ESPOO VTT:n tilinpäätös vuodelta 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOO 2015. VTT:n tilinpäätös vuodelta 2014"

Transkriptio

1 ESPOO 2015 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Ulkomaiset kontaktipisteet Maksullisen toiminnan kehittäminen IPR:n suojaus ja kaupallistaminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen VTT toiminnoittain Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaatuja tutkimustuloksia Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstömäärä, resursointi ja työnantajakuva Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Suorituksen johtaminen ja palkitseminen Henkilöstön hyvinvointi ja työkyky Yhteiskuntavastuu Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Toimintajärjestelmän arvioinnit Tutkimuksen arviointi Asiakastutkimus Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ja VTT:n omaisuuteen kohdistuneista rikoksista TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET... 73

3 1 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Taloudellisen epävarmuuden jatkuminen näkyi VTT:n toimintaympäristössä. Toiminnan tulos sisäisen tuloslaskelman mukaan oli 13,6 milj. euroa tappiollinen. Tulos ilman tytäryhtiöosakkeiden alaskirjauksia oli 7,3 milj. euroa tappiollinen. Ulkopuoliset tuotot jäivät suunnitellusta enemmän kuin kustannuksissa kyettiin säästämään. Vuoden 2015 talousnäkymissä on edelleen merkittävää epävarmuutta, joskin vuoden tilauskannan osuus budjettitavoitteesta on korkeammalla tasolla kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Liikevaihto oli 251,0 milj. euroa (kokonaistuotot 255,9 milj. euroa sisältäen VTT:n hallinnoimille osakeyhtiöille tuotetut palvelut) eli 10 % edellistä vuotta alempi. Tuotot ulkomailta olivat noin 21 % liikevaihdosta (+ 2 %-yks.). Yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tulot olivat 98,1 milj. euroa (- 19 %). Tekes-tuotot olivat 44,4 milj. euroa (- 24 %). EU-tuotot laskivat 30,3 milj. eurosta 29,5 milj. euroon (- 3 %). Omarahoitteisen toiminnan volyymi nousi 44,2 milj. euroon (+ 21 %). Maksullisen toiminnan tuotot olivat 68,1 milj. euroa (- 13 %). Maksullisen toiminnan erillistulos oli 2,5 milj. euroa ylijäämäinen (budjetoitu ylijäämä 4 milj. euroa). VTT osallistui edelleen aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan vaikuttamalla tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen sekä osallistumalla tutkimustoimintaan. VTT:n SHOK-toiminnan kokonaisliikevaihto oli yhteensä 15,9 milj. euroa. EU:n Horizon ohjelmasta saatiin ensimmäiset rahoituspäätökset. VTT:n sisäisen laskennan mukainen liikevaihto sisältää VTT:n toiminnan ns. ulkopuoliset tuotot yrityksiltä ja julkisyhteisöiltä sekä kotimaasta, että ulkomailta ja valtion budjettirahoituksen (ns. perusrahoitus). Kokonaistuotot sisältävät liikevaihdon ja toiminnan muut tuotot. VTT ei tuota maksuperusteasetuksen mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita. Vuotuisen asiakastutkimuksen mukaan VTT:n kanssa tehtyä yhteistyötä oli kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödyntänyt tai aikoi hyödyntää kolmen vuoden sisällä 54 % suomalaisista asiakkaista. Asiakkaiden arviot palvelujen hyödystä ja laadusta ja VTT:n imagosta nousivat. Keksintö- ja ohjelmistoilmoituksia syntyi 320 kpl ja IPR-tuotot olivat yhteensä 2,6 milj. euroa. Merkittävimmät IPRtulot saatiin prosessisimulaatio-ohjelmien ja bioetanoliteknologian lisensoinneista sekä eräiden entsyymiteknologian ja metallituotteiden valmistusteknologian IPR-oikeuksien myynneistä. Yhteensä 9 VTT:n tutkimukseen ja teknologiaan perustuvaa yritys-aihioita annettiin VTT Ventures Oy:n arvioitavaksi. Kansainvälisiä tieteellisiä lehtiartikkeleja julkaistiin 652 kpl. Uusiutuvan energian koetoiminnan keskittäminen kaasutuksen ja pyrolyysin osalta Bioruukkiin eteni ja avajaiset järjestetään maaliskuussa Rakenteilla oleva Ydinturvallisuustalo saavutti harjakorkeuden. Markkinahaasteista ja ilmoitetuista tulevien vuosien julkisen rahoituksen leikkauksista johtuen toiminnan volyymia pienennettiin päivitetyn strategian mukaisesti. Yt-neuvottelujen seurauksena

4 2 TILINPÄÄTÖS henkilöä irtisanottiin. Lisäksi määräaikaisen työsuhteen päättymisten ja eläköitymisten myötä 77 henkilöä vähennettiin. Neljä alueellista toimipistettä lakkautettiin ja pääpaikkakunnilla tehostettiin toimitilojen käyttöä irtisanomalla vuokrasopimuksia rakennuksista tai niiden osista. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti VTT ja Mittatekniikan keskus MIKES yhdistettiin ja valtion kokonaan omistama erityistehtävää hoitava Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy perustettiin. Yhtiö aloitti toimintansa Käsillä oleva tilinpäätös on siis virastomuotoisen VTT:n viimeinen. 1.2 Vaikuttavuus VTT:n tutkimus- ja innovaatiostrategian tavoitteina on puhdas maailma, hyvä elämä ja kestävä kasvu. VTT:n tutkimuksen painoalueet on valittu toteuttamaan näitä tavoitteita ja kohdistuvat kuudelle elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta tärkeälle alueelle: biotalous, vähähiilinen energia, digitaalinen maailma, puhtaat teknologiat, resurssitehokas tuotanto sekä terveys- ja hyvinvointi. Painoalueet vastaavat hyvin kansallisiin kasvun kärkiin: biotalous, cleantech ja digitalisaatio. Strategiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: VTT:n luo huippututkimuksen avulla vaikuttavuutta: innovaatioita, liiketoimintaa ja palveluja, jotka mahdollistavat nykyisten ja tulevien liiketoimintojen sekä innovaatioekosysteemien kilpailukyvyn. Vaikuttavat ja tulevaisuuteen suuntautuneet ohjelmat edistävät teollisia muutoksia, tuottavat murroksellisia avauksia ja luovat merkittäviä ja mitattavissa olevia teollisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä. VTT luo strategisia ja pitkäaikaisia kumppanuuksia yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa Suomen elinkeinoelämän hyväksi. VTT kuuluu Euroopan johtavien tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden joukkoon ja toimii vahvana vaikuttajana strategisissa eurooppalaisissa avauksissa sidosryhmiemme hyödyksi. VTT:n strategista tutkimusportfoliota ohjaa viisi arvolupausta, jotka vastaavat taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Vaurautta luonnonvaroista: Kokonaisvaltainen ajattelu ja uudet raaka-ainelähteet, kuten jätteet tai teollisuuden sivuvirrat merkitsevät mahdollisuutta saavuttaa kilpailuetua uudenlaisilla, ekotehokkuuteen nojaavilla liiketoimintamalleilla. Luonnonvarojen kestävää käyttöä voidaan edesauttaa aineen kiertokulun eri vaiheissa. Omavaraisuutta puhtailla energiajärjestelmillä: Puhtaat ja älykkäät energiajärjestelmät ovat Suomen energiavarmuuden tärkeä tae. Vähäpäästöisissä ja vähähiilisissä energiantuotantotavoissa on vientimahdollisuus. Meillä on edellytyksiä houkutella energiaintensiivistä teollisuutta Suomeen puhtaalla ja huokealla energialla, josta voisi riittää myös vientiin. Energiapäätösten tueksi tarvitaan puolueetonta tutkimusta, johon suomalaiset voivat luottaa. Kilpailukykyä uudistuvasta teollisuudesta: Suomen kilpailukyky pohjautuu sille, että jatkossakin Suomessa säilyy valmistava teollisuus. Suomen viennistä tänään noin 60 % tulee

5 3 TILINPÄÄTÖS 2014 valmistavasta teollisuudesta. Teollisuuden uudistuminen on välttämätöntä vientiteollisuutemme turvaamiseksi. Paljon potentiaalia on myös sitoutuneena pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Moniteknologinen VTT toimii yhdessä yritysten kanssa kilpailukyvyn parantamiseksi. Fiksut yhdyskunnat - arjen toimivuutta ja hyviä yhteyksiä: Älyliikenne, ekotehokkaat yhdyskunnat ja resurssiviisaat toimintatavat ovat kestävää kehitystä kohti äly-yhdyskuntia. Useat suomalaiskaupungit ovat sijoittuneet hyvin kansainvälisissä Smart City -vertailuissa. VTT tekee pitkäjänteistä yhteistyötä älyliikenteen, rakentamisen ja palvelujen kehittämiseksi. Suomi yhä etenevän digimuutoksen aallonharjalle: Internetin leviäminen kaikkialle jatkuu: kohtaamme internetin mitä yllättävimmissä paikoissa ja yhteyksissä. Teollisella internetillä ja kaiken digitalisaatiolla on miljardien eurojen vaikutus Suomen kansantalouteen, ja mittava uuden liiketoiminnan potentiaali suomalaisille yrityksille. VTT:n osaaminen sekä digitalisaation mahdollistavissa teknologioissa että sovelluksissa, palveluliiketoiminnassa ja tietoturva-asioissa mahdollistavat osaltaan Suomen pääsyä digitalisaation eturintamaan. VTT:llä on Suomessa ylivoimainen panos-tuottosuhde innovaatioiden edistämisessä. Liikevaihtomme osuus Suomen tutkimus- ja kehitysvolyymistä on vain noin 4 %. Kuitenkin SFINNO-tietokannan mukaan peräti 36 % suomalaisista innovaatioista sisältää VTT:n osaamista. VTT:n rooli korostuu erityisesti yritysten liiketoiminnan kannalta keskeisissä teknologiainnovaatioissa, joista lähes puolet sisältää VTT:n osaamista (Kuva 1). Kuva 1. VTT:n osuus Suomen T&K-panostuksesta ja Suomessa kehitetyistä innovaatioista VTT:n SFINNO-tietokannasta ja Tilastokeskuksen tiedoista yhdistämällä tehdyn selvityksen mukaan Suomen vientiteollisuuden keskeisillä toimialoilla liikevaihto on kasvanut keskimäärin 26 % sellaisten innovaatioiden jälkeen, joissa VTT on ollut merkittävässä roolissa. Biotaloussektoreilla vastaava kasvu on ollut keskimäärin 73 % sellaisten innovaatioiden jälkeen, joiden kehittämisessä VTT:llä on ollut merkittävä rooli. VTT:n merkittävä rooli on johtanut esimerkiksi kokonaan uuden liiketoiminnan luomiseen (Kuva 2).

6 4 TILINPÄÄTÖS 2014 Kuva 2. Yritysten liikevaihdon kasvu innovaatioiden jälkeen VTT:n kokonaisvaikuttavuus syntyy VTT:n monista, toisiaan täydentävistä rooleista (Kuva 3). Kuva 3. VTT:n vaikuttavuus ja roolit VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus VTT:n kansainvälistymisen tavoite on tukea Suomen omaa kasvua ja kehitystä, vahvistaa kahdenvälistä yhteistyötä keskeisimpien kumppanimaiden kanssa, edistää vaikutusmahdollisuuksiamme osana laajempia yhteisöjä sekä parantaa suomalaisten toimijoiden kykyä kantaa vastuuta yhteisten, yli rajojen käyvien ongelmien ratkaisemisessa. VTT:n kansainvälistä tutkimusyhteistyötä suunnataan kolmen päätavoitteen kautta: osaamisperustaisten investointien

7 5 TILINPÄÄTÖS 2014 lisääntyminen Suomessa, teollisen ja kaupallisen elinkeinotoiminnan uudistuminen Suomessa, sekä lisäarvon ja työpaikkojen syntyminen Suomeen. VTT on saavuttanut vahvan aseman kehittämällä kansainvälistä vaikuttavuuttaan laajojen EU-tason verkostojen ja tutkimus- ja innovaatiokumppanuuksien kautta. Kansallisena tavoitteena seitsemännen puiteohjelman alkaessa oli kaksinkertaistaa Suomeen saatava EU-tutkimusrahoitus. VTT toteutti omalta osaltaan tämän tavoitteen. VTT on johtanut 370 miljoonan euron Euroopan laajuista hankesalkkua seitsemännessä puiteohjelmassa ja osallistunut 3,6 miljardin EU-hankekokonaisuuteen. 22,5 % Suomeen myönnetystä kilpaillusta FP7-rahoituksesta on tullut VTT:lle. EU-toiminnassaan VTT on toteuttanut elinkeinoelämän kannalta merkittävää tehtävää verkottamalla suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita eurooppalaisiin arvoketjuihin. Tulostensa kautta VTT on saavuttanut aseman, jossa voidaan vaikuttaa EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan painopisteisiin, rahoitukseen ja toimintatapoihin. VTT:n tutkimusyksiköt Brasiliassa ja Koreassa ovat avanneet uusia tutkimusyhteistyöhankkeita ja kontakteja kansainvälisiin tutkimusverkostoihin. VTT osallistuu laajasti kansallisiin tutkimus- ja teknologiaohjelmiin. Merkittävimpiä ovat Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat sekä Suomen strategisten huippuosaamisen keskuksien (SHOK) ohjelmat. Lisäksi VTT on mukana kolmessa Suomen Akatemian huippuyksikössä. Teollisuuden ja tiedekumppaneiden kanssa perustettujen tutkimusallianssien toiminta jatkuu aktiivisena. Strategisilla asiakaskumppanuusohjelmilla on edistetty ja kiihdytetty yritysten liiketoiminnan uudistumista ja kilpailukykyä. VTT:n asiantuntijat toimivat myös yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena sekä standardien kehitystyössä. VTT koordinoi kansallista vähähiilisen energiatuotannon polkujen skenaariotyötä. VTT on toiminut aktiivisesti IEA:n energiajärjestelmien, eurooppalaisen energiajärjestelmän sekä pohjoismaisten energiamarkkinoiden mallintamisessa. VTT kehitti ISO 14046:een pohjautuvan standardin Suomen kaivosteollisuuden vesijalanjäljen määrittämiseen. Lisäksi VTT on tehnyt useita taustaselvityksiä Ympäristöministeriölle energiatehokkaasta uudis- ja korjausrakentamisesta ja selvityksen lähes nollaenergiarakentamista Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan kehitys Omarahoitteisen toiminnan volyymi ylitti vuodelle asetetun tavoitteen 3,3 milj. eurolla. Omarahoitteisen toiminnan volyymi nousi 44,2 milj. euroon vuoden ,6 milj. eurosta (muutos +21 %). Perusrahoituksesta käytettiin omarahoitteiseen toimintaan 50 % (2013: 41 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihto 142,7 milj. euroa oli 26,7 M edellisvuotta alhaisempi. Liikevaihdosta ulkopuolisten tulojen osuus oli 98,8 milj. euroa (laskua edellisestä vuodesta 15 %) ja alitti asetetun tavoitteen 13,8 milj. eurolla. Yhteisrahoitteiseen toimintaan sitoutuneen perusrahoituksen määrä laski 52,6 milj. eurosta 43,9 milj. euroon (muutos -16,6 %) alittaen yhteisrahoitteiseen toimintaan suunnitellun perusrahoituksen määrän 5,3 milj. eurolla. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin yhteisrahoitteiseen toimintaan 50 % (2013: 59 %).

8 6 TILINPÄÄTÖS 2014 Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan painoalueille kohdistetusta perusrahoituksesta 51 % käytettiin VTT:n ohjelmiin (kärki- ja innovaatio-ohjelmat sekä Emerging Technologies). Näiden ohjelmien liikevaihto oli 129,9 milj. euroa, ja laskua edellisestä vuodesta oli 5 %. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmien maksullisen toiminnan osuus oli 25 % (edellisenä vuonna 24 %). Muihin hankkeisiin, pääosin Tekes- ja EU-ohjelmien konsortiohankkeisiin, strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin 49 % (Kuva 4). Kuva 4. Tutkimusrahoitus vuonna 2014 ( Maksulliset projektit -rahoitusosuus ei sisällä ohjelmiin kuulumattomia maksullisia projekteja) EU-tuotot olivat lähes vuoden 2013 tasolla. Tekes-tuotot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 24 % ja olivat 44,4 milj. euroa. Muun julkisen sektorin tuotot vähenivät 11 %. Kotimaisen yksityisen sektorin tuotot vähenivät 1,7 milj. euroa ja ulkomaisen yksityisen sektorin tuotot lisääntyivät 0,5 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan yksityisen sektorin tuotot laskivat 15 % edellisestä vuodesta.

9 7 TILINPÄÄTÖS 2014 Kuva 5. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kehitys Perusrahoituksen kohdentaminen Perusrahoitusta käytettiin hyväksytyn vaihteluvälin 87,5 92,0 milj. euroa puitteissa siten, että kokonaiskäytöksi VTT:llä muodostui 88,1 milj. euroa. Perusrahoitusta käytettiin 1,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. VTT:n strateginen tutkimusportfolio ohjaa perusrahoituksen kohdentamista painoaloille. Tutkimusinstrumenttien (kuten kärki- ja innovaatio-ohjelmien) sekä muun tutkimustoiminnan perusrahoitus ja yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot kohdennetaan tutkimuksen eri painoalueille. Taulukossa 1 ovat painoaluekohtainen toteutunut perusrahoitus ja ulkopuoliset tuotot verrattuina vuodelle suunniteltuihin volyymeihin. Perusrahoitus Ulkopuoliset tuotot Suunniteltu Toteutunut Osuus Suunniteltu Toteutunut Osuus liike liike euroa euroa vaihdosta euroa euroa vaihdosta Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut ,6 % ,5 % Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät ,8 % ,5 % Luonnonvara-ja ympäristöratkaisut ,9 % ,8 % Resurssien ja valmiuksien kehittäminen *) ,6 % ,4 % Emerging technologies -ohjelmat ,0 % 0 0 0,0 % IPR 0 0 0,0 % ,7 % Oma- ja yhteisrahoitteinen yhteensä *) Resurssien ja valmiuksien kehittäminen VTT kehityshankkeet CTO Office CEO Palkitseminen Resurssien ja valmiuksien kehittäminen yhteensä Taulukko 1. Perusrahoituksen käyttö ja ulkopuoliset tuotot painoalueittain

10 8 TILINPÄÄTÖS VTT:n strategiset ohjelmat VTT:n ohjelmien kokonaisuus koostuu kärki- ja innovaatio-ohjelmista sekä ibet (innovative Business from Emerging Technologies)-ohjelmasta. Kullakin ohjelmalla on oma roolinsa ja ne täydentävät toisiaan. Kaikille ohjelmille on yhteistä, että niillä haetaan ratkaisuja merkittäviin haasteisiin, niillä tulee olla korkea relevanssi, tieteellinen ja teknologinen taso sekä ennen kaikkea niiden tulee tuottaa sellaisia tuloksia, joilla on aitoa vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. ibet-(innovative Business from Emerging Technologies) ohjelma VTT:n uusi ibet (innovative Business from Emerging Technologies) -ohjelma on uudistettu instrumentti, joka jatkaa aikaisempaa, uusia avauksia tehnyttä Frontier -ohjelmaa. ibetohjelmassa haetaan uusia teknologioita, jotka tuovat muutoksia teollisiin ekosysteemeihin. Vahvasti tulevaisuuteen katsova ohjelma keskittyy nouseviin uusiin teknologioihin, jotka muokkaavat teollisia ekosysteemejä ja saavat aikaan yhteiskunnallisia, teollisia ja teknologisia vaikutuksia. Lupaavia ideoita kerätään, kehitetään ja jatkojalostetaan vaikuttaviksi keksinnöiksi ja innovaatioiksi. Vuonna 2014 rahoitettiin 10 projektia yhteensä 2,6 miljoonalla eurolla. Projektien aihealueita olivat mm. kvanttilaskenta, monitoimianturit, energian varastointi, termokemiallinen biotalous, kaaasufermentointi, ja valosähköiset elementit. Suurin osa rahoitetuista projekteista tuotti keksintöilmoituksia ja patenttihakemuksia ja useita lupaavia tuloksia ollaan viemässä voimakkaasti eteenpäin. VTT:n tieteellinen neuvottelukunta pitää ohjelmaa erittäin tehokkaana tapana tunnistaa lupaavia ideoita ja viedä niitä eteenpäin innovaatioiksi. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat: VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat ovat VTT:n strategian keskeisiä toteuttamisvälineitä ja pohjautuvat VTT:n vahvaan monialaiseen osaamiseen. Ohjelmat vastaavat Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta keskeisiin, tulevaisuuteen suuntautuviin haasteisiin, joihin VTT:n on mahdollista luoda merkittäviä teknologisia ratkaisuja ja tuottaa todellisia innovaatioita. Kärkiohjelmat keskittyvät edistämään merkittävien, murroksessa olevien toimialojen uudistumista systeemisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kautta. Innovaatio-ohjelmissa tähdätään huomattavaan teknologiseen parannukseen tai teknologiaharppaukseen yhden tai useamman toimialan osa-alueilla. Ohjelmat sisältävät keskenään synergisiä omarahoitteisia, yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita tai hankekokonaisuuksia. Näin teknologiakehitys, sovellukset ja liiketoimintamallien kehittäminen tapahtuvat rinnakkaisina, samanaikaisina ja vuorovaikutteisina projekteina. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien tuloksellisuus Kärki- ja innovaatio-ohjelmakohtaiset liikevaihdon toteumat vuodelta 2014 ovat taulukossa 2. Innovaatio-ohjelmien liikevaihto oli 56,7 milj. euroa, mikä alitti vuodelle 2014 asetetun tavoitteen 3,7 milj. eurolla. Kärkiohjelmien liikevaihto oli 70,7 milj. euroa, mikä alitti vuodelle suunnitellun liikevaihtotavoitteen 19,8 milj. eurolla. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien maksullisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli tavoitteen mukaisesti 23 %.

11 9 TILINPÄÄTÖS 2014 Ohjelmien vaikuttavuuden keskeisiä mittareita ovat sen elinkaaren aikana syntyvä maksullinen toiminta, julkaisut, keksinnöt, patenttihakemukset, lisenssisopimukset, verkottuminen, allianssit ja tietyn vuosivolyymin ylittävien asiakkuuksien lukumäärä. Vuoden 2014 aikana kärki- ja innovaatio-ohjelmat tuottivat yhteensä 802 julkaisua, 122 keksintöilmoitusta ja 22 patenttihakemusta. Suunniteltu liikevaihto yhteensä Yhteis - rahoitteisten projektien ulkopuolinen tulo Liikevaihdon toteumat 2014 Perusrahoitus Maksullinen toiminta Liikevaihto yhteensä Maksullisen toiminnan osuus ohjelman liikevaihdosta % Ohjelman liikevaihdosta toteutunut suunnitellusta Kärkiohjelmat % 78 % Tie biotalouteen % 64 % Tuottavuusharppaus esineiden ja asioiden internetillä (lot) % 94 % Älykäs ja vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne % 99 % % Innovaatio-ohjelmat % 94 % Älykkäät energiaverkot % 112 % Monitekninen ja moniskaalamallinnus suunnittelussa % 96 % Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut % 118 % Kriittisiä teknologiota matkalla 5G:hen % 132 % Yksilölliset ratkaisut terveyteen ja hyvinvointiin % 101 % Ihmislähtöinen suunnittelu % 59 % Turvallinen ja kestävä ydinenergia % 81 % Mineraalitalous % 78 % Taulukko 2. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien liikevaihto vuodelta 2014 Kärki- ja innovaatio-ohjelmien keskeiset tulokset 2014 (Tähdellä * merkityt ohjelmat loppuivat vuonna 2014) Kärkiohjelmat Tie biotalouteen Ohjelman päätavoite on suomalaisen metsä- ja agrobiomassaa hyödyntävän teollisuuden uudistaminen ja kannattavuuden parantaminen uusien teknologioiden ja tuoteinnovaatioiden avulla sekä uusien biopolttoaineiden ja biopohjaisten kemikaali-, materiaali-, kuitu- ja elintarvikesovellusten kehittäminen. Tavoitteena on edistää Suomen biotalousstrategian toteuttamista ja Suomessa tehtäviä biotalousinvestointeja. Ohjelmassa tutkitaan sekä ravinnoksi kelpaavia että kelpaamattomia uusiutuvia biomassoja ja kehitetään niiden komponenteille (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini) uusia sovelluksia. Keskeinen osa ohjelmaa on digitaalisten sovellusten integroiminen biotalouteen, älykkäiden prosessien kehittäminen sekä teollisten symbioosien ja liiketoimintamallien tutkimus sekä sosioekonominen tarkastelu. Keskeisiä tuloksia ovat olleet synteettisen biologian menetelmät, joilla lisätään bioteknisten konversioprosessien tehokkuutta. Kemikaalien bioteknisiä tuottoprosesseja on myös kehitetty teollisille asiakkaille. Biomassan fraktiointiin on kehitetty uusia menetelmiä yhteistyössä eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Lignoselluloosan liuottamiseen ja fraktiointiin on löydetty täysin uusia liuottimia. Bioöljyn tuotanto pyrolyysimenetelmällä demonstroitiin Joensuussa. Biomassan kaasutukseen kehitettiin uusi kaksivaiheinen leijupetimenetelmä. Teknistaloudellisten analyysien perusteella lämpövoimaloiden tai teollisten voimalaitosten yhteyteen integroidun laitoksen avulla saavutetaan 15 %:n kustannussäästö biopolttoaineen

12 10 TILINPÄÄTÖS 2014 tuotannossa. Menetelmäkehitystä jatketaan BioRuukin uudessa pilotointikeskuksessa. VTT:n vaahtoteknologiaa on kehitetty edelleen yhteistyössä PK-yritysten kanssa. Vaahtomaisten sisustuselementtien valmistus demonstroitiin yhdessä Aalto yliopiston kanssa. Ohjelmassa onnistuttiin kehittämään selluloosapohjaisia eristemateriaaleja, joiden lämmönjohtavuus on vertailukelpoinen mineraalivillaeristeiden kanssa. FIBICin tutkimusohjelmassa kehitettiin uusi selluloosapohjainen absorbenttimateriaali, jolla on noin 30 % parempi kosteudenimukyky referenssimateriaaliin verrattuna. Lupaavia biopohjaisia polyestereitä on valmistettu paperiteollisuuden sivuvirroista eristetyistä hapoista kemiallisen konversion avulla. Uusia soijaproteiinia korvaavia proteiininlähteitä on identifioitu ja on kehitetty prosessiteknologioita proteiinien eristämiseen härkäpavusta ja kaurasta. Tuottavuusharppaus esineiden internetillä (IoT) Ohjelma edistää suomalaisyritysten kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista digitaalisuuden hyödyntämisen kautta tulevalla tuottavuusharppauksella ja uusilla liiketoimintamalleilla. Tavoitteena on myös Suomen valmistavan teollisuuden säilyminen ja vahvistuminen. Ohjelmapanostuksen ansiosta VTT on saanut yritykset tunnistamaan teollisen internetin ja IoT:n merkityksen ja mahdollisuudet ja auttanut yrityksiä digitalisaation hyödyntämisessä liiketoiminnassaan. Ohjelman tuloksia viedään yrityksille VTT:n perinteisempien toimintatapojen lisäksi strategisilla kehitysohjelmilla, jotka auttavat yrityksiä digitaaliseen ja IoT:n mahdollistamaan liiketoimintaan. Tämän lisäksi tehdään ekosysteemihankkeita sekä SHOK:ien että yritysryhmien kanssa. VTT on ollut ohjelman myötä perustamassa Finnish Industrial Internet Forumia (FIIF), vaikuttajana kansainvälisesti tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, mm. ensimmäisen suomalaisena jäsenenä Industrial Internet Consortium -foorumissa. Ohjelman kautta on tuotettu tietoa päätöksenteon tueksi mm. Valtioneuvoston kanslian Teollinen internetselvitykseen. Merkittävin tutkimuksellinen saavutus oli langattoman ja paristottoman mittausratkaisun kehittäminen teollisuuden pyöriviin koneisiin ja vaikeasti mitattaviin rakenteisiin. Suomalaisten lisäksi isot kansainväliset yritykset ovat osoittaneet suurta kiinnostusta ratkaisua kohtaan. Älykäs ja vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne TransSmart Ohjelma tukee Suomen kasvun kärjistä sekä cleantech- että digitaalisaatiotavoitteita. Ohjelmassa kehitetään kustannustehokkaita järjestelmätason ratkaisuja, joilla parannetaan energiatehokkuutta ja tehostetaan liikenteen palveluja sekä mahdollistetaan fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla, vähähiilisillä vaihtoehdoilla. Uusia konsepteja kehitetään liikenteen digitaalisiin ratkaisuihin ja palveluihin, biopolttoaineiden loppukäyttöön ja sähköisiin hyötyajoneuvoihin. Ohjelmassa tehdään myös ennakointi-, vaikutusten arviointi- ja ekosysteemitutkimuksia. TransSmart auttaa Suomea saavuttamaan vuoden 2030 ilmastotavoitteet liikennesektorilla mahdollisimman kustannustehokkaasti. TransSmart on luonut toimivan yhteistoiminta-alustan ja siitä on muodostunut kansallinen ohjelma, jossa ovat mukana ministeriöt, virastot, kuntasektori, yritykset ja tutkimuslaitokset. Samanaikaisesti luodaan uutta liikenteeseen liittyvää cleantech-liiketoimintaa suomalaisille yrityksille mm. rakentamalla näyttäviä demoja ja referenssejä. Ohjelman tärkein aikaansaannos on toimintamalli, jolla ohjelma palvelee niin julkishallinnon päätöksentekoa kuin yritysten

13 11 TILINPÄÄTÖS 2014 tuotekehitystä. Konkreettisia saavutuksia ovat mm. isot näyttävät verkottuneet biopolttoaineiden ja sähköajoneuvojen demonstraatiohankkeet sekä älyliikenteen pilottihankkeet, kehitetyt ja lisensoidut älyliikenteen kehitystyökalut ja laitteet sekä uutta liiketoimintaa synnyttävät hankkeet, kuten bussiliikenteen sähköistäminen ja uusien matkustuspalveluiden kehittäminen. Ohjelman spin-offina on syntynyt kotimainen sähköbussivalmistaja. Innovaatio-ohjelmat Älykkäät energiaverkot Ohjelmassa integroidaan VTT:n eri teknologiapainoalueiden: ICT:n, energian, elektroniikan ja rakennetun ympäristön osaaminen tulevaisuuden energiaverkkojen kehitystyöhön. Keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi nollaenergia-aluemallin demonstrointi, tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen sähköautojen integroimiseksi kaupunkien sähköverkkoon ja tarvittavan tietoliikenteen kehittäminen älykkään energiaverkon rinnalle. Ohjelma edistää strategisesti tärkeää digitaalisuuden hyödyntämistä. Ohjelman ansioista VTT on ollut näkyvästi esillä useissa alan kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa. Olemme olleet aktiivisia useissa kansainvälisissä tutkimusverkostoissa, kuten eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa älykkäiden kaupunkien osalta. EU-hankkeissa on lähes poikkeuksetta VTT:n lisäksi mukana suomalainen teollinen toimija. VTT on kehittänyt yhdessä yritysten kanssa älykkäitä ja energiatehokkaita alue- ja energiaverkon ratkaisuja. Päätöksenteon tueksi on tehty useita taustaselvityksiä Ympäristöministeriölle sekä Työ- ja elinkeinoministeriölle. Ohjelmassa erityisen innovatiivista on ollut kaksisuuntaisen lämpöverkon kehittäminen sekä alueiden ja niiden energiajärjestelmien kokonaisuuden optimointi, säätö ja hallinta. Monitekninen ja moniskaalamallinnus suunnittelussa* Ohjelman tavoitteena oli nopeuttaa merkittävästi teollisuuden tuotekehityssykliä, vähentää fyysisten prototyyppien tarvetta sekä optimoida raaka-aine- ja energiaresurssien kulutusta. Ohjelman keskiössä olivat mallinnuksen työkalujen kehittäminen komponenttien ja niistä koostuvien järjestelmien koko elinkaaren kuvaamiseen ja tutkimiseen materiaalisuunnittelusta aina komponentin ja järjestelmän hävitykseen asti. Moniskaalamallinnus linkittää mallinnuspohjaisen materiaalikehityksen ja digitaalisen komponentti- ja systeemisuunnittelun tietokonesimulointeihin ja additiivisiin (ainetta lisääviin) valmistusmenetelmiin sekä elinkaari- ja kustannuslaskelmiin. Systemaattinen monitekninen ja moniskaalamallinnus on kustannustehokas ja nopea tapa esimerkiksi komponenttien ja järjestelmien suorituskyvyn selvittämiseksi normaaliin testaustoimintaan verrattuna. Ohjelmassa tuotettiin teollisuuden tuotekehityssykliä nopeuttavia, suunnittelupöydältä markkinoille johtavia konsepteja, joiden avulla prototyyppien tarve vähenee sekä raaka-aine- ja energiaresurssien kulutus optimoidaan. Vuonna 2014 ohjelma on tuottanut tuloksia erityisesti kahdella osa-alueella: laskennallisessa materiaalitieteessä ja elinkaari/ympäristövaikutuslaskennan työvälineissä ja näiden integraatiossa muihin suunnittelussa käytettäviin laskentamalleihin. Ohjelman tuloksena on syntynyt VTT:n laajennetut ProperTune TM - ja SULCA -ohjelmisto- ja -palvelukokonaisuudet. Integroidun mallinnuksen ja simuloinnin hyödyt

14 12 TILINPÄÄTÖS 2014 toteutuvat kustannussäästöinä oikeiden prototyyppien rakentamisessa, ajan säästöinä sekä insinöörityön parempana laatuna. Kehitetyt menetelmät ja työvälineet kiihdyttävät mallinnuksen ja simuloinnin laajamittaista hyödyntämistä teollisuudessa. Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut* Ohjelmassa viedään suomalainen arktinen teknologia uudelle tasolle ja tuetaan Suomen pysymistä alan kansainvälisenä edelläkävijänä. Tavoitteena on varmistaa kestävän kehityksen mukaiset, kylmissä olosuhteissa toimivat ja turvalliset teknologiaratkaisut rannikko- ja merirakentamisen, meriliikenteen sekä infrarakentamisen tarpeisiin. Haastavissa olosuhteissa sijaitsevat luonnonvarat ja meriliikenteelle avautuvat uudet laivareitit herättävät yhä enemmän kansainvälistä kiinnostusta ilmastonmuutoksen helpottaessa arktisia olosuhteita. Merirakentamiseen liittyvän teknologian kehittäminen luo Suomen meri- ja konepajateollisuudelle vahvan kasvupotentiaalin. VTT:llä kehitetty vahva virtuaalisuunnitteluun tähtäävä tutkimus jääkuormien numeerisesta simuloinnista yhdessä muiden toimijoiden kokeellisen tutkimuksen kanssa luo hyvät edellytykset mm. merituulivoiman suomalaiselle osaamiskeskittymälle. Panostukset tuleviin demomerituulipuistoihin luovat osaamiselle loistavan näytön paikan. Ohjelman konkreettisia tuloksia on saavutettu mm. useiden sovellusten kehitystä palvelevissa numeerisissa simulointimenetelmissä, tuulivoimaloiden lapojen jäätymisenestojärjestelmien ja laivojen potkurilaitteiden kehittämisessä jääluokitelluille laivoille sekä jääluokiteltujen laivojen mallikoetoiminnassa. Tuulivoimalan lapalämmitysjärjestelmien osaamisesta on syntynyt spin-off -yritys (Wisetec Oy). Meriolosuhteisiin ja jääkuormiin liittyvän osaamisen jatkokehityksenä VTT alkaa kehittää yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa merirakentamisen ja erityisesti merituulivoiman tarpeisiin portaalityyppistä suunnittelutyökalua. Kriittisiä teknologioita matkalla 5G:hen Langattoman tietoliikenteen määrä kasvaa tuhatkertaiseksi ja langattomien laitteiden määrä satakertaiseksi kymmenessä vuodessa. Kasvutarpeet ovat erittäin haastavia. Samanaikaisesti yhteiskunta tulee yhä riippuvaisemmaksi langattomasta tietoliikenteestä. Ohjelma mahdollistaa digitaalisuuden parempaa hyödyntämistä kehittämällä kriittisiä teknologioita, joita tarvitaan mentäessä kohti viidennen sukupolven matkaviestintäjärjestelmä 5G:tä. Teknologioiden avulla parannetaan esimerkiksi luotettavuutta ja energiatehokkuutta, mikä on edellytys tavoiteltujen datanopeuksien saavuttamiseksi. VTT:n koordinoimana jatkettiin LSA (Licensed Shared Access) taajuuksien yhteiskäyttö - koejärjestelmän kehittämistä, millä saavutettiin laajaa kansainvälistä näkyvyyttä. Energiatehokkuuden lisäämiseksi löydettiin menetelmä, jonka käyttöönotto parantaisi tukiasemien ja etäantennipisteiden yhteistoimintaa hyödyntävän 4G/LTE-A -järjestelmän energia-tehokkuutta 35 % verrattuna perinteiseen tukiasemajärjestelmään. Ohjelmassa on saatu aikaan useita palvelunlaatua ja tietoliikenneverkkojen yhteistoimintaa parantavia menetelmiä, jotka hyödyttävät 5G-tutkimusta. Verkkovika-analyysityökalu (sähkö- ja tietoliikenneverkko) auttaa varautumaan ja vähentämään myrskyjen ja sähkökatkosten vaikutuksia. VTT on ollut mukana toteuttamassa teknologioita, joiden avulla voidaan tuoda langaton laajakaistayhteys harvaan asutuille alueille kustannustehokkaasti. Tällainen järjestelmä on jo käytössä Tansaniassa ja suunnitteilla on sovelluksia Suomeen.

15 13 TILINPÄÄTÖS 2014 Yksilölliset ratkaisut terveyteen ja hyvinvointiin* Ohjelman tavoitteena oli minimoida kroonisten sairauksien yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia tuottamalla yksilöllisiä teknologisia ratkaisuja näiden sairauksien estoon. Ohjelmassa kehitetään ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jossa kuluttajalla on keskeinen rooli oman terveytensä edistämisessä. Tutkimuksen keskiössä on tietotekniikan, elektroniikan, biotekniikan ja diagnostiikan osaamisen yhdistäminen ja tulosten vieminen tulevaisuuden terveyspalveluiksi sekä uusien teknologia-alustojen kehittäminen terveydenhuoltoalan toimijoille. Ohjelman ansiosta VTT on ollut mukana edistämässä terveysteknologia-alan kehittymistä Suomen suurimmaksi vientiteollisuuden alaksi. VTT on toiminut Suomessa keskeisenä tutkimusja kehitysorganisaationa, erityisesti SHOK-hankkeissa sekä merkittävänä osallistujana eurooppalaisissa tutkimushankkeissa. Vuoden 2014 aikana kehitetyt poikkitieteelliset ratkaisut terveyden edistämiseen avaavat mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan syntymiselle. Esimerkkinä tästä on Diagnostic Cloud -ratkaisu, joka mahdollistaa diagnostisten testien luennan, analyysin sekä palautteenannon kännykällä välittömästi mittauspaikalla. Ohjelman tuloksia ovat myös uudet terveydenhuoltoon soveltuvat ratkaisut, jotka yhdistävät mittaus- ja analyysiteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa, elektroniikkaa ja ICT-palveluja yksilön terveydentilan arviointiin. Näistä esimerkkeinä ovat mm. kliinisen päätöksenteon tukityökalujen kehittäminen sydän- ja verisuonisairauksien arviointiin, kustannustehokkaan sänkyanturin kehittäminen unen laadun seurantaan sekä diagnostisen testin kehittäminen stressin arviointiin. Design for life - Ihmislähtöinen suunnittelu* Ohjelmassa keskiössä oli yhä teknologiavälitteisempien työ- ja elinympäristöjen pitäminen mielekkäinä ja ihmisten hallittavissa. Lähtökohtana olivat ihmisten arvot, tarpeet ja luonteva tapa toimia sekä ihmisten osallistaminen oman elin- ja työympäristöjensä suunnitteluun. Keskeisiä sovelluskohteita olivat teolliset järjestelmät, palveluekosysteemit sekä monimutkaiset sosiotekniset järjestelmät. Ohjelma on antanut rohkaisevia esimerkkejä käyttäjälähtöisyydestä tapana erottautua markkinoilla, kilpailukyvyn lisääjänä sekä innovaation lähteenä. Käytännön esimerkein on näytetty, että käyttökokemus ja käyttäjäymmärrys lähtökohtana saadaan kehitettyä radikaalisti uudenlaisia ja markkinoita kiinnostavia konsepteja. Esimerkiksi yhdessä Rolls-Roycen kanssa kehitetyt tulevaisuuden komentosiltakonseptit saivat laajaa kansainvälistä huomiota ja medianäkyvyyttä. Ohjelmassa on tuotettu operointikonsepteja tulevaisuuden komentosilta-, etäohjaus- ja valvomoympäristöihin. Lisäksi on kehitetty esimerkiksi visuaalinen ja osallistava kaupunkisuunnittelupalvelu, kuluttajan kiinnostusta ja havainnointia kaupassa mittaavat laitteet, robottisovellus asiakaspalveluun sekä empaattisia vuorovaikutusratkaisuja. On aikaansaatu menetelmiä käyttäjiä osallistavaan innovointiin ja suunnitteluun, käyttökokemuslähtöiseen suunnitteluun, asiakaskokemuslähtöiseen liiketoimintaan sekä organisaatioiden turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Ohjelmassa määritellyn sosioteknisten järjestelmien suunnittelun ja kehittämisen metodiikan suunnittelukohteena on sujuvat käytännöt, joissa yhdistyvät teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja käyttäjien luonteva tapa toimia. Metodiikka mahdollistaa käyttäjälähtöisyyden myös monimutkaisissa suunnitteluhaasteissa.

16 14 TILINPÄÄTÖS 2014 Turvallinen ja kestävä ydinenergia Ohjelman tavoitteena on kehittää VTT:stä avaintoimija ydinenergiatutkimuslaitoksena ja teknisenä turvallisuusorganisaationa (TSO) Euroopassa ja uusissa ydinenergiamaissa. Painopisteet ovat reaktoriturvallisuus ja loppusijoituksen kasvaneet turvallisuusvaatimukset Suomessa ja muualla maailmassa. Ohjelman toimintaa tukevat uusi Otaniemeen rakenteilla oleva ydinturvallisuustalo ja osallistuminen kansainväliseen CEA:n koordinoimaan Jules Horowitz Research Reactor -projektiin Cadarachessa Ranskassa. Hiilidioksidipäästöttömänä energialähteenä ydinenergialla on tärkeä rooli vähennettäessä globaaleja päästöjä. VTT:llä suunnitellun säteilyn alla tehtävien kokeiden koelaitteiston toimivuus todennettiin. Se tullaan kevään 2015 aikana viemään Osiris-reaktoriin ja suorittamaan ensimmäinen koe. Ohjelman konkreettisia tuloksia ovat myös ainetta rikkomattomat menetelmät käytetyn polttoaineen loppusijoituskapseleiden asennushitsin eheyden todentamiseksi, mikä varmistaa turvallisen loppusijoituksen. VTT:n Serpent-laskentaohjelmalla on toteutettu proof-of-concept - malleja, joiden pohjalta työkalua kehitetään käytännön turvallisuusanalyysikäyttöön. VTT:n Apros-ohjelmiston laskentamallivalikoimaa sekä turvallisuusanalyysikäytössä että neljännen sukupolven ydinvoimalaitosten ja fuusiodemolaitosten tarkasteluissa on kehitetty voimakkaasti. Ohjelmassa on kehitetty myös järjestelmäteknistä osaamista, jota sovelletaan kansainvälisissä teknisesti vaativissa hankkeissa. Mineraalitalous Ohjelman tavoitteena on luoda kattava mineraalitalouden tutkimusverkosto, joka kehittää kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja mineraaleja raaka-aineena käyttävän teollisuuden tarpeisiin ja siten edistää Suomen strategisesti tärkeää cleantech-alueen kasvua. Ratkaisussa otetaan huomioon energia-, materiaali- ja vesitehokkuus yhdessä tuotteiden ja prosessien suunnittelun ja simuloinnin kanssa. Ohjelma tekee läheistä yhteistyötä Aalto-yliopiston, GTK:n ja alan yritysten kanssa. Ohjelman erityistavoitteena vuodelle 2014 oli saada Suomeen EIT Raw materials-innovaatioyhteisön toimipiste. Ohjelma keskittyi ensimmäisenä toimintavuotenaan VTT:n näkyvyyden voimakkaaseen kasvattamiseen mineraalisektorilla, oman toiminnan priorisoimiseen ja osaamisen nopeaan kasvattamiseen, sekä näihin tarvittavan projektiportfolion kehittämiseen. Näkyvyyden lisääminen on toteutunut mm. VTT:n aktiivisena osallistumisena raaka-ainealan eri yhteistyötehtäviin ja EU-tason sitoumuksiin ja innovaatiokehitykseen. Jälkimmäisistä tärkeimpänä on VTT:lle voitettu vetovastuu raaka-ainealan innovaatioyhteisön (EIT Raw Materials) Itämerentoimipisteen käynnistämisessä. Oman osaamisen kehittämisessä keskeistä on ollut erotus- ja talteenottotekniikoiden hyödyntäminen mineraaliarvoketjussa. Tämänkaltaisen osaamisen jatkokehityksessä olennaisessa osassa ovat vuonna 2014 käynnistetyt hydrometallurgisen talteenoton pilot-laitteistot.

17 15 TILINPÄÄTÖS Tutkimustulosten kaupallistamisen vauhdittaminen VTT osallistui aktiivisesti Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTL)- ohjelmaan. Rahoitusta saaneista TUTL-hankkeista valtaosa kohdistui tuotantoprosessien mittaukseen, hallintaan ja tuottavuuden parantamiseen, biopohjaisten tuotteiden kehittämiseen sekä terveysteknologian tuotteisiin ja ratkaisuihin. VTT:n TUTL-hankkeiden kokonaisliikevaihto vuonna 2014 oli 4,9 milj. euroa. Omarahoitteisen BizFund-ohjelman laajuus oli 2,7 milj. euroa, jolla rahoitettiin 103 kaupallistamismahdollisuuksia edistävää projektia: markkina- ja IPR-selvityksiä, liiketoimintamahdollisuuksien kartoitusta ja tarjoaman kehittämistä sekä pienimuotoisia proof-of-concept- ja demonstraatiohankkeita. Hankkeiden arvioidaan johtavan paremmin kohdistettuihin toimeksiantoihin, ja ne luovat myös pohjaa sekä spin-off -yritysten kehittämiseen että IPR:n lisensointiin Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Alueellinen vaikuttavuus VTT:llä oli Suomessa toimintaa 10 paikkakunnalla (Taulukko 3) ja alueellinen yhteistyö on ollut tiivistä yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yritysten kanssa. Osana VTT:n sopeuttamistoimenpiteitä tehtiin loppuvuonna päätös Turun, Lappeenrannan, Kajaanin ja Raahen toimipisteiden lakkauttamisesta. VTT:n asiamiehiä on 13 paikkakunnalla Suomessa. Heidän kanssaan järjestetään säännöllisesti paikallisille yrityksille tilaisuuksia, joissa esitellään VTT:n toimintaa ja haetaan yhteistyömahdollisuuksia. Asiamiehet ovat myös osallistuneet useiden merkittävien asiakashankkeiden valmisteluun yhdessä asiakaspäälliköiden kanssa. Pk-yritysten aktivoimiseksi ja VTT:n palvelujen saatavuuden parantamiseksi pk-yrityksille kehitettiin uutta Pk-lähdöt -toimintamallia. Malli helpottaa merkittävästi asiakasyhteyksien luomista. Yrityksiä kutsutaan teemakohtaisiin työpajoihin VTT:lle tai asiamiesten tai muiden kumppaneiden avustamina muille paikkakunnille. Työpajan tavoitteena on rakentaa joko yksittäisiä tai usean yrityksen yhteisiä rinnakkaishankkeita valmistellulle aihealueelle. Vuoden lopussa toteutettiin ensimmäinen projektilähtö Kulutusta kestävät komponentit. Mallin kehittämistä jatketaan ja vuoden 2015 aikana avataan yli kymmenen uutta työpajaa, joihin odotetaan yhteensä n yritystä.

18 16 TILINPÄÄTÖS 2014 Paikkakunta Henkilömäärä %-osuus Muutos-% /2013 Espoo ,0-10,9 Oulu ,8-11,1 Tampere ,2-7,8 Jyväskylä 86 3,7-21,1 Turku 10 0,4-70,6 Lappeenranta 11 0,5-15,4 Nurmijärvi 11 0,5-15,4 Kuopio 16 0,7-23,8 Raahe 3 0,1-25,0 Kajaani 3 0,1-25,0 Yhteensä ,0-12,0 Taulukko 3. VTT:n henkilömäärä paikkakunnittain. VTT:llä on merkittävä tehtävä verkottaessaan suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita eurooppalaisiin arvoketjuihin ja EU-hankkeisiin, joissa etenkin pk-yritykset voivat kansainvälistyä ja kehittää liiketoimintaansa. Teknologiateollisuus ry järjesti VTT:n kanssa vuoden alussa seitsemällä paikkakunnalla roadshow-tilaisuuksia EU:n Horisontti ohjelmasta yritysten aktivoimiseksi EU-tutkimushankkeisiin. Erityiskohderyhmänä olivat pk-yritykset. Tilaisuudet olivat erittäin onnistuneita ja keräsivät Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä kuhunkin tilaisuuteen. Tulokset on nähtävissä pk-yritysten aktiivisena osallistumisena erityisesti Horisontti ohjelman Pk-instrumenttirahoitukseen hakemiseen. Tämän lisäksi VTT on toiminut kouluttajan roolissa muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin H2020-ohjelmasta (EUTIn järjestämät kansalliset informaatiotilaisuudet, yritysten sisäiset valmennukset). VTT jatkaa aktivointitoimenpiteitä suomalaisten yritysten osalta myös vuonna Horisontti ohjelma tarjoaa kaupungeille ja pk-yrityksille kokonaan uudenlaisia kehittämismahdollisuuksia. Eurooppalainen älykkäiden kaupunkien ja yhdyskuntien innovaatio-kumppanuus (European Innovation Partnership on Smart Cities and Communities EIP) luo tulevien vuosien aikana suuntaviivoja kokonaisvaltaisten politiikkatoimien koordinoinnille EU:n ja jäsenmaiden tasolla. Yhteistyössä Tekesin kanssa järjestettiin sarja keskustelutilaisuuksia, joissa kaupunkien edustajien kanssa määriteltiin tavoitteita eurooppalaiselle yhteistyölle. Tekesin osarahoituksella käynnistettiin hanke Kaupungit eurooppalaisiksi innovaatioympäristöiksi, jossa erityisesti INKA-ohjelman keskeisiä kaupunkiseutuja tuetaan pyrkimyksissä hyödyntää eurooppalaista T&K&I -yhteistyötä Kansallinen tutkimusyhteistyö Kansallisen strategian mukaisesti VTT on osallistunut aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan osallistumalla sekä tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen että tutkimustoimintaan. VTT:läisiä toimii SHOKien pysyvissä tai kiertävissä hallituspaikoissa, tutkimusvaliokunnissa tai vastaavissa elimissä sekä tutkimusohjelmien ja niiden osa-alueiden vetäjinä ja vastuuhenkilöinä. VTT on osakkaana kaikissa SHOKien yhtiöissä. SHOK-toiminta on tarjonnut uusia tutkimuksellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia ja syner-

19 17 TILINPÄÄTÖS 2014 giaetuja sekä vahvistanut avainyritysverkostoja. VTT:n vetämissä tutkimushankkeissa on tuotettu useita lupaavia tuloksia, joita ollaan viemässä teollisuuden käyttöön. SHOK-toiminnan liikevaihdon toteumat ovat taulukossa 4. VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto oli 15,9 milj. euroa, josta Tekes-tuotot muodostivat 64 % (10,2 milj. euroa). VTT:n SHOKtoiminnan liikevaihto supistui 21 % edellisestä vuodesta. Tulojen pieneneminen johtui Tekesin SHOK-rahoituskäytäntöjen muutoksista. Uusia SHOK-ohjelmia käynnistyi merkittävästi aiempaa vähemmän.shokien kautta VTT:n Tekes-tuotoista tuli 23 % (2013: 21 %). Kotimaisen yksityisen sektorin tuottojen (1,5 milj. euroa) osuus oli 10 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SalWe- ja Digile-SHOKeissa ei ollut tuottoja yksityiseltä sektorilta kotimaasta. VTT:n perusrahoitusta SHOKeihin kohdistettiin 4,0 milj. euroa (2013: 4,4 milj. euroa), joka on 25 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SHOK-toimintaan kohdistunut perusrahoitus oli 5 % VTT:n perusrahoituksen käytöstä (2013: 5 %). Tuotot yksityiseltä sektorilta kotimaasta Yksityisen sektorin tuottojen osuus SHOKin liikevaihdosta Ulkopuoliset tuotot Tuotot Tekesiltä Tekes tuottojen osuus SHOKin liikevaihdosta Ulkopuoliset tuotot yhteensä Perusrahoitus Perusrahoitus Perusrahoituksen osuus SHOKin liikevaihdosta Liikevaihto yhteensä euroa % euroa % euroa euroa % euroa SHOK CLEEN SHOK FIMECC SHOK FIBIC SHOK RYM SHOK SalWe SHOK Digile SHOKit yhteensä Taulukko 4. SHOK toiminta vuonna 2014 VTT on edelleen jatkanut strategista yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkmuslaitosten kanssa rakentamalla ja toteuttamalla FIT-verkostoa (Finnish Institute of Technology and Innovation). Verkoston tavoitteena on tehostaa suomalaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan resurssien käyttöä ja vaikuttavuutta tiivistämällä erityisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja työnjakoa. VTT on käynyt tavoitteellisia keskusteluja keskeisten yliopistojen kanssa tutkimusyhteistyöstrategioiden ja kumppanuuksien kehittämiseksi. VTT on vahvistanut strategista yhteistyötään biotalouden, digitaalisuuden, raaka-ainetutkimuksen sekä valmistus- ja materiaalitekniikan alueilla keskeisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kumppanuuksia on vahvistettu myös kehittämällä uusia yhteistyön muotoja tutkimusinfrastruktuurien käytön sekä tutkimustulosten kaupallistamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. VTT osallistuu laajasti kansallisiin tutkimus- ja teknologiaohjelmiin, joista merkittävimpiä ovat Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat. Vuonna 2014 VTT oli mukana neljässä Tekesin strategisessa tutkimusavauksessa: Neo-Carbon Energy paalupaikalle tulevaisuuden energiajärjestelmän kehityksessä, Digital Health Revolution, Living Factories ja Design Driven Value Chains in The World of Cellulose.

20 18 TILINPÄÄTÖS 2014 VTT osallistui kolmeen Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus hankkeeseen: Kyberosaaminen Suomessa Nykytila ja tiekartta mahdollisuuksien tulevaisuuteen, Teollinen Internet ja automaatio Suomen uusi vahvuus sekä Kokonaisarvio EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksista Suomelle vuoteen VTT koordinoi sekä kansallisen ydinturvallisuuden SAFIR2014-tutkimusohjelmaa että kansallista ydinjätehuollon tutkimusohjelmaa KYT2014 ja osallistuu vahvasti tutkimukseen molemmissa ohjelmissa. SAFIR2014-ohjelman kansainvälinen arviointi toi esille, paitsi ohjelman korkean tason ja tehokkuuden resursseihin nähden, myös kehityskohteita, jotka otettiin huomioon vuonna 2015 alkaneen uuden SAFIR2018-ohjelman suunnittelussa. Esimerkkinä tästä on siirtyminen tutkimusaihekohtaisista painotuksista turvallisuusteemojen korostukseen. VTT on mukana kolmessa Suomen Akatemian huippuyksikössä: Atomikerroskasvatuksen (ALD) ( ), Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien ( ) sekä Biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylimuokkauksen huippuyksikkö ( ). Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle valittiin uutena Aalto-yliopiston ja VTT:n BIOECONOMY huippuallianssi sekä uudelleen samojen organisaatioiden Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden tutkimusinfrastruktuuri. Loppuvuodesta perustettiin Teollisen internetin foorumi (Finnish Industrial Internet Forum, FIIF), joka on yhteistyöareena suomalaisille teollisen internetin toimijoille: yrityksille, järjestöille ja tutkimusorganisaatioille. Monivuotista hanketta vetää Teknologiateollisuus ry ja sitä koordinoi VTT. Hankkeen rahoittavat siihen osallistuvat yritykset, TEKES sekä Teknologiateollisuus ry. Kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatiokeskittymät vahvistuivat VTT rakentaa uutta maailmanluokan biotalous- ja cleantech- pilotointikeskusta, BioRuukkia, Espoon Kivenlahteen, jonne Espoon Otaniemessä, Nurmijärvellä, Jyväskylässä ja Tampereella sijaitsevat toiminnot ja laitteet siirretään vähitellen. Myös yrityksille tarjotaan mahdollisuus päästä mukaan joko VTT:n kanssa tai itsenäisesti. Tavoitteena on täysin uuden innovaatioekosysteemin luominen, jonka tutkimustyö perustuu kokeilevaan toimintaan yhdessä yritysten kanssa. BioRuukki tarjoaa puitteet liiketoiminnan kasvulle ja kansallisen biotalousstrategian toteuttamiselle Suomelle tärkeillä alueilla: bioenergia, biokemikaalit, biomassan fraktiointi ja kierrätys. Uudet laitteistot ja tilat tehostavat ja nopeuttavat tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten kaupallistamista yhdessä alan teollisuuden kanssa. Bioenergian osalta tavoitteena on mm. luoda uusia kustannustehokkaita ratkaisuja uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiseksi ja maamme energiateknologiaviennin lisäämiseksi. Toiminta käynnistyy vaiheittain ja ensimmäisenä aloittaa keväällä 2015 biomassan kaasutus- ja pyrolyysitekniikan tutkimusympäristö. Vuonna 2009 käynnistynyt PrintoCent-hankekanta on luonut Ouluun maailman johtaviin painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskuksiin kuuluvan tutkimus- ja kehitysyhteisön, jonka kokonaisvolyymi on yli 20 M vuoteen 2014 mennessä. Tähän mennessä yrityksiä on syntynyt yli 20 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli yli 5 M ja voimakkaassa kasvussa. PrintoCent on jatkanut aktiivista toimintaansa ja tällä hetkellä sen teollisuusklusterissa on 44 jäsentä, joiden joukossa useita kansainvälisiä suuryrityksiä. Yli

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Click Sisältö to edit Master title style

Click Sisältö to edit Master title style VTT 2014 Click Sisältö to edit Master title style VTT:n yleisesittely Lisämateriaalia VTT:stä 3. VTT - Teknologiasta tulosta 4. Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio 5. VTT Second

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019 Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous Tekesin ohjelma 2014 2019 Mitä teollinen internet on? Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

ESPOO 2014. VTT:n tilinpäätös vuodelta 2013

ESPOO 2014. VTT:n tilinpäätös vuodelta 2013 ESPOO 2014 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1. VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus... 4 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Jukka Klemettilä Oulu Innovation 22.10.2009 MILLÄ KEINOIN TUODAAN VAURAUTTA POHJOISEEN? Tuotannon työpaikat vähenevät seudulta, koska globaali kilpailu

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Avoimet innovaatioalustat

Avoimet innovaatioalustat Turku Smart city seminaari 18.9.2015 Avoimet innovaatioalustat Kaupunki on alusta innovaatioiden syntymiselle, niiden kehittämiselle ja testaamiselle, innovatiivisille hankinnoille ja hyvistä ratkaisuista

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland 2 Low Carbon Finland 2050 platform

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen UUDISTU KOKEILE KASVA KANSAINVÄLISTY Tekes jakaa riskiä DM 1272687 01-2015 Innovaatioprosessi

Lisätiedot

KOLMENKULMAN CLEANTECH VISIO ECO INDUSTRIAL PARK

KOLMENKULMAN CLEANTECH VISIO ECO INDUSTRIAL PARK KOLMENKULMAN CLEANTECH VISIO ECO INDUSTRIAL PARK Cleantech kaikkine osa-alueineen on vahvasti kasvava ala Suomessa ja maailmalla Cleantech tarkoittaa teknologiaa ratkaisuja, palveluja, innovaatioita ja

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019

Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019 Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous Tekesin ohjelma 2014 2019 Mitä teollinen internet on? Teollinen internet = sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon analytiikan

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomen digitaalinen tilannekuva 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomella ei mene hyvin Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot