KAUSTISEN KUNNAN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUSTISEN KUNNAN STRATEGIA 2006-2009"

Transkriptio

1 1 KAUSTISEN KUNNAN STRATEGIA Sisältö 1 VISIO, ARVOT, MENESTYSTEKIJÄT sivu 1.1 Visio Arvot Kaustisen menestystekijät 6 2 PERUSTA 2.1 Yleistä Toimintaympäristö (historia, nykytila ja ennusteet) Väestö Työllisyys- ja työttömyystilanne Väestön koulutustaso Elinkeinotoiminta Huoltosuhde Kuntatalous Palvelutuotannon alueellinen vertailu 10 3 KUNNAN PÄÄMÄÄRÄT 3.1 Elinvoimaisuus Talous Palvelut Kuntalainen/asukas Henkilöstö 13 4 TOIMIALOJEN PÄÄMÄÄRÄT 4.1 Hallinto- ja kehittämispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 18 5 SEURANNAN JA ARVIOINNIN JÄRJESTÄMINEN 19 Taulukot Taulukko 1: Väestön alueellinen ikärakenne 2006, % Taulukko 2: Väestöennuste, tilastokeskus ikäryhmittäin Taulukko 3: Väestöennuste, kuntastrategiatavoitteen mukaisesti, ikäryhmittäin Taulukko 4: Yli 75-vuotiaiden määrän kehitys Taulukko 5: Työttömyysasteen kehitys, huhtikuu Kaustinen Taulukko 6: Työpaikat yhteensä % Taulukko 7: Työpaikkojen muutos

2 2 Liitteet Liiteosa 1: Toimialojen tuloskortit Hallinto- ja kehittämispalvelut 20 Sosiaali- ja terveystoimi 27 Sivistystoimi 29 Tekninen toimi 32 (Liiteosa 2: Ennusteet 33) Työikäiset Demograafinen huoltosuhde Palvelutarpeiden muutos Päivähoito ja esiopetus Nettokustannustrendi Päivähoito ja esiopetus Palvelutarpeiden muutos Opetustoimi Nettokustannustrendi Opetustoimi Palvelutarpeiden muutos Vanhusväestö Nettokustannustrendi Vanhuspalvelut (kotihoito, palveluasuminen, kotisairaanhoito ja vuodeosastohoito) Palvelutarpeiden muutos Perusterveydenhuollon avohoito Nettokustannustrendi Perusterveydenhuollon avohoito Liiteosa 3: Strategisia osaohjelmia Henkilöstöpoliittinen ohjelma; valmiina Liite 3.1 Vanhuspoliittinen ohjelma; valmis Liite 3.2 Kilpailupoliittiset periaatteet; valmiina Liite 3.3 Ympäristöohjelma; valmiina Liite 3.4 Varhaiskasvatussuunnitelma; valmis Liite 3.5 Kaustisen kunnan esi- ja perusopetuspalvelujen selvitys ja ohjausryhmän esitys, valmis Liite 3.6 Opetuksen arviointistrategia; valmis Liite 3.7 Valmisteilla oleva Järvelä-Salonkylä osayleiskaava; valmis Kirkonseudun osayleiskaavan päivittäminen; valmiina Liite 3.8 Liikenneturvallisuussuunnitelma; valmis Liite 3.9 Seudullinen vesihuollon kehittämissuunnitelma; valmis Liite 3.10 Vesi- ja viemärilaitoksen uudelleenorganisointi; valmiina Liite 3.11 Kiinteistöhuollon kuntoarvio- ja kunnossapitosuunnitelma, seutukunta; valmiina Liite Valtuuston työskentelysopimus, valmis Liite 3.13

3 Kaustisen, Vetelin ja Halsuan sosiaalitoimen yhdistämisselvitys, valmis Liite 3.14 Kuntalaiskysely; syksy 2007 Liite 3.15 Tasa-arvosuunnitelma, valmis Liite

4 4 Johdanto Tämä Kaustisen kunnan strategia (linja-asiakirja) on laadittu prosessissa, joka käynnistyi johtoryhmän seminaarilla , jatkui kahdella valtuustoseminaarilla, yhdellä hallituksen seminaarilla ja hallituksen iltakouluilla sekä useilla johtoryhmän istunnoilla. Linja-asiakirja valmistui tammikuussa Strategian laatiminen valtuustokauden alussa on hyvin perusteltua, jotta uusi valtuusto voi määrittää omat linjauksensa valtuustokautta varten. Strategiaprosessin aikana laadittiin myös valtuuston työskentelysopimus. Valmistunut strategia laadittiin Suomen paikallishallinnon muutoksen kannalta historiallisena ajankohtana. Alkusyksyllä 2005 käynnistettiin kuntarakenneuudistus aiemmin käynnistetyn palvelurakenneuudistuksen jatkoksi. Kokonaiskehittämisestä käytetään nimitystä kunta- ja palvelurakenneuudistus. Tällä koko maata koskevalla kehittämiskokonaisuudella on ollut suuri vaikutus myös Kaustisen strategian laadintaan. Työn kuluessa kunnanhallitus on tehnyt aloitteen Kaustisen seutukunnan kunnille kuntaliitoksen selvittämiseksi. Halsuan, Ullavan ja Vetelin kunnat päättivät lähteä mukaan selvitykseen. Päätöstä kuntien yhdistymisestä ei tehty vuoden 2007 aikana. Tässä strategiassa on pääosin keskitytty Kaustisen kunnan päämäärien ja tavoitteiden määrittämiseen Kaustista itseään varten ja Kaustisen näkökulmasta. Strategiassa on kuitenkin myös tavoitteita, jotka liittyvät voimistuvaan kuntayhteistyön tarpeeseen ja kuntayhteistyön vauhdittamiseen. Linja-asiakirjassa lähdetään siitä, että kunnan talous pidetään terveenä myös tällä valtuustokaudella. Asiakirjassa painotetaan sitä, että lainanotossa keskitytään erityisesti sellaisten hankkeiden lainoittamiseen, joiden tavoitteena on kunnan elinvoimaisuuden vahvistaminen ja joiden tarkoitus on olla tuottavia. Kaustisen kunta asettaa itselleen tavoitteet, joiden mukaan kunnan väestörakenne pidetään tasapainoisena ja väestömäärä kääntyy hallittuun kasvuun. Tämän aikaansaamiseksi kunta asettaa edelleen tavoitteet, joiden mukaan vahvistetaan elinkeinoelämän ja asuntotuotannon edellytyksiä. Peruspalvelut pyritään turvaamaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Kunta korostaa palvelutuotannossa kuntien välistä seudullista, alueellista, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Kunta pyrkii tilaajan ja järjestäjän roolissaan löytämään sellaiset palvelujen tuotantomallit, jotka mahdollisimman tehokkaasti turvaavat kuntalaisten tarpeet taloudellisesti, tehokkaasti ja laadukkaasti.

5 5 1 VISIO, ARVOT, MENESTYSTEKIJÄT 1.1 Visio 1.2 Arvot VISIO 2010 Musiikkikunta Kaustinen on alueensa palvelukeskus, joka perinteeseen ja teknologiaan pohjautuen tarjoaa tehokkaasti korkeatasoisia palveluja seudun asukkaille. Kaustinen on Sinun! Arvot ohjaavat toiminataa kuntastrategian suuntaan, ovat organisaatiossa vallitsevia uskomuksia ja periaatteita. Kaustisen kunnan päätöksentekoa ja päivittäistä toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: Oikeudenmukaisuus Kuntalaiset, henkilöstö ja yhteistyökumppanit voivat luottaa tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen päätöksentekoon ja tasapuoliseen kohteluun kaikessa palvelutoiminnassa. Avoimuus Päätöksenteossa, valmistelussa, yhteistyössä ja tiedottamisessa edistetään avointa ja rehellistä tiedottamisen ilmapiiriä. Turvallisuus Kaustinen on turvallinen asuinpaikka, jossa kuntalaisia kannustetaan yhteisvastuullisuuteen ja toinen toisestaan huolehtimiseen. Tuloksellisuus Vastuulliset ja yritteliäät luottamushenkilöt ja kunnan työntekijät edistävät toiminnallaan kuntastrategian tavoitteiden toteutumista Luonnon kunnioittaminen Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan kaikessa päätöksenteossa 1.3 Kaustisen menestystekijät Kaustisen kunnan strategian onnistuminen tukeutuu mm. seuraaviin menestystekijöihin: Kaustinen Kaustisen myönteinen, kehittyvä kuntakuva ja maine Kansainvälisesti tunnettu kulttuurikeskus Aktiivinen ja suvaitsevainen väestö Alueen elinkeino- ja palvelukeskus

6 Palvelut 6 Monipuoliset ja toimivat kunnan, valtion ja yksityissektorin palvelut Erinomaiset koulutuspalvelut Teknologiaosaaminen Hyvät yhteydet 2. PERUSTA Asuinpaikka Kylien elinvoimaisuus ja vilkas yhdistystoiminta Hyvä työllisyystilanne ja työpaikkakehitys Monipuoliset vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet Maaseutumainen, turvallinen asuinympäristö 2.1 Yleistä Kunnan elinvoimaisuus näkyy Kaustisella mm. palvelujen monipuolisuutena, vilkkaana rakentamisena ja työpaikkakehityksenä. Kaustinen on vakiinnuttanut asemaansa palvelujen keskuksena. Väestön määrä lähti v lievään laskuun, syntyvyys on alueella vähentynyt, tästä huolimatta väestörakenne ja huoltosuhde ovat säilyneet hyvinä. Tulevaisuuden haasteina ovat alueiden välisen kilpailun kiristyminen, luonnonvarojen yhä tehokkaampi hyödyntäminen ja ympäristön tilan kehittyminen. Kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttaa kyky verkostoitua ja tehdä yhteistyötä paitsi alueellisesti myös kansallisesti ja globaalisti. Työpaikan lisäksi maaseutumainen, viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö on keskeinen asuinpaikan valintakriteeri. 2.2 Toimintaympäristö Kunnan oma väestötavoite vuodelle 2010 Kunnan oma väestötavoite vuodelle 2010 on Taulukko 1: Väestön alueellinen ikärakenne 2006, % Kaustinen Stk K-P Koko maa 0 14 v yli 64 v Taulukko 2: Väestöennuste Kaustinen, tilastokeskus ikäryhmittäin Yhteensä

7 7 Taulukko 3: Väestöennuste, kuntastrategiatavoitteen mukaisesti, ikäryhmittäin Yhteensä Taulukossa 3 on kuvattu väestöennuste tässä kuntastrategiassa asetetun tavoitteen mukaisesti vuosina 2010 ja Tavoitteen mukaisesti kunnassa on yli 500 asukasta enemmän vuonna 2020 verrattuna Tilastokeskuksen trendiennusteeseen. Kaustisen kunnan oman väestöennusteen taustalla ovat kunnan myönteiset elinvoimaisuustekijät ja erityisesti kaivostoiminnan ja siihen liittyvien hankkeiden tuomat uudet työpaikat. Kunta panostaa määrätietoisesti elinvoimaisuuden vahvistamiseen työpaikkakehityksen varmistamiseksi. Kunnan myönteistä asukaskehitystä on haitannut vuokra-asuntojen puute. Kaustisella ei ole pystytty vastaamaan vuokra-asuntojen kysyntään nykyisellä ja viime valtuustokaudella. Vuokra-asuntoja on jonottanut jatkuvasti n. 60 asuntokuntaa. Aktiivisemmalla maanhankinta-, kaavoitus- ja asuntopolitiikalla sekä laadukkaalla asuntotuotannolla voidaan merkittävästi vaikuttaa asukkaitten paikkakunnalla pysymiseen ja väkiluvun myönteiseen kehitykseen. Taulukko 4: Yli 75-vuotiaiden määrän kehitys Tilastokeskus Kunta Kaustisen kunnan väestökehitys on alueen muita kuntia ja seutukuntaa myönteisempi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2020 maakunnan kuntien väestökehitys on kuitenkin Kokkolan kaupunkia lukuun ottamatta negatiivinen. Ikärakenteessa vanhusten suhteellinen osuus on kasvamassa. Tämä merkitsee sitä, että kunnan on varauduttava vanhustenhuollon kasvaviin palveluvaatimuksiin. 2.3 Työllisyys- ja työttömyystilanne Työllisyystilanne Kaustisella on säilynyt melko hyvänä, työttömyys- ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyysaste on maakunnan alhaisimpia. Taulukko 5. Työttömyysasteen kehitys, huhtikuu, Kaustinen Työttömyysaste alle 25-v yli 1 v , , , ,

8 8 2.4 Väestön koulutustaso Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä %, tilastokeskus, 1999/2003, Kaustinen Stk K-P Koko maa Keskiaste 27/30 27/29 29/31 29/31 Korkea-aste 13/13 9/11 14/15 18/20 Keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lukumäärä on kasvanut vuodesta 1999 koko maan kehityksen mukaisesti. 2.5 Elinkeinotoiminta Yritysten määrä Toimivia yrityksiä oli Kaustisella v lopussa 297 kpl. Työpaikkoja on lisännyt voimakkaimmin viime vuosina tietotekninen ala ja alan näkymät ovat myös jatkossa hyvät. Palveluala on selvästi suurin työllistäjä Kaustisella. Elinkeinorakenne poikkeaa työpaikkarakenteesta selvimmin siinä, että jalostus työllistää 23 % työssäkäyvistä, vaikka jalostuksen osuus työpaikoista Kaustisella on 17 %. Taulukko 6: Työpaikat yhteensä % Kaustinen Stk K-P Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Työpaikkojen määrä kehittyy asetetun tavoitteen mukaisesti myönteisesti, vaikka vuodesta 2002 vuoteen 2003 on ollutkin laskua. Tämä käy ilmi taulukosta 8. Työpaikkoja oli yhteensä 1841 kpl. Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 92,6 %. Valtion virastojen toiminnan hallinnon keskittäminen on viemässä palveluja ja työpaikkoja Kaustisen alueelta.

9 9 Taulukko 7: Työpaikkojen muutos Kaustinen Stk K-P Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilasto. Panostukset uusiin elinkeinoihin Kunnan panostukset elinkeinojen kehittämiseen ja yritystoiminnan edellytysten luomiseen ovat osoittautuneet oikean suuntaisiksi. Kunta on luomassa edellytyksiä kaivostoiminnan käynnistämiselle v Kaustisen kunta varautuu suunnitelmissaan kaivostoiminnan ja siihen liittyvien elinkeinojen kannalta tarpeellisiin investointeihin ja kunnossapitotoimiin. Kaustinen on monipuolistanut ja laajentanut palveluitaan ja pystyy jatkossa tarjoamaan palveluita nykyistä laajemmalle alueelle. Kunta on rakentamassa tiloja ja edesauttamassa hoiva-alan yritysten sijoittumista kuntaan suunnittelukaudella. Maatalous ja turkistarhaus ovat Kaustisella elinvoimaisia. Vaikka tilojen määrä vähenee, tilakoko kasvaa. Tarhausyritysten kehitykseen vaikuttavat tarhaajien ikärakenne ja suhdanteiden vaihtelut. Maatiloja oli v Kaustisella 187 kpl (v kpl) joista noin puolet oli lypsykarjatiloja. Tarhoja oli v Kaustisella 68 kpl (v kpl). Viimeisen 10 vuoden aikana tarhojen määrä on säilynyt melko vakaana vaihtelevista suhdanteista huolimatta. Tarhakoot ovat kasvaneet ja turkistarhauksen jatkojalostus on vakiinnuttamassa toimintaansa kunnassa. Seutukunnassa tarhoja on yhteensä 105, Keski-Pohjanmaalla 183 ja koko Suomessa 941. Tarhojen liikevaihto Kaustisen kunnassa on vuositasolla n. 10 M (v ,4 M ). 2.6 Huoltosuhde Liitteessä 3 on kuvattu taulukkona ja graafisena Tilastokeskuksen aineistoon pohjautuen demograafinen ( väestöllinen) huoltosuhde. Trendilaskelman mukaan huoltosuhde on heikkenemässä eli vanhusten ja lasten määrä suhteessa työiässä olevan väestön määrään on lisääntymässä. Tähän kehitykseen on tarkoitus tässä strategiassa määritellyillä keinoilla vaikuttaa niin, että huoltosuhteen heikkeneminen ainakin hidastuu. 2.7 Kuntatalous Talouden tasapainottamisen keinojen tärkeysjärjestys Vaikka Kaustisen kunnan talous on suunnittelukauden alussa tasapainossa, heikentyviin kuntatalouden näkymiin on varauduttava. Keskeisin uhkatekijä on väestön väheneminen.

10 10 Kunnanvaltuusto on linjannut valtuustoseminaarissa alla olevat keinot talouden tasapainottamiseksi. 1. Veronmaksajien määrän lisääminen (elinkeinopolitiikka, asuntopolitiikka) 4,8 2. Seudullisten/alueellisten yhteistyöratkaisujen toteuttaminen 3,8 3. Palveluverkostojen tiivistäminen 3,6 4. Veroprosentin nosto 3 5. Tietotekniikan hyväksikäytön lisääminen 2,8 6. Taksojen korottaminen (liikelaitokset) 2,6 7. Omavastuiden lisääminen (esim. palvelusetelit) 2,2 8. Palvelujen vähentäminen 2,2 9. Omaisuuden myynti Lainanoton lisääminen 1,8 11. Laatutason heikentäminen 1,2 Kunta toimii aktiivisesti ja suunnitelmallisesti maanhankinnassa ja kaavoituksessa siten että yhdyskuntarakenteen suunnitelmallinen kehitys mahdollistuu. Taloudellisuussyistä ja kunnan vetovoimaisuustekijöiden vahvistamiseksi suunnittelukaudella selvitetään alueen kuntien yhdistymisen mahdollisuudet ja yhteiset palvelujen tuotantomahdollisuudet. Kiinteistöveroja on tarkistettu vuodelle Kunnallisveroprosentti nostettiin 19,00-19,50 vuodelle Talouden tasapainottamisen vuoksi tuloveroprosenttia on tarkistettava suunnittelukaudella. Palvelutuotannossa kouluverkkoa on supistettu lukuvuoden alusta lähtien, jolloin Jylhän ja Vintturin kyläkoulut lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Keskuskoululle. 2.8 Palvelutuotannon alueellinen vertailu Päivähoito ja esiopetus Päivähoidon ja esiopetuksen osalta Kaustisen kunnan palvelutarve kasvaa sekä Tilastokeskuksen ennusteen että kunnan oman väestötavoitteen mukaan vuoteen 2010 saakka. Kaustisen seutukunnan muissa kunnissa palvelutarve vähenee. Tämä merkitsee sitä, että kuluvalla valtuustokaudella Kaustisen kunnan on varauduttava hieman lisäämään palvelutarjontaa näissä palveluissa joko itse tuottamalla tai ostopalveluina. Samalla on kuitenkin tarkoituksenmukaista seurata seudullista kehitystä ja arvioida palvelukapasiteettia seutukunnan kokonaisuutena. Mikäli päivähoidon ja esiopetuksen kustannuksissa on reaalista kasvua (liitteenä olevassa esimerkkilaskelmassa on käytetty keskimääräisenä reaalikasvuprosenttina 1.8), on varauduttava kasvaviin menopaineisiin myös vuoden 2010 jälkeen palvelutarpeen lievästä laskusta huolimatta.

11 11 Opetustoimi, vuotiaat Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kaustisen kunnan palvelutarve vähenee opetustoimessa. Mikäli kunnan oma väestöennuste toteutuu, oppilasmäärä ei vähene. Kaustisen seutukunnan muissa kunnissa palvelutarve vähenee melko voimakkaasti. Kuluvalla valtuustokaudella Kaustisen kunnan on varauduttava kouluverkkonsa tarkistukseen oppilasmäärien kehityksen suhteissa. Tarkoituksenmukaista on seurata seudullista kehitystä ja arvioida palvelukapasiteettia seutukunnan kokonaisuutena. Opetustoimessa on varauduttava reagoimaan kasvaviin menopaineisiin koko ennusteajan huolimatta siitä, että oppilasmäärät saattavat laskea. (liitteenä olevassa esimerkkilaskelmassa on käytetty keskimääräisenä reaalikasvuprosenttina 1.8) Vanhusväestö Vanhusväestön absoluuttinen määrä kasvaa Kaustisen kunnassa ennusteiden mukaan, esimerkiksi kunnan oma ennuste, vuosien välillä 8,7 %:lla. Kustannuspaine (kotihoito, palveluasuminen, kotisairaanhoito ja vuodeosastohoito) on 1,8 %:n keskimääräisillä reaalikasvuprosenteilla tuona aikana 29.2 %. Tästä tärkeästä perustehtävästä huolehtiessaan kunta hakee - laatutasoa heikentämättä - uusia toimintamalleja. 3 KUNNAN PÄÄMÄÄRÄT VUONNA 2009 Strategian rakenne on sovittu niin, että siinä määritetään kunnan yhteiset päämäärät ja toimialojen päämäärät ja tavoitteet. Strategiarakenteessa sovelletaan tasapainotettua mittaristoa. Kunnan yhteiset päämäärät määritetään seuraavien näkökulmien kautta: - elinvoimaisuus - talous - palvelut - kuntalainen/asukas/asiakas - henkilöstö 3.1 Elinvoimaisuus Elinvoimaisuuden kehittämiselle asetetaan seuraavat päämäärät: 1 Asukasmäärä Asukasmäärätavoite vuodeksi 2010 on asukasta. Asukasluvun säilyttäminen nykytasolla vaatii 25 uutta asuntoa vuosittain ja 100 uutta asuntoa suunnittelukaudella. Tämä ei vielä riitä väestötavoitteeseen. Teollisuus- ja yritystoiminta lisää työpaikkoja ja samalla asuntojen tarvetta suunnittelukaudella. Ittyöpaikkojen lisäys yrityksen arvion mukaan on 100 uutta työpaikkaa vuoteen 2007,

12 12 tämän lisäksi tulevat kaivostoiminta liitännäisineen ja edellisten vaikutus kunnan palvelutoimintaan. 2 Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikkaan panostetaan niin, että uusia työpaikkoja ja myös uusia toimialoja saadaan kuntaan. 3 Asuntopolitiikka Tavoitteena on asuntokannan turvaaminen, asumisen edellytysten (tonttimaa) ja asumisviihtyvyyden parantaminen (paikkakunnalla pysyvyys) Vuokra-asuntojen tuotantoa lisätään kysyntää vastaavasti. Asuntopolitiikkaan halutaan panostaa ja varautua kasvavaan asukasmäärään asuntojen tuotantotavoitetta nostamalla niin, että nettolisäys asuntokannassa olisi vähintään asuntoa suunnittelukaudella. 4 Maapolitiikka Maapolitiikalla halutaan tehostaa maanhankintaa teollisuus-, liike- ja asuntotarpeisiin. Yksityisten omistuksessa olevia maa-alueita ei kaavoiteta. Turkistarhaukselle etsitään uusia tonttialueita kuntakeskuksen ja asuntoalueiden vaikutuspiirin ulkopuolelta haju- ja meluhaittojen vähentämiseksi. Asuntotonttimaan tarve suunnittelukaudella on yhteensä ha. Omakotitontit: 20 x 2000 m 2, yhteensä 4 5 ha/vuosi 2/3 kaava-alueella 1/3 haja-asutusalueella Vuokra-asunto- ja muu asuntotuotanto: 10 vuokra-asuntoa/v, n m m²/v, suunnittelukaudella 3 ha. Tonttitilaa elinkeinoelämän, liiketoiminnan ja teollisuuden tarpeisiin tarvitaan seuraavasti: Teollisuutta varten tällä hetkellä vain n. 5 ha:n varanto Kruunupyyn rajalla (ympäristörajoitteet). Teollisuuden tarve yhteensä 20 ha, josta 2-3 yrittäjälle isompia 1-2 ha tontteja. 5 Palveluyhteistyö Yhteistyötä palveluiden kehittämisessä halutaan voimistaa sekä seudullisesti että tarpeellisilta osin myös laajemmalla alueella. 3.2 Talous - vuosikate 150 /as koko strategiakauden ajan - lainamäärä (emo), 2000 /as vuonna lainamäärä konserni, 4000 /as vuonna omavaraisuusaste, emo vuonna % - omavaraisuusaste, konserni vuonna %

13 3.3 Palvelut 13 Lainamäärätavoitteen osalta todettiin, että kuntakonsernin lainojen kokonaismäärätavoite voidaan ylittää vain erikseen perustelluilla valtuuston päätöksillä tilanteissa, joissa kyse on tuottavista investoinneista ja elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Laajeneva palvelutarve työpaikkakehityksen ja asukkaiden tarpeisiin on huomioitava palvelujen kehittämisessä. Kuntapalveluja laajennettaessa ensisijaisesti tarkastellaan palvelujen yhteistoiminta-aluetta sekä selvitetään yhteistoimintamahdollisuudet muiden palvelun tuottajien kanssa. Tavoitteena on, että kunnan omaa palvelutuotantoa ei laajenneta nykytasosta. 3.4 Kuntalainen/asukas Kunnan kehityksen kannalta ratkaisevissa päätöksissä on punnittava kunnan etu/kuntalaisen etu. Yhteisöllisyydellä saavutettu asukkaiden ja alueen yritysten hyvinvointi on kunnan edun mukaista. Kunnan päätöksillä tuetaan yhteisöllisyyttä ja asukkaiden yhteistoimintaa. 3.5 Henkilöstö Henkilöstöpolitiikassa noudatetaan seuraavia periaatteita: - henkilöstöpolitiikalla tuetaan strategista johtamista - kehitetään työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta - edistetään avointa ja oikeudenmukaista esimiestyötä - tuetaan ja kannustetaan henkilöstön työssä jaksamista ja edistetään työkykyä ylläpitävää toimintaa - luonnollista poistumaa käytetään johdonmukaisesti hyväksi henkilöstömitoituksen hallinnassa, henkilöstömäärä mitoitetaan tuottavuuden nousun mukaisesti - uusissa rekrytoinneissa tarkastellaan aina koko ko. palvelun yhteistoiminta-aluetta sekä palvelujen vaihtoehtoisia tuotantomalleja, henkilöstön erikoistumista kuntayhteistyössä tuetaan

14 14 4 TOIMIALOJEN PÄÄMÄÄRÄT 4.1 Hallinto- ja kehittämispalvelut Hallinto- talous- ja suunnittelupalvelut Kunnanhallituksen ja valtuuston käsiteltävien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano kunta- ja taloussuunnittelu, kirjanpito ja tilinpäätös sekä asiakirjahallinto ja arkistotoimi hoidetaan asiantuntemuksella, oikein ja ajallaan. Kunnan henkilöstöhallintoa ja yt-toimintaa johdetaan kunta- ja henkilöstöstrategian sekä sopimusten mukaisesti, tasapuolisesti ja kannustavasti. Kaustisen kunta on hyvä ja vetovoimainen työnantaja. Kaustisen kunnan viestintää hoidetaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Kuntalaiset, henkilöstö ja yhteistyötahot saavat tarvitsemansa tiedon ajoissa ja selkeästi esitettynä. Kuntastrategiaa tukevaa viestintää toteuttavat kunnanhallituksen ja toimialajohtajien lisäksi kaikki kunnan työntekijät ja päätöksiä tekevät luottamushenkilöt. Vaalit Kunta hoitaa vaalien toimeenpanon (sekä ennakko- että varsinainen äänestys vaaleissa). Kuntayhteistyö Kuntien yhteistyössä järjestettyä palvelutuotantoa laajennetaan ja syvennetään taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Talous- ja velkaneuvonta Yleinen edunvalvonta Seutukuntatoiminta Keski-Pohjanmaan liitto Aluepelastuslaitos Elinkeinot Maaseutu- ja yrityspalvelut Kuntakonserni Matkailun edistäminen Lomituspalvelut Tavoitteena on turvata laadukkaasti ja tasapuolisesti lomituspalvelulain mukaiset palvelut lomaan oikeutetuille maatalousyrittäjille Kaustisen paikallisyksikön alueella. Strategiset projektit - Kaustisen, Halsuan, Ullavan ja Vetelin kuntien yhdistymisprojekti - Tietohallinnon alueellinen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen - Sähköinen taloushallinto ja asiointi, alueellinen vetovastuu - Tehtäväpohjaiseen arkistonmuodostukseen siirtyminen

15 Sosiaali- ja terveystoimi Tavoitteena on kuntalaisten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Palvelut tuotetaan vuodesta 2009 alkaen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2008 loppuun saakka palvelujen tuottajina ovat kunnan lisäksi Tunkkarin kuntayhtymä sekä yksityiset palvelun tuottajat ja järjestöt. Palvelut tuotetaan väestön todellisiin tarpeisiin perustuen laadukkaina, asiakkaan ja koko alueelle kannalta taloudellisesti. Lasten päivähoito Lasten päivähoitoa annetaan tarpeen mukaan myös yli kuntarajojen perheiden tarpeet huomioiden. Päivähoito ja esiopetus siirtyvät sivistystoimen hallintoon. Lasten kotihoidon kuntalisä ja yksityisen hoidon kuntalisä vakinaistetaan kunnan taloudelliset resurssit huomioiden. Kartoitetaan ja lisätään yhteistyötä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa lapsiperheille tarkoitetun toiminnan lisäämiseksi. Joustoa erilaisiin päivähoidon tarpeisiin haetaan perhepäivähoidosta ja ryhmäperhepäivähoidosta. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille järjestetään erityislastentarhanopettajan palvelut yhteistyössä Vetelin kunnan kanssa. Vanhusten ja vammaisten avopalvelut Työ- ja toimintakeskuksen tehtävänä on järjestää päivätoimintaa kehitysvammaisille, kuntoutuksen avopalveluita mielenterveyskuntoutujille ja työtoimintaa vajaatyökuntoisille. Toimintaa kehitetään vastaamaan myös kuntouttavan työtoiminnan velvoitteisiin. Yhteistyötahojen kanssa haetaan ratkaisuja henkilöille, joille ei työhallinnon palveluvalikoimista löydy ratkaisuja. Näillä toimilla tuetaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Tarvittaessa apuna käytetään eritahoista koottua asiakaspalvelutyöryhmää ja mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita. Palvelut tuotetaan oman kunnan ja lähikuntien tarpeisiin. Vanhusten kotihoitoa ja palveluasumista kehitetään yhteistyössä terveydenhuollon ja lähikuntien kanssa vanhuspoliittisen strategiatyön mukaisesti. Vanhusten palveluasumista ja laitoshoitoa järjestetään asiakkaiden erilaisten hoito- ja palvelutarpeiden mukaan erikoistuneissa yksiköissä. Kuntouttava ja ennaltaehkäisevä työote otetaan toimintatavaksi kaikissa vanhustenhuollon toiminnoissa. Hoidon porrastusta kehitetään. Palvelusetelin käyttöönottoa kehitetään. Omaishoitoa kehitetään tukemalla omaishoitajien työtä ja jaksamista muun muassa omaishoitajien lakisääteistä vapaata monipuolistamalla yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien ja yhdistysten kanssa. Vanhusten päivätoiminnan mahdollisuuksia selvitetään. Sosiaalityö ja lastensuojelu Lastensuojelulain muutoksen myötä viranhaltijoiden vastuu lisääntyy. Lasten sijoittamista kodin ulkopuolelle pyritään ennaltaehkäisemään lisäämällä resursseja perhetyöhön. Sosiaalipäivystys toteutetaan yhteistyössä Keski-Pohjanmaan maaseutukuntien kesken elokuusta 2007 lähtien. Kuntouttavan työtoimintaa kehitetään yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa.

16 16 Strategiset projektit -Halsuan, Kaustisen ja Vetelin digisos-hanke. - ProSote-hanke - Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen uudelleenorganisoinnin toteutus Keski Pohjanmaalla - omaishoidon kehittäminen 4.3 Sivistystoimi Sivistyspalvelujen päämääränä on edistää asukkaiden tiedonhankintaa, oppimista sekä elämisen taitoja ja laatua. Sivistyspalveluja kehitetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mahdollisuuksia hyödyntämällä sekä toteuttamalla kunnan kansainvälisyys- ja kulttuuristrategioita. Tavoitteena ovat alueelliset, yhteiset ja laadukkaat palvelut jokaiselle. Voimavaroja yhdistetään sekä asiantuntemusta syvennetään ja laajennetaan alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Opetuspalvelut Opetuspalvelut antavat oppijoilleen mahdollisuuden laadukkaaseen oppimiseen turvallisessa oppimisympäristössä. Tavoitteena on, että jokainen oppija omaksuu vahvat perustaidot ja hyvän yleissivistyksen ja hänestä kasvaa itseohjautuva elinikäinen oppija, joka on kykenevä yhteisölliseen ja yksilölliseen oppimiseen. Lukio ja toisen asteen koulutus Lukion osalta tavoitteena tulevaisuuden koulu, jonka arvoina ovat innovatiivisuus, luovuus ja erilaisuus, esimerkiksi musiikin soveltaminen. Tavoitteena on kunnan eri koulutusyksiköiden profiilin nostaminen sekä kilpailukyvyn ja valtakunnallisen näkyvyyden lisääminen. Lukion osalta tavoitteena on yhteistyön lisääminen eri tahojen välillä. Kunta edellyttää, että toisen asteen koulutuksen tarjonta kuntalaisille turvataan ja kehitetään tulevaisuuden työvoimatarpeiden mukaisesti. Kirjasto-, nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Tavoitteena ovat nykyaikaiset kirjastopalvelut, jotka mahdollistavat kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen ja yleissivistyksen kehittymisen. Nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluiden tavoitteena on tukea asukkaiden mahdollisuuksia monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin. Nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluja kehitetään yhteistyössä alueen muiden toimijoiden, mm. kolmannen sektorin, kanssa. Tavoitteena on monipuolinen ja kuntalaisten hyvinvointia edistävä tarjonta. Ruokahuoltopalvelut Tavoitteena on tarjota laadukkaat ruokahuoltopalvelut taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kartoitetaan ruokahuoltopalvelujen tehostaminen; mm. vaihtoehtoisia tuotantotapoja selvittämällä.

17 17 Strategiset projektit: - Laaditaan alueellinen yhteistyöselvitys, joka sisältää talous-, hallinto- ja toimintasuunnitelman, kuten myös operatiivisen suunnitelman sivistystoimen eri aloille - kartoitetaan päivähoidon ja esiopetuksen siirtyminen kokonaisuudessaan sivistystoimeen - kartoitetaan ruokahuollon tehostaminen - tarkistetaan kouluverkkoa oppilasmääräkehityksen suhteissa.

18 Tekninen toimi Teknisen toimen perustehtävät: Maankäytön ohjaus ja kiinteän omaisuuden hallinta Maankäyttö ja Kaavoitus Maankäytön suunnittelulla taataan asumiseen ja elinkeinotoimintaan sekä liikenne- ja virkistystoimintaan tarvittavien alueiden riittävyys. Keinoina ovat maanhankinnan tehostaminen ja kirkonkylän osayleiskaavan tarkistus ja laajentaminen sekä keskustaajaman kehittämissuunnitelman käynnistäminen. Kiinteän omaisuuden hallinta: 1. Tilapalvelut Tilapalvelu järjestää kunnan toimintoihin, elinkeinoelämän tarpeisiin sekä vuokra-asumiseen tarvittavat toimitilat. Elinkeinoelämän ja vuokra-asumiseen tarvittavat tilat liitetään kunnan omistamiin yhtiöihin (kunnan omistuksessa olevat teollisuustilat ja vuokra-asunnot). Ennen toimenpiteitä selvitetään yhtiöittämisen taloudelliset vaikutukset kunnan talouteen. Rakennuksiin liittyvä palvelutoiminta kilpailutetaan henkilöstön luonnollisen poistuman mukaisesti. 2. Kadut ja tiet Katuverkkoa ja kevyen liikenteen väyliä kehitetään liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti yhdessä tiehallinnon kanssa. 3. Vesi- ja viemärilaitos Vesihuollon toiminta-alueet määritellään ja samalla tarkistetaan laitoksen taksat ja liittymisehdot. Verkostot laajennetaan toiminta-alueiden laajuisiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusi Pohjavedenottamo rakennetaan Neverbackan harjulle. Vesihuollon toimintojen yhtiöittämistä jatketaan. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Rakennusvalvonnan tavoitteena on neuvoa ja ohjata rakentamista siten että saavutetaan hyvä ja käyttäjien tarpeita palveleva, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sekä sosiaalisesti toimiva ja esteettisesti tasapainoinen elinympäristö. Edistetään rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin toimiviin ratkaisuihin. Tavoitteena on rakennetun ympäristön rakennuskannan jatkuva hoito ja kunnossapito. Ympäristönsuojelun tavoitteena on turvata asukkaille terveellinen, viihtyisä ja kestävän kehityksen mukainen elinympäristö sekä säilyttää luonnon toimintakyky ja monimuotoisuus. Seudullisia yhteistyömahdollisuuksia selvitetään ja ympäristönsuojelumääräykset laaditaan yhteistyössä seutukunnan kuntien kanssa. Maatilojen, huoltoasemien sekä muiden toimijoiden luvantarveharkinta saatetaan loppuun. Ympäristön tilan seurantaa kehitetään.

19 19 Yhteistyömahdollisuuksia selvitetään seutukunnallisesti. Tavoitteena on laatia seudulliset ympäristönsuojelumääräykset ja toteuttaa viranomaisten keskinäistä sijaistamista. Selvitetään kuntien yhteislautakunnan perustamisen mahdollisuuksia (lupa- ja viranomaislautakunta). Pohjavesialueiden ympäristösuunnitelman päivitetään. Strategisia projekteja: - Kaivostoiminnan edellytysten luominen - Vesi- ja jätevesihuollon kehittämishankkeet - Asuntotuotantoa lisätään erityisesti senioriasukkaille sekä nuorten aikuisten tarpeisiin. - Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivittäminen - Seutukunnalliset ympäristönsuojelumääräykset 5 SEURANNAN JA ARVIOINNIN JÄRJESTÄMINEN Strategia-asiakirja tarkistetaan vuoden 2007 aikana ja valtuustotestamentti laaditaan vuoden 2008 aikana. - Laaja, joka talouteen jaettava kuntalaiskysely palvelutoiminnasta toteutetaan parittomina vuosina - Palveluja, erityisesti laatua arvioidaan käyttäjäkyselyin vuosittain. Kyselyn tulokset raportoidaan edelleen kunnanhallitukselle talousarvioraportoinnin yhteydessä.

20 20 LIITE 1: TOIMIALOJEN TULOSKORTIT

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 1 Laadukkaat tukipalvelut peruspalveluille Käyttäjäpalaute Rakennusten kunnossapitosuunnitelma valmis Hyvä julkisuuskuva Vuorovaikutus Jatketaan asiakaskyselyjen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Petäjäveden kunnan VISIO - MISSIO - ARVOT MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIKARTTA

STRATEGIAKARTTA. Petäjäveden kunnan VISIO - MISSIO - ARVOT MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIKARTTA PETÄJÄVESI 2020 STRATEGIAKARTTA Kv 22.8.2011 Petäjäveden kunnan VISIO - MISSIO - ARVOT MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIKARTTA STRATEGIAKARTTA - hallinnossa - kehityskeskusteluissa Käytännön toimenpiteet

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot KUNNAN VISIO 2025 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018 Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Kuntapalvelut, strateginen tavoite 1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Jokioisten strategian päivittäminen

Jokioisten strategian päivittäminen Hyvinvointi ja terveys Palvelut ja tuottavuus Osallistuminen ja demokratia Elinvoima ja kilpailukyky Talous ja henkilöstö Jokioisten strategian päivittäminen Tausta: Jokioisten 2013 2016 strategia Toiminta-ajatus

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kaustisen kuntastrategia 2017. Hyväksytty Kunnanhallitus 4.12.2013 319 Hyväksytty Kunnanvaltuusto 17.12.2013, 76

Kaustisen kuntastrategia 2017. Hyväksytty Kunnanhallitus 4.12.2013 319 Hyväksytty Kunnanvaltuusto 17.12.2013, 76 Kaustisen kuntastrategia 2017 Hyväksytty Kunnanhallitus 4.12.2013 319 Hyväksytty Kunnanvaltuusto 17.12.2013, 76 Strategian sisältö Ydinvahvuudet Arvot Visio Strategiakortit Tavoitteellinen talous Turvallinen,

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja.

Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja. Tekninen Visio Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja. Perustehtävä Toimivan ja turvallisen ympäristön aikaansaaminen suunnittelemalla, rakentamalla

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Perusturvalautakunta 24 20.02.2014 Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Ptltk 24 Talouspäällikkö Anna-Liisa Vesa on laatinut seuraavansisältöisen Lumijoen kunnan talouden

Lisätiedot

Kuntastrategia. Sivistystoimen strategia. Lukio Toinen aste

Kuntastrategia. Sivistystoimen strategia. Lukio Toinen aste Kuntastrategia Sivistystoimen strategia Lukio Toinen aste Kirjasto Kulttuuri Varhaiskasvatus Perusopetus Vapaaaikatoimi 1 KUNTASTRATEGIA Askolan kunta 2 VISIO 2020 Askola on elinvoimainen ja edistyksellinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus - Elinvoimainen Imatra 3 Imatra 2030 visio - Hyvinvoinnin ja yrittämisen rajakaupunki 3 Imatra 2030

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot