8 Tuottavuus ja vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8 Tuottavuus ja vaikuttavuus"

Transkriptio

1 8 Tuottavuus ja vaikuttavuus

2 Allianssin edut ja mahdollisuudet vaativien projektien läpiviennissä Rami Tuokko & Jani Saarinen, Vison Alliance Partners Oy Kiinteistö- ja rakennusalan hankkeissa koetut ongelmat, tuottavuuden kasvupaineet, asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden kasvava kysyntä sekä toimintaympäristön muutokset kannustavat alan toimijoita uusiin toimintamalleihin. Perinteiset transaktionaalisiin sopimuksiin perustuvat kiinteät ja kustannusperusteiset toteutusmuodot eivät välttämättä enää toimi jatkuvasti kompleksisoituvissa hankkeissa. Uutena ratkaisuna alalla on testattu yhteistoimintamalleja ja niiden pisimmälle vietynä versiona allianssimallia tai projektiallianssia. Yhteistoimintamallit ja allianssi vastaavat alan haasteisiin Kiinteistö- ja rakennusalan hankkeiden suurimmat haasteet liittyvät julkisten hankintojen osaamiseen, urakka- ja sopimusmallien jäykkyyteen, kannustimien ja yhteistyön puutteeseen sekä huonoon asiakaslähtöisyyteen. Tilaajien, palveluntuottajien ja näiden alihankkijoiden intressit eroavat yleensä liikaa toisistaan eivätkä nykyiset toteutusmallit ohjaa yhteisiin tavoitteisiin tai ylipäätänsä parhaaseen lopputulokseen. Myös riskien hallinta tuottaa ongelmia, kun osapuolet pyrkivät siirtämään niitä pois itseltään. Näiden ongelmien seurausta on rakentamisen heikko tuottavuus, erimielisyydet ja laatuongelmat (Ross J. 2003). Haastetta lisäävät hankkeiden läpimenoaikojen heikko optimointi sekä huono toimitusvarmuus. (Yliherva & Piirainen 2012) Syntyvät ongelmat johtuvat usein suunnittelun ja rakentamisen pilkkomisesta sekä suunnittelun ja rakentamisen erottamisesta toisistaan. Tämä johtaa usein yli- tai alisuunnitteluun, heikkoon rakennettavuuteen, huonoon tiedonhallintaan, vastuiden epäselvyyteen sekä kalliisiin suunnittelu- ja rakennusratkaisuihin ja tätä kautta heikkoon tuottavuuteen. Ongelmat ovat samat, sekä infra- että talonrakentamisessa. Hankkeissa koetut ongelmat ja toiminnan tehostamistavoitteet ovat kannustaneet alan eri osapuolia etsimään uusia toimintamalleja. Näistä uudenlaiset yhteistoimintamallit ja erityisesti projektiallianssin käyttö ovat osoittautuneet toimiviksi ratkaisuiksi. Suomessa on nyt jo käynnissä noin kaksikymmentä projektiallianssia eri vaiheissa. Projektiallianssi toteutusmuotona Yhteistoimintamalleissa tai integroiduissa projektitoteutuksissa (Integrated Project Delivery) integroidaan hankkeen osapuolia aikaisella valinnalla, muodostamalla yhteinen organisaatio ja asettamalla yhteiset tavoitteet sekä jakamalla riskejä ja madollisuuksia. Pisimmälle viety IPT-malli on projektiallianssi tai allianssimalli, jossa käytetään Australiassa n. 400 eri hankkeessa testattua sopimusmallia. Projektiallianssissa tilaaja, suunnittelija(t) ja päätoteuttaja(t) sekä mahdolliset muut osapuolet muodostavat yhteisellä sopimuksella solmitun projektiorganisaation, joka toteuttaa hankkeen sen riskit ja mahdollisuudet jakaen. Muut sidosryhmät, kuten aliurakoitsijat ja/tai tekniset suunnittelijat ovat tämän jälkeen sopimussuhteessa allianssiin.

3 Projektiallianssin perustan muodostavat sopimusosapuolten aikainen integroituminen, yhteinen sopimus, organisaatio ja päätöksenteko sekä yhteiset tavoitteet ja riskien ja hyötyjen jakaminen sopimusosapuolten kesken. Lisäksi allianssin vaatiman yhteistoiminnan edellytyksenä on sopimusosapuolten keskinäisen avoimuuden ja luottamuksen rakentaminen sekä jatkuva parantaminen. Käytännössä allianssin sopimusrakenne ja kaupallinen malli ohjaavat itsessään näiden periaatteiden toteuttamiseen. Kuva 1: Projektiallianssi ja sen sopimussuhteet Projektiallianssin vaiheet Jokaisen hankkeen toteutusmuodon valintaa tulisi edeltää tilaajan strategiaa toteuttavien tavoitteiden ja reunaehtojen sekä hankkeen ominaisuuksien määrittely. Hankkeen toteutusmuoto tulisi valita perustuen näihin sekä tilaajan omaan osaamiseen ja ulkopuoliseen osaamistarpeeseen. Selkeisiin ja riskittömiin ratkaisuihin sopivat erilaiset kiinteät toteutusmuodot. Vaativampiin ja kompleksisempiin hankkeisiin kannattaa valita niihin paremmin sopiva malli, kuten kokonaisvastuu- (KVR/ST) tai projektinjohtourakka (PJU) tai yhteistoimintamalli.

4 Kuva 2: Projektiallianssin vaiheet Tilaajan päätettyä allianssimallista, käynnistyy sen muodostamisvaihe sopimusosapuolten hankkimiseksi. Julkisissa hankinnoissa paras tapa allianssin muodostamiseksi on neuvottelumenettely tai ratkaisun ollessa avoin, kilpailullinen neuvottelumenettely. Tilaaja hankkii hankkeen toteuttavat suunnittelijat ja rakentajat erillisinä ryhmittyminä tai yhtenä konsortiona. Allianssiin voidaan liittää myös muita osapuolia kuten käyttäjä tai rakennuttaja. Allianssin osapuolten valinta perustetaan näiden kyvykkyyteen ja arvoa rahalle osaamiseen sekä tarjottavaan palkkioon. Hintakilpailu ei allianssin muodostamiseen sovi. Varsinainen allianssi käynnistyy sopimusosapuolten yhteisellä kehitysvaiheella. Kehitysvaiheessa tilaaja ja palveluntuottajat muodostavat integroidun tiimin, joka kehittää ja innovoi tilaajan tavoitteet toteuttavia vaihtoehtoisia suunnittelu- sekä toteutusratkaisuja. Kehitysvaiheen aikana määritetään lopullisesti hankkeen sisältö ja tavoitekustannus sekä tavoitteet ja niiden mittarit ja viimeistellään kaupallinen malli. Kehitysvaihe päättyy, kun kaikista keskeisistä tavoitteista on sovittu ja tilaaja haluaa jatkaa toteutusvaiheeseen. Toteutusvaiheessa tilaaja ja palveluntuottajat toteuttavat hankkeen yhteistyössä jatkaen sen ratkaisujen kehittämistä jakaen mahdolliset riskit ja hyödyt kaupallisen mallin ehtojen mukaisesti. Toteutusvaiheen päätyttyä käynnistyy hankkeen käyttöönotto ja takuuvaihe, joista tilaaja ja palveluntuottajat vastaavat edelleen yhdessä.

5 Ytimessä kaupallinen malli Projektiallianssin kaupallisen mallin tarkoituksena on palveluntuottajien sitouttaminen yhteistyöhön hankkeen parhaaksi (The Secretary Department of Treasure and Finance 2006). Mallin perusideana on palkita hyvästä työstä ja pienentää palkkiota huonosta. Kuva 3: Projektiallianssin kaupallinen malli Hyvin suunniteltu kaupallinen malli kannustaa projektin toimijoita tehokkuuteen, mikä näkyy projektissa suorituskyvyn tehostumisena (PCI Alliance Services 2011). Palkkiomallin avulla tilaaja voi ohjata palveluntuottajia hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Palveluntuottajien palkkiot voidaan sitoa tavoitekustannuksen lisäksi esimerkiksi hankkeen läpimenoaikaan, turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin ja asiakastyytyväisyyteen. Kaupallinen malli muodostuu kolmesta erillisestä osasta: 1) suorista projektikustannuksista, 2) palveluntuottajan palkkiosta sekä tavoitteisiin sidotusta kannustinjärjestelmästä (bonus/sanktio). Palveluntuottajien riski rajataan yleensä palkkion suuruuteen. (PCI Alliance Services 2011) Allianssin laskenta ja kirjanpito avataan sen kaikille sopimusosapuolille. Tällä Open Book -periaatteella edistetään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja varmistetaan samalla, ettei kuluihin sisällytetä projektiin kuulumattomia kulueriä. (Ross 2003). Projektiallianssin ja perinteisten toteutusmallien vertailu Projektiallianssin etuja, mahdollisuuksia ja haasteita suhteessa perinteisiin toteutusmuotoihin tutkittiin diplomityössä, jossa toteutettiin sekä kirjallisuustutkimus että

6 seuraavien suomalaisten yhteistoiminnallisten projektitoteutusten osapuolten haastattelututkimus: Lielahti-Kokemäki radan peruskorjaus Tampereen rantatunnelin allianssitoteutus Vuolukiventie 1b:n peruskorjaus ja uudisrakennus Hki-Vantaan liikennealueiden palvelusopimus (hybridi) Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen toimitilaprojekti Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskuksen toteutus (suunnitteluallianssi) Franzenian peruskorjaus (project partnering) Pakilan alueurakka Lahden Matkakeskuksen toteutus Projektiallianssi tarjoaa tutkimuksen perusteella useita etuja ja mahdollisuuksia perinteisiin projektitoteutuksiin verrattuna. Projektiallianssilla on mahdollista toteuttaa helpommin ja paremmin erityisesti kompleksisia ja paljon riskejä ja mahdollisuuksia sisältäviä hankkeita. Allianssin suurimpana haasteena on uuden toteutusmuodon edellyttämä korkea osaamisvaatimus. Projektiallianssi ei sovi jokaiseen hankkeeseen, mutta sen elementtejä on mahdollista hyödyntää myös muilla toteutusmuodoilla tehtävissä hankkeissa. Projektiallianssin edut Molempien tutkimusten mukaan projektiallianssin tärkeimpinä etuina ovat sidosryhmien intressien yhdistyminen ja tilaajan tavoitteiden huomioon ottaminen. Tiivis yhteistyö ja arvoa rahalle -ajattelu mahdollistavat innovaatiot ja vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkastelun sekä tätä kautta lyhyemmät läpimenoajat ja kilpailukykyisemmät toteutukset. Lisäksi projektiallianssin etuna on riskien tehokas jakaminen sekä riitelyn välttämiseen kannustava sopimusmalli. Kirjallisuustutkimuksen perusteella projektiallianssin eduiksi katsottiin joustavuus ja perinteisiä hankemuotoja parempi epävarmuuden ja mahdollisuuksien hallinta. Myös parempi asiakas- ja sidosryhmälähtöisyys, avoimuus, luottamus ja yhdessä tekemisen henki sekä hankkeen parhaaksi -periaate ovat projektiallianssin etuja. Haastattelututkimuksen mukaan projektiallianssin etuna ovat myös onnistuminen merkittävissä päätöksissä sekä yksimielinen ja nopea päätöksenteko. Myös yhteistoimintamallissa toimimisesta saatu oppi nähtiin sekä tilaajien, että palveluntuottajien mielestä lisäarvona, jota on mahdollista hyödyntää myös muissa hankkeissa ja osapuolten muussakin toiminnassa. Projektiallianssin mahdollisuudet Projektiallianssin mahdollisuuksia ovat sekä kirjallisuustutkimuksen että haastattelututkimuksen perusteella kompleksisten, laajuudeltaan suurten, riskialttiiden ja paljon mahdollisuuksia sisältävien hankkeiden perinteisiä hankemuotoja onnistuneempi toteutus. Joustavuus ja mahdollisuus pudottaa hintaa hankkeen aikana, tinkimättä laadusta tai muista tavoitteista, tekee projektiallianssista houkuttelevan hankemuodon.

7 Projektiallianssi mahdollistaa hankkeiden osapuolten ja koko kiinteistö- ja rakennusalan kehittymisen kohti parempaa tuottavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja laatua. Toteutusmalli mahdollistaa myös lean-periaatteiden hyödyntämisen, sillä projektiallianssi tukee leanfilosofiaa muun muassa aikaisen integroinnin, tiiviimmän yhteistyön, paremman tiedonkulun ja yhteisten tavoitteiden kautta. Kirjallisuustutkimuksessa projektiallianssin tärkeimmiksi mahdollisuuksiksi tunnistettiin hybridimallien käyttö kohteissa, joissa allianssin käyttö ei välttämättä ole sopivaa sekä vähäriskisen projektiallianssin käyttö palveluntuottajien projektisalkun hajauttamisessa. Muita mahdollisuuksia ovat yleisiä sopimusehtoja (YSE ja KSE) parempien sopimusehtojen laatiminen sekä tilaajan paremmat mahdollisuudet puuttua epäkohtiin. Haastattelututkimuksessa projektiallianssin mahdollisuuksiksi koettiin mahdollisuus perinteisiä hankemuotoja parempaan ylläpitokustannuksiin vaikuttamiseen ja elinkaarioptimointiin sekä mahdollisuus käyttäjälähtöisempään suunnitteluun. Myös neuvottelumenettelyn käyttö ja laadulliset valintaperusteet mahdollistavat hankkeen kannalta sopivampien palveluntuottajien valinnan. Kuva 4: Projektiallianssin edut, haasteet ja mahdollisuudet Projektiallianssin haasteet Tutkimuksissa projektiallianssin suurimmaksi haasteeksi määriteltiin toteutusmallin vaatiman korkean osaamisen sekä uusien toimintatapojen ja osapuolten kokemuksen puutteen välinen ristiriita. Projektiallianssi vaatii paljon osaamista ja resursseja, joita tilaajilla ja palveluntuottajilla ei välttämättä ole. Lisäksi vanhat toimintamallit ovat juurtuneet vahvasti alan toimijoihin ja uusien käytäntöjen omaksuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Muita haasteita tuovat mahdollisuus joutua vastuuseen toisten tekemistä virheistä sekä riski tavoitekustannuksen asettamisesta ja sen tiukkuudesta. Kirjallisuustutkimuksessa haasteiksi nousivat erityisesti alihankkijoiden sitouttaminen projektiallianssiin sekä riski yksimielisen päätöksenteon viivästymisestä.

8 Haastattelututkimuksen perusteella pelko yksimielisen päätöksenteon hitaudesta on kuitenkin turha, sillä tutkituissa hankkeissa yksimielinen päätöksenteko on pikemminkin nopeuttanut päätöksentekoa. Haastatteluissa esiin nousseita haasteita olivat muun muassa julkisen hankinnan onnistuminen sekä palveluntuottajien mielestä riittämätön korvaus tarjouskustannuksista. Yhteenveto Projektiallianssi on jo nyt osoittanut toimivuutensa Suomessa käynnissä olevissa hankkeissa. Sekä Liikennevirasto että Helsingin yliopisto ovat molemmat käynnistämässä jo kolmatta allianssihankettaan. Muita uusia allianssimallia tai yhteistoimintamalleja soveltavia tilaajaorganisaatioita ovat mm. Koy Jyrkkälänpolku, Turun Seudun Energia, Kainuun SOTE, Merimieseläkekassa ja Espoon seurakuntayhtymä. L isäksi mm. Finavia ja Gasum sekä Espoon, Helsingin, Oulun ja Tampereen kaupungit pohtivat seuraavien hankkeidensa toteuttamista allianssilla. Suomalaisen allianssimallin kehitystyö on parhaillaan käynnissä RAKLIn ja Vison Alliance Partners Oy:n yhteisessä kehittämishankkeessa, jossa kymmenen johtavaa suomalaista julkista hankintayksikköä kehittävät yhdessä uuden hankintadirektiivin vaatimukset täyttävää allianssimallia. Hanke etenee seuraavassa vaiheessa vuorovaikutuksessa suunnittelu- ja konsulttiyritykset SKOL ry:n ja Rakennusteollisuus RT:n kanssa Hankkeen tavoitteena on tuottaa mallit ja dokumentaatio valmiiksi vuonna Lähteet Ross, Jim Introduction to Project Alliancing (on engineering and construction projects) april 2003 update. PCI alliance services Pty Ltd. Australia. Yliherva., Piirainen, A KR-Tukefin Korjausrakentamiseen uusia toiminta-malleja, ARA ja TEKES Lahdenperä, P. 2012, "Making sense of the multi-party contractual arrangements of project partnering, project alliancing and integrated project delivery", Construction Management and Economics, 2012, Vol.30(1) PCI Alliance Services Gainshare/Painshare Regime, guidance paper with samplemodel/drafting. Discussion paper. Saatavilla: The Secretary Department of Treasure and Finance Project Alliancing Practitioners Guide Contracting, Melbourne, Department of Treasury and Finance, Victoria

9 Infrarakentamisen alihankintaverkostojen vaikutus hankkeiden kokonaislaadun muodostumiseen Miia Asikainen, Liikennevirasto Yksi keskeisimmistä infrarakentamisen suunnista on ollut tuotantotoiminnan hajautuminen alihankintaverkostoihin. Tästä johtuen yksittäisten yritysten roolit ovat muuttuneet yhdeksi osaksi toimitusketjua tai verkostoa. Verkostomaisessa toiminnassa laatuvaatimukset ovat tiukentuneet ja tehokkuusvaatimukset lisääntyneet. Rakennusalan merkittävä piirre on projektiomaisuus- ja luontoisuus. Jokainen rakennushanke on omalaatuinen useamman tekijän suhteen. Oman piirteensä tähän tuo myös vaihtuvat sopimuskumppanit ja laajat alihankintaverkostot. Kaikki nämä tekijät asettavat haasteita hankkeen kokonaislaadun tuottamiselle. Haasteisiin on pyritty vastaamaan laajentamalla laatusertifikaattien hyödyntämistä sekä tutkimalla ja kehittämällä yhtä toimitusketjua kerrallaan. Kokonaisvaltaisen kehittämisen saavuttamiseksi on pystyttävä tutkimaan koko arvontuottamisen ketjua. Laatusertifikaatit Julkisissa hankinnoissa tarjoajien yritystasoisena vaatimuksena käytetään yleisesti näyttöä kolmannen osapuolen todentamista laatujärjestelmistä, joka todennetaan laatusertifikaatin avulla. Laatusertifikaattien vaatimukset pohjautuvat standardiin SFS-EN ISO 9001:2008. Laatusertifikaattien vaikutusta hankkeiden kokonaislaadun muodostumiseen on kritisoitu. Haasteeksi on tunnistettu, että julkisen tilaajan palveluntuottajaan kohdistamat laatuvaatimukset pysähtyvät useasti infra-rakentamisen yhteydessä toimittajaketjun ensimmäiseen tasoon. Vaatimusten ulottumista seuraaville tasoille ei aktiivisesti vaadita eikä seurata. Tämän lisäksi tarjoajien pätevyysvaatimuksena käytettävien johtamisjärjestelmästandardien avulla keskitytään yrityksen oman toiminnan kehittämiseen; standardien vaatimuksia ei sovelleta laajasti koko arvoketjun kehittämiseen. Laatupuutteista johtuvat valitukset kohdistuvat usein suuriin yrityksiin, joilla on käytössään kehittyneet sertifioidut laatujärjestelmät. Jos laatujärjestelmät ja sertifikaatit eivät useinkaan kerro kyvykkyydestä tuottaa laatua, niin mitkä tekijät vaikuttavat hankkeiden onnistuneisiin toteuttamisiin. Yrityskulttuurin, johtamisen periaatteiden ja arvojen merkitys laaduntuottokykyyn korostuu tässä yhteydessä. Näiden lisäksi tulee huomioida hankkeen arvoketjun kehittäminen ja arviointi. Tarvitaan siis uudenlaisia työkaluja ja menetelmiä, joilla voitaisiin arvioida toiminnan laatua ja innovatiivisuutta koko verkoston huomioivalla tavalla.

10 Toimitusketju vai arvoketju? Toimitusketju on verkosto, jossa eri organisaatiot yhteistyössä ohjaavat ja kehittävät materiaali- tai palveluvirtoja sekä niihin liittyviä raha- ja tietovirtoja. Toimitusketjussa kullakin organisaatiolla on oma roolinsa. Toimitusketjun rakenne riippuu yrityksen tuotteista, toimialasta ja asiakkaista. Toimitusketju yhdistää yrityksen ja sen tavarantoimittajat asiakkaisiin. Toimitusketju on siis kokonaisuus, jossa painotetaan kustannustehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä ja lisäarvon tuottamista. Rakentamisen yhteydessä työmaa toimii "rakentamistehtaana" johon rakentamisen materiaali ohjautuu ja jossa kohde valmistetaan saapuvista materiaaleista. Tyypillisesti teollinen tuotanto muodostuu useimmista valmistuslinjoista, joiden kautta kulkee useita tuotteita jotka jaellaan eri asiakkaille. Rakentamisen työmaa perustetaan vain yhden tuotteen ympärille. Rakentamisen toimitusketju on siis väliaikainen ja sen organisaatio muuttuu jatkuvasti. Tästä seurauksena on korostunut hajautuneisuus ja erityisesti korostunut kohteen suunnittelun ja rakentamisen eriytyminen. Näistä syistä rakentaminen tulisi nähdä enemmän arvoketjuna tai arvoverkostona. Toimitusketjun hallinnalla tavoitellaan arvonlisäystä asiakkaalle mahdollisimman alhaisilla kokonaiskustannuksilla. Porterin arvonluontimallissa jäsentämä arvoketju (value chain) on käsitteenä on suhteellisen tuore. Arvoketjulla tarkoitetaan, että tuotteen valmistus koostuu peräkkäisistä toiminnoista, joiden on tuotettava lisäarvoa. Arvoketjun siis muodostavat toimitusketjun eri organisaatiot. Kunkin tahon on tarjottava oma lisäarvonsa tuotteeseen. Kaikki eivät yritä tehdä kaikkea, vaan kukin keskittyy omaan ydinosaamiseensa. Rakennustyömaan tuotantoketjun voidaan katsoa muodostavan tyypillisen arvoketjun. Laajemmin tarkasteltuna rakentamisen arvoketjuun kuuluu myös alihankkijoilla tai toimittajilla tapahtuvat asiat. Arvoketjuajattelun mukaisesti toiminnoista pyritään poistamaan tai ainakin vähentämään kaikki arvoa tuottamattomat asiat. Usein on helppoa nähdä ne asiat, jotka tuottavat arvoa. Paljon vaikeampaa on kuitenkin havaita arvoa tuottamattomat vaiheet ja työt, kuten työntekijöiden tekemät päällekkäiset työt, eri vaiheiden väliset odotusajat sekä uudelleen tekeminen ja korjaaminen. Tätä taustaa vasten on selvää, että rakentamisen yhteydessä tulee panostaa arvoa tuottamattomien toimintojen tunnistamiseen sekä poistamiseen Tämän lisäksi arvoa lisääviin työtehtäviin, kuten yhteistyön edistämiseen, pitäisi kiinnittää rakentamisen yhteydessä enemmän huomiota. Laatukulttuurin muutos Hankkeiden laaduntuotto kykyä tulisi tarkastella laajasti koko arvoverkosto huomioiden. Tämän lisäksi tehokas ja osaava alihankintaverkosto tulee nähdä kilpailuetuna. Uudet, yhteistyötä korostavat projektien toteutusmallit, mutta myös vanhat, vaativat uudenlaista laatukulttuurin muutosta alalle. Tarvitaan toimialan tahotila muuttaa ajattelumalleja ja toimintatapoja. Tarvitaan päätös, samaan tapaan kuin turvallisuuskulttuurin muutoksessa. Tätä kautta tapahtuu myös yritysten tasolla laatukulttuurin muutos. Yritys mahdollistaa yksilön toiminnan tarjoamalla laatukulttuurin. Laadun tae on osaava ja motivoitunut

11 ihminen. Työmaan lopputuote on enintään niin hyvä kuin siellä toimivat ja hankkeesta vastaavat henkilöt ovat. Tilaajien ja toteuttajien tiukkuus turvallisuusperiaatteiden ja vaatimusten tuntemisessa ja käytäntöön viennissä on vienyt turvallisuuskulttuuria alalla vahvasti eteenpäin. Tänä päivänä turvallisuusvaatimuksia pidetään jo itsestään selvinä asioina. Kun asiaan vielä on liitetty säännölliset ylimmän ja välijohdon kierrokset kentällä, henkilöstön haastattelut turvallisuusnäkökulmasta kulttuuri on lähtenyt muuttumaan ja pysymään myös yllä. Laatuun tulisi suhtautua samalla tavalla kuin turvallisuusajatteluun. Samat organisaation käyttäytymisen muutokset tulisi saavuttaa myös laadunhallinnassa. Mikä estää tämän ajattelun? Tuote- ja palvelun laadun pitää vastata asiakasvaatimuksiin ja odotuksiin ja sisäisen toiminnan laadun pitää samanaikaisesti olla mahdollisimman suoraviivaista ja hukatonta. Organisaatiokulttuurin näkökulmasta pitää rakentaa pitkäjänteisesti laatukulttuuria. Mutta pelkkä kulttuurin kehittäminen ei vielä riitä tuottavuuden nostamiseen. Tarvitaan myös kehittämisen uusia työkaluja (Lean-työkaluja) virtauksen luomiseen ja hukan eliminointiin sekä virheiden ja hajonnan vähentämiseen (Six Sigma). Liikenneviraston toimenpiteet hankkeiden kokonaislaadun kehittämisessä Liikenneviraston Hankkeet-toimiala on nostanut yhdeksi strategiseksi painotukseksi varmistaa hankintojen suunnitelmallisen toteuttamisen avulla koko toimitusketjun tehokkuus, tuottavuuden kasvattaminen ja yhteistyön toimivuus. Liikennevirasto on myös nähnyt oman roolinsa arvoketjussa tärkeänä. Kehittämistoimenpiteistä on esimerkkeinä hankkeiden uusien toteutusmallin hyödyntäminen sekä aktiivinen osallistuminen LCIfin hankkeeseen. Omaa projektitoimintaa on lähdetty kehittämään mm. hankkeiden jälkiarvioinnin sekä vuosittain suoritettavan innovaatiomittauksen avulla. Toimitusketjun laatuvaatimuksia on kehitetty laajentamalla toimittajiin kohdistuvia pätevyys- ja sertifikaattivaatimuksia. Yksittäisen urakan toteuttamisen liittyvän toimitusketjun toimivuutta ja kehittämiskohteita pyritään arvioimaan projektipalautteen avulla. Kehittämistoimenpiteenä on myös nostettu keskusteluun hankkeiden laatumittareiden käyttöönotto. Tulisiko laatumittarin käyttö ottaa MVR-mittausten rinnalle? Voitaisiinko näitä asioita yhdistää? Kaiken mittaamisen ja arvioinnin ohessa on hyvä kuitenkin muistaa, että laadun kehittämisen ja hyvän yhteistyön perusedellytys on jatkuva vuoropuhelu, jolla rakennetaan luottamusta osapuolten välille ja yhteistä näkemystä ja ymmärrystä tavoitteille ja toteutukselle.

12 8. Tuottavuus ja vaikuttavuus Miten allianssimalli tuottaa arvoa rahalle Liekki kokemuksia Euroopan ensimmäisestä allianssihankkeesta Mikko A. Heiskanen, Liikennevirasto Mikko Nyhä, VR Track Oy Liikennevirasto on käynnistänyt Suomessa kaksi Allianssimallin- pilottihanketta, jotka toteutetaan yhteistyöhön ja avoimuuteen perustuvalla allianssimallilla. Varsinkin Australiassa ja Uudessa Seelannissa suureen suosioon noussut allianssi on toteutusmuoto, jossa tilaaja, suunnittelija ja urakoitsija muodostavat yhteisen projektiorganisaation, joka toteuttaa hanketta yhteisillä tavoitteilla ja avoimuuden periaatetta noudattaen ja jossa osapuolet jakavat sekä negatiivisia että positiivisia riskejä yhteisesti. Allianssimallille on asetettu tavoitteiksi rakennusalan tuottavuuden parantuminen, rakentamisen toimintakulttuurin muuttaminen avoimempaan ja luottamukseen perustuvaan toimintatapaan, innovatiivisuuden ja osaamisen kehittyminen sekä hankkeen tuottaminen nopeammin, laadukkaammin ja edullisemmin. Esitelmässä kerrotaan avoimesti allianssimallille asetettujen tavoitteiden toteutumista Euroopan ensimmäisessä allianssihankkeessa. Nimensä se on saanut osuvasti onnistuneen yhteistyön nimeksi "Liekki", virallisesti Suomen Liikenneviraston Lielahti-Kokemäki osuuden radan perusparannushanke. Hankkeen onnistumisen näytöiksi on valittu osapuolten kesken tärkeät tavoitteet ja kriteerit. Osa-alueet ovat avaintulosalueita ja vaikuttavat suoraan myös osapuolten yhteiseen toimintaan allianssisopimuksen mukaisesti. Mittarit ovat onnistuneesti suoraan hankkeeseen ja sen toimintaan vaikuttavia ja erityisen merkityksellisiä myös kaupallisesti ja arvoa rahalle periaatteen mukaisia. Tärkein avaintulosalueista on turvallisuus. Kuva 1. Liekin sydän on yhteistyö.

13 Avaintulosalueet ja niiden saavuttaminen on vaatinut hankkeelta uudenlaista ajattelua ja osaamista jokaiselta osallistujalta ja organisaatioilta. Olemme yhdessä kehittäneet " hankkeen parhaaksi" ja "open book" periaatteita noudattaen yhteiset toimintamallit ja prosessit niiden saavuttamiseksi. Hankkeen noudattamat arvot ja tulokset ovat erinomaisia ja niitä on sovellettu muiden hankkeiden kehittämiseksi sekä kaikkia koskeviksi ohjeiksi, jopa teknisiltä saavutuksiltaan määräyksiksi Suomessa. Hankkeen tulosten perusteella voidaan todeta, että ensimmäisistä allianssihankkeista on saatu erityisen positiivisia kokemuksia rakennusalan kulttuurin kehittymiseksi. Merkittävimpinä tekijöinä ja tuloksina, voidaan nostaa esille osapuolten yhteistyöhön perustuva luottamuksen kehittyminen, joka näkyy innovoinnin parantumisessa, jossa on koettu tiivis yhteistyö osapuolten välillä, sekä saavutetut yhteiset tavoitteet, joita ohjaa myös allianssin kaupallinen malli ja siihen asetetut avaintulosalueet (Kaupallisen mallin ATA-luku). Avaintulosalueiden tilanne on esitetty Liekki-hankkeesta ao. mukaan pvm esitelmäjulkaisun hetkellä, esitelmässä tullaan esittämään ko. hankkeen tilanteen mukainen reaaliaikainen tilanne, jota seurataan jatkuvasti hankkeella. Kuva 2. Liekin avaintulosalueet. Tämän lisäksi Allianssin kaupallisen mallin toteutumiseen vaikuttaa tavoitehinnan muodostuminen alitus/ylityssuhteessa sekä ns. järkyttävät tapahtumat hankkeen toiminnan johdosta esim. järkyttäväksi tapahtumaksi luetaan junaliikenteen keskeytyminen 24 h ajaksi tai pahimmassa tapauksessa hankkeen aiheuttama suuronnettomuus vaikuttaa merkittävästi mahdolliseen bonukseen ja siten koko hankkeen palkkioon. Kaikilla on siten yhteinen päämäärä huolehtia yhteisistä tavoitteista, jotta koko hanke onnistuu erinomaisesti. Avaintulosalueiden mittarit ovat luotettavasti todennettavissa ja niiden merkitys on todellinen ja ohjaava hankkeen parhaaksi. Liekki-hanke on onnistunut erinomaisesti kaikilla avaintulos osa-alueilla. Lielahti Kokemäki-ratahankkeessa tehdään perusparannustöitä, jotka pitävät radan liikennöitävässä kunnossa ja pienentävät sen kunnossapidon kustannuksia. Lisäksi tehdään radan nykyisiä ominaisuuksia parantavia kehittämistoimenpiteitä. Parannettavan Lielahti Kokemäki-rataosan pituus on noin 90 kilometriä. Hankkeen kokonaisbudjetti 106,4 milj. euroa. Radalle tehdään samalla vahvistustöitä, jotka mahdollistavat liikennöinnin 25 tonnin akselipainolla nopeudella sn100 km/h. Hanke valmistuu vuonna 2015.

14 Vaikka ensimmäiset allianssihankkeet ovat vielä Suomessa kesken, voidaan rohkaisevien kokemusten perusteella todeta, että allianssi soveltuu toteutusmuodoksi myös Suomessa ja koko Euroopassa. Nykyisen kaltaisena malli soveltuu parhaiten hankkeisiin, joissa on paljon epävarmuutta ja kompleksisuutta, mutta joille voidaan asettaa selkeät toiminnalliset tavoitteet. Mallia voi muokata mihin vaan osapuolista riippumatta hankintaan sen joustavuuden takia. Pääasia on säilyttää Allianssin periaatteet yhteistyön eduista hankkeen parhaaksi avoimuuden kautta luottamuspääoman saavuttamiseksi kaikki riskit jakamalla, lopputuloksena erinomainen suoritus samassa veneessä. "Me-henki" on tärkein. Kuva 3. Liekin läpimenoaika on tehokas Esitelmän yhteenvetona voidaan todeta että: Allianssimalli, joka on yhteistyöhön ja matalaan riskiprofiiliin perustuva integroitu avoin sekä luottamukseen perustuva projektitoimitus soveltuu Suomessa ja Euroopassa erittäin hyvin kaikkiin hankkeisiin, myös Julkishallinnon toimialueella. Mallin soveltamismahdollisuudet ovat rajattomat. Erityisesti Suomen-rakennusalan kulttuurin kehittäminen on mahdollista Liekin esimerkein, jonka näyttämän yhteistyön kautta palveluntuottajat ja tilaajaorganisaatiot saavat hyvät lähtökohdat ja kannustavat mallit ideologian kehittämiselle myös samanaikaisesti kehittyneiden muiden pilottihankkeiden hyvien ja huonojen kokemusten perusteella. Liikennevirasto kannustaa jatkossakin esimerkillään tilaajan ja palveluntuottajan vuoropuheluun yhteistyön kehittämiseksi ja paremman tehokkuuden saavuttamiseksi myös tulevaisuudessakin. Olemme kaikki samassa veneessä parempaa tulevaisuutta rakentamassa.

15 Vinkkejä esitelmästä ja "Allianssimallin pilotin edelläkävijöistä ja kehittäjistä" sekä lähdetietoa aiheesta on saatavilla jatkuvasti Liikenneviraston hankesivuiltamme nettiosoitteista ja sekä erityisesti yhteydenottoja voi osoittaa tärkeille pilotti hankkeisiin osallistuneille avainhenkilöille kuten; Jimm Ross PCI Lauri Merikallio Vison Mikko Nyhä VR Track Oy Harri Yli-Villamo VR Track Oy Pekka Kontiala Pekka Petäjäniemi Liikennevirasto Jyrki Keinänen A-Insinöörit Magnus Nygård Liikennevirasto Mikko A. Heiskanen Liikennevirasto Mauri Mäkiaho Liikennevirasto Jussi Erälahti Sweco PM Jaakko Naamanka Sweco PM Maija Sirkkanen Sweco Pm Mika Pohjonen Hannes&Snellman Juha Virolainen Sweco PM Tutkimuksia ja opinnäytteitä: VTT Pertti Lahdenperä (useita) TTY Infrahankkeen tuottavuuden parantamismahdollisuudet Allianssimenettelyllä Jussi Takamaa. Uusin Liikenneviraston Allianssi-hanke Suomessa on tiehanke VT6 Taavetti- Lappeenranta.

16 Allianssissa useita mekanismeja, jotka tuottavat tehokkuutta Merja Tyynismaa, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esko Mulari, Lemminkäinen Tampereen Rantatunnelia rakennetaan allianssiurakkana. Allianssiosapuolet ovat Tampereen kaupunki, Liikennevirasto, Lemminkäinen Infra Oy, Saanio & Riekkola Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Allianssin kehitysvaihe alkoi kesällä 2012 ja toteutusvaiheeseen siirryttiin 4. lokakuuta Onnistumiset Asetetut tavoitteet hyvin saavuttanut kehitysvaihe mahdollisti rakentamisen aloittamisen. Kehitysvaiheessa yhdessä määritetty tavoitekustannus 180 miljoonaa euroa on kireä, sillä vuonna 2011 valmistuneen tiesuunnitelman kustannusarvion (185 milj. euroa) tämänhetkinen arvo olisi indeksikorjattuna yli 199 miljoonaa euroa. Kehitysvaiheen innovaatioilla ja suunnittelulla on saatu 20 miljoonan euron säästöt aikaan. Taulukko1. Esimerkkejä kehitysvaiheen innovaatioista, joita oli yhteensä 76 kpl. Muita onnistumisia tähänastisen kokemuksen perusteella ovat mm. nopea rakentamisen aloitus, suunnittelun eteneminen ja yhteensovitus sekä suunnitteluratkaisut erityisesti massojen osalta, onnistuneet ali- ja kalustohankinnat sekä nopea päätöksentekokyky. Rakentamisen nopea aloitus oli erityisen hyvä saavutus siksi, että toteutusvaiheeseen siirtyminen oli epävarmaa viimehetkeen saakka ja tästä johtuen palveluntuottajilla oli vaikeuksia varata merkittäviä resursseja epävarmaan hankkeeseen. Kaikki edellä mainitut onnistumiset ovat osoitus allianssin ketteryydestä ja kyvystä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Mitkä ovat allianssin tehokkuutta tuottavat mekanismit? Riskien ja hyötyjen jakaminen osapuolten kesken kannustaa hyviin suorituksiin. Tämä on noussut esiin tärkeimpänä arvoa rahalle tuottavana allianssin piirteenä Australiassa (Queensland University of Technology) tehdyssä tutkimuksessa, jossa arvioitiin yhteensä

17 200 erityyppisinä urakoina toteutettua hanketta. Alla on kuva Rantatunnelin allianssin kannustinjärjestelmästä, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen sekä hyvästä suorituskyvystä palkitsemiseen ja huonosta suorituskyvystä rankaisemiseen. Kuva 1. Allianssin kannustinjärjestelmä. Rakentajien ja suunnittelijoiden yhteistyö on toinen keskeinen allianssin tehokkuutta ja ideointikykyä lisäävä toimintatapa. Kehitysvaiheen aikana tehtiin paljon luonnossuunnittelua, osittain vain kynällä ja paperilla tai suunnitteluohjelmistojen luonnostelutyökaluilla. Vaihtoehtoja pohdittiin yhdessä suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa niin toimivuuden, rakennettavuuden kuin kustannustenkin näkökulmasta. Valmiit kuvat laadittiin vain lopullisesta ratkaisusta, joka valittiin hankkeelle paras -periaatteella. Rantatunnelin allianssilla on toimiva innovaatiojärjestelmä, joka sisältää menettelyt esille tulevien ideoiden ja ideanpoikastenkin kirjaamiseen ja tutkimiseen vastuuhenkilöiden nimeämisineen. Kaikkien allianssiosapuolten työskentely fyysisesti samoissa tiloissa ja runsas työpajojen käyttö ovat tärkeä osa innovaatiojärjestelmää ja ideoiden kehittelyä. Fasilitoidut työpajat auttavat myös ongelmien ratkaisussa ja suunnitelmien yhteensovittamisessa. Allianssi sopimusmallina mahdollistaa resurssien käyttämisen kulloisenkin tarpeen mukaan ilman keskustelua lisä- ja muutostöistä. Tämä vaikuttaa mahdollisuuksiin välttää hukkaa ja tehdä asioita alaa uudistavalla tavalla ja myös kykyyn reagoida muuttuviin tilanteisiin.

18 Organisaation ketteryys on tänä päivänä avain hyviin suorituksiin. Tilanteet muuttuvat nopeasti ja neljä vuotta kestävän hankkeen aikana ehtii tapahtua paljon. Kaikkiin eteen tuleviin tilanteisiin ei ole ehkä osattu varautua, mutta nopea päätöksentekokyky ja resurssien joustava käyttö parantavat suorituskykyä. Allianssissa myös tilaajaosapuolen resurssit ovat tehokkaassa käytössä ja se on osoittautunut erityisen hyödylliseksi esim. lupa-asioiden ja hallinnollisten menettelyiden hoitamisessa. Allianssilla on yksi tiimi, jossa mukana ovat sekä tilaajat että palveluntuottajat. Se nopeuttaa tiedonkulkua ja esimerkiksi hankkeen aikaisempien suunnitteluvaiheiden aikana kertynyt hiljainen tieto ja tarvittavat lähtötiedot ovat koko ajan helposti saatavilla. Aikaisemmin tutkittuja ja perustellusta syystä hylättyjä vaihtoehtoja ei tukita uudestaan, vaan paukut käytetään aidosti uusien ideoiden hakemiseen ja niiden jalostamiseen. Yhteinen organisaatio, jossa jokaisella on selkeät vastuut ja valtuudet varmistaa myös sen, että työskennellään aidosti tiiminä ja yhteisen päämäärän hyväksi. Haasteet Allianssikaan ei ratkaise kaikkia infrahankkeen ongelmia ja haasteita riittää. Ison organisaation ikuinen ongelma on sisäisen tiedonkulun varmistaminen. Allianssin esikunnassa huomattava osa työntekijöistä on ollut mukana hankkeessa tarjousvaiheesta alkaen ja tilaajaosapuolen edustajat vielä pidempään. Sen sijaan työmaalla louherekan kuljettaja tai maanrakennusurakoitsija ei töiden alkaessa tunne allianssiurakan erityispiirteitä. Tämä asettaa omat vaatimuksensa työntekijöiden perehdyttämiselle, alihankkijoiden ja -urakoitsijoiden sopimusten sisällölle ja päivittäiselle tiedonkululle. Kuva 2. Perehdytyksen ja muun sisäisen viestinnän ydinviestien perille menoa on tehostettu teettämällä keskeisistä teemoista julisteet. Julisteissa visuaalinen ilme on sarjakuvamainen sisältäen ripauksen huumoria.

19 Allianssissa työskentelee tällä hetkellä hieman vajaat 300 työntekijää ja työmaalle on perehdytetty yhteensä 620 henkilöä. He tulevat eri yrityksistä ja julkisista organisaatiosta ja kaikilla on taustalla erilaiset toimintakulttuurit. Allianssi tarvitsee kuitenkin yhtenäiset toimintamallit läpi koko organisaation toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä pätee ainakin keskeisiin ydinprosesseihin kuten turvallisuuteen, laadunvarmistukseen, aikataulunhallintaan, innovaatiojärjestelmään, viestintään ja yhteistyöhön. Allianssiosapuolilla on tarjousvaiheessa määritetyt ja kehitysvaiheessa tarkennetut resurssit varattu hankkeen läpiviemiseen. Osapuolten muut resurssit on sidottu muihin hankkeisiin ja tehtäviin. Riittävän joustovaran varmistaminen yllättäviä tilanteita varten on haasteellista. Allianssin avainhenkilöillä on nimetyt varamiehet, mutta heidän todelliset mahdollisuutensa irrottaa merkittävä työpanos allianssiurakkaan vaikka sairastapauksen sattuessa voivat olla hyvin rajalliset. Suunnittelemattomat alihankinnat eivät automaattisesti ole pelastus, sillä ne voivat johtaa tavoitekustannuksen ylitykseen tai epäonnistumiseen muissa avaintulostavoitteissa. Rantatunnelihankkeen aikataulussa pysyminen on yksi sen neljästä avaintulosalueesta. Aikataulunhallinta on siksi erittäin tärkeää ja siinä allianssilla on vielä parantamisen varaa. Aikataulun kannalta kriittinen polku on tunnistettu ja seurantaa tehdään tekniikkaryhmissä, suunnittelun ohjausryhmässä ja operatiivista toimintaa ohjaavassa projektiryhmässä. Allianssin suorituskyvyn kulmakivenä tunnustettu innovaatiojärjestelmä on kaksiteräinen miekka. Koska ideoiden esittäminen ja niiden kehittäminen on allianssissa mahdollista koko ajan, se on ajoittain johtanut siihen, että rakennussuunnittelua jatketaan liian pitkään ja valmiiden suunnitelmien valmistuminen saattaa viivästyä.

20 Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Anna Keskinen, ylläpitoinsinööri Helsingin kaupungin Rakennusvirasto Kuntasektorin tuottavuuden kehittämisvaatimukset ovat saaneet Helsingin kaupungin rakennusviraston miettimään keinoja, miten yleisten alueiden ylläpitoa voisi toteuttaa kustannustehokkaammin, kuitenkaan ylläpidon laatutasosta tinkimättä. Siksi Helsingin kaupungin rakennusvirasto on käynnistänyt kesällä 2013 Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran kanssa yhteistoimintaurakan, ja aloittaa syksyllä 2014 Pakilan alueurakan allianssimalliin perustuvana palvelusopimuksena. Allianssimallit ovat jo tuttuja rakentamisen puolella, mutta kaupunkialueiden ylläpidon alueurakoissa ei mallia ole aiemmin käytetty. Kaupungin oman tuottajan Staran kanssa tehty yhteistoimintasopimus Kontulan alueurakan ylläpitotöistä on 3-vuotinen ja luonteeltaan pilottimainen. Kontulan alueurakan yhteistoimintasopimus perustuu sopijaosapuolten väliseen kumppanuuteen ja sopimuksessa on hyvin paljon samoja piirteitä kuin allianssisopimuksessa. Kontulan urakassa on tavoitteena lisätä aliurakoinnin määrää normaaliin kaupungin hoitoalueeseen verrattuna ja siten saada joustavuutta mm. talouteen, mutta myös samalla hyödyntää jo ennestään hyvää yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden välillä. Pakilan allianssiurakassa, joka on kilpailutettu yksityisillä markkinoilla, tavoitellaan joustavampaa ja kustannustehokkaampaa toteutusmallia, joka perustuu aiempaa parempaan yhteistyöhön ja sitoutumiseen sekä tilaajan että urakoitsijan puolelta. Pakilan alueurakka on 5-vuotinen urakka ja urakan alkua edeltää noin neljän kuukauden toteutusvaihe, jossa allianssin osapuolet yhdessä suunnittelevat urakan töitä ja kehittävät toimintaa. Allianssimallissa tilaaja ja urakoitsija muodostavat yhteisen allianssiorganisaation, jonka kesken jaetaan alueurakassa saavutettavat riskit ja hyödyt osapuolien kesken yhteisesti sovitulla tavalla. Allianssissa noudatetaan avoimen tiedon periaatteita ja toimitaan tiiviissä yhteistoiminnassa, joka perustuu keskinäiseen luottamukseen. Muun muassa kustannusseuranta on täysin avointa. Allianssille muodostetaan yhteinen projektiryhmä sekä johtoryhmä, joka tekee tärkeimmät päätökset.

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Anna Tienvieri & Kaisa Komulainen Helsingin kaupungin rakennusvirasto Allianssimalli ylläpitourakoissa Kontulan urakan

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

allianssiurakka Mitä allianssilla tavoitellaan? Maanrakennuspäivä Anna Keskinen

allianssiurakka Mitä allianssilla tavoitellaan? Maanrakennuspäivä Anna Keskinen Mitä allianssilla tavoitellaan? Pakilan allianssiurakka Maanrakennuspäivä 18.9.2014 Parempaa yhteistyötä tilaajan ja urakoitsijan välillä Anna Keskinen Joustavuutta ylläpitotöihin Asukasyhteistyön parantaminen

Lisätiedot

IPT-HANKE: 3. TYÖPAJA

IPT-HANKE: 3. TYÖPAJA Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-HANKE: 3. TYÖPAJA 7-8.10.2014 Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula IPT-hanke: 3. työpaja 7-8.10.2014 AVAUS

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Kainuun Uuden Sairaalan toteutus Allianssina. Eero Moilanen

Kainuun Uuden Sairaalan toteutus Allianssina. Eero Moilanen Kainuun Uuden Sairaalan toteutus Allianssina Eero Moilanen 28.3.2014 Integroidun projektintoimituksen elementit Aikainen integroituminen Yhteinen organisaatio Yhteiset tavoitteet Yhteinen sopimus ja kaupallinen

Lisätiedot

Kaupallinen malli -ryhmä

Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet

Lisätiedot

ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA

ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA Arvoa rahalle -määritelmä Arvoa rahalle on hyötyjen (laatu, lopputuotevaatimukset, sosiaaliset ja ympäristölliset

Lisätiedot

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta Kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopisto, tila- ja kiinteistökeskus 21.11.2013 Tila- ja kiinteistökeskus

Lisätiedot

IPT 2 Hankinnan suunnittelu työpaja IPT 2 -HANKKEEN TAVOITTEET JA OHJELMA

IPT 2 Hankinnan suunnittelu työpaja IPT 2 -HANKKEEN TAVOITTEET JA OHJELMA IPT 2 Hankinnan suunnittelu työpaja 9.-10.5.2017 IPT 2 -HANKKEEN TAVOITTEET JA OHJELMA Missä vaiheessa olemme? Projekti-/organisaatiotaso IPT Yritys- / toimialataso IPT 2 Toimiala / kulttuurin muutos KIRA

Lisätiedot

Ylläpidon allianssi puolivälissä ollaan, mitä ollaan opittu? Anna Tienvieri Helsingin kaupungin rakennusvirasto

Ylläpidon allianssi puolivälissä ollaan, mitä ollaan opittu? Anna Tienvieri Helsingin kaupungin rakennusvirasto Ylläpidon allianssi puolivälissä ollaan, mitä ollaan opittu? Anna Tienvieri Helsingin kaupungin rakennusvirasto Esityksen sisältö Ylläpidon allianssiurakka yleisesti Kahden ensimmäisen vuoden kokemukset

Lisätiedot

KERTAUS; HANKINTOJEN VALMISTELU

KERTAUS; HANKINTOJEN VALMISTELU Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) KERTAUS; HANKINTOJEN VALMISTELU Työpaja 4: Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula 11-12.11.2014 IPT-hanke: kertaus

Lisätiedot

IPT 2 Hankinta työpaja IPT 2 -HANKKEEN TAVOITTEET JA OHJELMA

IPT 2 Hankinta työpaja IPT 2 -HANKKEEN TAVOITTEET JA OHJELMA IPT 2 Hankinta työpaja 8.-9.6.2017 IPT 2 -HANKKEEN TAVOITTEET JA OHJELMA Missä vaiheessa olemme? Projekti-/organisaatiotaso IPT Yritys- / toimialataso IPT 2 Toimiala / kulttuurin muutos KIRA #1 IPT-hankkeiden

Lisätiedot

LEAN-AJATTELUN SOVELTAMINEN SAIRAALATEKNIIKAN PALVELUTUOTANNOSSA SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT 2013 PORI

LEAN-AJATTELUN SOVELTAMINEN SAIRAALATEKNIIKAN PALVELUTUOTANNOSSA SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT 2013 PORI LEAN-AJATTELUN SOVELTAMINEN SAIRAALATEKNIIKAN PALVELUTUOTANNOSSA SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT 2013 PORI Lauri Merikallio MITÄ ON LEAN-AJATTELU? Maksimoi arvoa asiakkaalle, käyttäjälle Minimoi hukkaa eli kaikkea

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu työpaja IPT 2 -HANKKEEN TAVOITTEET JA OHJELMA

Hankinnan suunnittelu työpaja IPT 2 -HANKKEEN TAVOITTEET JA OHJELMA IPT 2 Hankinnan suunnittelu työpaja 12.-13.10.2017 IPT 2 -HANKKEEN TAVOITTEET JA OHJELMA Avaus ja esittäytyminen IPT 2 -hankkeen tavoitteet ja ohjelma Antti Piirainen Vison Missä vaiheessa olemme? Projekti-/organisaatiotaso

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa

Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa KOKEMUKSIA ALLIANSSIHANKKEEN TOTEUTUKSISTA MEILLÄ JA MAAILMALLA Sakari Pesonen Fira Oy 4.2.2015 Allianssiurakka Ei vakioitua Mallia! Olemassa olevia

Lisätiedot

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto LCI-Päivä 2016 Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka 8.12.2016 Naistenlahti

Lisätiedot

IPT 2. Liikennevirasto maanteiden hoitourakka

IPT 2. Liikennevirasto maanteiden hoitourakka IPT 2 Liikennevirasto maanteiden hoitourakka 9.6.2017 1 1. Mikä on maanteiden hoitourakka? Mikä? maanteiden hoidon alueurakka (79 kpl) Miten? Palvelusopimus, laatuvastuu-urakka, työt pääosin alihankintana

Lisätiedot

Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo

Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo Mitä on IPT? Integroitu Projekti Toimitus Poikkeaako esim. Allianssista? On syntynyt ymmärrys, mitä ero on

Lisätiedot

Allianssimallin periaatteet

Allianssimallin periaatteet Allianssimallin periaatteet We all win or we all lose Projektiallianssi Andrew field North Sea Where it all started Tilaaja ja suunnittelun ja tuotannon keskeiset toimijat muodostavat ydintiimin Ydintiimillä

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Tavoitteet Tunnistaa integroitujen

Lisätiedot

Pakilan alueurakka. IPT-työpaja IPT-työpaja / Anna Tienvieri

Pakilan alueurakka. IPT-työpaja IPT-työpaja / Anna Tienvieri Pakilan alueurakka IPT-työpaja 15.11.2016 Pakilan alueurakan perustietoja (2014-19) Toteutetaan 5-vuotisena palveluallianssisopimuksena Kehitysvaihe ennen toteutusta noin 4 kk Toteutusvaihe 5 vuotta Kumppanit:

Lisätiedot

IPT 2 -syventävä työpaja klo 9-13: Urakan laajuuden hallinta kehitys- ja toteutusvaiheessa

IPT 2 -syventävä työpaja klo 9-13: Urakan laajuuden hallinta kehitys- ja toteutusvaiheessa IPT 2 -syventävä työpaja 15.6.2017 klo 9-13: Urakan laajuuden hallinta kehitys- ja toteutusvaiheessa TYÖPAJAN TAVOITE: - Työpajan aiheena on urakan sisällön hallinta hankinta-, kehitys- ja toteutusvaiheessa.

Lisätiedot

Case: Lasten ja naisten sairaala

Case: Lasten ja naisten sairaala -Tehdään yhdessä - Tulevaisuuden sairaala 2030 -uudistamisohjelman hankintastrategia ja -mallit Case: Lasten ja naisten sairaala Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla

Lisätiedot

FRANZENIAN PERUSKORJAUS - JULKISEN HANKKEEN TOTEUTUS YHTEISTOIMINTAMALLILLA

FRANZENIAN PERUSKORJAUS - JULKISEN HANKKEEN TOTEUTUS YHTEISTOIMINTAMALLILLA KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI LOPPUSEMINAARI FRANZENIAN PERUSKORJAUS - JULKISEN HANKKEEN TOTEUTUS YHTEISTOIMINTAMALLILLA KIINTEISTÖJOHTAJA TEPPO SALMIKIVI 27.1.2015 Yhteistoimintaurakoiden kategorisointi

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET Jani Saarinen, Vison Alliance Partners Oy Suomessa käynnissä olevat Integroidut Projektitoimitukset Hanke M 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1

Lisätiedot

1. TYÖPAJAN KERTAUS; HANKINTOJEN VALMISTELU

1. TYÖPAJAN KERTAUS; HANKINTOJEN VALMISTELU Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) 1. TYÖPAJAN KERTAUS; HANKINTOJEN VALMISTELU 7-8.5.2014 Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula IPT-hanke: 1. työpajan

Lisätiedot

IPT JA KAUPALLINEN MALLI

IPT JA KAUPALLINEN MALLI Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT JA KAUPALLINEN MALLI 7-8.5.2014 Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula Kaupallinen malli Integroivien toteutusmallien

Lisätiedot

Ovatko allianssit ratkaisu hyvään lopputulokseen? Turku 6.2.2015 Karri Kivioja

Ovatko allianssit ratkaisu hyvään lopputulokseen? Turku 6.2.2015 Karri Kivioja Ovatko allianssit ratkaisu hyvään lopputulokseen? Turku 6.2.2015 Karri Kivioja Allianssiurakan määritelmä Allianssiurakka on hankkeen keskeisten toimijoiden väliseen, kaikille yhteiseen sopimukseen perustuva

Lisätiedot

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1 KAUPALLINEN MALLI Sisällys 1 Yleiskuvaus ja yleiset ehdot... 2 1. 1.1 Tämän sopimusliitteen täydellisyys... 2 2. 1.2 Palveluntuottajien kompensaation yleiskuvaus... 2 3. 1.3 Arvonlisäveron soveltaminen...

Lisätiedot

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Ville Saksi Toimitusjohtaja VR Track Oy VR Track Oy on infra-alan suurimpia rakennusliikkeitä. Olemme Suomen suurin

Lisätiedot

Target Value Design Rantatunneli - hankkeessa LCI - päivä 4.12.2014 Niemi Center. Pekka Petäjäniemi Johtaja, Projektien toteutus Liikennevirasto

Target Value Design Rantatunneli - hankkeessa LCI - päivä 4.12.2014 Niemi Center. Pekka Petäjäniemi Johtaja, Projektien toteutus Liikennevirasto Target Value Design Rantatunneli - hankkeessa LCI - päivä 4.12.2014 Niemi Center Pekka Petäjäniemi Johtaja, Projektien toteutus Liikennevirasto VT12 RANTATUNNELI Urakka-alue 4.2km Tunneli 2+2, 2,3km Väylät

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

RYHMÄHANKKEEN TULOSTYÖPAJA 9.12.2014

RYHMÄHANKKEEN TULOSTYÖPAJA 9.12.2014 Tekes, Korjausrakentamisen kehittäminen RYHMÄHANKKEEN TULOSTYÖPAJA 9.12.2014 Teeman aktivaattorit Jani Saarinen ja Antti Piirainen, Vison Alliance Partners Oy 9.12.2014 Tekes korjausrakentamisen kehittäminen

Lisätiedot

Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin Kehitystyöpaja #

Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin Kehitystyöpaja # Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin 2014-16 Kehitystyöpaja #8 15.11.2016 IPT-hankkeen päättyminen ja IPT2 Antti Piirainen, Vison IPT-hankkeen missio Vaikutukset

Lisätiedot

ALLIANSSISOPIMUKSEN SISÄLTÖ

ALLIANSSISOPIMUKSEN SISÄLTÖ Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) ALLIANSSISOPIMUKSEN SISÄLTÖ Työpaja 4: Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula 11-12.11.2014 Sopimuksen sisältö

Lisätiedot

Allianssimallin perusteet

Allianssimallin perusteet Allianssimallin perusteet WWW.AINS.FI Suomesta on tullut Euroopan johtava allianssimaa U.S. IPD Suomi > 40 Saksa 0 Australia > 500 U.S. Käyttää integroituja malleilla IPD, IFOA Suomi Yhdistänyt leanin

Lisätiedot

IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja 26-27.5.2015. Järjestövuoropuhelun ja nettikyselyn tuloksia

IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja 26-27.5.2015. Järjestövuoropuhelun ja nettikyselyn tuloksia IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja 26-27.5.2015 Järjestövuoropuhelun ja nettikyselyn tuloksia IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja 26-27.5.2015 JÄRJESTÖVUOROPUHELUSTA NOUSSEET KEHITYSTARPEET Skol ry:n palaute

Lisätiedot

ASUINKIINTEISTÖJEN RAKENTAMINEN JA PERUSKORJAUS INTEGROIDUILLA TOTEUTUSMALLEILLA?

ASUINKIINTEISTÖJEN RAKENTAMINEN JA PERUSKORJAUS INTEGROIDUILLA TOTEUTUSMALLEILLA? ARA-PAJA 2014, Viking Line Mariella ASUINKIINTEISTÖJEN RAKENTAMINEN JA PERUSKORJAUS INTEGROIDUILLA TOTEUTUSMALLEILLA? Jani Saarinen, Vison Alliance Partners Oy Asuinkiinteistöjen rakentaminen ja peruskorjaus

Lisätiedot

Hankintamallien ja urakkamuotojen kehitystrendejä

Hankintamallien ja urakkamuotojen kehitystrendejä Hankintamallien ja urakkamuotojen kehitystrendejä Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaari Mikko Somersalmi, RAKLI ry 24.8.2017 Strategia 2016 2020 Tilaa kasvulle Painopisteet ja osavisiot Tilaa

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

IPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja INTEGROITUJEN PROJEKTIEN (IPT-HANKKEET) KÄYNNISTÄMINEN

IPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja INTEGROITUJEN PROJEKTIEN (IPT-HANKKEET) KÄYNNISTÄMINEN IPT 2 Hankinnan suunnittelu työpaja 9.-10.5.2017 INTEGROITUJEN PROJEKTIEN (IPT-HANKKEET) KÄYNNISTÄMINEN Sanottua The Owners have to pay the first buck Dave Pixley, Sutter Health The Owners have to take

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN KORJAUSRAKENTAMINEN ALLIANSSIMALLILLA

ASIAKASLÄHTÖINEN KORJAUSRAKENTAMINEN ALLIANSSIMALLILLA ASIAKASLÄHTÖINEN KORJAUSRAKENTAMINEN ALLIANSSIMALLILLA ENNAKOINTIFOORUMI KORJAUSRAKENTAMISESTA ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA - MITÄ KOULUTUKSESSA TULEE HUOMIOIDA? 8.10.14 klo 13 17 Turun AMK, Sepänkatu 1 Tku,

Lisätiedot

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta Professori Harri Haapasalo Esityksen sisältö Mitä verkostoitunut toimintaympäristö tarkoittaa? & Mitä haasteita verkostoituneessa

Lisätiedot

IPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt

IPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt IPT 2 Hankinnan suunnittelu työpaja 8.-9.6.2017 Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt Aiemmasta IPT-työpajasta Tarjoajan vähimmäisvaatimukset ja valintakriteerit? Tilaajan tavoitteet

Lisätiedot

IPT 2. Yhteistoimintasopimuksen ja kaupallisen mallin periaatteet

IPT 2. Yhteistoimintasopimuksen ja kaupallisen mallin periaatteet IPT 2 Yhteistoimintasopimuksen ja kaupallisen mallin periaatteet Toimintakulttuuri Integroinnin elementit Korkea suorituskyky Tilaaja Suunnittelijat Urakoitsijat Jatkuva parantaminen Luottamuksen rakentaminen

Lisätiedot

JOHDATUS ALLIANSSIIN 7-8.10.2014 Kokoushotellii Gustavelund, Tuusula

JOHDATUS ALLIANSSIIN 7-8.10.2014 Kokoushotellii Gustavelund, Tuusula Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) JOHDATUS ALLIANSSIIN 7-8.10.2014 Kokoushotellii Gustavelund, Tuusula 7-8.10.2014 IPT-hanke IPT-hanke: 3. työpaja

Lisätiedot

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto IPT-hanke työpaja 26.5.2015 KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto VT 6 TAAVETISTA LAPPEENRANTAAN 28 km valtatietä

Lisätiedot

Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka Matti Aitomaa. Viikko 39/2012

Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka Matti Aitomaa. Viikko 39/2012 Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka 7.4.2017 Matti Aitomaa Viikko 39/2012 1 Miksi rakennetaan Rantatunnelin toteuttamisella saadaan lisää maata rakentamiseen turvallisempaa ja sujuvampaa liikennettä

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

UUSI SYDÄN -pääsairaala. Hankinnan esittely

UUSI SYDÄN -pääsairaala. Hankinnan esittely UUSI SYDÄN -pääsairaala Hankinnan esittely Sisältö yleiskuva suunnitteluallianssista hankintaprosessi neuvottelumenettely kehitystyöpaja arviointi arvioraportti palautetilaisuus Allianssi yleensä Yksi

Lisätiedot

Kehittämisen tiekartta. Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä

Kehittämisen tiekartta. Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä Kehittämisen tiekartta Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä Prosessikommentit Ohjausryhmä Prosessi IPT-kehittäminen Prosessiin lisäys: Tarkistuspiste > Analysointi > Palaute (hyöty, haitta) > Korjaustoimenpide

Lisätiedot

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainuun uusi sairaala -hanke Nykyinen sairaala on valmistunut 1969. Kiinteistön ongelmat: heikko

Lisätiedot

IPT 2. Syventävä työpaja ( ): Ryhmätöiden tulokset

IPT 2. Syventävä työpaja ( ): Ryhmätöiden tulokset IPT 2 Syventävä työpaja (5.4.2017): Ryhmätöiden tulokset Aamupäivän ryhmätyöt Ryhmätyö 1. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät yhteistoimintamekanismit (must)? Ryhmätyö 2: a) Miten tilaajat voivat edesauttaa

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Tietoisku RAIN, Visio 2030, IPT2 Lauri Merikallio, Vison Oy

Tietoisku RAIN, Visio 2030, IPT2 Lauri Merikallio, Vison Oy Tietoisku RAIN, Visio 2030, IPT2 Lauri Merikallio, Vison Oy LCI-Päivä 2016 RAIN-HANKE 2016-2018 RAIN pähkinän kuoressa 2,5 vuotta yhteistä tutkimusta ja kehittämistä -> lokakuu 2018 asti Jaettu 5 työpakettiin

Lisätiedot

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut Kärkihankeallianssi Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli Sähköurakoitsijapäivät 20.11.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen historia Intendentin konttori 3.9.1811 1865 Yleisten

Lisätiedot

Livin allianssi/ipt-hankkeiden käynnistysvaiheista. IPT , LIVI Mauri Mäkiaho

Livin allianssi/ipt-hankkeiden käynnistysvaiheista. IPT , LIVI Mauri Mäkiaho Livin allianssi/ipt-hankkeiden käynnistysvaiheista IPT 9.5.-17, LIVI Mauri Mäkiaho Väylämuodot Hyödynnämme tietoa monipuolisesti Koko yhteiskunnan käytössä oleva liikennetieto mahdollistaa liikennejärjestelmän

Lisätiedot

- Pohditaan allianssihankkeessa ja muissa hankemalleissa tapahtuvaa alihankkijoiden (erikoisurakoitsijoiden) osaamisen hyödyntämistä eri näkökulmista

- Pohditaan allianssihankkeessa ja muissa hankemalleissa tapahtuvaa alihankkijoiden (erikoisurakoitsijoiden) osaamisen hyödyntämistä eri näkökulmista - Pohditaan allianssihankkeessa ja muissa hankemalleissa tapahtuvaa alihankkijoiden (erikoisurakoitsijoiden) osaamisen hyödyntämistä eri näkökulmista - HUOM! Monissa hankkeissa allianssiamalli on jo iso

Lisätiedot

Allianssimallin kehittämistarpeet Ryhmätöiden tulokset

Allianssimallin kehittämistarpeet Ryhmätöiden tulokset IPT-hanke: Kehitysvaihe-työpaja 26-27.5.2015 Allianssimallin kehittämistarpeet Ryhmätöiden tulokset Kehittämiskohteet Ryhmät & aiheet 1. Tarjoajien valinta 2. Tarjousneuvottelut ja tarjoaminen 3. Tarjousten

Lisätiedot

Toteutusmuodot. Tilaaja. Tilaaja, urakoitsija ja suunnittelijat yhdessä. Urakoitsija. Hankesuunnittelu. Luonnossuunnittelu. Toteutussuunnittelu

Toteutusmuodot. Tilaaja. Tilaaja, urakoitsija ja suunnittelijat yhdessä. Urakoitsija. Hankesuunnittelu. Luonnossuunnittelu. Toteutussuunnittelu Toteutusmuodot Hankesuunnittelu Luonnossuunnittelu Toteutussuunnittelu Hankintatoimi, työmaan johtaminen Rakennustyöt Urakoitsija Tilaaja Tilaaja, urakoitsija ja suunnittelijat yhdessä Takuuvaihe Suunnittele

Lisätiedot

Naantalin CHP allianssi: Ihmiset ja johtaminen

Naantalin CHP allianssi: Ihmiset ja johtaminen Etunimi Sukunimi Naantalin CHP laitos 2016 Naantalin CHP allianssi: Ihmiset ja johtaminen 25.1.2017 Anne Piiparinen yit.fi/infra NA4 CHP-projekti: Ensimmäinen allianssimallilla toteutettava teollisuushanke

Lisätiedot

Pyrkimyksenä varmaankin nostaa alan jalostusarvoa

Pyrkimyksenä varmaankin nostaa alan jalostusarvoa Pyrkimyksenä varmaankin nostaa alan jalostusarvoa Merkittävä osa globaalisti hajautetun tuotannon jalostusarvosta jää verkoston orkestroijalle sekä moninaisille pääkonttori- ja tukitoiminnoille http://www.talouselama.fi/uutiset/tarkeinta-on-jalostusarvo-3382851

Lisätiedot

Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi Erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto.

Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi Erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto. Pääurakoitsijan toiminta laatutekijä-analyysin valossa Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi Erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto.fi

Lisätiedot

MITEN ALLIANSSIURAKKA HYÖDYTTÄÄ TILAAJAA JA URAKOITSIJAA?

MITEN ALLIANSSIURAKKA HYÖDYTTÄÄ TILAAJAA JA URAKOITSIJAA? MITEN ALLIANSSIURAKKA HYÖDYTTÄÄ TILAAJAA JA URAKOITSIJAA? Sakari Pesonen Fira Oy 4.2.2015 FIRA OY Liikevaihto 2014 n.100m n.170 työntekijää, ei omia työmiehiä Etelä-Suomi, Lahti, Tampere http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1414298312484

Lisätiedot

ITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen Puutalotoimitus puurakentamisen uusi allianssimalli

ITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen Puutalotoimitus puurakentamisen uusi allianssimalli 28.11.2013 Wanha Satama Metsäalan strateginen ohjelma 2011-2015 Terävöitetään ja tehostetaan tutkimus- ja hanketoimintaa yhteistyötä ja viestintää parantamalla. ITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen

Lisätiedot

Tampereen raitiotie, projektiallianssi. Toteutusvaiheen allianssisopimuksen liite 1. TL Osa 1. Dnro 6365/2016. Luonnos

Tampereen raitiotie, projektiallianssi. Toteutusvaiheen allianssisopimuksen liite 1. TL Osa 1. Dnro 6365/2016. Luonnos Tampereen raitiotie, projektiallianssi Toteutusvaiheen allianssisopimuksen liite 1 TL Osa 1 Dnro 6365/2016 Luonnos 16.9.2016 Tampereen raitiotie, projektiallianssi 2 (6) Sisällysluettelo LIITTEEN TAUSTA

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

Kuopion Uusi Sydän rakentajien hankinta. Tarjouspyynnön ja sopimusdokumentaation laatiminen

Kuopion Uusi Sydän rakentajien hankinta. Tarjouspyynnön ja sopimusdokumentaation laatiminen Kuopion Uusi Sydän rakentajien hankinta Tarjouspyynnön ja sopimusdokumentaation laatiminen 9.6.2017 Sisältö Hankkeen kuvaus Rakentajien hankinta Päivitetty hankintaprosessi Tarjoajien vähimmäisvaatimukset

Lisätiedot

PERUSKORJAUSHANKKEEN KÄYTTÖÖNOTTO JA TAKUU

PERUSKORJAUSHANKKEEN KÄYTTÖÖNOTTO JA TAKUU Tekes, Korjausrakentamisen teematyöpaja 9.12.2014 PERUSKORJAUSHANKKEEN KÄYTTÖÖNOTTO JA TAKUU Teeman aktivaattori Jani Saarinen, Vison Alliance Partners Oy 9.12.2014 Tekes korjausrakentamisen kehittäminen

Lisätiedot

Pohjankartanon koulun peruskorjaus teema: Ohjelmaallianssi

Pohjankartanon koulun peruskorjaus teema: Ohjelmaallianssi Pohjankartanon koulun peruskorjaus teema: Ohjelmaallianssi Pohjankartanon koulu - korjausrakentamisen ohjelma-allianssi Tilaaja: Osapuolet: Pohjankartanon koulu Suomen ensimmäinen korjausrakentamisen ohjelma-allianssi

Lisätiedot

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2 hankkeen työpaja Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi

Lisätiedot

ALLIANSSI - CASE VUOLUKIVENTIE 1

ALLIANSSI - CASE VUOLUKIVENTIE 1 RILRR-TEKNIIKKARYHMÄNILTAPÄIVÄSEMINAARI: SUUNNITTELUKÄYTÄNTÖJEN KEHITTYMINEN LISÄARVOA ALLIANSSISTA JA UUDESTA TEHTÄVÄLUETTELOSTA? ALLIANSSI - CASE VUOLUKIVENTIE 1 KIINTEISTÖJOHTAJA TEPPO SALMIKIVI 17.9.2014

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 17.5.2017 Illan ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus, esittäytyminen Mt167 esittelyvideo, n. 2-3 min Tilannekatsaus Suomen Maastorakentaja Oy:n puheenvuoro Keskustelua ja

Lisätiedot

SANEERAUS PROJEKTIALLIANSSINA RATKAISUNA AIKAINEN INTEGROINTI

SANEERAUS PROJEKTIALLIANSSINA RATKAISUNA AIKAINEN INTEGROINTI TEKES KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMISEN RYHMÄHANKE LOPPUSEMINAARI SANEERAUS PROJEKTIALLIANSSINA RATKAISUNA AIKAINEN INTEGROINTI 27.1.2015 Finlandia-talo Helsinki Marjatta Roth, KOy Jyrkkälänpolku Jyrkkälä

Lisätiedot

YLIOPISTON PÄÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUS

YLIOPISTON PÄÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUS YLIOPISTON PÄÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUS Hanke Päärakennuksen peruskorjaus Yliopiston päärakennus koostuu kahdesta osasta, arkkitehti C.L. Engelin suunnittelemastavuonna 1832 valmistuneesta päärakennuksesta

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

IPT 2 seminaari

IPT 2 seminaari IPT 2 seminaari 13.3.2017 Projektijohtamisen kokemuksia Liikennevirasto Mikko A. Heiskanen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydethybridihanke Tie ja Rata Johtamisen työkaluna- KÄSITE hanke kokonaisuus-

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa

IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Ryhmä 1 Ville Alajoki, Helsinki HKR

Lisätiedot

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 1. päivä 10.9.2014 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön

Lisätiedot

IPT JA KAUPALLINEN MALLI

IPT JA KAUPALLINEN MALLI Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT JA KAUPALLINEN MALLI TYÖPAJA #4 Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula, 11-12.11.2014 Kaupallinen malli Integroivien

Lisätiedot

Hankintojen tavoitteet, valintakriteerit ja sopimuskannusteet TUKEFIN 2 - tuottavuushanke

Hankintojen tavoitteet, valintakriteerit ja sopimuskannusteet TUKEFIN 2 - tuottavuushanke Hankintojen tavoitteet, valintakriteerit ja sopimuskannusteet TUKEFIN 2 - tuottavuushanke Lauri Merikallio Jukka Yliherva Sisältö Hankinnat, yhteistyö ja tuottavuus TUKEFIN JALKAUTUSMALLI Esimerkkejä TUKEFIN

Lisätiedot

Liikenneviraston hankesysteemin suunnittelu

Liikenneviraston hankesysteemin suunnittelu Liikenneviraston hankesysteemin suunnittelu RAIN -hanke teematyöpaja 3 23.5.2016 Innovaation leviämistä edistävä hankinta Innovatiiviset hankinnat väyläverkon kehittämisessä (soveltaen Tekes:n ja Hanselin

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke

LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke Rakennettu ympäristö tulosseminaari 3.10.2014 Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan

Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri LCI-Päivä 2016 IPT/IPD? Integroitu projektitoimitus

Lisätiedot

Integroidut projektintoteutusmallit Suunnittelu- ja konsultointialan näkemykset Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry

Integroidut projektintoteutusmallit Suunnittelu- ja konsultointialan näkemykset Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry Integroidut projektintoteutusmallit Suunnittelu- ja konsultointialan näkemykset Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry Suunnittelun vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

SiSällyS Kirjoit tajat termistöä johdanto 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 1.2 Osaava kilpailuttaja 1.3 Tavoitteiden selvittäminen

SiSällyS Kirjoit tajat termistöä johdanto 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 1.2 Osaava kilpailuttaja 1.3 Tavoitteiden selvittäminen Sisällys Kirjoittajat 2 Termistöä 11 1 Johdanto 13 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 14 1.1.1 Tavoitteena onnistuminen 14 1.1.2 Kaikki mukaan 15 1.1.3 Yhteinen asiakas 17 1.1.4 Läpinäkyvää toimintaa 17 1.1.5

Lisätiedot

Pilotin yleisesittely

Pilotin yleisesittely TUKEFIN-PILOTTI MAAKAASUPUTKI LEMPÄÄLÄ-KANGASALA Pilotin yleisesittely Projekti on Tukefin - ohjelmaan kuuluva pilottihanke, jossa testataan julkisen sektorin teettämän kohteen kilpailutuksen valintakriteereitä

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot