RAPORTTI EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN HAASTATTELUISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN HAASTATTELUISTA"

Transkriptio

1 RAPORTTI EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN HAASTATTELUISTA Ekoysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hanke Johanna Kinnunen

2 Sisällys 1 TAUSTAA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYKSISSÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSIA EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYKSISSÄ EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN NÄKEMYKSIÄ YHTEISTYÖN EDELLYTYKSISTÄ ICT-YRITYSTEN KANSSA YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET 2

3 1 TAUSTAA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ Koska EkoICT-hankkeen tavoitteena oli selvittää erilaisten ekosysteemipalveluyritysten ICT-alan osaajille tarjoamia uusia työllistymis- ja liiketoimintamahdollisuuksia, lähdettiin hankkeen toimenpiteissä liikkeelle ekosysteemipalveluyritysten haastatteluista. Haastatteluun pyrittiin valitsemaan keskenään hyvinkin erilaisilla toimialoilla toimivia yrityksiä, jotta näkemystä saatiin aiheeseen mahdollisimman monelta kantilta. Luonnollisestikaan tämän hankkeen resursseilla ei ollut mahdollista toteuttaa kattavaa selvitystä erittäin monipuolisesta ja alaisesta ekosysteemipalveluyrittäjyydestä, mutta haastatteluaineiston avulla voidaan kuitenkin saada suuntaa-antavia esimerkkejä ICT:n hyödyntämisestä ja sen mahdollisuuksista. Haastatteluissa oli mukana yrityksiä luontomatkailun saralta, bioenergiapuolelta, erilaisista ympäristöpalveluita tarjoavista yrityksistä, luonnontuote/ elintarvikealalta sekä maisemanhoitoa harjoittavista yrityksistä (taulukko 1). Hankkeessa haastateltiin kaikkiaan seitsemää ekosysteemipalveluiden parissa työskentelevää yrittäjää. TAULUKKO 1. Haastatteluun valittujen yritysten päätoimialat sekä yritysten keskeiset tuotteet ja palvelut PÄÄTOIMIALA Maisemanhoitopalvelut Muiden polttoaineiden tukkukauppa Muu hedelmien, marjojen ja kasvisten jalostus ja säilöntä Muu luonnontieteellinen tutkimus ja kehittäminen Muualla luokittelematon erikoiskoneiden valmistus Ohjelmatoimistot ja manageripalvelut Ohjelmatoimistot ja manageripalvelut KESKEISET TUOTTEET JA PALVELUT Lammastuotteet ja -palvelut: liha, maisemanhoito, taljat, tarvikkeet; lampaiden teuraskuljetukset Puubrikettien valmistus ja myynti, asiantuntijapalvelut Marjanjalostus eli hyytelöt, mehut, hillot, jauheet (karpalo, tyrni, metsämarjat), mehustuspalvelu yksityisille ja yrityksille Asemakaavojen ja yleiskaavojen luontoselvitykset, luontovaikutusten arvioinnit, luontotyyppi-, kasvillisuus-, sammal-, kääpä-, linnusto-, lepakko- ja liito-oravaselvitykset Lannan separointipalvelu, maatalouteen ja lietteenkäsittelyyn liittyvien laitteiden/ tuotteiden myynti Ohjelmapalvelut (huskyretket ja muut luontoon liittyvät ohjelmapalvelut) Ohjelmapalvelut, hyvinvointipalvelut, ravitsemuspalvelut (luontoretket, luonnontuotteiden hyödyntäminen eri palveluissa) Haastattelupyyntöjä esitettäessa ICT-aihe kiinnosti kaiken kaikkiaan ekosysteemipalveluyrityksiä kenties yllättävänkin paljon, sillä ainoastaan 5 yritystä ei kysyttäessä suostunut haastatteluun. Syitä kieltäytymiseen mainittiin useimmin olevan yritykselle sopimaton haastattelun ajankohta sekä itse aihe (3 yritystä). Esimerkiksi eräs luonnontuotealan raakaainetuotannon yritys mielsi toimintansa pieneksi (Finder.fi: henkilöstöluokka 10-19, hakupäivä ) eikä hahmottanut, mitä uutta ja hyödyllistä laajempi ICT-sektorin mukaan ottaminen voisi yritykselle tuoda. Yrityksen pieni koko nähtiin useissa haastatteluun suostuneissakin tapauksissa ICT:n hyödyntämisen edellytyksiä ja kannattavuutta heikentäväksi tekijäksi. ICT-termi itsessään saattoi joissakin tapauksissa aiheuttaa hämmennystä, sillä sen tarkempi sisältö ei haastattelupyyntöä esitettäessä välttämättä heti avautunut. Haastattelusta kieltäytymisen syynä mainittiin myös 3

4 suuri epäluuloisuus koko ICT-alaa kohtaan (1 yritys). Tässä tapauksessa taustalla oli kokemus ICT-palveluiden hankkimisen kalleudesta. Eräs haastattelusta kieltäytynyt ympäristösuunnittelun asiantuntijapalveluita tarjoava yritys ei lähtenyt mukaan, koska ei kilpailullisista syistä halunnut tarkemmin paljastaa olemassa olevaa mitoitussovelluskehitystarvettaan. Ekosysteemipalveluyritysten haastattelut suoritettiin puhelimitse ja nauhoitettiin myöhempää litterointia ja analysointia varten. Haastattelulomakerunko (liite 1) toimitettiin haastatelluille aihealueen sisäistämiseksi ja ideoinnin aloittamiseksi hyvissä ajoin etukäteen sähköpostitse. Haastattelurungon ja siihen sisältyneen saatekirjelmän avulla pyrittiin avaamaan monesti vaikeaselkoista ICT termiä sekä antamaan virikkeitä mielikuville tieto- ja viestintäteknologian tulevaisuuden mahdollisuuksista muutamia esimerkkejä hyväksikäyttäen. Haastattelut aloitettiin yritysten perustietojen kartoituksella, jolloin tiedusteltiin myös yritysten päätoimialaa. Haastateltujen maininnat päätoimialastaan vastasivat pääasiallisesti hyvin YTJ-tietopalvelussa ilmoitettuja toimialoja, jotka on esitetty taulukossa 1. Ainoastaan haastateltu bioenergia-alan yritys poikkesi rekisteröidystä päätoimialastaan siinä mielessä, että yritys ilmoitti päätoimekseen bioenergia-alan sekä puubrikettien valmistuksen, eikä niinkään tukkumyyntiä, kuten rekisteröity päätoimiala antaisi olettaa. Muualla luokittelematonta erikoiskoneiden valmistusta harjoittavaksi yritykseksi rekisteröity yritys puolestaan toimii nykyisin tuotepuolta enemmän separointipalveluiden tuottajana. Henkilöstömäärältään haastatellut yritykset olivat kaikki mikroyrityksiä eli päätoiminen henkilöstömäärä oli kaikissa yrityksissä alle 10 (taulukko 2). Useimmat haastatelluista yrityksistä työllistävät kokoaikaisesti vain 1-2 henkilöä, mutta monissa tapauksissa yritysten henkilöstömäärä kasvaa säännöllisesti sesonkiaikoina tai keikkatyöläisten vaikutuksesta. Muutamilla yrityksistä on suunnitelmissa toiminnan kasvattaminen tulevaisuudessa. TAULUKKO 2. Haastatteluun osallistuneiden ekosysteemipalveluyritysten henkilöstömäärät Henkilöstömäärä alle *) tai yli 0 *) Sesonkina 9-13 Yrityksiä, kpl Haastatellut yritykset ilmoittivat hyödyntävänsä ekosysteemipalveluita liiketoiminnassaan hyvin erilaisilla tavoilla. Ekosysteemipalvelut luokitellaan yleensä neljään eri luokkaan eli luonnon tarjoamiin ylläpitäviin palveluihin, 4

5 tuotantopalveluihin, kulttuuripalveluihin sekä sääteleviin palveluihin (taulukko 3). Monissa haastatelluista yrityksissä kerrottiin hyödynnettävän useamman eri luokan ekosysteemipalveluita tai vaihtoehtoisesti huolehdittavan niiden säilymisestä. Esimerkiksi luontomatkailualan yrityksissä hyödynnetään yleisesti sekä luonnon tarjoamia kulttuuripalveluita (esim. luontoelämykset) että luonnosta saatavia aineellisia hyödykkeitä (esim. ravinto). TAULUKKO 3. Ekosysteemipalveluiden yleinen luokittelu Ylläpitävät palvelut Tuotantopalvelut Kulttuuripalvelut Säätelevät palvelut Yhteyttäminen Ravinteiden kierto Maannostuminen Puhdas vesi Marjat, sienet, yrtit ja muu ravinto kuten pettu, mahla, kala, riista jne. Raaka-aineet: puu ja muut poltto- ja rakennusaineet, lääkeaineet, rohdokset, terveysvaikutteiset tuotteet, koristemateriaalit jne. Esteettiset arvot, maisema Luonto tiedonlähteenä Luontoelämykset Ilman puhdistuminen Veden puhdistuminen Eroosion estäminen Ohjelmapalvelualan yrityksissä tärkeimpinä luonnon tarjoamina hyödykkeinä mainittiin elämykset, joita asiakkaat eri tyyppisillä luontoretkillä ja safareilla kokevat. Haastatellut yritykset ilmoittivat harjoittavansa luonto-ohjelmapalveluita pääasiassa ilman moottoriajoneuvoja eli tarjonnassa on esimerkiksi koiravaljakkoajeluita, lumikenkäilyä, vaelluksia, melontaa sekä kalastusta. Opastettujen luontomatkailupalveluiden kysyntä on kasvussa, mikä johtunee osaltaan kaupungistuvan väestön tarpeesta päästä kokemaan luonto sekä sen tarjoamat elämykset ja hyvinvointi (rentoutuminen, eheyttävä ja rauhoittava vaikutus). Erityisesti luonnosta saatavaan henkiseen hyvinvointiin nähdään tulevaisuudessa kohdistuvan vielä nykyistä runsaammin kysyntää, sillä hyvinvointi- ja wellness-matkailu on eräs nykyisin pinnalla olevista matkailutrendeistä (mm. Matkailun edistämiskeskus, hakupäivä ; Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011, 28). Hyvinvointimatkailusta haetaan fyysistä ja psyykkistä hyvää oloa, laatua sekä kokonaisvaltaisia elämyksiä. Suomessa matkailu on merkittävä elinkeino, jossa erityisesti taajamien ja kasvukeskusten ulkopuolella vahvuutena korostuu pohjoinen luonto ja sen tarjoamat moninaiset mahdollisuudet. Pohjois-Pohjanmaalla luontomatkailukeskittymiä löytyy erityisesti Koillismaan suunnalta sekä Rokualta. Ulkomaalaiselle vapaa-ajan matkailijalle luonto sekä siihen liittyvät aktiviteetit ovat merkittävin syy valita matkakohteeksi Suomi. Ulkomaista matkailijaa Suomessa kiinnostavat pohjoinen sijainti, vuodenaikojen rytmi, vesistöt, rannikot, saaristot, tunturit, metsät sekä luonnon puhtaus, rauha ja hiljaisuus. Luonnon ohella omaperäinen kulttuuri ja perinteet, joihin kuuluu myös erilainen luonnontuotteiden hyödyntäminen, ovat hyvä perusta Suomen matkailun kehittymiselle. (Valtakunnallinen matkailustrategiatyöryhmä 2006, 13-14, ) Luontomatkailuyritysten toiminnassa pyritään usein kokonaisvaltaiseen luontoelämykseen ja yritysten tarjoamissa erilaisissa palveluissa hyödynnetään aineettomien luonnon tarjoamien ekosysteemipalveluiden ohella runsaasti myös 5

6 luonnon tarjoamia monia raaka-aineita (taulukko 4). Esimerkiksi toisen tässä hankkeessa haastatellun ohjelmapalveluyrityksen palvelutarjontaan kuuluvat vaellusten ja safarien ohella yrittäjän oman kuntohoitajataustan mukanaan tuomat erilaiset turvehoito- ja aromaterapiapalvelut sekä villiyrttien hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa. Villiyrttien suhteen kyseisen yrityksen toiminta on kasvusuunnassa, sillä ihmisillä on entistä enemmän kiinnostusta esimerkiksi erilaisiin luonnosta saataviin itsehoitotuotteisiin ja niiden valmistukseen ja yrityksellä onkin tarkoitus yhdistää villiyrttineuvontaa enenevässä määrin vaelluksilla tarjottaviin palveluihin. Puhtaat ja maukkaat luonnontuotteet sekä muu lähiruoka ovat vahvassa roolissa tämän tyyppisten yritysten tarjoamissa ateriapalveluissa ja tuovat osaltaan luontoa lähemmäksi kuluttajaa. Luonnosta elantonsa saavan yrityksen koko toimintaa ohjaa monesti kestävän kehityksen ajatus sekä luonnon osana oleminen, eikä niinkään luonnon hyväksi käyttäminen. TAULUKKO 4. Luonnontuotteiden erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia matkailualalla Hyvinvointipalveluissa Ravintolapalveluissa Ohjelmapalveluissa Matkamuistoissa Saunahoidot turve, yrtit saunajuomat: mehut, mahla Hieronta turve, yrttiöljyt Kylvyt turve, yrtit Kuorinnat jäkälä, siemenet Metsäkellintä, green care Riista Kala Metsäsienet Metsämarjat Luonnonyrtit ja villivihannekset Erikoisluonnontuotteet terva mahla pettu pakuri luonnon koristemateriaalit Safarit ja vaellukset Opastetut luontoretket marjastus sienestys yrttien poiminta luonnon tarkkailu Luonnontuotteiden keruutapahtumat Käsityölliset ohjelmapalvelut, esim. värjäyskurssit Luontokokkauspäivät Hyvinvointituotteiden valmistus ohjelmapalveluna Elintarvikkeet Lahjatavarat (käsityöt) Elintarvikealan yrityksissä hyödynnettäviin luonnon tarjoamiin ekosysteemipalveluihin kuuluvat mm. vapaana luonnossa ilman tuotantopanoksia kasvaneet kala ja riista sekä luonnonmarjat, -sienet ja -yrtit. Luonnontuotteet ovat yksi Pohjois- Pohjanmaan maakunnan erityispiirteistä ja elintarvikealan kehitys linkittyykin vahvasti sekä saatavilla oleviin raakaaineisiin että meneillään olevaan lähiruoan arvostuksen kasvuun. Pohjois-Pohjanmaan noin kahdestasadasta elintarvikealan yrityksestä suurin osa on leipomoita sekä marjojen ja vihannesten jalostusyrityksiä. Maakunnallisen maaseutustrategian mukaan elintarvikealallakin kasvun tulee olla kestävää ja ympäristön huomioon ottavaa, ja alan kehittämistoimissa tulee tähdätä laadun, turvallisuuden sekä jäljitettävyyden paranemiseen. Esimerkiksi Pohjois- Pohjanmaan maaseutustrategiassa mainittujen lähi- ja luomuruoan jakelu- ja markkinointiketjujen kehittämisessä piilee mahdollisuuksia myös erilaisten tieto- ja viestintäteknisten tuotteiden ja palveluiden hyödyntämiseen. (Onkalo 2013, 7-8.) Elintarvikealan yritysten edustajaksi näihin haastatteluihin valikoitui pieni marjanjalostusta harjoittava yritys, joka toiminnassaan painottaa lähialueelta hankittavien raaka-aineiden lisäksi kierrätystä. Yritys nimittäin hyödyntää aivan kaiken heille tulevan raaka-aineen, kun esimerkiksi marjamehujen valmistuksessa syntyvästä puristejätteestä 6

7 valmistetaan marjajauheita ja -rouheita. Mikäli yritykselle toimitetaan perkaamatonta raaka-ainetta, marjojen kannat ja muut mehuissa, hilloissa, kastikkeissa, hyytelöissä, jauheissa tai rouheissa hyödynnettäväksi kelpaamattomat kasvinosat toimitetaan puolestaan eläinten rehuksi. Yleisesti ottaen erilaisten kotimaisten luonnontuotteiden kasvavan suosion perustana ovat nykykuluttajia puhuttelevat ekologisuus-, terveellisyys- ja turvallisuustrendit (mm. Ruokatieto Yhdistys ry 2013, hakupäivä ). Ihmisten kiinnittäessä yhä enemmän huomiota oman terveytensä vaalimiseen, myös terveellisen ravitsemuksen merkityksen voi olettaa edelleen kasvavan. Sitä kautta esimerkiksi erilaisilla marjajauheilla ja myös muilla marjatuotteilla on ollut kasvavaa kysyntää jo useampia vuosia myös esimerkkiyrityksessämme. Toinen selkeästi luonnon tuotantopalveluita hyödyntävä yritys näissä haastatteluissa oli liiketoiminnassaan puubrikettien valmistukseen ja myyntiin keskittynyt toimija. Myös tällä yrityksellä tuotannon raaka-aineena hyödynnetään läheltä saatavaa materiaalia eli tässä tapauksessa viereisen hirsitaloja valmistavan yrityksen ylijäämäraaka-ainetta. Puubrikettejä valmistetaankin yleisimmin juuri erilaisista puunjalostusteollisuuden sivutuotteista, kuten sahanpurusta, kutterilastusta tai hiontapölystä. Tasalaatuiset ja tiiviiksi puristetut, kuivat puubriketit ovat energiasisällöltään selkeästi esimerkiksi haketta parempia. Puupohjaisten biomassa- ja biopolttoaineiden markkinoiden ennustetaan kasvavan nopeasti lähitulevaisuudessa, sillä nyky-yhteiskunnassa pyritään korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä uusiutuvilla energiamuodoilla. Jo nykyisin jalostukseen kelpaamattomalla puulla tuotetaan 20 % Suomen kokonaisenergiasta (Metsäteollisuus ry 2013, hakupäivä ). Ekologisen raaka-aineen ja tuotteen lisäksi haastateltu brikettiyritys huomioi ekosysteemipalveluiden turvaamisen muussakin toiminnassaan: esimerkiksi logistiikassa yhteistyötä kuljetusyritysten kanssa kehitetään jatkuvasti pyrkimyksenä hoitaa välttämättömät kuljetukset mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Logistiikkayritysten vakiovuorojen käyttäminen mahdollisuuksien mukaan mahdollistaa kuljetuskapasiteetin tehokkaan hyödyntämisen, mikä säästää kustannusten lisäksi ympäristöä. Myös pakkausmateriaalien valinnalla on mahdollista vaikuttaa tuotteiden ympäristövaikutuksiin. Mikäli tuotteen pakkaaminen on välttämätöntä, kuten tämän haastatteluun vastanneen yrityksenkin tapauksessa, kierrätettävien tai kierrätysraaka-aineista valmistettujen pakkausmateriaalien käyttö on ekologisin vaihtoehto. Luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluita hyödyntää lampaiden ravinnon muodossa myös haastatteluun vastannut maisemanhoitopalveluja tarjoava maatalousyritys, jossa päätuotantosuuntana on lammastalous. Suurin osa yrityksen tuloista muodostuu tänä päivänä lihanmyynnistä, mutta maisemanhoitopalveluiden osuus on jatkuvasti kasvussa. Yritys ei varsinaisesti vuokraa lampaita, vaan myy nimenomaan sitä palvelua, jota lampaat laiduntaessaan tekevät, sillä yrityksen täytyy tautivalvontaohjelmien vuoksi ottaa lampaiden laidunpaikat aina omaksi pitopaikakseen. Lampaiden suorittamat maisemanhoitopalvelut ovat kasvattaneet suosiotaan yksityisten ihmisten keskuudessa sekä näppäränä keinona estää esimerkiksi tulvaniittyjen pusikoituminen kesämökkirannoilla että myös green caren tultua entistä tunnetummaksi. Kaupungistunut väestö kaipaa kosketusta maaseutuun ja vuokraeläimet tarjoavat tähän oivallisen mahdollisuuden. 7

8 Myös maatilat ovat nykyisin entistä kiinnostuneempia lampaiden tarjoamista maisemanhoitotöistä, sillä useat tilat ovat lähivuosina luopuneet eläinten pidosta. Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito on ympäristötuen perustoimenpide, ja koska tuki edellyttää erilaisten reuna- ja suojavyöhykkeiden hoitoa, ovat lampaat monesti niittämistä helpompi keino huolehtia maiseman avoimuudesta. Maisemalaidunnuksella voidaan siis ympäristön siistimisen lisäksi huolehtia tiettyjen ekosysteemipalveluiden säilymisestä ylläpitämällä luonnon monimuotoisuutta. Ympäristötuen perusosan lisäksi perinnebiotooppien hoitoon on mahdollista hakea erityisympäristötukea. Perinnebiotoopit, kuten esimerkiksi aiemmin mainitut tulvaniityt, ovat eräitä Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä, sillä perinteisen maatalouden eli niiton, laidunnuksen ja lehdestyksen muovaamien alueiden määrä on maatalouden muuttuessa pienentynyt merkittävästi. Perinnebiotooppien hoito perinteisen maatalouden toimenpiteitä jatkamalla ylläpitää alueiden monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä edistäen näin myös uhanalaisten lajien säilymistä. Maatalouteen liittyy myös haastateltu separointipalveluita tarjoava yritys, jonka palvelutoiminnan avulla voidaan parantaa ravinteiden kierron tehokkuutta viljelyalueilla. Maatiloilla esiintyy usein ongelmia lannanlevitysalan riittävyyden suhteen, sillä raakalietteessä fosforin määrä yleensä rajoittaa hehtaarikohtaisia levitysmääriä. Separoitaessa lietteestä muodostetaan kaksi eri jaetta, joista nesteosan N:F-suhde on raakalietettä parempi. Tämä mahdollistaa nesteosan suuremmat levitysmäärät hehtaarille sekä fosforirikkaan kuiva-aineen kuljettamisen sellaisille kauempanakin tilakeskuksesta sijaitseville lohkoille, jossa fosforille on enemmän tarvetta ja joilla voidaan soveltaa 4 vuoden fosforintasaussääntöä. Separointi on maatiloille edullinen ratkaisu sekä ympäristön kannalta (paremmat lannoitusominaisuudet) että myös taloudelliselta kannalta (kuljetuskustannukset). Haastateltu separointiyritys näki palvelun kysynnän kasvavan edelleen tulevaisuudessa sekä separoinnin taloudellisen kannattavuuden että EU:n ja valtion taholta tiukentuvien ympäristövaatimusten vaikutuksesta. Kepin lisäksi valtion taholta tarjotaan ravinteiden kierrätykseen liittyen myös porkkanaa, sillä esimerkiksi ympäristöministeriö rahoittaa ravinteiden kierrättämistä sekä lannan käsittelymenetelmien kehittämistä edistäviä hankkeita (Ympäristöhallinto 2014, hakupäivä ). Ekosysteemipalveluiden säilymisestä huolehtii osaltaan myös haastatteluun osallistunut päätoimenaan luontokartoituksia laativa yritys. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tarkoituksena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen siten, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään kestävää kehitystä. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteisiin lukeutuu mm. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymisen sekä luonnonvarojen säästeliään käytön edistäminen. MRL säätää, että kaavan on perustuttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin eri toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Haastateltu luontoselvitysyritys kuvaili toimintaansa viranomaisluonteiseksi ympäristöntutkimukseksi, jonka tarkoituksena on varmistaa, että ympäristölle aiheutuu suunnitelluista toimenpiteistä mahdollisimman vähän haittaa. Yrittäjän omatunto ei salli toimeksiantojen vastaanottamista kyseenalaisiksi luokittelemiltaan hankkeilta kuten kaivos- tai turveteollisuushankkeilta, mikä heikentää selvästi pienen yrityksen kannattavuutta. Kyseinen yrittäjä ei nähnyt tulevaisuuttaan kovinkaan valoisana myöskään siitä syystä, että oletti tulevaisuudessa luontoselvitysten tekijöiltä vaadittavan entistä spesifimpää osaamista esimerkiksi tiettyjen lajiryhmien suhteen, eikä uskonut hänen tyyppisilleen yleisasiantuntijoille enää olevan yhtä paljon tarvetta. 8

9 2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYKSISSÄ Haastatteluissa pyrittiin selvittämään yritysten nykyistä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämista sekä yritysten omaa osaamista kyseisessä aiheessa. Selvitykseen lähdettäessä vahva oletus oli, että ekosysteemipalveluyrityksissä ei vielä nykyisin ICT:tä kovinkaan laajalti hyödynnetä. Toki tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen tason oletettiin vaihtelevan eri aloilla toimivien ekosysteemipalveluyritysten keskuudessa: esimerkiksi matkailualalla verkkomarkkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyntämisen oletettiin olevan suhteellisen vahvaa, sillä jo vuonna 2006 laaditussa Suomen matkailustrategiassa todetaan, että tieto- ja viestintäteknologiasta on tulossa luonteva osa matkailupalveluita (Valtakunnallinen matkailustrategiatyöryhmä 2006, 15). Pääsääntöisesti laitteistoista kysyttäessä haastatellut yritykset ilmoittivat käytössään olevan joko pöytämallin tietokoneita tai kannettavia malleja, joissa Windows-käyttöjärjestelmät. Useimmiten haastatteluissa mainittiin myös älypuhelinten käyttö. Puhelinten hyödyntämistavat vaihtelivat kuitenkin paljon yritysten kesken, sillä osa yrityksistä ilmoitti hyödyntävänsä liiketoiminnassaan ainoastaan puhelimen perustoimintoja (puhelut), kun taas toisilla olivat käytössä myös esimerkiksi sähköposti sekä tilauskantojen tarkkailu. Osa yrityksistä hyödynsi älypuhelimen navigaattoriominaisuuksia, mutta esimerkiksi toisesta haastatellusta luontomatkailuyrityksestä ilmoitettiin, että käytössä on nimenomaan vanhemman mallin puhelin ja perinteinen gps, koska uusien älypuhelinten ei koeta kestävän riittävän hyvin ulkotöissä. Paikannuslaitteita hyödynnetään yrityksissä sekä tuotteita/ palveluita asiakkaille toimitettaessa että työn puolesta maastossa liikuttaessa. Nykyisin myös luontomatkailuyritysten asiakkaat hyödyntävät vaelluksillaan tai retkillään usein esimerkiksi kännykässään olevia paikannustoimintoja, joiden avulla seurataan joko kuljetun matkan pituutta tai kuljettua reittiä. Paikannuslaitteiden myötä turvallisuus esimerkiksi luontosafareilla tai itsekseen luontoon ohjattavien matkailijoiden suhteen on parantunut. Mitään varsinaisesti yritysten omiin tarpeisiin räätälöityjä erikoisohjelmistoja ei haastatteluissa ilmennyt. Yleensä ottaen haastatelluilla yrityksillä oli käytössään sangen niukasti muita kuin perustoimisto-ohjelmistoja. CAD:iä mainitsi hyödyntävänsä kaksi yritystä, joista toinen käyttää ohjelmistoa ainoastaan piirtämiseen. Toinen yrityksistä hyödyntää tietokoneavusteista suunnittelua myymiensä laitteistojen muokkaamisessa asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Myynnin tukena käytetään tässä yrityksessä itse kehitettyjä Excel-pohjaisia laskureita, joilla pystytään laskemaan esimerkiksi asiakkaan tekemän investoinnin takaisinmaksuaika. Yritykset, joiden asiakkaina on suurempia yrityksiä (kauppaketjut, kuljetusyhtiöt), kertoivat hyödyntävänsä asiakkaittensa ohjelmistoja esimerkiksi sähköisten tilausten vastaanottamisessa. Ohjelmistojen koettiin nopeuttaneen ja helpottaneen toimintaa huomattavasti. Asiakasrekisterinä käytettiin haastatelluissa yrityksissä yleisimmin laskutuksen ohjelmistoja, mutta myös ilmaiseksi saatavilla olevia tietojen tallennuspalveiluita, kuten Googlen pilvipalveluja, jolloin Excel-muotoiset tiedostot ovat saatavilla myös tienpäällä. 9

10 Yrityksissä hyödynnetään myös muita Googlen ilmaispalveluita kuten GoogleMaps-palvelua esimerkiksi reitin suunnittelussa. Useampi haastatelluista yrityksistä laskuttaa asiakkaita palveluistaan kilometriperustaisesti, mutta vaikka kulutusta ja kilometrimäärää yrityksissä seurataankin, ajopäiväkirjaa pidetään nykyisin ainoastaan manuaalisesti. Esimerkiksi haastatellulla elintarvikealan yrityksellä tuotteiden kuljetukset aiheuttavat suhteellisen suuren työmäärän, sillä muun muassa K-ryhmä vaatii varastotilojen puutteen vuoksi tuotteiden viikottaisen kuljettamisen suoraan myyntipaikkoihin. Järjestelmäratkaisuista yritykset mainitsivat hyödyntävänsä nykyisin ainoastaan taloushallinnon tietojärjestelmiä, kuten kirjanpito-ohjelmistoja sekä pankkiyhteysohjelmia. Mainitsipa yksi yrityksistä hoitavansa koko kirjanpitonsakin edelleen käsipelillä. Tässä tapauksessa kyseessä oli yritys, jolla toimeksiannot ovat yleensä suhteellisen suuria, minkä vuoksi niitä kertyy koko vuoden aikanakin vain muutamia. Yleensä ottaen yritysten pienen koon ja joissakin tapauksissa myös suhteellisen yksinkertaisen toimintamallin vuoksi yrittäjät eivät tällä hetkellä nähneet mainittavaa hyötyä erilaisten ohjausjärjestelmien käytössä. Kuten pk-yrityksissä sangen yleisesti, myös haastatelluilla yrityksillä toiminnanohjauksessa käytetty tietotekniikka koostui yleensä tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, laskutus- ja palkanlaskentaohjelmistoista. Internetin merkityksestä nykyajan liiketoiminnassa kertoo se, että kaikilla haastatelluilla yrityksillä on olemassa omat www-sivut. Osalla yrityksistä kotisivujen ylläpito kerrottiin hoidettavan ostopalveluna, yleensä siten, että pienet päivitykset esimerkiksi ajankohtaisista asioista onnistuvat kuitenkin omatoimisesti. Osa yrityksistä on kuitenkin itse rakentanut kotisivunsa ja vastaa täysin itsenäisesti myös niiden ylläpidosta. Kokemus tietokoneiden kanssa työskentelystä ja kiinnostus asiaa kohtaan vaikuttavat suuresti yrityksen nettisivujen, verkkokaupan sekä sosiaalisen median hyödyntämisen tasoon, kuten yleisesti ottaen kaikkien teknologisten järjestelmien käyttöönkin. Toki pienillä yrityksillä myös resurssien riittävyys on erittäin oleellinen tekijä siinä, kuinka paljon aikaa verkkomarkkinointiin on ylipäänsä käytettävissä. Yritysten internetsivujen ulkoasu sekä sisältö vaihtelevat haastateltujen yritysten keskuudessa suuresti, sillä osa yrityksistä päivittää sivuja erittäin aktiivisesti, osa vain harvakseltaan. Päivitysaktiivisuus vaihtelee suuresti esimerkiksi yrityksen toimialasta riippuen: verkon kautta kaupankäyntiä harjoittavilla yrityksillä sivut ovat hyvin ajantasaisia, tietyillä asiantuntijapalveluita tarjoavilla yrityksillä sivujen ylläpidossa panostetaan ainoastaan referenssien ajantasaisuuteen. Haastatteluun osallistuneista yrityksistä ainoastaan kahdelta löytyy tällä hetkellä oma verkkokauppa. Lisäksi toisen haastatellun ohjelmapalveluyrityksen palvelutuotteita on myynnissä alueen keskusvaraamon verkkokaupan kautta. Suunnitelmia joko oman verkkokaupan avaamiseksi tai tuotteiden saattamiseksi jo olemassa olevaan toisen yrityksen ylläpitämään verkkokauppaan ilmeni useamman yrityksen taholta. Osa haastateltujen yritysten tuotteista on kuitenkin sellaisia, ettei niiden myynti verkkokaupan kautta ole käytännössä mahdollista, esimerkiksi tuotteiden vaatiman suuren asiakaskohtaisen räätälöinnin tai postin kautta toimittamisen mahdottomuuden takia. Verkkokaupan ja -sivujen näkyvyyden parantaminen sekä hakukoneoptimointi ovat tärkeitä kehittämiskohteita yritysten verkkomarkkinoinnissa. Sivustojen moitteeton toimivuus ja vaivaton käyttö asiakkaan kannalta ovat verkkosivujen ja kaupan ulkoasua tärkeämpiä tekijöitä, vaikkakin myös sillä on monissa tapauksissa merkitystä. 10

11 Esimerkiksi ohjelmapalveluyrityksissä asiakaspalautetta kerätään nykyisin entistä useammin sähköisessä muodossa eikä enää niinkään paperilappuja täytellen. Palautteen yhteenvedon tekeminen helpompaa tietokoneen avustuksella tai jopa täysin automaattista, kun käytössä on asiaan kehitetty ohjelma. Matkailualalla tehdään nykyisin suhteellisen runsaasti verkkomarkkinointi- ym. yhteistyötä. Esimerkiksi Matkailun edistämiskeskus (MEK) on muutama vuosi sitten käynnistänyt sähköisen LaatuVerkko -laadunseuranta- ja vertailutietojärjestelmän, jossa tuotetaan tunnuslukuja mm. asiakastyytyväisyydestä. Yritys voi liittyä järjestelmään tiettyä yrityksen liikevaihtoon suhteutettua vuosimaksua vastaan sen jälkeen, kun yritys on suorittanut aiheeseen liittyvän koulutuksen. LaatuVerkon ajatuksena on jakaa kuluttajalle ranking-tietoa palautemäärillä ja palautteiden keskiarvoilla keskenään kilpailevista yrityksistä. (http://www.laatutonni.fi/laatuverkko) Suurin osa yrityksistä näkee sosiaalisen median erittäin tärkeänä nykyajan markkinointikanavana. Haastatelluista yrityksistä vain kahdella ei ole käytössään Facebook-sivua. Toinen näistäkin kuitenkin hyödyntää Facebookia toimialaansa liittyvien keskustelunavauksien kautta, millä on yleensä havaittavissa selvä vaikutus yrityksen kotisivujen kävijämääriin. Pienillä yrityksillä on sosiaalisen median hyödyntämisessä usein samanlainen resurssien riittävyysongelma kuin yrityksen kotisivujen ylläpidon kanssa. Monilla pienyrityksillä aika ei varsinaisen työnteon ohella yksinkertaisesti enää riitä kovinkaan aktiivisiin Facebook- tms. päivityksiin tai edes järjestelmälliseen somen kautta tulevan asiakaspalautteen seuraamiseen siitä huolimatta, että asiaa pidetään tärkeänä. Facebookia hyödynnetään yrityksissä pääasiallisesti markkinoinnissa, mutta myös ajankohtaisten asioiden tiedotuskanavana (esim. ilmoitetaan raaka-aineen ostohalukkuudesta, tapahtumista). Osa yrityksistä kokee tärkeäksi, että asiakkailla on Facebookin kautta mahdollisuus lukea muiden antamaa rehellistä asiakaspalautetta yrityksestä sekä sen tuotteista. Facebookin lisäksi jotkut yritykset hyödyntävät liiketoiminnassaan myös blogeja, kuten esimerkiksi haastatteluun osallistunut lammastaloutta harjoittava yritys. Blogia ja muuta sosiaalista mediaa hyödyntämällä yritys pyrkii paitsi ohjaamaan kuluttajia oman yrityksensä sivuille ja asiakkaiksi, myös tekemään toimintansa mahdollisimman läpinäkyväksi. Alkuperätieto ja tuotteiden turvallisuus kiinnostaa monia kuluttajia yhä enemmän, ja tuttuus vaikuttaa vahvasti ostopäätöksiin. Erilaisten ICT-sovellusten merkitys yritysten nykyisessä liiketoiminnassa vaihtelee suuresti, mutta pääosin haastatellut yrittäjät olivat sitä mieltä, että omassa yritystoiminnassa tieto- ja viestintätekniikalla on jo nykyisinkin tärkeä osuus. Tulevaisuudessa merkityksen uskotaan kasvavan edelleen. Muun muassa paikannukseen liittyvät toiminnot, verkkomarkkinointi ja muu viestintä sekä rutiinitehtävien automatisointi esimerkiksi tilausten ja laskutuksen osalta nähtiin erityisen tärkeinä kehittämiskohteina. 11

12 3 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN KEHITTÄMISTARPEITA JA TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSIA EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYKSISSÄ Haastattelujen avulla pyrittiin saamaan selville ekosysteemipalveluyritysten olemassa olevia tarpeita ICT-palveluihin liittyen sekä onkimaan yrityksiltä ennakkoluulottomampiakin ideoita siitä, kuinka tieto- ja viestintäteknologiaa voisi nykyistä paremmin ja oivaltavammin alalla tulevaisuudessa hyödyntää. Pääsääntöisesti haastatellut yrittäjät olivat sitä mieltä, että jonkinlainen toiminnanohjausjärjestelmä voisi olla paikallaan, mikäli yrityksen toiminta kasvaa riittävän suureksi. Yrityksen kasvaessa tietyn koon ylitse taulukkolaskennan, sähköpostin ja muiden vastaavien erillisten tiedontallennus- ja syöttömenetelmien ympärille perustuva johtamisjärjestelmä tulee tiensä päähän. Toiminnanohjausjärjestelmän etuja ovat reaaliaikaisuus, kun kaikki tiedot tallentuvat yhtä aikaa eri järjestelmiin (esim. logistiikka, taloushallinto) sekä rutiinityön karsiminen (esim. sähköinen kaupankäynti). Toiminnanohjausjärjestelmät mahdollistavat yhteensopivat rajapinnat mahdollisten isompien tai ulkomaisten liiketoimintakumppaneiden kanssa. Pilvipalveluvaihtoehtojen ansiosta järjestelmät ovat nykyisin aiempaa paremmin pienyritystenkin hankintamahdollisuuksien rajoissa. Pilvipalveluiden käyttö pienentää olennaisesti toiminnanohjausjärjestelmien hintatasoa sekä niiden käyttöönotossa syntyviä kustannuksia. Erilaisia järjestelmiä ja palveluntarjoajia löytyy runsaasti ja uudet nimenomaan pk-yrityksille kehitetyt ratkaisut ovat parhaimmillaan erittäin käyttäjäystävällisiä ja ketteriä. Yritykset voivat nykyisin valita itselleen tarkoituksenmukaisia moduuleja suurtenkin järjestelmätoimittajien ratkaisuista, eikä pienen yrityksen tarvitse hankkia itselleen välttämättä koko järjestelmää. Tarvetta toiminnanohjausjärjestelmien kehittämiselle ilmeni haastatteluissa jo yrityksen nykyisessäkin kokoluokassa esimerkiksi lammastalouden piirissä. Monissa tapauksissa pienyrittäjillä joko ajan tai kiinnostuksen puute heikentää yrityksen ICT:n hyödyntämisen mahdollisuuksia. Haastatteluissa ekosysteemipalveluihin liittyvillä yrityksillä ilmeni kuitenkin monenlaisia tarpeita, joihin tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten on mahdollista tarjota asiantuntevia palveluitaan (taulukko 5). Tuotteita ja palveluita suunniteltaessa tulee pienyrityskohderyhmää ajatellen huomioida erityisesti riittävän edullinen kustannustaso eli palveluiden rakentaminen esimerkiksi aiemmin mainittujen pilvipalveluiden kautta. 12

13 TAULUKKO 5. Ekosysteemipalveluyritysten tarpeita ICT-yrityksille TARVE Verkkokaupan ja sivujen kehittäminen Markkinointi Asiakaspalautteen kerääminen Tilausten automatisointi Matkailun mobiilisovellukset Kuljetusten optimointi Lammastalous toiminnan tehostaminen Separointipalvelun laskutusperusteet Laitteiden kestävyys Työvälitysportaali Langaton verkko RATKAISUIDEOITA Näkyvyys Hakukoneoptimointi Yhteensopivuuden kehittäminen mobiililaitteiden kanssa (paremmin mobiililaitteissa avautuvat ja toimivat sivut) Imagon luominen: verkkomarkkinointi, sosiaalinen media Suoramarkkinointi mobiililaitteisiin Palautteen kerääminen somesta, esim. säännölliset raportit Reaaliaikainen varaustilanne näkyvillä esim. ohjelmapalveluyrittäjän älypuhelimessa Tilaukset asiakkaan varastotilannetta seuraamalla Luontoretkeilykohteiden haku (reitit, kohteet kuten näköalapaikat tms.) Opasteissa/ retkikohteissa tägit, joista saa lisätietoa esimerkiksi alueen luonnosta tai paikan historiasta Uudet innovatiiviset sovellukset, kuten kasvien tunnistus sekä tieto kasvin käyttömahdollisuuksista älypuhelimeen Ajotietopalvelut: reittivalinta, polttoaineen kulutus, aikataulut Sähköinen ajopäiväkirja Astutusryhmä- ym. rekisteriohjelmistojen kehittäminen (esim. yhteistoiminta Eviran lammasrekisterin kanssa) Korvamerkkien etätunnistus ja punnitusohjelmisto Automaattinen ruokinta Toiminnanohjausjärjestelmä: tuotannon optimointi (rehutilaukset, ruokinta jne.) Etävalvonta (etämittarit, videovalvonta, paikannuksen hyödyntäminen) Mobiilisovellukset (esim. videot kummilampaasta) Kuutioperusteinen laskutus (virtaamamittaus, tieto sähköpostiin) Laitteiston automaattinen sammutus Ravinnemittaukset ja tieto älypuhelimeen Laitteistojen sopivuus ulkokäyttöön Työnantajien ja tekijöiden ilmoitusportaali, esimerkiksi asiantuntijahaku, lyhyet toimeksiannot Maaseutualueiden langattomien yhteyksien parantaminen edellytyksenä monille sovellutuksille Verkkokaupan kasvu näkyy nykyisin yhä selvemmin esimerkiksi matkailualalla (esim. Lapin liitto 2011, 29; Pohjois- Pohjanmaan liitto 2011, 17, 28). Globalisoituvan kilpailun myötä pohjoiset matkailualueet ja yritykset ovat nyt samalla viivalla kaikkien maailman matkailutuotteiden kanssa ja erityisesti nuoriso hyödyntää aiempaa enemmän verkkokauppamahdollisuuksia. Kasvava tiedon määrä nostaa tuotteiden tunnettuutta maailmalla, mutta toisaalta haasteeksi voi muodostua massasta erottuminen. Menestyäkseen pelkät yrityksen verkkosivut eivät monestikaan enää riitä, vaan myös itse tuotteen on löydyttävä verkosta vaivatta. Tuotteet on saatava helposti saavutettaviksi niin ostamisen kannalta kuin paikkasidonnaisten palveluiden osalta aivan fyysisestikin. Markkinoilla tuntemattomampien tuotteiden on helpointa tavoittaa kohderyhmät erilaisten yhteistyöportaalien kautta. Esimerkiksi matkailualalla on jo olemassa paljon erilaisia portaaleja, joihin on liitettynä myös myynnin työväline. Haastateltujenkin ohjelmapalveluyritysten palvelutuotteita on ostettavissa esimerkiksi matkailualueen keskusvaraamon kautta. 13

14 Yrityksen verkkosivujen selkeys ja toimivuus asiakkaan kannalta ajateltuna ovat erittäin tärkeitä tekijöitä, sillä ostopäätökseen saattaa paljonkin vaikuttaa se, onko tuote löydettävissä sivustolta riittävän nopeasti. Yrityksillä on wwwsivujensa suhteen olemassa olevia tarpeita päivittää sivuja nykyistä paremmin myös mobiililaitteissa avautuviksi ja toimiviksi. Tulevaisuudessa yritysten on näkyvyytensä vuoksi panostettava entistä enemmän hakukoneoptimointiin, sosiaaliseen mediaan sekä asiakasystävällisiin myynti- ja varausjärjestelmiin, mikä tiedostettiin myös haastatelluissa ekosysteemipalveluyrityksissä. Markkinoinnissa sosiaalinen media on merkittävä väline tunnettuuden kasvattamiseksi sekä mielikuvien välittämiseksi, mikä kuitenkin tekee tuotteen markkinointiviestin hallitsemisen yhä haastavammaksi. Markkinointimielikuville on tuotettava katetta, sillä internetin välityksellä tyytymätön asiakas voi vahingoittaa yrityksen mainetta nopeastikin. Sosiaalisen median aktiivinen seuranta olisikin tästä syystä tärkeätä, kuten myös tiivis yhteistyö markkinointia hoitavan tahon ja yrityksen välillä, jotta viestinnässä luodut mielikuvat varmuudella vastaavat yrityksen toimintamallia. Monissa pienissä yrityksissä olisi tarvetta verkkomarkkinoinnin ulkoistamiselle kokonaisuudessaan, sillä resurssit eivät varsinaisen yritystoiminnan pyörittämisen lisäksi yksinkertaisesti riitä esimerkiksi täysimääräiseen sosiaalisen median hyödyntämiseen markkinointityökaluna tai asiakaspalautekanavana. Useammassa haastatelluista yrityksistä oltaisiin kiinnostuneita palvelusta, jossa kerättäisiin järjestelmällisesti yrityksen saamaa palautetta sosiaalisesta mediasta ja yrittäjä itse voisi seurata vain säännöllisiä tilanneraportteja. Tietyt haastatelluista yrityksistä olivat kiinnostuneita myös asiakasrekistereissään olevien tietojen perusteella mobiililaitteisiin tehtävän suoramarkkinoinnin mahdollisuuksista. Pienyritykset vastaanottavat yleensä tuote- ja palvelutilauksia useammalla eri tavalla. Monissa yrityksissä tilauksia tulee ainakin puhelimitse sekä sähköpostitse ja joillakin myös Facebookin kautta. Pienillä tuotanto- ja tilausmäärillä tällaiset montaa reittiä saapuvat tilaukset ovat vielä hallittavissa, mutta yrityksen koon kasvaessa tilausten vastaanotto on yksinkertaisempaa keskittää pääsääntöisesti yhteen paikkaan. Näin on myös pienemmän mittakaavan toiminnassa, mikäli tuotteet/ palvelut ovat sen tyyppisiä, että liialliset tilaukset voivat johtaa asiakaspettymyksiin (ylibuukkaus). Esimerkiksi ohjelmapalveluyritysten safareilla paikkoja on tarjolla kullekin lähdölle vain rajallinen määrä, jolloin yrittäjän on joka hetki oltava ajantasalla tehdyistä tilauksista, vaikka niitä tehtäisiinkin useampaa eri reittiä (puhelimitse, sähköpostitse, verkkokaupasta). Kyseisiin tapauksiin toimiva ratkaisu voisi olla yrittäjän älypuhelimeen reaaliaikaisesti päivittyvä varaustilanne. Asiakkaan reaaliaikaisen varastotilanteen seuraamisen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä pohti puolestaan haastatteluun osallistunut puubrikettejä valmistava yritys. Yrittäjän visoissa tilaukset liikkuvat sähköisesti jopa ilman asiakkaan tilausta asiasta laadittujen esimerkiksi vuoden mittaisten toimitussopimusten perusteella. Yksityisasiakkaiden, jälleenmyyjien tai vaikkapa lämpölaitosten varastotason laskiessa sovitun rajan alle, toimitustarve määrätietoineen siirtyisi automaattisesti brikettiyrityksen omiin tietokantoihin (toimitukset, laskutus). Nykyisellään monilla yrityksillä on parannettavaa toimitusten seurannassa ja eräs ICT:n mahdollisuus onkin tuotteiden jäljitettävyyden parantaminen esimerkiksi RFID-teknologian avulla. RFID-teknologia mahdollistaa tiedonsaannin tuotteen 14

15 logistiikkaketjusta aina raaka-ainetuotannosta kaupan hyllylle saakka tarjoten myös mahdollisuuden seurata tuotteen olosuhdetietoja (esim. lämpötilamittaus) toimitusketjun eri vaiheissa. RFID-teknologian käyttöönoton hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä pidempi ja moniulotteisempi tuotantoketju on. Viivakoodi on kuitenkin edelleen halvempi vaihtoehto niihin sovelluskohteisiin, jotka eivät RFID -teknologiaa erityisesti tarvitse, eikä RFID liene siis korvaamassa viivakoodeja ainakaan lähitulevaisuudessa, vaikkakin automaattiset kaupat ja RFID-teknologiaa hyödyntävät kassajärjestelmät ovat Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa jo suunnitelmien toteutusvaiheessa. (RFID Lab Finland ry, hakupäivä ) RFID-tunnisteeseen on mahdollista tallentaa tietoa esimerkiksi tuotteen alkuperästä tai valmistusprosessista, mikä ainakin teoriassa herätti kiinnostusta elintarvikealan yrittäjää haastateltaessa, sillä kuluttajat ovat nykyisin kovin kiinnostuneita ostamiensa tuotteiden taustasta ja esimerkiksi niiden ravintosisällöstä sekä terveellisyydestä. Myös RFIDteknologian tarjoama jäljitettävyys olisi selkeä etu mahdollisissa takaisinvetotilanteissa. RFID:n käyttöönotto pienyrityksissä tarkoittaa kuitenkin sitä, että kustannusten täytyy olla kohtuullisella tasolla. RFID-tunnisteista voisi mahdollisesti olla hyötyä esimerkiksi luomukeruualueilta poimittavien luonnonmarjojen jäljitettävyydessä ja toiminnan läpinäkyvyydessä kuluttajien suuntaan. Ajonohjauksen tarve ja hyödyllisyys vaihtelee ekosysteemipalveluyrityksissä riippuen siitä, kuinka paljon yrityksessä tulee kulkemisia esimerkiksi raaka-aineiden hankintaan tai tuotteiden/ palveluiden toimituksiin liittyen. Mikäli liikkumisesta aiheutuvat kustannukset ovat pieniä suhteessa yrityksen muuhun liiketoimintaan, ei yrityksissä nähdä tarvetta sijoittaa mihinkään kulkemisia optimoivaan järjestelmään. Haastateltujen yritysten keskuudessa oli kuitenkin useampia kilometripohjaisesti asiakkaitaan velottavia yrityksiä, joiden toimintaa sähköisen ajopäiväkirjan käyttöönotto saattaisi helpottaa automaattisten ajoraporttien kautta. Haja-asutusalueilla meneillään olevat laajakaistahankkeet tulevat tarpeeseen, sillä nopeiden tietoverkkojen puute rajoittaa jossain määrin maaseutualueilla toimivien ekosysteemipalveluyritysten ICT:n hyödyntämistä. Esimerkiksi lampolan etävalvonta reaaliaikaisen videokuvan välityksellä helpottaisi yrittäjän työtä erityisesti kevään karitsointiaikana, mutta tällä hetkellä yhteydet ovat vielä sen verran heikot, että etävalvonta ei onnistu. Laitteistojen suunnittelussa tulisi näissä tapauksissa huomioida myös kestävyys pölyisissä ja kosteissa sekä vaihtuvan lämpötilojen olosuhteissa. Kylmälampolassa valvontaa voisi olla myös ilman lämpötilan suhteen, siten että rakennuksen tuuletusluukkujen toiminta ohjautuisi suoraan sen perusteella. Älykkäässä lampolassa myös vesikuppien tyhjenemisen tarkkailun perusteella tyhjään eli jäätyneeseen vesiastiaan johtavan vesijohdon sulatuskaapeli menisi päälle automaattisesti. Lampaiden etävalvonnalle olisi käyttöä myös maisemanhoitopalveluiden sekä muun laiduntamisen yhteydessä. Laiduntamisessa etävalvontaa olisi mahdollista suorittaa reaaliaikaisen kuvan lisäksi aidan sähkövirtaa mittaavien antureiden avulla. Esimerkiksi yrittäjän puhelimeen tuleva ilmoitus siitä, että tietyn laitumen aidassa sähkövirta lakkasi juuri kulkemasta, helpottaisi tehtävää valvontatyötä suuresti. Sähköaitojen valvonta työllistää nykyisin erityisesti niissä tilanteissa, joissa virta saadaan aitaan akusta. Optimaalisin tilanne olisi silloin, jos mittari voisi ilmoittaa akun loppumisesta jo tietyn ajan etukäteen. 15

16 Lampaiden terveyden kannalta on erittäin tärkeätä huomata esimerkiksi mahdollinen pötsihäiriö mahdollisimman pian. Normaalioloissa lampaat vuorotellen makaavat ja märehtivät, kun taas sairas lammas on enemmän paikoillaan. Laiduntavien lampaiden etävalvonnassa olisi kenties mahdollista hyödyntää paikannustietoa, joka voitaisiin saada kunkin lampaan liikkumisesta esimerkiksi korvamerkissä olevan paikantimen välityksellä. Tiedot kunkin lampaan aktiivisuudesta voisi lähettää esimerkiksi yrittäjän sähköpostiin tai liittää esimerkiksi reaaliaikaisena saatavaan videokuvaan laitumelta. Lammastalouden harjoittajille suunnattuja internetin kautta toimivia ohjelmistoja on jo nykyisellään olemassa useitakin, esimerkiksi käyttäjille maksullinen WebLammas eläinrekisterin ja tuotosseurannan ylläpitoon. Näissä olemassa olevissa ohjelmissa on haastattelun perusteella usein ongelmana muun muassa se, etteivät ohjelmat kykene kunnolla keskustelemaan Eviran lammasrekisterin kanssa, johon kaikki alalla toimivat yritykset velvoitetaan liittymään. Tämä aiheuttaa yrittäjille turhaa työtä ja ajanhukkaa, kun samat merkinnät on käytävä kirjaamassa erikseen eri ohjelmiin. Vastaavantyyppisistä ohjelmistojen kommunikaatiovaikeuksista mainitsi myös haastateltu elintarvikkeita valmistava yritys, jolle tilaukset eräältä kauppaketjulta tulevat sähköisessä muodossa. Ongelmana yrityksellä on, että välillä ohjelmisto näyttää heidän tietokoneellaan ja kaupan päässä erilaista tuotteen varastotasoa, joka joudutaan sitten korjaamaan ohjelmistoon manuaalisesti. Lampaiden kasvatukseen liittyen haastatteluissa ilmeni monia muitakin kehittämistarpeita ICT-alan osaajille. Esimerkiksi karitsojen painontarkkailulla on mahdollista ohjata ruokintaa siten, että kasvu on optimaalista lihantuotantoa ajatellen. Painontarkkailu on nykyisin suhteellisen työlästä, kun sekä eläinten korvamerkeissä olevat tunnistusnumerot että varsinaiset punnitustulokset on ensin kirjattava ylös manuaalisesti, syötettävä koneeseen ja vasta sitten pystytään analysoimaan kasvunopeutta. Toimintaa helpottaisi huomattavasti, mikäli eläinkohtaiset tunnisteet olisivat vaa an luettavissa jonkinlaisella etätunnistusmenetelmällä ja tulokset siirtyisivät suoraan yrittäjän tietokoneelle, josta kasvukäyriä olisi helppo tarkastella. Suuremmissa lampoloissa automaattisen ruokinnan kehittämisessä voisi olla tulevaisuudessa mahdollisuuksia, sillä kuten jo aiemminkin mainittu, ruokinnan optimointi on olennaista taloudellisessa lihantuotannossa. Ruokinnan automatisoinnin mahdollisuuksia voisivat olla esimerkiksi aikataulutettu liukuhihna, joka toisi rehua ruokintapöydälle tai vaikkapa lampaiden korvamerkeissä olevat tunnisteet, jotka mahdollistaisivat ruoka-automaatin annostelemat lammaskohtaisesti ohjelmoidut rehut. Monipuolisesti lampaiden parissa työskentelevä haastatteluun osallistunut yrittäjä harjoittaa liiketoimintansa puitteissa myös ns. kummikaritsatoimintaa, jossa asiakas voi tiettyä kuukusimaksua vastaan hankkia esimerkiksi lapselleen mukavia maaseutuelämyksiä osallistumalla oman kummikaritsan elämään. Kummikaritsan elämää voi nykyisin seurata paikan päälle tehdyillä vierailuilla sekä blogin välityksellä. Yrittäjän tulevaisuudenhaaveissa on tiedotteiden sekä reaaliaikaisen videomateriaalin jakaminen kummikaritsasta joko tietyssä kohdennetussa blogiosoitteessa tai suoraan asiakkaan mobiililaitteeseen. Nykyisin kuvien ottaminen ja manuaalinen lataaminen blogiin työllistää yrittäjää 16

17 suhteellisen paljon. Kummikaritsatoiminnalla on mahdollisuuksia esimerkiksi green care tyyppisenä toimintana ja ICT:n välityksellä myös paikoissa, joihin eläimiä ei fyysisesti voi viedä, kuten esimerkiksi sairaalat. Erilaisilla jo olemassa olevilla ja uusillakin mobiilisovelluksilla olisi nykyistä enemmän hyödyntämismahdollisuuksia myös luontomatkailuyrityksissä. Yrityksiä kiinnostaa esimerkiksi asiakasrekisterinsä perusteella kohdennettu suoramainonta mobiililaitteisiin, missä kampanjatarjouksia olisi asiakashistoriatiedon perusteella mahdollista kohdentaa kaikkein potentiaalisimmille asiakasryhmille. Luontomatkailuyritysten palveluna voisivat tulevaisuudessa olla erilaiset alueen aktiviteettimahdollisuuksia esittelevät mobiiliohjelmistot, jotka helpottaisivat matkailijan liikkumista. Esimerkiksi eat.fi on jo kehittänyt mobiilipalvelun ravintoloiden hakua varten. Vastaavan tyyppisiä sovelluksia voisi luontomatkailussa olla paitsi ohjelmapalveluja tarjoavien yritysten etsimiseksi, myös eri retkeilyreittivaihtoehtojen tai vaikkapa nähtävyyksien, näköalapaikkojen tai muiden lähialueen luontokohteisiin liittyen. Retkeilijälle tarjottava tieto alueen luonnosta tai muusta vastaavasta on yleensä esitetty maastossa reitin varrella sijaitsevissa erilaisissa opastetauluissa. Opastetauluihin tai vaikkapa luontopolkujen ja muidenkin retkeilyreittien opasteisiin olisi mahdollista liittää älypuhelimella skannattavia tunnisteita, joiden avulla reitistä, alueen luonnosta tai vaikkapa kohteen historiasta olisi saatavissa lisätietoa. Reittiopasteissa voisi olla myös tarkat paikkatiedot sekä toimintaohjeistusta hätätilanteita varten. Reaaliaikaisen tiedon jakamista opastetaulujen välityksellä hyödynnetään jo esimerkiksi Syötteen alueella, missä maastossa sijaitsevista opastauluista on mahdollista saada ajantasaista tietoa latuverkoston kunnosta yms. ICT-sovellusten kehittäminen luontomatkailupalveluja ajatellen voi olla hyvinkin innovatiivista ja esimerkiksi ohjelmapalveluita ajatellen hyvin monenlaiset ideat saattaisivat herättää mielenkiintoa alan yrityksissä. Esimerkiksi kasvien tunnistus lehden muodon perusteella tai muut vastaavat sovellukset voisivat kiinnostaa luonto-ohjelmapalveluita järjestäviä yrityksiä, mikäli tuotteen/ palvelun kustannukset eivät ole liian suuret. Tunnistuksen lisäksi ohjelma voisi tarjota myös lisätietoa kasvin mahdollisista hyödyntämistavoista, mikä voisi tuoda sisältöä esimerkiksi yrityksen järjestämiin ohjelmapalveluihin ja vaelluksiin. ICT-teknologian kytkeminen mittausten ja monitoroinnin kautta luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen on mainittu maakunnan alueellisessa maaseutustrategiassa (Onkalo 2013, 15). Automaattisia mittauslaitteita hyödynnetään nykyisin ympäristöseurannassa esimerkiksi erilaisissa vesien laadun tai virtaamien mittauksissa. Automaattisella virtausmittauksella olisi käyttöä myös separointipalveluja tarjoavassa yrityksessä, sillä tällä hetkellä yrityksellä on käytössään tuntiperusteinen laskutus, josta olisi hyvä päästä siirtymään kuutioperustaisuuteen. Kuutioperusteinen laskutus vaatisi käsiteltyä lietemäärää mittaavan virtausmittarin, jonka tulokset olisi näppärintä saada yrittäjän sähköpostiin tai jopa suoraan laskutusohjelmistoon tai muuhun yrittäjän itsensä ylläpitämään ohjelmistoon. Lietteen separoinnissa myös laitteiston automaattinen pysäytys virtauksen loppuessa olisi paikallaan, sillä aina kun lietevirtaus loppuu, kyseessä on tukos tai jokin muu ongelma ja nykyisin laite sammuu ainoastaan manuaalisesti. Nykyisellä toimintatavalla separointilaitteiston valvonta sitoo työntekijän täysin koko prosessin ajaksi. Lietteen mittauksessa myös 17

18 eri jakeiden ravinnemäärien pika-analyysit antaisivat separointiyrittäjälle lisää mahdollisuuksia kertoa eri jakeiden tuloksista asiakkaalle. Yhdessä haastattelussa tuli esiin idea eräänlaisesta työvoima- tai asiantuntijaportaalista. Tarvetta nähtiin sellaiselle verkkopalvelulle, jossa sekä työnantajat että tekijät voisivat omilla ammattinimikkeillään markkinoida omaa osaamistaan ja tarpeitaan. Nykyisin yritykselle on haasteellista lähteä etsimään esimerkiksi myyntiedustajia, sillä yritysten omien sivujen kautta toimijoita etsittäessä tai lehtimainoksillakin levikki on sangen rajoitettu. Haasteena kyseisen verkkopalvelun laatimisessa on kuitenkin palvelun tekeminen riittävän tunnetuksi, mikä on kuitenkin toisaalta sen toimivuuden ehdoton edellytys. Edellisen tyyppistä palvelua olisi kenties mahdollista hyödyntää myös haastatellussa luontokartoituksia päätoimenaan laativassa yrityksessä. Sivustolla voitaisiin esimerkiksi lyhyesti esitellä yrityksen toimialue sekä referenssiluettelo, minkä perusteella asiakkaat olisi mahdollista valita tarpeitaan vastaava asiantuntija. Keskeisin luontokartoituskonsulttien toimintaedellytyksiä parantava tekijä oli haastatellun yrittäjän mukaan kuitenkin Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistojen nykyistä vapaampi käyttö. Nykyisin esimerkiksi mobiililaitteissa aukeavat kartat eivät ole riittävän tarkkoja, vaan toimijalla on aina oltava maastossa mukanaan sekä paperinen peruskartta että ilmakuvat. Vaikkakaan pienen mittakaavan toiminnassa esimerkiksi paikkaan sidottujen tietojen kirjaus mobiililaitteen välityksellä ei olekaan välttämätöntä, olisi siinä tulevaisuudessa kenties toiminnan tehostamisen mahdollisuuksia. Tämä kuitenkin edellyttää, että Maanmittauslaitoksen tietokannoista on saatavissa ohjelmistojen tarpeisiin riittävät tiedot. 18

19 4 EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN NÄKEMYKSIÄ YHTEISTYÖN EDELLYTYKSISTÄ ICT-YRITYSTEN KANSSA Tahtoo noissa älypuhelimissa tai yleensäkin tuossa ICT-hommassa mennä kehitys niin äkkiä eteenpäin, että sitä ei tavallaan niinku osaa ottaa käyttöön. Että ei edes osaa kysellä, että minkälaisia mahdollisuuksia tässä on. Tieto siitä, mitä palveluja ja tuotteita ICT-yritysten taholta on tarjolla, pitäisi välittyä nykyistä paremmin ekosysteemipalvelujen piirissä toimiville yrityksille. Koska kehitys on nopeaa, yrittäjät eivät välttämättä ole tietoisia kaikista uusista mahdollisuuksista, mitä tieto- ja viestintätekniikka alalle voisi tarjota. Tiedonvälitys aiheesta sekä yritysten tietoisuuden kasvattaminen toisistaan ja tarjolla olevista palveluista sekä tuotteista on siis paikallaan. Ohjelmistojen tai järjestelmien ostaminen sokkona ei houkuta yrittäjiä, vaan niitä olisi hyvä pystyä kokeilemaan oman yrityksen toiminnassa ennen lopullista käyttöönottopäätöstä, etenkin, mikäli kyseessä on täysin uudenlainen tuote. Haastatelluilta yrityksiltä tiedusteltiin näkemyksiä siitä, minkä tyyppiset yhteistyömuodot toimisivat parhaiten erilaisten ekosysteemipalvelu- ja ICT-yritysten välillä. Pienyrityksiä kiinnostavat eniten erilaiset pilvipalvelut, joiden ylläpito ei vaadi ponnistuksia, joihin yrityksillä ei ole aikaa, resursseja eikä monesti kiinnostustakaan. Myös hinta on asiakasyrityksen kannalta paremmin kohdillaan, kun tuote on hankittavissa valmiina palveluna eikä tuotetta ole välttämätöntä räätälöidä juuri tiettyä yritystä ajatellen, vaan siitä on mahdollista esimerkiksi valikoida ainoastaan itselleen sopivat modulit. Ekosysteemipalveluyritysten mukaan ICT-osaajilta kaivataan tietotaitoa erityisesti omalta toimialueeltaan eikä varsinaista tietoa itse ekosysteemipalveluyrityksen toiminnasta niinkään tarvita, mikäli kyseessä ei ole juuri tietylle yritykselle suunniteltava ohjelmisto. Esimerkiksi lannan separoinnin erilaisiin mittauksiin liittyvät ohjelmistot olisi välttämätöntä suunnitella yhteistyössä ICT- ja separointiyrityksen kesken, jotta lopputulos olisi toivotunlainen. Joissain tapauksissa tieto- ja viestintätekniikan osaajan taholta tietynlainen kiinnostus luontoon tai yrityksen tuotteisiin sekä toimintafilosofiaan olisi eduksi: esimerkiksi markkinointia tehtäessä palvelun tarjoajan pitäisi pystyä sisäistämään ekosysteemipalveluyrityksen ajatusmaailma. Oikeanlaatuinen viestintä ja markkinointi saadaan varmistettua aktiivisella yritysten yhteistyöllä. Monissa tapauksissa ekosysteemipalveluiden tarpeet ICT-osaajille ovat kuitenkin luonteeltaan sangen yleisiä ja sovellettavissa monille muillekin toimialoille. ICT-sovellusten hyödyntämisen tuomina etuina yrityksissä nähtiin nimenomaan työmäärän pieneneminen rutiininomaisten tehtävien automatisoinnilla ja siten suurempien resurssien kohdistaminen varsinaiseen yrityksen ydintoimintaan, mikä voisi mahdollistaa myös yritystoiminnan mittakaavan kasvattamisen. ICT-puolen tulee kiinnittää erityistä huomiota suunnittelemiensa laitteiden ja ohjelmistojen käyttäjäystävällisyyteen. Mitä yksinkertasemmaksi ne suunnitellaan, sitä helpommin ne otetaan käyttöön. Toiminnan helppous ja luotettavuus on olennaista myös erilaisten verkkopalveluiden tuottamisessa, sekä asiakasyrityksen että myös tämän yrityksen omien asiakkaiden kannalta. 19

20 Rutiinitehtävien mahdollisimman pitkälle menevä automatisointi edellyttää esimerkiksi tilausten ja toimitusten osalta, että ICT-palvelun tuottaja kykenee sujuvasti linkittämään kaikki tarvittavat osapuolet samaan järjestelmään. Tuotteen täysin automaattinen toimitus asiakkaalle vaatii mm. alihankkijoiden (tuotannon volyymien suhteuttaminen tilauksiin), valmistajan ja kuljetuspalveluiden tarjoajan sekä itse asiakkaan järjestelmien keskinäisen keskustelun. 20

Ekosysteemipalveluista työtä ICT-osaajille. Keskustelutilaisuus 13.10.2014 Hanna Laurell, Johanna Kinnunen

Ekosysteemipalveluista työtä ICT-osaajille. Keskustelutilaisuus 13.10.2014 Hanna Laurell, Johanna Kinnunen Ekosysteemipalveluista työtä ICT-osaajille Keskustelutilaisuus 13.10.2014 Hanna Laurell, Johanna Kinnunen Ekosysteemipalvelut -Elävän luonnon ihmiselle tuottamia hyötyjä ja palveluja- Ekosysteemipalvelujen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

RAPORTTI ICT-YRITYSTEN HAASTATTELUISTA. Ekoysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hanke Johanna Kinnunen

RAPORTTI ICT-YRITYSTEN HAASTATTELUISTA. Ekoysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hanke Johanna Kinnunen RAPORTTI ICT-YRITYSTEN HAASTATTELUISTA Ekoysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hanke Johanna Kinnunen Sisällys 1 TAUSTAA HAASTATTELUISTA SEKÄ HAASTATELLUISTA

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Sivusto avattiin 11.4. Monipuolinen ja laaja yritysnäkyvyys Sivusto avattiin 11.4. Varaamo eri tuoteryhmille; esim.

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa?

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Toteutimme syksyllä 2013 yhdessä Taloustutkimuksen kanssa laajan selvityksen, jossa kartoitimme palveluun liittyviä odotuksia ja mieli

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA Verkkokauppa ja sähköinen markkinointi Nethit Oy Jani Lehtimäki 28.10.2013 SKJ Business Tämä materiaali ja kaikki siihen liittyvät oikeudet kuuluvat Nethit Oy:lle. Miksi verkkokauppa

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat www.liiketoiminta.info/lumo

Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat www.liiketoiminta.info/lumo Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat 5. Päivä / Kirsi Mikkola Koulutuspäivän tavoite SIVU 2 Koulutuspäivän jälkeen osallistujalla

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen Internetpalvelut matkalla 03.05.2012 Mikko Sairanen Täyden palvelun mobiilitoimisto Suunnittelu Toteutus Tuki & ylläpito Jatkokehitys 2 Palvelut Mobiilisivustot ja sovellukset Tabletsovellukset Smart-TV

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN VENÄJÄÄ EDELLÄKÄVIJÖILLE: RUCOLA+ Miikka Raulo Matkailun ja elämystuotannon OSKE Miksi? Matkailu Venäjältä kasvoi 27% vuonna 2011, markkina, jonka saavutettavuus paranee edelleen.

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin!

taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin! PUTIIKKIVIIKOT.fi taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin! kaikkien pitää ymmärtää suurempi kuva. nyt tehdään yhdessä, toistaan tukien, ei siis vain oman navan kautta omaa etua ajatellen

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010

Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010 Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010 Pirkanmaan Buusti kehitystoimintaa pk-yrityksille Perusajatus Ei kilpaile olemassa olevien palveluiden kanssa, vaan täydentää ja ohjaa muidenkin

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Marjo Kaipainen HR House Group 11.9.2012 www.saima.fi 1 Internet osana arkea Internetin käyttö on yleistä ja arkista 89 % 16-74-vuotiaista käyttää internetiä,

Lisätiedot

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T GOLD ajanvaraukseen, asiakashallintaan ja markkinointiin. Dynaaminen Helppokäyttöinen Vaivattomasti ylläpidettävä Edullinen on ratkaisu Online-ajanvarauksella lisäetua palveluun MARKET:ssa asiakkaasi saavat

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi Tehoa toimintaan ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna Ohjaa toimintaasi Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan. Kaikki yhdestä järjestelmästä

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM - Ohjelmistoja digitaaliseen viestintään Koodiviidakko Oy Koodiviidakko Oy on digitaaliseen viestintään ja

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 Mobiili MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 AIHEITA Taustaa Keskeiset muutoksen tekijät Pilvipalvelut ja sovelluskauppa Mahdollisuudet myyntityössä Miksi myyntiaineistot ja asiakastapaamiset?

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo

Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo Sähköisen liiketoiminnan koulutuskokonaisuus 1. Päivä / Kirsi Mikkola SIVU 2 Koulutuspäivän tavoite Koulutuspäivän tavoitteena on luoda

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

NäyttöPiste NY. Miten hoidamme rahaliikenteen?

NäyttöPiste NY. Miten hoidamme rahaliikenteen? NäyttöPiste NY Miten hoidamme rahaliikenteen? Tässä diaesityksessä kerromme yrityksemme taloushallinnosta, mutta kerromme kuitenkin ensin hieman yrityksestämme. NäyttöPiste NY Yleistä NäyttöPiste NY on

Lisätiedot

PUUTEKNOLOGIAPALVELUT. RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013

PUUTEKNOLOGIAPALVELUT. RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013 PUUTEKNOLOGIAPALVELUT RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013 RFID hankkeen casejen esittelyt 1. Kuopion Woodi Oy 2. Varkauden puu Oy 3. Lameco LHT Oy 4. RFID-hankkeet Tarve / ongelmana: 1. Kuopion Woodi

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

Tutkimus yritysten uudistumishalusta ja kyvystä. Vastaajia n. 250 13.12.2013

Tutkimus yritysten uudistumishalusta ja kyvystä. Vastaajia n. 250 13.12.2013 Tutkimus yritysten uudistumishalusta ja kyvystä Vastaajia n. 250 13.12.2013 Mistä tämä tutkimus kertoo Tutkimuksemme perusteella voimme entistä vahvemmin todeta, että uudistuminen lähtee ihmisistä - ja

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot