ESPOO VTT:n tilinpäätös vuodelta 2014

Transkriptio

1 ESPOO 2015 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Ulkomaiset kontaktipisteet Maksullisen toiminnan kehittäminen IPR:n suojaus ja kaupallistaminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen VTT toiminnoittain Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaatuja tutkimustuloksia Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstömäärä, resursointi ja työnantajakuva Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Suorituksen johtaminen ja palkitseminen Henkilöstön hyvinvointi ja työkyky Yhteiskuntavastuu Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Toimintajärjestelmän arvioinnit Tutkimuksen arviointi Asiakastutkimus Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ja VTT:n omaisuuteen kohdistuneista rikoksista TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET... 73

3 1 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Taloudellisen epävarmuuden jatkuminen näkyi VTT:n toimintaympäristössä. Toiminnan tulos sisäisen tuloslaskelman mukaan oli 13,6 milj. euroa tappiollinen. Tulos ilman tytäryhtiöosakkeiden alaskirjauksia oli 7,3 milj. euroa tappiollinen. Ulkopuoliset tuotot jäivät suunnitellusta enemmän kuin kustannuksissa kyettiin säästämään. Vuoden 2015 talousnäkymissä on edelleen merkittävää epävarmuutta, joskin vuoden tilauskannan osuus budjettitavoitteesta on korkeammalla tasolla kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Liikevaihto oli 251,0 milj. euroa (kokonaistuotot 255,9 milj. euroa sisältäen VTT:n hallinnoimille osakeyhtiöille tuotetut palvelut) eli 10 % edellistä vuotta alempi. Tuotot ulkomailta olivat noin 21 % liikevaihdosta (+ 2 %-yks.). Yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tulot olivat 98,1 milj. euroa (- 19 %). Tekes-tuotot olivat 44,4 milj. euroa (- 24 %). EU-tuotot laskivat 30,3 milj. eurosta 29,5 milj. euroon (- 3 %). Omarahoitteisen toiminnan volyymi nousi 44,2 milj. euroon (+ 21 %). Maksullisen toiminnan tuotot olivat 68,1 milj. euroa (- 13 %). Maksullisen toiminnan erillistulos oli 2,5 milj. euroa ylijäämäinen (budjetoitu ylijäämä 4 milj. euroa). VTT osallistui edelleen aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan vaikuttamalla tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen sekä osallistumalla tutkimustoimintaan. VTT:n SHOK-toiminnan kokonaisliikevaihto oli yhteensä 15,9 milj. euroa. EU:n Horizon ohjelmasta saatiin ensimmäiset rahoituspäätökset. VTT:n sisäisen laskennan mukainen liikevaihto sisältää VTT:n toiminnan ns. ulkopuoliset tuotot yrityksiltä ja julkisyhteisöiltä sekä kotimaasta, että ulkomailta ja valtion budjettirahoituksen (ns. perusrahoitus). Kokonaistuotot sisältävät liikevaihdon ja toiminnan muut tuotot. VTT ei tuota maksuperusteasetuksen mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita. Vuotuisen asiakastutkimuksen mukaan VTT:n kanssa tehtyä yhteistyötä oli kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödyntänyt tai aikoi hyödyntää kolmen vuoden sisällä 54 % suomalaisista asiakkaista. Asiakkaiden arviot palvelujen hyödystä ja laadusta ja VTT:n imagosta nousivat. Keksintö- ja ohjelmistoilmoituksia syntyi 320 kpl ja IPR-tuotot olivat yhteensä 2,6 milj. euroa. Merkittävimmät IPRtulot saatiin prosessisimulaatio-ohjelmien ja bioetanoliteknologian lisensoinneista sekä eräiden entsyymiteknologian ja metallituotteiden valmistusteknologian IPR-oikeuksien myynneistä. Yhteensä 9 VTT:n tutkimukseen ja teknologiaan perustuvaa yritys-aihioita annettiin VTT Ventures Oy:n arvioitavaksi. Kansainvälisiä tieteellisiä lehtiartikkeleja julkaistiin 652 kpl. Uusiutuvan energian koetoiminnan keskittäminen kaasutuksen ja pyrolyysin osalta Bioruukkiin eteni ja avajaiset järjestetään maaliskuussa Rakenteilla oleva Ydinturvallisuustalo saavutti harjakorkeuden. Markkinahaasteista ja ilmoitetuista tulevien vuosien julkisen rahoituksen leikkauksista johtuen toiminnan volyymia pienennettiin päivitetyn strategian mukaisesti. Yt-neuvottelujen seurauksena

4 2 TILINPÄÄTÖS henkilöä irtisanottiin. Lisäksi määräaikaisen työsuhteen päättymisten ja eläköitymisten myötä 77 henkilöä vähennettiin. Neljä alueellista toimipistettä lakkautettiin ja pääpaikkakunnilla tehostettiin toimitilojen käyttöä irtisanomalla vuokrasopimuksia rakennuksista tai niiden osista. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti VTT ja Mittatekniikan keskus MIKES yhdistettiin ja valtion kokonaan omistama erityistehtävää hoitava Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy perustettiin. Yhtiö aloitti toimintansa Käsillä oleva tilinpäätös on siis virastomuotoisen VTT:n viimeinen. 1.2 Vaikuttavuus VTT:n tutkimus- ja innovaatiostrategian tavoitteina on puhdas maailma, hyvä elämä ja kestävä kasvu. VTT:n tutkimuksen painoalueet on valittu toteuttamaan näitä tavoitteita ja kohdistuvat kuudelle elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta tärkeälle alueelle: biotalous, vähähiilinen energia, digitaalinen maailma, puhtaat teknologiat, resurssitehokas tuotanto sekä terveys- ja hyvinvointi. Painoalueet vastaavat hyvin kansallisiin kasvun kärkiin: biotalous, cleantech ja digitalisaatio. Strategiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: VTT:n luo huippututkimuksen avulla vaikuttavuutta: innovaatioita, liiketoimintaa ja palveluja, jotka mahdollistavat nykyisten ja tulevien liiketoimintojen sekä innovaatioekosysteemien kilpailukyvyn. Vaikuttavat ja tulevaisuuteen suuntautuneet ohjelmat edistävät teollisia muutoksia, tuottavat murroksellisia avauksia ja luovat merkittäviä ja mitattavissa olevia teollisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä. VTT luo strategisia ja pitkäaikaisia kumppanuuksia yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa Suomen elinkeinoelämän hyväksi. VTT kuuluu Euroopan johtavien tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden joukkoon ja toimii vahvana vaikuttajana strategisissa eurooppalaisissa avauksissa sidosryhmiemme hyödyksi. VTT:n strategista tutkimusportfoliota ohjaa viisi arvolupausta, jotka vastaavat taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Vaurautta luonnonvaroista: Kokonaisvaltainen ajattelu ja uudet raaka-ainelähteet, kuten jätteet tai teollisuuden sivuvirrat merkitsevät mahdollisuutta saavuttaa kilpailuetua uudenlaisilla, ekotehokkuuteen nojaavilla liiketoimintamalleilla. Luonnonvarojen kestävää käyttöä voidaan edesauttaa aineen kiertokulun eri vaiheissa. Omavaraisuutta puhtailla energiajärjestelmillä: Puhtaat ja älykkäät energiajärjestelmät ovat Suomen energiavarmuuden tärkeä tae. Vähäpäästöisissä ja vähähiilisissä energiantuotantotavoissa on vientimahdollisuus. Meillä on edellytyksiä houkutella energiaintensiivistä teollisuutta Suomeen puhtaalla ja huokealla energialla, josta voisi riittää myös vientiin. Energiapäätösten tueksi tarvitaan puolueetonta tutkimusta, johon suomalaiset voivat luottaa. Kilpailukykyä uudistuvasta teollisuudesta: Suomen kilpailukyky pohjautuu sille, että jatkossakin Suomessa säilyy valmistava teollisuus. Suomen viennistä tänään noin 60 % tulee

5 3 TILINPÄÄTÖS 2014 valmistavasta teollisuudesta. Teollisuuden uudistuminen on välttämätöntä vientiteollisuutemme turvaamiseksi. Paljon potentiaalia on myös sitoutuneena pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Moniteknologinen VTT toimii yhdessä yritysten kanssa kilpailukyvyn parantamiseksi. Fiksut yhdyskunnat - arjen toimivuutta ja hyviä yhteyksiä: Älyliikenne, ekotehokkaat yhdyskunnat ja resurssiviisaat toimintatavat ovat kestävää kehitystä kohti äly-yhdyskuntia. Useat suomalaiskaupungit ovat sijoittuneet hyvin kansainvälisissä Smart City -vertailuissa. VTT tekee pitkäjänteistä yhteistyötä älyliikenteen, rakentamisen ja palvelujen kehittämiseksi. Suomi yhä etenevän digimuutoksen aallonharjalle: Internetin leviäminen kaikkialle jatkuu: kohtaamme internetin mitä yllättävimmissä paikoissa ja yhteyksissä. Teollisella internetillä ja kaiken digitalisaatiolla on miljardien eurojen vaikutus Suomen kansantalouteen, ja mittava uuden liiketoiminnan potentiaali suomalaisille yrityksille. VTT:n osaaminen sekä digitalisaation mahdollistavissa teknologioissa että sovelluksissa, palveluliiketoiminnassa ja tietoturva-asioissa mahdollistavat osaltaan Suomen pääsyä digitalisaation eturintamaan. VTT:llä on Suomessa ylivoimainen panos-tuottosuhde innovaatioiden edistämisessä. Liikevaihtomme osuus Suomen tutkimus- ja kehitysvolyymistä on vain noin 4 %. Kuitenkin SFINNO-tietokannan mukaan peräti 36 % suomalaisista innovaatioista sisältää VTT:n osaamista. VTT:n rooli korostuu erityisesti yritysten liiketoiminnan kannalta keskeisissä teknologiainnovaatioissa, joista lähes puolet sisältää VTT:n osaamista (Kuva 1). Kuva 1. VTT:n osuus Suomen T&K-panostuksesta ja Suomessa kehitetyistä innovaatioista VTT:n SFINNO-tietokannasta ja Tilastokeskuksen tiedoista yhdistämällä tehdyn selvityksen mukaan Suomen vientiteollisuuden keskeisillä toimialoilla liikevaihto on kasvanut keskimäärin 26 % sellaisten innovaatioiden jälkeen, joissa VTT on ollut merkittävässä roolissa. Biotaloussektoreilla vastaava kasvu on ollut keskimäärin 73 % sellaisten innovaatioiden jälkeen, joiden kehittämisessä VTT:llä on ollut merkittävä rooli. VTT:n merkittävä rooli on johtanut esimerkiksi kokonaan uuden liiketoiminnan luomiseen (Kuva 2).

6 4 TILINPÄÄTÖS 2014 Kuva 2. Yritysten liikevaihdon kasvu innovaatioiden jälkeen VTT:n kokonaisvaikuttavuus syntyy VTT:n monista, toisiaan täydentävistä rooleista (Kuva 3). Kuva 3. VTT:n vaikuttavuus ja roolit VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus VTT:n kansainvälistymisen tavoite on tukea Suomen omaa kasvua ja kehitystä, vahvistaa kahdenvälistä yhteistyötä keskeisimpien kumppanimaiden kanssa, edistää vaikutusmahdollisuuksiamme osana laajempia yhteisöjä sekä parantaa suomalaisten toimijoiden kykyä kantaa vastuuta yhteisten, yli rajojen käyvien ongelmien ratkaisemisessa. VTT:n kansainvälistä tutkimusyhteistyötä suunnataan kolmen päätavoitteen kautta: osaamisperustaisten investointien

7 5 TILINPÄÄTÖS 2014 lisääntyminen Suomessa, teollisen ja kaupallisen elinkeinotoiminnan uudistuminen Suomessa, sekä lisäarvon ja työpaikkojen syntyminen Suomeen. VTT on saavuttanut vahvan aseman kehittämällä kansainvälistä vaikuttavuuttaan laajojen EU-tason verkostojen ja tutkimus- ja innovaatiokumppanuuksien kautta. Kansallisena tavoitteena seitsemännen puiteohjelman alkaessa oli kaksinkertaistaa Suomeen saatava EU-tutkimusrahoitus. VTT toteutti omalta osaltaan tämän tavoitteen. VTT on johtanut 370 miljoonan euron Euroopan laajuista hankesalkkua seitsemännessä puiteohjelmassa ja osallistunut 3,6 miljardin EU-hankekokonaisuuteen. 22,5 % Suomeen myönnetystä kilpaillusta FP7-rahoituksesta on tullut VTT:lle. EU-toiminnassaan VTT on toteuttanut elinkeinoelämän kannalta merkittävää tehtävää verkottamalla suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita eurooppalaisiin arvoketjuihin. Tulostensa kautta VTT on saavuttanut aseman, jossa voidaan vaikuttaa EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan painopisteisiin, rahoitukseen ja toimintatapoihin. VTT:n tutkimusyksiköt Brasiliassa ja Koreassa ovat avanneet uusia tutkimusyhteistyöhankkeita ja kontakteja kansainvälisiin tutkimusverkostoihin. VTT osallistuu laajasti kansallisiin tutkimus- ja teknologiaohjelmiin. Merkittävimpiä ovat Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat sekä Suomen strategisten huippuosaamisen keskuksien (SHOK) ohjelmat. Lisäksi VTT on mukana kolmessa Suomen Akatemian huippuyksikössä. Teollisuuden ja tiedekumppaneiden kanssa perustettujen tutkimusallianssien toiminta jatkuu aktiivisena. Strategisilla asiakaskumppanuusohjelmilla on edistetty ja kiihdytetty yritysten liiketoiminnan uudistumista ja kilpailukykyä. VTT:n asiantuntijat toimivat myös yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena sekä standardien kehitystyössä. VTT koordinoi kansallista vähähiilisen energiatuotannon polkujen skenaariotyötä. VTT on toiminut aktiivisesti IEA:n energiajärjestelmien, eurooppalaisen energiajärjestelmän sekä pohjoismaisten energiamarkkinoiden mallintamisessa. VTT kehitti ISO 14046:een pohjautuvan standardin Suomen kaivosteollisuuden vesijalanjäljen määrittämiseen. Lisäksi VTT on tehnyt useita taustaselvityksiä Ympäristöministeriölle energiatehokkaasta uudis- ja korjausrakentamisesta ja selvityksen lähes nollaenergiarakentamista Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan kehitys Omarahoitteisen toiminnan volyymi ylitti vuodelle asetetun tavoitteen 3,3 milj. eurolla. Omarahoitteisen toiminnan volyymi nousi 44,2 milj. euroon vuoden ,6 milj. eurosta (muutos +21 %). Perusrahoituksesta käytettiin omarahoitteiseen toimintaan 50 % (2013: 41 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihto 142,7 milj. euroa oli 26,7 M edellisvuotta alhaisempi. Liikevaihdosta ulkopuolisten tulojen osuus oli 98,8 milj. euroa (laskua edellisestä vuodesta 15 %) ja alitti asetetun tavoitteen 13,8 milj. eurolla. Yhteisrahoitteiseen toimintaan sitoutuneen perusrahoituksen määrä laski 52,6 milj. eurosta 43,9 milj. euroon (muutos -16,6 %) alittaen yhteisrahoitteiseen toimintaan suunnitellun perusrahoituksen määrän 5,3 milj. eurolla. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin yhteisrahoitteiseen toimintaan 50 % (2013: 59 %).

8 6 TILINPÄÄTÖS 2014 Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan painoalueille kohdistetusta perusrahoituksesta 51 % käytettiin VTT:n ohjelmiin (kärki- ja innovaatio-ohjelmat sekä Emerging Technologies). Näiden ohjelmien liikevaihto oli 129,9 milj. euroa, ja laskua edellisestä vuodesta oli 5 %. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmien maksullisen toiminnan osuus oli 25 % (edellisenä vuonna 24 %). Muihin hankkeisiin, pääosin Tekes- ja EU-ohjelmien konsortiohankkeisiin, strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin 49 % (Kuva 4). Kuva 4. Tutkimusrahoitus vuonna 2014 ( Maksulliset projektit -rahoitusosuus ei sisällä ohjelmiin kuulumattomia maksullisia projekteja) EU-tuotot olivat lähes vuoden 2013 tasolla. Tekes-tuotot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 24 % ja olivat 44,4 milj. euroa. Muun julkisen sektorin tuotot vähenivät 11 %. Kotimaisen yksityisen sektorin tuotot vähenivät 1,7 milj. euroa ja ulkomaisen yksityisen sektorin tuotot lisääntyivät 0,5 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan yksityisen sektorin tuotot laskivat 15 % edellisestä vuodesta.

9 7 TILINPÄÄTÖS 2014 Kuva 5. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kehitys Perusrahoituksen kohdentaminen Perusrahoitusta käytettiin hyväksytyn vaihteluvälin 87,5 92,0 milj. euroa puitteissa siten, että kokonaiskäytöksi VTT:llä muodostui 88,1 milj. euroa. Perusrahoitusta käytettiin 1,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. VTT:n strateginen tutkimusportfolio ohjaa perusrahoituksen kohdentamista painoaloille. Tutkimusinstrumenttien (kuten kärki- ja innovaatio-ohjelmien) sekä muun tutkimustoiminnan perusrahoitus ja yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot kohdennetaan tutkimuksen eri painoalueille. Taulukossa 1 ovat painoaluekohtainen toteutunut perusrahoitus ja ulkopuoliset tuotot verrattuina vuodelle suunniteltuihin volyymeihin. Perusrahoitus Ulkopuoliset tuotot Suunniteltu Toteutunut Osuus Suunniteltu Toteutunut Osuus liike liike euroa euroa vaihdosta euroa euroa vaihdosta Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut ,6 % ,5 % Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät ,8 % ,5 % Luonnonvara-ja ympäristöratkaisut ,9 % ,8 % Resurssien ja valmiuksien kehittäminen *) ,6 % ,4 % Emerging technologies -ohjelmat ,0 % 0 0 0,0 % IPR 0 0 0,0 % ,7 % Oma- ja yhteisrahoitteinen yhteensä *) Resurssien ja valmiuksien kehittäminen VTT kehityshankkeet CTO Office CEO Palkitseminen Resurssien ja valmiuksien kehittäminen yhteensä Taulukko 1. Perusrahoituksen käyttö ja ulkopuoliset tuotot painoalueittain

10 8 TILINPÄÄTÖS VTT:n strategiset ohjelmat VTT:n ohjelmien kokonaisuus koostuu kärki- ja innovaatio-ohjelmista sekä ibet (innovative Business from Emerging Technologies)-ohjelmasta. Kullakin ohjelmalla on oma roolinsa ja ne täydentävät toisiaan. Kaikille ohjelmille on yhteistä, että niillä haetaan ratkaisuja merkittäviin haasteisiin, niillä tulee olla korkea relevanssi, tieteellinen ja teknologinen taso sekä ennen kaikkea niiden tulee tuottaa sellaisia tuloksia, joilla on aitoa vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. ibet-(innovative Business from Emerging Technologies) ohjelma VTT:n uusi ibet (innovative Business from Emerging Technologies) -ohjelma on uudistettu instrumentti, joka jatkaa aikaisempaa, uusia avauksia tehnyttä Frontier -ohjelmaa. ibetohjelmassa haetaan uusia teknologioita, jotka tuovat muutoksia teollisiin ekosysteemeihin. Vahvasti tulevaisuuteen katsova ohjelma keskittyy nouseviin uusiin teknologioihin, jotka muokkaavat teollisia ekosysteemejä ja saavat aikaan yhteiskunnallisia, teollisia ja teknologisia vaikutuksia. Lupaavia ideoita kerätään, kehitetään ja jatkojalostetaan vaikuttaviksi keksinnöiksi ja innovaatioiksi. Vuonna 2014 rahoitettiin 10 projektia yhteensä 2,6 miljoonalla eurolla. Projektien aihealueita olivat mm. kvanttilaskenta, monitoimianturit, energian varastointi, termokemiallinen biotalous, kaaasufermentointi, ja valosähköiset elementit. Suurin osa rahoitetuista projekteista tuotti keksintöilmoituksia ja patenttihakemuksia ja useita lupaavia tuloksia ollaan viemässä voimakkaasti eteenpäin. VTT:n tieteellinen neuvottelukunta pitää ohjelmaa erittäin tehokkaana tapana tunnistaa lupaavia ideoita ja viedä niitä eteenpäin innovaatioiksi. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat: VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat ovat VTT:n strategian keskeisiä toteuttamisvälineitä ja pohjautuvat VTT:n vahvaan monialaiseen osaamiseen. Ohjelmat vastaavat Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta keskeisiin, tulevaisuuteen suuntautuviin haasteisiin, joihin VTT:n on mahdollista luoda merkittäviä teknologisia ratkaisuja ja tuottaa todellisia innovaatioita. Kärkiohjelmat keskittyvät edistämään merkittävien, murroksessa olevien toimialojen uudistumista systeemisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kautta. Innovaatio-ohjelmissa tähdätään huomattavaan teknologiseen parannukseen tai teknologiaharppaukseen yhden tai useamman toimialan osa-alueilla. Ohjelmat sisältävät keskenään synergisiä omarahoitteisia, yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita tai hankekokonaisuuksia. Näin teknologiakehitys, sovellukset ja liiketoimintamallien kehittäminen tapahtuvat rinnakkaisina, samanaikaisina ja vuorovaikutteisina projekteina. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien tuloksellisuus Kärki- ja innovaatio-ohjelmakohtaiset liikevaihdon toteumat vuodelta 2014 ovat taulukossa 2. Innovaatio-ohjelmien liikevaihto oli 56,7 milj. euroa, mikä alitti vuodelle 2014 asetetun tavoitteen 3,7 milj. eurolla. Kärkiohjelmien liikevaihto oli 70,7 milj. euroa, mikä alitti vuodelle suunnitellun liikevaihtotavoitteen 19,8 milj. eurolla. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien maksullisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli tavoitteen mukaisesti 23 %.

11 9 TILINPÄÄTÖS 2014 Ohjelmien vaikuttavuuden keskeisiä mittareita ovat sen elinkaaren aikana syntyvä maksullinen toiminta, julkaisut, keksinnöt, patenttihakemukset, lisenssisopimukset, verkottuminen, allianssit ja tietyn vuosivolyymin ylittävien asiakkuuksien lukumäärä. Vuoden 2014 aikana kärki- ja innovaatio-ohjelmat tuottivat yhteensä 802 julkaisua, 122 keksintöilmoitusta ja 22 patenttihakemusta. Suunniteltu liikevaihto yhteensä Yhteis - rahoitteisten projektien ulkopuolinen tulo Liikevaihdon toteumat 2014 Perusrahoitus Maksullinen toiminta Liikevaihto yhteensä Maksullisen toiminnan osuus ohjelman liikevaihdosta % Ohjelman liikevaihdosta toteutunut suunnitellusta Kärkiohjelmat % 78 % Tie biotalouteen % 64 % Tuottavuusharppaus esineiden ja asioiden internetillä (lot) % 94 % Älykäs ja vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne % 99 % % Innovaatio-ohjelmat % 94 % Älykkäät energiaverkot % 112 % Monitekninen ja moniskaalamallinnus suunnittelussa % 96 % Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut % 118 % Kriittisiä teknologiota matkalla 5G:hen % 132 % Yksilölliset ratkaisut terveyteen ja hyvinvointiin % 101 % Ihmislähtöinen suunnittelu % 59 % Turvallinen ja kestävä ydinenergia % 81 % Mineraalitalous % 78 % Taulukko 2. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien liikevaihto vuodelta 2014 Kärki- ja innovaatio-ohjelmien keskeiset tulokset 2014 (Tähdellä * merkityt ohjelmat loppuivat vuonna 2014) Kärkiohjelmat Tie biotalouteen Ohjelman päätavoite on suomalaisen metsä- ja agrobiomassaa hyödyntävän teollisuuden uudistaminen ja kannattavuuden parantaminen uusien teknologioiden ja tuoteinnovaatioiden avulla sekä uusien biopolttoaineiden ja biopohjaisten kemikaali-, materiaali-, kuitu- ja elintarvikesovellusten kehittäminen. Tavoitteena on edistää Suomen biotalousstrategian toteuttamista ja Suomessa tehtäviä biotalousinvestointeja. Ohjelmassa tutkitaan sekä ravinnoksi kelpaavia että kelpaamattomia uusiutuvia biomassoja ja kehitetään niiden komponenteille (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini) uusia sovelluksia. Keskeinen osa ohjelmaa on digitaalisten sovellusten integroiminen biotalouteen, älykkäiden prosessien kehittäminen sekä teollisten symbioosien ja liiketoimintamallien tutkimus sekä sosioekonominen tarkastelu. Keskeisiä tuloksia ovat olleet synteettisen biologian menetelmät, joilla lisätään bioteknisten konversioprosessien tehokkuutta. Kemikaalien bioteknisiä tuottoprosesseja on myös kehitetty teollisille asiakkaille. Biomassan fraktiointiin on kehitetty uusia menetelmiä yhteistyössä eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Lignoselluloosan liuottamiseen ja fraktiointiin on löydetty täysin uusia liuottimia. Bioöljyn tuotanto pyrolyysimenetelmällä demonstroitiin Joensuussa. Biomassan kaasutukseen kehitettiin uusi kaksivaiheinen leijupetimenetelmä. Teknistaloudellisten analyysien perusteella lämpövoimaloiden tai teollisten voimalaitosten yhteyteen integroidun laitoksen avulla saavutetaan 15 %:n kustannussäästö biopolttoaineen

12 10 TILINPÄÄTÖS 2014 tuotannossa. Menetelmäkehitystä jatketaan BioRuukin uudessa pilotointikeskuksessa. VTT:n vaahtoteknologiaa on kehitetty edelleen yhteistyössä PK-yritysten kanssa. Vaahtomaisten sisustuselementtien valmistus demonstroitiin yhdessä Aalto yliopiston kanssa. Ohjelmassa onnistuttiin kehittämään selluloosapohjaisia eristemateriaaleja, joiden lämmönjohtavuus on vertailukelpoinen mineraalivillaeristeiden kanssa. FIBICin tutkimusohjelmassa kehitettiin uusi selluloosapohjainen absorbenttimateriaali, jolla on noin 30 % parempi kosteudenimukyky referenssimateriaaliin verrattuna. Lupaavia biopohjaisia polyestereitä on valmistettu paperiteollisuuden sivuvirroista eristetyistä hapoista kemiallisen konversion avulla. Uusia soijaproteiinia korvaavia proteiininlähteitä on identifioitu ja on kehitetty prosessiteknologioita proteiinien eristämiseen härkäpavusta ja kaurasta. Tuottavuusharppaus esineiden internetillä (IoT) Ohjelma edistää suomalaisyritysten kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista digitaalisuuden hyödyntämisen kautta tulevalla tuottavuusharppauksella ja uusilla liiketoimintamalleilla. Tavoitteena on myös Suomen valmistavan teollisuuden säilyminen ja vahvistuminen. Ohjelmapanostuksen ansiosta VTT on saanut yritykset tunnistamaan teollisen internetin ja IoT:n merkityksen ja mahdollisuudet ja auttanut yrityksiä digitalisaation hyödyntämisessä liiketoiminnassaan. Ohjelman tuloksia viedään yrityksille VTT:n perinteisempien toimintatapojen lisäksi strategisilla kehitysohjelmilla, jotka auttavat yrityksiä digitaaliseen ja IoT:n mahdollistamaan liiketoimintaan. Tämän lisäksi tehdään ekosysteemihankkeita sekä SHOK:ien että yritysryhmien kanssa. VTT on ollut ohjelman myötä perustamassa Finnish Industrial Internet Forumia (FIIF), vaikuttajana kansainvälisesti tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, mm. ensimmäisen suomalaisena jäsenenä Industrial Internet Consortium -foorumissa. Ohjelman kautta on tuotettu tietoa päätöksenteon tueksi mm. Valtioneuvoston kanslian Teollinen internetselvitykseen. Merkittävin tutkimuksellinen saavutus oli langattoman ja paristottoman mittausratkaisun kehittäminen teollisuuden pyöriviin koneisiin ja vaikeasti mitattaviin rakenteisiin. Suomalaisten lisäksi isot kansainväliset yritykset ovat osoittaneet suurta kiinnostusta ratkaisua kohtaan. Älykäs ja vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne TransSmart Ohjelma tukee Suomen kasvun kärjistä sekä cleantech- että digitaalisaatiotavoitteita. Ohjelmassa kehitetään kustannustehokkaita järjestelmätason ratkaisuja, joilla parannetaan energiatehokkuutta ja tehostetaan liikenteen palveluja sekä mahdollistetaan fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla, vähähiilisillä vaihtoehdoilla. Uusia konsepteja kehitetään liikenteen digitaalisiin ratkaisuihin ja palveluihin, biopolttoaineiden loppukäyttöön ja sähköisiin hyötyajoneuvoihin. Ohjelmassa tehdään myös ennakointi-, vaikutusten arviointi- ja ekosysteemitutkimuksia. TransSmart auttaa Suomea saavuttamaan vuoden 2030 ilmastotavoitteet liikennesektorilla mahdollisimman kustannustehokkaasti. TransSmart on luonut toimivan yhteistoiminta-alustan ja siitä on muodostunut kansallinen ohjelma, jossa ovat mukana ministeriöt, virastot, kuntasektori, yritykset ja tutkimuslaitokset. Samanaikaisesti luodaan uutta liikenteeseen liittyvää cleantech-liiketoimintaa suomalaisille yrityksille mm. rakentamalla näyttäviä demoja ja referenssejä. Ohjelman tärkein aikaansaannos on toimintamalli, jolla ohjelma palvelee niin julkishallinnon päätöksentekoa kuin yritysten

13 11 TILINPÄÄTÖS 2014 tuotekehitystä. Konkreettisia saavutuksia ovat mm. isot näyttävät verkottuneet biopolttoaineiden ja sähköajoneuvojen demonstraatiohankkeet sekä älyliikenteen pilottihankkeet, kehitetyt ja lisensoidut älyliikenteen kehitystyökalut ja laitteet sekä uutta liiketoimintaa synnyttävät hankkeet, kuten bussiliikenteen sähköistäminen ja uusien matkustuspalveluiden kehittäminen. Ohjelman spin-offina on syntynyt kotimainen sähköbussivalmistaja. Innovaatio-ohjelmat Älykkäät energiaverkot Ohjelmassa integroidaan VTT:n eri teknologiapainoalueiden: ICT:n, energian, elektroniikan ja rakennetun ympäristön osaaminen tulevaisuuden energiaverkkojen kehitystyöhön. Keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi nollaenergia-aluemallin demonstrointi, tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen sähköautojen integroimiseksi kaupunkien sähköverkkoon ja tarvittavan tietoliikenteen kehittäminen älykkään energiaverkon rinnalle. Ohjelma edistää strategisesti tärkeää digitaalisuuden hyödyntämistä. Ohjelman ansioista VTT on ollut näkyvästi esillä useissa alan kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa. Olemme olleet aktiivisia useissa kansainvälisissä tutkimusverkostoissa, kuten eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa älykkäiden kaupunkien osalta. EU-hankkeissa on lähes poikkeuksetta VTT:n lisäksi mukana suomalainen teollinen toimija. VTT on kehittänyt yhdessä yritysten kanssa älykkäitä ja energiatehokkaita alue- ja energiaverkon ratkaisuja. Päätöksenteon tueksi on tehty useita taustaselvityksiä Ympäristöministeriölle sekä Työ- ja elinkeinoministeriölle. Ohjelmassa erityisen innovatiivista on ollut kaksisuuntaisen lämpöverkon kehittäminen sekä alueiden ja niiden energiajärjestelmien kokonaisuuden optimointi, säätö ja hallinta. Monitekninen ja moniskaalamallinnus suunnittelussa* Ohjelman tavoitteena oli nopeuttaa merkittävästi teollisuuden tuotekehityssykliä, vähentää fyysisten prototyyppien tarvetta sekä optimoida raaka-aine- ja energiaresurssien kulutusta. Ohjelman keskiössä olivat mallinnuksen työkalujen kehittäminen komponenttien ja niistä koostuvien järjestelmien koko elinkaaren kuvaamiseen ja tutkimiseen materiaalisuunnittelusta aina komponentin ja järjestelmän hävitykseen asti. Moniskaalamallinnus linkittää mallinnuspohjaisen materiaalikehityksen ja digitaalisen komponentti- ja systeemisuunnittelun tietokonesimulointeihin ja additiivisiin (ainetta lisääviin) valmistusmenetelmiin sekä elinkaari- ja kustannuslaskelmiin. Systemaattinen monitekninen ja moniskaalamallinnus on kustannustehokas ja nopea tapa esimerkiksi komponenttien ja järjestelmien suorituskyvyn selvittämiseksi normaaliin testaustoimintaan verrattuna. Ohjelmassa tuotettiin teollisuuden tuotekehityssykliä nopeuttavia, suunnittelupöydältä markkinoille johtavia konsepteja, joiden avulla prototyyppien tarve vähenee sekä raaka-aine- ja energiaresurssien kulutus optimoidaan. Vuonna 2014 ohjelma on tuottanut tuloksia erityisesti kahdella osa-alueella: laskennallisessa materiaalitieteessä ja elinkaari/ympäristövaikutuslaskennan työvälineissä ja näiden integraatiossa muihin suunnittelussa käytettäviin laskentamalleihin. Ohjelman tuloksena on syntynyt VTT:n laajennetut ProperTune TM - ja SULCA -ohjelmisto- ja -palvelukokonaisuudet. Integroidun mallinnuksen ja simuloinnin hyödyt

14 12 TILINPÄÄTÖS 2014 toteutuvat kustannussäästöinä oikeiden prototyyppien rakentamisessa, ajan säästöinä sekä insinöörityön parempana laatuna. Kehitetyt menetelmät ja työvälineet kiihdyttävät mallinnuksen ja simuloinnin laajamittaista hyödyntämistä teollisuudessa. Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut* Ohjelmassa viedään suomalainen arktinen teknologia uudelle tasolle ja tuetaan Suomen pysymistä alan kansainvälisenä edelläkävijänä. Tavoitteena on varmistaa kestävän kehityksen mukaiset, kylmissä olosuhteissa toimivat ja turvalliset teknologiaratkaisut rannikko- ja merirakentamisen, meriliikenteen sekä infrarakentamisen tarpeisiin. Haastavissa olosuhteissa sijaitsevat luonnonvarat ja meriliikenteelle avautuvat uudet laivareitit herättävät yhä enemmän kansainvälistä kiinnostusta ilmastonmuutoksen helpottaessa arktisia olosuhteita. Merirakentamiseen liittyvän teknologian kehittäminen luo Suomen meri- ja konepajateollisuudelle vahvan kasvupotentiaalin. VTT:llä kehitetty vahva virtuaalisuunnitteluun tähtäävä tutkimus jääkuormien numeerisesta simuloinnista yhdessä muiden toimijoiden kokeellisen tutkimuksen kanssa luo hyvät edellytykset mm. merituulivoiman suomalaiselle osaamiskeskittymälle. Panostukset tuleviin demomerituulipuistoihin luovat osaamiselle loistavan näytön paikan. Ohjelman konkreettisia tuloksia on saavutettu mm. useiden sovellusten kehitystä palvelevissa numeerisissa simulointimenetelmissä, tuulivoimaloiden lapojen jäätymisenestojärjestelmien ja laivojen potkurilaitteiden kehittämisessä jääluokitelluille laivoille sekä jääluokiteltujen laivojen mallikoetoiminnassa. Tuulivoimalan lapalämmitysjärjestelmien osaamisesta on syntynyt spin-off -yritys (Wisetec Oy). Meriolosuhteisiin ja jääkuormiin liittyvän osaamisen jatkokehityksenä VTT alkaa kehittää yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa merirakentamisen ja erityisesti merituulivoiman tarpeisiin portaalityyppistä suunnittelutyökalua. Kriittisiä teknologioita matkalla 5G:hen Langattoman tietoliikenteen määrä kasvaa tuhatkertaiseksi ja langattomien laitteiden määrä satakertaiseksi kymmenessä vuodessa. Kasvutarpeet ovat erittäin haastavia. Samanaikaisesti yhteiskunta tulee yhä riippuvaisemmaksi langattomasta tietoliikenteestä. Ohjelma mahdollistaa digitaalisuuden parempaa hyödyntämistä kehittämällä kriittisiä teknologioita, joita tarvitaan mentäessä kohti viidennen sukupolven matkaviestintäjärjestelmä 5G:tä. Teknologioiden avulla parannetaan esimerkiksi luotettavuutta ja energiatehokkuutta, mikä on edellytys tavoiteltujen datanopeuksien saavuttamiseksi. VTT:n koordinoimana jatkettiin LSA (Licensed Shared Access) taajuuksien yhteiskäyttö - koejärjestelmän kehittämistä, millä saavutettiin laajaa kansainvälistä näkyvyyttä. Energiatehokkuuden lisäämiseksi löydettiin menetelmä, jonka käyttöönotto parantaisi tukiasemien ja etäantennipisteiden yhteistoimintaa hyödyntävän 4G/LTE-A -järjestelmän energia-tehokkuutta 35 % verrattuna perinteiseen tukiasemajärjestelmään. Ohjelmassa on saatu aikaan useita palvelunlaatua ja tietoliikenneverkkojen yhteistoimintaa parantavia menetelmiä, jotka hyödyttävät 5G-tutkimusta. Verkkovika-analyysityökalu (sähkö- ja tietoliikenneverkko) auttaa varautumaan ja vähentämään myrskyjen ja sähkökatkosten vaikutuksia. VTT on ollut mukana toteuttamassa teknologioita, joiden avulla voidaan tuoda langaton laajakaistayhteys harvaan asutuille alueille kustannustehokkaasti. Tällainen järjestelmä on jo käytössä Tansaniassa ja suunnitteilla on sovelluksia Suomeen.

15 13 TILINPÄÄTÖS 2014 Yksilölliset ratkaisut terveyteen ja hyvinvointiin* Ohjelman tavoitteena oli minimoida kroonisten sairauksien yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia tuottamalla yksilöllisiä teknologisia ratkaisuja näiden sairauksien estoon. Ohjelmassa kehitetään ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jossa kuluttajalla on keskeinen rooli oman terveytensä edistämisessä. Tutkimuksen keskiössä on tietotekniikan, elektroniikan, biotekniikan ja diagnostiikan osaamisen yhdistäminen ja tulosten vieminen tulevaisuuden terveyspalveluiksi sekä uusien teknologia-alustojen kehittäminen terveydenhuoltoalan toimijoille. Ohjelman ansiosta VTT on ollut mukana edistämässä terveysteknologia-alan kehittymistä Suomen suurimmaksi vientiteollisuuden alaksi. VTT on toiminut Suomessa keskeisenä tutkimusja kehitysorganisaationa, erityisesti SHOK-hankkeissa sekä merkittävänä osallistujana eurooppalaisissa tutkimushankkeissa. Vuoden 2014 aikana kehitetyt poikkitieteelliset ratkaisut terveyden edistämiseen avaavat mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan syntymiselle. Esimerkkinä tästä on Diagnostic Cloud -ratkaisu, joka mahdollistaa diagnostisten testien luennan, analyysin sekä palautteenannon kännykällä välittömästi mittauspaikalla. Ohjelman tuloksia ovat myös uudet terveydenhuoltoon soveltuvat ratkaisut, jotka yhdistävät mittaus- ja analyysiteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa, elektroniikkaa ja ICT-palveluja yksilön terveydentilan arviointiin. Näistä esimerkkeinä ovat mm. kliinisen päätöksenteon tukityökalujen kehittäminen sydän- ja verisuonisairauksien arviointiin, kustannustehokkaan sänkyanturin kehittäminen unen laadun seurantaan sekä diagnostisen testin kehittäminen stressin arviointiin. Design for life - Ihmislähtöinen suunnittelu* Ohjelmassa keskiössä oli yhä teknologiavälitteisempien työ- ja elinympäristöjen pitäminen mielekkäinä ja ihmisten hallittavissa. Lähtökohtana olivat ihmisten arvot, tarpeet ja luonteva tapa toimia sekä ihmisten osallistaminen oman elin- ja työympäristöjensä suunnitteluun. Keskeisiä sovelluskohteita olivat teolliset järjestelmät, palveluekosysteemit sekä monimutkaiset sosiotekniset järjestelmät. Ohjelma on antanut rohkaisevia esimerkkejä käyttäjälähtöisyydestä tapana erottautua markkinoilla, kilpailukyvyn lisääjänä sekä innovaation lähteenä. Käytännön esimerkein on näytetty, että käyttökokemus ja käyttäjäymmärrys lähtökohtana saadaan kehitettyä radikaalisti uudenlaisia ja markkinoita kiinnostavia konsepteja. Esimerkiksi yhdessä Rolls-Roycen kanssa kehitetyt tulevaisuuden komentosiltakonseptit saivat laajaa kansainvälistä huomiota ja medianäkyvyyttä. Ohjelmassa on tuotettu operointikonsepteja tulevaisuuden komentosilta-, etäohjaus- ja valvomoympäristöihin. Lisäksi on kehitetty esimerkiksi visuaalinen ja osallistava kaupunkisuunnittelupalvelu, kuluttajan kiinnostusta ja havainnointia kaupassa mittaavat laitteet, robottisovellus asiakaspalveluun sekä empaattisia vuorovaikutusratkaisuja. On aikaansaatu menetelmiä käyttäjiä osallistavaan innovointiin ja suunnitteluun, käyttökokemuslähtöiseen suunnitteluun, asiakaskokemuslähtöiseen liiketoimintaan sekä organisaatioiden turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Ohjelmassa määritellyn sosioteknisten järjestelmien suunnittelun ja kehittämisen metodiikan suunnittelukohteena on sujuvat käytännöt, joissa yhdistyvät teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja käyttäjien luonteva tapa toimia. Metodiikka mahdollistaa käyttäjälähtöisyyden myös monimutkaisissa suunnitteluhaasteissa.

16 14 TILINPÄÄTÖS 2014 Turvallinen ja kestävä ydinenergia Ohjelman tavoitteena on kehittää VTT:stä avaintoimija ydinenergiatutkimuslaitoksena ja teknisenä turvallisuusorganisaationa (TSO) Euroopassa ja uusissa ydinenergiamaissa. Painopisteet ovat reaktoriturvallisuus ja loppusijoituksen kasvaneet turvallisuusvaatimukset Suomessa ja muualla maailmassa. Ohjelman toimintaa tukevat uusi Otaniemeen rakenteilla oleva ydinturvallisuustalo ja osallistuminen kansainväliseen CEA:n koordinoimaan Jules Horowitz Research Reactor -projektiin Cadarachessa Ranskassa. Hiilidioksidipäästöttömänä energialähteenä ydinenergialla on tärkeä rooli vähennettäessä globaaleja päästöjä. VTT:llä suunnitellun säteilyn alla tehtävien kokeiden koelaitteiston toimivuus todennettiin. Se tullaan kevään 2015 aikana viemään Osiris-reaktoriin ja suorittamaan ensimmäinen koe. Ohjelman konkreettisia tuloksia ovat myös ainetta rikkomattomat menetelmät käytetyn polttoaineen loppusijoituskapseleiden asennushitsin eheyden todentamiseksi, mikä varmistaa turvallisen loppusijoituksen. VTT:n Serpent-laskentaohjelmalla on toteutettu proof-of-concept - malleja, joiden pohjalta työkalua kehitetään käytännön turvallisuusanalyysikäyttöön. VTT:n Apros-ohjelmiston laskentamallivalikoimaa sekä turvallisuusanalyysikäytössä että neljännen sukupolven ydinvoimalaitosten ja fuusiodemolaitosten tarkasteluissa on kehitetty voimakkaasti. Ohjelmassa on kehitetty myös järjestelmäteknistä osaamista, jota sovelletaan kansainvälisissä teknisesti vaativissa hankkeissa. Mineraalitalous Ohjelman tavoitteena on luoda kattava mineraalitalouden tutkimusverkosto, joka kehittää kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja mineraaleja raaka-aineena käyttävän teollisuuden tarpeisiin ja siten edistää Suomen strategisesti tärkeää cleantech-alueen kasvua. Ratkaisussa otetaan huomioon energia-, materiaali- ja vesitehokkuus yhdessä tuotteiden ja prosessien suunnittelun ja simuloinnin kanssa. Ohjelma tekee läheistä yhteistyötä Aalto-yliopiston, GTK:n ja alan yritysten kanssa. Ohjelman erityistavoitteena vuodelle 2014 oli saada Suomeen EIT Raw materials-innovaatioyhteisön toimipiste. Ohjelma keskittyi ensimmäisenä toimintavuotenaan VTT:n näkyvyyden voimakkaaseen kasvattamiseen mineraalisektorilla, oman toiminnan priorisoimiseen ja osaamisen nopeaan kasvattamiseen, sekä näihin tarvittavan projektiportfolion kehittämiseen. Näkyvyyden lisääminen on toteutunut mm. VTT:n aktiivisena osallistumisena raaka-ainealan eri yhteistyötehtäviin ja EU-tason sitoumuksiin ja innovaatiokehitykseen. Jälkimmäisistä tärkeimpänä on VTT:lle voitettu vetovastuu raaka-ainealan innovaatioyhteisön (EIT Raw Materials) Itämerentoimipisteen käynnistämisessä. Oman osaamisen kehittämisessä keskeistä on ollut erotus- ja talteenottotekniikoiden hyödyntäminen mineraaliarvoketjussa. Tämänkaltaisen osaamisen jatkokehityksessä olennaisessa osassa ovat vuonna 2014 käynnistetyt hydrometallurgisen talteenoton pilot-laitteistot.

17 15 TILINPÄÄTÖS Tutkimustulosten kaupallistamisen vauhdittaminen VTT osallistui aktiivisesti Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTL)- ohjelmaan. Rahoitusta saaneista TUTL-hankkeista valtaosa kohdistui tuotantoprosessien mittaukseen, hallintaan ja tuottavuuden parantamiseen, biopohjaisten tuotteiden kehittämiseen sekä terveysteknologian tuotteisiin ja ratkaisuihin. VTT:n TUTL-hankkeiden kokonaisliikevaihto vuonna 2014 oli 4,9 milj. euroa. Omarahoitteisen BizFund-ohjelman laajuus oli 2,7 milj. euroa, jolla rahoitettiin 103 kaupallistamismahdollisuuksia edistävää projektia: markkina- ja IPR-selvityksiä, liiketoimintamahdollisuuksien kartoitusta ja tarjoaman kehittämistä sekä pienimuotoisia proof-of-concept- ja demonstraatiohankkeita. Hankkeiden arvioidaan johtavan paremmin kohdistettuihin toimeksiantoihin, ja ne luovat myös pohjaa sekä spin-off -yritysten kehittämiseen että IPR:n lisensointiin Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Alueellinen vaikuttavuus VTT:llä oli Suomessa toimintaa 10 paikkakunnalla (Taulukko 3) ja alueellinen yhteistyö on ollut tiivistä yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yritysten kanssa. Osana VTT:n sopeuttamistoimenpiteitä tehtiin loppuvuonna päätös Turun, Lappeenrannan, Kajaanin ja Raahen toimipisteiden lakkauttamisesta. VTT:n asiamiehiä on 13 paikkakunnalla Suomessa. Heidän kanssaan järjestetään säännöllisesti paikallisille yrityksille tilaisuuksia, joissa esitellään VTT:n toimintaa ja haetaan yhteistyömahdollisuuksia. Asiamiehet ovat myös osallistuneet useiden merkittävien asiakashankkeiden valmisteluun yhdessä asiakaspäälliköiden kanssa. Pk-yritysten aktivoimiseksi ja VTT:n palvelujen saatavuuden parantamiseksi pk-yrityksille kehitettiin uutta Pk-lähdöt -toimintamallia. Malli helpottaa merkittävästi asiakasyhteyksien luomista. Yrityksiä kutsutaan teemakohtaisiin työpajoihin VTT:lle tai asiamiesten tai muiden kumppaneiden avustamina muille paikkakunnille. Työpajan tavoitteena on rakentaa joko yksittäisiä tai usean yrityksen yhteisiä rinnakkaishankkeita valmistellulle aihealueelle. Vuoden lopussa toteutettiin ensimmäinen projektilähtö Kulutusta kestävät komponentit. Mallin kehittämistä jatketaan ja vuoden 2015 aikana avataan yli kymmenen uutta työpajaa, joihin odotetaan yhteensä n yritystä.

18 16 TILINPÄÄTÖS 2014 Paikkakunta Henkilömäärä %-osuus Muutos-% /2013 Espoo ,0-10,9 Oulu ,8-11,1 Tampere ,2-7,8 Jyväskylä 86 3,7-21,1 Turku 10 0,4-70,6 Lappeenranta 11 0,5-15,4 Nurmijärvi 11 0,5-15,4 Kuopio 16 0,7-23,8 Raahe 3 0,1-25,0 Kajaani 3 0,1-25,0 Yhteensä ,0-12,0 Taulukko 3. VTT:n henkilömäärä paikkakunnittain. VTT:llä on merkittävä tehtävä verkottaessaan suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita eurooppalaisiin arvoketjuihin ja EU-hankkeisiin, joissa etenkin pk-yritykset voivat kansainvälistyä ja kehittää liiketoimintaansa. Teknologiateollisuus ry järjesti VTT:n kanssa vuoden alussa seitsemällä paikkakunnalla roadshow-tilaisuuksia EU:n Horisontti ohjelmasta yritysten aktivoimiseksi EU-tutkimushankkeisiin. Erityiskohderyhmänä olivat pk-yritykset. Tilaisuudet olivat erittäin onnistuneita ja keräsivät Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä kuhunkin tilaisuuteen. Tulokset on nähtävissä pk-yritysten aktiivisena osallistumisena erityisesti Horisontti ohjelman Pk-instrumenttirahoitukseen hakemiseen. Tämän lisäksi VTT on toiminut kouluttajan roolissa muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin H2020-ohjelmasta (EUTIn järjestämät kansalliset informaatiotilaisuudet, yritysten sisäiset valmennukset). VTT jatkaa aktivointitoimenpiteitä suomalaisten yritysten osalta myös vuonna Horisontti ohjelma tarjoaa kaupungeille ja pk-yrityksille kokonaan uudenlaisia kehittämismahdollisuuksia. Eurooppalainen älykkäiden kaupunkien ja yhdyskuntien innovaatio-kumppanuus (European Innovation Partnership on Smart Cities and Communities EIP) luo tulevien vuosien aikana suuntaviivoja kokonaisvaltaisten politiikkatoimien koordinoinnille EU:n ja jäsenmaiden tasolla. Yhteistyössä Tekesin kanssa järjestettiin sarja keskustelutilaisuuksia, joissa kaupunkien edustajien kanssa määriteltiin tavoitteita eurooppalaiselle yhteistyölle. Tekesin osarahoituksella käynnistettiin hanke Kaupungit eurooppalaisiksi innovaatioympäristöiksi, jossa erityisesti INKA-ohjelman keskeisiä kaupunkiseutuja tuetaan pyrkimyksissä hyödyntää eurooppalaista T&K&I -yhteistyötä Kansallinen tutkimusyhteistyö Kansallisen strategian mukaisesti VTT on osallistunut aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan osallistumalla sekä tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen että tutkimustoimintaan. VTT:läisiä toimii SHOKien pysyvissä tai kiertävissä hallituspaikoissa, tutkimusvaliokunnissa tai vastaavissa elimissä sekä tutkimusohjelmien ja niiden osa-alueiden vetäjinä ja vastuuhenkilöinä. VTT on osakkaana kaikissa SHOKien yhtiöissä. SHOK-toiminta on tarjonnut uusia tutkimuksellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia ja syner-

19 17 TILINPÄÄTÖS 2014 giaetuja sekä vahvistanut avainyritysverkostoja. VTT:n vetämissä tutkimushankkeissa on tuotettu useita lupaavia tuloksia, joita ollaan viemässä teollisuuden käyttöön. SHOK-toiminnan liikevaihdon toteumat ovat taulukossa 4. VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto oli 15,9 milj. euroa, josta Tekes-tuotot muodostivat 64 % (10,2 milj. euroa). VTT:n SHOKtoiminnan liikevaihto supistui 21 % edellisestä vuodesta. Tulojen pieneneminen johtui Tekesin SHOK-rahoituskäytäntöjen muutoksista. Uusia SHOK-ohjelmia käynnistyi merkittävästi aiempaa vähemmän.shokien kautta VTT:n Tekes-tuotoista tuli 23 % (2013: 21 %). Kotimaisen yksityisen sektorin tuottojen (1,5 milj. euroa) osuus oli 10 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SalWe- ja Digile-SHOKeissa ei ollut tuottoja yksityiseltä sektorilta kotimaasta. VTT:n perusrahoitusta SHOKeihin kohdistettiin 4,0 milj. euroa (2013: 4,4 milj. euroa), joka on 25 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SHOK-toimintaan kohdistunut perusrahoitus oli 5 % VTT:n perusrahoituksen käytöstä (2013: 5 %). Tuotot yksityiseltä sektorilta kotimaasta Yksityisen sektorin tuottojen osuus SHOKin liikevaihdosta Ulkopuoliset tuotot Tuotot Tekesiltä Tekes tuottojen osuus SHOKin liikevaihdosta Ulkopuoliset tuotot yhteensä Perusrahoitus Perusrahoitus Perusrahoituksen osuus SHOKin liikevaihdosta Liikevaihto yhteensä euroa % euroa % euroa euroa % euroa SHOK CLEEN SHOK FIMECC SHOK FIBIC SHOK RYM SHOK SalWe SHOK Digile SHOKit yhteensä Taulukko 4. SHOK toiminta vuonna 2014 VTT on edelleen jatkanut strategista yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkmuslaitosten kanssa rakentamalla ja toteuttamalla FIT-verkostoa (Finnish Institute of Technology and Innovation). Verkoston tavoitteena on tehostaa suomalaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan resurssien käyttöä ja vaikuttavuutta tiivistämällä erityisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja työnjakoa. VTT on käynyt tavoitteellisia keskusteluja keskeisten yliopistojen kanssa tutkimusyhteistyöstrategioiden ja kumppanuuksien kehittämiseksi. VTT on vahvistanut strategista yhteistyötään biotalouden, digitaalisuuden, raaka-ainetutkimuksen sekä valmistus- ja materiaalitekniikan alueilla keskeisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kumppanuuksia on vahvistettu myös kehittämällä uusia yhteistyön muotoja tutkimusinfrastruktuurien käytön sekä tutkimustulosten kaupallistamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. VTT osallistuu laajasti kansallisiin tutkimus- ja teknologiaohjelmiin, joista merkittävimpiä ovat Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat. Vuonna 2014 VTT oli mukana neljässä Tekesin strategisessa tutkimusavauksessa: Neo-Carbon Energy paalupaikalle tulevaisuuden energiajärjestelmän kehityksessä, Digital Health Revolution, Living Factories ja Design Driven Value Chains in The World of Cellulose.

20 18 TILINPÄÄTÖS 2014 VTT osallistui kolmeen Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus hankkeeseen: Kyberosaaminen Suomessa Nykytila ja tiekartta mahdollisuuksien tulevaisuuteen, Teollinen Internet ja automaatio Suomen uusi vahvuus sekä Kokonaisarvio EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksista Suomelle vuoteen VTT koordinoi sekä kansallisen ydinturvallisuuden SAFIR2014-tutkimusohjelmaa että kansallista ydinjätehuollon tutkimusohjelmaa KYT2014 ja osallistuu vahvasti tutkimukseen molemmissa ohjelmissa. SAFIR2014-ohjelman kansainvälinen arviointi toi esille, paitsi ohjelman korkean tason ja tehokkuuden resursseihin nähden, myös kehityskohteita, jotka otettiin huomioon vuonna 2015 alkaneen uuden SAFIR2018-ohjelman suunnittelussa. Esimerkkinä tästä on siirtyminen tutkimusaihekohtaisista painotuksista turvallisuusteemojen korostukseen. VTT on mukana kolmessa Suomen Akatemian huippuyksikössä: Atomikerroskasvatuksen (ALD) ( ), Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien ( ) sekä Biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylimuokkauksen huippuyksikkö ( ). Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle valittiin uutena Aalto-yliopiston ja VTT:n BIOECONOMY huippuallianssi sekä uudelleen samojen organisaatioiden Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden tutkimusinfrastruktuuri. Loppuvuodesta perustettiin Teollisen internetin foorumi (Finnish Industrial Internet Forum, FIIF), joka on yhteistyöareena suomalaisille teollisen internetin toimijoille: yrityksille, järjestöille ja tutkimusorganisaatioille. Monivuotista hanketta vetää Teknologiateollisuus ry ja sitä koordinoi VTT. Hankkeen rahoittavat siihen osallistuvat yritykset, TEKES sekä Teknologiateollisuus ry. Kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatiokeskittymät vahvistuivat VTT rakentaa uutta maailmanluokan biotalous- ja cleantech- pilotointikeskusta, BioRuukkia, Espoon Kivenlahteen, jonne Espoon Otaniemessä, Nurmijärvellä, Jyväskylässä ja Tampereella sijaitsevat toiminnot ja laitteet siirretään vähitellen. Myös yrityksille tarjotaan mahdollisuus päästä mukaan joko VTT:n kanssa tai itsenäisesti. Tavoitteena on täysin uuden innovaatioekosysteemin luominen, jonka tutkimustyö perustuu kokeilevaan toimintaan yhdessä yritysten kanssa. BioRuukki tarjoaa puitteet liiketoiminnan kasvulle ja kansallisen biotalousstrategian toteuttamiselle Suomelle tärkeillä alueilla: bioenergia, biokemikaalit, biomassan fraktiointi ja kierrätys. Uudet laitteistot ja tilat tehostavat ja nopeuttavat tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten kaupallistamista yhdessä alan teollisuuden kanssa. Bioenergian osalta tavoitteena on mm. luoda uusia kustannustehokkaita ratkaisuja uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiseksi ja maamme energiateknologiaviennin lisäämiseksi. Toiminta käynnistyy vaiheittain ja ensimmäisenä aloittaa keväällä 2015 biomassan kaasutus- ja pyrolyysitekniikan tutkimusympäristö. Vuonna 2009 käynnistynyt PrintoCent-hankekanta on luonut Ouluun maailman johtaviin painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskuksiin kuuluvan tutkimus- ja kehitysyhteisön, jonka kokonaisvolyymi on yli 20 M vuoteen 2014 mennessä. Tähän mennessä yrityksiä on syntynyt yli 20 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli yli 5 M ja voimakkaassa kasvussa. PrintoCent on jatkanut aktiivista toimintaansa ja tällä hetkellä sen teollisuusklusterissa on 44 jäsentä, joiden joukossa useita kansainvälisiä suuryrityksiä. Yli