KAUSTISEN KUNNAN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUSTISEN KUNNAN STRATEGIA 2006-2009"

Transkriptio

1 1 KAUSTISEN KUNNAN STRATEGIA Sisältö 1 VISIO, ARVOT, MENESTYSTEKIJÄT sivu 1.1 Visio Arvot Kaustisen menestystekijät 6 2 PERUSTA 2.1 Yleistä Toimintaympäristö (historia, nykytila ja ennusteet) Väestö Työllisyys- ja työttömyystilanne Väestön koulutustaso Elinkeinotoiminta Huoltosuhde Kuntatalous Palvelutuotannon alueellinen vertailu 10 3 KUNNAN PÄÄMÄÄRÄT 3.1 Elinvoimaisuus Talous Palvelut Kuntalainen/asukas Henkilöstö 13 4 TOIMIALOJEN PÄÄMÄÄRÄT 4.1 Hallinto- ja kehittämispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 18 5 SEURANNAN JA ARVIOINNIN JÄRJESTÄMINEN 19 Taulukot Taulukko 1: Väestön alueellinen ikärakenne 2006, % Taulukko 2: Väestöennuste, tilastokeskus ikäryhmittäin Taulukko 3: Väestöennuste, kuntastrategiatavoitteen mukaisesti, ikäryhmittäin Taulukko 4: Yli 75-vuotiaiden määrän kehitys Taulukko 5: Työttömyysasteen kehitys, huhtikuu Kaustinen Taulukko 6: Työpaikat yhteensä % Taulukko 7: Työpaikkojen muutos

2 2 Liitteet Liiteosa 1: Toimialojen tuloskortit Hallinto- ja kehittämispalvelut 20 Sosiaali- ja terveystoimi 27 Sivistystoimi 29 Tekninen toimi 32 (Liiteosa 2: Ennusteet 33) Työikäiset Demograafinen huoltosuhde Palvelutarpeiden muutos Päivähoito ja esiopetus Nettokustannustrendi Päivähoito ja esiopetus Palvelutarpeiden muutos Opetustoimi Nettokustannustrendi Opetustoimi Palvelutarpeiden muutos Vanhusväestö Nettokustannustrendi Vanhuspalvelut (kotihoito, palveluasuminen, kotisairaanhoito ja vuodeosastohoito) Palvelutarpeiden muutos Perusterveydenhuollon avohoito Nettokustannustrendi Perusterveydenhuollon avohoito Liiteosa 3: Strategisia osaohjelmia Henkilöstöpoliittinen ohjelma; valmiina Liite 3.1 Vanhuspoliittinen ohjelma; valmis Liite 3.2 Kilpailupoliittiset periaatteet; valmiina Liite 3.3 Ympäristöohjelma; valmiina Liite 3.4 Varhaiskasvatussuunnitelma; valmis Liite 3.5 Kaustisen kunnan esi- ja perusopetuspalvelujen selvitys ja ohjausryhmän esitys, valmis Liite 3.6 Opetuksen arviointistrategia; valmis Liite 3.7 Valmisteilla oleva Järvelä-Salonkylä osayleiskaava; valmis Kirkonseudun osayleiskaavan päivittäminen; valmiina Liite 3.8 Liikenneturvallisuussuunnitelma; valmis Liite 3.9 Seudullinen vesihuollon kehittämissuunnitelma; valmis Liite 3.10 Vesi- ja viemärilaitoksen uudelleenorganisointi; valmiina Liite 3.11 Kiinteistöhuollon kuntoarvio- ja kunnossapitosuunnitelma, seutukunta; valmiina Liite Valtuuston työskentelysopimus, valmis Liite 3.13

3 Kaustisen, Vetelin ja Halsuan sosiaalitoimen yhdistämisselvitys, valmis Liite 3.14 Kuntalaiskysely; syksy 2007 Liite 3.15 Tasa-arvosuunnitelma, valmis Liite

4 4 Johdanto Tämä Kaustisen kunnan strategia (linja-asiakirja) on laadittu prosessissa, joka käynnistyi johtoryhmän seminaarilla , jatkui kahdella valtuustoseminaarilla, yhdellä hallituksen seminaarilla ja hallituksen iltakouluilla sekä useilla johtoryhmän istunnoilla. Linja-asiakirja valmistui tammikuussa Strategian laatiminen valtuustokauden alussa on hyvin perusteltua, jotta uusi valtuusto voi määrittää omat linjauksensa valtuustokautta varten. Strategiaprosessin aikana laadittiin myös valtuuston työskentelysopimus. Valmistunut strategia laadittiin Suomen paikallishallinnon muutoksen kannalta historiallisena ajankohtana. Alkusyksyllä 2005 käynnistettiin kuntarakenneuudistus aiemmin käynnistetyn palvelurakenneuudistuksen jatkoksi. Kokonaiskehittämisestä käytetään nimitystä kunta- ja palvelurakenneuudistus. Tällä koko maata koskevalla kehittämiskokonaisuudella on ollut suuri vaikutus myös Kaustisen strategian laadintaan. Työn kuluessa kunnanhallitus on tehnyt aloitteen Kaustisen seutukunnan kunnille kuntaliitoksen selvittämiseksi. Halsuan, Ullavan ja Vetelin kunnat päättivät lähteä mukaan selvitykseen. Päätöstä kuntien yhdistymisestä ei tehty vuoden 2007 aikana. Tässä strategiassa on pääosin keskitytty Kaustisen kunnan päämäärien ja tavoitteiden määrittämiseen Kaustista itseään varten ja Kaustisen näkökulmasta. Strategiassa on kuitenkin myös tavoitteita, jotka liittyvät voimistuvaan kuntayhteistyön tarpeeseen ja kuntayhteistyön vauhdittamiseen. Linja-asiakirjassa lähdetään siitä, että kunnan talous pidetään terveenä myös tällä valtuustokaudella. Asiakirjassa painotetaan sitä, että lainanotossa keskitytään erityisesti sellaisten hankkeiden lainoittamiseen, joiden tavoitteena on kunnan elinvoimaisuuden vahvistaminen ja joiden tarkoitus on olla tuottavia. Kaustisen kunta asettaa itselleen tavoitteet, joiden mukaan kunnan väestörakenne pidetään tasapainoisena ja väestömäärä kääntyy hallittuun kasvuun. Tämän aikaansaamiseksi kunta asettaa edelleen tavoitteet, joiden mukaan vahvistetaan elinkeinoelämän ja asuntotuotannon edellytyksiä. Peruspalvelut pyritään turvaamaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Kunta korostaa palvelutuotannossa kuntien välistä seudullista, alueellista, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Kunta pyrkii tilaajan ja järjestäjän roolissaan löytämään sellaiset palvelujen tuotantomallit, jotka mahdollisimman tehokkaasti turvaavat kuntalaisten tarpeet taloudellisesti, tehokkaasti ja laadukkaasti.

5 5 1 VISIO, ARVOT, MENESTYSTEKIJÄT 1.1 Visio 1.2 Arvot VISIO 2010 Musiikkikunta Kaustinen on alueensa palvelukeskus, joka perinteeseen ja teknologiaan pohjautuen tarjoaa tehokkaasti korkeatasoisia palveluja seudun asukkaille. Kaustinen on Sinun! Arvot ohjaavat toiminataa kuntastrategian suuntaan, ovat organisaatiossa vallitsevia uskomuksia ja periaatteita. Kaustisen kunnan päätöksentekoa ja päivittäistä toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: Oikeudenmukaisuus Kuntalaiset, henkilöstö ja yhteistyökumppanit voivat luottaa tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen päätöksentekoon ja tasapuoliseen kohteluun kaikessa palvelutoiminnassa. Avoimuus Päätöksenteossa, valmistelussa, yhteistyössä ja tiedottamisessa edistetään avointa ja rehellistä tiedottamisen ilmapiiriä. Turvallisuus Kaustinen on turvallinen asuinpaikka, jossa kuntalaisia kannustetaan yhteisvastuullisuuteen ja toinen toisestaan huolehtimiseen. Tuloksellisuus Vastuulliset ja yritteliäät luottamushenkilöt ja kunnan työntekijät edistävät toiminnallaan kuntastrategian tavoitteiden toteutumista Luonnon kunnioittaminen Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan kaikessa päätöksenteossa 1.3 Kaustisen menestystekijät Kaustisen kunnan strategian onnistuminen tukeutuu mm. seuraaviin menestystekijöihin: Kaustinen Kaustisen myönteinen, kehittyvä kuntakuva ja maine Kansainvälisesti tunnettu kulttuurikeskus Aktiivinen ja suvaitsevainen väestö Alueen elinkeino- ja palvelukeskus

6 Palvelut 6 Monipuoliset ja toimivat kunnan, valtion ja yksityissektorin palvelut Erinomaiset koulutuspalvelut Teknologiaosaaminen Hyvät yhteydet 2. PERUSTA Asuinpaikka Kylien elinvoimaisuus ja vilkas yhdistystoiminta Hyvä työllisyystilanne ja työpaikkakehitys Monipuoliset vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet Maaseutumainen, turvallinen asuinympäristö 2.1 Yleistä Kunnan elinvoimaisuus näkyy Kaustisella mm. palvelujen monipuolisuutena, vilkkaana rakentamisena ja työpaikkakehityksenä. Kaustinen on vakiinnuttanut asemaansa palvelujen keskuksena. Väestön määrä lähti v lievään laskuun, syntyvyys on alueella vähentynyt, tästä huolimatta väestörakenne ja huoltosuhde ovat säilyneet hyvinä. Tulevaisuuden haasteina ovat alueiden välisen kilpailun kiristyminen, luonnonvarojen yhä tehokkaampi hyödyntäminen ja ympäristön tilan kehittyminen. Kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttaa kyky verkostoitua ja tehdä yhteistyötä paitsi alueellisesti myös kansallisesti ja globaalisti. Työpaikan lisäksi maaseutumainen, viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö on keskeinen asuinpaikan valintakriteeri. 2.2 Toimintaympäristö Kunnan oma väestötavoite vuodelle 2010 Kunnan oma väestötavoite vuodelle 2010 on Taulukko 1: Väestön alueellinen ikärakenne 2006, % Kaustinen Stk K-P Koko maa 0 14 v yli 64 v Taulukko 2: Väestöennuste Kaustinen, tilastokeskus ikäryhmittäin Yhteensä

7 7 Taulukko 3: Väestöennuste, kuntastrategiatavoitteen mukaisesti, ikäryhmittäin Yhteensä Taulukossa 3 on kuvattu väestöennuste tässä kuntastrategiassa asetetun tavoitteen mukaisesti vuosina 2010 ja Tavoitteen mukaisesti kunnassa on yli 500 asukasta enemmän vuonna 2020 verrattuna Tilastokeskuksen trendiennusteeseen. Kaustisen kunnan oman väestöennusteen taustalla ovat kunnan myönteiset elinvoimaisuustekijät ja erityisesti kaivostoiminnan ja siihen liittyvien hankkeiden tuomat uudet työpaikat. Kunta panostaa määrätietoisesti elinvoimaisuuden vahvistamiseen työpaikkakehityksen varmistamiseksi. Kunnan myönteistä asukaskehitystä on haitannut vuokra-asuntojen puute. Kaustisella ei ole pystytty vastaamaan vuokra-asuntojen kysyntään nykyisellä ja viime valtuustokaudella. Vuokra-asuntoja on jonottanut jatkuvasti n. 60 asuntokuntaa. Aktiivisemmalla maanhankinta-, kaavoitus- ja asuntopolitiikalla sekä laadukkaalla asuntotuotannolla voidaan merkittävästi vaikuttaa asukkaitten paikkakunnalla pysymiseen ja väkiluvun myönteiseen kehitykseen. Taulukko 4: Yli 75-vuotiaiden määrän kehitys Tilastokeskus Kunta Kaustisen kunnan väestökehitys on alueen muita kuntia ja seutukuntaa myönteisempi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2020 maakunnan kuntien väestökehitys on kuitenkin Kokkolan kaupunkia lukuun ottamatta negatiivinen. Ikärakenteessa vanhusten suhteellinen osuus on kasvamassa. Tämä merkitsee sitä, että kunnan on varauduttava vanhustenhuollon kasvaviin palveluvaatimuksiin. 2.3 Työllisyys- ja työttömyystilanne Työllisyystilanne Kaustisella on säilynyt melko hyvänä, työttömyys- ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyysaste on maakunnan alhaisimpia. Taulukko 5. Työttömyysasteen kehitys, huhtikuu, Kaustinen Työttömyysaste alle 25-v yli 1 v , , , ,

8 8 2.4 Väestön koulutustaso Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä %, tilastokeskus, 1999/2003, Kaustinen Stk K-P Koko maa Keskiaste 27/30 27/29 29/31 29/31 Korkea-aste 13/13 9/11 14/15 18/20 Keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lukumäärä on kasvanut vuodesta 1999 koko maan kehityksen mukaisesti. 2.5 Elinkeinotoiminta Yritysten määrä Toimivia yrityksiä oli Kaustisella v lopussa 297 kpl. Työpaikkoja on lisännyt voimakkaimmin viime vuosina tietotekninen ala ja alan näkymät ovat myös jatkossa hyvät. Palveluala on selvästi suurin työllistäjä Kaustisella. Elinkeinorakenne poikkeaa työpaikkarakenteesta selvimmin siinä, että jalostus työllistää 23 % työssäkäyvistä, vaikka jalostuksen osuus työpaikoista Kaustisella on 17 %. Taulukko 6: Työpaikat yhteensä % Kaustinen Stk K-P Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Työpaikkojen määrä kehittyy asetetun tavoitteen mukaisesti myönteisesti, vaikka vuodesta 2002 vuoteen 2003 on ollutkin laskua. Tämä käy ilmi taulukosta 8. Työpaikkoja oli yhteensä 1841 kpl. Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 92,6 %. Valtion virastojen toiminnan hallinnon keskittäminen on viemässä palveluja ja työpaikkoja Kaustisen alueelta.

9 9 Taulukko 7: Työpaikkojen muutos Kaustinen Stk K-P Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilasto. Panostukset uusiin elinkeinoihin Kunnan panostukset elinkeinojen kehittämiseen ja yritystoiminnan edellytysten luomiseen ovat osoittautuneet oikean suuntaisiksi. Kunta on luomassa edellytyksiä kaivostoiminnan käynnistämiselle v Kaustisen kunta varautuu suunnitelmissaan kaivostoiminnan ja siihen liittyvien elinkeinojen kannalta tarpeellisiin investointeihin ja kunnossapitotoimiin. Kaustinen on monipuolistanut ja laajentanut palveluitaan ja pystyy jatkossa tarjoamaan palveluita nykyistä laajemmalle alueelle. Kunta on rakentamassa tiloja ja edesauttamassa hoiva-alan yritysten sijoittumista kuntaan suunnittelukaudella. Maatalous ja turkistarhaus ovat Kaustisella elinvoimaisia. Vaikka tilojen määrä vähenee, tilakoko kasvaa. Tarhausyritysten kehitykseen vaikuttavat tarhaajien ikärakenne ja suhdanteiden vaihtelut. Maatiloja oli v Kaustisella 187 kpl (v kpl) joista noin puolet oli lypsykarjatiloja. Tarhoja oli v Kaustisella 68 kpl (v kpl). Viimeisen 10 vuoden aikana tarhojen määrä on säilynyt melko vakaana vaihtelevista suhdanteista huolimatta. Tarhakoot ovat kasvaneet ja turkistarhauksen jatkojalostus on vakiinnuttamassa toimintaansa kunnassa. Seutukunnassa tarhoja on yhteensä 105, Keski-Pohjanmaalla 183 ja koko Suomessa 941. Tarhojen liikevaihto Kaustisen kunnassa on vuositasolla n. 10 M (v ,4 M ). 2.6 Huoltosuhde Liitteessä 3 on kuvattu taulukkona ja graafisena Tilastokeskuksen aineistoon pohjautuen demograafinen ( väestöllinen) huoltosuhde. Trendilaskelman mukaan huoltosuhde on heikkenemässä eli vanhusten ja lasten määrä suhteessa työiässä olevan väestön määrään on lisääntymässä. Tähän kehitykseen on tarkoitus tässä strategiassa määritellyillä keinoilla vaikuttaa niin, että huoltosuhteen heikkeneminen ainakin hidastuu. 2.7 Kuntatalous Talouden tasapainottamisen keinojen tärkeysjärjestys Vaikka Kaustisen kunnan talous on suunnittelukauden alussa tasapainossa, heikentyviin kuntatalouden näkymiin on varauduttava. Keskeisin uhkatekijä on väestön väheneminen.

10 10 Kunnanvaltuusto on linjannut valtuustoseminaarissa alla olevat keinot talouden tasapainottamiseksi. 1. Veronmaksajien määrän lisääminen (elinkeinopolitiikka, asuntopolitiikka) 4,8 2. Seudullisten/alueellisten yhteistyöratkaisujen toteuttaminen 3,8 3. Palveluverkostojen tiivistäminen 3,6 4. Veroprosentin nosto 3 5. Tietotekniikan hyväksikäytön lisääminen 2,8 6. Taksojen korottaminen (liikelaitokset) 2,6 7. Omavastuiden lisääminen (esim. palvelusetelit) 2,2 8. Palvelujen vähentäminen 2,2 9. Omaisuuden myynti Lainanoton lisääminen 1,8 11. Laatutason heikentäminen 1,2 Kunta toimii aktiivisesti ja suunnitelmallisesti maanhankinnassa ja kaavoituksessa siten että yhdyskuntarakenteen suunnitelmallinen kehitys mahdollistuu. Taloudellisuussyistä ja kunnan vetovoimaisuustekijöiden vahvistamiseksi suunnittelukaudella selvitetään alueen kuntien yhdistymisen mahdollisuudet ja yhteiset palvelujen tuotantomahdollisuudet. Kiinteistöveroja on tarkistettu vuodelle Kunnallisveroprosentti nostettiin 19,00-19,50 vuodelle Talouden tasapainottamisen vuoksi tuloveroprosenttia on tarkistettava suunnittelukaudella. Palvelutuotannossa kouluverkkoa on supistettu lukuvuoden alusta lähtien, jolloin Jylhän ja Vintturin kyläkoulut lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Keskuskoululle. 2.8 Palvelutuotannon alueellinen vertailu Päivähoito ja esiopetus Päivähoidon ja esiopetuksen osalta Kaustisen kunnan palvelutarve kasvaa sekä Tilastokeskuksen ennusteen että kunnan oman väestötavoitteen mukaan vuoteen 2010 saakka. Kaustisen seutukunnan muissa kunnissa palvelutarve vähenee. Tämä merkitsee sitä, että kuluvalla valtuustokaudella Kaustisen kunnan on varauduttava hieman lisäämään palvelutarjontaa näissä palveluissa joko itse tuottamalla tai ostopalveluina. Samalla on kuitenkin tarkoituksenmukaista seurata seudullista kehitystä ja arvioida palvelukapasiteettia seutukunnan kokonaisuutena. Mikäli päivähoidon ja esiopetuksen kustannuksissa on reaalista kasvua (liitteenä olevassa esimerkkilaskelmassa on käytetty keskimääräisenä reaalikasvuprosenttina 1.8), on varauduttava kasvaviin menopaineisiin myös vuoden 2010 jälkeen palvelutarpeen lievästä laskusta huolimatta.

11 11 Opetustoimi, vuotiaat Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kaustisen kunnan palvelutarve vähenee opetustoimessa. Mikäli kunnan oma väestöennuste toteutuu, oppilasmäärä ei vähene. Kaustisen seutukunnan muissa kunnissa palvelutarve vähenee melko voimakkaasti. Kuluvalla valtuustokaudella Kaustisen kunnan on varauduttava kouluverkkonsa tarkistukseen oppilasmäärien kehityksen suhteissa. Tarkoituksenmukaista on seurata seudullista kehitystä ja arvioida palvelukapasiteettia seutukunnan kokonaisuutena. Opetustoimessa on varauduttava reagoimaan kasvaviin menopaineisiin koko ennusteajan huolimatta siitä, että oppilasmäärät saattavat laskea. (liitteenä olevassa esimerkkilaskelmassa on käytetty keskimääräisenä reaalikasvuprosenttina 1.8) Vanhusväestö Vanhusväestön absoluuttinen määrä kasvaa Kaustisen kunnassa ennusteiden mukaan, esimerkiksi kunnan oma ennuste, vuosien välillä 8,7 %:lla. Kustannuspaine (kotihoito, palveluasuminen, kotisairaanhoito ja vuodeosastohoito) on 1,8 %:n keskimääräisillä reaalikasvuprosenteilla tuona aikana 29.2 %. Tästä tärkeästä perustehtävästä huolehtiessaan kunta hakee - laatutasoa heikentämättä - uusia toimintamalleja. 3 KUNNAN PÄÄMÄÄRÄT VUONNA 2009 Strategian rakenne on sovittu niin, että siinä määritetään kunnan yhteiset päämäärät ja toimialojen päämäärät ja tavoitteet. Strategiarakenteessa sovelletaan tasapainotettua mittaristoa. Kunnan yhteiset päämäärät määritetään seuraavien näkökulmien kautta: - elinvoimaisuus - talous - palvelut - kuntalainen/asukas/asiakas - henkilöstö 3.1 Elinvoimaisuus Elinvoimaisuuden kehittämiselle asetetaan seuraavat päämäärät: 1 Asukasmäärä Asukasmäärätavoite vuodeksi 2010 on asukasta. Asukasluvun säilyttäminen nykytasolla vaatii 25 uutta asuntoa vuosittain ja 100 uutta asuntoa suunnittelukaudella. Tämä ei vielä riitä väestötavoitteeseen. Teollisuus- ja yritystoiminta lisää työpaikkoja ja samalla asuntojen tarvetta suunnittelukaudella. Ittyöpaikkojen lisäys yrityksen arvion mukaan on 100 uutta työpaikkaa vuoteen 2007,

12 12 tämän lisäksi tulevat kaivostoiminta liitännäisineen ja edellisten vaikutus kunnan palvelutoimintaan. 2 Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikkaan panostetaan niin, että uusia työpaikkoja ja myös uusia toimialoja saadaan kuntaan. 3 Asuntopolitiikka Tavoitteena on asuntokannan turvaaminen, asumisen edellytysten (tonttimaa) ja asumisviihtyvyyden parantaminen (paikkakunnalla pysyvyys) Vuokra-asuntojen tuotantoa lisätään kysyntää vastaavasti. Asuntopolitiikkaan halutaan panostaa ja varautua kasvavaan asukasmäärään asuntojen tuotantotavoitetta nostamalla niin, että nettolisäys asuntokannassa olisi vähintään asuntoa suunnittelukaudella. 4 Maapolitiikka Maapolitiikalla halutaan tehostaa maanhankintaa teollisuus-, liike- ja asuntotarpeisiin. Yksityisten omistuksessa olevia maa-alueita ei kaavoiteta. Turkistarhaukselle etsitään uusia tonttialueita kuntakeskuksen ja asuntoalueiden vaikutuspiirin ulkopuolelta haju- ja meluhaittojen vähentämiseksi. Asuntotonttimaan tarve suunnittelukaudella on yhteensä ha. Omakotitontit: 20 x 2000 m 2, yhteensä 4 5 ha/vuosi 2/3 kaava-alueella 1/3 haja-asutusalueella Vuokra-asunto- ja muu asuntotuotanto: 10 vuokra-asuntoa/v, n m m²/v, suunnittelukaudella 3 ha. Tonttitilaa elinkeinoelämän, liiketoiminnan ja teollisuuden tarpeisiin tarvitaan seuraavasti: Teollisuutta varten tällä hetkellä vain n. 5 ha:n varanto Kruunupyyn rajalla (ympäristörajoitteet). Teollisuuden tarve yhteensä 20 ha, josta 2-3 yrittäjälle isompia 1-2 ha tontteja. 5 Palveluyhteistyö Yhteistyötä palveluiden kehittämisessä halutaan voimistaa sekä seudullisesti että tarpeellisilta osin myös laajemmalla alueella. 3.2 Talous - vuosikate 150 /as koko strategiakauden ajan - lainamäärä (emo), 2000 /as vuonna lainamäärä konserni, 4000 /as vuonna omavaraisuusaste, emo vuonna % - omavaraisuusaste, konserni vuonna %

13 3.3 Palvelut 13 Lainamäärätavoitteen osalta todettiin, että kuntakonsernin lainojen kokonaismäärätavoite voidaan ylittää vain erikseen perustelluilla valtuuston päätöksillä tilanteissa, joissa kyse on tuottavista investoinneista ja elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Laajeneva palvelutarve työpaikkakehityksen ja asukkaiden tarpeisiin on huomioitava palvelujen kehittämisessä. Kuntapalveluja laajennettaessa ensisijaisesti tarkastellaan palvelujen yhteistoiminta-aluetta sekä selvitetään yhteistoimintamahdollisuudet muiden palvelun tuottajien kanssa. Tavoitteena on, että kunnan omaa palvelutuotantoa ei laajenneta nykytasosta. 3.4 Kuntalainen/asukas Kunnan kehityksen kannalta ratkaisevissa päätöksissä on punnittava kunnan etu/kuntalaisen etu. Yhteisöllisyydellä saavutettu asukkaiden ja alueen yritysten hyvinvointi on kunnan edun mukaista. Kunnan päätöksillä tuetaan yhteisöllisyyttä ja asukkaiden yhteistoimintaa. 3.5 Henkilöstö Henkilöstöpolitiikassa noudatetaan seuraavia periaatteita: - henkilöstöpolitiikalla tuetaan strategista johtamista - kehitetään työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta - edistetään avointa ja oikeudenmukaista esimiestyötä - tuetaan ja kannustetaan henkilöstön työssä jaksamista ja edistetään työkykyä ylläpitävää toimintaa - luonnollista poistumaa käytetään johdonmukaisesti hyväksi henkilöstömitoituksen hallinnassa, henkilöstömäärä mitoitetaan tuottavuuden nousun mukaisesti - uusissa rekrytoinneissa tarkastellaan aina koko ko. palvelun yhteistoiminta-aluetta sekä palvelujen vaihtoehtoisia tuotantomalleja, henkilöstön erikoistumista kuntayhteistyössä tuetaan

14 14 4 TOIMIALOJEN PÄÄMÄÄRÄT 4.1 Hallinto- ja kehittämispalvelut Hallinto- talous- ja suunnittelupalvelut Kunnanhallituksen ja valtuuston käsiteltävien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano kunta- ja taloussuunnittelu, kirjanpito ja tilinpäätös sekä asiakirjahallinto ja arkistotoimi hoidetaan asiantuntemuksella, oikein ja ajallaan. Kunnan henkilöstöhallintoa ja yt-toimintaa johdetaan kunta- ja henkilöstöstrategian sekä sopimusten mukaisesti, tasapuolisesti ja kannustavasti. Kaustisen kunta on hyvä ja vetovoimainen työnantaja. Kaustisen kunnan viestintää hoidetaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Kuntalaiset, henkilöstö ja yhteistyötahot saavat tarvitsemansa tiedon ajoissa ja selkeästi esitettynä. Kuntastrategiaa tukevaa viestintää toteuttavat kunnanhallituksen ja toimialajohtajien lisäksi kaikki kunnan työntekijät ja päätöksiä tekevät luottamushenkilöt. Vaalit Kunta hoitaa vaalien toimeenpanon (sekä ennakko- että varsinainen äänestys vaaleissa). Kuntayhteistyö Kuntien yhteistyössä järjestettyä palvelutuotantoa laajennetaan ja syvennetään taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Talous- ja velkaneuvonta Yleinen edunvalvonta Seutukuntatoiminta Keski-Pohjanmaan liitto Aluepelastuslaitos Elinkeinot Maaseutu- ja yrityspalvelut Kuntakonserni Matkailun edistäminen Lomituspalvelut Tavoitteena on turvata laadukkaasti ja tasapuolisesti lomituspalvelulain mukaiset palvelut lomaan oikeutetuille maatalousyrittäjille Kaustisen paikallisyksikön alueella. Strategiset projektit - Kaustisen, Halsuan, Ullavan ja Vetelin kuntien yhdistymisprojekti - Tietohallinnon alueellinen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen - Sähköinen taloushallinto ja asiointi, alueellinen vetovastuu - Tehtäväpohjaiseen arkistonmuodostukseen siirtyminen

15 Sosiaali- ja terveystoimi Tavoitteena on kuntalaisten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Palvelut tuotetaan vuodesta 2009 alkaen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2008 loppuun saakka palvelujen tuottajina ovat kunnan lisäksi Tunkkarin kuntayhtymä sekä yksityiset palvelun tuottajat ja järjestöt. Palvelut tuotetaan väestön todellisiin tarpeisiin perustuen laadukkaina, asiakkaan ja koko alueelle kannalta taloudellisesti. Lasten päivähoito Lasten päivähoitoa annetaan tarpeen mukaan myös yli kuntarajojen perheiden tarpeet huomioiden. Päivähoito ja esiopetus siirtyvät sivistystoimen hallintoon. Lasten kotihoidon kuntalisä ja yksityisen hoidon kuntalisä vakinaistetaan kunnan taloudelliset resurssit huomioiden. Kartoitetaan ja lisätään yhteistyötä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa lapsiperheille tarkoitetun toiminnan lisäämiseksi. Joustoa erilaisiin päivähoidon tarpeisiin haetaan perhepäivähoidosta ja ryhmäperhepäivähoidosta. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille järjestetään erityislastentarhanopettajan palvelut yhteistyössä Vetelin kunnan kanssa. Vanhusten ja vammaisten avopalvelut Työ- ja toimintakeskuksen tehtävänä on järjestää päivätoimintaa kehitysvammaisille, kuntoutuksen avopalveluita mielenterveyskuntoutujille ja työtoimintaa vajaatyökuntoisille. Toimintaa kehitetään vastaamaan myös kuntouttavan työtoiminnan velvoitteisiin. Yhteistyötahojen kanssa haetaan ratkaisuja henkilöille, joille ei työhallinnon palveluvalikoimista löydy ratkaisuja. Näillä toimilla tuetaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Tarvittaessa apuna käytetään eritahoista koottua asiakaspalvelutyöryhmää ja mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita. Palvelut tuotetaan oman kunnan ja lähikuntien tarpeisiin. Vanhusten kotihoitoa ja palveluasumista kehitetään yhteistyössä terveydenhuollon ja lähikuntien kanssa vanhuspoliittisen strategiatyön mukaisesti. Vanhusten palveluasumista ja laitoshoitoa järjestetään asiakkaiden erilaisten hoito- ja palvelutarpeiden mukaan erikoistuneissa yksiköissä. Kuntouttava ja ennaltaehkäisevä työote otetaan toimintatavaksi kaikissa vanhustenhuollon toiminnoissa. Hoidon porrastusta kehitetään. Palvelusetelin käyttöönottoa kehitetään. Omaishoitoa kehitetään tukemalla omaishoitajien työtä ja jaksamista muun muassa omaishoitajien lakisääteistä vapaata monipuolistamalla yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien ja yhdistysten kanssa. Vanhusten päivätoiminnan mahdollisuuksia selvitetään. Sosiaalityö ja lastensuojelu Lastensuojelulain muutoksen myötä viranhaltijoiden vastuu lisääntyy. Lasten sijoittamista kodin ulkopuolelle pyritään ennaltaehkäisemään lisäämällä resursseja perhetyöhön. Sosiaalipäivystys toteutetaan yhteistyössä Keski-Pohjanmaan maaseutukuntien kesken elokuusta 2007 lähtien. Kuntouttavan työtoimintaa kehitetään yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa.

16 16 Strategiset projektit -Halsuan, Kaustisen ja Vetelin digisos-hanke. - ProSote-hanke - Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen uudelleenorganisoinnin toteutus Keski Pohjanmaalla - omaishoidon kehittäminen 4.3 Sivistystoimi Sivistyspalvelujen päämääränä on edistää asukkaiden tiedonhankintaa, oppimista sekä elämisen taitoja ja laatua. Sivistyspalveluja kehitetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mahdollisuuksia hyödyntämällä sekä toteuttamalla kunnan kansainvälisyys- ja kulttuuristrategioita. Tavoitteena ovat alueelliset, yhteiset ja laadukkaat palvelut jokaiselle. Voimavaroja yhdistetään sekä asiantuntemusta syvennetään ja laajennetaan alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Opetuspalvelut Opetuspalvelut antavat oppijoilleen mahdollisuuden laadukkaaseen oppimiseen turvallisessa oppimisympäristössä. Tavoitteena on, että jokainen oppija omaksuu vahvat perustaidot ja hyvän yleissivistyksen ja hänestä kasvaa itseohjautuva elinikäinen oppija, joka on kykenevä yhteisölliseen ja yksilölliseen oppimiseen. Lukio ja toisen asteen koulutus Lukion osalta tavoitteena tulevaisuuden koulu, jonka arvoina ovat innovatiivisuus, luovuus ja erilaisuus, esimerkiksi musiikin soveltaminen. Tavoitteena on kunnan eri koulutusyksiköiden profiilin nostaminen sekä kilpailukyvyn ja valtakunnallisen näkyvyyden lisääminen. Lukion osalta tavoitteena on yhteistyön lisääminen eri tahojen välillä. Kunta edellyttää, että toisen asteen koulutuksen tarjonta kuntalaisille turvataan ja kehitetään tulevaisuuden työvoimatarpeiden mukaisesti. Kirjasto-, nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Tavoitteena ovat nykyaikaiset kirjastopalvelut, jotka mahdollistavat kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen ja yleissivistyksen kehittymisen. Nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluiden tavoitteena on tukea asukkaiden mahdollisuuksia monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin. Nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluja kehitetään yhteistyössä alueen muiden toimijoiden, mm. kolmannen sektorin, kanssa. Tavoitteena on monipuolinen ja kuntalaisten hyvinvointia edistävä tarjonta. Ruokahuoltopalvelut Tavoitteena on tarjota laadukkaat ruokahuoltopalvelut taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kartoitetaan ruokahuoltopalvelujen tehostaminen; mm. vaihtoehtoisia tuotantotapoja selvittämällä.

17 17 Strategiset projektit: - Laaditaan alueellinen yhteistyöselvitys, joka sisältää talous-, hallinto- ja toimintasuunnitelman, kuten myös operatiivisen suunnitelman sivistystoimen eri aloille - kartoitetaan päivähoidon ja esiopetuksen siirtyminen kokonaisuudessaan sivistystoimeen - kartoitetaan ruokahuollon tehostaminen - tarkistetaan kouluverkkoa oppilasmääräkehityksen suhteissa.

18 Tekninen toimi Teknisen toimen perustehtävät: Maankäytön ohjaus ja kiinteän omaisuuden hallinta Maankäyttö ja Kaavoitus Maankäytön suunnittelulla taataan asumiseen ja elinkeinotoimintaan sekä liikenne- ja virkistystoimintaan tarvittavien alueiden riittävyys. Keinoina ovat maanhankinnan tehostaminen ja kirkonkylän osayleiskaavan tarkistus ja laajentaminen sekä keskustaajaman kehittämissuunnitelman käynnistäminen. Kiinteän omaisuuden hallinta: 1. Tilapalvelut Tilapalvelu järjestää kunnan toimintoihin, elinkeinoelämän tarpeisiin sekä vuokra-asumiseen tarvittavat toimitilat. Elinkeinoelämän ja vuokra-asumiseen tarvittavat tilat liitetään kunnan omistamiin yhtiöihin (kunnan omistuksessa olevat teollisuustilat ja vuokra-asunnot). Ennen toimenpiteitä selvitetään yhtiöittämisen taloudelliset vaikutukset kunnan talouteen. Rakennuksiin liittyvä palvelutoiminta kilpailutetaan henkilöstön luonnollisen poistuman mukaisesti. 2. Kadut ja tiet Katuverkkoa ja kevyen liikenteen väyliä kehitetään liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti yhdessä tiehallinnon kanssa. 3. Vesi- ja viemärilaitos Vesihuollon toiminta-alueet määritellään ja samalla tarkistetaan laitoksen taksat ja liittymisehdot. Verkostot laajennetaan toiminta-alueiden laajuisiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusi Pohjavedenottamo rakennetaan Neverbackan harjulle. Vesihuollon toimintojen yhtiöittämistä jatketaan. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Rakennusvalvonnan tavoitteena on neuvoa ja ohjata rakentamista siten että saavutetaan hyvä ja käyttäjien tarpeita palveleva, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sekä sosiaalisesti toimiva ja esteettisesti tasapainoinen elinympäristö. Edistetään rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin toimiviin ratkaisuihin. Tavoitteena on rakennetun ympäristön rakennuskannan jatkuva hoito ja kunnossapito. Ympäristönsuojelun tavoitteena on turvata asukkaille terveellinen, viihtyisä ja kestävän kehityksen mukainen elinympäristö sekä säilyttää luonnon toimintakyky ja monimuotoisuus. Seudullisia yhteistyömahdollisuuksia selvitetään ja ympäristönsuojelumääräykset laaditaan yhteistyössä seutukunnan kuntien kanssa. Maatilojen, huoltoasemien sekä muiden toimijoiden luvantarveharkinta saatetaan loppuun. Ympäristön tilan seurantaa kehitetään.

19 19 Yhteistyömahdollisuuksia selvitetään seutukunnallisesti. Tavoitteena on laatia seudulliset ympäristönsuojelumääräykset ja toteuttaa viranomaisten keskinäistä sijaistamista. Selvitetään kuntien yhteislautakunnan perustamisen mahdollisuuksia (lupa- ja viranomaislautakunta). Pohjavesialueiden ympäristösuunnitelman päivitetään. Strategisia projekteja: - Kaivostoiminnan edellytysten luominen - Vesi- ja jätevesihuollon kehittämishankkeet - Asuntotuotantoa lisätään erityisesti senioriasukkaille sekä nuorten aikuisten tarpeisiin. - Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivittäminen - Seutukunnalliset ympäristönsuojelumääräykset 5 SEURANNAN JA ARVIOINNIN JÄRJESTÄMINEN Strategia-asiakirja tarkistetaan vuoden 2007 aikana ja valtuustotestamentti laaditaan vuoden 2008 aikana. - Laaja, joka talouteen jaettava kuntalaiskysely palvelutoiminnasta toteutetaan parittomina vuosina - Palveluja, erityisesti laatua arvioidaan käyttäjäkyselyin vuosittain. Kyselyn tulokset raportoidaan edelleen kunnanhallitukselle talousarvioraportoinnin yhteydessä.

20 20 LIITE 1: TOIMIALOJEN TULOSKORTIT

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018 Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

URJALAN KUNTASTRATEGIA

URJALAN KUNTASTRATEGIA URJALAN KUNTASTRATEGIA Sisällys 1 Tausta...3 2 Muuttuva toimintaympäristö...4 3 Urjalan strategia vuoteen 2022...5 3.1 Yritysten toimintamahdollisuuksia ja kasvua edistetään...6 3.2 Kuntalaisten hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma Tavoitteena laatu

Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma Tavoitteena laatu www.mustasaari.fi Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma 2011 2015 Tavoitteena laatu Hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.11.2010 Kunnan visio Mustasaari vetovoimainen ja tulevaisuuteen luottava kunta tarjoaa

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 SULKAVAN KUNTASTRATEGIA 2020 Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 1 Sulkavan missio Sulkavan missio on edistää asukkaidensa hyvinvointia. 2 Sulkavan visio 2020 Sulkava, Saimaan soutupitäjä - asumiseen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020

Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 2015 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 KANGASALAN KUNTA 2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 1. Johdanto Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 9.9.2014.

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto Strategia 2017-2018 Siun sote hallitus 22.11.2016 Siun soten valtuusto 8.12.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Taustaa Suomi on satavuotisen historiansa aikana kehittynyt

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Kaustisen kuntastrategia 2017. Hyväksytty Kunnanhallitus 4.12.2013 319 Hyväksytty Kunnanvaltuusto 17.12.2013, 76

Kaustisen kuntastrategia 2017. Hyväksytty Kunnanhallitus 4.12.2013 319 Hyväksytty Kunnanvaltuusto 17.12.2013, 76 Kaustisen kuntastrategia 2017 Hyväksytty Kunnanhallitus 4.12.2013 319 Hyväksytty Kunnanvaltuusto 17.12.2013, 76 Strategian sisältö Ydinvahvuudet Arvot Visio Strategiakortit Tavoitteellinen talous Turvallinen,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Sivistystoimen tuloskortti 2012 Sivistystoimi Sivistystoimen tuloskortti 2012 NÄKÖKULMA JA KESKEISET TAVOITTEET 2012 OPERATIIVISET TOIMET JA MITTARIT JA TAVOITETASO 2012 SEKÄ VASTUUTAHO ASIAKKAAT 1. Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 2017 2019 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveystietoisuuden lisääminen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Forssan kaupunkistrategia

Forssan kaupunkistrategia Forssan kaupunkistrategia Forssan visio 2025 Juuriltaan vahva Forssa tunnetaan omaleimaisena ja mukavana asumisen, osaamisen, palvelujen ja työpaikkojen yhteistyökykyisenä kasvukeskuksena, jonka vahvuuksia

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot