Maaviesti. Lähiruokaa. nurmen kasvua. Syönnin esteet. Lämmin kesä vauhditti. haltuun navetassa. ja malleja maailmalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaviesti. Lähiruokaa. nurmen kasvua. Syönnin esteet. Lämmin kesä vauhditti. haltuun navetassa. ja malleja maailmalta"

Transkriptio

1 Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 3/2013 Lämmin kesä vauhditti nurmen kasvua Syönnin esteet haltuun navetassa Lähiruokaa ja malleja maailmalta Suomalainen ruokakulttuuri on sitä, mitä ja miten syömme. Arkipäiväisyydestään huolimatta ruisleipä on vahva symboli: se liittää meidät kansakuntana yhteen ja siirtää perintöä seuraaville sukupolville. Sivu 26 3/2013 maaviesti 1

2 Kajaani, puh Kemi, puh Kokkola, puh Kuusamo, puh Oulu, puh Raahe, puh Ylivieska, puh Aika ottaa näytteitä? Etumme MTK-jäsenille (PT + Cu, Zn, Mn) Tuloslaari > tulosarkisto Tuttu ja luotettava Viljavuuspalvelu kuuluu nyt kansainväliseen palvelut koko elintarvikeketjuun! Puh PL 500 (Graanintie 7) Mikkeli 2 maaviesti 3/2013

3 Maaviesti Sisältö 3/2013 Elina Hänninen 8 KANNESSA Peltokierros antoi potkua Laakkosen tilan nurmituotantoon. 9 NURMET KUNTOON! Peltojen vesitalouteen ja nurmen perustamiseen kannattaa satsata. 11 VÄLIVUOSI Nyt on hyvä aika valmistella uuden ohjelmakauden hankkeita. Pohjoiset arktiset maut -seminaarin työpajassa saattoi tutustua kiireettömän ruuanlaiton yhteen suomalaiseen kestosuosikkiin, ruisleivän leivontaan KATSE NUORKARJAAN Elopainojen mittaus ja kuntoluokitus antavat nuotit sisäruokintaan. 14 EROON ESTEISTÄ Parasta ruokinnan suunnittelua on tarttua syönnin esteisiin. 15 TUOTOSTULOKSIA Pohjois-Suomen karjat kasvavat yli kahden lehmän vuosivauhtia. Elintarvikkeen paikallisuudella on entistä enemmän merkitystä. Sivu 5 Miten hiehosta saadaan kestävä lehmä? Vinkkejä tähän antavat syksyn Lehmä- ja Nuorkarjahavaintopäivät. 13 Kypsää ohraa, vehnää, ruista ja kuorittua kauraa voi käyttää monessa ruuassa riisin ja pastan korvaajana. 24 Tiina Karlström Viljan tie -kampanja 16 JÄTEVEDET HALLINTAAN Jätevesijärjestelmiä laitetaan kuntoon vilkastuvaan tahtiin. 17 TILIPALVELUJA Syksy etenee vauhdilla ja myös tilinpäätösaika lähenee. 18 KAINUUSSA TUOTETTU Kainuussa tuotettu -merkki takaa elintarvikkeen kotimaisen alkuperän. 20 VIRKISTYSTÄ VOSSIKALLA Pohjanmaan Vossikka nivoo elämyksiä hevosista ja luonnosta. 21 OPPIA TOISILTA Hevosyrittäjät jakavat kokemuksia ja oppeja pienryhmissä. 22 PERHEHOITAJAKSI? Perhehoito on apu vanhuksille ja mahdollisuus maaseudulle. 24 RYYNIHERKKUJA Jyvät ja suurimot antavat makua ja lisäävät ruokaisuutta. 30 OIKEUS KALASTAA Lapin Kalatalouskeskus tutki kalastusoikeuksien hallinnointia. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 17 Tervetuloa töihin! 25 Aitojen asioiden puolesta 28 Allakka 3/2013 maaviesti 3

4 Säästä tee ennakko kauppa ensi kesän säilöntäaineista nyt! Täsmäaineet kaikkeen rehunsäilöntään! Biotal AxCool gold - esikuivatulle nurmi- ja apilasäilörehulle Biotal AxPhast gold - sekä tuoreelle että esikuivatulle säilö rehulle Biotal WholeCrop - kokoviljasäilörehulle Biotal WholeCrop Legume - valkuaiskasveja sisältä välle kokoviljalle Biotal Biocrimp - murskeviljalle ja palkokasveille Biotal Biostraw - oljelle Biotal Biostable -säilöheinälle Tiedustele tuotteita Hiven Oy:n alue-edustajilta: /edustajat Kaikki Biotal-tuotteet soveltuvat myös luomutuotantoon, ovat turvallisia käyttää eivätkä ruostuta koneita. www hiven.fi puh Älä märehdi TURHIA Aito kalkitus kannattaa! Maksuaikaa elo-lokakuussa noudetuille kalkeille asti! Kalkkilaskuri osoitteessa VALKOISELLA VIHREÄÄ 4 maaviesti 3/2013

5 PÄÄKIRJOITUS Maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT / TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kannessa: Tuomas ja Elina Laakkonen kehittävät nurmentuotantoa Kuusamon Määttälänvaaralla. Kuva: Ella Karttimo Kainuussa tuotettu Viime kuukausina on ollut valtakunnallisissa tiedotusvälineissä vilkasta keskustelua tuotteiden alkuperästä. Maakunnallisten merkkien alla on markkinoitu tuotteita, joiden raaka-aineet ovat voineet tulla ulkomailta. Kainuussa tuotettu -tuotemerkki luotiin 1980-luvun loppupuolella alkuperältään kainuulaisten elintarvikkeiden markkinointia ja tunnetuksi tekemistä varten. Asian laittoi alulle liitännäiselinkeinoneuvoja Sanni Huusko, jolle kainuulaisuus oli kaikki kaikessa. Hänen poistuttua joukostamme on Kainuussa tuotettu -merkki elänyt viime vuodet hiljaiseloa. Kaupoissa on tosin voinut nähdä Kainuussa tuotettu -merkkiä parantamaan paikallisten tuotteiden löytämistä. Tämä merkki ei ole virallinen pakkauksiin laitettava logo, vaan kauppojen markkinoinnissa käytetty välikausimerkki. Kainuulainen lähiruoka -hankkeen kautta esiin tulleesta tarpeesta, jota viimeaikainen keskustelu tuotteiden alkuperästä on vielä lisännyt, päätti ProAgria Kainuun hallitus aktivoida merkin käyttöä ja hyväksyi uudet tarkistetut kriteerit merkin myöntämiselle ja käytölle. Päivitetyn Kainuussa tuotettu -merkin käyttöoikeus voidaan myöntää elintarvikkeelle, jonka kainuulaisuusaste on vähintään 50 prosenttia ja loput 50 prosenttia kotimaista. Tuotteen pääraakaaineen tulee olla 100-prosenttisesti kainuulainen. Merkin käyttöoikeuden perusteena on ProAgria Kainuun jäsenyys ja muiden asetettujen kriteerien täyttäminen. Jäsenmaksun lisäksi tuotteesta peritään pieni käyttöoikeusmaksu. Merkki on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Hakemukset käsittelee ja käyttöoikeuden myöntää ProAgria Kainuun työryhmä. Kainuussa tuotettu -merkki on ollut aikoinaan arvossaan, ja sama arvostus halutaan luoda uusitulle merkille. Ostaessaan kyseisellä merkillä varustettuja tuotteita kuluttaja voi olla varma tuotteen alkuperästä. Uskon, että elintarvikkeen paikallisuudella on jatkossa entistä enemmän merkitystä tuotteen kysyntään. OSMO TIIKKAINEN johtaja ProAgria Kainuu Syyskuu Ella Karttimo Nyt on aika... laatia viljelysuunnitelma, kun menneen kesän kokemukset ovat tuoreessa muistissa tehdä välitilinpäätös: päivittää kirjanpito sekä arvioida loppuvuoden tulot ja menot hakea rakennusprojektille tai konehankintaan investointitukea mennessä tutustua ja osallistua oman ProAgriakeskuksen ja maa- ja kotitalousnaisten syksyiseen koulutustarjontaan ilmoittautua mukaan Maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhlatapahtumiin 3/2013 maaviesti 5

6 lyhyet Kainutlaatuinen Kainuu matkalla Helsinkiin Kainuu Helsingissä teemavuoden aikana Kainuu esittäytyy useassa eri yhteydessä Helsingissä. Teemavuoden tapahtumia organisoi Kainuun liiton Kainuu Helsingissä hanke yhteistyössä ProAgria Kainuun kanssa. Kainuun kulttuurin kärjet esittäytyvät jo keväällä Kulttuurin Kevät -teeman alla, mutta varsinainen päätapahtuma on kolmipäiväinen myynti- ja markkinointitapahtuma nimeltään Kainutlaatuinen Kainuu Senaatintorilla Tapahtuma on osa Helsingissä vuosittain järjestettävien maakuntajuhlien sarjaa. Maakunta- juhlat keräävät kävijöitä yleensä , joista suuri osa on turisteja. Kainuulainen elinkeinoelämä on esillä Wanhassa Satamassa, jossa teemoina ovat muun muassa pelit ja puurakentaminen. Yrityksillä ja yhteisöillä on mahdollisuus vuokrata Senaatintorin tapahtuman ajaksi myyntikoju torilta ja tulla markkinoimaan omia tuotteitaan tai palveluitaan. Esimerkiksi viiden neliön koju maksaa 335 euroa, joka sisältää sähkön, veden, rahdin ja arvonlisäveron. Senaatintorin tapahtumasta on infotilaisuuksia Kainuun kunnissa lokakuun alussa. Tilaisuudet pidetään kuntien valtuustosaleissa kello seuraavasti: ke Suomussalmi to Vaala ma Kuhmo ti Kajaani Tavoitteena on, että teemavuoteen osallistuu vähintään sata kainuulaista yritystä ja muuta toimijaa. Tule mukaan tekemään tapahtumasta ikimuistoinen! Lisätiedot tapahtumasta ja infotilaisuuksista: Kainuun liitto / Kainuu Helsingissä hanke: projektisihteeri Minna Tuunainen, puh Senaatintorin paikkavaraukset mennessä: ProAgria Kainuu, proagria.fi, puh com/kainuuhelsingissa2014 Tutustu ProAgrian uusiin kotisivuihin ProAgrian uudet pääsivut avautuivat kesäkuun lopulla osoitteessa Sivujen rakentamisessa on kuultu tarkkaan asiakkaiden ja yhteistyökumppanien antamia palautteita ja mielipiteitä. Uusi sivusto korostaa erityisesti yrittäjän ja asiantuntijan välistä kumppanuutta, joka välittyy monipuolisena toimialatarjontana, osaamisena ja laajoina verkostoina. ProAgrian valtakunnallisen sivuston yhteydessä otettiin käyttöön myös Etelä-Suomen aluesivusto. Muut keskukset liittyvät sivustoon vaiheittain. Syksyn aikana julkaistaan myös Maa- ja kotitalousnaisten uudet sivustot. Uusien sivustojen sisältö ja palvelut kehittyvät ja täydentyvät koko ajan. Esimerkiksi eri ProAgria-keskusten asiantuntijatietoja täydennetään valtakunnalliselle sivulle kaiken aikaa. Vinkkejä navigointiin: Hakutoiminnolla löydät nopeasti sinua kiinnostavat aiheet, asiantuntijat ja palvelut. Klikkaamalla vihreää asiasanaa missä tahansa sivustolla näet koonnin kaikista aiheeseen liittyvistä artikkeleista, asiantuntijoista, tapahtumista, hankkeista, blogikirjoituksista ja videoista. Ajankohtaista-palsta kokoaa uusimmat uutiset ja mielenkiintoiset blogikirjoitukset etusivulle. Seurantaloille korjausavustuksia Suomen Kotiseutuliitto on julistanut haettavaksi vuoden 2014 seurantalojen korjausavustukset. Hakemukset on toimitettava Kotiseutuliittoon viimeistään 30. syyskuuta. Korjausavustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Korjausavustuksella säilytetään ja parannetaan seurantalojen kulttuurihistoriallista arvoa, kuntoa ja toimivuutta. Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa tarvittavat määrärahat valtion ensi vuoden talousarviossa. Vuonna 2013 korjausavustusta myönnettiin 197 yhdistykselle yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Korjausavustuksista päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella helmi-maaliskuussa Neuvottelukunnassa ovat edustettuna seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöt, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Museovirasto ja Kuntaliitto. Seurantalojen korjausavustusten hakemuslomake ja hakuohjeet: seurantaloavustukset. Avustusta voi hakea myös sähköisesti verkkopalvelun kautta: fi/seurantaloavustukset/ sahkoinenhaku. Lisätietoa: www. seurantalot.fi. 6 maaviesti 3/2013

7 KoneAgria kokoaa ammattiväen KoneAgria on syksyn ainoa maatalouskoneiden, -laitteiden ja -tarvikkeiden erikoisnäyttely Suomessa. Tämän vuoden näyttely pidetään kahta viikkoa totuttua aikaisemmin Jyväskylän Paviljongissa. Näyttelystä on tulossa edellisvuosien tapaan maatalouden ammattilaisten tapahtuma. Nähtävää on paljon. Muutaman vuoden tauon jälkeen halleissa on taas puimureita. Kaikki mahdollinen sisätila on varattu ja ulkoalueellekin on tulossa runsaasti näytteilleasettajia, näyttelypäällikkö Marko Toivakka sanoo. Näyttelyn lomassa voi poiketa seminaareihin, joita on jokaisena näyttelypäivänä. Aiheina ovat muun muassa ruokinta lypsykarjatilalla, koneturvallisuus, luomu ja eläinten hyvinvointi. Avausseminaari pidetään keskiviikkona Sen tavoitteena on herättää keskustelua resurssejaan viisaasti käyttävästä yrittäjyydestä ja elinkeinojen kehittämisestä maaseudulla. ProAgrian osastolla on esillä muun muassa uudistuva maidontuotannon tuotosseuranta, ruokinnan ohjaus ja SOPtyöohjeet, jotka terävöittävät työtapoja ja saavat poikkeamat kuriin. Talouden osalta esillä ovat tilipalvelut, investoinnit ja yhtiöittäminen. ProAgrian huippuosaajat ovat paikalla ja vastaavat säilörehuntuotantoa, satotason parantamista, lypsykarjan ruokintaa ja pienryhmätoimintaa koskeviin kysymyksiin. Tarjolla on myös tietoa talouden strategisesta suunnittelusta, johtamisesta ja verosuunnittelusta. Lisätietoa: Kainuun teurastamo tarjoaa osakkuutta Kainuuseen on kuluneen vuoden aikana suunniteltu pienteurastamoa. Sen todennäköisin sijaintipaikka olisi Sotkamo. Teurastamon kapasiteetti olisi eläinyksikköä vuodessa, ja teurastettavat eläimet nauta, sika, lammas, hevonen, villisika, poro ja riista. Myös luomueläinten teurastaminen onnistuisi. Teurastamon palveluihin kuuluisi eläinten nouto tilalta sovittuun aikaan. Toteutuakseen teurastamoon on löydyttävä 30 prosentin omarahoitusosuus, käytännössä euroa. Yrittäjä Juha Karhapää kerää 400 euron ennakkositoumuksia lokakuun 2013 loppuun saakka. Mukaan voivat lähteä niin tuottajat, kuluttajat, yritykset kuin yhteisötkin. Lisätietoja pienteurastamosta ja ennakkositoumusten tekemisestä: ja Juha Karhapää, puh Palvelupäällikkö Virpi Huotari (takana) ja johtaja Vesa Nuolioja palkitsivat Artturikisan voittajatiimin edustajat Tarja Paateron (edessä vasemmalla) ja Maire Pikkaraisen ProAgria Oulun koulutuspäivillä Oulun Pohtossa. Kairanmaa voitti Artturi-kisan Artturi-rehunäytekilpailun parhaaksi kehittyjätiimiksi kiri loppumetreillä ProAgria Oulun Kairanmaan tiimi, joka toimii pääasiassa Siikalatvan seudulla. Kisan toiseksi tuli ProAgria Etelä-Pohjanmaan Pohjoinen maito -tiimi ja kolmanneksi ProAgria Kymenlaakso. Tämänkertaisessa kilpailussa haettiin yli 30 tiimin joukosta parasta kehittyjää. Arviointiperusteina oli säilörehu-, raaka-aineja korjuuaikanäytteiden määrä ja kattavuus, säilörehun tuotantokustannuslaskelmien sekä ruokin- Markkinariskit hallintaan Maataloustuotteiden kysynnän ja tarjonnan muutokset maailmanmarkkinoilla aiheuttavat voimakkaita hintavaihteluita, joiden vaikutukset ulottuvat kotimaan markkinoille asti. Ottamalla markkinariskit hallintaan maatilayrittäjä voi parantaa kannattavuutta. Markkinariskien hallinta maatilalla -kirjan avulla: opit seuraamaan ja tulkitsemaan satoennusteita, pörssejä ja termiinihintoja sekä muita keskeisiä maailmanmarkkinoiden tapahtumia, joilla voit ennakoida tulevia muutoksia nanseuranta- ja ruokinnansuunnittelulaskelmien määrä. Voittajatiimiin kuuluivat ProAgria Oulun maitotilaneuvojat Sirpa Luttinen, Tarja Paatero, Maire Pikkarainen ja Marja Suihkonen, Osuuskunta ItäMaidon Eero Jokisaari sekä Osuuskunta Pohjolan Maidon Sanna Jokela ja Pekka Petäjäsuvanto. Rehunäytekilpailu on jo alkanut. Sen teemana on Jatkuva rehunlaadunhallinta ja ruokinnan suunnitelmallisuus rutiiniksi sekä viiveet lyhyeksi. osaat optimoida myyntien ja hankintojen ajankohdan voit vaikuttaa myyntituottoihin hinnansuojauskeinoilla, kuten futuureilla ja optioilla tiedostat omien tuotantokustannusten merkityksen myyntipäätökselle tiedät, mitä tulee ottaa huomioon sopimuksia tehtäessä. Kirjan hinta on 28 euroa. Tilaukset osoitteesta: 3/2013 maaviesti 7

8 kannessa Ella Karttimo Tuomas Laakkonen korjasi menneenä kesänä kaksi nurmisatoa, ja joillakin lohkoilla vielä kolmannenkin. Satsaukset viljelyyn näkyivät jo ensimmäisen kesän sadossa. Pellonpientareella oppii eniten ELLA KARTTIMO Laakkosen maitotila Kuusamossa on asettanut tavoitteekseen hyvän ja laadukkaan nurmisadon. Arjen valintoja ja käytännön työtä ovat parhaiten edistäneet innostavat keskustelut ja havainnot asiantuntijan kanssa pellon pientareella. hiotaan parhaillaan, mutta EU:n ohjelmakauden vaihtuminen tuo hankkeeseen omat odottelunsa. Tarkoitus on kasvaa hallitusti ja pysyä perheviljelmänä, Tuomas sanoo. Laakkosen tilalla on viljelyalaa 45 peltohehtaaria, joka tuottaa säilörehun omalle lypsykarjalle. Omia peltoja tästä on 24 hehtaaria. Niiden lisäksi suunnitelmissa on raivata vielä 30 lisähehtaaria. Myös vuokramaita on pyritty saamaan omiksi. Kasvustokäynneiltä käytännön tietoa Nurmisadon määrän ja laadun parantaminen ovat Laakkosen tilan kärkitavoitteita. Yhdeksän vuotta tilan ulkopuolella töitä tehnyt Tuomas Laakkonen sai huomata viljelijäksi ryhdyttyään, että maailma on tuona aikana muuttunut ja uuden tiedon tuleva on jatkuva. Yrityksen ja erehdyksen -tien sijaan Laakkoset valitsivat tuekseen ProAgrian nurmipalvelut. Erilaisten nurmitilojen tarpeisiin kehitetyis- LMäättälänvaaralla sijaitsevan maitotilan jatkaminen oli Tuomas ja Elina Laakkoselle itsestäänselvyys, kun Tuomaksen vanhemmat alkoivat suunnitella tilanpidosta luopumista muutama vuosi sitten. Osittaisen sukupolvenvaihdoksen jälkeen tila toimi pari vuotta yhtymänä, kunnes se vuonna 2012 siirtyi kokonaan nuoren sukupolven hoitoon. Tuomas ja Elina haluavat jatkaa lypsykarjan pitoa. Tällä hetkellä vanhassa parsinavetassa on noin 30 lypsävää. Uuden pihaton piirustuksia ja suunnitelmia 8 maaviesti 3/2013 Kasvu, Tuotto vai Toiminta? Onko säilörehun laadussa ongelmia ja lypsävätkö lehmät hyvin? Maistuuko ja riittääkö rehu? Lypsävätkö lehmät nykyisellä rehulla kalliita maitolitroja? Säilörehuntuotanto on kotieläintilojen tärkein peltopuolen viljelyosa-alue. ProAgria Oulu tarjoaa palveluja nurmitilojen kilpailukyvyn parantamiseen kunkin tilan tarpeen mukaan. Palveluratkaisut koostuvat kolmesta erilaisesta kokonaisuudesta: Kasvu tiloille, jotka laajentavat tai ovat laajentaneet tuotantoa Tuotto tiloille, jotka haluavat tehostaa nykyistä rehuntuotantoaan Toiminta tiloille, jotka haluavat tarkentaa rehunkorjuuta ja parantaa nurmirehun laatua. Kasvu- ja Tuotto-palvelut sisältävät muun muassa nurmikäyntejä ja pienryhmätoimintaa. Toiminta-paketissa keskitytään lähinnä nurmen oikea-aikaiseen korjuuseen. Lisätietoa nurmentuotannon palveluista: ProAgria Oulu, Olli Valtonen, puh ,

9 tä palveluista tilan tavoitteita tuki parhaiten Kasvu-paketti, joka on suunniteltu tuotantoaan laajentaville ja kehittäville tiloille. Tuomas Laakkonen pitää erityisen antoisina palveluun kuuluneita kasvustokäyntejä yhdessä ProAgria Oulun kasvintuotannon asiantuntijan Juha Sohlon ja maitotilaneuvoja Laina Hekkalan kanssa. Tiedon hakeminen ja lukeminen on helppoa, mutta toteutus voi olla ihan toinen juttu. Käytäntö ja kokonaisuus avautuvat parhaiten asiantuntijan kanssa pellon reunalla keskustellessa. Kasvustokäynnillä näkee omat tekemiset parhaiten sekä hyvät että huonot puolet. Sekin on nyt sisäistetty, että sato korjataan silloin, kun kasvusto niin sanoo, eikä silloin, kun itsestä siltä tuntuu. Kasvusto kertoo korjuuajan Kasvustokäynnit antavat tietoa muun muassa kasvuston tiheydestä, ravinnetilasta ja rikkakasveista, maan kasvukunnosta ja vesitaloudesta, pellon pinnanmuodoista, työtavoista sekä rehun korjuusta ja säilönnästä. Peltojen hyvä viljavuus oli hyvä lähtökohta sadon parantamiseen. Kasvinsuojeluun rikkakasveihin ja kasvitauteihin paneutuminen on ollut yksi tärkeä seikka, jonka tulokset ovat jo näkyneet ensimmäisenä kesänä muutamien lohkojen satotasossa. Sekin on nyt sisäistetty, että sato korjataan silloin, kun kasvusto niin sanoo, eikä silloin, kun itsestä siltä tuntuu, Tuomas Laakkonen lisää. Kasvukaudesta keskustellaan myös alkutalvella pienryhmissä muiden viljelijöiden kanssa sekä jaetaan kasvukauden onnistumisia ja kokemuksia. Jatkuvaa kehittämistä Kasvustokäynnit ovat tärkeä osa karjan ruokinnan suunnittelua. Peltoviljelyyn kannattaa satsata, sillä onnistunut rehuntuotanto vähentää suoraan ruokintakustannuksia. ProAgria Oulun maitotilaneuvoja Laina Hekkala pohtii Laakkosten kumppanina karjan ruokinnan onnistumista, rehujen kulutusta ja tarvetta sekä määrää ja laatua. Tavoitteena on kotoisten rehujen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti ja samalla paras mahdollinen taloudellinen tulos. Sekä eläinaineksen että navettaolosuhteiden kehittämisessä on meillä vielä paljon työtä. Ensiksi pitäisi saada lisätilaa nuorkarjalle ja kaikki eläimet saman ruokintapöydän ääreen. Kestävän lehmän perusta luodaan jo vasikkavaiheessa, Elina Laakkonen pohtii. Hän tietää, että eläinaineksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja tuloksia voi odottaa vasta 5-10 vuoden kuluttua. Elina ja Tuomas Laakkonen jakavat navettatyöt yhdessä. Peltotyöt ovat Tuomaksen harteilla, kun Elina keskittyy alle kouluikäisten Eeliksen, Santerin, Eleannan ja Eevertin hoitoon. Nurmet kuntoon! LEILA LAINE OLLI VALTONEN ProAgria Oulun nurmineuvonnan muistiot menneeltä kesältä kertovat, että tilojen kannattaa satsata peltojen vesitalouteen ja nurmen perustamiseen. Lannoitusajalla oli tänä vuonna suuri merkitys. Myöhästyminen heikensi nurmisatoa useita kymmeniä prosentteja. Yleensä nurmet kannattaa lannoittaa 5 10 sentin korkuisina. Korjuuaikanäytteitä ottavilla tiloilla tulokset olivat parempia kuin silmämääräisesti arvioivilla. Näytteitä pitäisikin lisätä, että rehumäärän optimoinnista ja ruokinnallisesta arvosta saataisiin paras tulos. VESITALOUDESSA on todennäköisesti ongelmia silloin, jos lohkoilla esiintyy uria, heikkoa kasvua, harvuutta, lisääntyneitä rikkoja ja tiivistymistä. Ojitukset on siis laitettava kuntoon: salaojaputket huuhdeltava tai avo-ojat perattava. Vajavaisesti toimiva ojitus pudottaa sadon lähes puoleen. Nurmen perustamiseen on hyvä kiinnittää huomiota. Suojaviljaan perustettaessa nurmen täydennyskylvön voi tehdä heti syksyllä puinnin jälkeen. Jos nurmia on tarkoitus pitää yli neljä vuotta, täydennyskylvö olisi hyvä tehdä kolmannen vuoden keväällä. Viljelykierron on syytä olla kunnossa. Kun nurmet uusitaan tasaisin väliajoin, ennakointi on helppoa. Myös kasvilajien ja lajikkeiden monipuolisuutta voisi miettiä. Olisiko hyvä lisätä valkoapilaa tihentämään kasvustoa? Kovemmille maille voisi harkita seokseen ruokonataa, koska se kestää kuivuutta hyvin. Seoksissa voisi myös miettiä kahden timoteilajikkeen yhdistämistä. Sinimailanen syväjuurisena kasvina parantaa ja kuohkeuttaa maan rakennetta. VIIME KESÄN ja syksyn märkyys näkyy tallaantumisena. Etenkin päisteet ovat selvästi huonommassa kunnossa. Suurille lohkoille pitäisi olla useita liittymiä, jolloin pellolla ei tarvitsisi ajaa liikaa täydellä kuormalla. Myös pellon muotoilua on hyvä miettiä. Nykyiset lohkot ovat suuria, niinpä konekantaan on hyvä kiinnittää huomiota työn tehokkuuden kannalta. Karhotuksella saadaan kasvatettua työleveyttä, vähennettyä pellolla ajoa ja lisättyä tehokkuutta. Myös koneiden huolto on paikallaan. Huonon kylvöjäljen syynä voi olla viallinen kylvökone. Huono jälki lisää muun muassa rikkoja riviväleissä, jos aukkopaikkoja on nurmessa jo perustamisvuonna. Rikkakasvien torjunta on syytä tehdä ajatuksella tarpeen mukaan oikealla kasvinsuojeluaineella. Olisiko hyvä tehdä kasvinsuojelusuunnitelma järkeistämään rikkojen torjuntaa? Tilaneuvonnan rahat ovat käytettävissä asiantuntijan laatiman kasvinsuojelusuunnitelman tekoon. Uudet vesistörajoitukset on syytä ottaa huomioon. Uusia suojaetäisyyksiä ja uutta vesilakia on noudatettava kasvukaudella 2015, mutta muutokset on hyvä huomioida jo ensi kasvukaudella. Uusista tuulikulkeumaa vähentävistä suuttimista on tietoa osoitteessa OSALLA LOHKOISTA näkyi maan happamoituminen, mikä kannattaa kuntoon hoitaa kalkituksen avulla. Eloperäisillä mailla ph:n nosto 6:een ja karkeilla kivennäismailla 6,4:ään hyödyttää nurmea parhaiten. Jos kalitasot ovat matalia, kalkitukseen voi käyttää biotiittia. Lanta on karjatilojen taloudellisin ja järkevin vaihtoehto lannoittamiseen. Tarpeen tullen on hyvä käyttää täydentäviä väkilannoitteita kuten salpietaria. Tämän kesän havaintojen perusteella fosforipitoisen lannoitteen käyttö on huippulohkoilla suotavaa tasapainoisen lannoituksen aikaan saamiseksi. Fosforin lisäys näkyy heti satomäärän kasvuna. Ympäristöystävällisessä viljelyssä tasapainoisella lannoituksella saadaan ravinteet kotiutettua parhaiten ja samalla laadukkaita satoja. Leila Laine on ProAgria Oulun kasvintuotannon asiantuntija ja Olli Valtonen nurmineuvonnan vastaava. 3/2013 maaviesti 9

10 ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Maakunnan oma lihatalo palvelee Tuottajat ovat meidän tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. panostamme paikallisuuteen nopea keräily lyhyet kuljetusmatkat tuottajapalautukset Soitellaan! Ostoyhteyshenkilöt palvelevat: Lapin lääni: Hanne Oikarinen, p Matti Heikkilä, p Haukipudas: Juha Lindholm, p Pattijoki: Rauno Pudas, p Kainuu: Veijo Juntunen, p Veljekset Rönkä Oy Mahlatie 7, Kemi Hankintapäällikkö Anne Närhilä, p Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva Valikoitu hiivalaji Sc 47 Rekisteröity EU:ssa lypsylehmille, lihakarjalle ja pienille märehtijöille Euroopan Unionin hyväksyntä on lisätakuu koostumuksesta, turvallisuudesta ja tehosta. Säilyttää pötsin ph:n optimaalisella tasolla. Vähentää happomahan riskiä. Suosii mikrobien uudiskasvua. Pötsin toiminta tehostuu ja energiaa syntyy enemmän lihasten ja utareen käyttöön. Lisää maidon määrää. Parantaa kasvua ja tehostaa rehun hyväksikäyttöä. Valmistaja Lisätietoja, ota yhteyttä Oy Farmika Ab Lohja Puh Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja 10 maaviesti 3/2013

11 EU-rahoitus katkolla ensi vuodesta vain arvailuja EU-ohjelmakausien vaihtuminen hiljentää hankemaailmaa ja tukihakua vuonna Parhaassa tapauksessa jonkin verran tukirahaa saattaa olla jaossa myös välivuonna. ajassa ella karttimo Ella Karttimo Moni asia ohjelmakausien siirtymävaiheessa on vielä auki, eikä varmaa tietoa ensi vuoden aikatauluista ole olemassa. Jos asiat etenevät hyvässä hengessä, on mahdollista, että esimerkiksi maaseuturahoituksen yritystukihankkeita alkaisi kansallisella riskirahoitukselle jo vuoden 2014 aikana, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutu- ja energiayksikön päällikkö Timo Lehtiniemi arvioi. Hän on seurannut ohjelmakauden valmisteluja paitsi omassa työssään myös maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2011 asettamassa, maatalouden rakennetukia valmistelevassa työryhmässä, jonka työ päättyy tämän vuoden lopussa. Työryhmä on laatinut kansallisia linjauksia EU-säädösten valmistelua varten sekä muun muassa ehdotuksia aloitus- ja investointituista. Jäljellä niukkuutta Keskustelua on käyty myös maatalouden investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien myöntämisestä ensi vuonna edelleen nykyohjelmakauden säännöillä. Yritystukihankkeille on maaseutuohjelmassa ollut jatkuva haku, mutta esimerkiksi Pohjois- Pohjanmaalla on tänä vuonna jäljellä enää niukkuutta. Käytännössä sisällä on jo niin paljon hakemuksia, että moniin uusiin hakemuksiin ei enää löydy varoja. Maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja hanke- ja yritystukia voi hakea tämän vuoden loppuun Timo Lehtiniemi kannustaa viljelijöitä ja yrittäjiä keskittymään vuonna 2014 investointihankkeiden suunnitteluun. Hankkeita kuitenkin rahoitetaan, jos uusia varoja saadaan käyttöön. Nyt on hyvä hetki aloittaa suunnittelu, sillä valmisteluun ja lupahakuun herätään usein turhaan myöhään. saakka sellaisiin hankkeisiin, jotka ovat toteutettavissa vuoden 2014 loppuun mennessä. Maatalouden investointitukien neljäs hakukierros on meneillään ja jatkuu 18. lokakuuta saakka. Tukipäätös luvataan noin kahden kuukauden kuluessa hakuaikojen päättymisestä. Näitäkin tukia haettaessa pi- tää muistaa, että investoinnin on valmistuttava uuden hankekauden alkuun mennessä eli ensi vuoden aikana. Hyvä aika suunnitella Nykyisen ohjelmakauden hankkeet jatkuvat hankepäätöksessä mainittuun päivämäärään saakka ja uudet hanketuet tulevat käyttöön vuonna Kun selviää, paljonko nykyisiltä hankkeilta palautuu käyttämättömiä varoja, on mahdollista, että nämä rahat olisivat käytettävissä ensi vuonna. Tämä riippuu kuitenkin myös EU-komission ja Valtioneuvoston kannasta, Timo Lehtiniemi sanoo. Hän kannustaa maatiloja maaseutuyrityksiä käyttämään edessä olevan tauon hankkeiden ja investointien valmisteluun. Nyt on hyvä hetki aloittaa suunnittelu, sillä valmisteluun ja lupahakuun herätään usein turhaan myöhään. Esimerkiksi ympäristö- ja rakennuslupien haku saisi kulkea paljon enemmän etunojassa. Timo Lehtiniemi pitää Pohjois- Pohjanmaan maaseudun näkymiä positiivisina. Sukupolvenvaihdoksia on tänä vuonna tehty jo noin 50, joka on 15 prosenttia viime vuotta ja reilusti muuta Suomea enemmän. 3/2013 maaviesti 11

12 KOTIELÄIN Tiina Karlström Laidunkausi on tärkeä etenkin nuorille eläimille ja antaa niille kasvun eväät terveeksi ja kestäväksi lypsylehmäksi. Nuoret palaavat kesälomalta MINNA NORISMAA Kesä voi olla nuorille tulevaisuuden lehmille vuoden parasta tai pahinta aikaa. Vasikat ja siemennysikäiset hiehot ovat usein sisäruokinnassa myös kesäisin, kun muun ikäryhmän hiehot pääsevät kesäksi laitumelle. Loppukesästä laitumet alkavat olla melko kaluttuja ja hiehojen päiväkasvut alkavat heiketä, ellei niillä ole ollut lisäruokintaa. Säilörehun ja väkirehun tarve lisääntyy kesän lopussa, vaikka laidunta olisi edelleen saatavilla. Laidunkauden jälkeen hiehojen tiinehtyminen voi olla melko haasteellista, ellei riittävästä energian saannista ole huolehdittu. Elopainoja ja kuntoluokitusta Nuorkarjan ruokinnan suunnittelun tueksi on hyvä saada tietoa laidunkaudesta ja hiehojen päiväkasvuista. Elopainojen mittaus ja kuntoluokitus ovat sisäruokintakauden ensimmäisiä toimenpiteitä ennen uuden ruokintasuunnitelman tekoa. Kesän aikana kasvut ovat voineet hidastua huomattavasti, jonka seurauksena tiinehtyminen heikkenee. Hiehojen tiinehtymiseksi on viime vuonna tarvittu jo 1,67 siemennystä, mikä on ver- rattain paljon. Tavoitteena on edelleen poi ittaa hiehot kuukauden ikäisinä tuottaviksi ja kestäviksi ensikoiksi. Laidunkauden ruokinnan onnistumisesta antaa tietoa muun muassa hiehojen päiväkasvu. Onnistumista voi vertailla oman tilan laiduntavien ja navetassa olevien eläinten kasvuun, kuntoluokkiin ja karvapeitteen laatuun. Joskus kuulee sanottavan, että ei kannata laittaa hiehoja laitumelle, sillä navetassa olevat eläimet ovat paremman näköisiä ja kokoisia. Tämä on selvä viite laidunkauden liian niukasta ravinnonsaannista tai epätasapainosta ravinteissa. Päiväkasvut voivat jäädä jopa 500 gramman tienoille, vaikka ne olisivat olleet talvella tavoitteen mukaisia. Seuraavana laidunkautena ruokintaa pitää tehostaa ja antaa hiehoille lisärehua. Laidunkausi tai ulkoilu jaloittelutarhoissa on erittäin tärkeää etenkin nuorille eläimille. Luusto, jänteet, lihakset ja sosiaaliset taidot kehittyvät liikunnan ansiosta kestävän lehmän perustaksi. Laidunkausi tai ulkoilu jaloittelutarhoissa on erittäin tärkeää etenkin nuorille eläimille. Luusto, jänteet, lihakset ja sosiaaliset taidot kehittyvät liikunnan ansiosta kestävän lehmän perustaksi. Teinihieholle tarpeeksi energiaa ja valkuaista Juotolta vieroituksen jälkeen pikkuhiehoille annetaan tilan parhaat rehut. Vasikoiden omaa täysrehua annetaan vapaasti neljän kuukauden ikään saakka erinomaisen säilörehun rinnalle. Viiden kuukauden iässä voidaan siirtyä tarvittaessa viljan syöttöön valkuaistäydennyksen ja kalsiumpitoisen kivennäisen kanssa. Säilörehuna on edelleen lypsävien säilörehu. Päiväkasvut ovat tässä vaiheessa rodusta riippuen noin 800 grammaa päivässä, kunnes elopainoa on noin 300 kiloa eli noin vuoden iässä. Karkearehu saa olla lypsävien säilörehua kuntoluokkien mukaan. Mikäli alle yhdeksän kuukauden ikäinen hieho alkaa lihoa, se on merkki liian vähäisestä valkuaisen saannista. Vastaavasti lihominen yli yhdeksän kuukauden iässä viestii liiallisesta energiansaannista, joka tulee useimmiten lypsävien säilörehusta. Tässä vaiheessa karkearehusta voidaan osa korvata kuivalla heinällä, oljella, säilöheinällä tai muilla kuitupitoisilla rehuilla. Pääpaino on kuitenkin lypsävien säilörehussa. Kasvava hieho tarvitsee tiinehtyäkseen ja kehittyäkseen raamikkaaksi ensikoksi riittävästi energiaa ja valkuaista. Liiallinen oljen käyttö täyttää pötsiä ja antaa hiehoille tekemistä, mutta ei kehitä eläintä. Kuntoluokka on sopiva, kun selkälinja on selvästi havaittavissa, hännäntyveä kokeiltaessa sormien väliin jää nahka ilman ylimääräistä rasvaa, reidet ovat sutjakat ja peräpeilissä ei ole havaittavissa rasvaa. Tiineelle hieholle karkearehua Lypsävien säilörehu siirtyy lähes kielletylle listalle sen liian suuren energiapitoisuuden vuoksi. Tiineiden hiehojen karkearehussa saisi olla energiaa noin 10 MJ kg/ka. Lypsävien säilörehu lihottaa tiineitä hiehoja ja kuntoluokan noustessa herutuskauden syöntimaksimi heikkenee. Ruokkimalla tiineet hiehot sopivan kuitupitoisella karkearehulla varmistetaan riittävän hyvä syönti poikimisen jälkeen. Ilman rehuanalyysejä ruokinnan tasapainoa on lähes mahdoton toteuttaa. Riittävästä valkuaisen saannista huolehditaan analyysin pohjalta 12 maaviesti 3/2013

13 tehdyllä ruokintasuunnitelmalla. Koko rehustuksen raakavalkuainen saa olla tässä vaiheessa g/kg ka. Sopivaa hiehorehua saadaan, kun lypsylehmien säilörehun korjuusta on kulunut yhdestä kahteen viikkoa. Karkearehua voidaan tällöin antaa vapaasti ilman lihomisen riskiä. Muuten karkearehua joudutaan rajoittamaan ja ruokintapöydät ovat osan päivästä tyhjillään. Myöhempään korjatun karkearehun ohessa hiehoille annetaan valkuais- ja kivennäistäydennys sekä tarvittaessa vähän viljaa. Tällöin ruokinnassa on samoja rehuja kuin poikimisen jälkeen. Pötsin mikrobisto ja pieneliöstö ovat sopeutuneet herutuskauden rehuihin, jolloin hiehojen tunnutusajan ruokinta on maltillista (1-2 kg/pv) verrattuna lehmien ruokintaan. Minna Norismaa on ruokinnan ja eläinten hyvinvoinnin huippuosaaja ProAgria Pohjois-Karjalasta Käytännön havaintopäiviä navetassa Hollantilaisten karjaosaajien käytännön vinkkejä kestävän lehmän ympäristötekijöiden havainnointiin on taas tarjolla. Lehmähavainnoissa keskitytään lehmiin ja Nuorkarjahavainnoissa vasikoihin ja hiehoihin. Lähde mukaan antoisaan pienryhmätyöskentelyyn sinne, missä asiat oikeasti tapahtuvat eli navettaan. Maksimiryhmäkoko on 10 henkilöä havaintopäivää kohden, joten ilmoittautua kannattaa nopeasti. Havaintopäivissä pääset tutustumaan myös erilaisiin toiminnallisiin ratkaisuihin navetoissa. KIVENNÄIS- JA ERIKOISREHU- KAMPANJA Lehmähavaintopäivä ke Ilpo ja Henna Lehtola, Haapavesi Verhoseinäinen uusi automaattilypsypihatto, seosrehuruokinta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Tarja Paatero puh tai Tiina Karlström puh ke Tuomas ja Jaana Sohlo, Liminka Lämminpihatto rakennettu 2003, asemalypsy 2x6, keskitieasennus, erillisruokinta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Paula Vilppola puh tai Tiina Karlström puh , Kun tilaat kg rakeisia kivennäisiä ja erikoisrehuja tai kg jauheisia kivennäisiä kerralla Kaupan päälle Defa SmartCharge -akkulaturi maailman helppokäyttöisin (Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 :n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä ja erikoisrehuissa tai 20 :n alennus tonnilta jauheisissa kivennäisissä.) Nuorkarjahavaintopäivä ti Rauhala MTY, Ismo ja Miika Takkunen, Alavieska Kahden robotin automaattilypsypihatto, seosrehuruokinta ja eläinryhmien osastointi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anitta Talus puh tai Tiina Karlström puh , Kätevä, tyylikäs, pieni ja älykäs Lataa esim. auton, ruohonleikkurin, veneen tai kelkan akun todella helposti. Lisätiedot kampanjasta Kampanja voimassa Päivät alkavat klo 10 ja päättyvät klo 15. Osallistumisen hinta on 120 euroa / henkilö + alv 24 %, laskutus jälkikäteen. Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat tiedot ja ajo-ohjeet tiloille. Murrontie Utajärvi p Myynti: maatalouskaupat 3/2013 maaviesti 13

14 KOTIELÄIN Hyvä syönti parempi tuotos TUIJA HUHTAMÄKI Lehmä ei lypsä tyhjästä. Parasta ruokinnan suunnittelua ja toteutusta on poistaa syönnin esteet. Lehmän päivittäiseen maitotuotokseen vaikuttaa lähes suoraviivaisesti sen syömän kuiva-aineen määrä. Hyvää tuotosta tavoiteltaessa keskeistä on poistaa syöntiä rajoittavat tekijät rehuista, olosuhteista ja eläinten terveydestä. Säilörehun laatu ja etenkin sen vaihtelut näkyvät heti tuotoksessa. Hyvin sulavaa säilörehua lehmät syövät enemmän, kun taas pitkälle edennyt käyminen ja korkea kuitupitoisuus vaikuttavat päinvastoin. Kuiva-ainepitoisuuden nousu lisää syöntiä aina noin 420 g/kg kuiva-ainepitoisuuteen saakka, minkä jälkeen syönti vähenee. Kevätsadon rehua kuten myös palkokasveja sisältävää säilörehua lehmä syö enemmän kuin kesäsadon rehua tai yksipuolisesti nurmisäilörehua. Monet tilat pitävätkin tavoitteena rehua, joka on D-arvoltaan 700, koska se yksistään riittää jo varsin korkeisiin tuotostasoihin. Rehun syöntiin vaikuttavat tekijät Säilörehun syönti - D-arvo - käymisaste - kuiva-ainepitoisuus - sato, kasvilaji Väkirehun syönti - määrä - koostumus (valkuainen, valkuaisen pötsihajoavuus, rasva, kuitu) - maittavuus ja olomuoto ys ja karheus, kulkuväylien suoralinjaisuus ja mahdollisen robotin sijainti vaikuttavat lehmien liikkuvuuteen ja niiden syömään rehujen määrään. Yhtä tärkeää on lehmän erityisesti utareiden ja jalkojen rakenne ja kestävyys. Toteutuva rehujen syönti Muut tekijät - laumahierarkia - jalkaterveys - muu terveys Ylilyönnit sairastuttavat Syönnin lisääminen on haasteellisinta poikimisen jälkeen, kun syöntikykyä rajoittavat vielä tiineyden aikaiset kudosrasvat ja osittain hormonaalinen säätely. Mitä nopeammin lehmä syö tarvettaan vastaavasti, sitä pienempi riski sillä on sairastua ketoosiin. Jo piilevänäkin ketoosi heikentää tuotosta ja hedelmällisyyttä. Herutus on tehtävä taiten, jotta rehuannoksen helppoliukoisten hiilihydraattien määrä ei nouse haitallisen korkealle. Lehmän pitää saada riittävästi karkearehun kuitua märehtimisen ylläpitoon. Eläimen ominaisuudet - koko - ikä - lypsykauden vaihe - tuotantokyky Olosuhteet ja hoito - tarjolla olevan rehun määrä - rehun jakokertojen määrä - syöntiaika ja -tila - lämpötila Lähde: Lypsylehmän ruokinta ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja no Samalla pötsin happamuus pysyy hyvällä tasolla. Jos lehmä pääsee lajittelemaan rehuaan, väkirehun osuus rehuannoksessa voi nousta hyvinkin korkeaksi. Tiineille täyttävää Onnistuneen herutuskauden edellytykset luodaan ennen poikimista, jolloin ruokinnan tulisi varmistaa lehmien mahdollisimman Tilaa ja aikaa syödä ja levätä Syönti paranee, kun rehua on aina riittävästi tarjolla ja sitä jaetaan tarpeeksi usein. Ruokintapöytä ei ole koskaan tyhjä tai ruokintapöydälle ei muodostu ruuhkia. Jokaiselle lehmälle on riittävästi ruokintatilaa. Pihatoissa ruokintapaikan on oltava riittävän lähellä ja käytävien leveitä, jotta aremmatkin lehmät voivat stressittä siirtyä syömään. On hyvä miettiä, jääkö lehmälle riittävästi aikaa syöntiin ja ruuansulatusta tehostavalle levolle. On sanottu, että jokainen lisätunti lepoa tuo yhden maitokilon lisää tuotosta. Terveys ja yleiset olosuhteet, parsien mukavuus, käytävien leve- 14 maaviesti 3/2013 Ruoki hedelmällisyyttä Laihtumisen tuloksena ei aina ole laiha lehmä. Hedelmällisyyden näkökulmasta kuntoluokan putoaminen lihavasta normaaliksi on riittävän negatiivinen signaali. Hyvän hedelmällisyyden avain on kuntoluokan säilyminen tasolla 3 poikimisesta poikimiseen. Herumiskaudella lehmä suuntaa elimistönsä tehokkaasti maidontuotantoon. Mitä enemmän sen kehossa on kudosrasvoja, sitä helpommin elimistö ottaa ne käyttöönsä. Seurauksena on kylläinen olo ja verensokerin lasku, jolloin rehun syöntitaso alenee. Sopivassa lihavuuskunnossa poikineella eläimellä vaihtoehtona on ainoastaan nostaa syöntiään riittävän energian saamiseksi. Maksa on keskeinen kudosrasvojen hajottaja. Ylimääräinen rasva kertyy maksaan, ja seurauksena on rasvamaksa. Sen riski on suuri, kun lehmä lypsää kovasti lihoista. Ulkoisina oireina mainitaan laskenut maitotuotos, alentunut syönti sekä yhteys poikimahalvaukseen, ketoosiin, utaretulehdukseen, juoksutusmahan TIINA KARLSTRÖM siirtymään ja heikkoon hedelmällisyyteen. Lehmän ja tuottajan kannalta paras tulos syntyy, kun maito tuotetaan puhtaasti kasviperäisellä, syödyllä ravinnolla. Lihoista lypsäminen ei kuulosta hyvältä kuluttajienkaan korvissa. Tiina Karlström on ProAgria Oulun kotieläinagrologi sekä eläinten hyvinvointiin ja terveyteen erikoistunut valtakunnallinen huippuosaaja.

15 hyvä kuiva-aineen syöntikyky ja estää lihominen. Vapaasti tarjolla oleva väkevä seos tai hyvä säilörehu lihottaa helposti maidontuotannon loppuvaiheessa olevia lehmiä. Lihomista voi estää osastoimalla vähän lypsävät omaksi ryhmäkseen, jolloin niitä voidaan ruokkia vähemmän energiaa sisältävillä säilörehuilla. Myös rehuannoksen valkuaismäärän nostaminen voi auttaa: valkuainen lisää maitotuotosta, mikä vähentää lihomisen riskiä. Hyvinvoiva lehmä liikkuu, lepää, märehtii ja tuottaa hyvin. Tuottajan ammattitaitoa on sovittaa eri osatekijät mahdollisimman hyvin oman tilan lähtökohtiin ja tavoitteisiin, jolloin myös lopputulos on hyvä. Tuija Huhtamäki on ProAgria Keskusten liiton kehityspäällikkö. Karjat kasvavat yli kahden lehmän tahtia ProAgrian tuotosseurantaan kuuluvat pohjoissuomalaiset karjat kasvavat tätä nykyä yli kahden lehmän vuositahtia. Tilaa kohti tuotetun maidon määrä on kolminkertaistunut 15:n viime vuoden aikana koko maassa. ProAgrian tietopankkien mukaan karjojen keskituotos oli vuonna 2012 koko maassa kiloa, mikä on 11 kiloa edellisvuotta TUOTOSTILASTOT 2012 enemmän. Keskituotos on noussut viime vuosina vain vähän. Yksi syy tähän voi olla lehmien heikentynyt hedelmällisyys. Sitä voi parantaa karjan ruokintaan ja olosuhteisiin paneutumalla. Suomen karjoista kuuluu tuotosseurantaan 72 prosenttia ja lehmistä 80 prosenttia. Tuotosseurantatiloilla tuotetaan 84 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta maidosta. ProAgrian tuotosseuranta tuottaa maitotilalle tietoa karjan tuotannosta, utareterveydestä, maidon laadusta sekä ruokinnan- ja jalostuksen onnistumisesta. Tuotosseurannan tiedot perustuvat kuukausittaiseen koelypsyyn sekä muun muassa eläimen poikimis-, siemennys- ja hoitotietoihin. Kainuu Lappi Oulu Koko maa 2011/ / / /2012 Tiloja 221/ / / /6870 Keskilehmäluku 28,4/31,2 24,7/26,8 30,1/32,2 30,8/33,1 Lehmiä 6273/ / / / Keskituotos, kg 9050/ / / /8865 Valkuaisprosentti 3,26/3,34 3,4/3,42 3,32/3,29 3,39/3,39 Rasvaprosentti 3,95/4,04 4,04/4,06 4,01/3,99 4,15/4,15 Solut, 1000 kpl 158/ / / /173 Elopaino, kg 593/ / / /610 Keskipoikimakerta 2,48/2,46 2,34/2,26 2,31/2,33 2,31/2,32 Elossa olevien elinikäistuotos, kg 19982/ / / /18610 JUKKA-POTKURISEKOITIN Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä TIKKASEN PAJA ky Niemiskylä. Jari Tikkanen, p /2013 maaviesti 15

16 ympäristö Tarjolla maksutonta ja kiinteistökohtaista neuvontaa MERJA TALVITIE Jätevesijärjestelmien uusiminen vilkastumassa Hajajätevesiasetuksen voimaan tulosta on kulunut jo kaksi ja puoli vuotta. Olemassa oleville kiinteistöille annetusta siirtymäajasta on kulunut nyt puolet. Kiinteistökohtaisten jätevedenpuhdistusjärjestelmien uusiminen ja kunnostaminen asetuksen mukaiseksi on vasta nyt vilkastumassa. Siirtymäaika päättyy , johon mennessä jätevesijärjestelmän tulee olla toiminnassa. Viimeinen taloudellinen rakentamisaika on siis sulanmaan kausi vuonna Nyt on hyvä aika ottaa asia mietintämyssyyn ja ryhtyä toimiin. ProAgria Oulun Hajajätevesineuvontahanke palvelee edelleen. Asian hauduttelu kannattaa aloittaa jätevesineuvojan kanssa ja sen jälkeen teettää asiantuntevalla suunnittelijalla jätevesisuunnitelma toimenpidelupaa varten. Luvan saannin jälkeen on aika kilpailuttaa urakka ja tarvikkeet. Rakentamisen eri vaiheet kannattaa tallentaa digikuvin ja säilyttää kuvat mahdollisten ongelmien tai kyselijöiden varalle. ProAgria Oulun hallinnoima jätevesineuvontahanke on saanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta rahoituksen helmikuun 2014 loppuun saakka. Hanke tarjoaa sekä yleisneuvontaa että kiinteistökohtaista neuvontaa. Loppuvuoden tilannetta kannattaa seurata osoitteessa Jätevesi-iltoja ja -klinikoita Jos kylällä on intoa jätevesi-illan järjestämiseen, se on hankkeessa mahdollista. Illan järjestäminen tutussa piirissä antaa rohkeutta kysellä itseään askarruttavista asioista. Jätevesi-illan yleisen osan jälkeen voidaan selvitellä kiinteistöjen tilannetta myös asemapiirrosten ja muiden asiakirjojen pohjalta halukkaiden kanssa. Syksyn ja talven mittaan ProAgria Oulun toimipisteissä on neuvontaa jätevesiklinikkatyyppisesti. Neuvoja on paikalla ennalta lehdessä ja netissä ilmoitettavana ajankohtana ja puheille voi tulla ilman ajanvarausta. Mukaan kannattaa ottaa asemapiirros ja tiedot nykyisestä järjestelmästä. Jos mitään papereita ei löydy, asiaa voi silloinkin selvittää jätevesiklinikalla. Asiaa on hyvä pohtia vaikka kahvikupin ääressä. Lisätiedot: ProAgria Oulu, projektipäällikkö Talvitie, puh , Maksutonta ja kiinteistökohtaista neuvontaa Jätevesi-iltoja Siikalatvalla ProAgria Oulun jätevesineuvonta ja Siikalatvan keskuspuhdistamo järjestävät yhteistyössä jätevesi-iltoja seuraavasti: ti klo 19 alkaen Piippolan kunnantoimistolla ke klo 19 alkaen Pulkkila-salissa ti klo 19 alkaen Kairanmaa-talolla Tilaisuuksissa on esillä haja-asutusalueen jätevesiin liittyvää lainsäädäntöä ja alueiden viemäröintihankkeita. Lisäksi käsitellään kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä, joten myös viemäröintialueiden ulkopuolisten kiinteistöjen haltijat ovat tervetulleita. Netti- ja puhelinneuvontaa puh , Lisätiedot: ProAgria Oulu, Jätevesihanke 2013 projektipäällikkö Merja Talvitie, puh maaviesti 3/2013

17 Tietoa tilusjärjestelyistä ja maankäyttöratkaisuista YMPÄRISTÖAGRO-LIITE TAIMI MAHOSENAHO TIEDOTTAA YmpäristöAgro-hanke ja Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto järjestävät tämän syksyn ja ensi vuoden aikana kaikille avoimia infotilaisuuksia kasvinviljelyyn liittyvistä ympäristöasioista ja maatalousmaankäyttöjärjestelyistä. ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hallinnoima YmpäristöAgrohanke edistää maatalouden ympäristöasioita Pohjois-Pohjanmaalla. Yhtenä aiheena ja tiedotusosiona on maatalousmaan käyttö ja ympäristönäkökohdat, mitä Pohjois- Pohjanmaan maanmittaustoimisto toteuttaa yhdessä maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidonneuvojien kanssa. Tilusjärjestelyasiantuntijoiden lisäksi mukana ovat myös kuivatussuunnittelija, maanomistajat ja ympäristöviranomaiset. Tällä hetkellä työn alla on alueellisen tiedotusmateriaalin laadinta. Tilaisuuksia on jo pidetty ja ne jatkuvat tämän ja ensi vuoden aikana. Loka-marraskuulla aihe on esillä kasvinviljelyinfoissa. Hankkeen yhteydessä ei tehdä tilusjärjestelyjä, vaan hanke tuo esille maankäyttöön liittyvien ongelmien ratkaisumahdollisuuksia tiedottamalla ja alueittaista tarvetta selvittämällä. Mikko Marjomaa (vasemmalla) tarkastelee tilusten sijoittumista ja Mötteröisen ojan pohjapatojen paikkoja yhdessä perunanviljelijä Matti Tervakankaan kanssa Siikajoen Karinkannassa. Monivaikutteisia kosteikkoja Nykyisin maatilan pellot ovat usein hajallaan ja pitkien etäisyyksien päässä toisistaan. Peltolohkojen saaminen järkevän etäisyyden päähän maatilasta on myös ympäristöteko. Kun liikennöinti vähenee, päästötkin pienenevät ja resursseja säästyy. Myös luonnonmukaiset vesijärjestelyt vaativat tietyn tilavarauksen. Ne on helpompi toteuttaa, kun valuma- ja toteutusalueella ei ole liian monta maanomistajaa. Tilusten kuivatus- ja muun suunnittelun yhteydessä pyritään huomioimaan ja edistämään maatalouden monivaikutteisia kosteikkoja ja luonnonmukaista peruskuivatusta. Tavoitteena on, että vesistöihin ei menisi suoria uomia ja pelloilta kulkeutuisi mahdollisimman vähän ravinteita ja kiintoaineksia vesistöihin. Kosteikot ja uomien mutkittelut hidastavat virtausta sekä suodattavat ja puhdistavat valumavesiä ennen kuin ne joutuvat vesistöihin. Pohjois-Pohjanmaalla kuivatuksen suurimpia ongelmia ovat maan tasaisuus ja hapan alunamaa, jotka pitää ottaa tilussuunnittelussa huomioon. Kosteikot auttavat pitämään pohjaveden pinnan sopivalla korkeudella, mikä estää happamia huuhtoutumia. Maanomistajaksi sopiva taho Tilusjärjestelyjen yhteydessä kosteikkoalueelle voidaan suunnitella maanomistajaksi sen rakentamiseen ja rahoitukseen sopiva taho, esimerkiksi asiasta kiinnostunut viljelijä-koneyrittäjä. Jos kosteikoksi sopivan alueen omistajaksi suunnitellaan kunta, se voi vuokrata alueen kosteikkoinvestointiin tukikelpoiselle yhdistykselle tai viljelijälle. Tällä tukikaudella moni kosteikkohanke on pysähtynyt siihen, että alueella on ollut liian monta maanomistajaa. Vesiensuojelullisiin järjestelyihin voi saada tukea eri lähteistä. Järjestelyn luonteesta riippuu, onko käytettävissä peruskuivatustuki, maatalouden ympäristötuki tai ei-tuotannollisten investointien tuki. Yhtenä tavoitteena on huomioida myös tilan arvokkaita luonto- ja Tilusjärjestely maisemakohteita, joiden hoitoon ja vaalimiseen on olemassa myös omat rahoitusmahdollisuudet. Katso infotilaisuuksien aikataulut ja ohjelma seuraavalta aukeamalta. Maiseman- ja luonnonhoidon neuvoja Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro-hanke. Lisätietoja: YmpäristöAgro-hankkeen tilusjärjestelytiedottaminen: kartoittaja Mikko Marjomaa, , maanmittauslaitos.fi. > Maatalousmaankäyttö. Tilusjärjestely on maanmittaustoimitus, joka parantaa ja nykyaikaistaa tilusten sijoitusta. Peltotilusten yhdistäminen säästää aikaa ja viljelykustannuksia sekä vähentää maatalousliikennettä. Maanomistajat voivat hakea tilusjärjestelyä alueensa maanmittaustoimistosta. Ensin tehdään tarveselvitys, jonka jälkeen tilusjärjestelystä päätetään. Tarveselvityksessä tutkitaan maanomistajien ja viljelijöiden kannatus hankkeelle. Tilusjärjestely edellyttää, että saadaan olennainen parannus tilusten sijoitukseen. Tilusjärjestely perustuu hyväksyttyyn jakosuunnitelmaan. Valtio osallistuu tilusjärjestelyn rahoitukseen. Lähde: Maanmittauslaitos Taimi Mahosenaho 3/2013 maaviesti 1 7

18 YMPÄRISTÖAGRO-LIITE Vinkkejä viljelyyn pellonpientareelta ja luomumaatilapäivästä ANNA-LEENA VIERIMAA TIEDOTTAA YmpäristöAgro-hanke järjesti elokuun aikana kolme pellonpiennartapahtumaa ja luomumaatilapäivän Muhoksella. Pellonpiennarpäivät ovat osoittautuneet hyväksi viljelijöiden kohtaamispaikaksi, jossa jaetaan kokemuksia ja avokkaita viljelykäytäntöjä mitä on koettu hyväksi ja mitkä asiat ovat epäonnistuneet. Mekaanista torjuntaa Haapajärvellä Sateinen elokuun ilta keräsi viljelijöitä pellonpiennarpäivään Keijo Jaakonahon kasvintuotantotilalle, joka on ollut luomutuotannossa 1990-luvulta lähtien. Tilaisuudessa oli työnäytös Kvick Finn -kultivaattorilla. Esillä oli myös ohdakkeen ja valvatin torjuntaan kehitetty Combcut-kone. Erityisesti luomukasvintuotantotiloilla ja turvepitoisilla maalajeilla voi olla kestorikka- ja erityisesti juolavehnäongelmia. Viime vuosina on monin paikoin vaivaksi tullut myös valvatti. Jaakonahon tilalla todettiin kasvustojen puhtaus. Tähän on päästy torjumalla rikkakasveja viljelykierrolla, käsittelemällä päätettävä nurmi kolmesta neljään kertaa sekä lisäksi keväällä kertaalleen kultivaattorilla. Luomuruis kiinnosti Ylivieskassa Toinen pellonpiennarkohde oli Jussi Kujalan luomuruispellolla. Luomurukiin positiiviset markkinanäkymät saivat viljelijät kiinnostumaan tilaisuudesta. Kujalan tila on ollut noin 10 vuotta luomutuotan- Luomumaatilapäivä Muhoksella kokosi Keräsen tilalle 150 aiheesta kiinnostunutta. Luomuneuvonnan vastaava Olli Valtonen arvioi maan kasvukuntoa Jaakonahon tilalla Haapajärvellä. nossa. Se tekee yhteistyötä lähellä sijaitsevan luomukotieläintilan kanssa ja saa sieltä naudan lietettä lannoitteeksi. Vastavuoroisesti viherlannoitusnurmia hyödynnetään karjan ruokinnassa. Pellonpiennarpäivänä 14. elokuuta rukiin puinnit oli juuri aloitettu ja kuivaamosta saatiin uunituoretta Voima-ruista näytille. Tilalla on viljelty luomuruista kolmena kautena. Tänä vuonna ruis oli pysynyt hyvin pystyssä sateista huolimatta. Satotasoarvio oli noin kiloa ruista hehtaarilta. Luomuvalkuaisrehu teemana Paavolassa YmpäristöAgron kolmas pellonpiennarkohde oli Paavolassa Rauno Haapalan viljelyksillä. Tilalla viljeltävien lajikkeiden määrä on ollut laaja ja viljelykierto monipuolinen. Isäntä on kokeillut viljellä muun muassa ruisvehnää ja sinilupiinia. Pelloilla tehdään rikkaäestystä ja urakointina kestorikkakasvien torjuntaa kultivaattorilla. Tutustumiskohteina olivat mallasohra-, herne- ja härkäpapukasvustot. Rehevillä herne-vehnäkasvustoilla lajikkeena oli Rocket-herne, joka on satoisa keltasiemeninen lajike. Tukikasvina oli kevätvehnä Anniina. Herne on erittäin hyvä lisä nautojen valkuaisruokinnassa. Herneen paikka viljelykierrossa on maan rakenteeseen positiivisesti vaikuttavan kasvin jälkeen. Herneen esikasviarvo on hyvä: se sitoo ilmasta typpeä jopa 100 kiloa hehtaaria kohti vuodessa, mistä sitoutuu maahan seuraavalle kasville kiloa/hehtaari. Haapalan lähes miehenmittainen härkäpapukasvusto oli erittäin voimakaskasvuinen. Lohkolla oli käytetty Kontua, joka on puitava lajike. Härkäpapu vaatii pitkän kasvuajan, joten sen onnistuminen pohjoisessa vaatii hyvän, lämpimän ja tarpeeksi pitkän kesän. Härkäpapu on typpiomavarainen juurinystyräbakteeriensa typensidontakyvyn ansiosta. Sen voimakas juuristo pystyy tunkeutumaan syvälle, niinpä se käyttää tehokkaasti hyväksi maaperän ravinteita. Härkäpavun esikasviarvo on hyvä ja maaperän rakennetta parantava vaikutus merkittävä. Luomumaatilapäivä veti väkeä Muhoksella YmpäristöAgro järjesti Muhoksen luomumaatilapäivän yhteistyössä MTK-Pohjois-Suomen Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihankkeen kanssa Seija ja Jorma Keräsen luomumaito- ja emolehmätilalla. Kokki Roope Kotilan luomupurilaiset maistuivat väelle. Tilaisuudessa kuultiin useita asiantuntijoiden alustuksia ajankohtaisista luomutuotannon asioista. Luomutuotannon asiantuntija Anna- Leena Vierimaa, ProAgria Oulu / YmpäristöAgro II -hanke 8 2 maaviesti 3/2013

19 YMPÄRISTÖAGRO-LIITE YMPÄRISTÖAGRO II SYKSYN 2013 TAPAHTUMIA TIEDOTTAA Elintarvikealan toimijoille OIVA-infopäivä (sali) Kotitalouksille infopiste lähiruokavinkkejä, reseptejä ja aitojamakuja.fi -palvelu (aula) ti klo Haapaveden ammattiopisto, Noran auditorio, Kytökyläntie 260 ke klo Nivala, Nitek, Pajatie 5 to klo Liminka, Luontokeskus, Rantakurvintie 6 Tulossa tilaisuudet marraskuussa myös Pudasjärvelle ja Utajärvelle Salissa elintarvikealan toimijoille: Oiva on elintarvikevalvontaviranomaisten tekemien valvontatarkastusten valvontatietojen valtakunnallinen julkistamisjärjestelmä. Valvonnan kohteena ovat ruuan ja elintarvikkeiden vähittäismyyntipaikat, kuten ravintolat, kahvilat, ruokalat, grillit ja pikaruokapaikat. OIVA laajenee vaiheittain kaikkiin elintarvikealan yrityksiin vuoteen 2015 mennessä. Mikä OIVA on, ja ketä se koskee / Raisa Romppanen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Mihin asioihin valvonnassa kiinnitetään huomiota / Paikallinen valvontaviranomainen Keskustelua Aitojamakuja.fi hakupalvelun esittely / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro Kahvitarjoilu jonka yhteydessä tutustuminen infopisteeseen Ennakkoilmoittautuminen salissa olevaan tapahtumaan: viikkoa ennen tilaisuutta ProAgria Oulu (08) tai Aulassa kotitalouksille: Tilaisuuksissa erillinen YmpäristöAgron lähiruoka- ja aitojamakuja.fiinfopiste. Tule keskustelemaan elintarvikeasiantuntijan kanssa ensimmäisille jaetaan lähiruokakorttisarja. Elintarvikeneuvojat Soila Hiltunen ja Maija Ojalehto, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset / YmpäristöAgro Aulan kuluttajatapahtumaan vapaa pääsy ei ilmoittautumista. Kaikkien tilaisuuksien tarkemmat ohjelmat: > tulevat tapahtumat. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Infopiste Hailuodon Siikamarkkinoilla Tietoa tarjolla Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan VYYHTI ja YmpäristöAgro II -hankkeet Luomupuutarhatuotannon päivät Rokualla Päivässä mukana useita puutarhatuotannon huippuasiantuntijoita ja luomupuutarhaviljelijöitä kertomassa käytännön vinkkejä. Luennoitsijoina mm. Asko Hannukkala / MTT, Pirjo Kivijärvi / Ekokas-hanke, Petri Leinonen / Elomestari, Heidi Suojala- Ahlfors / MTT, Kirsti Voho / ProAgria Oulu, Heini Koskula / Biotus, Luomuviljelijöitä Seminaari on avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille. Majoitus ja ateria omakustanteiset. Tervetuloa! Ilmoittautuminen ja lisätiedot 4.10 mennessä: tai puh Majoitus: Rokua Health&Spa, hinta n. 94 / hlö, sisältää majoituksen, aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Majoitusilmoittautumiset suoraan Rokua Health&Spa / Myyntipalvelu, puh tai Ilmoita varausta tehdessäsi järjestäjä: luomupuutarhapäivät/ympäristöagro Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle to Nivala, Nivalan Sapuska, Pajatie 5 ti Kuusamo, Kaupungintalon valtuustosali, Keskuskuja 6 pe Tyrnävä, Hannuksen Piilopirtti, Keskikyläntie 54 b ma Siikalatva, B&B Rosenberg, Sipolantie 25, Rantsila ti Siikajoki, Törmälän matkailumaatila, Toppilantie 20 A, Siikajoki Ohjelma: Tervetuloa Vinkkejä pellon kunnostukseen ja maan hoitoon Risto Jokela tai Juha Sohlo, ProAgria Oulu / YmpäristöAgro II Kahvi Keinoja maatalousmaankäytön järkevöittämiseen Maankäyttöjärjestelyjen mahdollisuudet kosteikkojen perustamiseen Mahdollisuudet tässä kylässä ja tarpeita kylittäin Visa Korhonen tai Mikko Marjomaa, Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ajankohtaisia kuulumisia tulevan ohjelmakauden suunnitelmista Ympäristökorvausjärjestelmän tilanne, nitraattidirektiivin tilanne Risto Jokela tai Juha Sohlo, ProAgria Oulu / YmpäristöAgro II Tilaisuus päättyy Ennakkoilmoittautuminen viikkoa ennen tilaisuutta: ProAgria Oulu (08) tai Eläinten hyvinvointi Parantuneella hedelmällisyydellä kestävät ja hyvinvoivat lehmät ma Nivala, Nivalan Sapuska, Pajatie 5 ke Liminka, Pitojen Helmi, Ketunmaantie 1, Ala-Temmes ti Kuusamo, Kaupungintalon valtuustosali, Keskuskuja 6 Ohjelma: Hedelmällisyysongelmien taustaa ja ratkaisuja pulmiin eläinlääkäri Virpi Kurkela, ProAgria Oulu / YmpäristöAgro II Kahvit Osu oikeaan kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet hedelmällisyysseminologi, FABA Onnistunut ruokinta on perusta hyvälle hedelmällisyydelle maitotilaneuvoja, ProAgria Oulu Tilaisuus päättyy Ennakkoilmoittautuminen viikkoa ennen tilaisuutta: ProAgria Oulu (08) tai Tulossa! Lammasseminaari la klo 9-17 Rokua, Utajärvi Ohjelma tarkentuu myöhemmin. 3/2013 maaviesti 93

20 YMPÄRISTÖAGRO-LIITE Rohkeasti laidunpankkiin! NIINA VÄHÄMETSÄ, KAIjA KARHUNEN TIEDOTTAA Internetissä toimivan Laidunpankki-palvelun käyttöä edistettiin keväällä 2013 Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikössä tehdyn opinnäytetyön avulla. Työhön liittyneen kyselyn tekivät YmpäristöAgro II ja HevosAgro II -hankkeet ProAgria Oulun asiakkaisiin kuuluville emolehmä- ja lammastiloille sekä hevosalan yrittäjille. Kyselyn tuloksina selvisi, että laidunpankin toimintaa tunnettiin jonkin verran. Puolet vastaajista ei tiennyt, että palvelun käyttö on maksutonta. Lisälaitumelle on tarvetta, sillä lähes puolet vastaajista ilmoitti, että laidunalaa oli liian vähän suhteessa tilan eläinmäärään. Verkkopalvelua käytettiinkin lähinnä laidunilmoituksien selaamiseen, joka viestii siitä, että laidunilmoituksia kannattaa nyt palveluun lisätä rohkeasti. Lisälaidunta on mahdollisuus löytää myös tarjoamalla sivustolla laiduneläimiä. Lisäalaa ja -tuloja Monien vastaajien mielestä sopimuslaiduntaminen mahdollistaa eläinmäärän ja laidunalan lisäämisen, ja samalla omaa peltoa jää enemmän viljelyyn. Lisäksi sopimuslaiduntaminen tuo lisätuloja erityistukien muodossa. Sopimuslaiduntamisen esteiksi vastaajat mainitsivat eläinten kuljetukseen sekä hoitoon ja valvontaan liittyvät haasteet. Niiden järjestämiseen voi kuitenkin saada apua tilan ulkopuolelta. Eläinten valvontaa tekee esimerkiksi Oulun 4H-yhdistys, joka etsii työhön sopivat nuoret ja laskuttaa karjanomistajaa tehdystä työstä sekä matkakuluista. Laidunnettavista kohteista suosituimpia olivat perinnebiotoopit eli erilaiset niityt, hakamaat ja metsälaitumet. Laidunpankki sai kyselyssä paljon positiivista palautetta. Sivustoa pidettiin tarpeellisena palveluna, joka tuo näkyvyyttä koko tuotantoketjulle. Hieno homma lammastalouden kannalta, antaa alalle positiivista näkyvyyttä ja sitä kautta saadaan kotimaista lähiruokaa ja maisemat kauniin näköisiksi. Laidunpankkipalvelu on yksi osio kokonaisuudessa, joka kuuluu lammastalouden kehittämiseen, totesi eräs vastaaja. Ilmoita Laidunpankissa! Rekisteröityminen verkkopalvelun käyttäjäksi käy helposti ja ilmoituksen jättäminen ei vielä sido mihinkään. Ilmoituksen kestosta saa päättää itse. Ilmoitus voi olla palvelussa useamman vuoden tai vain lyhyen aikaa. Laidunyhteistyön toteutuksessa on monia toimintatapoja, joista ilmoituksen tekijä saa itse valita mieleisensä. Laidunpankin avulla myös kunnat, kaupungit ja rekisteröidyt yhdistykset voivat löytää laiduneläimiä hoitoa kaipaaville maa-alueilleen. Keväällä 2013 Laidunpankki-palveluun saatiin uusia ilmoituksia Pohjois-Pohjanmaalta. Niihin kannattaa käydä tutustumassa. Samalla voi tehdä ilmoituksen lisälaidunta kaipaavista eläimistä tai vapaasta laidunalueesta. YmpäristöAgro II -hanke järjestää laidunpankkiin ja maisemanlaiduntamiseen liittyviä infotilaisuuksia. Palvelu löytyy osoitteesta Maatalousyrittäjä onko sinulla tilamyyntiä? Tuotatko ja myytkö suoraan tilaltasi jotakin syötävää, kuten perunaa, viljatuotteita, marjoja, ternimaitoa tai lihaa? Ilmoita yhteys- ja tuotetietosi veloituksetta mukaan aitojamakuja. fi-sivustolle. Pohjois-Pohjanmaalta on mukana jo 160 elintarviketoimijaa! Voit ilmoittaa yhteystietosi netin kautta osoitteessa > Liity mukaan tai ottaa yhteyttä Pohjois-Pohjanmaan aluetoimijoihin. Aitojamakuja-sivusto on monipuolinen tietolähde ja sieltä voi etsiä elintarvikealan yrityksiä ja tuottajia tuoteryhmän, paikkakunnan tai tuotantotavan (luomu) mukaan. Hakupalvelu sijoittaa kohteet kartalle. Lisäksi sivulta löytyy tietoa lähija luomuruoan ostopaikoista: yritysten omia myyntipisteitä ja tilamyyntikohteita, verkkokauppoja, lähiruokakauppoja, ravintoloita sekä ruokapiirejä. Aitojamakuja. fi-sivusto toimii markkinointikanavana ammattikeittiöiden ja kuluttajien suuntaan. Voit löytää sieltä myös yhteistyökumppanuuksia. Sivustolle kerätään tämän ja ensi vuoden aikana entistä aktiivisemmin myös suoraan tiloilta kuluttajille, keittiöille tai kaupoille myyvien tuottajien yhteystietoja yhteistyössä MTK-Pohjois-Suomen kanssa. Yhteydenotot: Aluetoimija, elintarvike- ja laatuneuvoja Soila Hiltunen, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, puh , maajakotitalousnaiset.fi Järjestöagrologi Sirpa Törmikoski, MTK-Pohjois-Suomi, puh , Aitoja Makuja Pohjois-Pohjanmaan hanketta toteuttaa YmpäristöAgrohanke. Tule keskustelemaan lisää lähiruokainfotilaisuuksiin syksyllä Aikataulut ja paikat edellisellä sivulla. 410 maaviesti 3/2013

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen Leppävirta 21.2.2013 Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Seokset, korjuuaika, säilöntä, rehuarvot ja käyttö ruokinnassa Prof. Marketta Rinne MTT Maa-

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Ajankohtaista maaseuturahastosta Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.11.2015 Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Sivu 1 4.12.2015 Yhteenveto vuodesta 2015

Lisätiedot

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry

Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry Taustaa tarkastustoiminnasta Evira Laskuttava taho -> Paikalliset

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla

Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla Luomua lisää kokonaisuus - tutkimusyhteistyö Luomu neuvonnan kehittäminen Ammattikeittiöiden luomuosaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Kaisa Kuoppala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) Jokioinen 5.2.2015 Pihvikarjaliiton risteily

Kaisa Kuoppala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) Jokioinen 5.2.2015 Pihvikarjaliiton risteily Valkuaiskasveista boostia naudan ruokintaan Kaisa Kuoppala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) Jokioinen 5.2.2015 Pihvikarjaliiton risteily Valkolupiini Sinimailanen Puna-apila Kuva: Luke / Annu

Lisätiedot