Velkahallintaohjelma. Tiivistelmä lausunnoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Velkahallintaohjelma. Tiivistelmä lausunnoista"

Transkriptio

1 Velkahallintaohjelma Tiivistelmä lausunnoista

2 JOHDANTO...4 I LAUSUNNONANTAJAT...5 II YLEISTÄ LAUSUNTOPALAUTTEESTA...7 III LAUSUNNOT OHJELMAN REUNAEHDOISTA JA PAINOPISTEISTÄ...11 IV LAUSUNNOT TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA TOIMINNAN KOORDINOINTI TALOUSTIETÄMYKSEN ANTAMINEN Talouskasvatus oppilaitoksissa Yleisen taloustietämyksen antaminen Yrittäjien talousinformaatio ja osaaminen TALOUS- JA VELKANEUVONTA Talousneuvonnan vahvistaminen Neuvonnan laadukkuus Yrittäjien neuvontapalvelut SOSIAALINEN LUOTOTUS KULUTTAJANSUOJA JA KULUTUSLUOTTOJEN MARKKINOINTI Yleinen kuluttajansuoja Kulutusluottojen markkinointi ja sopimusehdot LUOTTOSUHTEEN OSAPUOLTEN VELVOLLISUUDET Vastuullinen menettely luottosuhteessa Yrityssaatavat Valtion ja muiden julkisyhteisöjen velkojapolitiikka VAPAAEHTOISET JÄRJESTELYT TUOMIOISTUIN- JA MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYT Summaariset velkomusasiat

3 8.2 Ulosotto Yksityishenkilön velkajärjestely Yrityksen saneeraus Konkurssi VELALLISEN TILANNE MAKSUKYVYTTÖMYYDEN JÄLKEEN Velallisen aseman selkeys ja luottamus tulevaisuuteen Yrittäjien uuden alun tukeminen ERITYISRYHMIEN VELKAONGELMIA Elatusavut Opintolainat Varusmiespalvelu Vapausrangaistus TUTKIMUS- JA TILASTOTIETO...52 V MUUTA LAUSUNNOISSA ESITETTYÄ

4 JOHDANTO Oikeusministeriö asetti 8 päivänä lokakuuta 2003 työryhmän laatimaan velkahallintaohjelmaa. Ohjelmassa tuli selvittää, miten velkaongelmien syntymistä ja syvenemistä voidaan estää sekä miten maksukyvyttömyystilanteita voidaan hoitaa joustavasti ja tehokkaasti. Velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi keskeisenä pidettiin esimerkiksi valistuksen ja neuvonnan kehittämistä. Jo syntyneiden velkaongelmien hoitamiseksi tuli arvioida, miten velallisia voidaan kannustaa takaisin aktiiviseen elämään sekä miten yritysvelallisen asemaa maksukyvyttömyystilanteessa voidaan parantaa. Viimeksi mainitussa tuli ottaa huomioon yrittäjyyden politiikkaohjelman valmistelu. Työryhmän tuli tarkastella velkaongelmia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta taloudellisena, oikeudellisena ja sosiaalisena kysymyksenä. Lisäksi tuli selvittää, mitä tutkimus- ja tilastotietoa velkaongelmista ja niiden vaikutuksista on jo olemassa. Tavoitteena oli niin ikään arvioida, minkälaisten tietojen avulla velkaongelmien kehitystä ja velallisen tilannetta voidaan seurata järjestelmällisesti myös tulevaisuudessa. Tavoitteiden saavuttamista tuli pohtia laajasti ottaen huomioon lainsäädännölliset keinot sekä erityisesti muut toimenpiteet, kuten valistus, neuvonta ja suositukset hyvistä käytännön menettelytavoista. Lisäksi oli tarkasteltava eri keinojen aiheuttamia kustannuksia. Työryhmän avuksi kutsuttiin noin kolmestakymmenestä järjestöstä ja viranomaisesta koostuva kontaktiverkosto, johon nimetyt henkilöt ovat toimineet työryhmän asiantuntijoina. Oikeusministeriö pyysi päivätyllä lausuntopyynnöllä 82 viranomaiselta, yhteisöltä ja järjestöltä kirjallisen lausunnon velkahallintatyöryhmän laatimasta velkahallintaohjelmasta. Lausunnot pyydettiin toimittamaan mennessä. Lausuntoja pyydettiin ensisijaisesti ohjelman toimenpide-ehdotuksia koskevasta I osasta. Lausuntoja saapui 61 taholta, joista neljä lausuntoa saatiin lausuntopyynnön ulkopuolelta. Oheiseen lausuntotiivistelmään on koottu yhteenveto lausunnoista, jotka koskevat velkahallintatyöryhmän laatiman velkahallintaohjelman I osan toimenpide-ehdotuksia. Lisäksi viimeisessä luvussa käsitellään muita lausunnoissa esitettyjä huomioita. Tiivistelmän on laatinut oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöharjoittelija Kati Sohlberg. 4

5 I LAUSUNNONANTAJAT Seuraavilta tahoilta pyydettiin lausuntoa ohjelmasta. *:llä merkityt tahot antoivat lausunnon ja :llä merkityt tahot antoivat lausunnon omasta aloitteestaan. Sisäasiainministeriö Valtiovarainministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö * Maa- ja metsätalousministeriö * Opetusministeriö * Sosiaali- ja terveysministeriö * Työministeriö * Ympäristöministeriö * Länsi-Suomen lääninhallitus * Lapin lääninhallitus * Itä-Suomen lääninhallitus * Etelä-Suomen lääninhallitus * Oulun lääninhallitus * Länsstyrelsen på Åland * Kansaneläkelaitos * Kirkkohallitus Diakonia- ja yhteiskuntatyö * Kuluttajavirasto * Opetushallitus * Ortodoksinen kirkollishallitus * Pääesikunta, Puolustusvoimat * Verohallitus * Helsingin yliopisto / Maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta/taloustieteen laitos * Kriminaalihuollon tukisäätiö Kriminaalihuoltoyhdistys Kuluttajatutkimuskeskus * Nuorisotutkimusseura Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos PKT-säätiö * Sosiaalialan AMK-verkosto SOSNET (valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto) Stakes * Takuu-Säätiö * Tilastokeskus * Eläketurvakeskus * Finnvera Oyj Hämeen TE-keskus * Pankkialan Asiakasneuvontatoimisto Rahoitustarkastus * Suomen Pankki * A-klinikkasäätiö 5

6 Anonyymit Alkoholistit ry Elatusvelvollisten Liitto Ry * Elinkeinoelämän Keskusliitto, EK * Itäinen akordirahasto Kaski-ryhmä ry * Katakombista elämään kansanliike ry * Keskuskauppakamari * Luottokunta Mannerheimin lastensuojeluliitto Marttaliitto ry * Marthaförbundet rf * Mielenterveysyhdistys HELMI ry Miessakit ry * Sininauhaliitto ry Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry * Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto (SAKKI ry) * Suomen Asiakastieto * Suomen Asianajajaliitto * Suomen Kuluttajaliitto ry * Suomen Kuntaliitto * Suomen Lakimiesliitto * Suomen Luottotietotoimistojen Liitto * Suomen Mielenterveysseura * Suomen Pankkiyhdistys * Suomen Perimistoimistojen Liitto * Suomen Rahoitusyhtiöiden Yhdistys * Suomen Vakuutusyhtiöiden keskusliitto Suomen Yrittäjät * Turun yliopiston ylioppilaskunta * Varusmiesliitto ry Velkajärjestely-yhdistys Velkaneuvonta ry Veronmaksajain keskusliitto * Yksin- ja Yhteishuoltajien liitto ry * Yrityssaneerausyhdistys * Diakoniatyöntekijöiden liitto OAJ (Opetusalan ammattijärjestö) Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry Suomen Kihlakunnanvoudit ry * Suomen ulosottoapulaisten yhdistys TALENTIA ry (sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö) * Julkiset oikeusavustajat ry * Espoon kaupungin elatusturvayksikkö sekä lakimies Kati Saastamoinen Luottomiehet Kreditmännen ry Turun seudun elatusvelvolliset Ry Valtiokonttorin Rahoitustoimiala 6

7 II YLEISTÄ LAUSUNTOPALAUTTEESTA Lausunnonantajien yleisarviot velkahallintaohjelmasta olivat pääosin myönteisiä. Sitä pidettiin onnistuneena ja monipuolisena. Jotkut lausunnonantajat ihmettelivät velkojapuolen puuttumista työryhmästä. Kukaan lausunnonantajista ei ilmoittanut vastustavansa ohjelmaa kokonaan. Useat lausunnonantajat painottivat riittävän rahoituksen tärkeyttä talous- ja velkaneuvonnassa. Eräät lausunnonantajat pitivät ns. positiivisen luottorekisterin aikaansaamista erittäin tarpeellisena. Eniten mielipiteitä jakoi luottosuhteen osapuolten velvollisuudet sekä saamisen lopullinen vanhentuminen. Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää työryhmän ehdotuksia toteuttamiskelpoisina, joskin jatkovalmistelua vaativina. Ehdotusten asiallinen yhteys hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan on tarpeen ottaa huomioon. Kuluttajapolitiikkaan liittyvät työryhmän ehdotukset ovat samansuuntaisia kuin kuluttajataloudellisen turvallisuuden lisäämistä, ylivelkaantumisen ehkäisemistä ja ylivelkaantuneiden kuluttajien avustamista koskevat tavoitteet kansallisessa kuluttajapoliittisessa ohjelmassa vuosille Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi lisäpanostus talouskasvatukseen ja yleisen taloustietämyksen kehittämiseen on tärkeää. Ministeriö pitää työryhmän toimenpide-ehdotuksia perusteltuina. Opetusministeriö pitää velkahallintaohjelman valmistelua hallinnonalojen yhteistyönä hyvänä ja pitää perusteltuna ehdotusta taloudenhallinnan neuvottelukunnan perustamisesta koordinoimaan yhteistyötä. Ministeriö pitää ehdotuksia kannatettavina ja toteuttamiskelpoisina. Opetusministeriön hallinnonalalla on yleisen taloustietämyksen antajana jo osittain käynnistetty velkahallintaohjelmassa ehdotettuja toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä velkahallintaohjelma on hyvin kattavasti ja huolella laadittu sisältäen keskeiset velkojen hallintaan liittyvät seikat eri kansalais- ja toimijaryhmillä. Työministeriön mukaan ohjelma on systemaattinen ja kattava. Ongelman taustoja on selvitetty perusteellisesti lisätutkimuksen tarvetta unohtamatta. Toimenpiteiden kartoittamisessa on hyödynnetty useiden hallinnonalojen ja myös kolmannen sektorin osaamista. Myös toteutusvastuu on määritelty laajalle toimijajoukolle. Ympäristöministeriön mielestä esitetyt toimenpiteet ovat perusteltuja eikä niiden suhteen ole huomauttamista. Erityisen merkittäviä ovat ehdotukset, joilla pyritään velkaongelmien torjuntaan. Ympäristöministeriö kiinnittää huomiota siihen, että myös asuntoviranomaiset käyttävät resursseja syrjäytyneiden ja elämänhallinnan menettäneiden olosuhteiden parantamiseen, vaikka ongelmien ennaltaehkäisy voisi olla tuottoisampaa. Itä-Suomen lääninhallituksen Kilpailu- ja kuluttajaosasto korostaa, että päävastuu organisoinnista ja rahoituksesta on valtiolla. Oikeushallinto-osaston mukaan ehdotukset ovat pääosin tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja. Hyvänä pidetään talous- ja velkaneuvonnan vahvistamista ja laadukkuutta, velkojen vapaaehtoista järjestelyä ja yleensä sovinnollisuuden edistämistä ja siihen liittyvää valtion ja muiden julkisyhteisöjen velkojapolitiikan selvittämistä. Lapin lääninhallitus kannattaa työryhmän esittämiä toimenpide-ehdotuksia. 7

8 Länsi-Suomen lääninhallituksen Hallinto-osaston mukaan ongelmien torjunnassa ja korjaamisessa on ratkaisevia ennaltaehkäisevät ja vapaaehtoiset ratkaisut. Nämä tukevat velkaantumisen aikana ja sen jälkeen tehtäviä toimia. Länsi-Suomen lääninhallituksen Kilpailu- ja kuluttajaosasto pitää toimenpideohjelman mukaista ennalta ehkäisevän ja vapaaehtoisten ratkaisujen näkökulman painottamista oikeana ylivelkaantumisen aiheuttamien ongelmien torjunnassa ja korjaamisessa. Oikeushallintoosaston mukaan yhtenä maksumoraalin ylläpitäjänä on tehokas ulosottolaitos. Länsi-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosaston mukaan selvityksessä on käsitelty melko kattavasti ihmisen elinkaareen sisältyviä tärkeitä uhkia ja riskitilanteita, joissa ihmisen elämänhallinta voi joutua koetukselle ja joissa yhteyksissä taloudellinen tietämys sekä neuvonta voivat auttaa kansalaista selviytymään velkaongelmista. Tiedotus- ja valistustoiminta, yhteistyö sekä kolmannen sektorin toiminnan tukemista koskevat ehdotukset ovat erityisen kannatettavia. Sosiaali- ja terveysosasto kiinnittää huomion toimenpiteiden kustannusvaikutuksiin kuntatasolla. Kuntiin vaikuttavia toimenpiteitä ovat muun muassa talous- ja velkaneuvonta, sosiaalinen luototus ja kriisipalvelut. Länsstyrelsen på Ålandin mukaan ennakolliset toimenpiteet velkaongelmien estämiseksi ja vähentämiseksi ovat erityisen merkityksellisiä. Erityisesti pitää suosia tiedotusta, toimijoiden yhteistyötä ja vapaaehtoisia toimenpiteitä. Kansaneläkelaitos pitää työryhmän esittämiä toimenpide-ehdotuksia hyvinä ja kannatettavina. On hyvä, että toimenpide-ehdotukset painottuvat velkaongelmien torjuntaan ja maksumoraalin heikentämisen välttämiseen. Kansaneläkelaitos uskoo myöntämiensä etuuksien myös jatkossa palvelevan ohjelmassa asetettuja tavoitteita. Kirkkohallitus katsoo, että oikeusministeriön asettaman työryhmä on tehnyt ansiokasta työtä sinänsä vaikeasta asiakokonaisuudesta. Tarvitaan yhtäältä korjaavia toimia pitkäaikaisen velkataakan alla olevien osalta, toisaalta ehkäiseviä toimenp iteitä ihmisten lisääntyvän velkaantumisen vuoksi. Tärkeänä pidetään sitä, että velkahallintatyöryhmän toimenpideehdotukset johtaisivat käytännön toimenpiteisiin. Kaikkien osapuolten halu ratkaista ja sovitella ylivoimaisia velkatilanteita on tärkeä myös asenteiden muuttumisen kannalta. Koko yhteiskunnalle edullisinta on, että ylivelkatilanteet saataisiin sovittua ja uusien tilanteiden syntyminen ehkäistyä. Kuluttajaviraston mukaan työryhmän tiivis ja konkreettiseen muotoon laadittu ehdotus vastaa pääosiltaan viraston käsitystä siitä, miten ylivelkaantumistilanteen ennaltaehkäisyä ja ylivelkaantumistilanteeseen joutuneiden kuluttajien velkatilannetta pitäisi hoitaa. Koska velkaongelmia korjaavat lainsäädännölliset muutokset on pääosin jo toteutettu, keskitytään jatkossa ennaltaehkäiseviin toimiin. Osapuolten vapaaehtoisjärjestelyihin perustuvia ratkaisuja painotetaan tilanteissa, joissa ongelmia on jo syntynyt. Ortodoksinen kirkollishallitus pitää työryhmän asettamista ja tehtävää tärkeänä ja kannattaa kaikkia toimenpiteitä, joilla yritetään auttaa vaikeuksiin joutuneita ihmisiä. Kirkollishallitus pitää varsinkin toiminnan koordinointia tarpeellisena. Myös neuvonnan kattavuus ja nopeus on tärkeää. Pääesikunta toteaa, että ohjelman avulla voidaan parantaa myös varusmiespalvelustaan suorittavien nuorten mahdollisuuksia hoitaa raha- ja velka-asioitaan. 8

9 Verohallituksen mukaan velallisten aseman helpottamisen pääpaino pitää olla valistuksessa, neuvonnassa, yhteistoiminnassa ja vapaaehtoisratkaisuissa kuten työryhmä ehdottaa. Taloudenhallinnan neuvottelukunnan koordinointitoiminta saattaa parantaa tuloksellisuutta. Verohallituksen mukaan huoli pienyrittäjien maksuvaikeuksista on aiheellinen. Helsingin yliopiston taloustieteen laitos pitää hallitusohjelmaan perustuvan Velkahallintaohjelman laatimista erittäin tärkeänä ja hyvänä asiana. Taloustieteen laitos toivoo, että Velkahallintaohjelman lopussa ehdotettuja erillistutkimushankkeiden rahoituspäätöksiä tehtäessä hanke Erilaistuvien talous- ja velkaongelmien vaikutukset kotitalouksien ja perheiden hyvinvointiin otettaisiin huomioon. MMT Tarja Römer- Paakkasen ohjauksessa on käynnistymässä väitöskirjahankkeita lisäksi kulutusluottojen markkinoinnista ja yrityksen yhteiskuntavastuusta, yrittäjien jaksamisesta ja velkaantumisesta sekä kulutusluottokorkojen ilmoittamisesta. Hanke laajenisi entisestään ja koordinaation tarve kasvaisi. Kuluttajatutkimuskeskus osallistui velkahallintatyöryhmän avuksi perustetun kontaktiverkoston toimintaan. Kuluttajatutkimuskeskus pitää tärkeänä, että velkahallintaohjelmaan on nivottu kiinteästi tutkimus ja että tutkimuksen rooli nähdään tärkeänä. Kuluttajatutkimuskeskus yhtyy velkahallintatyöryhmän keskeisiin toimenpideehdotuksiin. PKT-säätiö toteaa, että Velkahallintatyöryhmän esittämät toimenpide-ehdotukset ovat oikeansuuntaisia. Stakesin mukaan kuluttajien ja yrittäjien taloustietämyksen vahvistaminen on eittämättä tarpeellinen tavoite. Työryhmän työ on laajaa ja perusteellista. Stakes muistuttaa, että mielenterveysongelmat, päihteiden runsas käyttö tai laitostausta synnyttää omaa lähestymistapaa ja erityisosaamista vaativia erityislaatuisia tilanteita. Sen vuoksi on tarpeen jopa edelleen monipuolistaa ohjausta ja neuvontaa antavien toimijoiden määrää, samalla varmistaen, että nykyisten neuvontapalvelujen rahoitus on turvattu. Aivan erityisten ongelmien kanssa joudutaan painiskelemaan rikostaustaisten henkilöiden kohdalla. Takuu-Säätiön mukaan toimenpidealueet ovat oikeaan osuvia. Tilastokeskus pitää toimenpiteitä yleisellä tasolla varsin kannatettavina. Rahoitustarkastuksen mukaan ohjelma sisältää monia ehdotuksia, joiden toteuttamista on pidettävä kannatettavana. Suomen Pankki toteaa, ettei sillä ole huomauttamista toimenpide-ehdotuksiin. Elinkeinoelämän keskusliitto pitää velkahallintaohjelmaa ja sen tavoitetta toiminnan tehostamisesta yhteistyötä lisäämällä hyvänä. Liitto pitää työryhmän asettamia tavoitteita oikeina ja yhtyy valtaosin työryhmän esittämiin ehdotuksiin. Finlands svenska Marthaförbund r.f.:n mielestä toimenpiteet ovat oikeita ja tärkeitä. Keskuskauppakamari pitää nykyistä velkahallintasääntelyä kattavana ja katsoo, ettei tarvetta uusiin lakihankkeisiin ole. Se ei kannata mietinnössä esitettyjä ehdotuksia, jotka lisäisivät 9

10 luotonantajien kuluja tai muuten heikentäisivät heidän asemaansa. Velkahallintaprojekteja ei pidä suunnitella rahoitettavaksi yritysten varoilla. Paikallistoimijoiden verkottumisen edistämisessä on myös luotonantajat otettava huomioon. Keskuskauppakamari kiinnittää huomiota siihen, että työryhmässä ei ollut velkojien edustusta, jolloin työryhmä ei ole voinut pohtia riittävästi hankkeen vaikutuksia yritysten kannalta ja velkojatahon kokemus velkaongelmien hoitamisessa on jäänyt käyttämättä. Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa velkahallintatyöryhmän ehdotuksista. Marttaliitto ry pitää hyvänä erilaisten toimijoiden huomioon ottamista ohjelmassa sekä yhteistyön vahvistamista ja tehostamista. Miessakit ry korostavat ohjelman yhtymäkohtaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaan. Ehdotukset velkahallintaohjelmaksi ovat perusteellisia ja monipuolisia. Siinä huomioidaan hyvin eri velallisryhmät ja myös erityiskysymykset. Positiivisena pidetään työryhmän huomiota siitä, että paras lopputulos yksilön elämänhallinnassa saavutetaan siten, että vastuu elämän vakauttamisesta on yksilöllä itsellään. Kuitenkin on muistettava, että usein ylivelkatilanteen on aiheuttanut joku yksilön oman elämänhallinnan ulottumattomissa oleva asia. Tärkeää olisi turvata velallisen toiminta-mahdollisuudet tällaisessa yllättävässä tilanteessa niin, että kyky ja mahdollisuudet elämänhallintaan säilyisivät. SAKKI ry ottaa kokonaisuudessaan ilolla vastaan suunnitellun velkahallintaohjelman. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää tärkeänä velkahallintaohjelman laatimista. Positiivista on myös huomion kiinnittäminen syrjäytymisen estämiseen. Suomen Asiakastieto Oy pitää kannatettavana taloustietämyksen antamista. Kannatettavana pidetään myös yrittäjille suunnattua koulutusta. Suomen Asianajajaliitto huomauttaa, että se ei ole kuulunut työryhmän kontaktiverkostoon eikä sen edustajaa ole ollut työryhmässä. Asianajajat kohtaavat kuitenkin työssään velkaongelmat lähes päivittäin, minkä vuoksi Suomen Asianajajaliitto pitää asianajajien roolia ehdotetuissa toimenpiteissä liian vähäisenä. Ohjelman pääpaino on asetettu velkaongelmien torjuntaan, mikä on jäänyt yhteiskuntapolitiikassa ongelmien korjaamisen varjoon. Suomen Asianajajaliitto ja asianajajakunta olla apuna asiakkaiden ongelmien ennalta tunnistamisessa ja yrittäjien taloudellisessa neuvonnassa. Osa velkahallintaohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä on pääosin toteutettu viimeaikaisin lainsäädäntömuutoksin ja niiden vaikutukset näkyvät varmastikin lähitulevaisuudessa. Suomen kuluttajaliiton mielestä ehdotukset osoittavat monipuolista paneutumista asiaan ja hyvään hallintotapaan kuuluvaa eri tahojen huolellista kuulemista. Suomen Mielenterveysseura toteaa velkahallintaohjelman toimenpidealueiden vastaavan niitä painopistealueita, jotka nousevat esille myös Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallisessa toiminnassa. Suomen Luottotietotoimistojen Liitto pitää oikeana lähtökohtaa, jossa uudistusten lähtökohta ei ole vain uusien sääntöjen tai rajoitusten antamista yritystoimintaan. Toimenpide-ehdotukset ovat pääosin oikeansuuntaisia, mutta vielä niin abstrakteja, että lopullista kantaa ei voida vielä antaa. 10

11 Suomen Pankkiyhdistys pitää velkahallintaohjelmaa ja siihen sisältyvää tavoitetta koota eri tahot yhteen toiminnan tehostamiseksi lähtökohtaisesti onnistuneina ja kannatettavina. Työryhmän kokoonpanosta Pankkiyhdistys toteaa, että mietinnössä heijastuu paikoin velkojien edustajan puuttuminen ryhmästä. Asioiden käsittelylle olisi ollut eduksi, jos esimerkiksi pysyvänä asiantuntijana olisi ollut velkojien edustaja. Hyvin laajassa kontaktiverkossa mukana olo ei ole riittävä korvaava tapa. Suomen Rahoitusyhtiöiden Yhdistys pitää kannatettavana velkahallintaohjelman tavoitetta koota eri tahot yhteen toiminnan tehostamiseksi. Myös työryhmän asettamia tavoitteita voidaan pitää pääosin onnistuneina. Yhdistys kiinnittää huomiota siihen, että kulutusluottosopimuksia tarjoavat toimiluvan omaavien luottolaitosten ohella myös muun muassa kaupan keskusliikkeet ja eräät ulkomaiset rahoittajat. Tämän vuoksi on tärkeää, että sääntelyn kehittämistarpeiden arvioinnissa ja soveltamisalan kohdentamisessa otetaan huomioon myös kyseiset rahoittajat. Suomen Yrittäjien mukaan velkahallintatyöryhmän laatima toimenpideohjelma vastaa lähtökohtaisesti Matti Vanhasen hallituksen ohjelman tavoitteita ylivelkaantumis- ja maksukyvyttömyystilanteiden hoitamiseksi. Velkahallintaohjelmalla on myös selvä liittymä yrittäjyyden politiikkaohjelmaan. Suomen Yrittäjät pitää ohjelmaehdotuksia yrittäjä-velkojien näkökulmasta katsottuna yleisesti hyväksyttävinä. Turun yliopiston ylioppilaskunnan mielestä on hyvä, että pääpainoa halutaan jatkossa keskittää enenevissä määrin ongelmia ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Erityisesti ylivelkaantuneiden nuorten kohdalla keinot hallitsemattoman velkatilanteen ratkaisemiseksi ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa, kun halutaan ehkäistä nuoren syrjäytyminen. Yrityssaneerausyhdistys ry pitää ehdotusta pääosin kannatettavana. Julkiset oikeusavustajat ry:llä ei ollut erityistä lausuttavaa velkahallintaohjelman johdosta. Suomen Kihlakunnanvoudit ry:n mielestä työryhmän lähestymistapa on ollut oikea, koska velkaongelmia korjaavat lainsäädäntömuutokset on jo pääosin toteutettu. III LAUSUNNOT OHJELMAN REUNAEHDOISTA JA PAINOPISTEISTÄ - maksumoraalin säilyminen - väärinkäytösten estäminen ja selvittäminen (velallisten oletetaan toimivan rehellisesti). - luottomarkkinoiden toimivuus - yksilön sosiaalisen ja taloudellisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja palauttaminen - tarvittavat lainsäädäntömuutokset jo pääosin toteutettu - pääpaino ennalta estävissä käytännön toimissa sekä luottosuhteen osapuolten vapaaehtoisissa ratkaisuissa - syrjäytymisen estäminen (nuoret, moniongelmaiset, elämän kriisitilanne) - yrittäjyyden edistäminen Työryhmän reunaehtoja ja painopisteitä pidettiin pääosin oikeina. 11

12 Työministeriö yhtyy työryhmän näkemyksiin maksumoraalin säilymisestä ja väärinkäytösten estämisestä ja pitää tärkeänä, että kehitystä molempien seikkojen osalta seurataan. Itä-Suomen lääninhallituksen Kilpailu- ja kuluttajaosasto on velkahallintatyöryhmän kanssa yksimielinen velkahallintaohjelman painopisteen asettamisesta ennaltaehkäisevään toimintaan. Toiminnan koordinointi ja eri tahojen verkostotyö takaa velallisen kannalta toimivimman lopputuloksen. Talouskasvatuksen antamista oppilaitoksissa tulisi edistää. Myös muita erityisesti nuoriin kohdistuvia vaikutuskanavia tulisi kehittää. Länsi-Suomen lääninhallituksen Oikeushallinto-osaston mukaan yhtenä maksumoraalin ylläpitäjänä on tehokas ulosottolaitos. Ulosottolaitoksen pitää selvittää velallisen taloudellinen tilanne tehokkaammin ja nopeammin. Tällöin myös velkahallintaohjelmassa esitetyt velallisen aseman parantamiseksi tehdyt esitykset hyväksytään helpommin. Velallisen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on olennaista. Ulosotto voi jo varhain toisaalta ohjata velallisen selvittämään asioitaan ja antaa tälle opastusta ja toisaalta pyrkiä perimään velat tehokkaasti velkojan ja velallisen edut turvaten. Kirkkohallitus pitää hyvänä, että työskentelyn ja toimenpide-ehdotusten reunaehdoiksi ja lähtökohdaksi on määritelty muun muassa maksumoraalin säilyminen ja velallisen rehellisyys. Objektiivisuuden ja tasapuolisuuden vuoksi myös velanperintämoraali ja luottojen markkinointimoraali tulisi mainita reunaehtoina. Velallisen rehellisyyden edellyttämisen lisäksi tulisi edellyttää velkojien rehellisyyttä, onhan velkasuhteessa aina kaksi osapuolta. Hyvään moraaliin kuuluu myös sen varmistaminen, ettei rahoituspalvelujen tai muiden hyödykkeiden markkinointi tai sopimusehdot johda kuluttajan taloudellisten riskien lisääntymiseen. Pitäisi olla sanktioita luoton hyvän markkinointi- ja perintätavan vastaisesta toiminnasta. Riittävä velallisen suoja on tärkeä ehkäisevästäkin näkökulmasta. Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan velkahallintatyöryhmän kokoaman toimenpideohjelman tavoitteet ja lähtökohdat on asetettu oikein. Kuluttajatutkimuskeskus korostaa, että tarvitaan jatkuvaa keskustelua "siedettävästä" velkaongelmien tasosta. Samoin tarvitaan keskustelua siitä, millainen rooli ja osuus luotonantajilla tulisi olla velkaongelmien hoitamisesta yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten kattamisessa. Painopisteen asettaminen ongelmien ennaltaehkäisemiseen ja luottosuhteen osapuolten vapaaehtoisiin ratkaisuihin muiden asetettujen painopisteiden ohella ovat erittäin kannatettavia. Takuu-Säätiön mukaan tärkeää on ennaltaehkäisevien käytännön toimien ja vapaaehtoisratkaisujen painotus. Miessakit ry näkee painopisteen asettamisen ennaltaehkäisevään työhön ja nimenomaan nuoriin ensisijaisen tärkeänä. Erityisen kiitoksen työryhmä saa yrittäjien huomioimisesta ohjelmassa. Maksumoraalin asettaminen reunaehdoksi on hyvä asia. Miessakit ry ihmettelee, ettei velkojan velananto- ja velanperintämoraali ole reunaehtona. Velkahallintaohjelman lähtökohtana mainitaan myös käsitys siitä, että velallisten edellytetään toimivan rehellisesti. Miessakit ry:n mukaan osio alkaa asenteellisesti ja myös virheellisesti toteamalla, ettei ole harvinaista, että velkaantunut henkilö tai yhtiö ryhtyy järjestelemään omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin. Tässä yhteydessä Miessakit ry nostaa jälleen esille velkojan rehellisyyden vaatimuksen. Velkojan epämoraaliset, vaikkakin lainmukaiset menettelyt eivät ole voineet olla vaikuttamatta heikentävästi myös velallisten maksumoraaliin. 12

13 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää reunaehtoja tärkeinä, mutta olisi toivonut työryhmän kiinnittävän työssään enemmän huomiota niiden ihmisten auttamiseen, joiden velkaantumisen syynä ovat laajemmat elämänhallintaongelmat. Keskusliitto haluaa keskustelua siitä, miten auttaa niitä henkilöitä, joiden elämänhallinnassa on ongelmia ja joilla ei ole motivaatiota ja voimia ensisijaisesti raha-asioiden järjestykseen saamiseen. Keskusliitto pitää hyvänä ohjelman mukaista erilaisten järjestöjen osaamisen ja resurssien hyödyntämistä, mutta katsoo vastuun mm. toiminnan järjestämisen edellytyksistä ja valvonnasta kuuluvan ensisijaisesti viranomaisille ja julkiselle vallalle. Suomen kuluttajaliiton mukaan myönteistä on painopisteen asettaminen velkaantumista ennalta estävään toimintaan ja ratkaisujen mahdollisimman suureen vapaaehtoisuuteen. Suomen Mielenterveysseuran mukaan ennaltaehkäisevä toiminta ja vapaaehtoisella pohjalla tehtävät ratkaisut ovat erittäin hyviä peruslinjauksia. Suomen Pankkiyhdistys pitää työryhmän asettamia tavoitteita ja reunaehtoja oikeina. Velkojien näkökulmasta on syytä korostaa maksumoraalin säilymistä, velallisen halua saada tilanteensa järjestymään ja sellaisen avun antamista, mitä hän tarvitsee saadakseen itse takaisin oman elämänhallintansa. Pääosin työryhmän ehdotukset ovat asetettujen reunaehtojen mukaisia. Suomen Perimistoimistojen Liitto ry:n mielestä tarvittavat velkaongelmia korjaavat lainsäädäntömuutokset on jo toteutettu. Liitto on havainnut merkkejä maksumoraalin heikkenemisestä. Velkaongelmia esiintyy yhä enemmän keskiluokalla ja hyväosaisilla. Järjestämättömät luotot ja luottotappiot ovat koko luottokannasta laskettuna suhteellisesti vähäisiä, mutta niiden merkitys on kuitenkin euromäärinä laskien tuntuva. Henkilön velkaongelmia ei voida hoitaa ulkopuolisin toimin, vaan lähtökohtana on oltava velallisen oma halu velkatilanteensa järjestämiseen. Luottomiehet ry kiinnittää huomiota luotonantajien yhteiskunnallisen vastuun painotuksessa siihen, etteivät luotonantajatkaan toimi yhteiskunnasta erillisenä ilmiöinä. Ilmaisia pankkiluottoja tai kulutushyödykkeitä ei ole, vaan joku ne aina maksaa. Luottomiehet ry myös toteaa, että vaikka järjestämättömät luotot ja luottotappiot ovat suhteellisesti vähäisiä, on niiden merkitys kuitenkin absoluuttisina lukuina tuntuva. Huomionarvoista on, että velkaongelmia esiintyy yhä enemmän keskiluokalla ja hyväosaisilla. IV LAUSUNNOT TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA 1. TOIMINNAN KOORDINOINTI - Taloudenhallinnan neuvottelukunta (tukee ja koordinoi yhteistyötä, huolehtii materiaalista, vahvistaa verkottumista, tukee yhteistyötä, hankkii rahoitusta) - paikallistoimijoiden verkottumisen edistäminen Useimmat lausunnonantajat kannattivat Taloudenhallinnan neuvottelukunnan perustamista sekä kannattivat paikallistoimijoiden verkottumisen edistämistä. 13

14 Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa Taloudenhallinnan neuvottelukunnan perustamista ja osaltaan kannattaa yhteistyötä sekä koordinaation kehittämistä ja lisäämistä tarvetta vaativalla tavalla. Itä-Suomen lääninhallituksen Oikeushallinto-osasto pitää erityisesti ehdotusta paikallistoimijoiden verkottumisesta huomionarvoisena. Länsi-Suomen lääninhallituksen mukaan on oleellista, että toimintaa koordinoidaan valtakunnallisesti. Tämä tehostaisi resurssien käyttöä purkamalla päällekkäisyyksiä. Erityisesti luottoa antavien ja perintää harjoittavien tahojen yhteistyön lisäys on positiivista. Sosiaali- ja terveysosaston mukaan olisi lisäksi suotavaa mainita ohjelmassa alueellista ja paikallista yhteistyötä koordinoivien viranomaisten tai muun toimijan suosituksia. Aluetasolla koordinointia voisi toteuttaa lääneittäin ja myös maakunnittain. Kansaneläkelaitos pitää koordinoivan toimielimen perustamista tarpeellisena. Kirkkohallitus kannattaa valtakunnallisen laaja-alaisen Taloudenhallinnan neuvottelukunnan perustamista. Taloudenhallinnan toimijoiden kesken voitaisiin sopia yhteisistä periaatteista, levittää hyviä käytäntöjä ja antaa ohjeistuksia, jotka yhdenmukaistaisivat käytäntöjä eri puolilla Suomea. Kirkolla on positiivisia kokemuksia tällaisesta toiminnasta. Moniammatillisuus on ollut toimiva voimavara Pohjoisessa ja Itäisessä akordirahastossa. Myös Opas projekti on jo toteuttamassa alan verkottumista ja verkostoitumista. Tämän projektin verkkofoorumi voisi toimia suunnitellun neuvottelukunnan perustana. Kuluttajavirasto kannattaa valtakunnallisen koordinoivan toimielimen perustamista talousvalistuksen tuottamiseen, mikä edellyttää neuvottelukunnan toimintaan ja valistusmateriaalin tuottamiseen esitettyä määrärahaa. Eri toimijoiden pitää yhdessä miettiä millaista valistusta millekin kohderyhmälle annetaan ja kuka sen toteuttaa. Opetushallituksen mukaan toiminnan johtamisessa tulisi käyttää hyväksi jo olemassa olevia organisaatioita tarkoituksenmukaisesti. Valtakunnallinen toimintaa koordinoiva toimielin voi luoda linjauksia paikallistoimijoiden verkottumisen edistämiseksi. Koulutuksen järjestäjän rooli on merkittävä talouskasvatuksen tavoitteiden toteutumisessa oppilaitosten tasolla. Valmius, aika ja halu yhteistyöhön eri toimijoiden kesken myös paikallistasolla ovat lähtökohtia valistuksen vastaanottamisen ja taloudenhallinnan onnistumiselle. Kuluttajatutkimuskeskus kannattaa Taloudenhallinnan neuvottelukunnan perustamista valtakunnalliseen koordinaatiotyöhön. Neuvottelukunnassa tulisi olla hallinnonalojen kattava edustus. Neuvottelukunnassa olisi oltava muiden tahojen ohella edustettuna tutkimus. On tärkeää huolehtia, että koordinointi toimii saumattomasti synnyttämättä päällekkäisiä tai rinnakkaisia toimintoja. Stakesin mukaan toiminnan nykyistä parempi koordinointi on tarpeen, joten Taloudenhallinnan neuvottelukunnan perustaminen on toteutettava mahdollisimman pian. Ehdotuksen toimeenpanossa ongelmana on rahoitussuunnitelman puuttuminen. Rahoitustarkastuksen mielestä valtakunnallisen koordinoivan toimielimen perustamista on pidettävä suositeltavana. Neuvottelukunnan kokoonpanossa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että eri osa-puolet ovat kattavasti edustettuina ja niiden näkemykset otetaan riittävässä 14

15 määrin huomioon. Neuvottelukunnan tehtäväkenttä on ohjelman ehdotuksen mukaan kuitenkin äärimmäisen laaja ja vaativa. Keskuskauppakamari katsoo, ettei velkahallintaprojekteja pidä suunnitella rahoitettavaksi yritysten antamalla varoilla, sillä yritykset ovat jo nyt lakiuudistusten myötä taloudellisesti merkittävästi tukemassa velkaongelmien lievittämistä. Keskuskauppakamari pitää hyvänä ehdotuksena paikallistoimijoiden verkottumisen edistämistä. Kuitenkaan ehdotuksessa ei verkottumisen osapuoleksi ole otettu luotonantajia, mikä on selvä puute. Marttaliitto ry kannattaa valtakunnallisen koordinoivan toimielimen perustamista. Neuvottelukunnalle määritellyt tehtävät ovat perusteltuja ja tarpeellisia. Toimielin tarvitsee kuitenkin riittävästi resursseja vastatakseen sille asetettuihin tavoitteisiin. On myös tärkeää, että neuvottelukunnassa on eri toimijoiden edustus. Erittäin tärkeänä liitto pitää paikallistoimijoiden verkottumisen edistämistä. Viranomaisten tuki kolmannen sektorin toimijoille on tärkeää ja toivottavaa. SAKKI ry kannattaa valtakunnallisen ja laaja-alaisen taloudenhallinnan neuvottelukunnan perustamista. SAKKI ry haluaa kuitenkin korostaa, että neuvottelukunnan toiminnalle on asetettava selkeät tavoitteet, joka todellakin tavoittaa kohderyhmänsä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää yritysten yhteiskuntavastuun näkökulmasta erityisen tärkeänä luotonantajien osallistumista toimikunnan toimintaan ja myös sen rahoitukseen. Suomen Asianajajaliitto pitää suotavana taloustietämyksen lisäämistä yhteiskunnassa ja kannattaa Taloudenhallinnan neuvottelukunnan perustamista koordinoimaan hallinnonalojen, luotonantajien, yhdistysten ja järjestöjen antamaa valistusta ja neuvontatoimintaa. Suomen Kuluttajaliiton mielestä koordinoivan toimielimen perustaminen on hyvä ajatus. Taloudenhallinnan neuvottelukunnan perustaminen on mielekästä, jos sille asetetaan selkeät tehtävät, sen toiminnan tuloksia seurataan ja sille osoitetaan riittävät voimavarat. Suomen Pankkiyhdistyksen mukaan koordinoivan neuvottelukunnan toiminta edellyttää, että päävastuu on viranomaisilla ja että neuvottelukunnalle on varattu riittävät resurssit. Kuitenkin neuvottelukunnan tehtävän kuvaus aiheuttaa huolta siitä, että ryhmästä tulisi liian laaja ja monitahoinen, jotta se voisi olla toimiva. Tähän viittaa jo yksin velkahallintaohjelmalle nimetyn kontaktiverkoston laajuus. Neuvottelukunnan yksi tehtävä on pyrkiä hankkimaan rahoitusta luotonantajilta ja yrityksiltä velkahallintaa edistäviin projekteihin. Pankit ovat kehittäneet ja tarjoavat oman talouden seurannan ja riskien hallinnan välineitä. Pankit myös pitävät velkahallinnassa vapaaehtoisia järjestelyjä ensisijaisina. Muunlainen rahoittaminen ei pääsääntöisesti kuulu pankkien toimintaan, eikä tällaista sitoumusta voida antaa. Suomen Pankkiyhdistyksen mukaan paikallistoimijoiden verkottumisen edistäminen on hyvin tarpeellista. Luotonantajat pitäisi keskeisenä osapuolena ottaa mukaan verkottumiseen. Suomen Kihlakunnanvoudit ry tukee esitystä valtakunnallisen koordinoivan toimielimen perustamisesta ja pitää tärkeänä, että talous- ja velkaneuvonnan resurssit muutoinkin turvataan. Talentia esittää, että velkaongelmien kanssa työskentelevät voisivat ohjautua paikallisesti yhteiseen koulutukseen hallinnonalasta riippumatta, ja että jo tällä hetkellä järjestetyt 15

16 koulutukset avautuisivat kaikille velkaongelmien ja talousneuvonnan kanssa työskenteleville. Riippumatta siitä, missä hallintokunnassa velkaongelmainen on kulloinkin asiakkaana, asiakkaan auttajatahot voivat verkostoitua ja tehdä moniammatillista yhteistyötä. Tätä tavoitetta edistäisi selkeä käytännön ohjeistus ja seuranta. Toiminnan koordinointi on siten tervetullutta ja auttaa ylivelkaantuneen henkilön ja perheen elämäntilanteen mukaisen auttamistyön näkemistä kokonaisuutena eräänlaisena palvelupakettina. Vain osa lausunnonantajista kyseenalaisti Taloudenhallinnan neuvottelukunnan tarpeellisuuden ja Etelä-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosaston mukaan ohjelmassa esitetyt paikallistason verkottumista tukevat toimenpiteet eivät ole riittäviä. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo Taloudenhallinnan neuvottelukunnan perustamisen vaativan vielä jatkoselvittelyä mm. sen selvittämiseksi, voitaisiinko neuvottelukunnalle kaavailtuja tehtäviä hoitaa nykyisten viranomaisten ja muiden organisaatioiden toimesta. Etelä-Suomen lääninhallituksen Kilpailu- ja kuluttajaosasto kyseenalaistaa valtakunnallisen koordinoivan elimen hyödyn. Taloustietämyksen, kuluttajakasvatuksen sekä talous- ja velkaneuvonnan yhteistyön koordinointi kuuluu jo suurelta osin Kuluttajavirastolle. Taloustietämystä tuotetaan viranomaistyön lisäksi myös tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja Tilastokeskuksessa, jonka huomioonottaminen tulisi tapahtua koordinoivassa elimessä. Valistus- ja neuvontamateriaalin tuottaminen voidaan organisoida jo nykyisellään varsin vaivattomasti Opetushallituksen ja Kuluttajaviraston yhteistyönä. Toiminta tarvitsee vain riittävät resurssit. Verkostoitumista tulee tapahtua joka tasolla kaikkien ao. toimijoiden kesken. Yhteistyötaitoja ja -mahdollisuuksia on lisättävä. Hyviä toimintamalleja on etsittävä yhdessä ja uusia malleja kokeillen. Taloushallinnan neuvottelukunnan perustamisen asemesta Kilpailu- ja kuluttajaosasto ehdottaakin talous- ja velkaneuvonnan arviointitehtävän organisointia kattavasti Sisäasiainministeriön, Kauppa- ja teollisuusministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön, Oikeusministeriön ja Opetusministeriön alaisena poikkihallinnollisena tehtävänä. Suomen Luottotietotoimistojen Liiton mukaan koordinointityötä voidaan tehdä jo nykyisten rakenteiden puitteissa, esimerkiksi kuluttajavirastossa. Luottomiehet ry:n mielestä valtioneuvoston piirissä on mahdollista hoitaa tarvittava koordinointi vastuullisten ministeriöiden yhteistyönä ilman uutta byrokratiaa. Etelä-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosaston mukaan ohjelmassa esitetyt paikallistason verkottumista tukevat toimenpiteet eivät ole riittäviä, sillä ohjelmaehdotuksesta puuttuu tärkeä tavoite kehittää paikallisia toimintamalleja, mikä vaatii valtakunnallisesti toteutettua ohjausta sekä rahoitusta kehittämishankkeeseen eri toimijatahojen kiinnittämiseksi ja oikeuttamiseksi yhteistyöhön. 16

17 2. TALOUSTIETÄMYKSEN ANTAMINEN 2.1 Talouskasvatus oppilaitoksissa - vastuuhenkilön nimeäminen - talouskasvatuksen edistäminen opetuksessa - internetin hyödyntäminen Useimmat lausunnonantajat kannattivat talouskasvatusta oppilaitoksissa. Etelä-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosasto pitää ehdotettuja toimenpiteitä talouskasvatuksesta oppilaitoksissa ja yleisen taloustietämyksen antamisesta velkahallintaohjelman parhaana antina. On huomioitava, ettei rahoitus pelkästään valtakunnallisen valistusmateriaalin tuottamiseen ole riittävä, vaan paikallisia toimenpiteitä on tuettava erillisellä rahoituksella. Sosiaali- ja terveysosasto kiinnittää huomiota lääninhallituksen laatimaan laajaan nuorten osallisuuden edistämisen toimintaohjelmaan, jossa lähtökohtana on nuorten elämänhallintaan vaikuttavien järjestelmien, myös velka- ja talouskysymysten, kokonaisvaltainen yhteensovittaminen ja eri järjestelmien väliinputoamisen ehkäiseminen. Itä-Suomen lääninhallituksen Oikeushallinto-osasto pitää esitettyjä talouskasvatusta ja yleistä kansalaisvalistusta koskevia toimenpiteitä perusteltuina. Länsi-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosaston mukaan esitys talouskasvatuksen ja kuluttajavalistuksen kehittämiseksi kouluissa ja opettajakoulutuksessa on hyvä. Internet on hyvä väline valistukseen. Sosiaali- ja terveysosaston näkökulmasta katsoen ne selvitykset ja toimenpide-ehdotukset, jotka koskevat lapsiin ja nuoriin sekä lapsiperheisiin suuntautuvaa taloustietämyksen opetusta, opastusta ja valistustoimintaa, ovat erityisen kannatettavia. Taloustietämyksen ja erityisesti kotitalouteen liittyvien perustietojen antaminen tulee sisältyä jo päiväkotien ja peruskoulun opetusohjelmiin. Kuluttajavalistuksen lisääminen muutoinkin on tarpeen muun muassa pankki- ja luottokorttien, osamaksukauppojen tai muiden velkasitoumusten teon yhteydessä. Keskuskauppakamari painottaa, että viranomaisten on ryhdyttävä käytännön yhteistyöhön oppimateriaalien laatijoiden kanssa. Oppimateriaalien kirjoittajat ja julkaisijat toimivat käytännössä täysin itsenäisesti ja heidän ratkaistavissaan on, miten ja kuinka paljon talousasioita käsitellään oppimateriaaleissa. Kuluttajavirasto painottaa erityisesti nuorten asemaa talouden ja velkojen hallinnassa. Yksityistalouden hallintaan liittyvää talousvalistusta tulisi olla kansalaisten saatavilla päiväkodeissa, kouluissa, harrastuspiireissä ja eri hallinnonalan viranomaisilla. Päiväkodeissa ja kouluissa talousvalistuksen tulisi sisältyä luontevasti laajempaan kuluttajakasvatuksen kokonaisuuteen. Nuorten taloudenhallintaa edistäisi se, että luotonantajat osoittaisivat vastuullisuutensa tarjoamalla nuorille erityisesti perheenperustamisvaiheessa pitkäaikaisempia, kohtuuehtoisia luottovaihtoehtoja. Opetushallituksen mukaan taloustiedon antamisessa pääpaino on ennaltaehkäisevässä valistuksessa. Opetushallituksen käsityksen mukaan työryhmän esittämä velkahallintaohjelma ja siihen sisältyvät toimenpide-ehdotukset perusopetuksen ja lukion sekä ammatillisen 17

18 koulutuksen osalta ovat oikeaan osuneita ja linjassa uusien opetussuunnitelmien perusteiden kanssa. Rahoitustarkastus katsoo, että valistusta ja neuvontaa on etenkin ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä pidettävä tärkeinä, mutta pyytää kiinnittämään erityistä huomiota hetkiin, jolloin yksilön taloudenpidon kannalta tärkeimmät rahoitusta koskevat päätökset ovat tekeillä. SAKKI ry kannattaa uudistusta, jonka kautta taloustietämystä saadaan tarjottua kaikille halukkaille iästä tai statuksesta riippumatta. Jotta opettava henkilökunta pystyy tarjoamaan laadukasta opetusta, tulee tämä huomioida myös heidän koulutuksessaan. Talouskasvatuksen tulo osaksi opetussuunnitelmia edellyttää myös taloudellisia panostuksia. Suomen Asianajajaliitto pitää talouskasvatuksen kohdistamista lähinnä nuorille oppilaitoksissa erittäin tärkeänä. Suomen Kuluttajaliitto suhtautuu myönteisesti pedagogiseen kehittämistyöhön ja sen vastuuhenkilön asettamiseen. Myös useiden tahojen yhteistyöverkoston kehittäminen on edullista. Suomen Mielenterveysseuran mukaan talousneuvonta edellyttää talouskasvatuksen aloittamista peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten opetussuunnitelmissa läpäisyperiaatteella. Myös talouskasvatuksen laajempaa osuutta sekä luokanopettajien että aineopettajien koulutuksessa edellytetään. Suomen Pankkiyhdistyksen mukaan taloustietämyksen lisääminen kohdistettuna eri kohderyhmille ja vastuuhenkilön nimeäminen on perusteltua. Erityisesti kouluopetusta talousasioissa on syytä lisätä ja varmistaa opetuksen sisällön laatu. Suomen Perimistoimistojen Liitto ry kannattaa talouskasvatuksen lisäämistä kouluissa ja oppilaitoksissa sekä yleisen taloustietämyksen antamista kaikin mahdollisin keinoin. Takuu-Säätiö on tyytyväinen työryhmän esittäessä talouskasvatuksen antamista oppilaitoksissa ja korostaa erityisesti opettajakoulutuslaitosten tukemista talouskasvatusaineiden opetuksessa. Yrityssaneerausyhdistys ry:n mukaan vastuuhenkilön nimeäminen on erityisen kannatettava ehdotus, mutta myös muut ehdotetut toimenpiteet ovat paikallaan. Oppilaitoksissa tapahtuvaan taloustietämyksen opetukseen tulisi kuitenkin sisällyttää tiedon jakamista yritystoiminnasta ja yrittämisestä, sillä eräiden tietojen mukaan Suomesta puuttuu yrittäjiä ja tällä ohjelmalla on mahdollista vaikuttaa asiantilaan ja sen tulevaisuuteen. Sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosasto että Kuluttajatutkimuskeskus kyseenalaistivat oppilaitoksissa annettavan talouskasvatuksen riittävyyden. Etelä-Suomen lääninhallituksen Kilpailu- ja kuluttajaosaston mukaan työryhmän ehdotukset talouskasvatuksen hoitamiseksi ovat varteenotettavia, mutta eivät riittäviä. Tarvitaan voimakkaampi esiintulo, jotta talouskasvatus mielletään yleisesti tarpeelliseksi ja välttämättömäksi opetusaiheeksi. Valistusmateriaalin tuottajia on jo, kunhan heille osoitetaan 18

19 resurssit. Kohdennettua valistusta voidaan tehdä jo toimivien organisaatioiden toimesta riittävän koulutuksen jälkeen ja valistusmateriaalin ollessa käytettävissä. Kuluttajatutkimuskeskus epäilee, riittääkö opetusministeriön hallinnonalalle ehdotettu talouskasvatuksen vastuuhenkilö hoitamaan kaikki tehtävät huolimatta Kuluttajavirastolta ja Taloudenhallinnan neuvottelukunnalta saatavasta tuesta vai tarvitaanko tähän oma neuvottelukuntansa tai työryhmänsä. Jatkuvasti on myös pohdittava tiedonjaon merkitystä ja vaikuttavuutta käyttäytymisen muuttamiseksi. 2.2 Yleisen taloustietämyksen antaminen - yleinen valistusmateriaali - kohdennettu valistus - internetin hyödyntäminen Yleisen taloustietämyksen antamista pidettiin hyvänä. Kohderyhmän tavoittamista painotettiin. Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa eri ikäisille kansalaisille annettavan taloustietämyksen antamisen käynnistämistä ja kehittämistä, jotta jokaisella olisi mahdollisuus välttyä ylivelkaantumiselta tai sen tilanteen tullessa jokaisella olisi tietoa ja taitoa toimia tilanteesta ulospäästäkseen. Työministeriön mielestä ennaltaehkäisevään valistukseen ja neuvontaan liittyvät toimenpideehdotukset ovat perusteltuja ja antavat hyvän lähtökohdan jatkotyölle. Käytännön kokemusten perusteella toimenpiteitä voidaan arvioida ja mitoittaa uudelleen. Velkahallintatyöryhmän esittämä keinovalikoima on melko perinteinen, vaikka onnistuminen vaatisi innovatiivista toteutustapaa ja erottumista. Toimenpiteiden vaikuttavuutta tulisi arvioida systemaattisesti, mikä toteutunee ainakin osittain työryhmän esittämillä tutkimushankkeilla. Myös Länsstyrelsen på Ålandin mukaan velkaneuvonta ja taloudellinen neuvonta on merkityksellistä. Neuvonnan rahoitusta pitäisi turvata ja kasvattaa. Tiedotusmateriaalin jakaminen on tärkeää. Tämän vuoksi pitää varmistaa materiaalin olevan molemmilla kansalliskielillä. Kuluttajaviraston mukaan yhteisen valistusmateriaalin saaminen kaikkien viranomaisten ja kolmannen sektorin internetsivuille takaisi tarpeeksi laajan levikin kuluttajien saavuttamiseksi. Liian osoittelevasti tapahtuva valistus ei useinkaan kiinnosta niitä, jotka ovat eniten tiedon tarpeessa. Työryhmällä on monia hyviä ehdotuksia kohdennettuun valistukseen. Tällainen on esimerkiksi tietoiskupostitus yritysten muistutuslaskujen mukana. Opetushallitus kannattaa velkahallintatyöryhmän toimenpide-ehdotuksia yleisen taloustietämyksen lisäämiseksi. Toimenpiteiden tehokas toteutuminen riippuu paljolti vastuuhenkilön nimeämisen toteutumisesta ja kehittämistyön riittävistä resursseista. Vastuuhenkilön nimeäminen opetusministeriön hallinnon alalle on erittäin kannatettavaa. Opetushallitus ja Kuluttajavirasto työskentelevät hyvässä yhteistyössä kuluttaja- ja talouskasvatusasioissa. Opetushallituksen tukena olevien Kuluttajaviraston ja perustettavan Taloudenhallinnan neuvottelukunnan lisäksi tulee varmistaa tarvittavat resurssit myös opetushallinnon tarvitsemalle kehittämistyölle. Vaikka opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon 19

20 perusteissa tavoitteet on kattavasti esitetty, niiden toteutuminen oppilaitosten ja nuorten arjessa tarvitsee kaikkia työryhmän esittämiä toimenpiteitä. Yhtenä lisätoimenpiteenä Opetushallitus esittää sopivan oppimateriaalin tekemistä. Kuntien rooli on mahdollistaa taloudelliset edellytykset opettajien täydennyskoulutukselle. Tarkoituksenmukainen ja ajankohtainen oppimateriaali ja www-sivustot tukevat omalta osaltaan talouskasvatuksen tavoitteiden saavuttamista. Opetushallitus esittää, että perustettava Taloushallinnon neuvottelukunta voi osaltaan edesauttaa monipuolisen materiaalin laatimista, tuottamista ja tehokasta levitystä. Rahoitustarkastus huomauttaa, että Rahoitustarkastuksella on velvollisuus paitsi ohjata rahoitusmarkkinoilla toimivia noudattamaan toiminnassaan hyviä menettelytapoja, myös edistää tietämystä rahoitusmarkkinoista. Valistusvelvollisuuden täyttämiseksi Rahoitustarkastus tarjoaa yleisön saataville perustietoa rahoitusmarkkinoista helposti omaksuttavassa muodossa. Elatusvelvollisten Liitto Ry:n mielestä elatusvelvollisen osalta on erittäin tärkeää oikean tiedon saaminen lasten asiaa käsittelevään kenttään; sosiaalityöntekijät, oikeuslaitos jne. Tiedotuksen tulee kohdentua tasapuolisesti koko kenttään ja annetun koulutuksen sekä tiedotuksen tulee olla yhtenäistä ja yksiselitteistä. Olisi hyvä jopa järjestää erilaisia tiedotustilaisuuksia asioista kiinnostuneille, kuten Elatusvelvollisten Liitto Ry tekee vuosittain. Finlands svenska Marthaförbund r.f.:n mielestä on tärkeää saada jo nuorena talousvalistusta. Resursseja ei saisi pienentää vaan päinvastoin kasvattaa. Myös koulujen valistusresursseja pitää kasvattaa. Materiaalin ja valistuksen pitäisi suomenkielen ohella olla myös ruotsiksi. Keskuskauppakamari katsoo, että ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyssä ongelmana on, että usein ne henkilöt, jotka eniten tarvitsevat tietoa, ovat kaikkein vaikeimmin tavoitettavissa. Tilannetta parantaisi, jos sosiaalitoimi tekisi yhteistyötä talous- ja velkaneuvonnan kanssa. Marttaliitto ry toivoo, että ohjelman myötä talouskasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa lisääntyy ja vahvistuu, mikä edellyttää panostusta opettajien koulutukseen ja aineiston tuottamiseen. Varsinkin kohdennetussa valistuksessa tarvitaan materiaalia lisää. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n mukaan huomiota tulisi kiinnittää erityisesti sosiaalityön ja sosiaalityöntekijöiden rooliin velka- ja talousongelmien ratkaisemisessa. Tämä edellyttää talous ja velkaneuvontakoulutuksen lisäämistä sosiaalityöntekijöille. Sosiaalitoimistojen ja toimeentulotukityön rooliin velkaongelmien ennaltaehkäisyssä tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Suomen Luottotietotoimistojen Liitto kannattaa kuluttajien ja yrittäjien taloustietämyksen lisäämistä. Ongelmana on oikean kohderyhmän tavoittaminen. Suomen Pankkiyhdistyksen mukaan resurssien varaaminen ja aineiston tuottaminen ei sellaisenaan tuo riittävästi tulosta syntyviin kustannuksiin nähden. Samalla tulee löytää keinoja apua tarvitsevien henkilöiden löytämiseen ja toimenpiteiden kohdentamiseen. Materiaalia ei saa olla liikaa. Perusasiat tulee olla kertaalleen selkeästi esitettyinä ja panostetaan ennen kaikkea tämän materiaalin käyttöön. 20

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

VELKAHALLINTAOHJELMA OSA I VELKAHALLINTATYÖRYHMÄN EHDOTUKSET

VELKAHALLINTAOHJELMA OSA I VELKAHALLINTATYÖRYHMÄN EHDOTUKSET VELKAHALLINTAOHJELMA OSA I VELKAHALLINTATYÖRYHMÄN EHDOTUKSET 2 Velkahallintatyöryhmän keskeiset toimenpide-ehdotukset: Vahvistetaan kuluttajien ja yrittäjien taloustietämystä Turvataan talous- ja velkaneuvonnan

Lisätiedot

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Pankkikriisin sosiaaliset vaikutukset Diak 18.09.2009 Erikoistutkija Vesa Muttilainen (Polamk) Teemat 1) Luottomarkkinoiden murrokset 2) Tietoja velkaongelmista

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kuluttajien riittävän tiedonsaannin varmistaminen fokuksessa Kuluttajapoliittinen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Sivu 1. JOHDANTO... 2

Sivu 1. JOHDANTO... 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA JA LAUSUNNONANTAJIEN SUHTAUTUMISESTA NIIHIN... 4 3. LAUSUNNONANTAJIEN YLEISARVIOITA... 5 4. YKSITYISKOHTAISET KANNANOTOT TYÖRYHMÄN

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Velkahallintaohjelma Osa I

Velkahallintaohjelma Osa I TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2004:7 Velkahallintaohjelma Osa I Velkahallintatyöryhmän ehdotukset KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Velkahallintatyöryhmä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Laatija: Oikeusministeriö Vastauksen määräpäivä: 30.11.2015 Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Sisältö Johdanto, Tausta... 1 Jakelu... 2

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Ulosoton velalliskartoitus

Ulosoton velalliskartoitus Ulosoton velalliskartoitus HTSY Verohallinto 25.9.2012 Verohallinto 2 (5) ULOSOTON VELALLISKARTOITUS Ulosoton velallisista on laadittu ilmiöselvitys. Ulosottovelallisia on tarkastelu ja luokiteltu Verohallinnosta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Eri toimijoiden roolit nuorten talousosaamisen edistämisessä

Eri toimijoiden roolit nuorten talousosaamisen edistämisessä Eri toimijoiden roolit nuorten talousosaamisen edistämisessä Nuorten talousosaamisen seminaari 12.3.2013 Liisa Peura-Kapanen Esityksen sisältö Mitä nuorten taloustaidoista tiedetään? Miten eri toimijat

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Maksukyvyttömyysjärjestelmien kehittämistarpeiden arvioiminen

Maksukyvyttömyysjärjestelmien kehittämistarpeiden arvioiminen LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2005:19 Maksukyvyttömyysjärjestelmien kehittämistarpeiden arvioiminen Tiivistelmä lausunnoista LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2005:19 Maksukyvyttömyysjärjestelmien kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Työvalmennuksen koulutuksen kehittäminen

Työvalmennuksen koulutuksen kehittäminen Työvalmennuksen koulutuksen kehittäminen Riitta Karhapää, Vates- säätiö ja Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja ammatillisten koulutusten kehittämistä.

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot