Ryhmämuotoisen terveysliikuntamallin työkirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ryhmämuotoisen terveysliikuntamallin työkirja"

Transkriptio

1 Täsmälääke-hanke Elämäniloa terveysliikunnasta Ryhmämuotoisen terveysliikuntamallin työkirja Lahden kaupunki Hyvinvointipalvelut ja Liikuntapalvelut Sari Kristiansen Jani Juuti Täsmälääke-hanke Elämäniloa terveysliikunnasta 1

2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Johdanto 4 Ryhmätapaamisten runko 5 Ensimmäinen tapaaminen 6 Muita vaihtoehtoja tapaamiskerralle 7 Ryhmän periaatteet 8 Oman toimintakyvyn arviointi 9 Liikunta-aktiivisuus 10 Hyvän tavoitteen asettaminen 11 Palautekysely 12 Toinen tapaaminen 13 Liikuntapiirakka 15 Liikuntatottumukset 16 Kolmas tapaaminen 17 Sallitut syyt milloin jätän liikunnan 19 väliin suunnitelmistani huolimatta Ruokapäiväkirjan täyttöohjeet 20 Ruokapäiväkirja 21 Omat ajatukset syömistottumuksistasi 22 Neljäs tapaaminen 23 Lisää vinkkejä ravitsemukseen ja sydämen terveyteen 25 Kolesteroli 26 Verenpaine 27 Diabetes 28 Tupakointi 28 Viides tapaaminen 30 Kuudes tapaaminen 32 Ajankäytön pylväät 35 Seitsemäs tapaaminen 36 Loppupalaute 38 Liikunnan terveyshyödyt ja riskit 39 Liikuntaosio 40 Lämmittelyleikkejä ja -pelejä 41 Yleisesittely liikuntalajeista 43 Gymstick-ohjeet 46 Kuntonyrkkeilyohjeet 47 Pallojumppaohjeet 49 Keppijumppaohjeet 51 Kuminauhajumppaohjeet 53 Sauvakävelyohjeet 55 Tasapainoharjoitteluohjeet 56 Jooga-ohjeet 57 Syvävenyttelyohjeet 61 Lihashuolto ja palautuminen 64 Rentoutusharjoituksia 65 Kotijumppaohjelma 1 68 Kotijumppaohjelma 2 71 Sporttikalenteri 74 Lähteet 75 2

3 Esipuhe Täsmälääke-hankkeen tavoitteena oli löytää syrjäytymisriskissä oleville nuorille ja mielenterveyskuntoutujille heidän elämäntilanteeseensa sopivia liikuntamuotoja ja -mahdollisuuksia, joiden avulla edistetään terveyttä ja parannetaan elämänlaatua. Tavoitteena oli saada terveysliikunta osaksi kohderyhmäläisten arkea. Ryhmämuotoisella toiminnalla edistettiin osallisuutta ja hyvinvointia sekä toimintakykyä että terveyttä. Täsmälääke-hankkeen kohderyhmäksi valittiin ryhmiä, joissa mukana olevilla henkilöillä on pitkäaikaisia sairauksia tai suuri riski sairastua niihin. Ryhmien henkilöt olivat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa työelämästä. Pitkäaikaisten sairauksien paheneminen ja toimintakyvyn huononeminen tai menettäminen näkyy sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden lisääntyvänä tarpeena ja siitä aiheutuvien kustannusten kasvuna. Perinteisesti liikuntaneuvonta on yksilöneuvontaa, ja sitä toteuttaa Liikuntapalvelut. Uudessa mallissa työparin muodostivat terveydenhoitaja ja liikunnanohjaaja. Hankkeessa kehitettiin elintaparyhmille annettavaa liikuntaneuvontaa asiakaslähtöisesti keskustelun, neuvonnan ja käytännön liikuntakokeilujen avulla. Työparimallin avulla luotiin myös uusi toimintakulttuuri, koska liikunnanohjaaja ei ole aikaisemmin työskennellyt sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hankkeen yhteistyöverkosto muodostui Lahden kaupungin organisaatioista ja kolmannen sektorin toimijoista. Toiminta-ajatuksena oli saada liikunta osaksi kohderyhmäläisten arkea. Liikunnan vaikutusta mielenterveyteen on tutkittu eniten masennuksen yhteydessä. Rimerin ym mukaan säännöllinen liikunta voi toimia esimerkiksi masennuksen hoidossa yhtä hyvin kuin psykoterapia. Liikunnan käypähoitosuosituksen mukaan liikunnan lisääminen on keskeinen elintapamuutos, joka auttaa useiden pitkäaikaissairauksien ja vaivojen ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Tällaisia sairauksia ovat tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, astma, keuhkoahtaumatauti, nivelreuma, niska- ja alaselkävaivat sekä monet muut sairaudet ja vaivat. Unohtaa ei sovi liikunnan merkittävää vaikutusta painonhallintaan. Lahden kaupungin strategiaan on kirjattu yhtenä menestystekijänä ennaltaehkäisevä toimintamalli, jonka mukaan Lahdessa on panostettava varhaiseen puuttumiseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä moniammatilliseen ja hallintokuntien rajat ylittävään yhteistyöhön. Täsmälääke-hanke vastasi tähän haasteeseen. Täsmälääke-hanke oli osa Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n koordinoimaa LIIKETTÄ! - hanketta. LIIKETTÄ! - hanke on Päijät-Hämeen liiton ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama kolmen maakunnan yhteishanke vuosina Lahdessa Sari Kristiansen, terveydenhoitaja, projektipäällikkö 3

4 Johdanto Täsmälääke-hankkeessa ryhmien suunnittelu ja joissakin ryhmissä myös toteutus tehtiin yhteistyössä jonkin Lahden kaupungin organisaation, opiskelijayhteistyökumppanin tai kolmannen sektorin toimijan kanssa. Kaikki ryhmät olivat pilotteja, joista kerättiin jokaiselta ryhmäkerralta palaute toimintamallin arviointia varten. Useimmille ryhmille järjestettiin arviointitapaaminen puoli vuotta ryhmän päättymisen jälkeen elintapamuutosten ja hyötyjen pysyvyyden arvioimiseksi. Täsmälääke-hankkeen terveysliikuntaryhmien mallissa ryhmätapaamiset olivat kerran viikossa kolmen kuukauden ajan noin kaksi tuntia kerrallaan. Jokaisella tapaamisella oli teema, jota käsiteltiin ensimmäisen tunnin aikana. Toinen tunti oli liikuntaa, jonka valintaan ryhmäläiset saivat itse vaikuttaa. Ryhmäkertojen aiheina oli liikuntaan motivointi, terveyttä edistävä ravitsemus sekä uni ja arjen hallinta. Sydämen terveydestä ei ole tehty erillistä tuntia tähän malliin, vaan siitä puhuttiin sekä ravitsemuskerralla että liikuntaan motivoimiskerroilla. Aiheita räätälöitiin ryhmän tarpeiden mukaan. Toteutuneet ryhmät olivat pienryhmiä, koska tarkoitus oli saada optimaalinen hyöty ryhmän tuomasta vertaistuesta. Ryhmän suositeltu koko oli 6-8 ryhmäläistä, ja tapaamiskertoja oli 7-8. Terveysliikuntaryhmien toiminta oli tavoitteellista, ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin pyrittiin ryhmän vertaistukea hyödyntäen. Hankkeen tulosmittarina toimivat asiakaspalautteet ja työparin tekemä seuranta, miten asiakas koki terveytensä ja elintapojensa muuttuneen ryhmän toiminta-aikana ja sen jälkeen. Lisäksi seurattiin osallistumista ryhmän toimintaan, muuttuiko käyttäytyminen tai asenne liikuntaa kohtaan, tai saiko ryhmäläinen uusia ystäviä. Asiakaspalautteen perusteella % asiakkaista oli ryhmän myötä pystynyt muuttamaan elintapojaan. Palautteissa viitattiin niin henkisen kuin fyysisen elämänlaadun paranemiseen, terveiden elämäntapojen kuten liikunnan ja ruokavalion merkityksen ymmärtämiseen, ryhmän ja vertaistuen merkitykseen elämäntapamuutoksessa sekä uusien ystävyyssuhteiden luomiseen. Hankkeessa kehitettiin toimiva sisältörunko terveysliikuntaryhmien tapaamisille. Sisältö suunniteltiin erityisesti mielenterveyskuntoutujille, mutta sopii hyvin käytettäväksi muissakin terveysliikuntaryhmissä, silloin kun tarvitaan tukea terveiden elintapojen toteuttamiseen, liikuntaharrastuksen aloittamiseen tai lisäämiseen. Ryhmien sisältö ja malli on kopioitavissa hyvänä käytäntönä mihin tahansa kuntaan tai kaupunkiin. Työkirja antaa käytännön apuvälineitä ja vinkkejä ryhmämuotoisen terveysliikunnan ohjaamiseen. Mukavia ja antoisia ryhmätapaamisia! 4

5 Ryhmätapaamisten runko 6. TAPAAMINEN (2 h) ARJENHALLINTA 1. TEHTÄVÄ: Ajankäytön pylväät 2. Uni ja liikunta. Keskustelua 3. Hyvän tavoitteen asettaminen - Missä mennään nyt? Yhden tai useamman tavoitteen asettaminen kohti parempia elintapoja LIIKUNTA PALAUTEKYSELY 5. TAPAAMINEN (2 h) 1. Paikkakunnan liikuntatarjonta ja liikuntapaikat - Jaetaan materiaalia ja kerrotaan tarjonnasta 2. Tehtävä: Liikunnan hyvä tavoite. TUTUSTUMINEN PAIKALLISEEN LIIKUNTAPAIKKAAN - Paikan valinta yhdessä ensimmäisellä tapaamisella LIIKUNTA TUTUSTUMISKOH- TEESSA PALAUTEKYSELY 1. TAPAAMINEN (2,5 h) TERVEYSLIIKUNTARYHMÄN STARTTI 1. Ryhmäytyminen - Pariesittely 2. Ryhmän periaatteet 3. Liikuntavaihtoehdot - Vaihtoehtojen esittely ja toiveiden kysely 4. Mitä hyötyä liikunnasta? Keskustelua 5. Hyvän tavoitteen asettaminen - Muita vaihtoehtoja tapaamiskerralle LIIKUNTA PALAUTEKYSELY 7. TAPAAMINEN (2 h) SEURANTA TAUON JÄLKEEN 1. Mitä kuuluu? Hyvän tavoitteen läpikäyminen, miten tästä eteenpäin? 2. Loppupalautekysely 4. TAPAAMINEN (2 h) RAVITSEMUS LIIKUNTA 1. Kotitehtävän purku (Ruokapäiväkirja) 2. Ravitsemussuositukset. Keskustelua 2. TAPAAMINEN (2 h) LIIKUNTAAN MOTIVOINTI 1. Tapaamisten ohjelman jakaminen 2. TEHTÄVÄ: Liikunta-aktiivisuus polku 3. Keskustelua liikuntasuosituksista 4. Liikuntapiirakan jakaminen. Keskustelua - Mitä suositukset ovat? - Toteutuvatko ne osaltasi? 5. Kotitehtävä (Liikuntatottumukset) LIIKUNTA PALAUTEKYSELY 3. TAPAAMINEN (2 h) LIIKUNTAAN MOTIVOINTI 1. Kotitehtävän purku (Liikuntatottumukset) 2. Mikä innostaisi liikkumaan? Keskustelua 3. TEHTÄVÄ: Sallitut syyt 4. Kotitehtävä (Ruokapäiväkirja ja syömistottumukset) LIIKUNTA PALAUTEKYSELY LIIKUNTA PALAUTEKYSELY 5

6 ENSIMMÄINEN TAPAAMINEN TERVEYSLIIKUNTARYHMÄN STARTTI 1. Ryhmäytyminen - Pariesittely 2. Ryhmän periaatteet 3. Liikuntavaihtoehdot - Vaihtoehtojen esittely ja toiveiden kysely 4. Mitä hyötyä liikunnasta? Keskustelua 5. Hyvän tavoitteen asettaminen - Muita vaihtoehtoja tapaamiskerralle LIIKUNTA PALAUTEKYSELY Täsmälääke-hanke Elämäniloa ter veysliikunnasta 6

7 1. TAPAAMINEN (2,5 tuntia) 1. Ryhmäytyminen (10 min) Miksi osallistun ryhmään? Ohjaajalle: Ryhmässä saa välineitä ja tukea omien elintapamuutosten toteuttamiseen. Ryhmässä tutustutaan liikuntalajeihin ja mietitään yhdessä mikä voisi olla minun juttuni? Huono kunto ei ole este. Jokainen pystyy ja pärjää. Yhdessä on mukavampaa, saa tukea muilta ja ohjaajalta. Kerrotaan tulevista tapaamiskerroista lyhyesti. - Pariesittely (15 min) Tutustutaan vieruskaveriin muutaman minuutin ajan. Nimi, lempiliikuntamuoto ja 1-3 asiaa missä olet hyvä. Esitellään pari muulle ryhmälle. 2. Ryhmän periaatteet (10 min) Laaditaan yhdessä ryhmän säännöt, joita kaikki pystyvät noudattamaan. Käydään läpi esimerkkejä, ryhmäläiset voivat ehdottaa, sovitaan yhdessä. (Malli sivulla 8.) 3. Liikuntavaihtoehdot (10 min) Esitellään ryhmäläisille ne liikuntavaihtoehdot, jotka ryhmässä on mahdollisuus toteuttaa. Motivaatiota parantaa, jos ryhmä saa päättää liikuntalajeista. Tuntisuunnitelmia liikunnan toteutuksesta on tämän julkaisun loppuosassa. 4. Mitä hyötyä liikunnasta? (15 min) Ryhmä miettii pieninä ryhminä keskustellen. Ryhmät kertovat keskustelujen tulokset. Ohjaajalle keskustelun pohjaksi: Liikunnalla on kokonaisvaltainen vaikutus terveyteen. Pysähtymällä miettimään liikuntahistoriaansa ja liikuntamahdollisuuksia voi löytää oman tapansa käyttää kehoaan. Toiselle liikunta tarjoaa tärkeitä sosiaalisia suhteita, toiselle aikaa itselleen. Säännöllinen liikunta tukee sydänterveyttä, mielenterveyttä ja painonhallintaa. Liikunta parantaa mielialaa -> elämänlaatua, ehkäisee monia kroonisia sairauksia mm. sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, luiden haurastuminen. Liikunta vahvistaa lihaksia, parantaa kuntoa, alentaa kolesterolia, hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä, parantaa unen laatua, parantaa stressin sietokykyä, lisää psyykkistä ja fyysistä jaksamista, parantaa itsetuntoa ja minäkuvaa ym. Lisää tietoa liikunnan vaikutuksista löydät mm. (Viitattu ) 5. Hyvän tavoitteen asettaminen (20 min) Tavoitetehtävän voi tehdä millä kerralla vain, mutta tavoitteiden toteutumisen kannalta on hyvä ottaa se ryhmätapaamisten alkutaipaleelle. Jos se tehdään 1. tapaamisella, ryhmäläiset käyttävät muutaman minuutin aikaa miettimiseen. Käydään tehtävä läpi, ja annetaan ryhmäläisille tehtävä mietintään. Tärkeintä on, että tavoitteet ovat itselle sopivia ja toteutettavissa olevia. Tehtävään palataan tulevilla kerroilla. (Malli sivulla 11.) (Pohjautuu Rytmi-projekstin toimintamalliin 11/2011, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja Kehittämiskeskus Palmenia) Muita vaihtoehtoja tapaamiskerralle - Kehonkoostumuksen mittaus Jos on mahdollista toteuttaa, antaa motivaatiota muutokseen. Tehdään halukkaille, tällä välin muut aloittavat itsenäisesti tekemään liikunta-aktiivisuuspolkua. Tehtävän tekemistä jatketaan 2. tapaamisella (ks. Toinen tapaaminen). Kun mittaukset on tehty, 7

8 käydään läpi tärkeimmät asiat kehonkoostumusmittauksesta yleisesti. Painotus siihen, että itse voi vaikuttaa omilla elintavoillaan! - Oman toimintakyvyn arviointikysely Voi tehdä kyselyn ryhmätapaamisten ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla, jos halutaan seurata ryhmäläisen omia tuntemuksia toimintakyvyn muutoksesta. Täytetään nimettömänä.(arviointikysely sivulla 9.) - Unelmaliikkujatehtävä Ryhmätyönä tai jokainen tekee oman.millainen on mielikuvasi unelmaliikkujasta, ja millainen unelmaliikkuja sinä haluaisit olla puolen vuoden kuluttua? Leikkaa lehdestä, piirrä ja kirjoita Tehtävä tehdään esim. A3-kokoiselle paperille. Aikaa tehtävän tekemiseen annetaan minuuttia, ja lopuksi jokainen ryhmä/ryhmäläinen esittelee oman unelmaliikkujansa. Tehtävään tarvitaan: paperia, sakset, liimaa, kyniä, aikakausi- ja naistenlehtiä. - Liikunta-Aktiivisuus Jokainen ryhmäläinen piirtää polun omasta liikunta-aktiivisuudestaan. (Liikunta-aktiivisuus kaavake sivulla 10.) Kirjoitetaan kaavakkeeseen tärkeimmät liikunta harrastukset ja hyötyliikunta. (Viitattu ) LIIKUNTA (60 min) Toteutetaan jokin helppo, rauhallinen ja ryhmäyttävä liikunta. Vaihtoehtoja tunnin rakentamiseen on tämän julkaisun loppuosassa. (Ryhmien ohjaamiseen annetut ajat ovat viitteellisiä, ja vaatteiden vaihtoon ennen liikuntaosuutta kannattaa varata aikaa.) PALAUTEKYSELY Tehdään, jos halutaan palautetta ryhmäläisiltä. Jos toimintaa on tarkoitus jatkaa ja mahdollisesti kehittää, palaute auttaa kehittämistyössä. Ryhmäkerroilta voi pyytää palautteen palautelomakkeen avulla. Palautelomake täytetään nimettömänä kunkin ryhmäkerran päätteeksi. (Malli sivulla 12.) RYHMÄN PERIAATTEET - Ryhmätapaamiset pyritään aloittamaan ja lopettamaan ajoissa - Ryhmässä pidetään kännykkä päällä vain hätätapauksessa - Kaikille annetaan tilaa puhua ja kaikkia kuunnellaan - Kaikki henkilökohtaiset asiat, mitä ryhmässä puhutaan, ovat luottamuksellisia. Niitä ei kerrota eteenpäin - Ketään ei saan painostaa puhumaan asioista, joista ei halua puhua ryhmässä - Jokainen on vastuussa, ettei kukaan jää ryhmässä ulkopuoliseksi - Keskitytään jokaisella kerralla päivän aiheeseen - Jokainen on vastuussa kotitehtävien tekemisestä 8

9 OMAN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI (Ympyröi numero, joka vastaa tuntemuksiasi, 1 ollessa heikoin ja 10 paras mahdollinen) Arvioi fyysistä toimintakykyäsi asteikolla Arvioi ravitsemustottumuksiesi terveellisyyttä asteikolla Arvioi psyykkistä jaksamistasi asteikolla

10 LIIKUNTA-AKTIIVISUUS 0 v IKÄ NYT? 1. Piirrä polku liikunta-aktiivisuudestasi syntymästä tähän päivään. Kun olet liikkunut paljon, polku on korkealla, kun olet liikkunut vähän, polku on matalalla. Kuviossa voi olla jyrkkiä nousuja tai jyrkkiä laskuja. Selitä kuvioon nousujen ja laskujen syitä. Merkkaa polkuun myös tärkeimpiä liikuntaharrastuksia. 2. Voisitko liikkua tällä hetkellä enemmän? Miten voisit liikkua enemmän? 10

11 HYVÄN TAVOITTEEN ASETTAMINEN Millaisesta elämästä sinä haaveilet? Aseta itsellesi kolme terveyteen ja fyysiseen kuntoon liittyvää tavoitetta, jotka auttavat sinua parhaiten saavuttamaan haaveesi. Hyvä tavoite on: sinun itsesi määrittelemä. Itse määrittelemä tavoite motivoi paremmin kuin toisen. Sinä itse tiedät minkä koet tärkeäksi. positiivinen. Tee tavoite siitä mitä haluat tehdä, ei siitä mitä et halua olla. Pystyt näkemään itsesi tilanteessa, jossa tavoite on saavutettu ja millaista elämä on silloin. Positiivinen tavoite on hyväksi sinulle eikä vaikuta negatiivisesti läheisiisi. realistinen, mutta haastava. Tavoitteen tulee olla saavutettavissa ilman, että sinun tarvitsee luopua jostakin itsellesi tärkeästä. Tavoitteen tulee silti haastaa sinua tekemään asioita, joita et normaalisti ole tehnyt. konkreettinen. Kuvaa tavoite mahdollisimman konkreettisesti, jotta sinulla on asioita, joita kohti edetä. Aseta tavoitteen saavuttamiselle ja välitavoitteille päivämäärät. Kuvaa mitä, milloin ja kuinka aiot tehdä. mitattavissa. Tiedät lähtötilanteen ja milloin olet saavuttanut tavoitteen. Tiedät mikä on muuttunut ja minkä verran. Haaveet muodostavat tavoitteet. Tavoitteet puolestaan auttavat saavuttamaan tuloksia. Ole rohkea, ja uskalla haaveilla paremmasta! Tavoitteeni tulevaisuuteen: Mikäli tavoite ulottuu pitkälle ajanjaksolle on hyvä asettaa välitavoitteita. Välitavoitteet varmistavat, että olet oikealla tiellä, ja ne motivoivat jaksamaan kohti lopullista unelmaa. 11

12 PALAUTEKYSELY Erinomainen Huono Ohjauskerran yleisarvosana Liikunnan mielekkyys Ohjaajien toiminta Ohjauksen selkeys Ohjauskerran ilmapiiri Mikä oli hyvää? Mikä oli huonoa? Vapaat kommentit: Kiitokset vastauksistasi! 12

13 TOINEN TAPAAMINEN LIIKUNTAAN MOTIVOINTI 1. Tapaamisten ohjelman jakaminen 2. TEHTÄVÄ: Liikunta-aktiivisuuspolku 3. Keskustelua liikuntasuosituksista 4. Liikuntapiirakan jakaminen. Keskustelua - Mitä suositukset ovat? - Toteutuvatko ne osaltasi? 5. Kotitehtävä (Liikuntatottumukset) LIIKUNTA PALAUTEKYSELY Täsmälääke-hanke Elämäniloa ter veysliikunnasta 13

14 TOINEN TAPAAMINEN 1. Tapaamisten ohjelman jakaminen (5 min) Käydään läpi tulevien kertojen aiheet ja liikunta-aktiviteetit. Muistutetaan sopivista liikuntavaatteista (T-paita, mukavat joustavat housut ja sisäpelikengät tai tossut jos löytyy.). 2. TEHTÄVÄ: Liikunta-aktiivisuuspolku (Tehtävä 15 min, purku 20 min) Jos tehtävä on aloitettu ensimmäisellä kerralla, jatketaan tehtävän tekoa noin 10 min. Jos tehtävää ei ole aloitettu, annetaan tehtävä ja ohjeistetaan (ks. lomake Liikunta-aktiivisuus sivulla 10). Tehtävän purku: Jokainen kertoo omasta liikuntahistoriastaan tärkeimmät asiat; pääpaino tämänhetkisessä tilanteessa. 3. Keskustelua liikuntasuosituksista (5-10 min) Jaetaan ryhmä 2-3 osaan. Mitä tiedät tämän hetken liikuntasuosituksista? Minkä verran ja minkälaista liikuntaa viikossa? Tehtävän purku: Jokainen ryhmä kertoo keskustelun tulokset. 4. Liikuntapiirakan jakaminen (10 min) Käydään lyhyt keskustelu siitä, mitä ryhmäläiset ajattelevat suosituksista ja toteutuvatko suositukset omalla kohdalla. Jokainen kertoo. osoitteesta löytyvät liikuntapiirakat mm. yli 65-vuotiaille ja soveltavaan liikuntaan. Sivuilta löytyy myös täytettävä liikuntapiirakka ja ohjeet täyttämiseen. (Liikuntapiirakkamalli sivulla 15.) 5. Kotitehtävä (5 min) Jaetaan ja ohjeistetaan liikuntatottumuksiin liittyvä kotitehtävä. (Malli sivulla 16.) LIIKUNTA (60 min) Vaihtoehtoja tunnin rakentamiseen löytyy tämän julkaisun loppuosasta. PALAUTEKYSELY Ryhmäkerroilta voi pyytää palautteen palautelomakkeen avulla. Palautelomake täytetään nimettömänä kunkin ryhmäkerran päätteeksi. (Malli sivulla 12.) 14

15 Viikottainen LIIKUNTAPIIRAKKA Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reipaasti tai 1 t 15 min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Terveysliikunnan suositus vuotiaille Viitattu

16 Liikuntatottumukset Tee tukkimiehen kirjanpito päivittäisestä liikunnasta. Jokainen viiva vastaa 10 minuuttia liikuntaa. Laske lopuksi, kuinka paljon liikuntaa kertyi kutakin osa-aluetta kohden. Mihin olet tyytyväinen liikkumisessasi? Mitä liikuntaa haluaisit tehdä enemmän? Miksi? Arvioi miten liikkuminen on vaikuttanut mielialaasi päivinä jolloin olet liikkunut normaalia enemmän tai vähemmän 16

17 KOLMAS TAPAAMINEN LIIKUNTAAN MOTIVOINTI 1. Kotitehtävän purku (Liikuntatottumukset) 2. Mikä innostaisi liikkumaan. Keskustelua 3. TEHTÄVÄ: Sallitut syyt 4. Kotitehtävä (Ruokapäiväkirja ja syömistottumukset) LIIKUNTA PALAUTEKYSELY Täsmälääke-hanke Elämäniloa ter veysliikunnasta 17

18 KOLMAS TAPAAMINEN 1. Kotitehtävän purku (15 min) Toisella tapaamiskerralla annetun kotitehtävän purku. Jokainen kertoo vuorollaan seurantaviikolla tapahtuneesta liikunta-aktiivisuudestaan, ja siitä mihin on ollut tyytyväinen ja mitä haluaisi kehittää. Käydään myös keskustelua, onko liikunnalla ollut vaikutusta mielialaan. 2. Mikä innostaisi liikkumaan. Keskustelua (20 min) Ohjaajalle keskustelun pohjaksi: Liikkuvatko ryhmäläiset mieluummin yksin, vai onko ryhmäliikunta mielekkäämpää? Voisiko ryhmä toimia motivaation lähteenä; voisiko ryhmä tavata vapaa-ajallakin? Tai edes jotkut ryhmän jäsenet? Jos esim. sulkapallon pelaaminen kiinnostaa kahta ryhmäläistä, voisivatko he lähteä yhdessä? Monille ihmisille kävelylenkille lähteminen on mukavampaa kaverin kanssa; voisiko lähteä yhdessä? Kiinnostaako hyötyliikunta enemmän? Kauppamatkat kävellen, marjastaminen ja sienestäminen ovat hyödyllistä ja parasta hyötyliikuntaa. Asutko kerrostalossa? Kävele portaat, parin viikon kuluttua sujuu jo kevyemmin. Keskustellaan yhdessä vaihtoehdoista, annetaan vinkkejä ja innostetaan: liikunnan vaikutukset mielialaan ja henkiseen hyvinvointiin vaihtelevat yksilöittäin harrastukset ovat tärkeitä mielen ja hyvinvoinnin ja aktiivisuuden ylläpitäjiä yhteisöön, esim. harrastusryhmään kuuluminen, on tärkeää niin sosiaalisesti kuin fyysisestikin aina ei ole helppo lähteä kotoa tai liittyä muiden seuraan: moni pelkää tilanteita, joissa tutustuu uusiin ihmisiin. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa voi kuitenkin vähentää ja itsetuntoa vahvistaa 3. TEHTÄVÄ: Sallitut syyt (15 min) Milloin jätän liikunnan väliin? (Malli sivulla 19.)Tehdään itsenäisesti ja purku keskustellen. 4. Kotitehtävä (Ruokapäiväkirja ja syömistottumukset) (5 min) Jaetaan tehtävämonisteet, ja ohjeistetaan kotitehtävä. Tehtävän tarkoituksena on saada ryhmäläiset kiinnostumaan omista ravitsemustottumuksistaan. Ravitsemuspäiväkirjan avulla tutustutaan omiin ruokailutottumuksiin ja siihen, mitä merkitystä ravitsemuksella on terveyteemme. Viitattu (Ohjeet, ruokapäiväkirjamalli ja omat ajatukset -lomake sivulla ) LIIKUNTA (60 min) Vaihtoehtoja tunnin rakentamiseen on tämän julkaisun loppuosassa. PALAUTEKYSELY Ryhmäkerroilta voi pyytää palautteen palautelomakkeen avulla. Palautelomake täytetään nimettömänä kunkin ryhmäkerran päätteeksi. (Malli sivulla 12.) 18

19 SALLITUT SYYT MILLOIN JÄTÄN LIIKUNNAN VÄLIIN SUUNNITELMISTANI HUOLIMATTA Joskus käy niin, että vaikka olen suunnitellut meneväni lenkille tai jumppaan, en kuitenkaan tee niin. Millaisia syitä minulla on jättää liikunta väliin? oo oo oo oo oo oo oo oo oo oo oo oo oo oo oo oo oo oo ulkona sataa väsymys ei ole kaveria ikävyyksiä ihmissuhteissa nuha päänsärky kiire perheenjäsenten menot ei huvita TV-ohjelma maha täynnä masentaa jalkakipu selkäsärky ottaa päähän ulkona on kylmä huono ilma muita syitä, mitä: Miten usein jätät liikunnan väliin jostain yllä mainitusta syystä: oo oo oo oo oo oo oo joka päivä melkein joka päivä pari kertaa viikossa kerran viikossa pari kertaa kuukaudessa joitakin kertoja vuodessa en koskaan (Rytmi-projekti 11/2011 Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia) 19

20 ruokapäiväkirjan täyttöohjeet Ruokapäiväkirja toimii apuvälineenä omien ruokatottumusten selvittelyssä. Merkitse ruokapäiväkirjaan mahdollisimman tarkkaan vuorokauden ajalta kaikki, mitä olet syönyt ja juonut sekä miten paljon. Kirjaa syömiset ja juomiset heti ruokailun jälkeen, kun ne ovat vielä tuoreessa muistissa. Kirjaa jokainen ruoka mahdollisimman tarkasti omalle rivilleen. Pidä kirjaa vähintään yhdeltä arkipäivältä ja yhdeltä viikonlopun päivältä. Aika ja paikka Merkitse ruokapäiväkirjaan paikka ja kellonaika, jolloin on syöty tai juotu. Esimerkiksi: klo Keittiön pöydän ääressä. Mitä söin ja join, miten valmistettua Kirjaa tähän kohtaan kaikki syödyt ruoat ja juomat (myös vesi, alkoholi ja kahvi) jokainen omalle rivilleen. Käytä ruoista niiden täydellisiä nimiä, kuten kevytmaito, kaurapaahtoleipä, keittokinkku, Emmental juusto (17 % rasvaa), margariini Keiju 60. Kirjaa myös tuotteiden rasva- ja suolapitoisuudet, jos ne ovat tiedossa. Myös mahdolliset kivennäisaine- ja vitamiinivalmisteet sekä muut valmisteet on hyvä kirjata muistiin. Valmistusmenetelmä vaikuttaa ruoan energiasisältöön. Merkitse, onko ruoka valmistettu keittämällä, pannulla paistamalla rasvan kanssa vai ilman, uunissa hauduttamalla, mikrossa jne. sekä mitä rasvaa, maitoa tai juustoa on käytetty. Merkitse myös mahdollisesti lisäämäsi sinapin, ketsupin ja suolan määrät. Annosten koko Käytä tavallisia talousmittoja: lasillinen (las), kahvikuppi (kkp), desilitra (dl), ruoka- ja teelusikka (tl), viipale (viip) ja kappale (kpl). Voit myös laittaa arvion koosta: iso, pieni, keskikokoinen. Nälkäasteikko Käytä näläntunteen arviointiin asteikkoa Asteikolla 0 tarkoittaa nälkää ei lainkaan, 10 tarkoittaa nälkä suurimmillaan. Merkitse sarakkeeseen näläntunnetta kuvaava numero jokaisella syömiskerralla ennen syöntiä ja syönnin jälkeen. Miksi söin, missä tilanteessa söin, miltä minusta tuntui, kenen kanssa söin? Mieliala, ajatukset ja erilaiset arkipäivän tilanteet saattavat myös herättää ruoan mieliteon ja Käynnistää syömisen. Näiden tilanteiden tiedostaminen voi olla ratkaiseva askel esimerkiksi Laihduttamisen onnistumisessa. Myös sillä voi olla vaikutusta, syökö yksin vai seurassa. Esimerkkejä: miksi söin: oli ruoka-aika, nälkä, muutkin söivät, teki mieli jne. missä tilanteessa söin: olin ostoksilla, katsoin tv:tä, luin, istuin linja-autossa, tulin töistä kotiin jne. miltä minusta tuntui: väsytti, pitkästytti, olin kiukkuinen, olin masentunut jne. kenen kanssa söin: yksin, perheen, työkavereiden, ystävien kanssa jne. 20

21 RUOKAPÄIVÄKIRJA PÄIVÄMÄÄRÄ VIIKONPÄIVÄ Kello Nälän tunne (0-10) Paikka Mitä söin ja join, miten valmistettua Annoksen koko Miksi söin, missä tilanteessa söin, miltä minusta tuntui 21

22 OMAT AJATUKSET SYÖMISTOTTUMUKSISTASI Mitä hyvää syömistottumuksissasi on? Mistä et halua luopua missään nimessä? Mitä haluaisit kehittää tottumuksissasi? Voisitko tehdä jonkun helpon, mutta tärkeän muutoksen tottumuksissasi? Valitse yksi tai useampi muutoksen kohde, joka vie syömistottumuksiasi terveellisempään suuntaan ja kirjoita muutos konkreettisena tähän: 22

23 NELJÄS TAPAAMINEN RAVITSEMUS 1. Kotitehtävän purku (ruokapäiväkirja) 2. Ravitsemussuositukset. Keskustelua - ruokapyramidi - Ateriarytmi - lautasmalli - Energiaravintoaineiden saantisuositus - Kuitu - Proteiini - Kalsium ja D-vitamiini - Vihannekset, hedelmät ja marjat - rasvat - sokeri - alkoholi - suola LIIKUNTA PALAUTEKYSELY Täsmälääke-hanke Elämäniloa ter veysliikunnasta 23

24 NELJÄS TAPAAMINEN 1. Kotitehtävän purku: Mitä hyvää ruokailutavoissasi on ja mitä haluaisit kehittää? (15 min) Jokainen ryhmäläinen kertoo omista ravitsemustottumuksistaan. Käytetään apuna kotitehtävänä olleita ravitsemuspäiväkirjoja. 2. Ravitsemussuositukset Käydään läpi keskeisimmät ravitsemussuositukset. (45 min) Hyviä vinkkejä lähdemateriaaliksi löydät Leipätiedotuksen sivuilta: Tai Suomen sydänliiton sivulta: (Viitattu ) Olisi hyvä käydä läpi ainakin seuraavat teemat: ruokapyramidi ateriarytmi lautasmalli energiaravintoaineiden saantisuositus kuitu proteiini Kalsium ja D-vitamiini vihannekset, hedelmät ja marjat rasvat sokeri alkoholi suola LIIKUNTAOSUUS (60 min.) Vaihtoehtoja tunnin rakentamiseen löytyy tämän julkaisun loppuosasta. PALAUTEKYSELY Ryhmäkerroilta voi pyytää palautteen palautelomakkeen avulla. Palautelomake täytetään nimettömänä kunkin ryhmäkerran päätteeksi. (Malli sivulla 12.) 24

25 LISÄÄ VINKKEJÄ RAVITSEMUSKERRALLE JA SYDÄMEN TERVEYTEEN Jollakin ryhmällä voi olla enemmän tarpeita terveellisen ravitsemuksen ja painonhallinnan tukemiseen, jolloin ravitsemuksesta puhuminen on tärkeää. Ravitsemusaiheesta saa helposti kasattua aineistoa useammallekin tapaamiskerralle. Sydämen terveydestä ei tähän malliin ole tehty erillistä tuntia, vaan siitä on puhuttu sekä ravitsemuskerralla, että liikuntaan motivoimiskerroilla. Sivuilta löytyy vinkkejä sydämen terveyden edistämiseen, joista ohjaaja voi koota juuri omalle ryhmälleen sopivan kokonaisuuden. TEHTÄVÄ: Hyvä kauppalista: Suunnittele 2 päivän ruokaostokset. (Aamupalat, iltapalat, välipalat ja pääruoat) (Tehdään 2-3 hengen ryhmissä) Millaista maitoa, millaista leipää, millaista jogurttia Mitä laitat lautaselle aamupalalla, lounaalla, välipalalla, päivällisellä, iltapalalla. TEHTÄVÄ: Piirrä lautasmallin mukainen ateria -> purku keskustellen, mitä etua lautasmallin mukaisen aterian suunnittelusta on? TEHTÄVÄ: Testaa syömistottumuksesi, testi löytyy Sydänliiton sivuilta: fi/syomistottumukset (Viitattu ) TEHTÄVÄ: Tuoteselosteiden vertailu ( Tehtävää varten tarvitaan 4 leipäpakkauksen kuoret. Voi olla muitakin elintarvikkeita esim. valmisruokapakkauksia tai vaikkapa juomien tuoteselosteita) Ostoksilla käydessä tuotteita kannattaa vertailla. Vertailu auttaa tekemään terveellisiä ja tarkoituksenmukaisia ostospäätöksiä. Ohessa on neljä leipäpakkauksen tuoteselostetta. Tarkastele niiden sisältöä. Laita tuotteet paremmuusjärjestykseen ravitsemuksellisen laadun mukaan ja perustele valintasi. (Vinkki: Katso selosteista kuidun määrä, rasva, suola jne.) Reseptit jakoon: Ryhmä on hyvä paikka hyvien ideoiden jakamiseen. Laitetaan hyvä kiertämään. Meiltä kaikilta on ruokaideat joskus vähissä, joten ota seuraavalle tapaamiskerralle mukaan suosikkireseptisi. Ainoana ohjeena on, että reseptin pitäisi olla sellainen, että se tukee terveellistä ravitsemusta. (Ohjaaja kopioi reseptit ryhmäläisille.) 25

26 SYDÄMEN TERVEYS Sydämen terveyteen vaikuttavista riskitekijöistä tähän julkaisuun on valittu kolesteroli, verenpaine, diabetes ja tupakointi. Lisää tietoa aiheesta löydät Sydänliiton,Diabetesliiton tai Terveyskirjaston sivuilta. diabeteksesta (Viitattu ) KOLESTEROLI : Liian korkea kolesteroli on yksi merkittävimmistä sydän- ja verisuonisairauksiin altistavista tekijöistä. Kohonnut kolesteroli ei näy ulospäin. Korkea veren kolesteroli lisää vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin. Sepelvaltimotaudin syynä on yleensä ateroskleroosi eli verisuonten kalkkeutuminen. Kolesteroli on pääasiassa maksan tuottamaa rasva-ainetta, jota saamme myös ruoasta. Tarvitsemme kolesterolia mm. solukalvojen ja hormonien muodostamiseen. Kolesteroli ei liukene vereen, minkä vuoksi sitä kuljetetaan verenkierrossa kantajaaineiden avulla. Näistä tärkeimmät ovat LDL ja HDL. Paha kolesteroli LDL, kuljettaa elimistössä kolesterolia soluihin. Solut ottavat tarvitsemansa kolesterolin ja ylimääräinen jää verenkiertoon. Ylimääräinen kolesteroli kertyy verisuonten seinämiin, ahtauttaa verisuonia ja lisää vaaraa sairastua sydän ja verisuonitauteihin. HDL, hyvä kolesteroli ottaa kudoksista ja verisuonten seinämistä ylimääräisen kolesterolin ja vie sen maksaan hävitettäväksi. HDL kolesterolia kutsutaan hyväksi, koska se pitää sydämen ja verisuonet terveinä. Pienentämällä veren kolesterolipitoisuutta voidaan vähentää kolesterolin kertymistä ja saada jo syntyneitä ahtaumia pienenemään. Tutkimusten mukaan kolesterolin kertyminen alkaa jo lapsuudessa. Ruokaremontin avulla voidaan vaikuttaa keskimäärin %, mutta jopa 40 % veren kolesterolipitoisuuteen. Ruokavalion rasvan laatu vaikuttaa olennaisesti veren kolesteroliarvoihin. Tyydyttynyt eli kova rasva suurentaa veren kolesterolipitoisuutta. Tyydyttymätön eli pehmeä rasvan pienentää veren kolesterolipitoisuutta ja edistää sydämen terveyttä. Veren hyvän HDL - kolesterolin määrään ravinnon laatu ei suoraan vaikuta. Sen sijaan kuntoliikunta lisää hyvän kolesterolin määrää. Suositellut kolesteroliarvot: Kokonaiskolesteroli < 5 mmol/l LDL-kolesteroli < 3 mmol/l HDL-kolesteroli > 1 mmol/l TEHTÄVÄ: Rasvatesti löytyy Sydänliiton sivuilta: (Viitattu ) Testi toimii hyvänä keskustelunavauksena ja kysymysten herättelijänä. 26

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Miten kuljet kouluun?

Miten kuljet kouluun? Miten kuljet kouluun? Autolla. Voisitko tulla muulla tavalla? Kävellen tai pyörällä. Miten vietät välitunnit? Seisoskelen. Mikä saisi sinut liikkumaan? Leikin ja pelaan. Mistä pidät eniten? Mitä teet koulupäivän

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä ystävällisesti

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Energiaa ja hyvää oloa!

Energiaa ja hyvää oloa! Aktiivisena arjessa Energiaa ja hyvää oloa! Liikunta virkistää mieltä ja kehoa. Säännöllisen liikunnan avulla työteho, mieliala ja terveys paranevat. Liikunta voi auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot