8 Tuottavuus ja vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8 Tuottavuus ja vaikuttavuus"

Transkriptio

1 8 Tuottavuus ja vaikuttavuus

2 Allianssin edut ja mahdollisuudet vaativien projektien läpiviennissä Rami Tuokko & Jani Saarinen, Vison Alliance Partners Oy Kiinteistö- ja rakennusalan hankkeissa koetut ongelmat, tuottavuuden kasvupaineet, asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden kasvava kysyntä sekä toimintaympäristön muutokset kannustavat alan toimijoita uusiin toimintamalleihin. Perinteiset transaktionaalisiin sopimuksiin perustuvat kiinteät ja kustannusperusteiset toteutusmuodot eivät välttämättä enää toimi jatkuvasti kompleksisoituvissa hankkeissa. Uutena ratkaisuna alalla on testattu yhteistoimintamalleja ja niiden pisimmälle vietynä versiona allianssimallia tai projektiallianssia. Yhteistoimintamallit ja allianssi vastaavat alan haasteisiin Kiinteistö- ja rakennusalan hankkeiden suurimmat haasteet liittyvät julkisten hankintojen osaamiseen, urakka- ja sopimusmallien jäykkyyteen, kannustimien ja yhteistyön puutteeseen sekä huonoon asiakaslähtöisyyteen. Tilaajien, palveluntuottajien ja näiden alihankkijoiden intressit eroavat yleensä liikaa toisistaan eivätkä nykyiset toteutusmallit ohjaa yhteisiin tavoitteisiin tai ylipäätänsä parhaaseen lopputulokseen. Myös riskien hallinta tuottaa ongelmia, kun osapuolet pyrkivät siirtämään niitä pois itseltään. Näiden ongelmien seurausta on rakentamisen heikko tuottavuus, erimielisyydet ja laatuongelmat (Ross J. 2003). Haastetta lisäävät hankkeiden läpimenoaikojen heikko optimointi sekä huono toimitusvarmuus. (Yliherva & Piirainen 2012) Syntyvät ongelmat johtuvat usein suunnittelun ja rakentamisen pilkkomisesta sekä suunnittelun ja rakentamisen erottamisesta toisistaan. Tämä johtaa usein yli- tai alisuunnitteluun, heikkoon rakennettavuuteen, huonoon tiedonhallintaan, vastuiden epäselvyyteen sekä kalliisiin suunnittelu- ja rakennusratkaisuihin ja tätä kautta heikkoon tuottavuuteen. Ongelmat ovat samat, sekä infra- että talonrakentamisessa. Hankkeissa koetut ongelmat ja toiminnan tehostamistavoitteet ovat kannustaneet alan eri osapuolia etsimään uusia toimintamalleja. Näistä uudenlaiset yhteistoimintamallit ja erityisesti projektiallianssin käyttö ovat osoittautuneet toimiviksi ratkaisuiksi. Suomessa on nyt jo käynnissä noin kaksikymmentä projektiallianssia eri vaiheissa. Projektiallianssi toteutusmuotona Yhteistoimintamalleissa tai integroiduissa projektitoteutuksissa (Integrated Project Delivery) integroidaan hankkeen osapuolia aikaisella valinnalla, muodostamalla yhteinen organisaatio ja asettamalla yhteiset tavoitteet sekä jakamalla riskejä ja madollisuuksia. Pisimmälle viety IPT-malli on projektiallianssi tai allianssimalli, jossa käytetään Australiassa n. 400 eri hankkeessa testattua sopimusmallia. Projektiallianssissa tilaaja, suunnittelija(t) ja päätoteuttaja(t) sekä mahdolliset muut osapuolet muodostavat yhteisellä sopimuksella solmitun projektiorganisaation, joka toteuttaa hankkeen sen riskit ja mahdollisuudet jakaen. Muut sidosryhmät, kuten aliurakoitsijat ja/tai tekniset suunnittelijat ovat tämän jälkeen sopimussuhteessa allianssiin.

3 Projektiallianssin perustan muodostavat sopimusosapuolten aikainen integroituminen, yhteinen sopimus, organisaatio ja päätöksenteko sekä yhteiset tavoitteet ja riskien ja hyötyjen jakaminen sopimusosapuolten kesken. Lisäksi allianssin vaatiman yhteistoiminnan edellytyksenä on sopimusosapuolten keskinäisen avoimuuden ja luottamuksen rakentaminen sekä jatkuva parantaminen. Käytännössä allianssin sopimusrakenne ja kaupallinen malli ohjaavat itsessään näiden periaatteiden toteuttamiseen. Kuva 1: Projektiallianssi ja sen sopimussuhteet Projektiallianssin vaiheet Jokaisen hankkeen toteutusmuodon valintaa tulisi edeltää tilaajan strategiaa toteuttavien tavoitteiden ja reunaehtojen sekä hankkeen ominaisuuksien määrittely. Hankkeen toteutusmuoto tulisi valita perustuen näihin sekä tilaajan omaan osaamiseen ja ulkopuoliseen osaamistarpeeseen. Selkeisiin ja riskittömiin ratkaisuihin sopivat erilaiset kiinteät toteutusmuodot. Vaativampiin ja kompleksisempiin hankkeisiin kannattaa valita niihin paremmin sopiva malli, kuten kokonaisvastuu- (KVR/ST) tai projektinjohtourakka (PJU) tai yhteistoimintamalli.

4 Kuva 2: Projektiallianssin vaiheet Tilaajan päätettyä allianssimallista, käynnistyy sen muodostamisvaihe sopimusosapuolten hankkimiseksi. Julkisissa hankinnoissa paras tapa allianssin muodostamiseksi on neuvottelumenettely tai ratkaisun ollessa avoin, kilpailullinen neuvottelumenettely. Tilaaja hankkii hankkeen toteuttavat suunnittelijat ja rakentajat erillisinä ryhmittyminä tai yhtenä konsortiona. Allianssiin voidaan liittää myös muita osapuolia kuten käyttäjä tai rakennuttaja. Allianssin osapuolten valinta perustetaan näiden kyvykkyyteen ja arvoa rahalle osaamiseen sekä tarjottavaan palkkioon. Hintakilpailu ei allianssin muodostamiseen sovi. Varsinainen allianssi käynnistyy sopimusosapuolten yhteisellä kehitysvaiheella. Kehitysvaiheessa tilaaja ja palveluntuottajat muodostavat integroidun tiimin, joka kehittää ja innovoi tilaajan tavoitteet toteuttavia vaihtoehtoisia suunnittelu- sekä toteutusratkaisuja. Kehitysvaiheen aikana määritetään lopullisesti hankkeen sisältö ja tavoitekustannus sekä tavoitteet ja niiden mittarit ja viimeistellään kaupallinen malli. Kehitysvaihe päättyy, kun kaikista keskeisistä tavoitteista on sovittu ja tilaaja haluaa jatkaa toteutusvaiheeseen. Toteutusvaiheessa tilaaja ja palveluntuottajat toteuttavat hankkeen yhteistyössä jatkaen sen ratkaisujen kehittämistä jakaen mahdolliset riskit ja hyödyt kaupallisen mallin ehtojen mukaisesti. Toteutusvaiheen päätyttyä käynnistyy hankkeen käyttöönotto ja takuuvaihe, joista tilaaja ja palveluntuottajat vastaavat edelleen yhdessä.

5 Ytimessä kaupallinen malli Projektiallianssin kaupallisen mallin tarkoituksena on palveluntuottajien sitouttaminen yhteistyöhön hankkeen parhaaksi (The Secretary Department of Treasure and Finance 2006). Mallin perusideana on palkita hyvästä työstä ja pienentää palkkiota huonosta. Kuva 3: Projektiallianssin kaupallinen malli Hyvin suunniteltu kaupallinen malli kannustaa projektin toimijoita tehokkuuteen, mikä näkyy projektissa suorituskyvyn tehostumisena (PCI Alliance Services 2011). Palkkiomallin avulla tilaaja voi ohjata palveluntuottajia hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Palveluntuottajien palkkiot voidaan sitoa tavoitekustannuksen lisäksi esimerkiksi hankkeen läpimenoaikaan, turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin ja asiakastyytyväisyyteen. Kaupallinen malli muodostuu kolmesta erillisestä osasta: 1) suorista projektikustannuksista, 2) palveluntuottajan palkkiosta sekä tavoitteisiin sidotusta kannustinjärjestelmästä (bonus/sanktio). Palveluntuottajien riski rajataan yleensä palkkion suuruuteen. (PCI Alliance Services 2011) Allianssin laskenta ja kirjanpito avataan sen kaikille sopimusosapuolille. Tällä Open Book -periaatteella edistetään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja varmistetaan samalla, ettei kuluihin sisällytetä projektiin kuulumattomia kulueriä. (Ross 2003). Projektiallianssin ja perinteisten toteutusmallien vertailu Projektiallianssin etuja, mahdollisuuksia ja haasteita suhteessa perinteisiin toteutusmuotoihin tutkittiin diplomityössä, jossa toteutettiin sekä kirjallisuustutkimus että

6 seuraavien suomalaisten yhteistoiminnallisten projektitoteutusten osapuolten haastattelututkimus: Lielahti-Kokemäki radan peruskorjaus Tampereen rantatunnelin allianssitoteutus Vuolukiventie 1b:n peruskorjaus ja uudisrakennus Hki-Vantaan liikennealueiden palvelusopimus (hybridi) Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen toimitilaprojekti Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskuksen toteutus (suunnitteluallianssi) Franzenian peruskorjaus (project partnering) Pakilan alueurakka Lahden Matkakeskuksen toteutus Projektiallianssi tarjoaa tutkimuksen perusteella useita etuja ja mahdollisuuksia perinteisiin projektitoteutuksiin verrattuna. Projektiallianssilla on mahdollista toteuttaa helpommin ja paremmin erityisesti kompleksisia ja paljon riskejä ja mahdollisuuksia sisältäviä hankkeita. Allianssin suurimpana haasteena on uuden toteutusmuodon edellyttämä korkea osaamisvaatimus. Projektiallianssi ei sovi jokaiseen hankkeeseen, mutta sen elementtejä on mahdollista hyödyntää myös muilla toteutusmuodoilla tehtävissä hankkeissa. Projektiallianssin edut Molempien tutkimusten mukaan projektiallianssin tärkeimpinä etuina ovat sidosryhmien intressien yhdistyminen ja tilaajan tavoitteiden huomioon ottaminen. Tiivis yhteistyö ja arvoa rahalle -ajattelu mahdollistavat innovaatiot ja vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkastelun sekä tätä kautta lyhyemmät läpimenoajat ja kilpailukykyisemmät toteutukset. Lisäksi projektiallianssin etuna on riskien tehokas jakaminen sekä riitelyn välttämiseen kannustava sopimusmalli. Kirjallisuustutkimuksen perusteella projektiallianssin eduiksi katsottiin joustavuus ja perinteisiä hankemuotoja parempi epävarmuuden ja mahdollisuuksien hallinta. Myös parempi asiakas- ja sidosryhmälähtöisyys, avoimuus, luottamus ja yhdessä tekemisen henki sekä hankkeen parhaaksi -periaate ovat projektiallianssin etuja. Haastattelututkimuksen mukaan projektiallianssin etuna ovat myös onnistuminen merkittävissä päätöksissä sekä yksimielinen ja nopea päätöksenteko. Myös yhteistoimintamallissa toimimisesta saatu oppi nähtiin sekä tilaajien, että palveluntuottajien mielestä lisäarvona, jota on mahdollista hyödyntää myös muissa hankkeissa ja osapuolten muussakin toiminnassa. Projektiallianssin mahdollisuudet Projektiallianssin mahdollisuuksia ovat sekä kirjallisuustutkimuksen että haastattelututkimuksen perusteella kompleksisten, laajuudeltaan suurten, riskialttiiden ja paljon mahdollisuuksia sisältävien hankkeiden perinteisiä hankemuotoja onnistuneempi toteutus. Joustavuus ja mahdollisuus pudottaa hintaa hankkeen aikana, tinkimättä laadusta tai muista tavoitteista, tekee projektiallianssista houkuttelevan hankemuodon.

7 Projektiallianssi mahdollistaa hankkeiden osapuolten ja koko kiinteistö- ja rakennusalan kehittymisen kohti parempaa tuottavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja laatua. Toteutusmalli mahdollistaa myös lean-periaatteiden hyödyntämisen, sillä projektiallianssi tukee leanfilosofiaa muun muassa aikaisen integroinnin, tiiviimmän yhteistyön, paremman tiedonkulun ja yhteisten tavoitteiden kautta. Kirjallisuustutkimuksessa projektiallianssin tärkeimmiksi mahdollisuuksiksi tunnistettiin hybridimallien käyttö kohteissa, joissa allianssin käyttö ei välttämättä ole sopivaa sekä vähäriskisen projektiallianssin käyttö palveluntuottajien projektisalkun hajauttamisessa. Muita mahdollisuuksia ovat yleisiä sopimusehtoja (YSE ja KSE) parempien sopimusehtojen laatiminen sekä tilaajan paremmat mahdollisuudet puuttua epäkohtiin. Haastattelututkimuksessa projektiallianssin mahdollisuuksiksi koettiin mahdollisuus perinteisiä hankemuotoja parempaan ylläpitokustannuksiin vaikuttamiseen ja elinkaarioptimointiin sekä mahdollisuus käyttäjälähtöisempään suunnitteluun. Myös neuvottelumenettelyn käyttö ja laadulliset valintaperusteet mahdollistavat hankkeen kannalta sopivampien palveluntuottajien valinnan. Kuva 4: Projektiallianssin edut, haasteet ja mahdollisuudet Projektiallianssin haasteet Tutkimuksissa projektiallianssin suurimmaksi haasteeksi määriteltiin toteutusmallin vaatiman korkean osaamisen sekä uusien toimintatapojen ja osapuolten kokemuksen puutteen välinen ristiriita. Projektiallianssi vaatii paljon osaamista ja resursseja, joita tilaajilla ja palveluntuottajilla ei välttämättä ole. Lisäksi vanhat toimintamallit ovat juurtuneet vahvasti alan toimijoihin ja uusien käytäntöjen omaksuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Muita haasteita tuovat mahdollisuus joutua vastuuseen toisten tekemistä virheistä sekä riski tavoitekustannuksen asettamisesta ja sen tiukkuudesta. Kirjallisuustutkimuksessa haasteiksi nousivat erityisesti alihankkijoiden sitouttaminen projektiallianssiin sekä riski yksimielisen päätöksenteon viivästymisestä.

8 Haastattelututkimuksen perusteella pelko yksimielisen päätöksenteon hitaudesta on kuitenkin turha, sillä tutkituissa hankkeissa yksimielinen päätöksenteko on pikemminkin nopeuttanut päätöksentekoa. Haastatteluissa esiin nousseita haasteita olivat muun muassa julkisen hankinnan onnistuminen sekä palveluntuottajien mielestä riittämätön korvaus tarjouskustannuksista. Yhteenveto Projektiallianssi on jo nyt osoittanut toimivuutensa Suomessa käynnissä olevissa hankkeissa. Sekä Liikennevirasto että Helsingin yliopisto ovat molemmat käynnistämässä jo kolmatta allianssihankettaan. Muita uusia allianssimallia tai yhteistoimintamalleja soveltavia tilaajaorganisaatioita ovat mm. Koy Jyrkkälänpolku, Turun Seudun Energia, Kainuun SOTE, Merimieseläkekassa ja Espoon seurakuntayhtymä. L isäksi mm. Finavia ja Gasum sekä Espoon, Helsingin, Oulun ja Tampereen kaupungit pohtivat seuraavien hankkeidensa toteuttamista allianssilla. Suomalaisen allianssimallin kehitystyö on parhaillaan käynnissä RAKLIn ja Vison Alliance Partners Oy:n yhteisessä kehittämishankkeessa, jossa kymmenen johtavaa suomalaista julkista hankintayksikköä kehittävät yhdessä uuden hankintadirektiivin vaatimukset täyttävää allianssimallia. Hanke etenee seuraavassa vaiheessa vuorovaikutuksessa suunnittelu- ja konsulttiyritykset SKOL ry:n ja Rakennusteollisuus RT:n kanssa Hankkeen tavoitteena on tuottaa mallit ja dokumentaatio valmiiksi vuonna Lähteet Ross, Jim Introduction to Project Alliancing (on engineering and construction projects) april 2003 update. PCI alliance services Pty Ltd. Australia. Yliherva., Piirainen, A KR-Tukefin Korjausrakentamiseen uusia toiminta-malleja, ARA ja TEKES Lahdenperä, P. 2012, "Making sense of the multi-party contractual arrangements of project partnering, project alliancing and integrated project delivery", Construction Management and Economics, 2012, Vol.30(1) PCI Alliance Services Gainshare/Painshare Regime, guidance paper with samplemodel/drafting. Discussion paper. Saatavilla: The Secretary Department of Treasure and Finance Project Alliancing Practitioners Guide Contracting, Melbourne, Department of Treasury and Finance, Victoria

9 Infrarakentamisen alihankintaverkostojen vaikutus hankkeiden kokonaislaadun muodostumiseen Miia Asikainen, Liikennevirasto Yksi keskeisimmistä infrarakentamisen suunnista on ollut tuotantotoiminnan hajautuminen alihankintaverkostoihin. Tästä johtuen yksittäisten yritysten roolit ovat muuttuneet yhdeksi osaksi toimitusketjua tai verkostoa. Verkostomaisessa toiminnassa laatuvaatimukset ovat tiukentuneet ja tehokkuusvaatimukset lisääntyneet. Rakennusalan merkittävä piirre on projektiomaisuus- ja luontoisuus. Jokainen rakennushanke on omalaatuinen useamman tekijän suhteen. Oman piirteensä tähän tuo myös vaihtuvat sopimuskumppanit ja laajat alihankintaverkostot. Kaikki nämä tekijät asettavat haasteita hankkeen kokonaislaadun tuottamiselle. Haasteisiin on pyritty vastaamaan laajentamalla laatusertifikaattien hyödyntämistä sekä tutkimalla ja kehittämällä yhtä toimitusketjua kerrallaan. Kokonaisvaltaisen kehittämisen saavuttamiseksi on pystyttävä tutkimaan koko arvontuottamisen ketjua. Laatusertifikaatit Julkisissa hankinnoissa tarjoajien yritystasoisena vaatimuksena käytetään yleisesti näyttöä kolmannen osapuolen todentamista laatujärjestelmistä, joka todennetaan laatusertifikaatin avulla. Laatusertifikaattien vaatimukset pohjautuvat standardiin SFS-EN ISO 9001:2008. Laatusertifikaattien vaikutusta hankkeiden kokonaislaadun muodostumiseen on kritisoitu. Haasteeksi on tunnistettu, että julkisen tilaajan palveluntuottajaan kohdistamat laatuvaatimukset pysähtyvät useasti infra-rakentamisen yhteydessä toimittajaketjun ensimmäiseen tasoon. Vaatimusten ulottumista seuraaville tasoille ei aktiivisesti vaadita eikä seurata. Tämän lisäksi tarjoajien pätevyysvaatimuksena käytettävien johtamisjärjestelmästandardien avulla keskitytään yrityksen oman toiminnan kehittämiseen; standardien vaatimuksia ei sovelleta laajasti koko arvoketjun kehittämiseen. Laatupuutteista johtuvat valitukset kohdistuvat usein suuriin yrityksiin, joilla on käytössään kehittyneet sertifioidut laatujärjestelmät. Jos laatujärjestelmät ja sertifikaatit eivät useinkaan kerro kyvykkyydestä tuottaa laatua, niin mitkä tekijät vaikuttavat hankkeiden onnistuneisiin toteuttamisiin. Yrityskulttuurin, johtamisen periaatteiden ja arvojen merkitys laaduntuottokykyyn korostuu tässä yhteydessä. Näiden lisäksi tulee huomioida hankkeen arvoketjun kehittäminen ja arviointi. Tarvitaan siis uudenlaisia työkaluja ja menetelmiä, joilla voitaisiin arvioida toiminnan laatua ja innovatiivisuutta koko verkoston huomioivalla tavalla.

10 Toimitusketju vai arvoketju? Toimitusketju on verkosto, jossa eri organisaatiot yhteistyössä ohjaavat ja kehittävät materiaali- tai palveluvirtoja sekä niihin liittyviä raha- ja tietovirtoja. Toimitusketjussa kullakin organisaatiolla on oma roolinsa. Toimitusketjun rakenne riippuu yrityksen tuotteista, toimialasta ja asiakkaista. Toimitusketju yhdistää yrityksen ja sen tavarantoimittajat asiakkaisiin. Toimitusketju on siis kokonaisuus, jossa painotetaan kustannustehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä ja lisäarvon tuottamista. Rakentamisen yhteydessä työmaa toimii "rakentamistehtaana" johon rakentamisen materiaali ohjautuu ja jossa kohde valmistetaan saapuvista materiaaleista. Tyypillisesti teollinen tuotanto muodostuu useimmista valmistuslinjoista, joiden kautta kulkee useita tuotteita jotka jaellaan eri asiakkaille. Rakentamisen työmaa perustetaan vain yhden tuotteen ympärille. Rakentamisen toimitusketju on siis väliaikainen ja sen organisaatio muuttuu jatkuvasti. Tästä seurauksena on korostunut hajautuneisuus ja erityisesti korostunut kohteen suunnittelun ja rakentamisen eriytyminen. Näistä syistä rakentaminen tulisi nähdä enemmän arvoketjuna tai arvoverkostona. Toimitusketjun hallinnalla tavoitellaan arvonlisäystä asiakkaalle mahdollisimman alhaisilla kokonaiskustannuksilla. Porterin arvonluontimallissa jäsentämä arvoketju (value chain) on käsitteenä on suhteellisen tuore. Arvoketjulla tarkoitetaan, että tuotteen valmistus koostuu peräkkäisistä toiminnoista, joiden on tuotettava lisäarvoa. Arvoketjun siis muodostavat toimitusketjun eri organisaatiot. Kunkin tahon on tarjottava oma lisäarvonsa tuotteeseen. Kaikki eivät yritä tehdä kaikkea, vaan kukin keskittyy omaan ydinosaamiseensa. Rakennustyömaan tuotantoketjun voidaan katsoa muodostavan tyypillisen arvoketjun. Laajemmin tarkasteltuna rakentamisen arvoketjuun kuuluu myös alihankkijoilla tai toimittajilla tapahtuvat asiat. Arvoketjuajattelun mukaisesti toiminnoista pyritään poistamaan tai ainakin vähentämään kaikki arvoa tuottamattomat asiat. Usein on helppoa nähdä ne asiat, jotka tuottavat arvoa. Paljon vaikeampaa on kuitenkin havaita arvoa tuottamattomat vaiheet ja työt, kuten työntekijöiden tekemät päällekkäiset työt, eri vaiheiden väliset odotusajat sekä uudelleen tekeminen ja korjaaminen. Tätä taustaa vasten on selvää, että rakentamisen yhteydessä tulee panostaa arvoa tuottamattomien toimintojen tunnistamiseen sekä poistamiseen Tämän lisäksi arvoa lisääviin työtehtäviin, kuten yhteistyön edistämiseen, pitäisi kiinnittää rakentamisen yhteydessä enemmän huomiota. Laatukulttuurin muutos Hankkeiden laaduntuotto kykyä tulisi tarkastella laajasti koko arvoverkosto huomioiden. Tämän lisäksi tehokas ja osaava alihankintaverkosto tulee nähdä kilpailuetuna. Uudet, yhteistyötä korostavat projektien toteutusmallit, mutta myös vanhat, vaativat uudenlaista laatukulttuurin muutosta alalle. Tarvitaan toimialan tahotila muuttaa ajattelumalleja ja toimintatapoja. Tarvitaan päätös, samaan tapaan kuin turvallisuuskulttuurin muutoksessa. Tätä kautta tapahtuu myös yritysten tasolla laatukulttuurin muutos. Yritys mahdollistaa yksilön toiminnan tarjoamalla laatukulttuurin. Laadun tae on osaava ja motivoitunut

