Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet ja lausunnot

Transkriptio

1 Keravan kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet ja lausunnot Keravan yleiskaava 2035, YK

2 Saadut mielipiteet ja lausunnot 1. Finavia Fingrid HSY Kerava Seura Keravan vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Anna-Maija Halme Birgit Enjala ja Hans Ole Svensson (yleiskaavaa koskeva osa) Museovirasto Savion kyläyhdistys Sipoo Tuusula Vantaa

3 1. Finavia Lausunto: Keravan kaupunki on pyytänyt Finavia Oyj: ltä lausuntoa Keravan yleiskaavan 2035 (YK6) osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mennessä. Finavia Oyj toteaa lausuntonaan, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdassa 2 "Yleiskaavaan vaikuttavia lähtökohtia ja suunnitelmia" tulee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden referoinnissa Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydestä johtuen välttämättä mainita myös lentoaseman läheisyydestä ja lentoliikenteen turvallisuudesta johtuvat tavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan "lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Uusia lentoasemia suunniteltaessa ja olemassa olevia kehitettäessä tulee ottaa huomioon asutus ja muut melulle herkät toiminnot. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotailmailun tarpeet". Lisätietoja Finaviassa antaa apulaisjohtaja Hannu Salomaa, puhelin , hannu.salomaa@finavia.fi. Vastine: OAS päivitetään tältä osin. 2. Fingrid Lausunto: Kiitämme lausuntopyynnöstänne. Keravalle ei sijoitu Fingrid Oyj: n voimajohtoja eikä muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole tiedossa koskevia voimajohtohankkeita. Fingridillä ei ole siten tarvetta ottaa kantaa kaavan sisältöön. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee vain Fingrid Oyj:n voimajohtoja. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj: ssä hoitaa Mikä penttilä puh Vastine: Merkitään tiedoksi. 2

4 3. HSY HSY:n hallitus on kokouksessaan päättänyt antaa Keravan kaupungille Keravan yleiskaavan lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta seuraavan mielipiteen: Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen Ilmaston kannalta kestävän yhdyskunnan kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Keravan kaupungin kehittäminen näistä lähtökohdista tukee ilmastonmuutoksen hillintää. Jatkosuunnittelussa tulisi huomioida toimivat, turvalliset ja houkuttelevat kevyen liikenteen yhteydet asemalle sekä riittävät liityntäpysäköintimahdollisuudet seudun liikenteen päästöjen minimoimiseksi. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta kaavan energiaratkaisulla on merkittävä rooli.hsy suosittaa katkosuunnittelussa kartoittamaan ne rakentamisen sekä energiatuotannon ja -käytön ratkaisut, joilla energiankulutusta voidaan optimoida ja energiantuotannosta syntyviä päästöjä minimoida. Arviointisuunnitelmaan tulisi myös lisätä ilmastovaikutusten arviointi. Ilmastonmuutoksen sopeutumisen näkökulmasta yleiskaavassa tulisi varautua ilmastonmuutoksen voimistumisen myötä lisääntyviin sademääriin ja sään ääri-ilmiöihin, kuten rankkasateisiin. Myös hulevesien määrän lisääntyminen katetun pinnan lisääntyessä ja sademäärän kasvaessa tulee huomioida suunnittelussa. Alueen suunnittelussa tulee näin ollen varata riittävästi tilaa vedelle ja lumelle. Ilmansuojelu HSY katsoo, että ilmanlaatu tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa. ILmansaasteille altistumista voidaan vähentää noudattamalla HSY:n suosituksia rakennusten ja väylien etäisyyksistä huomioiden myös tulevaisuuden liikenne-ennusteet. Kaupunkimaisissa ympäristöissä tulee välttää vilkasliikenteisten katukuilujen muodostumista sekä tulee huolehtia siitä, että ilmansaasteet pääsevät sekoittumaan ja laimenemaan tehokkaasti. Lisäksi ilmansaateille altistumista voidaan vähentää esimerkiksi rakennusten tehokkaalla tuloilmansuodatuksella, sijoittamalla tuloilman sisäänottoaukot mahdollisimman etäälle teistä sekä sijoittamalla oleskelualueet ka parvekkeet rakennusten suojan puolelle. Lisäksi jalankulku- ja pyöräteiden sijoittamista vilkasliikenteisten teiden välittömään läheisyyteen tulee välttää. Vesihuolto Keravan Ala-Koivikon alueelta johdetaan viemärivesiä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän jätevesitunneliin ja edelleen HSY:n Viikinmäen jäteveden puhdistamolle. Mikäli jatkosuunnittelun yhteydessä ilmenee tekijöitä, jotka tulee huomioida HSY:n jätevedenpuhdistuskapasiteetin varmistamiseksi, tulee kaavoittajan olla yhteydessä HSY:n vesihuoltoon. 3

5 Jätehuolto HSY ei vastaa Keravan jätehuollosta, vaan se kuultt Kiertokapula Oy:n alueeseen. Yhteenveto HSY pitää myönteisenä, että Keravan yleiskaavan jatkosuunnittelussa pyritään kehittämään kaupungin nykyistä yhdyskuntarakennetta sekä eheyttämisen kautta samalla tukeutuen raideliikenteeseen. Jatkosuunnittelun yhteydessä HSY suosittaa kaavan energiatarkastelun sekä ilmastovaikutusten arvioinnin tekemistä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää lisääntyvään sademäärän sekä sään ääri-ilmiöihin varautumista myös yleiskaavatasolla, siten että kaavassa varataan riittävästi tilaa lisääntyvälle vesi- ja lumimäärälle. HSY katsoo, että myös ilmanlaatuun tulee kiinnittää huomiota yleiskaavasuunnittelussa. HSY valmistelee parhaillaan uusia suosituksia suojaetäisyyksistä ilmanlaadun huomioon ottamisesta suunnittelussa. Vastine: Tavoitteena Keravan yleiskaavan 2035 laatimisessa on ollut yleispiirteisyys ja jo olemassa olevan rakenteen täydentäminen. Tästä syystä energiatarkastelun teettämistä ei ole nähty tarpeellisena. Osana yleiskaavaprosessia teetetään hulevesiselvitys, jossa käsitellään vaihtoehdot hulevesien vähentämiseksi sekä hallitsemiseksi. Osana yleiskaavaprosessia laaditaan myös uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka avulla kevyen liikenteen väylät pyritään sijoittelemaan parhaalla mahdollisella tavalla osaksi kaupunkirakennetta ja näin vähentämään yksityisautoilua. 4. Kerava Seura Kerava seura toivoo, että yleiskaavatyön yhteydessä päivitetään Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, joka on nyt vuodelta Vastine: Vuonna 2003 laadittu Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma on katsottu riittäväksi sellaisenaan:vuonna 2003 tehdyssä inventoinnissa on tarkastettu Keravan silloiset - ja yhä olemassa olevat - merkittävimmiksi katsottavat kohteet. Lisäksi yleiskaavan 2035 ollessa yleispiirteinen suunnitelma, on tavoitteena selvittää suojelutarpeita asemakaavoituksen yhteydessä. 5. Keravan vammaisneuvosto Keravan vammaisneuvosto on jo aikaisemmin esittänyt lausuntonsa yleiskaavasta. Viittaamme aikaisempaan lausuntoon ja lisäksi esitämme eräitä täydentäviä näkökohtia: 4

6 Keravan palvelurakenne on viime aikoina osoittanut köyhtymisen merkkejä. Kauppaliikkeiäon suljettu, terveyskeskuksen päivystystä on supistettu ja VR:n lippujen saatavuus on hankaloitunut. Palveluja joudutaan siis hakemaan aikaisempaa laajemmalta alueelta tai on turvauduttava internetiin sikäli kuin se on mahdollista. Samaan aikaan suunnitellaan kuntarakenteen muutoksia, mikä muodostaa oman haasteensa kaupunkisuunnittelulle. Voiko Keravaa kaavoittaa samoilla periaatteilla kuin on tähän asti tehty, jos kaupungista tulee suuren keskiuusimaalaisen kunnan tai metropolialueen osa? Vammaisten intresseihin vaikuttaa, onko Kerava uuden suurkunnan periferiaa, ydinaluetta vai onnistuuko se mahdollisesti pysymään itsenäisenä kuntana. Jos Kerava pysyy itsenäisenä kuntana, on palvelujen sijoituminen ja hallittavuus parempi, mutta haasteena on palvelurakenteen niukentuminen väestöpohjan suhteellisen vähäisyyden johdosta. Suurkunnan osana väestöpohja helpottaa palveluiden tuottamista, mutta palvelut leviävät laajalle alueelle, niistä kilpailee suurempi asiakasmäärä ja ne ovat nykytilanteeseen verrattuina anonyymejä. Liikenteelliset ratkaisut, palvelurakenne, liikuntamahdollisuudet ja monet muut kaavoituksen piiriin kuuluvat asiat riippuvat kuntauudistuksesta. Vammaisten kannalta nykytilanteen jatkuminen tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta, mutta aivan varmaa se ei ole, koska suhteellisen pieni väestöpohja tekee palveluiden tuottamisesta kalliimpaa. Kuitenkin Keravan nykyinen kompakti rakenne, luonnonläheisyys ja hyvät liikenneyhteydet yhdessä tasapainossa olevan talouden kanssa tekevät nyky-keravasta vammaisten kannalta hyvän kokonaisuuden, jota voi kaavoittamalla kehittää joustavati uusien tarpeiden mukaan. Vastine: Keravalla on vuonna laadittu Keravan keskustan liikkumisympäristön esteettömyyskartoitus ja lisäksi ELY-keskus on yhteistyössä Keravan kaupungin kanssa laatinut liikenneturvallisuussuunnitelman. Molempien selvitysten kautta saatua tietoa on hyödynnetty Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelman (SITO 2014) laatimisessa. Vammaisneuvoston esittämää selvitystä koskien vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkumista, asiointia ja tasavertaisuuden toteutumista Keravalla ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia liittyen sekä resurssi- ja aikataulusyihin sekä siihen, että yleiskaavan liikenne- sekä muiden ratkaisujenkautta on pyritty siihen, että kaupunkirakenne on toimiva kaikille. Palvelujen sijoittumista Keravalle tarkastellaan siitä näkökulmasta, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus saavuttaa palvelut. Kaupallisten palveluiden alueen rajausta tarkastellaan vielä myöhemmin erikseen laadittavassa kaupallisen alueen selvityksessä. 6. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keravan kaupungin maankäyttöpalvelut on lähettänyt tiedon Keravan yleiskaava 2035:n vireilletulosta ja OASin nähtävilläolosta. Maakuntamuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön sekä kulttuurimaiseman vaalimisen näkökulmasta ja esittää seuraavia huomioita. 5

7 Tällä hetkellä voimassa oleva Keravan yleiskaava 2020 on tullut voimaan Nyt vireille tulleen yleiskaavan tarkistuksen päätavoitteeksi on asetettu Keravan yleiskaavan ajantasaistaminen. Keskeistä on löytää uutta rakennusmaata asunto- sekä yritysrakentamiseen. Lisäksi yleiskaavan avulla selvitetään vaihtoehtoja mm. uusien asuin- sekä yritysalueiden sovittamiseen yhteen kaupungin viheralue- ja palveluverkoston kanssa. Eräiksi yleiskaavan merkittävimmiksi vaikutuksiksi on arvioitu myös kaupunkirakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan sekä maisemaan ja luonnonympäristöön vaikuttavat muutokset. Jotta näitä mahdollisia tulevia muutoksia ja niiden vaikutuksia rakennettuun ympäristöön ja maisemaan voidaan arvioida ja ohjata hallitusti, tulee kyseisiin kokonaisuuksiin keskittyviä selvityksiä teettää kaavatyön pohjaksi. Kaavoituksessa sovitetaan yhteen erilaisia alueidenkäyttötarpeita ja - tavoitteita, osa näistä on valtakunnallisia. Nämä moninaiset valtakunnalliset maankäyttötavoitteet on myös OAS-selostuksessa nostettu esiin Keravan yleiskaavaan vaikuttavana lähtökohtana. Museoviraston inventoinnissa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä vuodelta 2009 (RKY 2009) on Keravalta listattuna kaksi kohdetta: Keravan rautatieasema ja Keravan vankila. Kyseinen Museoviraston laatima inventointi on osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja näin ollen myös se tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Tavoitteena on näiden valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö tulee ratkaista kaavoituksella eli yleiskaavan jälkeen asemakaavoituksella. Tulevassa yleiskaavassa edellä mainitut valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt eli Keravan rautatieaseman kokonaisuus ja Keravan vankila-alue tulee merkitä asianmukaisesti uuteen yleiskaavaan. Myös valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi on käynnissä ja sieltä mahdollisesti esiin nousevia kohteita tulee ottaa huomioon. RKY 2009:n lisäksi maakuntamuseo haluaa nostaa esiin tuoreen, osana Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan laadintaa tehdyn Uudenmaan kulttuuriympäristöselvityksen Missä maat on mainioimmat. Kyseisessä selvityksessä Keravalta on maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi arvotettu jo edellä mainitut RKY 2009 kohteet sekä niiden lisäksi Savion teollisuusympäristö ja siihen historiallisesti liittyvä Ala-Koivikon pientaloalue. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen vaikuttaa maankäytön suunnitteluun. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että myös maakunnalliset kulttuuriympäristöt ovat mukana kaavakartalla. Edellä mainittujen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden rinnalla Keravalla on lukuisia paikallisesti merkittäviä kohteita, jotka tulee ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. Näiden kohteiden osalta tärkeänä perustietona toimii Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (Keravan kaupunki & Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, 2003). Tässä Keravan kaupungin teettämässä inventoinnissa ajanjaksoksi valittiin ennen vuotta 1975 valmistuneet kohteet ja inventointi oli valikoiva, ei koko rakennuskannan kattava. Edellä mainituista syistä maakuntamuseo katsoo, että yleiskaavatyön pohjaksi Keravan rakennuskulttuuriinventointi tulisi päivittää. Hyvänä maakuntamuseo pitää OASiin kirjattua tarvetta maisema- ja viheralueselvityksestä ja myös maakuntamuseo esittää tämän selvityksen teettämistä kaavatyön pohjaksi. Nykyistä yleiskaavaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että yleiskaavan luettavuutta helpottaisi, mikäli 6

8 kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat alueet, kokonaisuudet ja yksittäiset kohteet olisi numeroitu ja merkittävien kulttuuriympäristöjen, maisema-alueiden ja rakennuskohteiden tulee näkyä kaava-kartalla, ja niillä tulee olla asianmukaiset määräystekstit. Arvokkaille maisema-alueille ja kulttuuriympäristöihin ja niiden vaikutusalueelle kaavailtava täydennysrakentaminen edellyttää alueiden ominaispiirteiden tunnistamista ja erilaisten maankäytön tarpeiden harkittua sovittamista niihin. Selkeästi luettava yleiskaava palvelee hyvin ja helpottaa maankäytön suunnittelua ja rakentamiseen liittyvää päätöksentekoa myös kulttuuriperinnön osalta. Muinaismuistolain alaisista kohteista ja niihin liittyvistä selvityksistä lausuu Museovirasto. Keski- Uudenmaan maakuntamuseo on osallinen Keravan yleiskaava 2035:nn muutosprosessissa ja haluaa osallistua siihen kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Vastine: Yleiskaavan kaavakartalla tullaan esittämään maisemallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Lisäksi yleiskaavan liitekarttoina tullaan esittämään kaikki nykyisellään suojellut rakennukset ja kulttuurimaisema-alueet siten, että kohteet on numeroitu ja nimetty. Vuonna 2003 laadittu Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma on katsottu riittäväksi sellaisenaan: Keravan rakennuskannasta on inventoitu ennen vuotta 1975 rakennetut kohteet ja nämä kohteet ovat yhä merkittäviksi katsottavia. Kohteiden suojelu selvitetään asemakaavoituksen yhteydessä. Muut tekijät merkitään tiedoksi. 7. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Lausuntonaan asiasta Keski-Uudenmaan ympäristökeskus esittää seuraavaa: - OAS sivulla 6 on lista tarvittavista lisäselvityksistä, jossa on mainittu myös luon-toselvitys. Listan jälkeen lukee seuraavaa: selvitysten laatiminen käynnistetään kesällä 2013 ja selvitykset pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2013 aikana. Käsi-tyksemme on että aikataulu ei ole realistinen luontoselvitysten osalta. Luontoselvi-tyksiin olisi hyvä varata vielä vuosi Sivulla 5 on listattu seudullisia suunnitelmia. Mainittujen lisäksi KUUMA-hallitus on hyväksynyt Keski-Uudenmaan strategisen ilmasto-ohjelman, jossa esitellään alueen kuntien kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden skenaarioita vuoteen 2030 ja 2050 asti sekä KUUMA-seudun toimenpiteitä ja tavoitteita vuoteen 2020 asti. Keravan kaupunginhallitus on hyväksynyt kyseisen ilmasto-ohjelman Ilmasto-ohjelman on liitteenä, Vastine: Aikataulun epärealistisuus on havaittu myös Keravan kaupungilla. Luontoselvitys laaditaan pääasiassa vuoden 2014 aikana, mutta kirjallisiin lähteisiin perustuva pohjatyö tehdään pääosin jo vuoden 2013 puolella. OAS päivitetään seudullisten suunnitelmien osalta: Keski-Uudenmaan strateginen ilmasto-ohjelma lisätään listaan. 7

9 8. Anna-Maija Halme Yleiskaavan OAS: ssa viitattu rakennusperintöselvitys on vuodelta 2003 ja kovin vanhentunut siis. Pyytäisin, että selvitys päivitettäisiin. Olisi hyvä myös käydä keskustelua eri rakennusperintökohteista ennen suunnittelun käynnistymistä, koska ne rajaavat suunnittelun mahdollisuuksia. Pitäisin tällaista suunnittelun lähtökohtaa sekä riitoja ennaltaehkäisevänä että näin ollen myös taloudellisesti järkevänä. Vastine: Vuonna 2003 laadittu Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma on katsottu riittäväksi sellaisenaan: yleiskaavan 2035 ollessa yleispiirteinen suunnitelma, on tavoitteena selvittää suojelutarpeita asemakaavoituksen yhteydessä. 9. Birgit Enjala ja Hans Ole Svensson (yleiskaavaa koskeva osa) Keravan yleiskaavan tarkistaminen on todella tarpeellinen toimenpide. Me allekirjoittaneet emme asuneet Keravalla kun edellinen yleiskaava hyväksyttiin, joten toivomme, että uutta tehtäessä otetaan huomioon myös meidän mielipiteet miten Kaskelaa tullaan tulevaisuudessa kaavoittamaan. Kaskela ei ole vain vanha asumis- ja maanviljelysalue vaan täällä on myös 28 rekisteröityä yritystä, joita ei suinkaan tule unohtaa kaavaa tehtäessä. Yhdyskuntarakenteen laajentumisalueilla on myös jatkosuunnittelussa hyvissä ajoin selvitettävä, miten aluetta voi rakentaa niin, että maiseman ja rakennetun ympäristön kulttuuriarvot säilyvät. Kaskela on suurelta osin rakennettu perinteisillä rintamamiestaloilla ja suositeltavaa olisi säilyttää sama rakennustyyli ja suuret tontit sekä tukea alueen maanviljelystä ja eläintenhoitoa, jotta ne säilyisivät. Ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että luonto ja eläimet ovat lähellä ja ne tulee säilyttää myös kaupunkisuunnittelussa. Itsellämme on puutarha-alan yritys, jonka toivomme saavan jatkua ja mahdollisuuden sen kehittämiseen. Kiinteistöllä on jo 60-luvulta lähtien ollut vastaavaa toimintaa, joten sen ei pitäisi olla mikään uusi asia kaavaa suunniteltaessa. Nykyinen toiminta palvelee laajalti lähiympäristöä mm. Keravaa, Sipoota, Tuusulaa, Järvenpäätä ja Mäntsälää. Yrityksemme tuotteiden kysyntä tulee vielä moninkertaistumaan kunhan uudet rakennussuunnitelmat pääsevät käyntiin. Kaupunkilaiset ovat olleet tyytyväisiä palvelun tasoon ja sen läheisyyteen. Vastine: Yleiskaavassa tullaan esittämään ratkaisuja, jotka perustuvat jo laadittuihin tai laadittaviin selvityksiin. Näihin sisältyy maisemaselvityksiä sekä rakennuskulttuurininventointi ja hoitosuunnitelma. Näin ollen myös Kaskelan kohdalta tehtävät ratkaisut ja suunnitelmat tulevat perustumaan asianmukaisiin selvityksiin. 8

10 10. Museovirasto Keravan kaupunki on lähettänyt Museovirastoon lausuntoa varten Keravan yleiskaavan 2035 (YK 6) osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Museovirasto on tutustunut suunnitelmaan ja esittää sen johdosta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta seuraavan. Keravan kulttuuriympäristön historia ulottuu aina Suomusjärven kulttuuriin (n ekr.) saakka. Muinaisen merenrannan vetäytyessä etelään päin nykyistä rantalinjaa kohti, asutus näyttää nykytietämyksen perusteella harventuneen. Historialliselta ajalta Keravalta sen sijaan tunnetaan runsaasti muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kohteita. Keravan yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan asianmukaisesti, että kaupungin alueelta on tehty vuonna 2003 päivätty muinaisjäännösinventointi, joka käsittää sekä esihistoriallisen että historiallisen ajan muinaisjäännökset. Myös se on huomioitu, että Ketjupuiston asemakaava-alueelta on tehty täydennysinventointi vuonna Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Museovirasto pitää erittäin hyvänä sitä, että sen Tarvittavat lisäselvitykset ja selvitysten tarkistukset kappaleessa on mainittu myös muinaisjäännösinventointi. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, sillä vuonna 2003 päivätty inventointi ei valitettavasti täytä nykymaankäytön suunnittelun edellyttämiä vaatimuksia, eikä se näin ollen ole riittävä selvitys kaavasuunnittelun pohjaksi. Ketjupuiston asemakaava-alueen muutosalueella tehty inventointi sen sijaan on riittävä, eikä tätä aluetta ole tarpeen tarkastaa uudelleen muun inventoinnin yhteydessä. Inventoinnin aikana tulee tarkastaa kaikkien ennestään tunnettujen muinaisjäännösten nykykunto, sijaintitiedot ja laajuus, jotta niistä saadaan ajantasaista tietoa kaavoitusta varten. Muuttuvan maankäytön alueilla tulee myös tehdä kartoitusta uusien kohteiden löytämiseksi. Koska kaavahankkeen päätavoitteena on löytää uutta rakennusmaata asunto- sekä yritysrakentamiseen, olisi kokonaiskuvan saamiseksi ja uudisrakentamisen suuntaamiseksi kulttuuriympäristön kannalta kestävällä tavalla kuitenkin hyvä, että inventointi toteutettaisiin mahdollisimman kattavasti. Luettelo maamme arkeologisia tutkimuksia suorittavista toimijoista on saatavissa Museoviraston verkkosivuilta osoitteesta: aminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa lueteltuihin kaavan osallisiin viranomaisiin tulee liittää myös Museovirasto. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta lausunnon antaa Museoviraston ja maakuntamuseon välisen sopimuksen perusteella Keski- Uudenmaan maakuntamuseo. Museovirastossa asiaa hoitaa Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut -yksikössä intendentti Teija Tiitinen puh: ) Vastine: OAS: ssa esitetyt osalliset- lista päivitetään. 9

11 Vuonna tehdyssä muinaisjäännösinventoinnin päivityksessä on tarkistettu kohteiden sijainnit sekä laajuus nykyistä tarkemmiksi. Tämän lisäksi tarkastettiin kohteen kunto. Kiinteät muinaisjäännökset esitetään yleiskaavan kaavakartalla ja muiden kohteiden sijainnit on tarkasteltavissa yleiskaavan liitekartalta. 11. Savion kyläyhdistys Yleistä Koska samanaikaisesti yleiskaavan laatimisen kanssa on käynnissä Keski-Uudenmaan kuntien liitosselvitys, voisi yleiskaavasta laatia kaksi vaihtoehtoa, toinen itsenäisenä jatkavalle Keravalle ja toinen yhteiselle suurkunnalle. Savion lähtökohtia - Lentomelu on Saviolla pysyvä ongelma, toivottavasti yleiskaavalla voidaan vähentää sen haittoja. - Julkisille palveluille, kuten vanhusten palveluille ja päiväkodeille varattava riittävästi tilaa. Vanhusten ja lasten hoitopaikkojen sijoittamisesta lähelle toisiaan on muissa maissa hyviä kokemuksia. Päivähoitopaikoille tulee varata uutta tilaa etenkin Koivikontien eteläpuolisella alueella, riittävän lähellä julkista työmatkaliikennettä. - Työmatkaliikenne Vantaalle ja Helsinkiin on lisääntynyt ja tulee oletettavasti entisestään lisääntymään. Siksi Saviolle tarvitaan lisää liityntäpysäköintipaikkoja, etenkin aseman länsipuolelle. Myös tulevan Vallinojan seisakkeen läheisyys on otettava liityntäpysäköintiä suunnitellessa huomioon. - Savion kaupalliset palvelut ovat huolestuttavasti vähentyneet. On varmistettava, että myös yksityisille palveluille jää riittävästi tilaa, jolloin alue säilyy houkuttelevana ja kiinnostavana. "Kaupungin vetovoiman vahvistaminen" -tavoitteen on koskettava jokaista asuinaluetta, ei vain Keravan keskustaa. - Savion kannalta tärkeätä on yhteistyö erityisesti Vantaan ja Tuusulan kanssa. Vastine: Yleiskaavatyön yhteydessä punnitaan eri yhdyskuntarakennemalleja ja niiden hyötyjä sekä haittoja. Yleiskaavaa laadittaessa on pyritty sovittamaan Keravan raja-alueiden maankäyttö yhteen naapurikunnan maankäytön kanssa. Samalla on tutkittu palvelutarpeita ja niiden alueellista sijoittumista. Pysäköintipaikkojen tarve on selvitetty osana liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja yleiskaavassa esitetyt liikenteelliset ratkaisut perustuvat kyseiseen selvitykseen. 10

12 Yleiskaavatyön puitteissa on perehdytty naapurikuntien ja -kaupunkien maankäytön suunnitelmiin ja ollaan tarvittaessa oltu yhteydessä kyseisten tahojen maankäytönsuunnittelusta vastaaviin henkilöihin. Keravan naapurikunnilta (mukaan lukien Tuusula ja Vantaa) on pyydetty lausunto koskien OAS: aa. Lisäksi Keravan yleiskaavasta tiedotetaan kyseisillä alueilla ilmestyvissä lehdissä. 12. Sipoo Keravan kaupunki on käynnistänyt oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimisen koko kaupungin alueelle ja pyytää Sipoon kunnan lausuntoa yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (päivitetty ). Yleiskaavan laatimisen päätavoitteena on löytää uutta rakennusmaata asunto- sekä yritysrakentamiseen ja saattaa kaupungin yleiskaavatilanne ajan tasalle maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Sipoon kunta kiittää mahdollisuudesta osallistua kaavatyöhön. Sipoon kunnan ja Keravan kaupungin yhteistyö maankäytön ja liikenteen suunnittelussa erityisesti kunnan rajan läheisyydessä on tärkeää. Seudullisesti on tärkeää, että luomme yhdyskuntarakennetta kehittämällä edellytykset Kerava-Nikkilä henkilöjunaliikenteen käynnistämiselle. Myös tieliikenteen suunnittelun sovittaminen yhteen rajan molemmin puolin on olennainen tavoite yleiskaavatyölle. Sipoon kunnan kaavoitus- ja kehityskeskus esittää osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan seuraavat tarkennukset: - vaikutusten arvioinnissa tulisi tarkastella vesihuollon järjestämistä ja mahdollisia yhteisvaikutuksia Sipoon kunnan vesihuollon suunnitelmien kanssa. - yleiskaavatyön etenemisestä tulisi tiedottaa myös Sipoossa ilmestyvissä paikallislehdissä, Sipoon Sanomissa ja Borgå Bladetissa. - panostetaan yhteistyössä meneillään olevissa Sipoon kunnan kaavahankkeissa maankäytän ja liikenteen yhteensovittamisessa Talmassa ja Bastukärrissä. Vastine: OAS päivitetään vaikutusten arvioinnin osalta. Keravan yleiskaavan vireilletulosta on tiedotettu Sipoon sanomissa. Borgå Bladetissa tiedottaminen on koettu tarpeettomaksi, sillä Sipoon Sanomien lisäksi Keravan yleiskaavan vireilletulosta on tiedotettu Vantaan Sanomissa ja Keski-Uusimaassa. Vastedes kaavatyön etenemisestä tiedotetaan Keski-Uusimaassa sekä mahdollisuuksien mukaan jossakin muussa paikallislehdissä. Lisäksi yleiskaavatyön etenemistä voi seurata Keravan kaupungin verkkosivuilla. Kaupungin verkkosivuilla 11

13 tapahtuvista yleiskaavatyötä koskevista aiheista tiedotetaan lisäksi Yleiskaavan facebook-sivun kautta (Facebookissa nimellä Keravan yleiskaava 2035). 13. Tuusula Kkj 65/ Keravan kaupunki on päättänyt laittaa vireille Keravan yleiskaavan tarkistustyön. Suunnittelualueena on koko Keravan kaupunki, eli noin 30 km2:n laajuinen alue, jossa vuoden 2012 lopussa asui asukasta. Keravan yleiskaava 2035:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään Tuusulan kunnan lausuntoa mennessä. Tavoitteet Yleiskaavan tarkistuksen päätavoitteena on Keravan yleiskaavan ajantasaistaminen ja uuden rakennusmaan löytäminen asunto- ja yritysrakentamista varten. Yleiskaavan avulla selvitetään lisäksi vaihtoehtoja uusien asuin- ja yritysalueiden sovittamiseksi yhteen kaupungin viheralue- ja palveluverkoston kanssa. Yleis-kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Keravan kaupunginvaltuuston vuosille asettamien strategisten linjausten perusteella suunnittelun tavoitteena on erityisesti - hallittu väestönkasvu - monipuolisen asuntokannan mahdollistaminen - kaavoitettavan maan ja viheralueiden riittävyys - tasapainoinen, taloudellinen ja ympäristöä säästävä yh-dyskuntarakenne - työpaikkaomavaraisuuden nostaminen - kaupungin vetovoiman vahvistaminen - ympäristöhaittojen torjuminen Yleiskaavan laadinta Yleiskaava laaditaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, olemassa olevan kaavoitustilanteen, seudullisten suunnitelmien ja yleiskaavatyöhön liittyvien tutkimusten ja selvitysten pohjalta. Lisäselvityksiä laaditaan pääosin vuoden 2013 aikana. Tarvittavia lisäselvityksiä ovat mm. liikenne- ja meluselvitys, tulva-riski- ja hulevesiselvitys, energiahuolto- ja päästötarkastelut vertailtaessa kaavaratkaisuja sekä rakentamis- ja palvelutarvelaskelmat. Yleiskaavaluonnoksen on suunniteltu valmistuvan talvella ja ehdotuksen keväällä syksyllä Keravan yleiskaava 2035:n hyväksyminen on suunniteltu talven 2014 kevään 2015 ajankohtaan. 12

14 Lausunto Kerava on tiiviisti rakennettu kaupunki, jonka asemakaavoitetut ja rakennetut alueet ulottuvat Tuusulan kuntarajaan saakka. Tuusula pitää tärkeänä tiivistä yhteystyötä yleiskaavakysymyksissä kuntien kesken erityisesti nyt, kun Tuusulassakin valmistellaan Tuusulan yleiskaava 2040:n luonnosta. Tuusulan kunnan yleis-kaavan pohjaksi on valittu rakennemalli A2, joka painottaa taajamarakenteen yhteen kasvamista Hyrylän ja Keravan välillä. Keskeisiä molempia kuntia koskevia aiheita ovat mm. liikenneverkko kaikkien liikennemuotojen osalta, hulevesien johtaminen, viheryhteydet, energiahuolto ja palveluverkko. Erityisesti liikenneverkon tarkastelussa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä Tuusulan yleiskaavatyön kanssa Keravan länsiosien osalta, jotta Hyrylän ja Keravan välisten yhteyksien jatkuvuus ja toimivuus voidaan varmistaa. Lisätietoja: yleiskaavasuunnittelija Kaija Hapuoja, p Liitteenä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite nro 65 Ehdotus: Kkj Kuntakehityslautakunta päättää antaa Keravan yleiskaava 2035:n osallistumis- ja arvioin-tisuunnitelmasta edellä olevan lausunnon ja tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Vastine: Merkitään tiedoksi. 14. Vantaa Vantaan kaupunkisuunnittelulla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vantaan kaupunkisuunnittelu korostaa suunnitteluyhteistyön tarpeellisuutta Keravan ja Vanrtaan välillä yleiskaavan laadinnan eri vaiheissa, koska Keravan ja Vantaan liikenne- ja maankäyttöratkaisut ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Merkittäviä kysymyksiä rajapinnassa ovat mm. - Vallinojan asemaan varautuminen, - KerCan liikennejärjestelyt ja liittyminen Vantaan maankäyttöön, - poikittaisen viheryhteyden jatkuvuus, - yhteistyö raja-alueen, erityisesti Lahdentien varren maankäytön palveluissa. 13 Vastine: Suunnittelun etenemisestä tiedotetaan Keravan internetsivuilla ja paikallislehdissä. Kaavatyön edetessä eri vaiheisiin, pyydetään Vantaan kaupungilta myös lausuntoja. Lisäksi järjestetään tarvittaessa yhteisiä kokouksia.