eli kuluttajan, oikeudellista ja taloudellista asemaa. Nimensä mukaisesti asuntokauppalaki koskee vain asuntoja, ei esimerkiksi liike- tai toimistohuoneistoja. Asunto- ja kiinteistöyhtiöitä rakentavat rakennus- ja rakennuttajayhtiöt. Menettely voi olla perustajaurakointia tai perustajarakennuttamista. Perustajaosakkaat vastaavat taloyhtiön hallinnosta, kirjanpidosta ja muista yhtiön hoitoon liittyvistä toimenpiteistä rakentamisvaiheen aikana. Perustajaurakoinnissa rakennuttaja ja urakoitsija samaistuvat rakennusliikkeeseen. Perustajaurakoitsijat pääsääntöisesti käyttävät ulkopuolista valvojaa. Kuitenkaan asuntokauppalaissa, eikä myöskään maankäyttö- ja rakennuslaissa ole pakottavia säännöksiä perustajaurakoitsijalle rakentamisvaiheen valvojan määräämisestä, eikä osakkeenostajien velvollisuudesta valita rakennustyön tarkkailijaa. Tilanteessa, jossa perustajaurakoitsija ei pysty täyttämään velvoitteitaan, ongelmat kohdistuvat kaikkiin osapuoliin: taloyhtiöön, perustajaurakoitsijaan, osakkeiden ostajiin ja RSpankkiin. Rakennusvirhevakuutuksissa on taloyhtiön omavastuuosuus enintään 2 prosenttia rakennuskustannuksista ja osakkeenostajan omavastuu enintään 1,5 prosenttia asunto-osakkeesta tehdyn ensimmäisen kaupan velattomasta hinnasta. Korjausten loppuunsaattaminen omavastuuosuuteen asti jää siten taloyhtiön osakkaiden maksettavaksi. Korjaushankkeille remonttiurakan keskeytyessä on vaikeaa saada jatkajaa. Kun hankkeelle jatkaja saadaan, aiheutuu siitä lisäkustannuksia alkuperäiseen urakkasummaan verrattuna. Jatkajaurakoitsijat eivät myöskään suostu ottamaan vastuuta hankkeen lopputuloksesta. Valvoja Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi tulee jokaiseen rakennushankkeeseen luoda toimiva valvontaorganisaatio. Valvonnan ensisijaisena tarkoituksena on varmistua, että urakoitsijan suoritus vastaa työn lopputulokselle asetettuja vaatimuksia ja sopimuksessa sovittuja asioita ja että urakoitsija noudattaa hyvää rakennustapaa, viranomaismääräyksiä, lakeja ja asetuksia. Rakennustöiden valvojan nimeäminen perustuu rakennusalan yleisiin sopimusehtoihin YSE. Jouni Koskela hallintonotaari, insinööri AMK Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäsen Kannen kuva: Kirsi Kyllönen 3

4 Uusi asunto-osakeyhtiölaki astunee voimaan vuoden 2009 alussa - Taloyhtiötä koskevat säädökset yksiin kansiin Asunto-osakeyhtiölain uudistustarpeen selvitysprosessi käynnistyi vuonna 2004 ja asunto-osakeyhtiölakityöryhmän mietintö valmistui toukokuussa Mietinnöstä tehtyjen lausuntojen yhteenveto ei ole vielä valmistunut, mutta lain todennäköinen voimaanastuminen ajoittuu vuoden 2009 alkuun. Laista puuttuvat vielä esimerkiksi siirtymäsäännökset, eli ohjeistus siitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa on päätettävä kumpaa lakia sovelletaan uutta vaiko vanhaa. Lisäksi muun muassa isännöitsijätodistuksen sisältöä koskeva asetus on vielä tekemättä ja tilintarkastuslakiin liittyvää maallikkotilintarkastuksen tarpeellisuutta taloyhtiössä on pohdittava, listaa Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen edessä olevia toimenpiteitä. Kaikki asunto-osakeyhtiötä koskevat säännökset kokoavaan lakiin on kirjattu myös vahingonkorvauskysymyksiin liittyvät pykälät, kun aiemmin ongelmissa sovellettiin puhtaasti vahingonkorvauslakia. Lain lopullista muotoa ja sisältöä odotetaan mielenkiinnolla taloyhtiötasolla. Kiinteistöliitolla on edessään melkoinen tiedotus- ja koulutusrupeama. Tilanteesta luennoidaan jo nyt melko paljon, ja lain astuttua voimaan koulutamme luonnollisesti oman henkilökuntamme sekä eri puolilla maata sijaitsevat alueyhdistyksemme. Laaja kokonaisuus on puettu luettavaan muotoon 4 Laajan kokonaisuudistuksen tavoitteena on saada aikaan kaikki asunto-osakeyhtiön toimintaan liittyvät lakipykälät ja säädökset kattava yhtenäinen laki. Uuden lain myötä ei taloyhtiökysymyksissä enää ole tarpeen viitata aiemmin joissain tapauksissa sovellettuun osakeyhtiölakiin. Merkittävä lakiuudistus koskettaa yli puoltatoista miljoonaa suomalaista ja selkiyttää merkittävästi asunto-osakeyhtiöiden toimintaa. Nykyinen laki on periaatteessa toimiva, mutta ongelmaksi muodostuu sen viidentoista vuoden ikä. Voimaanastumisvuoden 1992 jälkeen on tapahtunut runsaasti muutoksia osakkaiden omat remontit ovat lisääntyneet hurjasti ja tekninen kehitys on asettanut omat haasteensa. Kyseisen ajankohdan jälkeen ovat taloyhtiöiden elämään tulleet niin laajakaistat, digiaika kuin monet muutkin uudet kujeet. Alun perin tavoitteena oli tehdä ainoastaan osittaisuudistus, mutta loppujen lopuksi koko vanha laki käytiin läpi. Työryhmässä käytiin läpi kohdat, jotka olivat epäselviä sekä mitä kohtia oikeuskäytäntö oli muokannut. Selvensimme asioita huomattavasti. Siinä missä aiemmassa laissa oli kenties hieman yli 100 pykälää, on uusi ehdotus huomattavasti laajempi. Lukuja on runsaasti ja jokaisen alla pykäliä, toteaa Kärkkäinen. Hän painottaa kuitenkin, että ensi vuoden puolella hallituksen esityksenä etenevä lakiehdotus on jaetultu taloyhtiöiden maallikkojäseniä ajatellen mahdollisimman selkeästi. Heti lain alusta löytyvät maallikoita koskevat pykälät, kuten esimerkiksi osakkaan kannalta tavanomaisia muutostyökysymyksiä, kunnossapitovastuuta sekä yhtiökokousmenettelyä käsittelevät asiat. Lain lopussa puolestaan ovat sellaiset luvut ja pykälät, jotka koskevat harvinaisempia tilanteita, kuten taloyhtiöfuusioita tai osingonjakoa ja jotka tulevat kyseeseen äärimmäisen harvoin. Surffailu pykäläviidakossa on minimoitu, kaikki tarpeellinen tieto löytyy selkeästi pääkohdittain jaoteltuna. Olemme tarkastelleet erityisesti käytännön kysymyksiä ja ottaneet kantaa perusteluissamme, jotka ovat hyvin laajoja. Esimerkiksi osakkaan muutostyöoikeuden osalta olemme hyvinkin tarkkaan selvittäneet, millä tavoin osakas ilmoittaa remonteistaan taloyhtiölle, miten valvonta tapahtuu ja miten toimitaan siinä tapauksessa, että osakas on valinnut remontilleen teknisesti huonon ratkaisun. Muutoksia ilmoitusvelvollisuuteen ja valvontakustannusten jakautumiseen Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen. Uudessa laissa täsmennettäisiin ilmoitusvelvollisuutta velvoittamalla osakasta ilmoittamaan aikomistaan muutostöistä kirjallisesti ja viitataan jopa asiakirjoihin, joita voidaan pitää tarpeellisena toimittaa. Asiakirjoja saattavat olla remontista riippuen esimerkiksi suunnitelmat ja työselitykset. Tärkeintä uudistuksessa tältä osin on huomioida, että ilmoituskynnys tulee olemaan ehkä jonkin verran alhaisempi kuin aiemmin, vaikka osakkaan hyvin laaja muutostyöoikeus onkin säilytetty, Kärkkäinen painottaa. Ilmoituskynnys on jopa niin alhainen, että esimerkiksi lattiapinnoitteen vaihtamisesta kerrostaloyhtiössä tulee ilmoittaa taloyhtiölle, vaikka pinnoite kuuluukin osakkaan vastuulle. Säädöstä voi perustella sellaisella esimerkillä, jossa muovimatto vaihdetaan parkettiin, eikä sen alle laiteta tarpeeksi äänieristettä. Tällöin toimenpiteestä voi aiheutua haittaa muille osakkaille. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on saada taloyhtiö rekisteröimään ja kirjaamaan osakkaiden toteuttamat remontit, jotta jälkipolvet kymmenenkin vuoden kuluttua saavat selville, kuka on minkäkin remontin tehnyt. Kun ajatellaan vastuita, auttaa uudistus hyvinkin paljon. Nykyisin moista velvoitetta ei ole, vaikka hyvät isännöitsijät ovat asiakirjat säilyttäneet jo tätä ennenkin. Jo nykyisessä laissa taloyhtiö on oikeutettu muutostöiden valvontaan, mutta uusi laki ottaa kantaa myös valvonnasta muodostuviin kustannuksiin. Tulevaisuudessa tarpeelliset ja kohtuulliset valvontakustannukset remontin luonteesta riippuen kuulunevat muutostyötä tekevälle osakkaalle. Pikkuremontissa eivät valvontakustannukset voi olla isoja, mutta tilanne on toinen silloin, kun siirretään esimerkiksi keittiön tai kylppärin paikkaa ja kuvaan astuvat putki- ja viemärimuutokset. Yhtiö on velvoitettu valvomaan remonttia ja val-

5 vontakustannukset suhteutetaan sen laajuuteen. Kärkkäinen korostaa, että valvontakysymyksessä ajetaan muiden osakkaiden etua katsomalla, että remontin tekevä osakas tekee muutostyönsä kunnolla ja niin, ettei siitä aiheudu muille haittaa. Hissinrakentamiskustannukset puhuttavat Hissin rakentamisesta aiheutuvien kustannusten jakautuminen taloyhtiössä on ollut työryhmän kannalta äärimmäisen vaikea kysymys ratkaistavaksi. Mahdollisimman hyvään säätelyehdotukseen pyrkimisestä huolimatta esitys ei ole aivan ongelmaton. Tarkastelun lähtökohtana on tilanne, jossa osakas on omistanut esimerkiksi liiketilan rakennuksen kivijalassa omaamatta kuitenkaan minkäänlaista käyntiä porraskäytävään ja maksanut vieläpä kaksinkertaista vastiketta. Hänellä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta hyötyä hissistä ja hän olisi silti joutunut maksamaan tuplasti vastiketta. Tilanteen selventämiseksi olemme uudessa ehdotuksessa lähteneet siitä, että tietyissä selvissä tapauksissa jokin osakas voitaisiin vapauttaa hissinrakentamiskustannuksista, kun lopputulos loukkaisi selvästi hänen yhdenvertaisuuttaan, Kärkkäinen kuvailee. Ehdotukseen onkin kirjattu mahdollisuus vapauttaa osakas hankkeesta joko kokonaan tai alentaa hänen vastikeosuuttaan yhtiökokouksen 2/3 ääntenenemmistöllä. Pelkään, että lausekkeesta syntyy ongelmia siinä vaiheessa, kun pitäisi määritellä alennuksen suuruus sellaisen yksittäisen osakkaan kohdalla, joka hyötyy hissistä muita vähemmän. On hieman epäselvää, mitä yhdenvertaisuuden loukkaus todellisuudessa tarkoittaa ja milloin sitä loukataan. Ympäristöministeriön tekemän tutkimuksen mukaan hissi korottaa kuitenkin aina myös ensimmäisen kerroksen osakkaan asunnon arvoa, pohtii Kärkkäinen. Jos ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa ensimmäisen kerroksen osakas ilmoittaa käyttävänsä hissiä kerran vuodessa hakiessaan vintiltä joulukuusen jalan, on alennuksen suuruudesta päättäminen hankalaa. Joku saattaa ehdottaa alennukseksi 5000 euroa, ja joku toinen taas 3000 euroa. Itseäni mietityttää, saadaanko päätöksiä taloyhtiöissä lopulta aikaan, vai tyssääkö hissin rakentaminen alennushuutokauppaan. Mielestäni pitäisi määritellä selvät tapaukset, joissa osakas vapautetaan hankkeesta kokonaan, kuten tilanne, jossa yrityksellä on ainoastaan sivusisäänkäynti liiketilaansa tuplavastikkeella. Tavoitteena on kuitenkin vain selvissä tilanteissa vapauttaa osakas hankkeesta. Ehdotuksen tarkoituksena ei ole, että toisen kerroksen osakas maksaisi hissistä yhtiöjärjestyksessä määritellystä vastikkeenmaksuvelvollisuudestaan poikkeavasti. Kärkkäinen huomauttaa, että hän ei halua kritisoida työryhmän mietintöä, vaan korostaa asian ongelmallisuutta. Laki velvoittaa selvittämään viiden vuoden korjaustarpeet Anu Kärkkäinen toteaa, että parasta työryhmän ehdotuksessa on pykälä, joka velvoittaa selvittämään yhtiökokouksessa vuosittain sitä seuraavien viiden vuoden säteellä eteen tulevat korjaustarpeet. Yhtiökokouksessa on pakko käsitellä kiinteistön korjaustarve viideksi vuodeksi eteenpäin sellaisten remonttien osalta, jotka vaikuttavat asumiskustannuksiin eli vastikkeisiin. Tämä ohjaa taloyhtiöitä suunnitelmalliseen saneeraukseen. Ongelmia ei enää hoideta vasta sitten, kun on pakko, Kärkkäinen iloitsee. Saneerausten suunnitteleminen etukäteen helpottaa päätöksentekoa yhtiökokouksissa. Mahdollinen katto-, julkisivutai putkiremontti ei enää tule osakkaille yllätyksenä, vaan niiden toteuttamisjärjestys on päätetty yhteistuumin ja hyvissä ajoin. Osakkailla on aikaa sopeutua ajatukseen remontista ja he tietävät jo etukäteen, että esimerkiksi neljän vuoden kuluttua edessä on kattosaneeraus. Uudistus ajaa samaa asiaa, kuin Taloyhtiön kuntotodistus, joka puolestaan kertoo taloyhtiön tilanteen mahdolliselle asunnonostajalle. Graffitien poistoa ja ennaltasuojausta Anti Graffiti System AGS - järjestelmät graffitien poistoon ja pintojen suojaukseen. AGS-tuotteita käytetään graffitien ja töherryksien poistoon menestyksellisesti jo yli 20 maassa. Erilaisille pintamateriaaleille on kehitetty omat puhdistus- ja suojausaineensa myös ympäristö ja käyttäjän turvallisuus huomioiden. Meranti kartoittaa ongelmakohdat, tekee tarjouksen, poistaa töhryt ja suojaa pinnat. AGS-graffitinsuoja on SILKO-hyväksytty vuosina 1992 ja 1998 tehtyjen soveltuvuustestien tuloksena. Haaransuonkuja 10, OULU, puh , fax (08) , sähköposti: internet: Kiinteistö on kokonaisuus, jossa kaikkien osien tulee toimia. Sinun ehdoillasi! L&T:n palvelut mitoitetaan kiinteistösi ja sen käyttäjän mukaan. Ota yhteyttä! Lassila & Tikanoja, Liitintie 29, Oulu, puh Kiinteistöpalvelut - Teollisuuspalvelut Ympäristöpalvelut - Ympäristötuotteet 5

6 Grynderin vastuita säätelee asuntokauppalaki - virheiden on oltava voimassa jo luovutushetkellä Vasta valmistuneeseen asunto-osakeyhtiöön muuttavat asukkaat uppoutuvat yleensä innolla sisustamiseen ja ahnehtivat aisteillaan upouuden kotinsa ihanuutta. Mutta entäpä jos eteen osuu heti tuoreeltaan selkeä virhe tai kuuden vuoden kuluttua kosteusvaurio mitä kuuluu grynderin vastuulle? Grynderin vastuita säätelee vuonna 1995 voimaan astunut asuntokauppalaki, jota muutettiin vuoden 2006 alussa. Vastavalmistuneessa talossa ilmenevien vikojen ja rakennusvirheiden kannalta olennaista on selvittää, oliko asunto virheetön silloin, kun se luovutettiin osakkeenomistajan hallintaan. Ainoastaan siinä tapauksessa, että virheet ovat olleet olemassa jo luovutushetkellä, voidaan esittää vaatimuksia perustajaurakoitsijalle. Toki viat ja virheet voivat nousta esiin myöhemminkin. Ratkaisevaa on, että ne ovat olleet kuitenkin olemassa vaikkakin piilevänä, huomauttaa asianajaja ja oikeustieteen tohtori Mikko Pikkujämsä. Ennen asuntokauppalakia grynderin vastuita säätelivät oikeuskäytännössä kehittyneet periaatteet. Asuntokauppalaissa ei varsinaisesti ole määritelty pakollista takuujärjestelmää, mutta laki vaatii kuitenkin rakennusajan jälkeisen vakuuden ja edellyttää vuositarkastuksen pitämistä asunnon luovutuksen jälkeen. Lisävakuutta muodostuu siitä, että kauppahinnasta 10 prosenttia saa erääntyä vasta, kun ostajalla on ollut tilaisuus tarkastaa asunto, ja 2 prosenttia on maksettava erilliselle pankkitilille, josta myyjä voi nostaa sen aikaisintaan kuukauden kuluttua. Uudisasuntokaupassa ostajan on syytä tarkistaa asuntonsa jo ennen luovutusta ja tarttua heti myös niihin vikoihin, jotka ilmenevät pian muuton jälkeen, koska vikojen ilmetessä voidaan näitä viimeisiä maksueriä pidättää. Pakollinen vuositarkastus Asuntokauppalain edellyttämä vuositarkastus myyjän pitää järjestää kuukauden kuluessa siitä, kun rakennusvalvontaviranomaisten käyttöönottokatselmus on pidetty. Tämä on ensimmäinen rajapyykki, jolloin ostaja voi menettää puhevaltansa, ellei ilmoita viasta, muistuttaa Pikkujämsä. Tyypillisiin vuositarkastuksessa ilmeneviin virheisiin kuuluu esimerkiksi irvistelevä parketti. Jollei tähän vuositarkastuksessa puututa, on asiaan myöhäistä kajota myöhemminkään. Laki vaatii, että vuositarkastuksesta pidetään pöytäkir- 6

7 TIESITKÖ? Grynderi eli perustajaurakoitsija on henkilö tai yritys, joka perustaa asunto-osakeyhtiön, hankkii sille tontin, rakentaa tai rakennuttaa sille huoneistoja ja myy ne osakkeina eteenpäin. Grynderi järjestää tarvittavan suunnittelutyön sekä hankkii aliurakoitsijat ja muut käytännön rakennustyön toteuttajat siltäkin osin kuin hän ei tee niitä itse. Mikko Pikkujämsä jaa, jonka myyjä laatii. Se on lähetettävä tarkastettavaksi ostajille, joilla on kolme viikkoa aikaa suorittaa tarkastus ja tehdä huomautuksia pöytäkirjaan sellaisista asioista, jotka ovat jääneet itse vuositarkastuksessa huomioimatta. Määräajan päätyttyä ostajalla ei enää ole puhevaltaa sellaisesta virheestä, joka olisi tähän mennessä pitänyt huomata. Mikä lasketaan virheeksi? Virheen määritelmää on vaikea kirjata aukottomasti. Virheeksi ei lueta esimerkiksi pientä epätasaisuutta maalipinnassa. Keskustelua siitä onko virhe oikeasti virhe vaiko ei, käydään jatkuvasti. Samoin virheen laajuudesta saatetaan vääntää kättä, kuten esimerkiksi tapauksessa, jossa jossakin huoneessa parketti on niin sanotusti susi. Onko se vaihdettava kaikkiin huoneisiin vai riittääkö ainoastaan yhden korjaus? Heti korjattaessa ongelma ei muodostu niin suureksi kuin asian noustessa esiin vuosien päästä tällöin samanlaista materiaalia ei välttämättä ole saatavilla. 7

8 Elspecta on TUKESn nimeämä hissi- ja sähköalan valtuutettu tarkastuslaitos, jonka toiminnan pätevyyden FINAS-akkreditointipalvelu on todentanut vuodesta 1997 alkaen (I004). Oy Elspecta Ab ASIANTUNTIJASI HISSI- JA SÄHKÖALAN TARKASTUSPALVELUISSA KAIKKIALLA SUOMESSA - Käyttöönottoon liittyvät tarkastukset - Määräaikaistarkastukset - Asiakkaan tarpeisiin räätälöidyt muut asiantuntijapalvelut, kuten kuntoarviot, lausunnot ja koulutukset Jyrsijät Hyönteiset Linnut Vuosisopimukset Puh Anticimex Oy, Ratamotie 18, Oulu PL 26 (Silkkitie 4) Vantaa puh: fax: Tehokasta Tuhoeläintorjuntaa Takuulla On muistettava, että ostajan vaatimusten on oltava järkevissä rajoissa. Pääsääntö on, että myyjällä on oikeus korjata virhe, ennen kuin edetään muihin oikeuskeinoihin. Myyjä saa myös torjua taloudellisesti mielettömän korjausvaateen. Jos vian korjaamisen kustannukset eivät ole suhteessa sillä saavutettavaan hyötyyn, voidaan haitta hyvittää rahalla. Ostaja siis kärsii vian ja saa siitä taloudellisen hyvityksen, mutta vain jos virhekynnys on ylittynyt, Pikkujämsä selventää. Vastuu kestää kymmenen vuotta Hyvin yleisesti vallalla olevassa väärinkäsityksessä puhutaan kymmenen vuoden vastuusta tai jopa takuusta, mitä ei todellisuudessa ole olemassa. Ostajat ikään kuin ajattelevat, että reklamointioikeus kestää kymmenen vuotta. On jopa esitetty ajatus 10-vuotistarkastuksesta, jossa listattaisiin grynderin korjattavaksi kuuluvat viat. Todellisuudessa 10 vuotta on se viimeinen ehdoton takaraja, jonka jälkeen minkäänlainen vastuu ei tule kysymykseen. Tämä tarkoittaa, että jos on kulunut alle 10 vuotta, on vielä mahdollisuus reklamoida sellaisista virheistä, joita ei ole pitänyt havaita vuositarkastukseen mennessä, Pikkujämsä oikaisee. Jokaisesta viasta on reklamoitava kohtuullisen ajan kuluessa sen havaitsemisesta. Virhe katsotaan havaituksi silloin, kun virheen merkitys piti havaita. Eli jos huomaa jonkin oireen, ei virhettä lasketa havaituksi oireesta lähtien, vaan siitä, kun havaitaan sen johtuvan jostakin tietystä viasta. Otetaan esimerkiksi ikkunoiden huurtuminen; se on oire, mutta varsinainen vika on sen aiheuttava rakennusvirhe. Kohtuullinen aika lähtee siis kulumaan siitä, kun ostajan piti käsittää, että ikkunoiden huurtuminen ei johdu normaalista säänvaihtelusta vaan että sen takana on jokin rakennusvirhe. Tästä lähtee kohtuullinen aika, joka itse asiassa on hyvin lyhyt vain 3-4 kk, Pikkujämsä kertoo. Hän korostaa, että laki muuttui vuoden 2006 alussa niin, että pelkkä virheestä huomauttaminen ei yksin riitä, vaan samassa kohtuullisessa ajassa on myös ilmoitettava, mitä virheen perusteella vaaditaan. On siis asetettu korkeampi kynnys sille, milloin reklamaatio on oikein tehty. Tarkoituksena on epäselvyyksien välttäminen. On molempien etu, että asiat selvitetään mahdollisimman pian. Reklamaatio on syytä tehdä kirjallisesti, vaikka laki ei tätä vaadikaan. Ostajan on kuitenkin kyettävä tarvittaessa näyttämään toteen, että reklamaatio on todella tehty. Lähempänä kymmenen vuoden määräaikaa ilmenevät viat ovat tyypillisimmillään kosteusvaurioita. Oikea taho reagoimaan virheisiin ja viemään eteenpäin vaatimuksia perustajaosakkaan suuntaan on se, jonka kunnossapitovastuun piiriin ongelma kuuluu, eli kosteusvauriotapauksissa yleensä taloyhtiö. Huoneistoissa sisällä olevat viat tulevat ilmi usein melko nopeasti ja muut huomataan talon kuntoa aktiivisesti seurattaessa, minkä pitäisi olla itsestään selvä toimenpide jokaiselle hyvin tehtäväänsä hoitavalle isännöitsijälle. Pikkujämsä muistuttaa, että perustajaurakoitsija on vastuussa koko lopputuloksesta riippumatta siitä, onko virhe juuri hänen itsensä aiheuttama vai ei. Esimerkiksi suunnitteluvirheestä puhuttaessa on grynderin asia vaatia suunnittelijaa vastuuseen. Tosin ostajatahon keinoja esittää vaatimuksia on hieman laajennettu. Vaatimuksia ei tarvitse esittää perustajaurakoitsijalle siinä tapauksessa, että kyseessä on viallinen laite. Tällöin voidaan reklamoida suoraan laitetoimittajalle. Reklamaatiot ovat joko perusteltuja tai aiheettomia Pikkujämsä on edustanut työssään sekä taloyhtiöitä että rakennusliikkeitä. Hän toteaa perusteettomien reklamaatioiden olevan arkipäivää. Aiheelliset reklamaatiot koskevat esimerkiksi perustusten ongelmia ja puuttuvia salaojia tai kattorakenteiden ongelmia. Nämä ovat virheitä, joita ei välttämättä heti huomata, mutta jotka selkeästi kuuluvat grynderin vastuulle. 8

9 Tyypillisiä väärinkäsitystilanteita ovat muun muassa normaalista kulumisesta esitetyt vaateet. On huomioitava, että mikä tahansa talo kuluu kymmenen vuoden käytön aikana. Esimerkiksi huurtuvat ikkunat eivät välttämättä ole olleet virheellisiä asennusvaiheessa, vaan huurtuminen voi johtua käyttövirheestä. Tuuletus ei ole ollut kunnossa tai ilmastointia ei ole huollettu, Pikkujämsä kuvailee. Taloyhtiön on näytettävä toteen, että vika on ollut olemassa jo silloin, kun hallinta on luovutettu pelkkä väite ei riitä. Miten virhe sitten todennetaan? Jos virhe on selkeästi rakenteellinen, esimerkiksi salaojat puuttuvat, on selvää, että se on ollut olemassa alusta asti. Yleisesti ottaen on tärkeää tehdä vaatimus pikaisesti ja jos molemmat osapuolet ovat asiasta yhtä mieltä, ei ongelmaa synny. Jos taas rakennusliike kiistää virheen väittäen sitä esimerkiksi normaaliksi kulumiseksi, on yleensä turvauduttava tekniikan alan asiantuntijan lausuntoon, johon tukeudutaan käytännössä aina myös oikeudessa, jos asia sinne saakka etenee. Jos grynderi ei reagoi reklamaation lainkaan, on yhteydenottoja asteittain kovennettava. Toisinaan on paras turvautua asianajajan apuun. Useimmiten grynderit suhtautuvat reklamaatioihin asiallisesti ja selkeät virheet korjataan viivyttelemättä. Suorituskyvyttömyysvakuutus ei takaa taattua turvaa Maalaillaanpa pahimmankaltainen ongelmaskenaario hieman vajaan kymmenen vuoden kuluttua taloyhtiön perustuksissa ilmenee kosteusongelmia, mutta grynderi on tehnyt konkurssin. Entä nyt? Vuonna 1998 voimaan tulleen säädöksen mukaan perustajaurakoitsijan on asetettava oman suorituskyvyttömyytensä varalta vakuus. Tällaisia vakuutuksia myyvät vakuutusyhtiöt. Jos perustajaurakoitsija ei pysty kattamaan vikoja, voidaan kääntyä vakuudenasettajan puoleen. Vuoden 2006 muutoksen myötä asetettiin myös omavastuut ja säädettiin tarkoin, minkä suuruinen vakuuden tulee olla, Pikkujämsä selittää. Hänen mielestään asuntokauppalain järjestelmä ei tosin ole kaikenkattava. On täysin mahdollista, että konkurssitilanteessa vastuunkantajaa ei löydy. Omavastuu saa olla 2 prosenttia rakennuskustannuksista ja osakkeenostajan kohdalla 1,5 prosenttia velattomasta hinnasta, eli kyseessä ovat varsin mittavat rahasummat. Koko vakuuden määrä saadaan rajoittaa neljäsosaan rakentamiskustannuksista, ja pahimmillaan vahinko voi olla vakuuden määrää suurempi. Suorituskyvyttömyyskysymys on hankala asia. Vakuutuksen kalleus karsii niitä rakennusliikkeitä, joilla on varaa rakentaa, mikä vähentää kilpailua. Ne rakennusliikkeet, jotka vakuutuksen saavat, todennäköisesti lisäävät kustannukset asuntojen hintoihin. Aiemmin vakuudenasettamisvelvoite koski sellaisia yhtiöitä, joista asuntoja alettiin myydä ennen kiinteistön valmistumista. Vuoden 2006 uudistuksen myötä 10-vuotisen suorituskyvyttömyysvakuuden asettamisvelvollisuus laajennettiin koskemaan myös niitä yhtiöitä, jotka rakentavat kiinteistön valmiiksi ennen myynnin aloittamista. Jo nyt on tullut vastaan muutamia tilanteita, jossa todella joudutaan pohtimaan, miten vakuus järjestetään johtuen grynderin taloudellisten resurssien rajallisuudesta, Pikkujämsä toteaa. Hän huomauttaa, että täysin aukotonta järjestelmää on mahdoton luoda ilman, että sen rakentaminen tulee kerrassaan järjettömän kalliiksi. Elämään kuuluu riskejä. Asunnonostajan on oltava huolellinen, kun hän on tekemässä taloudellisella mittapuulla katsottuna usein elämänsä tärkeintä kauppaa. Ei kannata tuudittautua sen varaan, että laki suojaa loppuun asti, vaan on syytä olla itse hereillä ja käyttää maalaisjärkeä, Pikkujämsä napauttaa. Rakentamisen laatuun kiinnitetään onneksi entistä enemmän huomiota ja taso on noussut viime vuosina. Rakennusfirmoilla on aito halu tehdä työnsä paremmin kuin ennen ei siis turhaan kannata arastella asunnon ostoa upouudesta taloyhtiöstä. 9

10 Tieto tuo turvallisuutta uudisasunnon ostoon Asunnon ostamisessa rakentamisvaiheessa olevasta taloyhtiöstä on aivan omat erityispiirteensä. Osakkeenostaja saattaa mennä hämilleen termiviidakossa mitä kummaa tarkoittavat turva-asiakirjat ja milloin tapahtuu urakan luovutus osakkeenomistajalle? Entä mitä tapahtuu vastaanotto- ja vuositarkastuksissa? Koko prosessin etenemistä edesauttaa rakennuttajan, urakoitsijan, valvojan ja ostajan mahdollisimman avoin ja informatiivinen kanssakäyminen. Mitä enemmän tietoa kullakin osapuolella on, sitä jouhevammin asia etenee. YH-Suomessa pitkään projektipäällikkönä työskennellyt Kaija Lepola korostaa tiedonvälityksen ja avoimen kommunikoinnin merkitystä uudisasuntokaupassa. Lepola on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja hänen toimenkuvaansa kuuluu uudiskohteiden rakennuttaminen. YH-Suomi tuottaa sekä vuokra-asuntoja että myytäviä omistusasuntoja. Mitä enemmän asioita käsitellään tulevan asunnon ostajan kanssa jo heti rakennusvaiheen aikana, sitä vahvemmin hän kokee kaiken olevan kunnossa. Jos jokin asia kummeksuttaa, eikä siihen saa selvyyttä, jää helposti epävarma olo. Ja kun ajatellaan, miten suuresta hankinnasta on kyse, luo epätietoisuus helposti kovin turvattoman olon. Itse kannustan ostajia tutustumaan kohteeseen jo työn aikana. Käynneistä on kuitenkin aina sovittava työmaan johdon kanssa. Jos jokin nähty asia askarruttaa, pyydän kävijää ottamaan yhteyttä työmaan valvojaan, joka kertoo, mitä työsuoritukselle jatkossa tapahtuu. Kun ostaja pääsee seuraamaan kiinteistön valmistumista konkreettisesti, on siitä mitä ostaa, selkeämpi mielikuva, Lepola kuvailee. Kun ostaja on aktiivinen, hänelle kerrotaan myös rakentamisen laatumääreistä ja toleransseista, jotta hän ymmärtää, mitä hänellä on oikeus odottaa. Toisinaan vastaanottotarkastuksissa esitetyt huomautukset ovat niin sanotusti mielipideasioita. Tällöinkin yhteinen ymmärtämys yleensä löytyy, kunhan vain ostajalle kerrotaan mahdollisimman selkeästi, mistä on kyse ja millaiset yhteisesti hyväksytyt ohjeistukset ovat. On ymmärrettävä, että asunnoissa 10 Kaija Lepola kiittää, että Pohjois- Suomessa urakoitsijoiden herkkyys korjata virheet on hyvä ja he aidosti tavoittelevat laadukasta lopputulosta. Kaikki ovat ymmärtäneet, että on edullisempaa tehdä kaikki kuntoon kerralla, kuin korjailla vähitellen. näkyy aina inhimillinen kädenjälki ne eivät milloinkaan ole samasta muotista valettuja, Lepola lisää. Käsittelemme seuraavassa joitakin Kaija Lepolan esiin nostamia tärkeitä uudisasunnon hankintaan liittyviä seikkoja. Ostajan turvajärjestely Valtaosa uudisasunnoista myydään jo rakentamisvaiheessa. Tällöin ostajien edut on suojattu asuntokauppalailla, joka tuli voimaan Tätä ennen ostajien turva oli järjestetty pankkien yhteiselle sopimuksella siten, että yksikään pankki ei luotottanut rakennushanketta, joka ei liittynyt RS-sääntelyn piiriin. Asuntokauppalakiin sisältyvät tärkeimmät suojamääräykset velvoittavat, että kauppa on aina tehtävä kirjallisesti. Lisäksi myyjän on asetettava turva-asiakirjat

11 säilytettäväksi pankkiin tai lääninhallitukseen. Niiden olemassaolo ja nähtävillä pitäminen turvaavat asunnon ostoa harkitsevan mahdollisuuden saada yhtiöstä sellaiset taloudelliset ja tekniset tiedot, että hän voi niiden avulla arvioida hankinnan kannattavuuden. Turva-asiakirjoihin sisältyvät muun muassa kiinteistön tiedot, vahvistetut rakennuslupapiirustukset, rakennustapaselostus, erikoistyöselostukset ja urakkasopimus sekä vakuustodistukset, taloussuunnitelma ja RS-sopimus. Näitä turva-asiakirjoja nimitetään edelleen RS-asiakirjoiksi, jotka perustajaosakkaan on tehtävä, ennen kuin yhtään osakekauppaa voidaan solmia. Tekniseen toteutukseen liittyvät paperit määrittelevät, mitä urakoitsijalta voidaan edellyttää. Taloussuunnitelmassa asukkaalle kerrotaan kohteen kustannukset, rahoitus, keneltä lainat on otettu, miten panttaus on tehty, ensimmäisen täyden vuoden talousarvio ja vakuutustiedot. Myyjän on myös asetettava yhtiön ja osakkeenostajien hyväksi asuntokauppalain edellyttämät vakuudet. RS-sopimuksessa kerrotaan muun muassa mistä nämä vakuudet on otettu. Asunnon ostajan turvaksi tehdyillä asiakirjoilla on mielestäni kaksi eri merkitystä. Ensinnäkin niissä on määritelty, mitä asiakas voi odottaa, mitä hänelle on luvattu myydä. Toisekseen RS-sopimus ja taloussuunnitelma sekä suorituskyvyttömyysvakuutus antavat ostajalle turvaa myös rakentamisen jälkeiselle ajalle. Rakennustyön tarkkailijaa hyödynnetään vain harvoin Yhtiön hallitus kutsuu koolle osakkeenostajien kokouksen heti sen jälkeen, kun vähintään yhdestä neljäsosasta yhtiön asuinhuoneistoja on tehty luovutussopimukset. Tässä kokouksessa ostajilla on oikeus valita rakennustyön tarkkailija ja tilintarkastaja. Tarkkailija on perustajaosakkaasta riippumaton henkilö, jolle on asetettu ammattipätevyysvaatimus. Tätä tarkkailijaa ei tule sekoittaa työmaahenkilökuntaan, kuten vastaavaan työnjohtajaan. Kaija Lepolan mukaan tarkkailijaa ei heidän kohteissaan ole asetettu. Itselläni ei ole mitään tarkkailijaa vastaan, kunhan hän omaa tarvittavan pätevyyden ja näkemyksen. Hän on aina tervetullut työmaalle, kun vain ymmärtää tehtävänsä ja on valvojan tasoinen, Lepola sanoo. Perustajaosakas asettaa asuntoyhtiön lukuun valvojan, joka rakennuttajan (asuntoyhtiö) puolesta valvoo työsuoritusta niin, että tulevat osakkeenomistajat saavat sellaisen tuotteen, kuin asiakirjat edellyttävät. Mitään muutahan ei voi vaatia. Toisaalta valvojan tehtävänä on myös yhdessä työmaan johdon kanssa ennakoida asioita, tutkia suunnitelmia ja pyrkiä virheiden vähenemiseen. Jos tarkkailijakin toimii näin, ei asiassa ole ongelmaa. Jos hän taas perustaa näkemyksensä mielipiteille, saattaa kommunikointi olla hankalampaa, pohtii Lepola. Hän sanoo itse olevansa aina loppukäyttäjän edustaja, koska edustaa virallisestikin tilaajaa, joka on asuntoyhtiö. Joudun tekemään päätöksiä etukäteen tulevan kasvottoman loppukäyttäjän puolesta ja totta kai intresseissäni on, että hyväksi kokemani päätökset myös toteutetaan urakoitsijan toimesta. Lepola kokee ammattitaitoisen valvojan riittävän ja ylimääräisten kuluerien olevan turhaa. Kiinteistöyhdistyksen kanta puoltaa vahvasti tarkkailijan hyödyntämistä onhan hän osakkeenomistajien ainoa puolueeton edunvalvoja rakennusvaiheen aikana. Tärkeää joka tapauksessa on, että valvoja ja mahdollinen tarkkailija eivät lankea alan helmasyntiin, eli puhumaan ammattislangia, vaan kertoisivat asiat selkokielellä, jota myös ostaja ymmärtää. Näin vältytään väärinkäsityksiltä. Luovutus osakkeenomistajille ja vastaanottotarkastus Ennen varsinaista vastaanottotarkastusta osakkeenmerkitsijöillä eli ostajilla on mahdollisuus tarkastaa oma asuntonsa. Asukaskirje lähetetään hyvissä ajoin, vähintään kuukausi ennen kohteen valmistumista, ja siinä nimetään päivät, jolloin tarkastus voidaan tehdä. Ostajat kirjaavat havaitsemansa puutteet virhe- ja puutelistaan. Perustajaosakas on vielä vastuussa yhtiöstä juridisesti, ja ottaa asemansa puolesta vastaan yhteiset ja huoltotilat. Tällä tulevien osakkeenomistajien ennakkotarkastuksella pyritään siihen, että muuttovaiheessa asunto olisi virheetön. Tämän jälkeen pidetään virallinen vastaanottotarkastus, jossa yleensä ovat mukana urakoitsijan ja rakennuttajan edustajat sekä tuleva isännöitsijä. Tilaisuudesta tehdään vastaanottotarkastuspöytäkirja, joka on juridinen asiakirja. Tarkastuksesta alkavat takuuajat. Tarkastuksessa sovitaan, milloin velvoitteet, kuten vakuutukset, sähkön-, veden- ja lämmönkulutus siirtyvät taloyhtiön vastattavaksi sekä tarkistetaan, että lain määräämät viranomaistarkistukset on pidetty. Muuttovaiheessa meillä on ollut tapana antaa asukkaille uudet virhe- ja puutelistat, joihin voi kirjata asuntoon muutettaessa havaitut virheet ja puutteet. Urakoitsija korjaa virheet ja pyytää asukkailta kuittauksen tästä. Lepola kuvailee vastaanottotarkastuksen olevan ikään kuin maalarin, laatoittajan ja listoittajan töiden arvioimista. Toteutettu tekniikka ja rakenteelliset asiathan ovat jo peitossa. Siksi valvoja on merkittävässä roolissa. Hän näkee suunnitelma-asiakirjat ja itse työn etenemisen sekä valvoo työsuoritusta yhdessä työmaan johdon kanssa. Työtä vastaanotetaan jatkuvasti peittoon meneviltä osilta. Tätä varten on olemassa rakennusvalvontaviraston hyväksymä tarkastusasiakirja, jonka avulla varmistetaan, että sovitut tarkastukset tulevat tehdyiksi. Lepola ei näe ristiriitaa siinä, että työn tekijä tavallaan itse vastaanottaa tekemänsä työn, vaikka osakkeenomistaja sitä saattaa kummastella. Mielestäni tehokkaalla tiedonvälityksellä saadaan karsittua turha epäluuloisuus. Lisäksi asuntokauppalaki turvaa osakkeen omistajan oikeudet myös peittyvien rakennusosien osalta. Takuutarkastus eli vuositarkastus Takuutarkastus pidetään kuukautta siitä hetkestä, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt kohteen käyttöön otettavaksi. Lähetämme osakkeenomistajille kirjeen, jossa kerromme, mitä takuutarkastus tarkoittaa sekä jälleen virhe- ja puutelistan. Kukin asukas on asiantuntija omassa asunnossaan ja osaa parhaiten kirjata asunnossaan ilmenneet, vuositakuuseen kuuluvat viat. Ilmoitamme tarkastuksen ajankohdan hyvissä ajoin, ja pyydämme palauttamaan lomakkeet ennakkoon. Isännöitsijä ja hänen kauttaan hallitus saavat erikseen kutsun tarkastukseen. Asunnot, joissa on erityisistä syistä käytävä, ja yhteiset tilat tarkastetaan heidän kanssaan. Isännöitsijän ja hallituksen rooli tarkastuksessa on tärkeä, sillä asuntoyhtiön hallinto on yleensä jo luovutettu yhtiölle. Tästä syystä on kummallista, jos taloyhtiön virallisia edustajia ei kutsuta tilaisuuteen. Puutteiden ja vikojen korjauksesta on saatava kunkin asukkaan kuittaus sekä suostumus vakuuden vapauttamiseen, muuten takuuaikaista vakuutta ei voida vapauttaa. Jälkitarkastuksessa on mukana rakennuttajan ja urakoitsijan edustaja sekä isännöitsijä, ja tarkastusta jatketaan niin kauan, että saadaan niin sanotusti puhdas paperi. Hallinnonluovutus Rakentamisvaiheen ajan yhtiön hallintoa hoitaa rakennusaikainen hallitus, joka koostuu yleensä rakennusliikkeen tai rakennuttajan toimihenkilöistä. Kun rakennukset ovat valmiit ja asukkaat muuttaneet sisään, järjestetään yhtiökokous. Tällöin muun muassa esitellään yhtiön välitilinpäätös, annetaan tiedot rakennustyön teknisestä toteutumisesta, valitaan yhtiölle hallitus ja tilintarkastajat jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Usein hallitukseen halukkaita on vähän - arastellaan omaa osaamista ja pelätään vastuita. Mielestäni tämä on turhaa, sillä isännöitsijä on ammattilainen, joka ohjaa hallitusta tekemään niitä päätöksiä, joita kulloinkin pitää tehdä. Hän on tavallaan asunto-osakeyhtiön konsultti ja olisikin tärkeää, että isännöitsijä tuntisi myös uudiskohteen isännöinnin ominaispiirteet. Pienenä toiveena esittäisin, että isännöitsijät perehtyisivät paremmin asuntokauppalakiin, Lepola päättää haastattelun.

12 Aaro Paakkolasta kiinteistöneuvos Tasavallan presidentti Tarja Halonen on myöntänyt Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtajalle, toimitusjohtaja Aaro Paakkolalle kiinteistöneuvoksen arvonimen 15. kesäkuuta Hän kokee arvonimen suurena kunnianosoituksena elämäntyölleen ja toteaa sen olevan suuri asia ei vain arvonimen saajalle itselleen, vaan koko isännöitsijäkunnalle. Arvonimi kuvastaa työlleni annettua arvostusta. Se merkitsee minulle paljon ja aion kantaa saamani kunnianosoituksen kunnialla, Aaro Paakkola toteaa. Hän on syntynyt Iissä ja asuu nykyään Kiimingissä. Rakennusmestariksi Paakkola valmistui vuonna Vuodesta 1978 alkaen aina vuoteen 1995 saakka Aaro Paakkola toimi isännöitsijänä ja toimitusjohtajana oululaisissa aluehuoltoyhtiöissä, Lintulan Lämpö Oy:ssä ja Intiön Huolto Oy:ssä, jonka jälkeen hän perusti Ouluun oman isännöitsijätoimiston. Nykyisellään Isännöitsijätoimisto Aaro Paakkola Ky on yksi Oulun suurimmista isännöintiyrityksistä. Aaro Paakkola on osallistunut kiinteistöalan järjestötoimintaan aktiivisesti. Hän on ollut kehittämässä Oulun läänin Kiinteistöyhdistystä monipuoliseksi ja laajaksi palvelujärjestöksi tultuaan valituksi sen puheenjohtajaksi vuonna Hän oli myös perustamassa Kiinteistöyhdistyksen omistamaa Oulun Seudun Talokeskus Oy:tä ja toimi sen hallituksen puheenjohtajana vuosina Kiinteistöalan valtakunnalliseen toimintaan Aaro Paakkola on osallistunut aktiivisesti vuodesta 1981 alkaen. Hän on ollut kehittämässä Suomen Kiinteistöliiton paikallisorganisaatiota ja liiton keskushallintoa siksi dynaamiseksi keskusjärjestöksi, joka se tänä päivänä on. Paakkola on Suomen Kiinteistöliiton hallituksen jäsen sekä sen työvaliokunnan ja lukuisten toimikuntien jäsen. Hän on toiminut myös Suomen Kiinteistöliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana ja vuodesta 1993 alkaen Suomen Kiinteistöliiton varapuheenjohtajana. tahtoi kuulla, millaisia ajankohtaisia ajatuksia ja mielipiteitä kiinteistöalan asioista tuoreen kiinteistöneuvoksen ajatuksissa liikkuu. Peruskorjausten suunnitelmallisuuteen kiinnitettävä huomiota Aaro Paakkola painottaa, että korjauksiin kaivataan suunnitelmallisuutta ja kiinteistönpidon on oltava hallittua. Jos korjataan, on korjattava kunnolla. Takavuosien tapa tehdä pintakorjauksia joutaa romukoppaan ne eivät kestä. Onneksi uuteen asunto-osakeyhtiölakiin on tulossa säädös viiden vuoden korjaussuunnitelmasta, Paakkola kiittää. Hän toteaa, että hyvä laatu ei maksa, vaan huono laatu tulee kalliiksi. Rakenteita ei voi koskaan liikaa korjata. Ongelmia ei saa lakaista maton alle. Tulee huomattavasti kalliimmaksi tehdä pintapuolinen korjaus, jonka joutuu uusimaan kymmenen vuoden kuluttua, kuin että hoitaisi homman kerralla kuntoon. Paakkola kertoo oman yrityksensä toimintaperiaatteisiin kuuluvan urakan takaisinmaksuajan mitoittamisen sellaiseksi, että vastike pysyy kohtuullisena. Kaikille on annettava mahdollisuus selviytyä saneerauskustannuksista. Remontit eivät saa kaatua liian tiukkoihin maksuaikatauluihin, vaan on huomioitava myös pienituloisten maksukyky. Lisäksi tahtoisin teroittaa, että asunnonostajan olisi aina syytä tutkia, kuinka vakavarainen yhtiö mahdollisen uuden kodin taustalla on. Ostaja mukaan uudisrakennuksen rakentamisvaiheeseen Mielestäni uudisrakennuksen osakkeenostajien edustajalla pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia osallistua niin rakentamis- kuin luovutusvaiheeseenkin. Toivottavasti yhdistyksemme sekä Kiinteistöliitto onnistuu vaikuttamaan tähän ja keksii keinoja, joilla osallistuminen ulottuisi vaikka koko rakennusvaiheeseen Kiinteistöneuvos Aaro Paakkola kautta linjan. Nyt osallistuminen on lähinnä näennäistä. Periaatteessa osakkeenostajilla on oikeus valita rakennustyön tarkkailija, jonka tehtävänä on seurata, että rakennus valmistuu rakentamista koskevan sopimuksen mukaisesti. Kuitenkaan tätä mahdollisuutta ei juurikaan hyödynnetä. Asiasta pitäisi informoida enemmän ja pyrimme panostamaan tähän asiaan tulevaisuudessa. Tarkkailijan kulut kattavat varat kannattaisi budjetoida yhtiön menoihin taloussuunnitelmasta riippumatta. Paakkola itse ei hyväksy ajatusta, että uudiskohteessa ilmenevät viat hyvitettäisiin hinnanalennuksina. Jos vaikkapa lattiataso on jossakin alempana kuin toisaalla, pitäisi se tasoittaa koko asunnon alalta, ei vain huonekohtaisesti. Seuraava osakkeen ostaja kun saattaa valittaa asiasta, jolloin virhe joudutaan korjaamaan myöhemmin ja se tulee taloyhtiön maksettavaksi. Myös rakentamismääräykset vaatisivat jämäkkyyttä. Ne pitäisi tarkistaa. Tolerans- 12

13 sit ovat melko suuret, ja juontavat juurensa todennäköisesti 70-luvulle, jolloin rakentamisen taso oli heikompaa. Etenkin korjausrakentaminen kaipaisi jonkinlaista ohjeistusta. Selvennystä kaivattaisiin myös siihen, noudatetaanko korjattaessa tämänhetkisiä vaiko rakennuksen valmistumisajankohdan mukaisia rakentamismääräyksiä. Kiinteistöalan koulutukseen panostettava Kiinteistöala on kovin merkittävä niin volyymiltään kuin busineksessa pyörivää euromäärääkin ajatellen. Mielestäni isännöitsijäkoulutukseen olisi saatava korkeakoulututkinto. Isännöitsijöiden ikääntymisen ja eläköitymisen myötä alalle on tulossa suuri joukko uusia kasvoja, jotka olisi kyettävä kouluttamaan mahdollisimman pätevästi. Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen tekemä aloite alan professuurin saamisesta Ouluun ei ole vielä saanut täyttymystään. Kun ajatellaan korjausrakentamista, on kyseessä aivan eri maailma kuin uudisrakentamisessa. Se on aivan oma tieteensä, jota ei ehkä vielä hallita riittävän hyvin. Koulutusta vaadittaisiin ehdottomasti lisää. Sodan aikaisten pommitusten vuoksi Oulun rakennuskanta on esimerkiksi Helsinkiin verrattuna melko uutta ja tulossa korjausvaiheeseen. Asiansa osaavia tekijöitä tarvitaan aina vain enemmän, Paakkola pohtii. Kiinteistöliiton strategiaa terävöitetään Kiinteistöliiton strategiaa hiottiin elokuuta järjestetyillä neuvottelupäivillä. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, johon kuuluvat kiinteistöjen rakennuttajat, sijoittajat ja palveluntuottajat, jäi pois Kiinteistöliiton toiminnasta. Tämä on mielestäni tervetullutta kehitystä. On hyvä, että kaikki rakennuttajat, rakentajat ja loppukäyttäjät eivät toimi samassa foorumissa. Eriytyminen on kiinteistöyhdistysten kannalta hyvä asia, toiminta keskittyy ja perehtyy entistä enemmän asuntopuolen asioihin. Alamme ajaa terävämmin asuinkiinteistöjen asiaa, Paakkola lupaa. Alkuperäinen Molok-syväkeräysjärjestelmä on turvallinen ja siisti käyttää Molok on kestävä ja edullinen ratkaisu tehokkaaseen jätteiden keräykseen. Molok säästää tilaa ja on sijoitetaavissa vaikeampiinkin kohteisiin. Kysy avaimet käteen tarjousta kevään yhtiökokoukseen Molok-jätepisteestä kiinteistön tai yhdistettynä useamman taloyhtiön jätehuoltoon. Paperinkeräyssäiliö veloituksetta yli 50 asukkaan kiinteistöön! PL 209, TORNIO ,

14 Asuinkiinteistön rakentamisvaiheessa Rakennustyön tarkkailija on osakkeenostajan ainoa edustaja Asuntokauppalain mukaan osakkeenostajilla on mahdollisuus valita rakennustyön tarkkailija, jonka tehtävänä on seurata, että yhtiön rakennus valmistuu rakentamista koskevan sopimuksen mukaisesti. Tarkkailija on käytännössä osakkeenostajien ainoa edunvalvoja rakentamisvaiheen aikana. Kuitenkin rakennustyön tarkkailijan valinnanmahdollisuutta hyödynnetään aivan liian harvoin. Rakennustyön tarkkailijan valinnasta päätetään osakkeenostajien kokouksessa, joka osakeyhtiön hallituksen on kutsuttava viivytyksettä koolle, kun vähintään yksi neljäsosa asuinhuoneistoista on myyty. Kutsu lähetetään kirjattuna kirjeenä tai muuten todisteellisesti. Kutsussa on mainittava osakkeenostajien oikeus valita tilintarkastaja ja rakennustyön tarkkailija. Kuhunkin huoneistoon oikeuttavat osakkeet vastaavat yhtä ääntä. Kun rakennustyön tarkkailija valitaan, voidaan hänen palkkionsa sekä muut hänen tekemästään työstä aiheutuvat kulut sisällyttää yhtiön menoihin, vaikkei niitä olisikaan huomioitu taloussuunnitelmassa. Asunto-osakeyhtiön kuluksi kirjattu palkkio kohdistetaan myöhemmin vastikeperusteella kaikkien osakkaiden maksettavaksi. Tarkkailijan toimikausi kestää tavallisesti rakentamisvaiheen loppuun asti. Tarkkailijan tehtävät ja vaatimukset Rakennustyön tarkkailijan on oltava rakennustyön suorittajasta tai perustajaosakkaasta riippumaton, aidosti ulkopuolinen henkilö, jolla ei ole minkäänlaisia kytköksiä rakentajatahoon. Hänellä on myös oltava tehtävän edellyttämä ammattipätevyys kyetäkseen arvioimaan tilannetta asiantuntevasti. Rakennustyön tarkkailijalla on oikeus päästä halutessaan työmaalle ja saada osakeyhtiöltä ja perustajaosakkaalta nähtäväkseen esimerkiksi urakkasopimuksen, piirustukset ja rakennustyöselitykset, joita tarvitaan työn edistymisen seuraamiseen. Tarkkailijan tehtävänä on rakennustöiden, erityisesti aikataulun, työtapojen ja käytettyjen materiaalien asianmukaisuuden seuraaminen. Tarvittaessa hän voi neuvotella rakennustyön suorittajan tai tämän edustajan kanssa ja tehdä tarpeelliseksi katsomansa huomautukset ja ehdotukset ongelmakohtien ratkaisemiseksi. On kuitenkin syytä muistaa, että tarkkailijalla ei ole varsinaista määräysvaltaa, vaan ainoastaan tarkkailuoikeus. Jollei mahdollinen epäkohta rakennustyön edustajan kanssa neuvottelemalla tai mahdollisen huomautuksen tekemällä selviä, voi tarkkailija tarvittaessa selostaa havaintojaan osakkeenomistajille joko kirjallisesti tai kutsumalla heidät koolle. Osakkeenostajien asiana on päättää, mihin toimiin tarkkailijan tekemät huomiot ja huomautukset antavat aihetta. Tarkkailija tosielämässä Pitkän rakennusalan kokemuksen omaava Eino Marjamaa valittiin rakennustyön tarkkailijaksi kesäkuussa Hän omistaa myös osakkeen tarkkailemastaan uudisrakennuskohteesta. Sain käsiini heti valintani jälkeen täydellisen perustajaurakkasopimuksen, työselityksen ja kaikki muutkin asiaan kuuluvat asiakirjat, joiden on välttämättä oltavakin tarkkailijan käytettävissä, Marjamaa toteaa. Hän kertoo perehtyneensä saamaansa materiaaliin tarkoin ja osallistuneensa työmaakokouksiin parin kuukauden välein. Lisäksi kävin muutoinkin työmaalla aktiivisesti, esimerkiksi seuraamassa kutakin valmistuvaa vaihetta. Olen puuttunut joihinkin epäkohtiin kirjallisen huomautuksen muodossa, ja toistaiseksi minun ei ole tarvinnut ottaa yhteyttä osakkeenomistajiin. Neuvotteleva ote kannattaa säilyttää mahdollisimman pitkälle enemmän saa aikaan houkuttelemalla kuin väkisin vääntämällä, Marjamaa pohtii ja lisää, että toimiva yhteistyö virallisen valvojan kanssa antaa hyvän pohjan tarkkailijan työlle. Marjamaan mielestä olisi vähintäänkin hyvän tavan mukaista kutsua tarkkailija aina mukaan ensimmäiseen yhtiökokoukseen riippumatta siitä, onko hän osakkeenomistaja vaiko ei. Mielestäni tämä on välttämätöntä. Tarkkailijalla pitää olla mahdollisuus kertoa tekemistään havainnoista ja huomautuksista. Samalla hän voisi myös opastaa, mihin asioihin osakkeenomistajien pitäisi omissa asunnoissaan kiinnittää huomiota. Eino Marjamaa toteaa, ettei tarkastajan roolin tärkeyttä voi liiaksi korostaa. Ehdottomasti kannattaa aina valita uudiskohteeseen rakennustyön tarkkailija. Hän on kuitenkin se ainoa taho, joka rakennusvaiheessa aidosti edustaa osakkeenomistajaa, alleviivaa Marjamaa jo aiemmin todetun seikan. 14

15 Domuksen ohjelmistot integroituvat toisiinsa kiinteäksi kokonaisjärjestelmäksi, mikä mahdollistaa tehokkaan tiimityöskentelyn. Domus tarjoaa nykyaikaista tekniikkaa hyödyntävän sekä kilpailukykyä lisäävän ohjelmistoratkaisun. puh KIRJANPITO KIINTEISTÖHALLINTO PANKKIYHTEYDET HUOLTOKIRJA OSTOLASKUJEN AUTOMATISOINTI SÄHKÖINEN MYYNTILASKUTUS SÄHKÖINEN ARKISTO INTERNETJULKAISU MONIKANAVAVIESTINTÄ SÄHKÖPOSTIJULKAISU RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ AUTOPAIKKAHALLINTA SAUNAVUOROVARAUS AVAINHALLINTA ENERGIANSEURANTA TYÖTILAUSTEN HALLINTA KUNNOSSAPITO HUOLLONOHJAUS SOPIMUSLASKUTUS POCKET PC-YHTEYS VEROLOMAKKEET ASUKASVALINTA PALKANLASKENTA

16 Rakentamattomat salaojat vastaako grynderi? Rivitalomme on kuusi vuotta vanha. Noin vuosi sitten havaittiin melkoisen laaja kosteusongelma. Suoritettujen tutkimusten ja lausuntojen mukaan vesi oli noussut kapillaarisesti maaperästä rakenteisiin. Selvityksissä on todettu ongelman johtuvan rakentamattomista salaojista, joita ei tosin oltu suunniteltukaan. Onko mahdollista saada rakentajaa tai suunnittelijaa vastuuseen? Miten asiassa tulisi edetä? Rivitalonne lienee toteutettu niin sanottuna perustajaurakointina. Oikeuskäytännössä on katsottu, että perustajaurakoitsijan vastuu ei rajoitu mahdolliseen urakkasopimuksen mukaiseen takuuaikaan, joten ajan kulumisen puolesta perustajaurakoitsija saattaa olla edelleen vastuussa. Perustajaurakoitsija vastaa myös käyttämänsä suunnittelijan työstä. Vastuuta on kuitenkin arvioitava rakennusaikaisen tietämyksen perusteella. Jos tuolloin on yleisesti katsottu, etteivät salaojat ole asianomaisen kaltaisessa kohteessa tarpeen, ei kysymyksessä ole rakennus- tai suunnitteluvirhe. Perustajaurakoitsijan vastuun selvittäminen tässä tapauksessa edellyttää useiden oikeudellisten ja rakennusteknillisten seikkojen tutkimista, ja taloudellinen intressi asiassa lienee hyvin merkittävä. Taloyhtiön on syytä kääntyä kiinteistö- ja rakentamisalaa tuntevan lakimiehen puoleen. Ilmanvaihto ei toimi, vastaako grynderi? Ostin kerrostalohuoneistoni suoraan grynderiltä. Talo on nyt neljä vuotta vanha. Ongelmana on ilmanvaihto, joka ei ole toiminut koko aikana edes välttävästi. Sama tilanne on muissakin huoneistoissa. Olen reklamoinut asiasta myyjää ja ilmoittanut viasta taloyhtiölle. Tietojeni mukaan ongelma todettiin jo vastaanottotarkastuksessa ja uudelleen takuutarkastuksessa. Grynderi onkin tehnyt erilaisia säätöjä, mutta tilanne on ennemminkin pahentunut kuin parantunut. Käsitykseni mukaan kysymyksessä on suunnittelussa tapahtunut mitoitusvirhe. Ilman 16 LAKIPALSTA Vastauksia lukijoiden kysymyksiin perusteellista remonttia asia tuskin tulee kuntoon. Näyttää siltä, että grynderi ei suostu korjaamaan vikaa. Onko minulla tai taloyhtiöllä oikeus korjauttaa vika ulkopuolisella ja laskuttaa siitä grynderiä? Entä kuka maksaa vian selvittämis- ja korjaussuunnitelmien teon? Mikä on huoneiston omistajien asema? Onko heillä oikeus purkaa kauppasopimus tai saada myyjiltä muuta korvausta? Koska ilmanvaihdon ongelmat ovat yleisessä tiedossa, huoneistojen hinnat ovat suorastaan romahtaneet. Grynderi vastaa myös suunnitteluvirheestä. Koska viasta on asianmukaisesti reklamoitu, grynderi on velvollinen korjaamaan vian. Mikäli grynderi tästä huolimatta kieltäytyy korjaustyöstä, työ voidaan teettää niin, että siitä aiheutuvat kustannukset peritään jälkikäteen grynderiltä. Myös korjaustyön suunnittelusta aiheutuvat kustannukset kuuluvat tällöin grynderin maksettaviksi. Grynderi voi torjua korjausvastuunsa vain, jos virheen oikaisemisesta aiheutuvat kustannukset ovat kohtuuttoman suuret verrattuna virheen merkitykseen. Korjaamista voivat vaatia niin taloyhtiö kuin yksittäiset osakkeenomistajatkin. Taloyhtiön ja osakkeenomistajien kesken on sovittava siitä, missä järjestyksessä asiassa edetään, jotta päällekkäisiltä vaatimuksilta vältytään. Osakkeenomistajien käytössä olevia korjaustyön teettämisen vaihtoehtoja ovat hinnanalennuksen vaatiminen ja, jos kysymyksessä on kyllin olennainen virhe, myös kaupan purkaminen. Nämä tulevat kysymykseen siinäkin tapauksessa, että grynderi voi torjua korjausvastuunsa kustannusten kohtuuttomuuden perusteella. Voiko kaapelitelevisiomaksun jakaa tasan? Puhelinyhtiö perii taloyhtiöltä kaapelitelevisiomaksua siten, että kiinteistökohtaisen perusmaksun lisäksi jokaisesta huoneistoista peritään samansuuruinen lisämaksu. Osa asukkaista haluaisi, että puhelinyhtiön perimä perusmaksu jaettaisiin osakkaille yhtiöjärjestyksen mukaan ja huoneistokohtainen maksu olisi jokaiselle huoneistolle sama. Koska jokaisessa huoneistossa on yksi TV-pistoke, maksu jakaantuisi huoneistoille oikeudenmukaisemmin. Voiko yhtiökokous tehdä edellä mainitunlaisen päätöksen? Myös huoneistokohtainen maksu, jonka taloyhtiö perii osakkailta, on oikeudelliselta luonteeltaan yhtiövastiketta. Tämän vuoksi puhelinyhtiön perimä kaapelitelevisiomaksu on kokonaisuudessaan katettava yhtiöjärjestykseen sisältyvien normaalien yhtiövastikeperusteiden mukaisesti. Yhtiöjärjestyksestä poikkeaminen on mahdollista vain kaikkien osakkeenomistajien yhteisellä sopimuksella. Autopaikkasopimuksen irtisanominen Omistan osakehuoneiston. Minulla on myös autopaikka, josta olen maksanut yhtiölle kuukausittain tietyn korvauksen. Kirjallista sopimusta autopaikasta ei ole tehty. Nyt olen antanut huoneiston vuokralle ja muuttanut muualle. Vuokralaisten kanssa olen tehnyt huoneenvuokrasopimuksen, johon sisältyy myös käytössäni ollut autopaikka. Nyt on käynyt niin, että taloyhtiö on irtisanonut autopaikkasopimukseni muuttopäivästä lukien. En ole hyväksynyt irtisanomista. Isännöitsijä perustelee irtisanomista sillä, että yhtiössä on jo vuosikaudet menetelty kyseisellä tavalla. Mikä on tällaisessa suullisessa sopimuksessa lainmukainen irtisanomisaika ja millä perusteella sopimus voidaan irtisanoa? Yhtiön ja osakkeenomistajan väliseen autopaikkasopimukseen on ilmeisesti sovellettava maanvuokralakia ja sen niin kutsuttuja muuta maanvuokraa koskevia säännöksiä. Olettaen, että sopimuksen määräaikaisuudesta ei ole erikseen sovittu, tällainen sopimus on voimassa toistaiseksi, ja se voidaan irtisanoa milloin tahansa ilman erityistä irtisanomisperustetta. Irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Vapautus yhtiövastikkeesta Naapurihuoneistossa tapahtuneen vakavan vesivahingon seurauksena myös meidän asunnossamme joudutaan tekemään korjaustöitä. Korjaukset maksaa kiinteistön täysarvovakuutus. Korjausten ajaksi joudumme muuttamaan muualle. Taloyhtiö ei suostu korvaamaan meille muualla asumisesta johtuvia kustannuksia eikä vapauttamaan meitä yhtiövastikkeen maksamisesta. Koska meillä ei ole kotivakuutusta, emme saa korvausta myöskään vakuutusyhtiöltä. Onko meillä lain mukaan oikeus saada vapautus yhtiövastikkeen maksusta ja korvaus muualla asumisesta johtuvista kustannuksista? Asunto-osakeyhtiölakiin sisältyy yhtiövastikkeen alentamista koskeva säännös koskien sellaista tilannetta, jossa huoneisto on kokonaan tuhoutunut. Säännöksen mukaan siihen saakka, kunnes tuhoutunut huoneisto on uudelleen rakennettu, sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja on velvollinen maksamaan yhtiövastiketta vain huoneiston rakentamiskustannusten kattamiseksi sekä osallistumaan hoito- ja ylläpitomenojen kattamiseen kohtuullisella osuudella, jota määrättäessä on otettava huomioon asumismahdollisuuden puuttuminen. Vaikkei nyt olekaan kysymys huoneiston suoranaisesta tuhoutumisesta eikä säännös siis suoraan sovellu, voidaan olla perustellusti sitä mieltä, että siihen sisältyvää periaate soveltuu tässäkin tapauksessa lainattavaksi. Niinpä vaatimus yhtiövastikkeen alentamisesta lienee perusteltu, mutta täydelliseen vapautukseen yhtiövastikkeesta laki ei anna oikeutta. Naapurihuoneiston haltijan tai taloyhtiön velvollisuus korvata asumiskustannuksenne voisi perustua vain siihen, että näistä jompikumpi olisi aiheuttanut vahingon huolimattomasti tai tahallisesti ja että asumiskustannustenne lisääntyminen on ollut tällaisen tuottamuksellisen menettelyn ennalta arvattava seuraus. Mahdollisuutenne saada korvausta ovat siis hyvin rajalliset. Mikko Pikkujämsä asianajaja, oikeustieteen tohtori Asianajotoimisto PPV Lex Oy

17 YHDISTYS TIEDOTTAA TIMI -Autotallit ja Katokset YKSITTÄISET RIVITALLIT ANTIKONDEN- SIOPINNOITUS KIPPIOVEEN SAATAVISSA MYÖS SÄHKÖINEN AVAUS Timi-Autotalli Oy Pyydä tarjous! Haapakuja Raisio p

18 TUOTEUUTISIA Patteriverkosto voidaan huoltaa järjestelmää purkamatta Lämmönsiirto pesulla paremmaksi Patterit kylmänä osassa taloa säädöstä ja ilmauksesta huolimatta? Napsumista, kohinaa ja paukkumista? Ongelmat ovat tuttuja liki jokaisessa kerrostalossa ja työpaikalla. Patteriverkosto vaatii toimiakseen huoltoa. Monesti vika saattaa löytyä tasapainottomasta putkistosta tai verkoston likaantumisesta. Huonosti tai epätasaisesti toimiva lämmitys on yleinen epäkohta. Johonkin osaan talosta lämpöä tulee, mutta esimerkiksi putkiston toinen pää ei lämpenekään riittävästi. Ihmiset valittavat kylmyyttä. Termostaatteja säädellään, niiden toimivuutta varmistellaan ja pattereita ilmataan. Siitä huolimatta vika ei poistu. Yksi vikamahdollisuus on pattereissa olevat epäpuhtaudet, joita kertyy putkistoihin ja pattereihin useista eri syistä. Putkista löytyy muun muassa asennusvaiheessa niihin päässyttä hiekkaa, hitsausjätettä, putken taivutusvaiheessa irronnutta hilsettä ja putkien kierteyttämisjäysteitä. Toinen ja samalla yleisin vikamahdollisuus on ruostumisesta syntyvä rautasakka, jonka tunnistaa veden mustasta väristä. Tämän aiheuttaa käytönaikainen hapen pääsy veteen, joka ruostuttaa rautaputkia. Jossakin vaiheessa epäpuhtaudet aiheuttavat putkistoissa tukoksia häiriten lämmitysveden esteetöntä kiertoa. Säätölaitteisiin takertuneena epäpuhtaudet aiheuttavat ongelmia ja lisäävät energian kulutusta. Suuri määrä epäpuhtauksia saa putkiston menemään kokonaan tukkoon. Puhdistus vesi-ilmaseoksella Patteriverkoston puhdistaminen on aiemmin ollut vaivalloista. Patterit on pitänyt irrottaa ja kantaa pihalle puhdistettaviksi tai vaihtoehtoisesti käyttää erilaisia kemikaaleja. Ne eivät tahdo vain auttaa enää siinä tilanteessa, kun putket ovat jo lähes kokonaan tukossa, eikä kemikaalien käyttö ole kovin ekologinenkaan vaihtoehto. Lämmitysjärjestelmien kunnossapitoon on keksitty menetelmä, jossa pattereita ja putkia ei enää tarvitse irrottaa paikaltaan. Patentin haltija on Oululainen Pro Works Oy. Suoritamme pattereiden ja putkistojen huuhtelua takuutyönä koko Suomessa. Työ tehdään Pipeprof-laitteella, joka käyttää veden ja ilman seosta. Tällä menetelmällä verkosto voidaan puhdistaa turvallisesti ja tehokkaasti, selvittää Jari Pietarila Pro Works Oy:stä. Huuhtelu on turvallista vanhoillekin putkille, koska se ei perustu kovaan paineeseen eikä kemikaalien käyttöön. Huuhtelun aikana selviävät verkoston pienetkin viat, kuten epäkuntoiset patteriventtiilit, jotka mainitaan verkoston kuntoisuusraportissa. Tämän ansiosta huuhtelua voi hyödyntää vikojen paikantamisessa ja verkoston kunnon kartoittamisessa. Huuhtelua voidaan tehdä ympärivuotisesti. Verkoston huuhtelu soveltuu myös katulämmitysjärjestelmistä ilmanvaihtoverkkoihin, joissa kiertää vesi. Kokemusta on kiinteistöjen lisäksi myös prosessiteollisuuden lämmitysjärjestelmistä ja aluelämpöverkoista. Energiankulutus ja mukavuus Huuhtelun yhteydessä lämmitysjärjestelmä tasapainotetaan ja esisäädetään uudelleen. Puhtaissa putkissa lämpö siirtyy, Katselmus käynnissä pannuhuoneessa. Huuhtelulaite. kuten alun perin on suunniteltu ja huuhdelluissa kiinteistöissä energiankulutus on laskenut. Lisäksi asumismukavuus on lisääntynyt tasaisen lämmön ansiosta. Huuhtelu Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:lle Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy: n vuokratalon Puolukkakuja 11 putkisto oli seitsemän vuotta rakentamisen jälkeen jo niin tukossa, ettei toinen pää talosta enää lämmennyt. Verkoston menoveden lämpötilaa oli jouduttu nostamaan 15 astetta, jotta huoneistoihin riittäisi lämpöä. Korroosiosuojakemikaaliakin järjestelmään oli laitettu, mutta sekään ei toiminut. Isännöitsijä Paul Kinnari selvittää 20 huoneistoa käsittävän talon patteriverkoston olevan osaksi muovia ja suurimmalta osin rautaa. Muoviputkissa on käytetty happidiffuusiosuojattua laatua, mutta siitä ei ole ollut apua. Sekajärjestelmiä ei tulisi käyttää. Parempi vaihtoehto on laittaa koko putkisto muovista ja liittää putket toisiinsa messinkiheloilla. Yllätyin patteriverkostossa olleen sakan määrästä, sitä oli paljon. Nyt lämmityskäyrää on huuhtelun jälkeen saatu liikahtamaan jo alaspäin, koko talo lämpiää ja samalla iskulla löytyi myös muutama rikkoutunut patteriventtiili. Paul Kinnari uskoo, että huuhteluja tarvitaan maanlaajuisesti vielä paljon lisää. Tähän asti esille tulleet tukkeumat ovat vasta alkusoittoa, sillä ongelmaa ei ole vielä riittävästi tiedostettu. Jari Pietarila Pro Works Oy puh: (08)

19 Tutkimustemme jälkeen tiedät enemmän! Betonilaboratorio Kuntoarviot Kuntotutkimukset Haitta-aine kartoitukset Puh Talo ja Teollisuus Liikenne ja Infra Ympäristö 19

20 ILMOITTAJA Varaa tila syksyn lehtiin Marja-Liisa Lammela Puh: ,

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

UUDISTALO HALTUUN. Taloyhtiön Osakas Hallitus Isännöitsijä. Copyright Raimo Kivari

UUDISTALO HALTUUN. Taloyhtiön Osakas Hallitus Isännöitsijä. Copyright Raimo Kivari UUDISTALO HALTUUN Taloyhtiön Osakas Hallitus Isännöitsijä Copyright Raimo Kivari Esityksen sisältö Oma esittely Referenssit Ketkä osallistuvat tarkastuksiin; hallinnan luovutus ja takuutarkastus Valmistautuminen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Korjausrakentamisen tupailta 18.1.2012 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin alueyhdistys 9300

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään.

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. TARJOUS, asunto-osake Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. 2. Kaupan

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

Kiinteistön kuntotodistus

Kiinteistön kuntotodistus Kiinteistön kuntotodistus Remontti-ilta Pekka Luoto 2.11.2006 Idean liikkeelleläht htö Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen hallitus teki 20.12.2004 Suomen Kiinteistöliitolle aloitteen tutkimushankkeen käynnistämiseksi

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys

Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys 9.4.2014 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy Urakkasopimukset ja vakuutusturva 2 Mitä vakuutusturvaan liittyviä näkökohtia asunto-osakeyhtiön

Lisätiedot

RT 80272 VASTAANOTTOTARKASTUKSEN PÖYTÄKIRJA. syyskuu 2000 korvaa RT 80209

RT 80272 VASTAANOTTOTARKASTUKSEN PÖYTÄKIRJA. syyskuu 2000 korvaa RT 80209 syyskuu 2000 korvaa RT 80209 1 (8) VASTAANOTTOTARKASTUKSEN PÖYTÄKIRJA Tämä pöytäkirjalomake ja lomake RT 80275 Virheluettelo liittyvät toisiinsa ja niissä on otettu huomioon Rakennusurakan yleiset sopimusehdot

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki 06.08.2016 14:35:02 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 06.08.2016 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki Yritys-

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Talosaneeraus vuokranantajan näkökulmasta

Talosaneeraus vuokranantajan näkökulmasta Talosaneeraus vuokranantajan näkökulmasta Talosaneerauspäivä 8.11.2013, Oulu Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry Oulu, 52 v. Pasi Orava N. 15 v. vuokranantajakokemus Suomen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Päätehtävät ja roolit Tilaaja päättää Isännöitsijä johtaa taloyhtiötä Projektijohtaja johtaa hanketta Valvoja valvoo

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖRJESTYS: Fastighets Ab Commerce Kristinestad - Kiinteistö Oy Commerce 05.03.2014 11:58:45 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.03.2014 Toiminimi: Fastighets

Lisätiedot

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TIEDOT Yhtiön nimi Huoneiston numero Osakkeiden numero OSAKKEEN OMISTAJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet Sähköposti Asunto-osakeyhtiölain 5. luku 2, ilmoitus

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 215. Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 215. Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 0.06.06 Sivu / 68/06 0.05.05 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 7 5..06 Kaupunginhallitus 59 8..06 5 Kiinteistö Oy Ankkurin osakkeiden myyntiä koskevan päätöksen tarkistaminen Valmistelijat

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle

YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle Jussi Kuusela Amplit Oy 17.5.2016 YLEISTEN SOPIMUSEHTOJEN HISTORIA 1895 Arkkitehtiklubi hyväksyi kaavakkeen käytettäväksi yleisesti rakennusurakoissa

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO RYHMÄKORJAUSHANKKEISSA. Marina Furuhjelm, Lakimies OTM gsm ,

PÄÄTÖKSENTEKO RYHMÄKORJAUSHANKKEISSA. Marina Furuhjelm, Lakimies OTM gsm , PÄÄTÖKSENTEKO RYHMÄKORJAUSHANKKEISSA Marina Furuhjelm, Lakimies OTM gsm +358 50 597 5976, Twitter: @FuruhjelmMarina Yhtiökokous Yhtiökokous yleistoimivaltainen elin Yhtiökokous päättää laajemmista remonteista

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Rakennushankkeen oikeudelliset roolit

Rakennushankkeen oikeudelliset roolit Rakennushankkeen oikeudelliset roolit Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys 15.10.2014 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy 2 Mitkä ovat rakennushankkeen keskeiset osapuolet? Mitkä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET MYYJÄ Lappi Timber Oy Y-tunnus Osoite: PL KEITELE Jäljempänä Myyjä

KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET MYYJÄ Lappi Timber Oy Y-tunnus Osoite: PL KEITELE Jäljempänä Myyjä KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Lappi Timber Oy Y-tunnus Osoite: PL 4 72600 KEITELE Jäljempänä Myyjä 1.2. OSTAJA Kemijärven kaupunki Y-tunnus Osoite: PL 5, 98101 KEMIJÄRVI Jäljempänä Ostaja 2. KAUPAN

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-Oy Säästöpurje 19.03.2015 16:26:25 1(14) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 19.03.2015 Toiminimi: Asunto-Oy Säästöpurje Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Lausunnossa tuli kiinnittää erityistä huomiota yhdistyslainsäädäntöön, asuntoosakeyhtiölainsäädäntöön,

Lausunnossa tuli kiinnittää erityistä huomiota yhdistyslainsäädäntöön, asuntoosakeyhtiölainsäädäntöön, SUOSITUS 1 (3) 13.12.2010 Suomen Kiinteistöliitto ry:n jäsenyhdistyksille Edustautuminen jäsenyhdistyksen kokouksissa 1. Taustaa Suomen Kiinteistöliitto ry:n jäsenyhdistyksissä on omaksuttu erilaisia käytäntöjä

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla.

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. TARJOUS, kiinteistö Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan

Lisätiedot

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Oulu 22.9.2015 Historiaa Päätöksenteko Laajakaistalle asettavat rajoitukset Hankinnan ja käytön rahoitus Laajakaistavastike Kiinteistöliitto

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kiinteistöliitto Uusimaa Rakennusvalvonta 12.11.2013

Kiinteistöliitto Uusimaa Rakennusvalvonta 12.11.2013 Kiinteistöliitto Uusimaa Rakennusvalvonta 12.11.2013 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa 2 Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 9890 jäsentä Jäsenistö pääosin

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on melkein tehty. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012

Hyvin suunniteltu on melkein tehty. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012 Hyvin suunniteltu on melkein tehty Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012 Taloyhtiön vastuu rakennuttajana Maankäyttö- ja rakennuslaissa "huolehtimisvelvollisuus" tarkoittaa, että rakentamaan ryhtyvän

Lisätiedot

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Teemu Alavenetmäki RI (AMK) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos rakennuttajainsinööri Sisältö Suunnittelu Kilpailutus ja urakoitsijoiden valinta Rakentaminen

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin Tiina Koskinen-Tammi AA, OTT, VT Asianajotoimisto Alfa Oy Sisäilmastoseminaari 16.3.2016

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen Toimivuutta ja turvaa katolle Katse kattoon REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki 6.4.2016 Jari Suuronen Nordic Waterproofing Group Liikevaihto n. 200 M Henkilöstöä n. 650 Valmistusta Suomessa, Ruotsissa

Lisätiedot

Talosaneerauksen keskeiset sopimukset

Talosaneerauksen keskeiset sopimukset Talosaneerauspäivä Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys 8.11.2013, Radisson SAS, Oulu. AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy 2 1. Suunnittelu. Toimeksiantosopimus. Usein KSE

Lisätiedot

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry Onnistu ja menesty vuokranantajana ja asuntosijoittajana Tuorein tieto vuokramarkkinoista, lainsäädännöstä ja yleisistä käytännöistä Neuvontapalvelu, jossa

Lisätiedot

t.6 s.102 Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta /481.

t.6 s.102 Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta /481. t.6 s.102 Lähtökohtana on olemassa oleva vuokrasopimus Mikäli alivuokralaisen ottaminen ei tuota omistajalle kohtuutonta hankaluutta, alivuokralaisen ottaminen on mahdollista. Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (11) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (11) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (11) 48 Kaupungin määräysvallassa olevien asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokoukset 2013 HEL 2013-002428 T 00 01 05 Päätös Hallituksen ja tilintarkastajien valinta Konsernijaosto

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

Yhteiset kokoukset ja toimitukset

Yhteiset kokoukset ja toimitukset Yhteiset kokoukset ja toimitukset Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Työmaakokoukset Työmaakokouksen tarkoituksena on luoda kontakti osapuolten kesken todeta työmaan tuotannon tila tutkia onnistuneen lopputuloksen

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Pornaisten Pähkinälaakso 03.12.2016 14:55:13 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 03.12.2016 Toiminimi: Asunto Oy Pornaisten Pähkinälaakso

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Ahtola ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita tonttia

Lisätiedot

Taloyhtiön yhtiökokous

Taloyhtiön yhtiökokous Taloyhtiön yhtiökokous Lakimies Simo Vihemäki 16.2.2016 Sisältö Kokouksen valmistelu Kokouskutsu Kokouksen toimihenkilöt Kokouksen kulku Asiamies ja avustaja Äänioikeus kokouksessa Osakkaan esteellisyys

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN AJANKOHTAISSEMINAARI KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET Päätöksenteko, kustannusvastuu ja kunnossapitovastuu asoy:ssä

RAKENNUSVALVONNAN AJANKOHTAISSEMINAARI KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET Päätöksenteko, kustannusvastuu ja kunnossapitovastuu asoy:ssä RAKENNUSVALVONNAN AJANKOHTAISSEMINAARI 2.12.2014 KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET Päätöksenteko, kustannusvastuu ja kunnossapitovastuu asoy:ssä Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari HUONEISTON KÄYTTÖTARKOITUS

Lisätiedot

K-S Tili ja Isännöinti Oy

K-S Tili ja Isännöinti Oy K-S Tili ja Isännöinti Oy Asunto Oy:n valvontavastuu huoneiston kunnossapito- tai muutostöissä Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakas on velvollinen ilmoittamaan kirjallisesti taloyhtiölle kaikista huoneistonsa

Lisätiedot

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA 5.10.2016 Hankesuunnittelulla haetaan suuntaa, johon hanketta lähdetään viemään. Reunaehdot ja lähtötiedot as.oy:ltä Tehdyt / tehtävät kuntotutkimukset Osakas-

Lisätiedot

JIT 2015: Erityisehtoja laitehankinnoista

JIT 2015: Erityisehtoja laitehankinnoista Haaga-Helian palvelinvirtualisointiympäristön laajennus Sopimuksen päiväys ja nro: xx.xx.2016 Liite nro: 4 JIT 2015: Erityisehtoja laitehankinnoista Sisällys 1 Soveltaminen... 1 2 Määritelmät... 1 3 Oikeudet...

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken. Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys

Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken. Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys Asunto osakeyhtiölain uudistus 1.7.2010 Ennen asunto osakeyhtiölainmuutosta

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Sivu-urakan alistaminen

Sivu-urakan alistaminen Sivu-urakan alistaminen Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Yhteisen työmaan sopimussuhteet KÄYTTÄJÄ RAKENNUTTAJA SUUNNITTELIJAT PÄÄURAKOITSIJA URAKKASOPIMUS ALISTUSSOPIMUS ILMANV. SÄHKÖ PUTKI MUUT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO JA MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO JA MUUTOSTYÖSTÄ 1 ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO JA MUUTOSTYÖSTÄ 1. TALOYHTIÖ (osakas täyttää) Yhtiön nimi Rakennuksen sijaintiosoite Isännöitsijän nimi Osoite Puhelin Sähköpostiosoite 2. OSAKAS (osakas täyttää) Nimi

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla.

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. MYYNTIHINTALUETTELO pvm 26.1.2015 Hinnat voimassa toistaiseksi Päivitetty 4.1.2016 Huoneisto tyyppi

Lisätiedot

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusedustuksesta annetun lain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta annettua lakia. Euroopan

Lisätiedot

6. Vuoden 2013 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen

6. Vuoden 2013 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen KUTSU OUTOTEC OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Outotec Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään maanantaina 31.3.2014 kello 11.00 alkaen Finlandia-talolla, osoitteessa

Lisätiedot

Kiinteistöasiamies..2016 297-

Kiinteistöasiamies..2016 297- Kiinteistöasiamies..2016 297- V U O K R A S O P I M U S (luonnos 7.1.2016) Kuopion kaupunki vuokraa kenelle ( ) maanvuokralain 5. luvun mukaisena vuokrauksena Kuopion kaupungissa sijaitsevan kiinteistön

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Kokouskutsu ja yhtiökokouspäätökset Päätöksentekomenettely Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5 07.01.2015 18:43:52 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 07.01.2015 Toiminimi: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot