KAUSTISEN KUNNAN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUSTISEN KUNNAN STRATEGIA 2006-2009"

Transkriptio

1 1 KAUSTISEN KUNNAN STRATEGIA Sisältö 1 VISIO, ARVOT, MENESTYSTEKIJÄT sivu 1.1 Visio Arvot Kaustisen menestystekijät 6 2 PERUSTA 2.1 Yleistä Toimintaympäristö (historia, nykytila ja ennusteet) Väestö Työllisyys- ja työttömyystilanne Väestön koulutustaso Elinkeinotoiminta Huoltosuhde Kuntatalous Palvelutuotannon alueellinen vertailu 10 3 KUNNAN PÄÄMÄÄRÄT 3.1 Elinvoimaisuus Talous Palvelut Kuntalainen/asukas Henkilöstö 13 4 TOIMIALOJEN PÄÄMÄÄRÄT 4.1 Hallinto- ja kehittämispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 18 5 SEURANNAN JA ARVIOINNIN JÄRJESTÄMINEN 19 Taulukot Taulukko 1: Väestön alueellinen ikärakenne 2006, % Taulukko 2: Väestöennuste, tilastokeskus ikäryhmittäin Taulukko 3: Väestöennuste, kuntastrategiatavoitteen mukaisesti, ikäryhmittäin Taulukko 4: Yli 75-vuotiaiden määrän kehitys Taulukko 5: Työttömyysasteen kehitys, huhtikuu Kaustinen Taulukko 6: Työpaikat yhteensä % Taulukko 7: Työpaikkojen muutos

2 2 Liitteet Liiteosa 1: Toimialojen tuloskortit Hallinto- ja kehittämispalvelut 20 Sosiaali- ja terveystoimi 27 Sivistystoimi 29 Tekninen toimi 32 (Liiteosa 2: Ennusteet 33) Työikäiset Demograafinen huoltosuhde Palvelutarpeiden muutos Päivähoito ja esiopetus Nettokustannustrendi Päivähoito ja esiopetus Palvelutarpeiden muutos Opetustoimi Nettokustannustrendi Opetustoimi Palvelutarpeiden muutos Vanhusväestö Nettokustannustrendi Vanhuspalvelut (kotihoito, palveluasuminen, kotisairaanhoito ja vuodeosastohoito) Palvelutarpeiden muutos Perusterveydenhuollon avohoito Nettokustannustrendi Perusterveydenhuollon avohoito Liiteosa 3: Strategisia osaohjelmia Henkilöstöpoliittinen ohjelma; valmiina Liite 3.1 Vanhuspoliittinen ohjelma; valmis Liite 3.2 Kilpailupoliittiset periaatteet; valmiina Liite 3.3 Ympäristöohjelma; valmiina Liite 3.4 Varhaiskasvatussuunnitelma; valmis Liite 3.5 Kaustisen kunnan esi- ja perusopetuspalvelujen selvitys ja ohjausryhmän esitys, valmis Liite 3.6 Opetuksen arviointistrategia; valmis Liite 3.7 Valmisteilla oleva Järvelä-Salonkylä osayleiskaava; valmis Kirkonseudun osayleiskaavan päivittäminen; valmiina Liite 3.8 Liikenneturvallisuussuunnitelma; valmis Liite 3.9 Seudullinen vesihuollon kehittämissuunnitelma; valmis Liite 3.10 Vesi- ja viemärilaitoksen uudelleenorganisointi; valmiina Liite 3.11 Kiinteistöhuollon kuntoarvio- ja kunnossapitosuunnitelma, seutukunta; valmiina Liite Valtuuston työskentelysopimus, valmis Liite 3.13

3 Kaustisen, Vetelin ja Halsuan sosiaalitoimen yhdistämisselvitys, valmis Liite 3.14 Kuntalaiskysely; syksy 2007 Liite 3.15 Tasa-arvosuunnitelma, valmis Liite

4 4 Johdanto Tämä Kaustisen kunnan strategia (linja-asiakirja) on laadittu prosessissa, joka käynnistyi johtoryhmän seminaarilla , jatkui kahdella valtuustoseminaarilla, yhdellä hallituksen seminaarilla ja hallituksen iltakouluilla sekä useilla johtoryhmän istunnoilla. Linja-asiakirja valmistui tammikuussa Strategian laatiminen valtuustokauden alussa on hyvin perusteltua, jotta uusi valtuusto voi määrittää omat linjauksensa valtuustokautta varten. Strategiaprosessin aikana laadittiin myös valtuuston työskentelysopimus. Valmistunut strategia laadittiin Suomen paikallishallinnon muutoksen kannalta historiallisena ajankohtana. Alkusyksyllä 2005 käynnistettiin kuntarakenneuudistus aiemmin käynnistetyn palvelurakenneuudistuksen jatkoksi. Kokonaiskehittämisestä käytetään nimitystä kunta- ja palvelurakenneuudistus. Tällä koko maata koskevalla kehittämiskokonaisuudella on ollut suuri vaikutus myös Kaustisen strategian laadintaan. Työn kuluessa kunnanhallitus on tehnyt aloitteen Kaustisen seutukunnan kunnille kuntaliitoksen selvittämiseksi. Halsuan, Ullavan ja Vetelin kunnat päättivät lähteä mukaan selvitykseen. Päätöstä kuntien yhdistymisestä ei tehty vuoden 2007 aikana. Tässä strategiassa on pääosin keskitytty Kaustisen kunnan päämäärien ja tavoitteiden määrittämiseen Kaustista itseään varten ja Kaustisen näkökulmasta. Strategiassa on kuitenkin myös tavoitteita, jotka liittyvät voimistuvaan kuntayhteistyön tarpeeseen ja kuntayhteistyön vauhdittamiseen. Linja-asiakirjassa lähdetään siitä, että kunnan talous pidetään terveenä myös tällä valtuustokaudella. Asiakirjassa painotetaan sitä, että lainanotossa keskitytään erityisesti sellaisten hankkeiden lainoittamiseen, joiden tavoitteena on kunnan elinvoimaisuuden vahvistaminen ja joiden tarkoitus on olla tuottavia. Kaustisen kunta asettaa itselleen tavoitteet, joiden mukaan kunnan väestörakenne pidetään tasapainoisena ja väestömäärä kääntyy hallittuun kasvuun. Tämän aikaansaamiseksi kunta asettaa edelleen tavoitteet, joiden mukaan vahvistetaan elinkeinoelämän ja asuntotuotannon edellytyksiä. Peruspalvelut pyritään turvaamaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Kunta korostaa palvelutuotannossa kuntien välistä seudullista, alueellista, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Kunta pyrkii tilaajan ja järjestäjän roolissaan löytämään sellaiset palvelujen tuotantomallit, jotka mahdollisimman tehokkaasti turvaavat kuntalaisten tarpeet taloudellisesti, tehokkaasti ja laadukkaasti.

5 5 1 VISIO, ARVOT, MENESTYSTEKIJÄT 1.1 Visio 1.2 Arvot VISIO 2010 Musiikkikunta Kaustinen on alueensa palvelukeskus, joka perinteeseen ja teknologiaan pohjautuen tarjoaa tehokkaasti korkeatasoisia palveluja seudun asukkaille. Kaustinen on Sinun! Arvot ohjaavat toiminataa kuntastrategian suuntaan, ovat organisaatiossa vallitsevia uskomuksia ja periaatteita. Kaustisen kunnan päätöksentekoa ja päivittäistä toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: Oikeudenmukaisuus Kuntalaiset, henkilöstö ja yhteistyökumppanit voivat luottaa tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen päätöksentekoon ja tasapuoliseen kohteluun kaikessa palvelutoiminnassa. Avoimuus Päätöksenteossa, valmistelussa, yhteistyössä ja tiedottamisessa edistetään avointa ja rehellistä tiedottamisen ilmapiiriä. Turvallisuus Kaustinen on turvallinen asuinpaikka, jossa kuntalaisia kannustetaan yhteisvastuullisuuteen ja toinen toisestaan huolehtimiseen. Tuloksellisuus Vastuulliset ja yritteliäät luottamushenkilöt ja kunnan työntekijät edistävät toiminnallaan kuntastrategian tavoitteiden toteutumista Luonnon kunnioittaminen Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan kaikessa päätöksenteossa 1.3 Kaustisen menestystekijät Kaustisen kunnan strategian onnistuminen tukeutuu mm. seuraaviin menestystekijöihin: Kaustinen Kaustisen myönteinen, kehittyvä kuntakuva ja maine Kansainvälisesti tunnettu kulttuurikeskus Aktiivinen ja suvaitsevainen väestö Alueen elinkeino- ja palvelukeskus

6 Palvelut 6 Monipuoliset ja toimivat kunnan, valtion ja yksityissektorin palvelut Erinomaiset koulutuspalvelut Teknologiaosaaminen Hyvät yhteydet 2. PERUSTA Asuinpaikka Kylien elinvoimaisuus ja vilkas yhdistystoiminta Hyvä työllisyystilanne ja työpaikkakehitys Monipuoliset vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet Maaseutumainen, turvallinen asuinympäristö 2.1 Yleistä Kunnan elinvoimaisuus näkyy Kaustisella mm. palvelujen monipuolisuutena, vilkkaana rakentamisena ja työpaikkakehityksenä. Kaustinen on vakiinnuttanut asemaansa palvelujen keskuksena. Väestön määrä lähti v lievään laskuun, syntyvyys on alueella vähentynyt, tästä huolimatta väestörakenne ja huoltosuhde ovat säilyneet hyvinä. Tulevaisuuden haasteina ovat alueiden välisen kilpailun kiristyminen, luonnonvarojen yhä tehokkaampi hyödyntäminen ja ympäristön tilan kehittyminen. Kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttaa kyky verkostoitua ja tehdä yhteistyötä paitsi alueellisesti myös kansallisesti ja globaalisti. Työpaikan lisäksi maaseutumainen, viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö on keskeinen asuinpaikan valintakriteeri. 2.2 Toimintaympäristö Kunnan oma väestötavoite vuodelle 2010 Kunnan oma väestötavoite vuodelle 2010 on Taulukko 1: Väestön alueellinen ikärakenne 2006, % Kaustinen Stk K-P Koko maa 0 14 v yli 64 v Taulukko 2: Väestöennuste Kaustinen, tilastokeskus ikäryhmittäin Yhteensä

7 7 Taulukko 3: Väestöennuste, kuntastrategiatavoitteen mukaisesti, ikäryhmittäin Yhteensä Taulukossa 3 on kuvattu väestöennuste tässä kuntastrategiassa asetetun tavoitteen mukaisesti vuosina 2010 ja Tavoitteen mukaisesti kunnassa on yli 500 asukasta enemmän vuonna 2020 verrattuna Tilastokeskuksen trendiennusteeseen. Kaustisen kunnan oman väestöennusteen taustalla ovat kunnan myönteiset elinvoimaisuustekijät ja erityisesti kaivostoiminnan ja siihen liittyvien hankkeiden tuomat uudet työpaikat. Kunta panostaa määrätietoisesti elinvoimaisuuden vahvistamiseen työpaikkakehityksen varmistamiseksi. Kunnan myönteistä asukaskehitystä on haitannut vuokra-asuntojen puute. Kaustisella ei ole pystytty vastaamaan vuokra-asuntojen kysyntään nykyisellä ja viime valtuustokaudella. Vuokra-asuntoja on jonottanut jatkuvasti n. 60 asuntokuntaa. Aktiivisemmalla maanhankinta-, kaavoitus- ja asuntopolitiikalla sekä laadukkaalla asuntotuotannolla voidaan merkittävästi vaikuttaa asukkaitten paikkakunnalla pysymiseen ja väkiluvun myönteiseen kehitykseen. Taulukko 4: Yli 75-vuotiaiden määrän kehitys Tilastokeskus Kunta Kaustisen kunnan väestökehitys on alueen muita kuntia ja seutukuntaa myönteisempi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2020 maakunnan kuntien väestökehitys on kuitenkin Kokkolan kaupunkia lukuun ottamatta negatiivinen. Ikärakenteessa vanhusten suhteellinen osuus on kasvamassa. Tämä merkitsee sitä, että kunnan on varauduttava vanhustenhuollon kasvaviin palveluvaatimuksiin. 2.3 Työllisyys- ja työttömyystilanne Työllisyystilanne Kaustisella on säilynyt melko hyvänä, työttömyys- ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyysaste on maakunnan alhaisimpia. Taulukko 5. Työttömyysasteen kehitys, huhtikuu, Kaustinen Työttömyysaste alle 25-v yli 1 v , , , ,

8 8 2.4 Väestön koulutustaso Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä %, tilastokeskus, 1999/2003, Kaustinen Stk K-P Koko maa Keskiaste 27/30 27/29 29/31 29/31 Korkea-aste 13/13 9/11 14/15 18/20 Keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lukumäärä on kasvanut vuodesta 1999 koko maan kehityksen mukaisesti. 2.5 Elinkeinotoiminta Yritysten määrä Toimivia yrityksiä oli Kaustisella v lopussa 297 kpl. Työpaikkoja on lisännyt voimakkaimmin viime vuosina tietotekninen ala ja alan näkymät ovat myös jatkossa hyvät. Palveluala on selvästi suurin työllistäjä Kaustisella. Elinkeinorakenne poikkeaa työpaikkarakenteesta selvimmin siinä, että jalostus työllistää 23 % työssäkäyvistä, vaikka jalostuksen osuus työpaikoista Kaustisella on 17 %. Taulukko 6: Työpaikat yhteensä % Kaustinen Stk K-P Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Työpaikkojen määrä kehittyy asetetun tavoitteen mukaisesti myönteisesti, vaikka vuodesta 2002 vuoteen 2003 on ollutkin laskua. Tämä käy ilmi taulukosta 8. Työpaikkoja oli yhteensä 1841 kpl. Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 92,6 %. Valtion virastojen toiminnan hallinnon keskittäminen on viemässä palveluja ja työpaikkoja Kaustisen alueelta.

9 9 Taulukko 7: Työpaikkojen muutos Kaustinen Stk K-P Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilasto. Panostukset uusiin elinkeinoihin Kunnan panostukset elinkeinojen kehittämiseen ja yritystoiminnan edellytysten luomiseen ovat osoittautuneet oikean suuntaisiksi. Kunta on luomassa edellytyksiä kaivostoiminnan käynnistämiselle v Kaustisen kunta varautuu suunnitelmissaan kaivostoiminnan ja siihen liittyvien elinkeinojen kannalta tarpeellisiin investointeihin ja kunnossapitotoimiin. Kaustinen on monipuolistanut ja laajentanut palveluitaan ja pystyy jatkossa tarjoamaan palveluita nykyistä laajemmalle alueelle. Kunta on rakentamassa tiloja ja edesauttamassa hoiva-alan yritysten sijoittumista kuntaan suunnittelukaudella. Maatalous ja turkistarhaus ovat Kaustisella elinvoimaisia. Vaikka tilojen määrä vähenee, tilakoko kasvaa. Tarhausyritysten kehitykseen vaikuttavat tarhaajien ikärakenne ja suhdanteiden vaihtelut. Maatiloja oli v Kaustisella 187 kpl (v kpl) joista noin puolet oli lypsykarjatiloja. Tarhoja oli v Kaustisella 68 kpl (v kpl). Viimeisen 10 vuoden aikana tarhojen määrä on säilynyt melko vakaana vaihtelevista suhdanteista huolimatta. Tarhakoot ovat kasvaneet ja turkistarhauksen jatkojalostus on vakiinnuttamassa toimintaansa kunnassa. Seutukunnassa tarhoja on yhteensä 105, Keski-Pohjanmaalla 183 ja koko Suomessa 941. Tarhojen liikevaihto Kaustisen kunnassa on vuositasolla n. 10 M (v ,4 M ). 2.6 Huoltosuhde Liitteessä 3 on kuvattu taulukkona ja graafisena Tilastokeskuksen aineistoon pohjautuen demograafinen ( väestöllinen) huoltosuhde. Trendilaskelman mukaan huoltosuhde on heikkenemässä eli vanhusten ja lasten määrä suhteessa työiässä olevan väestön määrään on lisääntymässä. Tähän kehitykseen on tarkoitus tässä strategiassa määritellyillä keinoilla vaikuttaa niin, että huoltosuhteen heikkeneminen ainakin hidastuu. 2.7 Kuntatalous Talouden tasapainottamisen keinojen tärkeysjärjestys Vaikka Kaustisen kunnan talous on suunnittelukauden alussa tasapainossa, heikentyviin kuntatalouden näkymiin on varauduttava. Keskeisin uhkatekijä on väestön väheneminen.

10 10 Kunnanvaltuusto on linjannut valtuustoseminaarissa alla olevat keinot talouden tasapainottamiseksi. 1. Veronmaksajien määrän lisääminen (elinkeinopolitiikka, asuntopolitiikka) 4,8 2. Seudullisten/alueellisten yhteistyöratkaisujen toteuttaminen 3,8 3. Palveluverkostojen tiivistäminen 3,6 4. Veroprosentin nosto 3 5. Tietotekniikan hyväksikäytön lisääminen 2,8 6. Taksojen korottaminen (liikelaitokset) 2,6 7. Omavastuiden lisääminen (esim. palvelusetelit) 2,2 8. Palvelujen vähentäminen 2,2 9. Omaisuuden myynti Lainanoton lisääminen 1,8 11. Laatutason heikentäminen 1,2 Kunta toimii aktiivisesti ja suunnitelmallisesti maanhankinnassa ja kaavoituksessa siten että yhdyskuntarakenteen suunnitelmallinen kehitys mahdollistuu. Taloudellisuussyistä ja kunnan vetovoimaisuustekijöiden vahvistamiseksi suunnittelukaudella selvitetään alueen kuntien yhdistymisen mahdollisuudet ja yhteiset palvelujen tuotantomahdollisuudet. Kiinteistöveroja on tarkistettu vuodelle Kunnallisveroprosentti nostettiin 19,00-19,50 vuodelle Talouden tasapainottamisen vuoksi tuloveroprosenttia on tarkistettava suunnittelukaudella. Palvelutuotannossa kouluverkkoa on supistettu lukuvuoden alusta lähtien, jolloin Jylhän ja Vintturin kyläkoulut lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Keskuskoululle. 2.8 Palvelutuotannon alueellinen vertailu Päivähoito ja esiopetus Päivähoidon ja esiopetuksen osalta Kaustisen kunnan palvelutarve kasvaa sekä Tilastokeskuksen ennusteen että kunnan oman väestötavoitteen mukaan vuoteen 2010 saakka. Kaustisen seutukunnan muissa kunnissa palvelutarve vähenee. Tämä merkitsee sitä, että kuluvalla valtuustokaudella Kaustisen kunnan on varauduttava hieman lisäämään palvelutarjontaa näissä palveluissa joko itse tuottamalla tai ostopalveluina. Samalla on kuitenkin tarkoituksenmukaista seurata seudullista kehitystä ja arvioida palvelukapasiteettia seutukunnan kokonaisuutena. Mikäli päivähoidon ja esiopetuksen kustannuksissa on reaalista kasvua (liitteenä olevassa esimerkkilaskelmassa on käytetty keskimääräisenä reaalikasvuprosenttina 1.8), on varauduttava kasvaviin menopaineisiin myös vuoden 2010 jälkeen palvelutarpeen lievästä laskusta huolimatta.

11 11 Opetustoimi, vuotiaat Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kaustisen kunnan palvelutarve vähenee opetustoimessa. Mikäli kunnan oma väestöennuste toteutuu, oppilasmäärä ei vähene. Kaustisen seutukunnan muissa kunnissa palvelutarve vähenee melko voimakkaasti. Kuluvalla valtuustokaudella Kaustisen kunnan on varauduttava kouluverkkonsa tarkistukseen oppilasmäärien kehityksen suhteissa. Tarkoituksenmukaista on seurata seudullista kehitystä ja arvioida palvelukapasiteettia seutukunnan kokonaisuutena. Opetustoimessa on varauduttava reagoimaan kasvaviin menopaineisiin koko ennusteajan huolimatta siitä, että oppilasmäärät saattavat laskea. (liitteenä olevassa esimerkkilaskelmassa on käytetty keskimääräisenä reaalikasvuprosenttina 1.8) Vanhusväestö Vanhusväestön absoluuttinen määrä kasvaa Kaustisen kunnassa ennusteiden mukaan, esimerkiksi kunnan oma ennuste, vuosien välillä 8,7 %:lla. Kustannuspaine (kotihoito, palveluasuminen, kotisairaanhoito ja vuodeosastohoito) on 1,8 %:n keskimääräisillä reaalikasvuprosenteilla tuona aikana 29.2 %. Tästä tärkeästä perustehtävästä huolehtiessaan kunta hakee - laatutasoa heikentämättä - uusia toimintamalleja. 3 KUNNAN PÄÄMÄÄRÄT VUONNA 2009 Strategian rakenne on sovittu niin, että siinä määritetään kunnan yhteiset päämäärät ja toimialojen päämäärät ja tavoitteet. Strategiarakenteessa sovelletaan tasapainotettua mittaristoa. Kunnan yhteiset päämäärät määritetään seuraavien näkökulmien kautta: - elinvoimaisuus - talous - palvelut - kuntalainen/asukas/asiakas - henkilöstö 3.1 Elinvoimaisuus Elinvoimaisuuden kehittämiselle asetetaan seuraavat päämäärät: 1 Asukasmäärä Asukasmäärätavoite vuodeksi 2010 on asukasta. Asukasluvun säilyttäminen nykytasolla vaatii 25 uutta asuntoa vuosittain ja 100 uutta asuntoa suunnittelukaudella. Tämä ei vielä riitä väestötavoitteeseen. Teollisuus- ja yritystoiminta lisää työpaikkoja ja samalla asuntojen tarvetta suunnittelukaudella. Ittyöpaikkojen lisäys yrityksen arvion mukaan on 100 uutta työpaikkaa vuoteen 2007,

12 12 tämän lisäksi tulevat kaivostoiminta liitännäisineen ja edellisten vaikutus kunnan palvelutoimintaan. 2 Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikkaan panostetaan niin, että uusia työpaikkoja ja myös uusia toimialoja saadaan kuntaan. 3 Asuntopolitiikka Tavoitteena on asuntokannan turvaaminen, asumisen edellytysten (tonttimaa) ja asumisviihtyvyyden parantaminen (paikkakunnalla pysyvyys) Vuokra-asuntojen tuotantoa lisätään kysyntää vastaavasti. Asuntopolitiikkaan halutaan panostaa ja varautua kasvavaan asukasmäärään asuntojen tuotantotavoitetta nostamalla niin, että nettolisäys asuntokannassa olisi vähintään asuntoa suunnittelukaudella. 4 Maapolitiikka Maapolitiikalla halutaan tehostaa maanhankintaa teollisuus-, liike- ja asuntotarpeisiin. Yksityisten omistuksessa olevia maa-alueita ei kaavoiteta. Turkistarhaukselle etsitään uusia tonttialueita kuntakeskuksen ja asuntoalueiden vaikutuspiirin ulkopuolelta haju- ja meluhaittojen vähentämiseksi. Asuntotonttimaan tarve suunnittelukaudella on yhteensä ha. Omakotitontit: 20 x 2000 m 2, yhteensä 4 5 ha/vuosi 2/3 kaava-alueella 1/3 haja-asutusalueella Vuokra-asunto- ja muu asuntotuotanto: 10 vuokra-asuntoa/v, n m m²/v, suunnittelukaudella 3 ha. Tonttitilaa elinkeinoelämän, liiketoiminnan ja teollisuuden tarpeisiin tarvitaan seuraavasti: Teollisuutta varten tällä hetkellä vain n. 5 ha:n varanto Kruunupyyn rajalla (ympäristörajoitteet). Teollisuuden tarve yhteensä 20 ha, josta 2-3 yrittäjälle isompia 1-2 ha tontteja. 5 Palveluyhteistyö Yhteistyötä palveluiden kehittämisessä halutaan voimistaa sekä seudullisesti että tarpeellisilta osin myös laajemmalla alueella. 3.2 Talous - vuosikate 150 /as koko strategiakauden ajan - lainamäärä (emo), 2000 /as vuonna lainamäärä konserni, 4000 /as vuonna omavaraisuusaste, emo vuonna % - omavaraisuusaste, konserni vuonna %

13 3.3 Palvelut 13 Lainamäärätavoitteen osalta todettiin, että kuntakonsernin lainojen kokonaismäärätavoite voidaan ylittää vain erikseen perustelluilla valtuuston päätöksillä tilanteissa, joissa kyse on tuottavista investoinneista ja elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Laajeneva palvelutarve työpaikkakehityksen ja asukkaiden tarpeisiin on huomioitava palvelujen kehittämisessä. Kuntapalveluja laajennettaessa ensisijaisesti tarkastellaan palvelujen yhteistoiminta-aluetta sekä selvitetään yhteistoimintamahdollisuudet muiden palvelun tuottajien kanssa. Tavoitteena on, että kunnan omaa palvelutuotantoa ei laajenneta nykytasosta. 3.4 Kuntalainen/asukas Kunnan kehityksen kannalta ratkaisevissa päätöksissä on punnittava kunnan etu/kuntalaisen etu. Yhteisöllisyydellä saavutettu asukkaiden ja alueen yritysten hyvinvointi on kunnan edun mukaista. Kunnan päätöksillä tuetaan yhteisöllisyyttä ja asukkaiden yhteistoimintaa. 3.5 Henkilöstö Henkilöstöpolitiikassa noudatetaan seuraavia periaatteita: - henkilöstöpolitiikalla tuetaan strategista johtamista - kehitetään työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta - edistetään avointa ja oikeudenmukaista esimiestyötä - tuetaan ja kannustetaan henkilöstön työssä jaksamista ja edistetään työkykyä ylläpitävää toimintaa - luonnollista poistumaa käytetään johdonmukaisesti hyväksi henkilöstömitoituksen hallinnassa, henkilöstömäärä mitoitetaan tuottavuuden nousun mukaisesti - uusissa rekrytoinneissa tarkastellaan aina koko ko. palvelun yhteistoiminta-aluetta sekä palvelujen vaihtoehtoisia tuotantomalleja, henkilöstön erikoistumista kuntayhteistyössä tuetaan

14 14 4 TOIMIALOJEN PÄÄMÄÄRÄT 4.1 Hallinto- ja kehittämispalvelut Hallinto- talous- ja suunnittelupalvelut Kunnanhallituksen ja valtuuston käsiteltävien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano kunta- ja taloussuunnittelu, kirjanpito ja tilinpäätös sekä asiakirjahallinto ja arkistotoimi hoidetaan asiantuntemuksella, oikein ja ajallaan. Kunnan henkilöstöhallintoa ja yt-toimintaa johdetaan kunta- ja henkilöstöstrategian sekä sopimusten mukaisesti, tasapuolisesti ja kannustavasti. Kaustisen kunta on hyvä ja vetovoimainen työnantaja. Kaustisen kunnan viestintää hoidetaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Kuntalaiset, henkilöstö ja yhteistyötahot saavat tarvitsemansa tiedon ajoissa ja selkeästi esitettynä. Kuntastrategiaa tukevaa viestintää toteuttavat kunnanhallituksen ja toimialajohtajien lisäksi kaikki kunnan työntekijät ja päätöksiä tekevät luottamushenkilöt. Vaalit Kunta hoitaa vaalien toimeenpanon (sekä ennakko- että varsinainen äänestys vaaleissa). Kuntayhteistyö Kuntien yhteistyössä järjestettyä palvelutuotantoa laajennetaan ja syvennetään taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Talous- ja velkaneuvonta Yleinen edunvalvonta Seutukuntatoiminta Keski-Pohjanmaan liitto Aluepelastuslaitos Elinkeinot Maaseutu- ja yrityspalvelut Kuntakonserni Matkailun edistäminen Lomituspalvelut Tavoitteena on turvata laadukkaasti ja tasapuolisesti lomituspalvelulain mukaiset palvelut lomaan oikeutetuille maatalousyrittäjille Kaustisen paikallisyksikön alueella. Strategiset projektit - Kaustisen, Halsuan, Ullavan ja Vetelin kuntien yhdistymisprojekti - Tietohallinnon alueellinen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen - Sähköinen taloushallinto ja asiointi, alueellinen vetovastuu - Tehtäväpohjaiseen arkistonmuodostukseen siirtyminen

15 Sosiaali- ja terveystoimi Tavoitteena on kuntalaisten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Palvelut tuotetaan vuodesta 2009 alkaen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2008 loppuun saakka palvelujen tuottajina ovat kunnan lisäksi Tunkkarin kuntayhtymä sekä yksityiset palvelun tuottajat ja järjestöt. Palvelut tuotetaan väestön todellisiin tarpeisiin perustuen laadukkaina, asiakkaan ja koko alueelle kannalta taloudellisesti. Lasten päivähoito Lasten päivähoitoa annetaan tarpeen mukaan myös yli kuntarajojen perheiden tarpeet huomioiden. Päivähoito ja esiopetus siirtyvät sivistystoimen hallintoon. Lasten kotihoidon kuntalisä ja yksityisen hoidon kuntalisä vakinaistetaan kunnan taloudelliset resurssit huomioiden. Kartoitetaan ja lisätään yhteistyötä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa lapsiperheille tarkoitetun toiminnan lisäämiseksi. Joustoa erilaisiin päivähoidon tarpeisiin haetaan perhepäivähoidosta ja ryhmäperhepäivähoidosta. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille järjestetään erityislastentarhanopettajan palvelut yhteistyössä Vetelin kunnan kanssa. Vanhusten ja vammaisten avopalvelut Työ- ja toimintakeskuksen tehtävänä on järjestää päivätoimintaa kehitysvammaisille, kuntoutuksen avopalveluita mielenterveyskuntoutujille ja työtoimintaa vajaatyökuntoisille. Toimintaa kehitetään vastaamaan myös kuntouttavan työtoiminnan velvoitteisiin. Yhteistyötahojen kanssa haetaan ratkaisuja henkilöille, joille ei työhallinnon palveluvalikoimista löydy ratkaisuja. Näillä toimilla tuetaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Tarvittaessa apuna käytetään eritahoista koottua asiakaspalvelutyöryhmää ja mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita. Palvelut tuotetaan oman kunnan ja lähikuntien tarpeisiin. Vanhusten kotihoitoa ja palveluasumista kehitetään yhteistyössä terveydenhuollon ja lähikuntien kanssa vanhuspoliittisen strategiatyön mukaisesti. Vanhusten palveluasumista ja laitoshoitoa järjestetään asiakkaiden erilaisten hoito- ja palvelutarpeiden mukaan erikoistuneissa yksiköissä. Kuntouttava ja ennaltaehkäisevä työote otetaan toimintatavaksi kaikissa vanhustenhuollon toiminnoissa. Hoidon porrastusta kehitetään. Palvelusetelin käyttöönottoa kehitetään. Omaishoitoa kehitetään tukemalla omaishoitajien työtä ja jaksamista muun muassa omaishoitajien lakisääteistä vapaata monipuolistamalla yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien ja yhdistysten kanssa. Vanhusten päivätoiminnan mahdollisuuksia selvitetään. Sosiaalityö ja lastensuojelu Lastensuojelulain muutoksen myötä viranhaltijoiden vastuu lisääntyy. Lasten sijoittamista kodin ulkopuolelle pyritään ennaltaehkäisemään lisäämällä resursseja perhetyöhön. Sosiaalipäivystys toteutetaan yhteistyössä Keski-Pohjanmaan maaseutukuntien kesken elokuusta 2007 lähtien. Kuntouttavan työtoimintaa kehitetään yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa.

16 16 Strategiset projektit -Halsuan, Kaustisen ja Vetelin digisos-hanke. - ProSote-hanke - Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen uudelleenorganisoinnin toteutus Keski Pohjanmaalla - omaishoidon kehittäminen 4.3 Sivistystoimi Sivistyspalvelujen päämääränä on edistää asukkaiden tiedonhankintaa, oppimista sekä elämisen taitoja ja laatua. Sivistyspalveluja kehitetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mahdollisuuksia hyödyntämällä sekä toteuttamalla kunnan kansainvälisyys- ja kulttuuristrategioita. Tavoitteena ovat alueelliset, yhteiset ja laadukkaat palvelut jokaiselle. Voimavaroja yhdistetään sekä asiantuntemusta syvennetään ja laajennetaan alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Opetuspalvelut Opetuspalvelut antavat oppijoilleen mahdollisuuden laadukkaaseen oppimiseen turvallisessa oppimisympäristössä. Tavoitteena on, että jokainen oppija omaksuu vahvat perustaidot ja hyvän yleissivistyksen ja hänestä kasvaa itseohjautuva elinikäinen oppija, joka on kykenevä yhteisölliseen ja yksilölliseen oppimiseen. Lukio ja toisen asteen koulutus Lukion osalta tavoitteena tulevaisuuden koulu, jonka arvoina ovat innovatiivisuus, luovuus ja erilaisuus, esimerkiksi musiikin soveltaminen. Tavoitteena on kunnan eri koulutusyksiköiden profiilin nostaminen sekä kilpailukyvyn ja valtakunnallisen näkyvyyden lisääminen. Lukion osalta tavoitteena on yhteistyön lisääminen eri tahojen välillä. Kunta edellyttää, että toisen asteen koulutuksen tarjonta kuntalaisille turvataan ja kehitetään tulevaisuuden työvoimatarpeiden mukaisesti. Kirjasto-, nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Tavoitteena ovat nykyaikaiset kirjastopalvelut, jotka mahdollistavat kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen ja yleissivistyksen kehittymisen. Nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluiden tavoitteena on tukea asukkaiden mahdollisuuksia monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin. Nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluja kehitetään yhteistyössä alueen muiden toimijoiden, mm. kolmannen sektorin, kanssa. Tavoitteena on monipuolinen ja kuntalaisten hyvinvointia edistävä tarjonta. Ruokahuoltopalvelut Tavoitteena on tarjota laadukkaat ruokahuoltopalvelut taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kartoitetaan ruokahuoltopalvelujen tehostaminen; mm. vaihtoehtoisia tuotantotapoja selvittämällä.

17 17 Strategiset projektit: - Laaditaan alueellinen yhteistyöselvitys, joka sisältää talous-, hallinto- ja toimintasuunnitelman, kuten myös operatiivisen suunnitelman sivistystoimen eri aloille - kartoitetaan päivähoidon ja esiopetuksen siirtyminen kokonaisuudessaan sivistystoimeen - kartoitetaan ruokahuollon tehostaminen - tarkistetaan kouluverkkoa oppilasmääräkehityksen suhteissa.

18 Tekninen toimi Teknisen toimen perustehtävät: Maankäytön ohjaus ja kiinteän omaisuuden hallinta Maankäyttö ja Kaavoitus Maankäytön suunnittelulla taataan asumiseen ja elinkeinotoimintaan sekä liikenne- ja virkistystoimintaan tarvittavien alueiden riittävyys. Keinoina ovat maanhankinnan tehostaminen ja kirkonkylän osayleiskaavan tarkistus ja laajentaminen sekä keskustaajaman kehittämissuunnitelman käynnistäminen. Kiinteän omaisuuden hallinta: 1. Tilapalvelut Tilapalvelu järjestää kunnan toimintoihin, elinkeinoelämän tarpeisiin sekä vuokra-asumiseen tarvittavat toimitilat. Elinkeinoelämän ja vuokra-asumiseen tarvittavat tilat liitetään kunnan omistamiin yhtiöihin (kunnan omistuksessa olevat teollisuustilat ja vuokra-asunnot). Ennen toimenpiteitä selvitetään yhtiöittämisen taloudelliset vaikutukset kunnan talouteen. Rakennuksiin liittyvä palvelutoiminta kilpailutetaan henkilöstön luonnollisen poistuman mukaisesti. 2. Kadut ja tiet Katuverkkoa ja kevyen liikenteen väyliä kehitetään liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti yhdessä tiehallinnon kanssa. 3. Vesi- ja viemärilaitos Vesihuollon toiminta-alueet määritellään ja samalla tarkistetaan laitoksen taksat ja liittymisehdot. Verkostot laajennetaan toiminta-alueiden laajuisiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusi Pohjavedenottamo rakennetaan Neverbackan harjulle. Vesihuollon toimintojen yhtiöittämistä jatketaan. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Rakennusvalvonnan tavoitteena on neuvoa ja ohjata rakentamista siten että saavutetaan hyvä ja käyttäjien tarpeita palveleva, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sekä sosiaalisesti toimiva ja esteettisesti tasapainoinen elinympäristö. Edistetään rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin toimiviin ratkaisuihin. Tavoitteena on rakennetun ympäristön rakennuskannan jatkuva hoito ja kunnossapito. Ympäristönsuojelun tavoitteena on turvata asukkaille terveellinen, viihtyisä ja kestävän kehityksen mukainen elinympäristö sekä säilyttää luonnon toimintakyky ja monimuotoisuus. Seudullisia yhteistyömahdollisuuksia selvitetään ja ympäristönsuojelumääräykset laaditaan yhteistyössä seutukunnan kuntien kanssa. Maatilojen, huoltoasemien sekä muiden toimijoiden luvantarveharkinta saatetaan loppuun. Ympäristön tilan seurantaa kehitetään.

19 19 Yhteistyömahdollisuuksia selvitetään seutukunnallisesti. Tavoitteena on laatia seudulliset ympäristönsuojelumääräykset ja toteuttaa viranomaisten keskinäistä sijaistamista. Selvitetään kuntien yhteislautakunnan perustamisen mahdollisuuksia (lupa- ja viranomaislautakunta). Pohjavesialueiden ympäristösuunnitelman päivitetään. Strategisia projekteja: - Kaivostoiminnan edellytysten luominen - Vesi- ja jätevesihuollon kehittämishankkeet - Asuntotuotantoa lisätään erityisesti senioriasukkaille sekä nuorten aikuisten tarpeisiin. - Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivittäminen - Seutukunnalliset ympäristönsuojelumääräykset 5 SEURANNAN JA ARVIOINNIN JÄRJESTÄMINEN Strategia-asiakirja tarkistetaan vuoden 2007 aikana ja valtuustotestamentti laaditaan vuoden 2008 aikana. - Laaja, joka talouteen jaettava kuntalaiskysely palvelutoiminnasta toteutetaan parittomina vuosina - Palveluja, erityisesti laatua arvioidaan käyttäjäkyselyin vuosittain. Kyselyn tulokset raportoidaan edelleen kunnanhallitukselle talousarvioraportoinnin yhteydessä.

20 20 LIITE 1: TOIMIALOJEN TULOSKORTIT

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA Kaustinen on Sinun KUNTASTRATEGIA 2018-2025 Valokuva: Risto Savolainen Mikä on kuntastrategiamme tarkoitus? YHDESSÄ KILPAILUKYKYISTÄ KAUSTISTA RAKENTAMASSA Strategisen suunnittelun avulla pyritään parantamaan

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Tavoiteohjelma Tohmajärvi 2020

Tavoiteohjelma Tohmajärvi 2020 Kvalt 6.10.2014 Esityslistan liite n:o 2. Tavoiteohjelma Tohmajärvi 2020 Kunnanhallitus 29.9.2014 Kunnanvaltuuston 6.10.2014 hyväksymä Tavoiteohjelman tarkoitus Kertoo kunnan tavoitteet yli talousarvio-

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Ristijärven kuntastrategia

Ristijärven kuntastrategia Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Ohittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta

Ohittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta Ohittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta Strategian aikajänne on valtuustokausi + vuosi Keminmaan kunta 2018 Strategian osa-alueet: 1. Talouden oikaisuliike 2. Kuntarakenne ja sote uudistus 3. Kunnan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Kohdataan Alavudella Hyvää ja kaunista Homma hoidetaan UUTEEN KAUPUNKIIN VALMISTAUTUMINEN Alavudella on pitkään tehty strategista suunnittelutyötä kehittämisohjelmia laatimalla.

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

Kuntastrategia

Kuntastrategia Kuntastrategia 2018-2021 Olemme nuorekas ja uudistuva kunta Luontoa, palveluita, yrittäjyyttä kaikki kätevästi liikenneyhteyksien varrella. Liperissä kaikki tarvittava on luonnollisesti lähellä kolmessa

Lisätiedot

Vaalan kuntastrategia 2030

Vaalan kuntastrategia 2030 Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko TOIMINTA-AJATUS Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 1 Laadukkaat tukipalvelut peruspalveluille Käyttäjäpalaute Rakennusten kunnossapitosuunnitelma valmis Hyvä julkisuuskuva Vuorovaikutus Jatketaan asiakaskyselyjen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Tavoitteellisen johtamisen periaate on rekisteröity Highway card strategy nimiseksi työkaluksi

STRATEGIAKARTTA. Tavoitteellisen johtamisen periaate on rekisteröity Highway card strategy nimiseksi työkaluksi PETÄJÄVESI 2020 STRATEGIAKARTTA Petäjäveden kunnan johtamisen suuri periaate on tavoitteiden ja menestystekijöiden asettaminen ja niiden toteuttaminen tuloskortteihin kirjoitettujen toimenpiteiden avulla.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Henkilöstökyselyn tulokset

Henkilöstökyselyn tulokset Henkilöstökyselyn tulokset 18.12.2017 Kyselyn toteuttaminen Vastauksia 616/1800 = 34 % Kyselyaika: 26.10 13.11.2017 Sivistyspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö suurimmat vastaajaryhmät

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta Kosken Tl kunnan strategia 2020-2026 - Koski Tl yhteisöllinen kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta.

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Petäjäveden kunnan VISIO - MISSIO - ARVOT MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIKARTTA

STRATEGIAKARTTA. Petäjäveden kunnan VISIO - MISSIO - ARVOT MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIKARTTA PETÄJÄVESI 2020 STRATEGIAKARTTA Kv 22.8.2011 Petäjäveden kunnan VISIO - MISSIO - ARVOT MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIKARTTA STRATEGIAKARTTA - hallinnossa - kehityskeskusteluissa Käytännön toimenpiteet

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

KAUPUNKISTRATEGIA

KAUPUNKISTRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Pertunmaan kunnan strategia

Pertunmaan kunnan strategia Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018 Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi

Lisätiedot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot KUNNAN VISIO 2025 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Strategia Koululautakunta

Strategia Koululautakunta Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Jokioisten strategian päivittäminen

Jokioisten strategian päivittäminen Hyvinvointi ja terveys Palvelut ja tuottavuus Osallistuminen ja demokratia Elinvoima ja kilpailukyky Talous ja henkilöstö Jokioisten strategian päivittäminen Tausta: Jokioisten 2013 2016 strategia Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

Strategia Koululautakunta

Strategia Koululautakunta Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuripalvelut; tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuripalvelut; tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kulttuuri- ja museotoimen investointisuunnitelman

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä. Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2022

Kriittinen menestystekijä. Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2022 Äänekosken kaupunki Perusturva 1(9) Perusturvalautakunta 26.9.2018 Liite nro 3 Sosiaalityö Mittari(t) Nykytaso 2019 2020 2021 Tavoitetaso 2022 Hyvät ja toimivat peruspalvelut asiakastyytyväisyyskyselu

Lisätiedot