TILINTARKASTUSTOIMISTO MUISTIO CLAVIS

Transkriptio

1 TILINTARKASTUSTOIMISTO MUISTIO CLAVIS PUUMALAN KUNNAN TASEASEMAN ARVIOINTIA Lähtötilanne Puumalan kunnan taseasema näyttää rasittuneelle, kattamattomia alijäämiä on kertynyt , vuosikatteet ovat olleet negatiivisia eikä poistoille ole näin ollen jäänyt kaikkina vuosina lainkaan katetta. Kunnan mahdollisuuksia selvitä taseen alijäämistä sekä jatkaa itsenäisenä kuntana on arvioitu viime vuosina eri yhteyksissä ja viimeksi kuluvan vuoden syksyllä teetetyssä erillisessä konsulttiselvityksessä. 1. KIRJANPITOJÄRJESTELMÄ ENNEN VUOTTA 1997 Hallinnollinen kirjanpito (vuoteen 1996 saakka) 1.1. Tase Hallinnollisen kirjanpidon tase muodostettiin omaisuuden ja lainojen vuotuisten muutosten osalta erilliskirjauksin, joilla ei ollut yhteyttä tuloslaskelmaan. Nämä muutokset kirjattiin käyttäen vastatilinä käyttöpääoman muutosten tiliä. Talousarviovuoden tulos ei kumuloitunut taseeseen, koska vuositulos palautettiin talousarviolaskentaan (tuloslaskentaan) merkitsemällä alijäämä kuluksi ja ylijäämä tuloksi. Koska taseella oli rahavarojen ja lainamäärään seurannan lisäksi vain yleisinformaalista merkitystä, sitä ei ole tässä muistiossa syytä käsitellä tämän enempää Tuloslaskelma Ns. hallinnollisen kirjanpidon vuotuisen talousarviokirjanpidon lähtökohta oli nykytermeillä ilmaistuna kertapoistoisuus, ts. kaikki menot, myös pitkävaikutteiset, kirjattiin tapahtumavuonna tulosvaikutteisesti talousarviomenoiksi ja ne katettiin saman vuoden kunnallisverolla, valtionavuilla ja muilla tuloilla. Jos muut vuositulot eivät riittäneet esim. mittavan rakennushankkeen rakennuskustannuksiin, osa hankkeen vuosikustannuksista voitiin kattaa lainanotolla. KUNTATARKASTAJIEN OY CLAVIS TELEFAX PUHELIN TOIMISTO JHTT OSMO AALTO PORRASSALMENKATU 39 A MIKKELI HTM RAIJA PULKKINEN HTM JHTT MIKA MIKKONEN SÄHKÖPOSTI: etunimi.sukunimi@clavis-mtt.fi PANKIT: SAMPO NORDEA CLAVIS=AVAIN, KLAAVI, KOSKETIN, SANAKIRJAT VANHOJEN KIRJOITUSTEN TULKINTAAN JHTT-YHTEISÖ Y-TUNNUS

2 Nostetut lainat käsiteltiin kirjanpidossa nostovuoden tulona. Tällainen käsittely tarkoitti verotuksella katettavien menojen korvaamista väliaikaisesti lainoituksella ja menettely olikin ainoa mahdollinen pitkävaikutteisten hankkeiden jaksottamistapa. Vuotuiset lainojen lyhennykset käsiteltiin maksuvuonna menona ja ne siis vastasivat vuotuista kulujaksotusta eli nykyjärjestelmän suunnitelmapoistoja. Tästä kirjanpitokäytännöstä myös seurasi, että (talousarvio)lainojen määrä vastasi aina sitä summaa, mikä siihen asti tehdyistä hankinnoista (maanhankinta, rakentaminen jne.) oli yhteensä vielä verotuksella kantamatta ja kattamatta. Jos velkaa ei ollut, kaikki hankinnat, myös pitkävaikutteiset, oli jo kokonaan ja lopullisesti käsitelty tulosvaikutteisesti talousarviomenona ja katettu verotuksella. Hallinnollista kirjanpitomenettelyä arvosteltiin mm. sanomalla ettei se voi näyttää oikein, koska siellä lainatkin ovat tuloa. Tällaisten arvioiden esittäjillä ei ollut oikeaa käsitystä lainoituksen tarkoituksesta järjestelmän jaksotusmenettelynä. Nämä mielipiteet saivat kuitenkin laajaa huomiota eikä esim. kuntien keskusjärjestö vaivautunut kumoamaan syntynyttä väärää käsitystä. 2. SIIRTYMINEN KIRJANPITOLAIN MUKAISEEN KIRJANPITOON 2.1. Alkuarvostuksen tekniikka Vuoden 1997 alussa siirryttiin noudattamaan kirjanpitolakia tietyin julkishallinnon kannalta tarpeellisin sovellutussäännöin. Tähän vaiheeseen liittyi jo hankitun pitkävaikutteisen omaisuuden uudelleenarvostus ja suunnitelmapoistojen kirjaamisen aloittaminen. Uudelleenarvostuksessa lähtökohtana oli selvittää hankintojen alkuperäinen hankintameno, josta vähennettiin kuluneen ajan perusteella suunnitelmapoistot siirtymäajankohtaan (vuoden 1996 loppuun) saakka ja jäännösarvo otettiin avaavaan taseeseen Mikäli kysymys oli maa-alueista, osakkeista yms. eristä, hankintamenoa ei luonnollisesti vähennetty poistoilla vaan käytettiin alkuperäistä hankintamenoa tai ellei sitä voitu selvittää, jotain muuta perustetta. Näin aktivoituja alkuarvoja tuli osaltaan tasapainottamaan taseen vastattavaapuolella peruspääoman erä, joka muodostui sitä suuremmaksi mitä enemmän oli aktivoitu edellä kuvattuja pysyviä vastaavia. Omaisuuden alkuarvostuksessa ei siis lainkaan ollut tasejatkuvuutta aikaisemmasta, ei myöskään otettu huomioon edellä selostettua hankintojen käsittelyä vuosittain kertakuluna eikä lainoituksen merkitystä jaksotustapana tai verotuksella kattamisen näkökohtaa. 2

3 Näin ollen alkuarvostus johti usein jo kertaalleen kuluksi kirjatun ja myös jo kertaalleen veroina kerätyn ja maksetun omaisuuden uudelleenaktivointiin ja vuodesta 1997 lähtien niiden kirjaamiseen sumu-poistoina jälleen tuloslaskelmaa rasittaen kuluksi. Kuitenkaan saman erän käsitteleminen kahteen kertaan tulosvaikutteisena kuluna kirjanpidossa ei ole koskaan ollut minkään kirjanpitojärjestelmän periaatteiden mukaista. Myös verotuksen kannalta on jouduttu osin kohtuuttomaan tilanteeseen, jossa kuntalaisia joudutaan verotuksessa rasittamaan kahdesti saman omaisuuden hankintamenolla. Jotta näistä ongelmista olisi vältytty, olisi siirtymävaiheessa vuonna 1997 pitänyt aktivoida poistonalaisen omaisuuden arvona enintään siirtymähetken lainojen määrä. Tällöin olisi tehtävillä sumu-poistoilla kerrytetty kassaan vanhojen lainojen lyhennykseen tarvittava raha. Myös poistojen kattaminen verotuksella olisi ollut perusteltua, ts. olisi voitu edellyttää tilinpäätöksiltä pientä ylijäämää tai ainakin nollatulosta, jolloin rahaa olisi jäänyt riittävästi lainojen lyhennyksiin. - Mainittakoon, että kirjanpitolain tarkoittamat sumu-poistot ovat aina jo hankittujen pitkävaikutteisten menojen jaksottamista kuluksi sinä aikana, jona hankinta tuottaa tuloa (tai hyödyttää toiminnassa, kuten kunnallishallinnossa on selitetty). Sen sijaan vaatimus, että poistojen pitäisi vastata tulevia hankintoja ei perustu kirjanpitolakiin eikä ole sen periaatteiden mukainen Alkuarvostukseen liittyneet tavoitteet Siirtymävaiheessa kunnat muodostivat aloittavan taseensa annettujen ohjeiden mukaan, mutta käytännössä hieman eri lähtökohdista. Jotkut arvelivat, että omaisuusarvot pitää saada siirtymävaiheessa mahdollisimman suuriksi, koska silloin myös näytetään suurta peruspääomaa ja saadaan suuret poistot, koska tiettävästi yritystenkin mielestä mahdollisimman suuri poistopohja on edullinen. Jotkut taas hakivat tarkoituksella pientä poistopohjaa, koska epäilivät kuluksi kirjattavien poistojen rasittavan tarpeettomasti tulevia vuosituloksia. Haluttu alkuarvostustilanne eli paljon tai vähän aktivoitavaa, saatiin aikaiseksi käyttämällä poistosuunnitelmasta annetun ohjeen mukaisia maksimi- tai minimiprosentteja (jäännösarvopoisto) tai vastaavasti valitsemalla tarkoitukseen soveltuvat lyhyimmät tai pisimmät poistoajat (tasapoisto). 3

4 3. PUUMALAN KUNNAN OMAISUUDEN ALKUARVOSTUS 3.1. Aktivoinnit ja lainakanta Kunnan kirjanpidossa on aktivoitu pysyviin vastaaviin ns. käyttöomaisuutta :n ( mk:n) arvosta. Tästä summasta on poistolaskentaan vaikuttavia eriä yhteensä ( mk). Kunnalla oli siirtymähetkellä pitkä- ja lyhytaikaista lainaa yhteensä ( mk). Lähtötilanteessa oli poistonalaisen omaisuuden aktivoitu arvo suurempi kuin kunnan lainojen bruttomäärä. Lisäksi on huomattava, että kunnalla oli myös lainasaamisia euroa, joten kunnan nettolainojen määrä (=todellinen poistotarve) oli silloin todella vähäinen, vain ARVIOT ALKUARVOSTUKSEN VAIKUTUKSESTA VUOSIEN TILINPÄÄTÖKSIIN JA SYNTYNEISIIN ALIJÄÄMIIN 4.1. Alkuaktivoinnin aiheuttama ongelma Edellä esitetyn perusteella voidaan täysin varmasti todeta, että Puumalan kunnan tuloslaskelmia on rasittanut ja tulee rasittamaan alkuarvostuksessa taseeseen aktivoidun omaisuuden vähintään 5 miljoonan, tai jos otetaan huomioon antolainat, 5,8 miljoonan euron perusteeton poistokirjausten määrä. Tämä summa on realisoitunut ja realisoituu tuloslaskelmiin vuosittain poistoina sekä myös myyntitappioina, jos omaisuutta on myyty tai myydään alle kirjanpidossa olevan poistamattoman hankintamenon. Kunnan vuoden 2008 kunnallisverotus oli maksuunpanotilitystietojen mukaan n. 5,7 miljoonaa. Perusteettomat poistot vastaavat likimääräisesti kunnan koko yhden vuoden kunnallisveron tuottoa. Tämä tarkoittaa, että kunnan pitäisi 40 vuotta sisällyttää veroprosenttiinsa 0,5 prosenttiyksikön osuus pelkästään perusteettomien poistojen vuoksi. Jos poistoaika olisi keskimäärin 20 vuotta, kunnallisveroprosenttiin pitäisi sisällyttää 1 prosenttiyksikön ylimääräinen osa tämän asian vuoksi. Viime vuosina vallinneen kunnallistaloudellisen tilanteen vuoksi tämä vaatimus on kunnan ja kuntalaisten kannalta täysin kohtuuton. Lisäksi kuntaa tarpeettomasti syyllistetään huonolla talouden hoidolla ainakin siltä osin, mikä koskee poistokirjauksista aiheutuvaa kattamatonta alijäämää Todellisten sumu-poistojen vaikutus vuosina Alkuarvostuksen kokonaisvaikutusta on selostettu edellä. Yksityiskohtaisemmin asiantilaa voidaan haarukoida tekemällä vahvistettujen tilinpäätösten rinnalle vertailulaskelmia esim: 4

5 vertailevat tilinpäätökset Vahvistettujen tilinpäätösten rinnalle laaditaan vertailutilinpäätökset, joissa sumupoistot lasketaan vain todellisen aktivointi- ja poistotarpeen mukaisesta summasta (yhteismäärä ). Tämä menetelmä antaisi luotettavimman tiedon alkuarvostuksen vaikutuksista kuluneen 12 vuoden tilinpäätöksiin ja kokonaistilanteeseen. Laskenta kuitenkin edellyttäisi taustaselvityksenä kunkin aktivoidun omaisuuserän vuosipoistojen seurantaa vuosittain, josta syystä siihen ei ole nyt mm. käytettävissä olevan ajan puitteissa mahdollisuuksia, vaikka omaisuuskirjanpidosta olisikin suoraan selvitettävissä suurin osa tarvittavista tiedoista Keskimääräisen vuosipoiston laskentamenetelmä Alkuarvostetun omaisuuden keskimääräisen poistoajan perusteella lasketaan siitä omaisuusmassasta aiheutunut vuotuinen poisto, joka vähennetään virallisten tilinpäätösten poistoista ja tilalle otetaan :n määrästä lasketut keskimääräiset poistot. Kunnan poistosuunnitelmassa, joka on ollut pääosin tasapoistoon perustuva, poistoajat ovat vuotta ja vain irtaimisto ja atk-ohjelmat ovat lyhyellä poistoajalla (menojäännöspoistoina) käsiteltäviä. Jos käytetään keskimääräisenä poistoaika 35 vuotta, poistojen määrä on keskimäärin n euroa vuodessa (= :35), joten kuluneena 12 vuotena poistoja on alkuarvostetusta omaisuudesta kirjattu tuloslaskelmiin kuluksi n euroa. Todellisuudessa poistokirjausta on hieman enemmän näissä tilinpäätöksissä, koska menojäännöspoistot ovat rasittaneet lähes yksinomaan nyt puheena olevia poistoajan ensimmäisiä vuosia. Kun edellä selostetusta euron poistopohjasta lasketaan vastaavalla tavalla 12 vuoden poisto, saadaan summaksi (= /35 x 12). Ylimääräistä poistoa olisi tullut tämän arviointimenetelmän mukaan kirjatuksi tarkastelukaudella tilinpäätöksiin ( ), joka on n vähemmän kuin taseen kattamattomat alijäämät. Tämän laskelman tulos on epätarkka mm. sen vuoksi, että on käytetty 35 vuoden keskimääräistä poistoaikaa. Todellisuudessa pitäisi käyttää omaisuusarvioilla painotettua keskimääräistä poistoaikaa tai poistoryhmittäin laskettuja poistoaikoja, jolloin menetelmän luotettavuus paranisi huomattavasti. 5

6 Vuoden 1997 poistot vertailupoistoina Yhtenä arviointitapana voidaan käyttää vuoden 1997 sumu-poistojen yhteismäärää kuvaamaan alkuarvostetun omaisuuden vuotuista poistorasitusta. Tässä arviointitavassa vähennetään siis virallisista tuloslaskelmista joka vuodelta vuoden 2007 sumu-poistojen määrä ja otetaan tilalle :n summasta lasketut vuosipoistot (tasapoistona). Vuonna 1997 tehty sumu-poisto on ollut euroa ( markkaa). Tämä poistomäärä, vaikka siihen sisältyykin myös menojäännöspoistoja, antaa käsityksen alkuarvostukseen perustuvasta vuotuisesta poistorasituksesta. 12 vuoden aikana poistoina olisi tämän arviointimenetelmän mukaan kirjattu alkuarvostukseen sisältyneestä omaisuudesta kuluksi jo yhteensä euroa. Todellinen aktivointitarve on ollut 34,5 % tilinavauksessa käytetystä aktivoinnista. Tällä prosentilla laskien kaudelle olisi kohdistunut :n poistot, joten ylipoiston määrä olisi n , joka ylittää n :lla taseen kattamattomien alijäämien määrän. Tilinpäätösten mukaan ko. ajanjaksona on poistoilla todellisuudessa rasitettu tuloslaskelmaa :lla, jolloin kirjatuista kokonaispoistoista vuoden 1997 jälkeen hankitun omaisuuden poistoksi muodostuisi yllä olevan arviointitavan perusteella yhteensä n (= ). Näyttäisi myös, että alkuarvostukseen tulleesta :n omaisuusmassasta olisi poistamatta vuoden 2008 lopussa eli noin kolmannes aktivoidusta määrästä. 5. POISTOLASKENNAN YHTEENVETOA Kunnan tuloslaskelmia rasittaa omaisuuden alkuarvostuksesta johtuva perusteeton poistotarve, joka on kokoluokkaa 5-5,8 miljoonaa euroa. Summa on kunnan talouden kannalta erittäin oleellinen ja sen seurauksena kunnan tilinpäätökset vuodesta 1997 lähtien voivat antaa kirjanpito-ohjeiden tarkoittamalla tavalla muodollisesti oikeat ja riittävät tiedot mutta eivät lainkaan vastaa kunnan taloudellisen aseman todellista tilaa. Vaikka yksityiskohtaista oikaisulaskentaa ei ole nyt tehty, voidaan tässä esitettyjen haarukointien perusteella osoittaa, että alijäämät ovat omaisuuden yliarvostuksesta johtuvia. 6. MUITA HUOMIOITA PUUMALAN KUNNAN TASEASEMASTA 6.1. Vuosikatteet Tässä yhteydessä on toisaalta syytä todeta, että kunnan talous on viime vuosina ollut selvässä epätasapainossa, joka on näkynyt negatiivisina vuosikatteina. 6

7 Tätä ongelmaa ei voi vähätellä, mutta kuitenkin tarkastelujaksolla on vuosikate tilinpäätöksissä yhteensä edelleen euroa plussalla. Tämä luku on suurempi kuin siirtymävaiheen bruttolainojen määrä ( ), joten periaatteessa ja ilman uusinvestointeja kunta olisi voinut hoitaa ennen vuotta 1997 otetut lainat kirjaamalla poistoja vuosikatteen verran, eikä taseeseen olisi silti kertynyt kattamatonta alijäämää Velkaantuneisuus Kunnalla oli vuoden 2008 tilinpäätöksessä velkaa Tämä on vain n enemmän kuin vuoden 1997 alussa, joten kunta on vain hyvin vähän velkaantunut lisää kuluneen 12 vuoden aikana. Kokonaisvelkamäärä vastaa n. puolen vuoden kunnallisveron tuottoa ja oli n. 38 % kaikkien verotulojen määrästä vuonna Tilannetta voidaan verrata ruokakuntaan, jonka vuositulot muodostuvat säännöllisistä palkkatuloista. Jos ruokakunnan kokonaisvelka on 40 % vuotuisten bruttotulojensa määrästä, taloutta ei yleisen käsityksen mukaan voi pitää erityisen velkaantuneena. Yhden vuoden bruttotulojen kokoinen velkakin on vielä hyvin hoidettavissa. Näillä perusteilla Puumalan kunnan tilanne lainamäärän suhteen ei ole huolestuttava ja investointeja voidaan perustellusti vielä toteuttaa lainoituksella, mutta käyttötalous on tietysti saatava tasapainoon muutaman vuoden tähtäyksellä. Mikkelissä Osmo Aalto 7

8 Euron muuntokurssi 5,9457 SUMUPOISTOT KIRJANPIDOSSA mk , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 yhteensä ,74

9 Euron muuntokurssi 5,9457 VUOSIKATTEET mk , , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 Yhteensä ,72

10 TILINAVAUSLUVUT VUONNA 1997 JA OIKAISTU TILINAVAUS oikaistu mk maa-alueet osakkeet ja osuudet aineettomat oikeudet Rakennukset keskeneräiset Julkinen käyttöomaisuus Irtain käyttöomaisuus aineetonkäyttöomaisuus yhteensä josta poistonalainen omaisuus lainasaamiset toimeksiannot vaihto- ja rahoitusomaisuus TASE YHTEENSÄ käyttöpääoma rahastopääoma ylijäämä/alijäämä oma po yhteensä varaukset poistoero toimeksiantojen pääomat lainat, pitkäaikaiset lainat, lyhytaikaiset TASE YHTEENSÄ tilinavaus erottaa Euron muuntokurssi 5,9457

11