OIKEUDELLISESTA TIEDONHALLINNASTA TIEDONHAUSTA INTERNETISSÄ KL. 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUDELLISESTA TIEDONHALLINNASTA TIEDONHAUSTA INTERNETISSÄ KL. 2003"

Transkriptio

1 Oikeustieteellinen tiedekunta Turun yliopisto OIKEUDELLISEN TIEDONHALLINNAN KURSSI Valinnaiset opinnot Dosentti, professori Asko Lehtonen OIKEUDELLISESTA TIEDONHALLINNASTA JA TIEDONHAUSTA INTERNETISSÄ KL. 2003

2 I SISÄLLYSLUETTELO I. OIKEUDELLINEN TIEDONHALLINTA OIKEUSINFORMATIIKAN SYSTEMATIIKASSA OIKEUDELLINEN TIEDONHALLINTA INFORMAATIOLÄHDEOPPI OIKEUSINFORMATIIKKA Oikeudellinen tietojenkäsittely Oikeudellinen informaatio Informaatio-oikeus Tietotekniikkaoikeus OIKEUDELLISIA TIETOVARASTOJA Perinteelliset tietopankit CD-ROM-levykkeet WWW-palvelimet Internetissä Julkishallinnon tietojärjestelmät Oikeushallinnon tietojärjestelmät Eri hallinnonalojen tietojärjestelmät II. INTERNET Internetin keskeiset tietopalvelut Gopher WAIS (Wide Area Information Servers) WWW (World Wide Web) Internetin peruspalvelut Sähköposti Nimipalvelut ja postituslistat Uutis- eli keskusteluryhmät Etäpääteyhteydet Tiedostonsiirto Internet-puhelin ja kuvapuhelin Domani-osoite Domain-osoitteen käsite Domain-osoitteen rakenne Domain-nimijärjestelmäosa Rekisteröinti III. HAKUTAPOJEN PÄÄTYYPIT INTERNETISSÄ III.1. OSOITEHAKU III.1.1. OIKEUDELLISIA TIETOVARASTOJA INTERNETISSÄ Valtion säädöstietopankki ) Lainsäädäntö ) Oikeuskäytäntö ) Viranomaisnormit ) Valtiosopimukset Eduskunnan palvelin Valtioneuvosto ja ministeriöt Korkein hallinto-oikeus ja KKO Euroopan unioni Verotus Veronmaksajat... 41

3 II 8. Muita oikeudellisia osoitteita III.1.2. Kirjastot ja kirjakaupat Internet-tietovarastoina Kirjakaupat Suomalaisia verkkokirjakauppoja Saksalaisia verkkokirjakauppoja Amazon Muita ulkomaisia verkkokirjakauppoja a) Barnes & Noble b) All Direct Books c) Bookpages d) Bookshop Hintavertailupalvelut (vertailurobotit) Kirja-antikvariaattien välitysketjuja a) Bibliofind b) Bibliocity c) Antikka d) Booknet e) Oppis Lainopillisia verkkokirjakauppoja Kauppakaari Edita Kluwer Law International Ruotsalaisia verkkokirjakauppoja Ulkomaanhankintaa koskevia verotietoja Kirjastot Hakujärjestelmiä a) Pohjoismainen hakupalvelu b) SYKE-virtuaalikirjastopalvelu c) FinELib d) Aikakauslehtien sisällysluetteloita Eduskunnan kirjasto ) Jussi, lainopillinen kirjallisuus ) Eki, eduskunnan kirjaston kokoelmat ) ParLex ) Into, kansainvälisten järjestöjen julkaisut ) Assa, asiasanastotietokanta ) Ville, valtion virallisjulkaisut LIBRIS Databas REXWWW Dansk BiblioteksCenter Bibsys (Norja) III.1.3. Sanakirjoja Internetissä Suomi-Ruotsi-Suomi sanakirja Suomi-Englanti-Suomi sanakirja NetMOT sanakirjasto Linkkilistoja Encyclopedia Britannica Sanastoja III.2. LINKKILUETTELOITA Oikeusinformatiikan instituutti ELKI, Eduskunnan kirjaston linkkitietokanta... 76

4 III 3. Valtioneuvoston palvelimen EU-tiedon linkit Veroinfon linkkisivut Turun yliopisto Vaasan tiedekirjasto Tritonia FUNET AKINFO - Internet tietopankkina Muita linkkiluetteloita a) Ympäristöoikeudellisia linkkejä b) Tietoturva c) Asianajajien lakilinkit III.3. HAKUPALVELUT Sanahaku Boolen operaattorit Sanahakupalveluita ) AltaVista ) Google ) Muita ulkomaisia hakupalveluita a) EuroSeek b) HotBot c) Northern Light ) Suomalaisia hakupalveluita a) Evreka b) Ihmemaa c) Serveri d) Makupalat -linkkikirjasto e) Sonera Plaza f) Jippii g) Sirkus h) ALKU - Suomen linkkiasema Metahaku Listahaku Tiedostohaku Henkilöhaku a) Eemeli b) Muita kotimaisia hakemistoja c) Ulkomaisia hakemistoja IV. LAINOPILLISET CD-ROM-LEVYT Kauppakaaren tuottamat cd-rom-levyt Editan tuotanto WSOY:n Yritystieto-sarja Justis Celex CD-ROM CD-ROM-levyn käytön optimointiohje V. INTERNET-SELAIMEN KÄYTÖN OPTIMOINTI Selaimen ikkunan suurentaminen Välimuistien hyödyntäminen Selainvälimuisti Välimuistipalvelin Välimuistien tyhjentäminen Kirjanmerkkien tallentaminen

5 IV 4. Historialista Hitaiden yhteyksien niksejä Kuvien latauksen poistaminen Usean ikkunan käyttö I. OIKEUDELLINEN TIEDONHALLINTA OIKEUSINFORMATIIKAN SYSTEMATIIKASSA 1. OIKEUDELLINEN TIEDONHALLINTA Oikeudellisella tiedonhallinnalla tarkoitetaan kykyä ja taitoa - etsiä, - käyttää ja - ylläpitää oikeudellista informaatiota sekä käsitteellisellä että teknisellä tasolla. Tiedonhallinnan tavoitteena on pitää informaatio järjestyksessä siten, - että haluttua informaatiota voidaan löytää tietovarastoista helposti ja - että kyseistä informaatiota voidaan muuttaa, muokata, siirtää, tallentaa ja tulostaa. Oikeudellisen tiedonhallinnan perusvälineitä ovat - oikeudellinen systematiikka ja - eri oikeudenalojen yleiset opit. Niiden avulla - tunnistetaan oikeudelliset ongelmat, - etsitään oikeudellista informaatiota sekä - käsitellään tarvittavaa oikeudellista ja muuta informaatiota.

6 2 Käsitteet, periaatteet, instituutiot ja teoriat yleisten oppien työvälineinä yhdenmukaistavat oikeudellista viestintää. Vastaavasti tekstitiedonhaku - tietopankeissa (esim. Finlexistä) ja niiden tietokannoissa, - CD-ROM-levykkeille (esim. Suomen Laki) ja - Internet-palvelimille (esim. Valtion säädöstietopankki) tallennetuissa tietovarastoissa on yleensä käsite- ja systeemisidonnaista. Elektronisia (tai sähköisiä eli atk-pohjaisia) tietovarastoja käytettäessä havaitaan usein - teknisen toimivuuden ja - materiaalisen tiedonhaun onnistumisen erilaisuus. Vapaa tekstihaku toimii täsmällisesti merkkijonovalikoiden ja -kaavioiden avulla. Tiedonhakija saa hakukomennolla ne dokumentit, joissa on hänen etsimänsä - merkkijono tai - samaan merkkijonokaavioon kuuluvat merkkijonot. Hakuohjelmat eivät ymmärrä käsitteiden ja sanojen takana olevia merkityksiä (merkityssisältöjä), vaan ohjelma hakee vain sille annettua merkkijonoa. Käytettävän kielen ja muiden merkkien tulee olla sama niin tiedonhakijalla kuin tietovaraston dokumenteissa. Hakuohjelmiin perustuvassa tiedonhaussa on tärkeää - ensinnä kirjoittaa sanat oikein

7 3 (esim. veririkos po. verorikos ), - minkä lisäksi pitää valita oikeat hakusanat, mikä liittyy ns. hakustrategian luomiseen.

8 4 Tähän liittyy oikeudellisten käsitteiden ja systematiikan hyvän tuntemuksen tarve oikeudellisessa tiedonhaussa. - Oikeudellinen ongelma täytyy ensinnä tunnistaa, - minkä jälkeen se tulisi pystyä ilmaisemaan yhdellä sanalla (hakusanalla) tai enintään parilla kolmella sanalla. Yleiskieleen eivät kuulu esim. ilmaisut - musta kauppahinta tai - peitelty osingonjako. - Niiden ymmärtäminen ja tunnistaminen edellyttää oikeudellista tietämystä. Käsitejärjestelmän eli käsitteiden ja niiden välisten suhteiden määrittely ja käyttö eivät yksinään riitä oikeudellisessa tiedonhallinnassa toimivuuden takeeksi. Elektronisessa ympäristössä toimittaessa on ratkaiseva merkitys sillä seikalla, - miten oikeudelliset dokumentit ja tietovarastot laaditaan ja kootaan sekä - millaisilla tiedonhaun apuvälineillä ne varustetaan. Teknisessä katsannossa oikeudellisen tiedonhallinnan perusteisiin kuuluu tiedonhaku- ja tallennusohjelmien sekä järjestelmien tuntemus. Niiden käyttötaito kuuluu elektronisen lukemisen perusedellytyksiin. Oikeudellisella tietovarastolla tarkoitetaan suppeassa merkityksessä oikeudellisen informaation järjestettyä ja ylläpidettyä laajaa kokonaisuutta, jonka tehokkain hyödyntäminen perustuu tietoverkkojen käyttöön. Erilaisista oikeudellisista tietovarannoista koostuu oi-

9 5 keudellinen kokonaistietovarasto. - Tämän tietovarannon ytimen muodostavat oikeuslähdeinformaatiota sisältävät tietovarastot. Elektronisella lukemisella tarkoitetaan sellaista elektronisten tietokantojen käyttöä, a) missä informaatiota etsitään - tiedonhakuohjelman, - erilaisten hakukoodien, - hakusanojen ja - kielen avulla sekä b) missä haku kohdistuu tietokannan dokumentteihin tai niiden osiin. Elektroninen lukeminen on digitaalisten oikeudellisten tietovarastojen tyypillisin käyttötapa, joka edellyttää oikeudellista peruskoulutusta. Oikeudellisen tiedonhaun siirtyminen - tietoverkkojen kautta tapahtuvaan tietopankkien käyttöön, - WWW-järjestelmien hyödyntämiseen sekä - hypertekstien käyttöönotto tietovarastojen sisältämissä dokumenteissa on lisännyt niitä koskevan a) opetuksen ja b) tutkimuksen tarvetta.

10 6 2. INFORMAATIOLÄHDEOPPI Informaatiolähdeoppi on oppi oikeudellisten informaatiolähteiden - sisällöstä ja - käytöstä. Tavoitteena on oikeuslähteiden optimaalisen käytön edistäminen. a) Muodollisessa informaatiolähdeopissa tarkastellaan erityisesti oikeudellisen informaation erilaisia - tallennustapoja, - toimittamistapoja ja - hakutapoja pitäen erityisesti silmällä niiden neutraalisuutta suhteessa oikeuslähdeoppiin. Painotettu asema on annettu neutraalisuuden vaatimukselle, jonka mukaan oikeudellisen informaation esittämistapa ei saa johtaa sellaiseen informaatiolähteen käyttöön, joka vääristää oikeuslähteiden asemaa. Tällöin korostuvat oikeudellisten informaatiovarastojen - sisältöön, - informaation luotettavuuteen ja - oikeellisuuteen liittyvät seikat.

11 b) Materiaalisessa informaatiolähdeopissa kiinnitetään huomiota tietovarastojen käyttöön vaikuttaviin aineellisiin, oikeudelliseen asiantuntemukseen liittyviin tekijöihin. 7 Kysymys on tällöin oikeudellisen kielen tunnistamistehtävästä, mikä tiedonhallinnan näkökulmasta on viestintää. Viestinnän onnistuminen edellyttää riittävän yhdenmukaista kieltä, mikä muodostuu oikeudellisessa ajattelussa yleisistä opeista: - käsitteistä, - periaatteista ja - teorioista.

12 3. OIKEUSINFORMATIIKKA 8 Oikeusinformatiikka voidaan nykyisin jakaa neljään pääosaan: 1) oikeudellinen tietojenkäsittely, 2) oikeudellinen informaatio, 3) informaatio-oikeus ja 4) tietotekniikkaoikeus. Oikeudellinen tiedonhallinta kuuluu toisen pääalueen eli oikeudellisen informaation alaisuuteen. Informaatio- ja tietotekniikkaoikeudesta - käytettiin aikaisemmin nimitystä ATK-oikeus (ADB-rätt), mutta nykyisin puhutaan myös informaatioteknologiaoikeudesta (IT-oikeus; IT-rätt) Oikeudellinen tietojenkäsittely (hantering av juridisk kunskap) Oikeudellisen tietojenkäsittelyn tutkimus kohdistuu tietotekniikan ja tietojärjestelmien käyttöön ja käyttömahdollisuuksiin - oikeudellisessa elämässä yleensä sekä - erityisesti tuomioistuinlaitoksessa, oikeushallinnossa ja muussa hallinnossa. Oikeudellisen tietojenkäsittelyn otsakkeen alla käsitellään mm. seuraavia asioita: a) Tietokonepohjaisia oikeudellisia päätöksentekojärjestelmiä (datorbaserade rättsliga belutsstödssystem), kuten - oikeudellista päätöksentekoa tukevia ja korvaavia asiantuntijajärjestelmiä,

13 9 - automatisointia ja muuta tietojenkäsittelyä lainvalmistelussa, - oikeudellisia asiankäsittelyjärjestelmiä sekä - niiden kehittämis- ja käyttömahdollisuuksia ynnä - käytössä olevien järjestelmien vaikutuksia. d) Hallintoautomaatiota (förvaltningsautomation), kuten kysymyksiä, jotka koskevat - oikeudellisen aineiston tietokonepohjaisen käsittelyn julkisoikeudellisia edellytyksiä ja vaikutuksia, - tietosuojaa ja tietoturvaa, mitkä kysymykset liittyvät myös informaatio-oikeuteen, sekä - julkisen informaation saatavuutta tietoverkkojen välityksellä Oikeudellinen informaatio Oikeudellisen informaation tutkimus keskittyy a) erilaisiin oikeudellisiin tietovarastoihin, kuten oikeudellisen tiedon eli - säädöstekstien, - oikeustapausten, - lainsäädäntöaineiston ja - oikeuskirjallisuuden tallentamiseen ja esittämistapoihin, b) oikeudelliseen tiedonhakuun (juridisk informationssökning) eli - oikeudellista informaatiota ja - sen käyttöä sekä - niitä koskeviin palveluihin liittyviin kysymyksiin sekä

14 10 c) oikeudelliseen tietohuoltoon eli - oikeudellisen tiedon saatavuuteen yleensä ja - oikeudellisen tietohuollon järjestämistapoihin Informaatio-oikeus (data- eller informationsrätt) Informaatio-oikeuden piiriin kuuluvia tyypillisiä aihealueita ovat olleet: 1) informaatiovapaus, 2) oikeus informaatioon, 3) informaation julkisuus ja salaisuus, 4) yksityisyyden suoja (tietosuoja), 5) tietoturvallisuus, 6) teletoiminnan informaatiokysymykset, 7) sähköisen kaupankäynnin eräät kysymykset, 8) tietotuotteiden tekijänoikeudellinen suoja ja 9) media- eli viestintäoikeus. Informaatio-oikeus suppeassa merkityksessä on - informaation yksityisyyttä ja julkisuutta, - kommunikaation ja tiedonvälityksen oikeudellista sääntelyä sekä - tietoturvallisuutta tutkiva tieteenala. Informaatio-oikeus laajassa merkityksessä on - informaatiota sekä - sen taloudellista hyödyntämistä ja - sen oikeudellista käyttöä koskevaa sääntelyä tutkiva oikeudenala. Informaatio-oikeuden käsitettä on toisinaan pidetty liian laveana, minkä vuoksi eräät tutkijat rajaavat sen atkpohjaisiin seikkoihin.

15 Tietotekniikkaoikeus Tietotekniikkaoikeudella tarkoitetaan sitä oikeusinformatiikan kohdealuetta, jonka puitteissa tutkitaan a) tietotekniikan sekä b) sen tuotteiden ja palveluiden - kehittämiseen, - käyttöönottoon ja - käyttämiseen liittyviä sääntely- ja tulkintaongelmia. Tietotekniikkaoikeus on ongelmakeskeinen kokonaisuus samalla tavalla kuin esim. rakentamisoikeus tai ympäristöoikeus. Tietoteknisiä faktoja yhdennetään oikeudelliseen tietämykseen systemaattisella tavalla. Asioiden ongelmakeskeinen käsittely tietotekniikkaoikeudessa vähentää epäyhtenäisten ratkaisujen riskiä perinteisten oikeudenalojen puitteissa. Tietotekniikkaoikeuden alaan kuuluvat mm. seuraavat tietotekniikkaan liittyvät oikeudelliset kysymykset: 1) Elektronisten tuotteiden immateriaalioikeudellinen suoja, johon kuuluvat mm. - tietokoneohjelmien, - tietokantojen ja - multimediatuotteiden tekijänoikeudellinen suoja. Aihepiiriin kuuluu myös

16 12 a) näiden tuotteiden - tavaramerkkisuoja, - patenttisuoja ja - liikesalaisuussuoja sekä b) integroidun piirin piirimallin suoja. 2) Sopimusoikeudelliset kysymykset, joihin kuuluvat a) ns. ATK-sopimukset (ADB-avtal), jotka ovat koskeneet mm. tietokoneohjelmien ja tietojärjestelmien luomista, luovuttamista ja ylläpitoa sekä laitteistojen kauppaa, sekä b) elektroniset sopimukset (esim. EDI-menettely). 3) Teletoimintaoikeus eli telemarkkinoiden sääntely (telematiikka) 4) Sähköinen maksunvälitys (tilisiirto) 5) Sähköinen asiointi hallinnossa, kuten - sähköinen allekirjoitus ja - varmenne. 6) Internet-oikeus ongelmakeskeisenä kokonaisuutena, mihin kuuluvia aiheita ovat mm. - domain-nimen, - www-sivujen ja - linkkien oikeusasema. 7) Tietotekniikan vero-oikeudelliset kysymykset, kuten a) tietokoneiden ja ohjelmien liikevarallisuuslaji ja niiden hankintamenojen jaksottaminen elinkeinoverotuksessa sekä

17 13 b) sähköisen kaupankäynnin - arvonlisäverotus, - tuloverotus ja - tulliverotus. 8) Tietotekniikan (kuten sähköisten viestintävälineiden) käyttöön liittyvät todistusoikeudelliset kysymykset. 9) Tietotekniikan vastuukysymykset kokonaisuutena, kuten a) BBS- ja Internet-palvelimien ja -palveluiden - operaattorien ja ylläpitäjien, - datan ja informaation tallentajan sekä - käyttäjän vastuukysymykset, b) vastuu välitettävän informaation oikeellisuudesta ja c) virusvastuu. 10) Tietotekniikkarikokset.

18 14 4. OIKEUDELLISIA TIETOVARASTOJA 1. Perinteelliset tietopankit Oikeudellista aineistoa ryhdyttiin 1970-luvulla tallentamaan keskustietokoneiden levymuisteilla oleviin tietokantoihin, joita voitiin hyödyntää etäiskäyttönä joko modeemien ja puhelinlinjojen tai suorien linjayhteyksien avulla. Esimerkkinä on aiheellista mainita: - Finlex, joka oli oikeusministeriön perustama oikeudellisen aineiston informaatiojärjestelmä. Keskeisimmät tietokannat on nykyisin siirretty Valtion säädöstietopankki Finlexiin. - Rättsbanken, joka Ruotsin vastaava järjestelmä. Siitä saa tietoa osoitteesta - Celex on puolestaan EU:n oikeudellinen tietopankki. Nämä tietopankin ovat maksullisia ja tekniikoiltaan vanhanaikaisia, vaikka ne ovatkin nykyisin käytettävissä Internetin välityksellä. 2. CD-ROM-levykkeet CD-ROM-levyn suuren tallennuskapasiteetin ja niiden helpon monistettavuuden vuoksi asetettiin aikanaan suuria odotuksia oikeudellisen materiaalin jakeluun CD-ROMlevyjen avulla. Levykkeet mahdollistavat yksilöllisen käytön omalla mikrolla tai ryhmäkäytön ao. organisaation CD-ROM-palvelimelta. Jakelutavan laajan levikin esteeksi muodostui levykkeiden kallis hinta. - Esimerkkinä eräistä ensimmäistä tuotteista on aiheellista mainita Suomen Laki CD-ROM.

19 15 3. WWW-palvelimet Internetissä Internet-verkkoa ryhdyttiin käyttämään merkittävän oikeudellisen aineiston jakelukanavana vuodesta 1997 alkaen. Tämän jälkeen oikeudellista aineistoa on ollut saatavissa Internetissä jatkuvasti lisääntyvässä määrin. - Esim. Valtion säädöstietopankki Finlex (www.finlex.fi) - Oikeuslaitoksella on nykyisin omat Internet-sivut osoitteessa (www.oikeus.fi). Oikeuslaitoksen aineisto on jaettu neljään asiakokonaisuuteen: 1) tuomioistuimet, 2) syyttäjät, 3) oikeusapua ja 4) ulosotto. Eräillä tuomioistuimilla ja viranomaisilla on myös omat Internet-sivut: - KKO (www.kko.fi) - KHO (www.kho.fi) - Markkinaoikeus: - Työtuomioistuin: - Rovaniemen hovioikeus: - Valtakunnansyyttäjävirasto: - Vankeinhoitolaitos: 4. Julkishallinnon tietojärjestelmät 4.1. Oikeushallinnon tietojärjestelmät 4.2. Eri hallinnonalojen tietojärjestelmät

20 II. INTERNET Internetin keskeiset tietopalvelut 1.1. Gopher Gopher on valikkopohjainen verkosto (hajautettu tietopalvelu), jossa linkitetään eri puolilla maailmaa sijaitsevia gopher-palvelimia. Gopher oli ensimmäinen varsinainen tietopalvelu eli tiedon etsimisen apuväline Internetissä, joka otettiin käyttöön vuonna Gopherissa edetään puurakenteisessa valikossa kohti etsittävää tietoa. Järjestelmä on syrjäytynyt WWW-palvelun johdosta WAIS (Wide Area Information Servers) Tietokantapalvelimien verkosto, - joissa olevat tiedot on indeksoitu ja - johon voi tehdä kyselyjä standardoidulla vapaatekstihakuprotokollalla. Tämä järjestelmä lienee nykyisin lähes kokonaan jäänyt käyttämättömäksi WWW-palvelujen laajan levinnäisyyden vuoksi.

21 WWW (World Wide Web) Maailmanlaajuinen hypermediaverkosto, joka koostuu palvelimista, joihin on tallennettu hypermediadokumentteja. Nämä HTML (Hyper Text Markup Language)-dokumentit voivat sisältää tekstiä, kuvia, ääntä, grafiikkaa ja videokuvia, mutta kuva ja ääni yms. aineisto on sijoitettava erilliseen tiedostoon, joka linkin avulla liitetään dokumenttiin. Dokumentit kytketään toisiinsa hyperlinkeillä, jotka alkavat ns. kotisivusta (home page). Palvelussa käytetään yleensä protokollaa HTTP (Hypertext Tranfer Protocol). Linkin kautta voidaan siirtyä viitattuun dokumenttiin, joka voi sijaita toisella puolella maapalloa Internetissä. Viitattu dokumentti voi olla myös toisessa järjestelmässä, esim. FTP:ssä, gopherissa ja WAISissa. Nykyisin ovat yleisimmin käytetyt selaimet ovat - Netscape Navigator ja - MS Internet Explorer. - Aluksi käytettiin selaimena mm. Mosaicia.

22 18 2. Internetin peruspalvelut 2.1. Sähköposti Internetin yksi tärkeimmistä palveluista on jatkuvasti ollut sähköposti. Sähköpostin hyödyntämiseen tarvitaan yhteys postipalvelimeen ja sähköpostiohjelma. a) Aikaisemmin oli yleinen SMTP-yhteyskäytäntö Internetissä ja TCP/IP-verkoissa. Liitetiedoston lähettämiseen tarvittiin MIME-laajennus. b) Nykyisin suosittuja sähköpostiohjelmia ovat - Eudora, Peganus ja Pine sekä selainohjelmistoihin sisältyvät - Netscape Messenger ja Outlook Express Nimipalvelut ja postituslistat Postituslistat ovat ns. listapalvelimilla olevia sähköpostiosoitteiden luetteloita, jotka voivat olla julkisia tai suljettuja. Postituslistoilla olevista osoitteista saa tietoa postituslistaohjelmilla, joita sisältyy mm. käyttöjärjestelmiin. Julkisiin postituslistoihin voi liittyä yleensä lähettämällä omat tiedot sähköpostin välityksellä. - Internetin postituslistoista on omia luetteloita.

23 2.3. Uutis- eli keskusteluryhmät (NNTP) 19 - Maailmanlaajuinen eri ryhmistä muodostuva keskustelukanava ( chat ). - Usenet News Etäpääteyhteydet Pääteyhteyksissä ollaan yhteydessä (ns. etäkäyttö) omalta tietokoneelta (kuten mikrolta) jonkun toisen keskustietokoneeseen tai esim. Internet-verkon palvelimeen, jotka ovat tällöin yleensä Unix-pohjaisia. Kysymys on mm. tietopalveluista, pankkipalveluista, sähköpostin käsittelystä etäiskoneessa tai Unix-ohjelmien ajosta. Aikaisemmin pääteyhteydessä käytettiin yleisesti Telnetohjelmaa, joka kuului käyttöjärjestelmien vakio-ohjelmiin. - Klassikoksi muodostuneen Telnet-ohjelman käyttö on nykyisin vähentynyt, mikä johtuu ohjelman alhaisesta turvallisuustasosta. - Nykyisin käytetään yleensä turvatasoltaan parempia ohjelmia, kuten SSH-ohjelmaa.

24 Tiedostonsiirto FTP:tä (File Transfer Protocol) käytetään tiedostojen siirtämiseen esim. palvelimelta omalle mikrolle. Käytettävä FTP-ohjelmaa voi sisältyä - selaimeen, jota käytettäessä ohjelmistohakemistot ovat selattavissa listamuodossa, ja - Windows-hakemistoon, jolloin ohjelma on merkkipohjaisen ja sitä käytetään komennoilla Internet-puhelin ja kuvapuhelin Internetin puhelinpalvelun käyttö edellyttää omassa ja vastapuolen mikrossa olevaa äänikorttia, mikrofonia ja verkkopuhelinohjelmaa. Kuvapuhelimen käyttö edellyttää puolestaan videokameraa ja -korttia.

25 3. Domani-osoite Domain-osoitteen käsite Domain-osoitteella tarkoitetaan yleensä Internet-verkon World Wide Wed (WWW) -informaatiopalveluihin liittyvän kotisivun rekisteröityä osoitetunnusta. Kysymys on selväkielisestä merkkijonosta, jonka nimipalvelimet muuttavat neliosaiseksi numerosarjaksi eli Internet Protocol (IP) -tietoliikenneosoitteeksi (esim ). - Numerosarjat on työläitä kirjoittaa ja niitä kirjoitettaessa tulee helposti virheitä. - Kirjaimin ilmaistut tunnukset on helpompi myös muistaa. Domain-osoite vastasi alunperin puhelinnumeroa puhelinliikenteessä tai postiosoitetta. Domain-osoitteesta käytetään myös nimityksiä Internetosoite, verkkotunnus, WWW- tai Web-osoite ja URLosoite. - Nimitysten kirjavuus aiheuttaa epäselvyyttä. - Suomenkielisenä ilmaisuna on yleistymässä verkkotunnus ja verkko-osoite. Tietoteknisessä merkityksessä on täydellisin URL-osoite. URL on lyhenne sanoista Uniform Resourse Locator. Domain-osoitteeseen liittyvien oikeudellisten kysymysten sisäistämistä helpottaa osoitteen rakenteen ja rekisteröintijärjestelmän tuntemus.

26 Domain-osoitteen rakenne Täydellinen domain-osoite eli URL-osoite ilmaistaan muodossa: [protokolla]://[tietokone].[domain-nimi].[maa- tai organisaatiotunnus] - esim. URL-osoite voidaan jakaa kahteen pääryhmään: a) protokollaosaan eli -metodiin sekä b) metodikohtaiseen osaa eli domain-nimijärjestelmäosaan. Protokollia eli siirtokäytäntöjä on useita, kuten - tiedostonsiirtokäytäntö FTP (File Transfer Protocol) ja - hypertekstin siirtokäytäntö HTTP (Hypertext Tranfer Protocol). HTTP-protokollaa voi hyödyntää vain WWW-sivujen kanssa ja sen lyhenne merkitään osoitetunnuksen alkuun:

27 Domain-nimijärjestelmäosa Domain-nimijärjestelmäosa muodostuu kolmesta tai neljästä alueesta eli osasta. - Nimijärjestelmäosan eri osat erotetaan toisista alueista pisteellä. Osoitetunnuksiin sisältyy yleensä WWW-lyhenne, mikä ilmaisee, että osoitteen tarkoittama tietokone on WWWpalvelin. Osoitetunnuksen loppuosa muodostuu yleensä kahdesta muusta alueesta: - varsinaisesta domain-nimestä ja - maa- tai organisaatiotunnuksesta. Näitä loppuosia on kutsuttu myös domain-nimeksi. Maa- tai organisaatiotunnus (top level domain, TLD) eli ylätason alueen tunnus (ylädomain) tulee osoitetunnuksen loppuun. Kaikissa maissa rekisteröidään osoitetunnuksia, joiden loppuosan muodostaa maatunnus. Maatunnukset ovat kansainvälisen standardin mukaisia kaksikirjaimisia lyhenteitä. - Suomen maatunnus on fi. Eräät kansallistunnukset ovat saaneet kaupallista arvoa joillakin kielialueilla. Esimerkkinä voidaan mainita kasallistunnukset - TM (Turkmenia), joka saatetaan englanninkielisillä alueilla sekoittaa tavaramerkin (Trademark) lyhennykseen (TM), ja - NU (Niue), joka on tullut suosituksi Ruotsissa. Yhdysvalloissa rekisteröidään sen lisäksi organisaa-

28 24 tiotunnuksia, jotka ovat kolmikirjaimisia lyhenteitä Organisaatiotunnuksia on ollut seitsemän: 1) com (commercial; kaupalliset organisaatiot, kuten yritykset), 2) edu (educational; opetus- ja tutkimuslaitokset, kuten yliopistot), 3) gov (goverment; yhdysvaltalaiset viranomaiset), 4) int (international; kansainväliset organisaatiot), 5) mil (military; yhdysvaltalaiset sotilaalliset organisaatiot), 6) net (network; verkot yms.) ja 7) org (non-profit organization; aatteelliset organisaatiot). Varsinainen domain-nimi (the second level domain name) eli toisen tason alueen tunnus (aladomain) sijoitetaan WWW-lyhenteen sekä maa- tai organisaatiotunnukseen väliin. Tätä nimiosaa rekisteröinnin hakija voi itse ehdottaa. Oikeudelliset ongelmat ovat pääasiallisesti koskeneet tätä yksilöllistä domain-nimeä. Epäselvyydet ovat johtuneet - toisaalta osoitetunnusten rekisteröintijärjestelmästä ja - toisaalta siitä, että yritykset pyrkivät yleensä saamaan domain-nimen, joka vastaa niiden toiminimeä tai tavaramerkkiä.

29 3.4. Rekisteröinti 25 Domain-osoitteiden rekisteröintiä eivät kansainvälisellä tasolla hoida yleensä valtion viranomaiset vaan yksityisoikeudelliset organisaatiot. Suomessa hoitaa rekisteröintiä kuitenkin Viestintävirasto (ent. Telehallintokeskus; ks. Rekisteröinnistä ei ole erityislainsäädäntöä Suomessa eikä muuallakaan (ks. kuitenkin THK:n määräykset THK 37/1997 M ja THK 34 A/2000 M, jotka ovat saatavissa osoitteessa Organisaatiotunnuksen sisältävien osoitteiden rekisteröintiä on aikaisemmin hoitanut yhdysvaltalainen yhtiö Network Solutions, Inc. (NSI). - Nyttemmin rekisteröintipolitiikkaa ohjaa The Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN). NSI:n pitämä rekisteri oli alunperin tarkoitettu yhdysvaltalaisia osoitteita varten, mutta rekisteriin otetaan myös WWW-palvelimia, jotka sijaitsevat USA:n ulkopuolelta. Kaupallisten organisaatioiden tunnusta com ovat hakeneet erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset. Maakohtaisten tunnusten rekisteröinnistä ovat huolehtineet kansalliset organisaatiot.

30 26 Suomalainen yritys voi rekisteröidä domain-osoitteensa - joko organisaatiotunnuksella USA:ssa - tai maatunnuksella Suomessa tai muussa maassa. Suomessa rekisteröityjen kotisivujen osoitehakemisto löytyy domain-osoitteesta: Domain-osoitteiden rekisteröinnin organisoimisesta yhtenäisesti ja maailmanlaajuisesti on erilaisia suunnitelmia, mutta niiden toteuttaminen on toistaiseksi kariutunut Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten organisaatioiden väliseen erimielisyyteen. - Pitkään on ollut suunnitelmia siitä, että tunnusten määrää joka tapauksessa lisätään. ICANN on pättänyt seuraavien tunnusten käyttöönotosta: biz (yritykset), info (informaatiopalvelut), pro (kirjanpito, laki ja lääketiede), museum, aero ja coop. - Toteutuminen on eräiltä osin lykkääntynyt. Euroopan unionin komissio on antanut asetusehdotuksen.eu aluetunnuksen toteuttamiseksi (KOM(2000)827 lopullinen). Tunnus voitaisiin rekisteröidä 1) yritykselle, jonka rekisteröity toimipaikka, keskushallinto tai pääasiallinen toimipaikka on EU:ssa, 2) yhteisöön sijoittuneelle organisaatiolle ja 3) EU:n alueella asuvalle luonnolliselle henkilölle.

31 III. HAKUTAPOJEN PÄÄTYYPIT INTERNETISSÄ 27 Hakutavat Internetissä voidaan jakaa neljään pääryhmään: 1. osoitehaku, 2. linkkiluettelot eli linkkejä pitkin eteneminen (surffailu), 3. hakupalvelut (hakukoneet) ja 4. omat hakemistot. Selaimen käyttäjä voi itse tehdä domain-osoitteita koskevia omia hakemistoja selaimeensa eli - kirjanmerkkejä (Booksmarks) Netscapessa ja - suosikkeja (Favorites) Internet Exploressa. Niitä käsitellään jäljempänä tarkemmin Internet-selaimen käytön optimoinnin yhteydessä.

32 III.1. OSOITEHAKU 28 Osoitehaku lienee yleisin hakutapa. Osoitehaku suoritetaan siten, että käyttäjä kirjoittaa näppäimistöllä haluamansa domain- eli verkko-osoitteen Internet-selaimen ao. syöttöriville: - Osoite tai Address Internet Exploressa ja - Location tai Netsite Netscapessa. Osoite voidaan hakea myös - Netscapen kirjanmerkeistä (Bookmarks) ja - Internet Exploren Suosikeista (Favorites), jos se on aikaisemmin tallennettu sinne. Edelleen osoite voidaan saada - historialistoista tai - välimuisteista, jos sivulla on aikaisemmin käyty eikä listoja ja muisteja ole tyhjennetty. Osoitteen kirjoittamisen jälkeen haku käynnistetään painamalla käskynlopetin eli enter tai return -näppäintä. Selainohjelma hakee halutun osoitteen tarkoittaman sivun näytölle, - jos osoite on oikea ja olemassa sekä - jos kohdepalvelin ja yhteydet toimivat.

33 III.1.1. OIKEUDELLISIA TIETOVARASTOJA INTERNETISSÄ 29 Tässä yhteydessä ei ole mahdollista luetella kaikkia sellaisia Internet-palvelimia ja -sivuja, joilla on oikeudellista lähdemateriaalia. Jäljempänä selvitetään tärkeimmät tietovarastot ja esimerkinomaisesti muita hyödyllisiä lähteitä. Muista sivuista saa osoite- ja sisältötietoa mm. - jäljempänä mainittavien linkkiluetteloiden välityksellä ja - hakupalveluiden avulla sekä - teoksesta Surakka, Jani (toim.): Navigoi nettiosoitteita yrityksille Netissä. Helsinki 1998: Oy Edita Ab. 1. Valtion säädöstietopankki Finlex Valtion säädöstietopankki Finlexissä on nykyisin seuraavat kokonaisuudet: 1) Lainsäädäntö, 2) oikeuskäytäntö, 3) viranomaisnormit, 4) valtiosopimukset ja 5) hallituksen esitykset.

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Euro keskus Yliopistonkatu 38 PL 617 33101 Tampere www.uta.fi/laitokset/kirjasto/eu EU-informaatikko puh. (03) 215 7867 fax (03) 215 7493 e-mail: kileto@uta.fi 1 Tampereen

Lisätiedot

Ajankohtaisen lakitiedon lähteitä

Ajankohtaisen lakitiedon lähteitä Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Tavoitteet Tutustutaan internetin avoimesti käytettäviin oikeudellisiin tiedonlähteisiin, tiedon tuottajiin ja

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

Avoimet lakitietopalvelut muuttuva Finlex. Aki Hietanen, oikeusministeriö Säätytalo

Avoimet lakitietopalvelut muuttuva Finlex. Aki Hietanen, oikeusministeriö Säätytalo Avoimet lakitietopalvelut muuttuva Finlex Aki Hietanen, oikeusministeriö Säätytalo 10.3.2016 Finlexin vaiheista vaihe 0 paperilaki Finlexin vaiheista vaihe 1 reikäkorttilaki - Finlexin taustalla Oikeushallinnon

Lisätiedot

Finlex ja muut säädöslähteet. Kaisa Kipinoinen Eduskunnan kirjasto

Finlex ja muut säädöslähteet. Kaisa Kipinoinen Eduskunnan kirjasto Finlex ja muut säädöslähteet Kaisa Kipinoinen Eduskunnan kirjasto 14.11.2016 Koulutuksen runko Yleistä säädöksistä ja säädöslähteistä Finlex Kaupalliset oikeudelliset palvelut Edilex Alma Talent Pro: Suomenlaki.com,

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Tiedonlähteille NELLIn kautta -

Tiedonlähteille NELLIn kautta - 28.8.2009 1 Tiedonlähteille NELLIn kautta - www.nelliportaali.fi/jy NELLI-portaali on tiedonhakujärjestelmä, joka tarjoaa pääsyn Jyväskylän yliopistossa käytettävissä oleviin sähköisiin aineistoihin kuten

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Nellistä voi siirtää kirjallisuuslistoja Moodle-oppimisympäristöön. Näin voidaan tarjota opiskelijalle esimerkiksi verkkokurssin oheislukemistona

Lisätiedot

Lainsäädäntö avoimena datana Semanttinen Finlex-palvelussa data.finlex.fi. Aki Hietanen, oikeusministeriö

Lainsäädäntö avoimena datana Semanttinen Finlex-palvelussa data.finlex.fi. Aki Hietanen, oikeusministeriö Lainsäädäntö avoimena datana Semanttinen Finlex-palvelussa data.finlex.fi Aki Hietanen, oikeusministeriö Lainsäädäntö ja oikeustapaukset netissä Valtion säädöstietopankki Finlex http://www.finlex.fi avattiin

Lisätiedot

Miten edunvalvoja rekisteröidään?

Miten edunvalvoja rekisteröidään? Miten edunvalvoja rekisteröidään? Rekisteröintimenettely: konsultti- ja lakiasiaintoimistot, jotka harjoittavat edunvalvontaa EU:n toimielimissä 1. Esittely Rekisteröinti aloitetaan valitsemalla kotisivun

Lisätiedot

Suomenlaki.com Tee juridinen tiedonhaku helposti uudistuneen Suomenlaki.comin avulla 23.5.2011 TIETOmessut 2011 Miguel Rosenström Talentum Media Oy

Suomenlaki.com Tee juridinen tiedonhaku helposti uudistuneen Suomenlaki.comin avulla 23.5.2011 TIETOmessut 2011 Miguel Rosenström Talentum Media Oy Suomenlaki.com Tee juridinen tiedonhaku helposti uudistuneen Suomenlaki.comin avulla 23.5.2011 TIETOmessut 2011 Miguel Rosenström Talentum Media Oy 1 23.03.2011 Talentum / Suomenlaki.com / Miguel Rosenström

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Miksi monihaku? Sähköistä aineistoa valtavat määrät Laadukasta ja ei-niin-laadukasta Ilmaista ja maksullista Monihakuun

Lisätiedot

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai

Lisätiedot

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia Yleisiä huomioita Tämä muuntamislomake on sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV; Office

Lisätiedot

Euroopan unionin tiedonlähteet Tommi Peuhkurinen

Euroopan unionin tiedonlähteet Tommi Peuhkurinen Euroopan unionin tiedonlähteet 14.11.2016 Tommi Peuhkurinen Eduskunnan kirjaston EU-kokoelma Eduskunnan kirjasto EU:n tallekirjasto v. 1974- Painettu kokoelma sisältää -valmisteluasiakirjoja -säädöksiä

Lisätiedot

Valtiosopimukset ja YK:n sopimustietokanta UNTC

Valtiosopimukset ja YK:n sopimustietokanta UNTC Valtiosopimukset ja YK:n sopimustietokanta UNTC Eduskunnan kirjasto Kansalaisinfo 17.3.2015 tietoasiantuntija Sari Koski Koulutuksen sisältö Perustietoja valtiosopimuksista YK:n sopimustietokanta United

Lisätiedot

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1977-1053 C 13 Suomenkielinen laitos Tiedonantoja ja ilmoituksia 56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Ilmoitusnumero Sisältö Sivu III Valmistavat säädökset TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Lisätiedot

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,

Lisätiedot

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta?

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 LÄÄKEALAN TOIMIJOIDEN VALVONTA Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Sami Paaskoski, Liisa Näveri / Kirjoitettu 16.10.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Lääkkeiden verkkokauppa

Lisätiedot

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen yrjo.maattanen@phnet.fi helpottamiseksi puh. 050 413 0820 4.11.2009 1. Yleistä SuLVInet on SuLVI:n aloitteesta avattu sivusto LVI-alan kehittäjäfoorumiksi.

Lisätiedot

HE 151/2005 vp. Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalainen voisi niin halutessaan edelleen hakea myös Suomen maatunnukseen päättyvää verkkotunnusta.

HE 151/2005 vp. Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalainen voisi niin halutessaan edelleen hakea myös Suomen maatunnukseen päättyvää verkkotunnusta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verkkotunnuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että verkkotunnuslakia muutettaisiin siten, että lakia sovelletaan myös Ahvenanmaalla käyttöön otettavaan ensimmäisen

Lisätiedot

Liikkujan polku tiedonlähteille. Tutkimustietoa liikunnasta kun Google ei riitä Informaatikko Birgitta Järvinen, UKK-instituutti

Liikkujan polku tiedonlähteille. Tutkimustietoa liikunnasta kun Google ei riitä Informaatikko Birgitta Järvinen, UKK-instituutti Liikkujan polku tiedonlähteille Tutkimustietoa liikunnasta kun Google ei riitä Informaatikko Birgitta Järvinen, UKK-instituutti Liikkujan polku tiedonlähteille Miten haen artikkeleita, raportteja, kirjallisuutta

Lisätiedot

PSI-direktiivin tilannekatsaus

PSI-direktiivin tilannekatsaus PSI-direktiivin tilannekatsaus 5.2.2013 Anne Karjalainen, Kerava EU Alueiden komitean jäsen Rapporteur: Review of the directive on re-use of public sector information and open data, 10/2012 Sisältö Mikä

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin YLEISIÄ HUOMAUTUKSIA Tämä lomake on Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) laatima ja perustuu

Lisätiedot

Sähköpostilla tulevien hinnastojen tallentaminen

Sähköpostilla tulevien hinnastojen tallentaminen Sivu 1/5 Sähköpostilla tulevien hinnastojen tallentaminen Yleistä Sähköposti on nykyään erittäin suosittu tapa viestiä sähköisesti. Tämä johtuu useistakin hyvistä puolista. Esim. sama viesti voidaan lähettää

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Valtiokonttori 1 (23) Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

S2 Digitaalisen kulttuurin opintopiiri

S2 Digitaalisen kulttuurin opintopiiri S2 Digitaalisen kulttuurin opintopiiri Riikka Turtiainen 24.9. 2008 2. TIEDONHAKU ja omaksuminen 1. Miten löytää oman aiheen kannalta välttämätön ja relevantein? Lukeminen yleistasolla omaksuminen 2. Täysin

Lisätiedot

CEREMP-järjestelmän käyttöönotto

CEREMP-järjestelmän käyttöönotto CEREMP-järjestelmän käyttöönotto Ohje energian tukkumarkkinoiden markkinaosapuolille CEREMP-järjestelmän käyttöönottoon ja markkinaosapuolen ensimmäisen vaiheen rekisteröintiin Versio 1.0 Mikä on CEREMP?

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Tervetuloa HK Shop:in käyttäjäksi!

Tervetuloa HK Shop:in käyttäjäksi! Tervetuloa HK Shop:in käyttäjäksi! HK Shop on HKSCAN FINLANDin reaaliaikainen tilausjärjestelmä, missä voit mm. tutkia tuotetietoja ja -valikoimaa, tehdä tilauksia, saada tilaushetken tuotesaatavuustiedon

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Tietoa maantieteen julkaisuista

Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista, erityisesti lehdistä, löytyy lehti- ja kustantajatietoihin erikoistuneista tietokannoista sekä kustantajien ja tieteellisten seurojen www-sivuilta.

Lisätiedot

EU-tiedonhakusparraus

EU-tiedonhakusparraus EU-tiedonhakusparraus Turun kaupunginkirjasto 23.3.2011 Komission Suomen-edustusto Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto Näiden EU-tiedonhakuvinkkien viimeisin versio toimivine linkkeineen löytyy

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö JHS-järjestelmä ja standardit Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö 9.6.2010 1 JHS-järjestelmän historiaa Valtioneuvosto päätti valtionhallinnon sisäisistä standardeista

Lisätiedot

Tervetuloa Westpro cc Oy:n verkkosivuille.

Tervetuloa Westpro cc Oy:n verkkosivuille. Tervetuloa :n verkkosivuille. YKSITYISYYDEN SUOJAAMISEN PERIAATTEET JA MENETTELYT WESTPRO:N VERKKOSIVUILLA Westpro kiinnittää erityistä huomiota sinua itseäsi, yritystäsi, liiketoimiasi, tuotteitasi tai

Lisätiedot

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Dnro 954/302/2010 25.11.2013 Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Nämä vaatimukset perustuvat komission rekisteriasetukseen 1. Kuhunkin toimenpidepyyntöön liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Kun Google ei riitä Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Googlesta tiedon ja julkaisujen saatavuus parantunut hyvä paikantamaan jo tiedettyä lähdettä tulosten relevanssilajittelu tiedon laatu ja taso vaihtelevat

Lisätiedot

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 1 LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 12.12.2012 2 Sisältö 1 LYNET... 2 2 Aineistopolitiikan tarkoitus... 2 3 Aineistopolitiikan perusteella jaettavien aineistojen jakamisen periaatteet... 3 3.1 Maksuton saatavuus...

Lisätiedot

Outlook Web Access 1(7) 9.9.2011 OUTLOOK WEB ACCESS (OWA) SÄHKÖPOSTIN KÄYTTÖ

Outlook Web Access 1(7) 9.9.2011 OUTLOOK WEB ACCESS (OWA) SÄHKÖPOSTIN KÄYTTÖ Outlook Web Access 1(7) OUTLOOK WEB ACCESS (OWA) SÄHKÖPOSTIN KÄYTTÖ Pääset OWA-sähköpostiin selaimella (esim. Internet Explorer, Mozilla Firefox). Tässä ohjeessa on käytetty Internet Exploreria, jonka

Lisätiedot

AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016

AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016 AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016 AIPA mikä se on? Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmä (AIneistoPAnkki ) Tulee

Lisätiedot

Kopiodaksesi, leikataksesi ja liittääksesi helpointa on käyttää näppäimistön pikavalintoja:

Kopiodaksesi, leikataksesi ja liittääksesi helpointa on käyttää näppäimistön pikavalintoja: Ohjeita järjestöpankin käytön tueksi Huomioitavaa:... 1 1 Sisäänkirjautuminen... 2 2 Sivun/henkilökortin muokkaaminen... 2 3 Uutisen/sivun/tapahtuman, tms. lisääminen... 3 4 Uutisen/tapahtuman saaminen

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Yhteistyökumppanit kirjautuvat erikseen annetuilla tunnuksilla osoitteeseen

Yhteistyökumppanit kirjautuvat erikseen annetuilla tunnuksilla osoitteeseen 1 Etäyhteysohje (vpn.lappia.fi) Yleistä ssl-vpn etäkäyttöpalvelusta Koulutuskuntayhtymän henkilökunnalla ja opiskelijoilla on käytössään selaimella käytettävä etäkäyttöpalvelu. Palvelun kautta voi käyttää

Lisätiedot

Kansainväliset tilastotiedonlähteet, Eurostat, OECD, YK

Kansainväliset tilastotiedonlähteet, Eurostat, OECD, YK Kansainväliset tilastotiedonlähteet, Eurostat, OECD, YK Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Mikko T. Mäkinen Esityksen pääkohdat Informaatikon muuttunut rooli Perusasioita tiedonhaun

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Euroopan unionin virallinen lehti

Euroopan unionin virallinen lehti 16.1.2004 L 10/5 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 65/2004, annettu 14 päivänä tammikuuta 2004, järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille

Lisätiedot

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 2015 Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 1 Sisällysluettelo 1. Sivustolle rekisteröityminen... 2 2. Yrityksen lisääminen... 3 2.1. Yritystiedot...

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon

www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon Kotisivut helposti! www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon Näin Kotisivukone toimii Kun olet kirjautunut sisään kotisivuillesi, tulet helppokäyttöiseen ylläpitotilaan ja voit heti aloittaa kotisivujen

Lisätiedot

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK. PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1 Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin 12.12.2011 A-P Ollila 1 Taustaa Tiedon merkitys yhteiskunnassa ja viranomaisten toiminnassa korostuu kaiken aikaa. Viranomaisten

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Hakukoneoptimoinnin ABC

Hakukoneoptimoinnin ABC Hakukoneoptimoinnin ABC Sisältö Mitä on hakukoneoptimointi? Miten hakukoneoptimointia tehdään? Miten valitset oikeat hakusanat? Miten pääsee Googlen hakutuloksissa ensimmäiselle sivulle? Mitä on hakukoneoptimointi?

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa!

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli elektroniset aineistot yhdessä paikassa Nellissä voit silmäillä mitä elektronisia

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto

Euroopan unionin neuvosto Euroopan unionin neuvosto Euroopan unionin neuvosto MISTÄ SAAN TIETOA EUROOPPA- NEUVOSTOSTA JA NEUVOSTOSTA? Mikä ero on Eurooppa-neuvostolla ja Euroopan unionin neuvostolla? Miten pääsen vierailulle näihin

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. helmikuuta 2017 (OR. en) 10121/96 ADD 1 DCL 1 PI 52 CULT 82 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 10121/96 CONFIDENTIEL Päivämäärä: 8. lokakuuta 1996 Muuttunut

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013 Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

Uuden Peda.netin käyttöönotto

Uuden Peda.netin käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden Peda.netin käyttöönotto...2 Sisään- ja uloskirjautuminen...2 OmaTila...3 Peda.netin yleisrakenne...4 Työvälineet - Sivut...5 Sivun lisääminen omaan profiiliin:...5 Sivun poistaminen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

KANSALAISKIOSKI Käyttöohje

KANSALAISKIOSKI Käyttöohje KANSALAISKIOSKI Käyttöohje Suomen Mediatoimisto Käyttöohje 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1.Miten esitän kysymyksen kansalaiskioskissa?...3 2.Mitä ovat kysymyksen esittämisen lisävalinnat?...5

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 JÄRJESTÖREKISTERI / Liikuntapalvelut Laatimispvm: 31.3.2009 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä

Lisätiedot

EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen

EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen VIITETYÖKALUN KÄYTTÖOPAS ERIC (European Request Information Capture) on viitetyökalu, joka on suunniteltu koko Euroopan lainvalvonnan avuksi ja tueksi.

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tässä alla vain sisällöt. Täydellinen taitotasotaulukko selittävine kommentteineen sekä koulukohtaisine toteuttamissarakkeineen on Akkunassa

Lisätiedot

Skype for Business pikaohje

Skype for Business pikaohje Skype for Business pikaohje Sisällys KOKOUSKUTSU... 2 ENNEN ENSIMMÄISEN KOKOUKSEN ALKUA... 4 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SKYPE FOR BUSINEKSELLA... 5 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SELAIMEN KAUTTA... 6 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN

Lisätiedot

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys EU on monikielinen 24 virallista EU-kieltä noin

Lisätiedot

EURA 2007 EU:N RAKENNERAHASTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ. Projektipäätöksen noutaminen

EURA 2007 EU:N RAKENNERAHASTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ. Projektipäätöksen noutaminen EURA 2007 EU:N RAKENNERAHASTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Käyttöohje projektien hakijoille ja toteuttajille SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä järjestelmästä...3 1.1 Järjestelmän käytön tekniset vaatimukset... 3 1.2

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Yhteistyö- ja palvelusopimus

Yhteistyö- ja palvelusopimus Yhteistyö- ja palvelusopimus Optinet Oy:n ja Suomen Rotary ry:n klubien ja piirien verkkopalveluista Optinet Oy www.optinet.fi 010 3090 911 1 Sopimusosapuolet ja sopimuksen kohde Sopimusosapuolet Optinet

Lisätiedot

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma Tämän jälkeen valitse kieleksi Suomi VÄLILEHTI 1 PERUSTIEDOT Valittuasi kieleksi suomen,

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa

ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa Korkeakoulujen julkaisutiedonkeruuseminaari 19.9.2014 Lassi Lager ARTO Kotimainen artikkeliviitetietokanta Yli 1,5 milj. viitettä Yli 1,5 milj. tiedonhakua

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

Tietoarkisto palveluksessanne. Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä Hannele Keckman-Koivuniemi

Tietoarkisto palveluksessanne. Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä Hannele Keckman-Koivuniemi Tietoarkisto palveluksessanne Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä 1.12.2014 Hannele Keckman-Koivuniemi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto www.fsd.uta.fi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Lisätiedot

1. Rekisterinpitäjä Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisterin nimi Rekisterin käyttötarkoitus... 2

1. Rekisterinpitäjä Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisterin nimi Rekisterin käyttötarkoitus... 2 Rekisteriseloste Sisällys 1. Rekisterinpitäjä... 2 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö... 2 3. Rekisterin nimi... 2 4. Rekisterin käyttötarkoitus... 2 5. Rekisterin sisältämät tiedot... 2 6. Säännönmukaiset

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

Welcome to the World of PlayStation Pika-aloitusopas

Welcome to the World of PlayStation Pika-aloitusopas Welcome to the World of PlayStation Pika-aloitusopas Suomi PCH-2016 7025574 PlayStation Vita-järjestelmän käyttäminen ensimmäistä kertaa Paina viisi sekuntia Kytke virta PS Vita -järjestelmään. Kun kytket

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN Amkit-konsortion pedagoginen työryhmä selvitti keväällä 2008 IL-ydinainesanalyysin käyttöä. Selvityksestä kävi ilmi, että ydinainesanalyysin

Lisätiedot

3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI... 7 3.2 VIESTIN LUKEMINEN... 9 3.3 SAAPUNEET JA LÄHETETYT... 9 3.4 KANSIOT... 10 3.5 ROSKAKORI...

3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI... 7 3.2 VIESTIN LUKEMINEN... 9 3.3 SAAPUNEET JA LÄHETETYT... 9 3.4 KANSIOT... 10 3.5 ROSKAKORI... OHJE HUOLTAJALLE 2 / 22 1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ... 3 2 ETUSIVU... 4 2.1 YHTEENVETO... 4 2.2 LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / HUOMAUTUKSET... 4 2.3 VIESTIT... 6 2.4 KOKEET... 6 3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI...

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat 1.2.2016 2(10) Osoitelistat Osoitteet-valinnan näkyminen kennelpiirin henkilöille... 3 Tietojen haku listaukselle... 3 Yhdistykset,

Lisätiedot