11 ihminen. Työmaan lopputuote on enintään niin hyvä kuin siellä toimivat ja hankkeesta vastaavat henkilöt ovat. Tilaajien ja toteuttajien tiukkuus turvallisuusperiaatteiden ja vaatimusten tuntemisessa ja käytäntöön viennissä on vienyt turvallisuuskulttuuria alalla vahvasti eteenpäin. Tänä päivänä turvallisuusvaatimuksia pidetään jo itsestään selvinä asioina. Kun asiaan vielä on liitetty säännölliset ylimmän ja välijohdon kierrokset kentällä, henkilöstön haastattelut turvallisuusnäkökulmasta kulttuuri on lähtenyt muuttumaan ja pysymään myös yllä. Laatuun tulisi suhtautua samalla tavalla kuin turvallisuusajatteluun. Samat organisaation käyttäytymisen muutokset tulisi saavuttaa myös laadunhallinnassa. Mikä estää tämän ajattelun? Tuote- ja palvelun laadun pitää vastata asiakasvaatimuksiin ja odotuksiin ja sisäisen toiminnan laadun pitää samanaikaisesti olla mahdollisimman suoraviivaista ja hukatonta. Organisaatiokulttuurin näkökulmasta pitää rakentaa pitkäjänteisesti laatukulttuuria. Mutta pelkkä kulttuurin kehittäminen ei vielä riitä tuottavuuden nostamiseen. Tarvitaan myös kehittämisen uusia työkaluja (Lean-työkaluja) virtauksen luomiseen ja hukan eliminointiin sekä virheiden ja hajonnan vähentämiseen (Six Sigma). Liikenneviraston toimenpiteet hankkeiden kokonaislaadun kehittämisessä Liikenneviraston Hankkeet-toimiala on nostanut yhdeksi strategiseksi painotukseksi varmistaa hankintojen suunnitelmallisen toteuttamisen avulla koko toimitusketjun tehokkuus, tuottavuuden kasvattaminen ja yhteistyön toimivuus. Liikennevirasto on myös nähnyt oman roolinsa arvoketjussa tärkeänä. Kehittämistoimenpiteistä on esimerkkeinä hankkeiden uusien toteutusmallin hyödyntäminen sekä aktiivinen osallistuminen LCIfin hankkeeseen. Omaa projektitoimintaa on lähdetty kehittämään mm. hankkeiden jälkiarvioinnin sekä vuosittain suoritettavan innovaatiomittauksen avulla. Toimitusketjun laatuvaatimuksia on kehitetty laajentamalla toimittajiin kohdistuvia pätevyys- ja sertifikaattivaatimuksia. Yksittäisen urakan toteuttamisen liittyvän toimitusketjun toimivuutta ja kehittämiskohteita pyritään arvioimaan projektipalautteen avulla. Kehittämistoimenpiteenä on myös nostettu keskusteluun hankkeiden laatumittareiden käyttöönotto. Tulisiko laatumittarin käyttö ottaa MVR-mittausten rinnalle? Voitaisiinko näitä asioita yhdistää? Kaiken mittaamisen ja arvioinnin ohessa on hyvä kuitenkin muistaa, että laadun kehittämisen ja hyvän yhteistyön perusedellytys on jatkuva vuoropuhelu, jolla rakennetaan luottamusta osapuolten välille ja yhteistä näkemystä ja ymmärrystä tavoitteille ja toteutukselle.

12 8. Tuottavuus ja vaikuttavuus Miten allianssimalli tuottaa arvoa rahalle Liekki kokemuksia Euroopan ensimmäisestä allianssihankkeesta Mikko A. Heiskanen, Liikennevirasto Mikko Nyhä, VR Track Oy Liikennevirasto on käynnistänyt Suomessa kaksi Allianssimallin- pilottihanketta, jotka toteutetaan yhteistyöhön ja avoimuuteen perustuvalla allianssimallilla. Varsinkin Australiassa ja Uudessa Seelannissa suureen suosioon noussut allianssi on toteutusmuoto, jossa tilaaja, suunnittelija ja urakoitsija muodostavat yhteisen projektiorganisaation, joka toteuttaa hanketta yhteisillä tavoitteilla ja avoimuuden periaatetta noudattaen ja jossa osapuolet jakavat sekä negatiivisia että positiivisia riskejä yhteisesti. Allianssimallille on asetettu tavoitteiksi rakennusalan tuottavuuden parantuminen, rakentamisen toimintakulttuurin muuttaminen avoimempaan ja luottamukseen perustuvaan toimintatapaan, innovatiivisuuden ja osaamisen kehittyminen sekä hankkeen tuottaminen nopeammin, laadukkaammin ja edullisemmin. Esitelmässä kerrotaan avoimesti allianssimallille asetettujen tavoitteiden toteutumista Euroopan ensimmäisessä allianssihankkeessa. Nimensä se on saanut osuvasti onnistuneen yhteistyön nimeksi "Liekki", virallisesti Suomen Liikenneviraston Lielahti-Kokemäki osuuden radan perusparannushanke. Hankkeen onnistumisen näytöiksi on valittu osapuolten kesken tärkeät tavoitteet ja kriteerit. Osa-alueet ovat avaintulosalueita ja vaikuttavat suoraan myös osapuolten yhteiseen toimintaan allianssisopimuksen mukaisesti. Mittarit ovat onnistuneesti suoraan hankkeeseen ja sen toimintaan vaikuttavia ja erityisen merkityksellisiä myös kaupallisesti ja arvoa rahalle periaatteen mukaisia. Tärkein avaintulosalueista on turvallisuus. Kuva 1. Liekin sydän on yhteistyö.

13 Avaintulosalueet ja niiden saavuttaminen on vaatinut hankkeelta uudenlaista ajattelua ja osaamista jokaiselta osallistujalta ja organisaatioilta. Olemme yhdessä kehittäneet " hankkeen parhaaksi" ja "open book" periaatteita noudattaen yhteiset toimintamallit ja prosessit niiden saavuttamiseksi. Hankkeen noudattamat arvot ja tulokset ovat erinomaisia ja niitä on sovellettu muiden hankkeiden kehittämiseksi sekä kaikkia koskeviksi ohjeiksi, jopa teknisiltä saavutuksiltaan määräyksiksi Suomessa. Hankkeen tulosten perusteella voidaan todeta, että ensimmäisistä allianssihankkeista on saatu erityisen positiivisia kokemuksia rakennusalan kulttuurin kehittymiseksi. Merkittävimpinä tekijöinä ja tuloksina, voidaan nostaa esille osapuolten yhteistyöhön perustuva luottamuksen kehittyminen, joka näkyy innovoinnin parantumisessa, jossa on koettu tiivis yhteistyö osapuolten välillä, sekä saavutetut yhteiset tavoitteet, joita ohjaa myös allianssin kaupallinen malli ja siihen asetetut avaintulosalueet (Kaupallisen mallin ATA-luku). Avaintulosalueiden tilanne on esitetty Liekki-hankkeesta ao. mukaan pvm esitelmäjulkaisun hetkellä, esitelmässä tullaan esittämään ko. hankkeen tilanteen mukainen reaaliaikainen tilanne, jota seurataan jatkuvasti hankkeella. Kuva 2. Liekin avaintulosalueet. Tämän lisäksi Allianssin kaupallisen mallin toteutumiseen vaikuttaa tavoitehinnan muodostuminen alitus/ylityssuhteessa sekä ns. järkyttävät tapahtumat hankkeen toiminnan johdosta esim. järkyttäväksi tapahtumaksi luetaan junaliikenteen keskeytyminen 24 h ajaksi tai pahimmassa tapauksessa hankkeen aiheuttama suuronnettomuus vaikuttaa merkittävästi mahdolliseen bonukseen ja siten koko hankkeen palkkioon. Kaikilla on siten yhteinen päämäärä huolehtia yhteisistä tavoitteista, jotta koko hanke onnistuu erinomaisesti. Avaintulosalueiden mittarit ovat luotettavasti todennettavissa ja niiden merkitys on todellinen ja ohjaava hankkeen parhaaksi. Liekki-hanke on onnistunut erinomaisesti kaikilla avaintulos osa-alueilla. Lielahti Kokemäki-ratahankkeessa tehdään perusparannustöitä, jotka pitävät radan liikennöitävässä kunnossa ja pienentävät sen kunnossapidon kustannuksia. Lisäksi tehdään radan nykyisiä ominaisuuksia parantavia kehittämistoimenpiteitä. Parannettavan Lielahti Kokemäki-rataosan pituus on noin 90 kilometriä. Hankkeen kokonaisbudjetti 106,4 milj. euroa. Radalle tehdään samalla vahvistustöitä, jotka mahdollistavat liikennöinnin 25 tonnin akselipainolla nopeudella sn100 km/h. Hanke valmistuu vuonna 2015.

14 Vaikka ensimmäiset allianssihankkeet ovat vielä Suomessa kesken, voidaan rohkaisevien kokemusten perusteella todeta, että allianssi soveltuu toteutusmuodoksi myös Suomessa ja koko Euroopassa. Nykyisen kaltaisena malli soveltuu parhaiten hankkeisiin, joissa on paljon epävarmuutta ja kompleksisuutta, mutta joille voidaan asettaa selkeät toiminnalliset tavoitteet. Mallia voi muokata mihin vaan osapuolista riippumatta hankintaan sen joustavuuden takia. Pääasia on säilyttää Allianssin periaatteet yhteistyön eduista hankkeen parhaaksi avoimuuden kautta luottamuspääoman saavuttamiseksi kaikki riskit jakamalla, lopputuloksena erinomainen suoritus samassa veneessä. "Me-henki" on tärkein. Kuva 3. Liekin läpimenoaika on tehokas Esitelmän yhteenvetona voidaan todeta että: Allianssimalli, joka on yhteistyöhön ja matalaan riskiprofiiliin perustuva integroitu avoin sekä luottamukseen perustuva projektitoimitus soveltuu Suomessa ja Euroopassa erittäin hyvin kaikkiin hankkeisiin, myös Julkishallinnon toimialueella. Mallin soveltamismahdollisuudet ovat rajattomat. Erityisesti Suomen-rakennusalan kulttuurin kehittäminen on mahdollista Liekin esimerkein, jonka näyttämän yhteistyön kautta palveluntuottajat ja tilaajaorganisaatiot saavat hyvät lähtökohdat ja kannustavat mallit ideologian kehittämiselle myös samanaikaisesti kehittyneiden muiden pilottihankkeiden hyvien ja huonojen kokemusten perusteella. Liikennevirasto kannustaa jatkossakin esimerkillään tilaajan ja palveluntuottajan vuoropuheluun yhteistyön kehittämiseksi ja paremman tehokkuuden saavuttamiseksi myös tulevaisuudessakin. Olemme kaikki samassa veneessä parempaa tulevaisuutta rakentamassa.

15 Vinkkejä esitelmästä ja "Allianssimallin pilotin edelläkävijöistä ja kehittäjistä" sekä lähdetietoa aiheesta on saatavilla jatkuvasti Liikenneviraston hankesivuiltamme nettiosoitteista ja sekä erityisesti yhteydenottoja voi osoittaa tärkeille pilotti hankkeisiin osallistuneille avainhenkilöille kuten; Jimm Ross PCI Lauri Merikallio Vison Mikko Nyhä VR Track Oy Harri Yli-Villamo VR Track Oy Pekka Kontiala Pekka Petäjäniemi Liikennevirasto Jyrki Keinänen A-Insinöörit Magnus Nygård Liikennevirasto Mikko A. Heiskanen Liikennevirasto Mauri Mäkiaho Liikennevirasto Jussi Erälahti Sweco PM Jaakko Naamanka Sweco PM Maija Sirkkanen Sweco Pm Mika Pohjonen Hannes&Snellman Juha Virolainen Sweco PM Tutkimuksia ja opinnäytteitä: VTT Pertti Lahdenperä (useita) TTY Infrahankkeen tuottavuuden parantamismahdollisuudet Allianssimenettelyllä Jussi Takamaa. Uusin Liikenneviraston Allianssi-hanke Suomessa on tiehanke VT6 Taavetti- Lappeenranta.

16 Allianssissa useita mekanismeja, jotka tuottavat tehokkuutta Merja Tyynismaa, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esko Mulari, Lemminkäinen Tampereen Rantatunnelia rakennetaan allianssiurakkana. Allianssiosapuolet ovat Tampereen kaupunki, Liikennevirasto, Lemminkäinen Infra Oy, Saanio & Riekkola Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Allianssin kehitysvaihe alkoi kesällä 2012 ja toteutusvaiheeseen siirryttiin 4. lokakuuta Onnistumiset Asetetut tavoitteet hyvin saavuttanut kehitysvaihe mahdollisti rakentamisen aloittamisen. Kehitysvaiheessa yhdessä määritetty tavoitekustannus 180 miljoonaa euroa on kireä, sillä vuonna 2011 valmistuneen tiesuunnitelman kustannusarvion (185 milj. euroa) tämänhetkinen arvo olisi indeksikorjattuna yli 199 miljoonaa euroa. Kehitysvaiheen innovaatioilla ja suunnittelulla on saatu 20 miljoonan euron säästöt aikaan. Taulukko1. Esimerkkejä kehitysvaiheen innovaatioista, joita oli yhteensä 76 kpl. Muita onnistumisia tähänastisen kokemuksen perusteella ovat mm. nopea rakentamisen aloitus, suunnittelun eteneminen ja yhteensovitus sekä suunnitteluratkaisut erityisesti massojen osalta, onnistuneet ali- ja kalustohankinnat sekä nopea päätöksentekokyky. Rakentamisen nopea aloitus oli erityisen hyvä saavutus siksi, että toteutusvaiheeseen siirtyminen oli epävarmaa viimehetkeen saakka ja tästä johtuen palveluntuottajilla oli vaikeuksia varata merkittäviä resursseja epävarmaan hankkeeseen. Kaikki edellä mainitut onnistumiset ovat osoitus allianssin ketteryydestä ja kyvystä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Mitkä ovat allianssin tehokkuutta tuottavat mekanismit? Riskien ja hyötyjen jakaminen osapuolten kesken kannustaa hyviin suorituksiin. Tämä on noussut esiin tärkeimpänä arvoa rahalle tuottavana allianssin piirteenä Australiassa (Queensland University of Technology) tehdyssä tutkimuksessa, jossa arvioitiin yhteensä

17 200 erityyppisinä urakoina toteutettua hanketta. Alla on kuva Rantatunnelin allianssin kannustinjärjestelmästä, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen sekä hyvästä suorituskyvystä palkitsemiseen ja huonosta suorituskyvystä rankaisemiseen. Kuva 1. Allianssin kannustinjärjestelmä. Rakentajien ja suunnittelijoiden yhteistyö on toinen keskeinen allianssin tehokkuutta ja ideointikykyä lisäävä toimintatapa. Kehitysvaiheen aikana tehtiin paljon luonnossuunnittelua, osittain vain kynällä ja paperilla tai suunnitteluohjelmistojen luonnostelutyökaluilla. Vaihtoehtoja pohdittiin yhdessä suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa niin toimivuuden, rakennettavuuden kuin kustannustenkin näkökulmasta. Valmiit kuvat laadittiin vain lopullisesta ratkaisusta, joka valittiin hankkeelle paras -periaatteella. Rantatunnelin allianssilla on toimiva innovaatiojärjestelmä, joka sisältää menettelyt esille tulevien ideoiden ja ideanpoikastenkin kirjaamiseen ja tutkimiseen vastuuhenkilöiden nimeämisineen. Kaikkien allianssiosapuolten työskentely fyysisesti samoissa tiloissa ja runsas työpajojen käyttö ovat tärkeä osa innovaatiojärjestelmää ja ideoiden kehittelyä. Fasilitoidut työpajat auttavat myös ongelmien ratkaisussa ja suunnitelmien yhteensovittamisessa. Allianssi sopimusmallina mahdollistaa resurssien käyttämisen kulloisenkin tarpeen mukaan ilman keskustelua lisä- ja muutostöistä. Tämä vaikuttaa mahdollisuuksiin välttää hukkaa ja tehdä asioita alaa uudistavalla tavalla ja myös kykyyn reagoida muuttuviin tilanteisiin.

18 Organisaation ketteryys on tänä päivänä avain hyviin suorituksiin. Tilanteet muuttuvat nopeasti ja neljä vuotta kestävän hankkeen aikana ehtii tapahtua paljon. Kaikkiin eteen tuleviin tilanteisiin ei ole ehkä osattu varautua, mutta nopea päätöksentekokyky ja resurssien joustava käyttö parantavat suorituskykyä. Allianssissa myös tilaajaosapuolen resurssit ovat tehokkaassa käytössä ja se on osoittautunut erityisen hyödylliseksi esim. lupa-asioiden ja hallinnollisten menettelyiden hoitamisessa. Allianssilla on yksi tiimi, jossa mukana ovat sekä tilaajat että palveluntuottajat. Se nopeuttaa tiedonkulkua ja esimerkiksi hankkeen aikaisempien suunnitteluvaiheiden aikana kertynyt hiljainen tieto ja tarvittavat lähtötiedot ovat koko ajan helposti saatavilla. Aikaisemmin tutkittuja ja perustellusta syystä hylättyjä vaihtoehtoja ei tukita uudestaan, vaan paukut käytetään aidosti uusien ideoiden hakemiseen ja niiden jalostamiseen. Yhteinen organisaatio, jossa jokaisella on selkeät vastuut ja valtuudet varmistaa myös sen, että työskennellään aidosti tiiminä ja yhteisen päämäärän hyväksi. Haasteet Allianssikaan ei ratkaise kaikkia infrahankkeen ongelmia ja haasteita riittää. Ison organisaation ikuinen ongelma on sisäisen tiedonkulun varmistaminen. Allianssin esikunnassa huomattava osa työntekijöistä on ollut mukana hankkeessa tarjousvaiheesta alkaen ja tilaajaosapuolen edustajat vielä pidempään. Sen sijaan työmaalla louherekan kuljettaja tai maanrakennusurakoitsija ei töiden alkaessa tunne allianssiurakan erityispiirteitä. Tämä asettaa omat vaatimuksensa työntekijöiden perehdyttämiselle, alihankkijoiden ja -urakoitsijoiden sopimusten sisällölle ja päivittäiselle tiedonkululle. Kuva 2. Perehdytyksen ja muun sisäisen viestinnän ydinviestien perille menoa on tehostettu teettämällä keskeisistä teemoista julisteet. Julisteissa visuaalinen ilme on sarjakuvamainen sisältäen ripauksen huumoria.

19 Allianssissa työskentelee tällä hetkellä hieman vajaat 300 työntekijää ja työmaalle on perehdytetty yhteensä 620 henkilöä. He tulevat eri yrityksistä ja julkisista organisaatiosta ja kaikilla on taustalla erilaiset toimintakulttuurit. Allianssi tarvitsee kuitenkin yhtenäiset toimintamallit läpi koko organisaation toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä pätee ainakin keskeisiin ydinprosesseihin kuten turvallisuuteen, laadunvarmistukseen, aikataulunhallintaan, innovaatiojärjestelmään, viestintään ja yhteistyöhön. Allianssiosapuolilla on tarjousvaiheessa määritetyt ja kehitysvaiheessa tarkennetut resurssit varattu hankkeen läpiviemiseen. Osapuolten muut resurssit on sidottu muihin hankkeisiin ja tehtäviin. Riittävän joustovaran varmistaminen yllättäviä tilanteita varten on haasteellista. Allianssin avainhenkilöillä on nimetyt varamiehet, mutta heidän todelliset mahdollisuutensa irrottaa merkittävä työpanos allianssiurakkaan vaikka sairastapauksen sattuessa voivat olla hyvin rajalliset. Suunnittelemattomat alihankinnat eivät automaattisesti ole pelastus, sillä ne voivat johtaa tavoitekustannuksen ylitykseen tai epäonnistumiseen muissa avaintulostavoitteissa. Rantatunnelihankkeen aikataulussa pysyminen on yksi sen neljästä avaintulosalueesta. Aikataulunhallinta on siksi erittäin tärkeää ja siinä allianssilla on vielä parantamisen varaa. Aikataulun kannalta kriittinen polku on tunnistettu ja seurantaa tehdään tekniikkaryhmissä, suunnittelun ohjausryhmässä ja operatiivista toimintaa ohjaavassa projektiryhmässä. Allianssin suorituskyvyn kulmakivenä tunnustettu innovaatiojärjestelmä on kaksiteräinen miekka. Koska ideoiden esittäminen ja niiden kehittäminen on allianssissa mahdollista koko ajan, se on ajoittain johtanut siihen, että rakennussuunnittelua jatketaan liian pitkään ja valmiiden suunnitelmien valmistuminen saattaa viivästyä.

20 Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Anna Keskinen, ylläpitoinsinööri Helsingin kaupungin Rakennusvirasto Kuntasektorin tuottavuuden kehittämisvaatimukset ovat saaneet Helsingin kaupungin rakennusviraston miettimään keinoja, miten yleisten alueiden ylläpitoa voisi toteuttaa kustannustehokkaammin, kuitenkaan ylläpidon laatutasosta tinkimättä. Siksi Helsingin kaupungin rakennusvirasto on käynnistänyt kesällä 2013 Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran kanssa yhteistoimintaurakan, ja aloittaa syksyllä 2014 Pakilan alueurakan allianssimalliin perustuvana palvelusopimuksena. Allianssimallit ovat jo tuttuja rakentamisen puolella, mutta kaupunkialueiden ylläpidon alueurakoissa ei mallia ole aiemmin käytetty. Kaupungin oman tuottajan Staran kanssa tehty yhteistoimintasopimus Kontulan alueurakan ylläpitotöistä on 3-vuotinen ja luonteeltaan pilottimainen. Kontulan alueurakan yhteistoimintasopimus perustuu sopijaosapuolten väliseen kumppanuuteen ja sopimuksessa on hyvin paljon samoja piirteitä kuin allianssisopimuksessa. Kontulan urakassa on tavoitteena lisätä aliurakoinnin määrää normaaliin kaupungin hoitoalueeseen verrattuna ja siten saada joustavuutta mm. talouteen, mutta myös samalla hyödyntää jo ennestään hyvää yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden välillä. Pakilan allianssiurakassa, joka on kilpailutettu yksityisillä markkinoilla, tavoitellaan joustavampaa ja kustannustehokkaampaa toteutusmallia, joka perustuu aiempaa parempaan yhteistyöhön ja sitoutumiseen sekä tilaajan että urakoitsijan puolelta. Pakilan alueurakka on 5-vuotinen urakka ja urakan alkua edeltää noin neljän kuukauden toteutusvaihe, jossa allianssin osapuolet yhdessä suunnittelevat urakan töitä ja kehittävät toimintaa. Allianssimallissa tilaaja ja urakoitsija muodostavat yhteisen allianssiorganisaation, jonka kesken jaetaan alueurakassa saavutettavat riskit ja hyödyt osapuolien kesken yhteisesti sovitulla tavalla. Allianssissa noudatetaan avoimen tiedon periaatteita ja toimitaan tiiviissä yhteistoiminnassa, joka perustuu keskinäiseen luottamukseen. Muun muassa kustannusseuranta on täysin avointa. Allianssille muodostetaan yhteinen projektiryhmä sekä johtoryhmä, joka tekee tärkeimmät päätökset.

allianssiurakka Mitä allianssilla tavoitellaan? Maanrakennuspäivä Anna Keskinen

allianssiurakka Mitä allianssilla tavoitellaan? Maanrakennuspäivä Anna Keskinen Mitä allianssilla tavoitellaan? Pakilan allianssiurakka Maanrakennuspäivä 18.9.2014 Parempaa yhteistyötä tilaajan ja urakoitsijan välillä Anna Keskinen Joustavuutta ylläpitotöihin Asukasyhteistyön parantaminen

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

Kaupallinen malli -ryhmä

Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet

Lisätiedot

Kainuun Uuden Sairaalan toteutus Allianssina. Eero Moilanen

Kainuun Uuden Sairaalan toteutus Allianssina. Eero Moilanen Kainuun Uuden Sairaalan toteutus Allianssina Eero Moilanen 28.3.2014 Integroidun projektintoimituksen elementit Aikainen integroituminen Yhteinen organisaatio Yhteiset tavoitteet Yhteinen sopimus ja kaupallinen

Lisätiedot

ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA

ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA Arvoa rahalle -määritelmä Arvoa rahalle on hyötyjen (laatu, lopputuotevaatimukset, sosiaaliset ja ympäristölliset

Lisätiedot

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto LCI-Päivä 2016 Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka 8.12.2016 Naistenlahti

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

KERTAUS; HANKINTOJEN VALMISTELU

KERTAUS; HANKINTOJEN VALMISTELU Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) KERTAUS; HANKINTOJEN VALMISTELU Työpaja 4: Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula 11-12.11.2014 IPT-hanke: kertaus

Lisätiedot

FRANZENIAN PERUSKORJAUS - JULKISEN HANKKEEN TOTEUTUS YHTEISTOIMINTAMALLILLA

FRANZENIAN PERUSKORJAUS - JULKISEN HANKKEEN TOTEUTUS YHTEISTOIMINTAMALLILLA KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI LOPPUSEMINAARI FRANZENIAN PERUSKORJAUS - JULKISEN HANKKEEN TOTEUTUS YHTEISTOIMINTAMALLILLA KIINTEISTÖJOHTAJA TEPPO SALMIKIVI 27.1.2015 Yhteistoimintaurakoiden kategorisointi

Lisätiedot

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1 KAUPALLINEN MALLI Sisällys 1 Yleiskuvaus ja yleiset ehdot... 2 1. 1.1 Tämän sopimusliitteen täydellisyys... 2 2. 1.2 Palveluntuottajien kompensaation yleiskuvaus... 2 3. 1.3 Arvonlisäveron soveltaminen...

Lisätiedot

Case: Lasten ja naisten sairaala

Case: Lasten ja naisten sairaala -Tehdään yhdessä - Tulevaisuuden sairaala 2030 -uudistamisohjelman hankintastrategia ja -mallit Case: Lasten ja naisten sairaala Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla

Lisätiedot

Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin Kehitystyöpaja #

Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin Kehitystyöpaja # Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin 2014-16 Kehitystyöpaja #8 15.11.2016 IPT-hankkeen päättyminen ja IPT2 Antti Piirainen, Vison IPT-hankkeen missio Vaikutukset

Lisätiedot

1. TYÖPAJAN KERTAUS; HANKINTOJEN VALMISTELU

1. TYÖPAJAN KERTAUS; HANKINTOJEN VALMISTELU Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) 1. TYÖPAJAN KERTAUS; HANKINTOJEN VALMISTELU 7-8.5.2014 Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula IPT-hanke: 1. työpajan

Lisätiedot

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta Professori Harri Haapasalo Esityksen sisältö Mitä verkostoitunut toimintaympäristö tarkoittaa? & Mitä haasteita verkostoituneessa

Lisätiedot

ALLIANSSISOPIMUKSEN SISÄLTÖ

ALLIANSSISOPIMUKSEN SISÄLTÖ Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) ALLIANSSISOPIMUKSEN SISÄLTÖ Työpaja 4: Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula 11-12.11.2014 Sopimuksen sisältö

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Tietoisku RAIN, Visio 2030, IPT2 Lauri Merikallio, Vison Oy

Tietoisku RAIN, Visio 2030, IPT2 Lauri Merikallio, Vison Oy Tietoisku RAIN, Visio 2030, IPT2 Lauri Merikallio, Vison Oy LCI-Päivä 2016 RAIN-HANKE 2016-2018 RAIN pähkinän kuoressa 2,5 vuotta yhteistä tutkimusta ja kehittämistä -> lokakuu 2018 asti Jaettu 5 työpakettiin

Lisätiedot

ASUINKIINTEISTÖJEN RAKENTAMINEN JA PERUSKORJAUS INTEGROIDUILLA TOTEUTUSMALLEILLA?

ASUINKIINTEISTÖJEN RAKENTAMINEN JA PERUSKORJAUS INTEGROIDUILLA TOTEUTUSMALLEILLA? ARA-PAJA 2014, Viking Line Mariella ASUINKIINTEISTÖJEN RAKENTAMINEN JA PERUSKORJAUS INTEGROIDUILLA TOTEUTUSMALLEILLA? Jani Saarinen, Vison Alliance Partners Oy Asuinkiinteistöjen rakentaminen ja peruskorjaus

Lisätiedot

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut Kärkihankeallianssi Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli Sähköurakoitsijapäivät 20.11.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen historia Intendentin konttori 3.9.1811 1865 Yleisten

Lisätiedot

MITEN ALLIANSSIURAKKA HYÖDYTTÄÄ TILAAJAA JA URAKOITSIJAA?

MITEN ALLIANSSIURAKKA HYÖDYTTÄÄ TILAAJAA JA URAKOITSIJAA? MITEN ALLIANSSIURAKKA HYÖDYTTÄÄ TILAAJAA JA URAKOITSIJAA? Sakari Pesonen Fira Oy 4.2.2015 FIRA OY Liikevaihto 2014 n.100m n.170 työntekijää, ei omia työmiehiä Etelä-Suomi, Lahti, Tampere http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1414298312484

Lisätiedot

Allianssimallin kehittämistarpeet Ryhmätöiden tulokset

Allianssimallin kehittämistarpeet Ryhmätöiden tulokset IPT-hanke: Kehitysvaihe-työpaja 26-27.5.2015 Allianssimallin kehittämistarpeet Ryhmätöiden tulokset Kehittämiskohteet Ryhmät & aiheet 1. Tarjoajien valinta 2. Tarjousneuvottelut ja tarjoaminen 3. Tarjousten

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

PERUSKORJAUSHANKKEEN KÄYTTÖÖNOTTO JA TAKUU

PERUSKORJAUSHANKKEEN KÄYTTÖÖNOTTO JA TAKUU Tekes, Korjausrakentamisen teematyöpaja 9.12.2014 PERUSKORJAUSHANKKEEN KÄYTTÖÖNOTTO JA TAKUU Teeman aktivaattori Jani Saarinen, Vison Alliance Partners Oy 9.12.2014 Tekes korjausrakentamisen kehittäminen

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Tampereen raitiotie, projektiallianssi. Toteutusvaiheen allianssisopimuksen liite 1. TL Osa 1. Dnro 6365/2016. Luonnos

Tampereen raitiotie, projektiallianssi. Toteutusvaiheen allianssisopimuksen liite 1. TL Osa 1. Dnro 6365/2016. Luonnos Tampereen raitiotie, projektiallianssi Toteutusvaiheen allianssisopimuksen liite 1 TL Osa 1 Dnro 6365/2016 Luonnos 16.9.2016 Tampereen raitiotie, projektiallianssi 2 (6) Sisällysluettelo LIITTEEN TAUSTA

Lisätiedot

Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan

Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri LCI-Päivä 2016 IPT/IPD? Integroitu projektitoimitus

Lisätiedot

IPT JA KAUPALLINEN MALLI

IPT JA KAUPALLINEN MALLI Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT JA KAUPALLINEN MALLI TYÖPAJA #4 Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula, 11-12.11.2014 Kaupallinen malli Integroivien

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Integroidut projektintoteutusmallit Suunnittelu- ja konsultointialan näkemykset Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry

Integroidut projektintoteutusmallit Suunnittelu- ja konsultointialan näkemykset Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry Integroidut projektintoteutusmallit Suunnittelu- ja konsultointialan näkemykset Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry Suunnittelun vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta

Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta MAARAKENNUSPÄIVÄ 2015 Finlandia-talo 24.9.2015 Teema 1 Hankkeet ja investoinnit, Sali A, 16:00 Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta - Haasteita ja mahdollisuuksia infrarakentamiselle kaupungininsinööri

Lisätiedot

RAKENNUSURAKAN TOTEUTUS INTEGROIDULLA FIRA OY TOTEUTUSMALLILLA Sakari Pesonen

RAKENNUSURAKAN TOTEUTUS INTEGROIDULLA FIRA OY TOTEUTUSMALLILLA Sakari Pesonen RAKENNUSURAKAN TOTEUTUS INTEGROIDULLA TOTEUTUSMALLILLA FIRA OY 26.3.2014 Sakari Pesonen SUTTER HEALTH - PAMF SAN CARLOS INTEGRATED FORM OF AGREEMENT (IFOA) ALLIANSSISOPIMUS MIKSI UUSIA TOTEUTUSMALLEJA

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä 15.11.2016 1 Mahdollisuus Valmistavan tuotannon tehokkuus on yli kolminkertaistunut rakentamiseen verrattuna Etumatka voidaan kuoroa tuomalla työmaalle

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

ALLIANSSIMALLI SAIRAALARAKENTAMISESSA Sairaalatekniikan päivät , Kuopio. Kainua-allianssi Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä

ALLIANSSIMALLI SAIRAALARAKENTAMISESSA Sairaalatekniikan päivät , Kuopio. Kainua-allianssi Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä ALLIANSSIMALLI SAIRAALARAKENTAMISESSA Sairaalatekniikan päivät 10.2.2016, Kuopio Kainua-allianssi Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä SISÄLTÖ Allianssihankkeen periaatteet Kainuun Uusi Sairaala Allianssin

Lisätiedot

Hankintojen tavoitteet, valintakriteerit ja sopimuskannusteet

Hankintojen tavoitteet, valintakriteerit ja sopimuskannusteet Hankintojen tavoitteet, valintakriteerit ja sopimuskannusteet TUKEFIN 3 - tuottavuushanke Lauri Merikallio Jukka Yliherva Sisältö Hankinnat, yhteistyö ja tuottavuus TUKEFIN JALKAUTUSMALLI Esimerkkejä TUKEFIN

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

Yhteistyöllä laatua rakentamiseen

Yhteistyöllä laatua rakentamiseen Yhteistyöllä laatua rakentamiseen Tarmo Pipatti, Rakennusteollisuus RT ry Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski- Suomeen 13.1.2016, Jyväskylä Mistä rakentamisen laatu on tehty? Rakentamisen laatu

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Allianssihanke Vuolukiventie 1b

Allianssihanke Vuolukiventie 1b Allianssihanke Vuolukiventie 1b Vuolukiventien projektiallianssin pidennetty takuu ja sopimukseen sisältyvä ylläpito 9.12.2014 Marko Räisänen SRV Rakennus Oy Vuolukiventie 1b peruskorjaus Vuolukiventie

Lisätiedot

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Jaana Mäkelä Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen-koulutus 7.5.2015 Tutkimus 2010: Organisaatioiden välinen yhteistyö liittyen paikkatietoaineistoihin

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kehittämisprojekti - Leppävaaran koulukokonaisuus

Kehittämisprojekti - Leppävaaran koulukokonaisuus Korjausrakentamisen kehittäminen 11.9-12.9.2013 Espoon kaupunki Tilakeskus liikelaitos Kehittämisprojekti - Juha Iivanainen hankepäällikkö Leppävaaran lukio Leppävaaran koulu (7-9 luokat) Veräjäpellon

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

URAKKAMUODOT JA VALVONTA

URAKKAMUODOT JA VALVONTA URAKKAMUODOT JA VALVONTA Valvojakurssi Hannu Äystö Hankkeen toteutusmuoto 2 Toteutusmuodolla tarkoitetaan hankkeen toteutustapaa Rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalveluiden hankintatapa Tilaaja

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä Case Sahalahden esikäsittelylaitos Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari 6.10.2006, Antti Heikkilä 2009 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn käytön yleiset vaatimukset

Lisätiedot

Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin Kehitystyöpaja #

Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin Kehitystyöpaja # Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin 2014-16 Kehitystyöpaja #7 15-16.3.2016 IPT-hankkeen missio Vaikutukset tuottavuuden parantuminen toimintatapojen muutos kulttuurin

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS Toiminta- ja laatusuunnitelmamalli 1(5) YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS 2017-2018 ASIKKALAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA

Lisätiedot

Lahden matkakeskusallianssi Kokemuksia toteutusvaiheesta IPT-työpaja

Lahden matkakeskusallianssi Kokemuksia toteutusvaiheesta IPT-työpaja Lahden matkakeskusallianssi Kokemuksia toteutusvaiheesta IPT-työpaja 16.3.2016 Riitta Niskanen Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala 24.9.2013 Hankekokonaisuus Riitta Niskanen Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto. IPT-seminaari Allianssin TAS kokemuksia, Case RATU

Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto. IPT-seminaari Allianssin TAS kokemuksia, Case RATU Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto IPT-seminaari 15. 16.3.2016 Allianssin TAS kokemuksia, Case RATU 2 RATU allianssiurakan vaiheet 9/2013 Liikennevirasto 3 Tiekartta KAS vaiheen projektisuunnitelma Hankesuunnitelma

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Hiukkavaaran monitoimitalon hankinta- ja toteutusmuoto , rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala

Hiukkavaaran monitoimitalon hankinta- ja toteutusmuoto , rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala Hiukkavaaran monitoimitalon hankinta- ja toteutusmuoto 18.1.2017, rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala Hankevalmistelu/ päätöshistoria Tarveselvitys 20.12.2011 Hankesuunnitelma 30.9.2012 Hankesuunnitelman

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon tavoitteet: Lapsen sosiaalisen lähiverkoston vahvistuminen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Tilaajien yhteiset tavoitteet ja kehittämisen tiekartta 16.1.2014

Tilaajien yhteiset tavoitteet ja kehittämisen tiekartta 16.1.2014 Tilaajien yhteiset tavoitteet ja kehittämisen tiekartta 16.1.2014 Tilaajien tavoitteet Ryhmätyön tulokset Tilaajien yhteinen tahto muutettavista asioista Riskien jaon periaatteet Tilaajien/tilaajan-tuottajan

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus. Santeri Naumanen SKOL ry

Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus. Santeri Naumanen SKOL ry Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus Santeri Naumanen SKOL ry Diplomityö: Hyvän suunnittelun vaikuttavuus rakennushankeen onnistumiseen (1/2) Tutkittiin suunnittelun

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot