VKK- ja matkatukien hallinnointi Kepassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VKK- ja matkatukien hallinnointi Kepassa"

Transkriptio

1 VKK- ja matkatukien hallinnointi Kepassa PÄÄTÖSESITYS Yhdistyksen vuosikokoukselle esitetään, että Kepa ry suhtautuu myönteisesti ulkoministeriön (UM) aloitteeseen toteuttaa viestintä- ja kehityskasvatus- sekä konferenssi- ja matkatukien hallinnointi ja toteuttaminen Kepan ohjelmana, ja lähtökohdiksi ehdotetaan seuraavia periaatteita: 1. Kepa hakee vähintään 3-4 vuoden ohjelmakautta. 2. Kepan toimintojen periaatteena on viestintä- ja kehityskasvatus- sekä konferenssi- ja matkatukien hyvä, tehokas, vaikuttava ja tuloksellinen hallinto. 3. Kepan viestintä- ja kehityskasvatus- sekä konferenssi- ja matkatukien ohjelmassa Kepa huolehtii, että Kepan jäsenjärjestöt ja ei-jäsenet ovat hakuprosessissa samassa asemassa. 4. Hakuprosessissa noudatetaan vahvasti eettisyyttä, avoimuutta ja varmistetaan toimijoiden ja valmistelijoiden esteettömyys valmistelussa ja päätöksenteossa. 5. Viestintä- ja kehityskasvatus- sekä konferenssi- ja matkatukien kehittäminen Kepassa vahvistaa sen perustehtävää ja arvoja. PERUSTELUT Tukien hallinnoinnin voidaan katsoa tukevan Kepan toiminta-ajatusta, arvoja ja strategiaa. Järjestötukien kehittämisen ja myöntämisen myötä Kepalla on entistä paremmat mahdollisuudet toiminta-ajatuksensa mukaisesti koota ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kyseessä olevien tukien tavoitteet tukevat jo nykyisellään Kepan arvopohjaa, joka on mahdollista huomioida myös tukien kehittämisessä. Mallissa 1 painottuvat mahdollisuus kehittää tukia tavoitteellisempaan ja tuloksellisempaan suuntaan sekä vahvistaa järjestöjen kapasiteettia, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Malli 1 tukee myös Kepan strategista visiota, joka peräänkuuluttaa joukkovoimaa, innostusta ja osaamista toimia oikeudenmukaisen maailman puolesta. Se istuu yhteen myös strategisen tavoitteen 2 kanssa, jossa järjestöjä kannustetaan ja tuetaan vaikuttamaan asenneilmapiiriin Suomessa. Myönteinen vastaus aloitteeseen molempien mallien 1 ja 2 mukaisesti mahdollistaa tiiviin vuoropuhelun Kepan ja UM:n välillä tukien tavoitteista ja poliittisista päämääristä. Tukien ja hallinnollisten käytäntöjen kehittämisessä Kepalle on luvattu varsin itsenäinen rooli, ja UM on toivonut Kepan uudistavan tukimuotoja järjestöjä osallistaen. UM:n rooli kaikissa kolmessa ensimmäisessä mallissa tapahtuisi ohjauksella ylätasolla, joka konkretisoituisi ohjelma- ja vuosineuvotteluissa sekä strategisemmassa ohjausryhmätapaamisessa vuositasolla. Ohjausryhmätapaamiset mahdollistaisivat myös laajemman viranomaisvuoropuhelun niistä yhteiskunnallisista tavoitteista, joihin tuettavat toiminnot linkittyvät. Kepa raportoi tukien käytöstä ministeriöön vuositasolla raportilla, joka sisältää yhteenvedon järjestöjen hankkeista. Jäsenet ovat olleet huolissaan tukien hallinnoinnin vaikutuksista Kepan edunvalvojarooliin esimerkiksi määrärahoja puolustettaessa. Koska Kepa ei jatkossakaan vaadi rahoitusta itselleen, vaan järjestöille erillisen ohjelman muodossa, ei uusi rooli rahoittajana eroa radikaalisti vanhasta. Uusi rooli rahoittajana voi avata neuvottelu- ja vaikutusmahdollisuuksia suhteessa viranomaisiin. Ministeriön mukaan nyt etsitään pitkäaikaista ratkaisua, joka kestäisi yli hallituskauden. 1 (11)

2 TAUSTA Ulkoministeriö lähestyi Kepaa viime keväänä aloitteella, joka siirtäisi järjestöjen viestintä- ja kehityskasvatus- sekä konferenssi- ja hankevalmistelumatkatukien hallinnoinnin sekä tukia koskevan päätöksenteon Kepalle. Keväällä 2012 Kepa teetti aiheesta järjestökonsultaation, joka koostui avoimesta keskustelutilaisuudesta, verkkokeskustelusta ja sähköisestä kyselystä. Myös Kepan kevätkokouksen seminaarissa keskusteltiin aiheesta. Konsultaation evästysten pohjalta hallitus päätti kokouksessaan , että selvitystä tukien siirtämiseksi Kepalle jatketaan. Kesällä ulkoministeriöstä annettiin myös selkeä viesti siitä, ettei näiden pienten tukien hallinnointi tule jäämään ministeriöön. Syksyllä Kepan sihteeristö jatkoi selvitystä ja laati hallitukselle pidettyyn kokoukseen esityksen, joka sisälsi neljä erilaista mallia tukien hallinnoimiseksi. Malleissa 1 ja 2 esitettiin tukihallinnon sijoittamista Kepaan perustettavaan uuteen yksikköön ja mallissa 3 uuteen, järjestöjen perustamaan organisaation. Mallissa 4 esitettiin, että UM:n aloitteeseen vastattaisiin kielteisesti ja että tukien tulevaisuuteen pyrittäisiin vaikuttamaan muilla keinoilla. päätti esittää vuosikokoukselle, että Kepa vastaisi aloitteeseen myönteisesti ja että tukia hallinnoitaisiin jatkossa Kepaan perustettavassa erillisessä tukiyksikössä. Yksityiskohdista on tarkoitus päättää, mikäli vuosikokous puoltaa hallituksen esitystä. Päätöksen punnitsemisessa keskeisiä kysymyksiä olivat muun muassa: miten tukien hallinnointi Kepassa istuu Kepan arvoihin, perustehtävään ja visioon? Millainen ratkaisu takaa parhaiten VKK-, konferenssi- ja hankevalmistelumatkatukien rahoituksen jatkuvuuden yli hallituskausien sekä tukien kehittämisen? Mikä vaihtoehto maksimoi Kepan lisäarvon jäsenilleen? Aloitteessa ei ole kysymys pelkästään tukimuotojen teknisen hallinnoinnin järjestämisestä. Huomioon on otettava myös laajemmat näkökohdat julkishallinnolle aiemmin kuuluneiden tehtävien siirtämisestä yhteiskunnan muille sektoreille. Samalla on pohdittava, miten järjestöjen toimintaedellytyksiä ja -tilaa sekä yleistä asenneilmapiirin myönteisyyttä globaalivastuuseen voidaan parhaiten edistää Suomen julkishallinnon kautta annettavan valtiontuen turvin. Tukien hallinnointi Kepassa voi myös tarjota järjestöille uusia mahdollisuuksia kehittää rahoitusinstrumentteja palvelemaan paremmin järjestöjen ja toimintaympäristön tarpeita. Tässä taustapaperissa selostetaan lyhyesti syksyn aikana tehtyjä selvityksiä ja esitellään mallit 1 ja 2 tukien hallinnoimiseksi Kepassa. Mallit tarjoavat ratkaisun erityisesti viestintä- ja kehityskasvatustuen hallinnoimiseksi ja ne perustuvat laskelmaan, jonka mukaan hakukierroksia olisi vuodessa kaksi. Matkatuille on tarkoituksenmukaista etsiä keveämpi hallinnollinen käytäntö mallissa esitetyn raamin sisällä. Malleja 3 ja 4 ei ole esitelty seikkaperäisesti, mutta arvio mallien mahdollisuuksista ja haasteista on sisällytetty liitteen lopussa olevaan taulukkoon. ALOITTEESEEN SISÄLTYVÄT TUKIMUODOT Aloitteeseen sisältyvät ulkoministeriön hallinnoimat viestintä- ja kehityskasvatustuki, konferenssimatkatuki sekä hankevalmistelumatkatuki. Tukia on viime vuosina myönnetty seuraavasti: VKK-tukea yhteensä noin 2 miljoonaa euroa noin järjestölle (vuonna 2012: 73 järjestölle 2,1 miljoonaa euroa). Tukia haettiin yhteensä 103 hankkeeseen 3,2 miljoonaa euroa). Konferenssimatkatukea noin euroa järjestölle (vuonna 2011: 20 järjestölle euroa, hakemuksia 31). Hankevalmistelumatkatukea noin euroa järjestölle. Tänä vuonna syyskuuhun mennessä tukea on myönnetty yli euroa. Noin puolet hakemuksista on hylätty. Yleisin hylkäämisperuste on, ettei alustava hankesuunnitelma ole riittävän pitkällä. 2 (11)

3 SELVITYSTYÖ/SYKSY 2012 Järjestökonsultaatio Syksyn aikana Kepa kutsui järjestöt koolle järjestettyyn avoimeen keskustelutilaisuuteen. Kutsut lähettiin Kepan jäsenille, Kepan sähköpostilistoja seuraaville ja aiheesta potentiaalisesti kiinnostuneille toimijoille sekä tukia hyödyntäneille järjestöille, jotka eivät ole Kepan jäseniä. Tilaisuuteen osallistui 11 järjestöedustajaa. Tilaisuuden lisäksi järjestöille tarjottiin mahdollisuus kertoa näkemyksensä sähköisen kyselyn välityksellä. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 22 järjestöä, joista neljä ei ole Kepan jäseniä. Järjestökonsultaation anti voidaan tiivistää seuraavasti: Tukien hallinnointiin liittyvät näkemykset : Mikäli tukien hallinnointi siirtyy pois ulkoministeriöstä, paras taho hallinnoimaan tukia on yksikkö Kepassa (80 prosenttia). Ääniä saivat myös UM, uusi organisaatio ja järjestöjen perustama konsulttiyritys. Tukiin liittyvät päätökset kuuluisivat luontevimmin hakemusten käsittelystä vastaaville työntekijöille (42,9 prosenttia) tai Kepan, UM:n ja järjestöjen muodostamalle ryhmälle (35,7 prosenttia). Tärkeimmät periaatteet tukien hallinnoinnissa : Selkeät, järkevät ohjeet ja arviointikriteerit Avoimuus ja läpinäkyvyys. Asiantuntemus, tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus. Neuvonnan ja tukien hallinnon oltava selkeästi erillään, mutta kuitenkin niin, että tiedonvaihtoa toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Nopea käsittely, ennakoitavuus ja pitävät aikataulu. Hallinnoinnin vuorovaikutteisuus ja palaute. Innovatiivisuuteen ja luovuuteen kannustaminen. Pienille hankkeille kevyemmät haku- ja raportointikäytännöt. Selkeät oikaisu- ja muutoksenhakukäytännöt. Järjestöjen osallistumista kriteerien laatimiseen pidettiin tärkeänä, osallistuminen päätöksentekoon jakoi mielipiteitä. Keskeisimpiä uudistustarpeita VKK-tuki Pidempiaikaista tukea (myös viestintähankkeille), mahdollisuus 3-vuotisiin hankkeisiin Haku ympärivuotinen tai useamman kerran vuodessa. Mahdollisuus aitoon kumppanuuteen myös Etelän järjestön kanssa. Mahdollisuus isompiin yhteishankkeisiin. Joustavammat kriteerit. Keveämmät hallinnointikäytännöt pienille hankkeille. Hankevalmistelumatkatuki Tuki jatkossakin jatkuvasti haettavissa. Hakemuksen viimeistelyn sijaan hankkeen suunnitteluun. Hankevalmistelumatkatukea voi nykyisellään käyttää vain suomalaisten matkakuluihin. Tukea tulisi kehittää siten, että Etelän kumppanin vastuu ja mahdollisuus suunnitella hanketta parantuisivat. Raportointikäytäntöjen keventäminen. 3 (11)

4 Konferenssimatkatuki Tuki jatkossakin jatkuvasti haettavissa. Mahdollisuus saada ennakkoa ennen matkaa. Mahdollisuus hyödyntää tukea konferenssien lisäksi myös muihin oppimismatkoihin. Raportointikäytäntöjen keventäminen. Myönteisen vastauksen reunaehtoina järjestökeskusteluissa pidettiin muun muassa seuraavia seikkoja: Ratkaisu tukien hallinnoimiseksi Kepassa on pitkäjänteinen. Kepa voi itsenäisesti kehittää tukimuotoja järjestöjen tarpeet ja toiveet huomioiden. Tukien hallinnointiin taataan ministeriön taholta riittävät resurssit. Keskustelut ulkoministeriön kanssa Syksyn aikana ulkoministeriön kanssa käydyissä keskusteluissa on selvitetty mahdollisen yhteistyösopimuksen reunaehtoja, ulkoministeriön hallinnollisia käytäntöjä tukimuotoihin liittyen sekä siirtymäkauden järjestelyjä, mikäli Kepa vastaa aloitteeseen myönteisesti. Kepan ja ulkoministeriön välisestä yhteistyöstä tukien osalta sovittaisiin yhteistyösopimuksella. Ulkoministeriön rooli kulminoituisi ylätason ohjaukseen, joka konkretisoituisi neuvotteluissa ohjelma- ja vuositasolla. Strategisempaa yhteistyötä tukien kehittämiseksi harjoitettaisiin vuositasolla niin sanotussa ohjausryhmätapaamisessa, jossa mukana olisivat ulkoministeriön virkamiehet ja mahdollisesti myös muiden relevanttien viranomaistahojen edustajat. Kepa raportoisi tukien käytöstä ministeriöön vuosittain raportilla, joka sisältäisi yhteenvedon järjestöjen hankkeista. Ulkoministeriön aloitteen mukaisesti Kepalle myönnettäisiin hakemusta vastaan järjestötukia varten nykyisestä ohjelmasta erillinen 3-vuotinen ohjelmarahoitus, joka kattaisi tuet (vuositasolla yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa) sekä niiden hallinnoinnista ja kehittämisestä aiheutuvat kulut. Esimerkiksi UM:n erityissäätiöiden sopimuksissa hallintokulut on määritelty seuraavasti: maksimissaan 10 prosenttia tukien teknisiin hallintokuluihin ja 25 prosenttia sisällölliseen työhön, kuten tiedotukseen, seurantaan ja kehittämiseen. Ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikössä tukimuotojen välittömään hoitamiseen on kanavoitu kahden vuoden ja kolmen kuukauden työntekijäresurssit henkilötyövuosissa laskettuna. Karkean laskelman mukaan kokonaisresurssit vastaavat kuitenkin vähintään noin neljää henkilötyövuotta, sillä tukien hallinnointiin osallistuu lukuisia ministeriön sisäisiä tahoja hallinnon (muun muassa talous- ja henkilöstöhallinto), tietohallinnon (tietohallinto, arkistointi) ja asiantuntijatyön osalta (muun muassa kansalaisjärjestöyksikön muut virkamiehet, yksikön päällikkö, kehitysviestinnän osasto, kehityspoliittisen osaston laaturyhmä, ministeri, juristit). Nämä resurssitarpeet on huomioitu Kepan tukiyksikön resurssilaskelmissa malleissa 1 ja 2. Mikäli Kepa vastaa aloitteeseen myönteisesti, olisi vuodelle 2013 haettavissa erillinen rahoitus hallintojärjestelmän rakentamista ja kehittämistä varten sekä matkatukien hallinnointiin, joka voitaisiin aloittaa jo ensimmäisenä vuonna nykyisten käytäntöjen pohjalta. Ensimmäinen varsinainen ohjelmasopimus tehtäisiin vuosille Ministeriön mukaan nyt etsitään pitkäaikaista ratkaisua, joka kestäisi yli hallituskauden. Tukien siirtämistä Kepalle puoltaa ulkoministeriön juristitiimi. Valtiontalouden tarkastusviraston kanta järjestelyyn on niin ikään alustavan myönteinen. Vertaistoimijat Vertaistoimijoiden kokemuksia hyödynnettiin liitteeseen sisältyvien hallintomallien kehittämisessä. Malli 2 pohjautuu tanskalaisen kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Civilsamfund i udvikling CISUn (ent. Projektrådgivningen) malliin, jolla järjestö on hallinnoinut järjestöjen kehitysyhteistyörahoitusta jo kymmenen vuoden ajan. Malli 1 on kehitetty tämän mallin pohjalta. Myös ulkoministeriön erityissäätiöiden käytäntöjä ja kokemuksia hyödynnettiin mallien laatimisessa. 4 (11)

5 Juridiset asiat Laillisuuskysymyksiin liittyen Kepan sihteeristö ja johto konsultoivat järjestökenttää tuntevaa juristia (asianajotoimisto Bützow). Juristin suositukset muun muassa hallituksen roolista, erillisen organisaation luonteesta sekä vastuu- ja jääviyskysymyksistä on huomioitu esitetyissä malleissa. Vaikka Kepa ei tukien hallinnoijana toimisikaan virkamiehenä, tulee hallinnon pohjautua virkamiehiä sitoviin lakeihin ja periaatteisiin (esimerkiksi hallintolaki, esteellisyys, virkavastuu ja hyvän hallinnon periaatteet). Näitä huomioita on myös Valtiontalouden tarkastusvirasto nostanut esiin laillisuustarkastuskertomuksessaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista myönnettävistä järjestöavustuksista 1. Järjestelmän tulee perustua selkeisiin sääntöihin sopimuksiin, jolloin jokainen tukien hallinnointiin tavalla tai toisella osallistuva osapuoli tuntee vastuunsa ja velvollisuutensa. Tukipäätösten teossa tulee noudattaa ulkoministeriön kanssa tehtyä sopimusta, jossa määritellään tukien käyttötarkoitukset ja tavoitteet. Päätöksentekoon osallistuvien henkilöiden edellytetään jääväävän itselleen läheisen järjestön hakemuksen osuessa kohdalle. Kaikesta Kepan saamasta valtionavusta vastaa viime kädessä Kepan hallitus, joka myös valvoo hallinnon sääntöjen mukaista toimeenpanoa. Hallinnointiin osallistuvat työntekijät vastaavat omista toimistaan virkavastuuseen rinnastettavan käytännön mukaisesti. Tukia hyödyntävän järjestön vastuut ja velvollisuudet tuen saajana on eriteltävä tarkoin Kepan ja järjestön välisessä sopimuksessa. Mahdollisten väärinkäytösten sattuessaa Kepan kuten säätiöiden ja muiden järjestöjen kohdalla voidaan noudattaa niin sanottua kohtuullistamispykälää, jonka mukaan valtionavun saaja ei ole takaisinmaksuvelvollinen, jos on osoittanut toimineensa aktiivisesti väärinkäytöksen ratkaisemiseksi kolmannen osapuolen kanssa. Säätiöissä tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että takaisinperintä on rauennut kolmessa vuodessa. UM:sta saatujen tietojen mukaan VKK- ja matkatukien kohdalla ei takaisinperintään johtaneita väärinkäytöksiä ei ole koskaan tapahtunut. 1 Laillisuustarkastuskertomus Avustukset veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto (11)

6 Malli 1: Tukia hallinnoiva yksikkö Kepassa Mallissa 1 tukien hallinnointia hoidetaan Kepassa tehtävää varten perustettavassa erillisessä yksikössä. Yksikkö sijoittuu Kepan organisaatiokartalla omaksi yksikökseen nykyisten ohjelma- ja hallintoyksikön rinnalle. Yksikölle osoitetaan Kepan johtotiimissä esimies. Järjestöille suunnatut koulutus- ja neuvontapalvelut pidetään tukien hallinnoinnista selkeästi erillään, ja niistä vastaavat nykyiseen malliin ohjelmayksikön tiimit. Näin varmistetaan, että järjestöt voivat hyödyntää koulutus- ja neuvontapalveluita luottamuksellisesti ilman, että tällä on vaikutusta tukien saamiseen. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen kannalta Kepan edunvalvojarooli säilyy, koska Kepa ei jatkossakaan puolusta omaansa, vaan järjestöjen rahoitusta. Rooli rahoittajana voi jopa avata uusia neuvottelu- ja vaikutusmahdollisuuksia suhteessa viranomaisiin. Neuvonta ja hakemusten arviointi Kepan neuvonta- ja koulutuspalveluista vastaavat nykyiseen tapaan ohjelmapuolen tiimit. Näiden tiimien työntekijät eivät osallistu tukien hallinnointiin. Järjestöjen tukihakemukset toimitetaan Kepaan perustettavaan uuteen tukiyksikköön ja niiden teknisestä tarkistuksesta ja arvioinnista vastaavat tukihallintoon palkattavat työntekijät pari- / tiimityönä. Hakemukset arvioidaan avoimesti järjestöjen tiedossa olevien kriteerien mukaan. Työntekijät laativat suosituksensa tuettavista hankkeista päätöksenteosta vastaavalle asiantuntijajaostolle. Päätöksenteko Päätöksenteko tapahtuu Kepan hallituksen nimeämässä asiantuntijajaostossa (noin 5 henkilöä), joka koostuu Kepan jäsenjärjestöjen ja ei-jäsenjärjestöjen edustajista sekä mahdollisesti muista asiantuntijatahoista. Asiantuntijajaosto vahvistaa tukihallinnon läpinäkyvyyttä ja tukee näin Kepan kattojärjestö- ja edunvalvojaroolin säilymistä. Jaosto käsittelee hakemukset Kepan tukiyksikön työntekijöiden laatimaa esitystä hyödyntäen ja laatii sitovan päätösesityksen allekirjoitettavaksi Kepan toiminnanjohtajalle tai puheenjohtajistolle, jolloin formaali päätöksenteko kuten viime käden vastuunkantaminenkin tapahtuu Kepassa. Allekirjoittajilla on mahdollisuus pyytää jaostolta selvennyksiä esityksen tueksi, mutta päätösesityksen ehtoihin tai sisältöihin he eivät voi vaikuttaa. Jaostoon kuuluville asiantuntijoille maksetaan työstä kohtuullinen korvaus. 6 (11)

7 Jaostoon haetaan jäseniä porrastetusti avoimella haulla 2-3 vuodeksi kerrallaan jatkuvuuden säilyttämiseksi. Hakijoilta edellytetään asiantuntemusta suhteessa tarjolla oleviin tehtäviin. Henkilöt edustavat jaostossa itseään ja tekevät selvityksen omista järjestökytköksistään hakiessaan tehtävää näin tehtävään voidaan valikoida taustoiltaan monipuolinen joukko ihmisiä. Jaostoon kuuluvat henkilöt jääväävät itsensä itselleen läheisiä järjestöjä koskevasta päätöksenteosta. Jaosto on tilivelvollinen Kepan hallitukselle. Seuranta, muutoksenhaku ja valituskäytännöt Päätöksenteon jälkeen tukiyksikön työntekijät lähettävät myöntö- ja hylkäyskirjeet perusteluineen ja toimintaohjeineen järjestöille. Päätökseen sisältyy mahdollisuus oikaisuvaatimukseen, jota varten laaditaan selkeät ohjeet. Oikaisuvaatimusten käsittelystä vastaa Kepan hallitus (juristin suositus). Tukien maksatuksista, hankkeiden seurannasta sekä vuosi- ja loppuraporttien käsittelystä vastaa Kepan tukiyksikkö. Se vastaa myös järjestöiltä tuleviin muutoksenhakupyyntöihin hankkeiden aikana avoimesti tiedossa olevien käytäntöjen mukaisesti ja seuraa hankkeiden toteuttamista. Kehittäminen Koulutuksen, neuvonnan, hakemusten arvioinnin, niitä koskevan päätöksenteon ja ohjeistusten kalibroimiseksi kaikki tukien hallinnointiin osallistuvat tahot tapaavat vuosittain. Vuositapaamisissa ei käsitellä yksittäisiä hankepäätöksiä, vaan yleisemmällä tasolla hankkeisiin, järjestöjen tukemiseen ja hakuprosessiin (kriteerit, hallinnointikäytännöt, koulutus- ja neuvontapalvelut jne.) liittyviä huomioita, joiden pohjalta varmistetaan tulkintojen yhdenmukaisuus ja kehitetään koko järjestelmää. Myös tukia hyödyntäviä järjestöjä sekä Kepan jäseniä että ei-jäseniä osallistetaan tukimuotojen kehittämiseen. Tukiyksikön työntekijät välittävät Kepan koulutus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseksi tietoa järjestöjen tarpeista. Ulkoministeriön kanssa pidetään vuotuinen ohjausryhmätapaaminen tukihallinnon seurantaan ja kehittämiseen liittyen. Tapaamisiin voidaan kutsua mukaan myös muita sellaisia viranomaisia, joiden toiminta liittyy tuettavien toimintojen kannalta keskeisiin tavoitteisiin (esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö globaalikasvatuksen osalta). Ministeriön kanssa keskustellaan säännöllisesti myös hankevalmistelumatkatuen ja hanketuen välisistä yhteyksistä. Resurssit Tukien hallinnointi Kepassa edellyttää resursseja, jotka sisältyvät ulkoministeriöltä saatuun tukikokonaisuuteen järjestöille myönnettävien tukien lisäksi. Tukien hallinnointi ei uhkaa tai kuormita Kepan olemassaolevia toimintoja. Vuodelle 2013 haetaan ulkoministeriöstä erikseen tukea hallinnoinnin järjestelmien rakentamiseen. Alla olevat laskelmat perustuvat vuoden 2014 tilanteeseen. Kulut tarkentuvat vuoden 2013 aikana tehtävissä laskelmissa. Esimerkiksi tieto- ja taloushallintojärjestelmien ylläpidosta koituvia kuluista on vaikea esittää tarkkoja arvioita. Mallissa 1 Kepaan perustettavaan tukiyksikköön palkataan neljä työntekijää, joista yksi vastaa erityisesti hallinnollisista tehtävistä (talous- ja tietohallinto) ja kolme muuta tukihakemusten käsittelystä, arvioinnista, hankkeiden seurannasta ja tukien kehittämisestä. Arvio henkilökulujen kokonaissummasta on noin euroa sivukuluineen ja henkilöstöetuineen. Asiantuntijajaoston viidelle jäsenille maksetaan työstä vuositasolla yhteensä euroa (sisältää kaksi VKK-hakukierrosta). Taloushallinnon, IT-tuen (sisältäen tietohallintojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen kanavoitavan henkilöresurssin) sekä henkilöstöhallinnon yhteenlasketut kulut ovat vuositasolla noin euroa. Hallintokulut, jotka sisältävät työpisteen vuokran neljälle työntekijälle, toimistotarvikkeet ja -kalusteet sekä niiden käytöstä aiheutuvat juoksevat kulut sekä maksut verkko- ja pankkipalveluista tekevät vuositasolla yhteensä noin noin euroa. Järjestöjen osallistamiseen, tukimuodoista tiedottamiseen ja hankkeiden seurantaan budjetoidaan vuositasolla noin euroa. Arvio kokonaiskuluista vuositasolla on noin euroa. 7 (11)

8 Malli 2: Tukia hallinnoiva yksikkö Kepassa, Tanskan malli Malli 2 perustuu nin kutsuttuun Tanskan malliin, jonka pohjalta järjestötukien hallinnointijärjestelmä on räätälöity Suomen toimintaympäristöön ja Kepan yhteyteen sopivaksi. Tanskassa Civilsamfund i udvicling CISU (ent. Projektrådgivninven) on hallinnoinnut järjestöjen kehitysyhteistyörahoitusta vuodesta 2002 ja vastannut myös tukiin liittyvästä päätöksenteosta. Myös Tanskan mallissa tukia hallinnoiva yksikkö sijoitetaan Kepaan. Erona malliin 1 on se, että sihteeristö ei osallistu hakemusten arviointiin vaan tehtävä on delegoitu kolmihenkiselle ulkopuoliselle konsulttitiimille. Malli tekee päätöksentekoprosessin ja Kepan neuvonta- ja koulutuspalveluiden välille ensimmäistä mallia selkeämmän pesäeron. Koulutuksen ja neuvonnan kehittämiseen tähtääviä synergiaetuja menetetään, kun arviointityö ulkoistetaan konsulteille, mutta toisaalta järjestöille tarjotaan vahvempi kokemus siitä, ettei palveluiden hyödyntäminen vaikuta tuen saamiseen. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen kannalta Kepan edunvalvojarooli säilyy, koska Kepa ei jatkossakaan puolusta omaansa, vaan järjestöjen rahoitusta. Rooli rahoittajana voi jopa avata uusia neuvottelu- ja vaikutusmahdollisuuksia suhteessa viranomaisiin. Neuvonta ja hakemusten arviointi Järjestöille tarjottavasta neuvonnasta ja koulutuksesta vastaavat nykyisen käytännön mukaan Kepan nykyiset ohjelmayksikön tiimit. Tukihallinnosta vastaavaan yksikköön palkatut työntekijät voivat kuitenkin osallistua koulutuksen ja neuvonnan antamiseen. Järjestöt osoittavat hakemuksensa tukia hallinnoivalle yksikölle Kepassa. Yksikkö tarkistaa, että hakemukset sisältävät tarvittavat liitteet, syöttävät hakijan tiedot tietohallintojärjestelmään ja toimittavat hakemukset välittömästi eteenpäin konsulttitiimille arvioitavaksi. Konsulttitiimi laatii oman suosituslistansa tuettavista hankkeista ja toimittaa sen eteenpäin käytännön päätöksenteosta vastaavalle asiantuntijajaostolle. 8 (11)

9 Konsulttien palkkaamisesta vastaa Kepan tukiyksikön sihteeristö. Avoimen haun pohjalta suoritettavassa konsulttien valinnassa painotetaan järjestöalan tuntemusta, alan asiantuntemusta ja kokemusta vastaavista tehtävistä. Konsultit pyritään valitsemaan portaittain 2-3 vuodeksi kerrallaan. Tehtävästä maksetaan tuntiperusteinen palkkio Kepan normaalikäytännön mukaisesti. Yksi konsulteista on tiiminvetäjänä koordinointivastuussa konsulttitiimin tehtävistä. Päätöksenteko Kuten malli 1, erona se, että esityksen jaostolle laatii Kepan työntekijöiden sijaan konsulttitiimi. Seuranta, muutoksenhaku ja valituskäytännöt Kuten malli 1. Kehittäminen Koulutuksen, neuvonnan, hakemusten arvioinnin, niitä koskevan päätöksenteon ja ohjeistusten kalibroimiseksi kaikki tukien hallinnointiin osallistuvat tahot tapaavat vuosittain. Myös konsulttitiimin jäsenillä on velvollisuus osallistua kehittämistyöhön. Vuositapaamisissa ei käsitellä yksittäisiä hankepäätöksiä, vaan yleisemmällä tasolla hankkeisiin ja hakuprosessiin liittyviä huomioita, joiden pohjalta järjestelmää kehitetään tarpeen mukaan. Ulkoministeriön kanssa pidetään vuotuinen ohjausryhmätapaaminen tukihallinnon seurantaan ja kehittämiseen liittyen. Tapaamisiin voidaan kutsua mukaan myös muita sellaisia viranomaisia, joiden toiminta liittyy tuettavien toimintojen kannalta keskeisiin tavoitteisiin (esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö globaalikasvatuksen osalta). Resurssit Tukien hallinnointi Kepassa edellyttää resursseja, jotka sisältyvät ulkoministeriöltä saatuun tukikokonaisuuteen järjestöille myönnettävien tukien lisäksi. Tukien hallinnointi ei uhkaa tai kuormita Kepan olemassa olevia toimintoja. Vuodelle 2013 haetaan ulkoministeriöstä erikseen tukea hallinnoinnin järjestelmien rakentamiseen. Alla olevat laskelmat perustuvat vuoden 2014 tilanteeseen. Kulut tarkentuvat vuoden 2013 aikana tehtävissä laskelmissa. Esimerkiksi tieto- ja taloushallintojärjestelmien ylläpidosta koituvia kuluista on vaikea esittää tarkkoja arvioita. Mallissa 2 Kepaan perustettavaan tukiyksikköön palkataan kolme työntekijää, joista erityisesti yksi vastaa hallinnollisista tehtävistä (talous- ja tietohallinto) ja kaksi muuta tukihakemusten esikäsittelystä, hankkeiden seurannasta ja tukien kehittämisestä. Arvio henkilökulujen kokonaissummasta on noin euroa sivukuluineen ja henkilöstöetuineen. Asiantuntijajaoston viidelle jäsenille maksetaan työstä vuositasolla yhteensä euroa (sisältää kaksi VKK-hakukierrosta). Konsulttitiimin tuntiperusteinen palkkio tekee vuodessa yhteensä noin euroa sisältäen tukien kehittämiseen osallistumisen. Taloushallinnon, IT-tuen (sisältäen tietohallintojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen kanavoitavan henkilöresurssin) sekä henkilöstöhallinnon yhteenlasketut kulut ovat vuositasolla noin euroa. Hallintokulut, jotka sisältävät työpisteen vuokran neljälle työntekijälle, toimistotarvikkeet ja -kalusteet sekä niiden käytöstä aiheutuvat juoksevat kulut sekä maksut verkko- ja pankkipalveluista tekevät vuositasolla yhteensä noin euroa. Järjestöjen osallistamiseen, tukimuodoista tiedottamiseen ja hankkeiden seurantaan budjetoidaan vuositasolla noin euroa. Arvio kokonaiskuluista vuositasolla on noin euroa. 9 (11)

10 Yhteenveto eri mallien mahdollisuuksista ja haasteista Malli 1: Tukia hallinoiva yksikkö Kepassa Mahdollisuudet - Tukihallinnolla vahva yhteys ja kontribuutio Kepan neuvonnan ja koulutuksen kehittämiseen, vaikka se pidetäänkin selkeästi näistä palveluista erillisenä yksikkönä. - Jo olemassa olevien keinojen kehittäminen järjestöjen välisen vertaisoppimisen ja yhteistyön kehittämiseen. - Kepalla sananvaltaa tukien hallinnointikäytäntöihin ja kehittämiseen. - Kepan tiiviit yhteydet ulkoministeriöön edesauttavat mallin rakentamisessa ja pysyvät jatkossakin tiiviinä tukimuotojen myötä, joka hyödyllistä vaikuttamisen näkökulmasta. - Malli on nopea ja edullinen rakentaa. Mahdollisuudet Haasteet / kysymykset - vastuussa valtionavusta. Väärinkäytöksien ehkäisy mahdollista selkeillä sopimuksilla ja eri osapuolten vastuiden määrittelyillä. - Tasapuolisuuden kokemusta (jäsenet ja ei-jäsenet) tuetaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen perustuvalla järjestelmällä ja tarjoamalla mahdollisuutta osallistua tukien kehittämiseen. - Ulkopuoliseen kritiikkiin varaudutaan avoimuudella, läpinäkyvyydellä sekä selkeillä sopimuksilla ja säännöillä. - Järjestelmä vaatii eri osapuolilta sitoutuneisuutta ja luottamusta. Luottamuksen ilmapiiriä voi vahvistaa avoimuudella ja läpinäkyvyydellä sekä selkeällä vastuunjaolla. Haasteet / kysymykset Malli 2: Tukia hallinoiva yksikkö Kepassa, Tanskan malli - Järjestöjen osallistaminen kehittämiseen helpompaa olemassa olevia kanavia ja käytäntöjä hyödyntäen. - Kepan muun toiminnan ansiosta joustavuutta resurssoinnissa (esimerkiksi hallintopalvelut). - Kepassa oleva asiantuntemus hyödynnettävissä. - Tukien hallinnoinnilla ja Kepan muilla toiminnoilla mahdollisia synergiaetuja (esimerkiksi kirjanpito- ja tietohallintojärjestelmät). - Rooli järjestöjen rahoittajana voi avata uusia neuvotteluasemia ja vaikuttamisen paikkoja. - Tukihallinnolla vahvahko yhteys ja kontribuutio Kepan neuvonnan ja koulutuksen kehittämiseen. Kehittämistyöhön osallistumisen tulee sisältyä konsulttien sopimukseen. - Konsulttien tuoma palomuuri turvaamassa järjestöjen tasapuolista kohtelua ja luottamuksellista palvelujen käyttökokemusta. - Jo olemassa olevien keinojen kehittäminen järjestöjen välisen vertaisoppimisen ja yhteistyön kehittämiseen. - Kepalla sananvaltaa tukien hallinnointikäytäntöihin ja kehittämiseen. - Kepan tiiviit yhteydet ulkoministeriöön edesauttavat mallin rakentamisessa ja pysyvät jatkossakin tiiviinä tukimuotojen myötä, mikä on hyödyllistä vaikuttamisen näkökulmasta. - Malli on nopea ja edullinen rakentaa. - Järjestöjen osallistaminen kehittämiseen helpompaa olemassa olevia kanavia ja käytäntöjä hyödyntäen. - Kepan muun toiminnan ansiosta joustavuutta resurssoinnissa (esimerkiksi hallintopalvelut). - Kepassa oleva asiantuntemus hyödynnettävissä. - Tukien hallinnoinnilla ja Kepan muilla toiminnoilla mahdollisia synergiaetuja (esimerkiksi kirjanpito- ja tietohallintojärjestelmät) - Uusi rooli järjestöjen rahoittajan voi avata uusia neuvotteluasemia ja vaikuttamisen paikkoja. - Jääviyskysymysten ratkaisemiseksi luotava selkeät säännöt, joiden lisäksi käytettävä tapauskohtaista harkintaa (laillinen + eettinen jääviys). - Hallinnointi ei saa syödä voimavaroja Kepan muilta toiminnoilta. Käytännössä kuitenkin varauduttava siihen, että koulutuksen ja neuvonnan kysyntä kasvaa ja että Kepan asiantuntijoiden panosta tarvitaan etenkin järjestelmän rakentamisessa. - vastuussa valtionavusta. Väärinkäytöksien ehkäisy mahdollista selkeillä sopimuksilla ja eri osapuolten vastuiden määrittelyillä. - Tasapuolisuuden kokemusta (jäsenet ja ei-jäsenet) tuetaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen perustuvalla järjestelmällä ja tarjoamalla mahdollisuutta osallistua tukien kehittämiseen. - Ulkopuoliseen kritiikkiin varaudutaan avoimuudella, läpinäkyvyydellä sekä selkeillä sopimuksilla ja säännöillä. - Hallinnointi ei saa syödä voimavaroja Kepan muilta toiminnoilta. Käytännössä kuitenkin varauduttava siihen, että koulutuksen ja neuvonnan kysyntä kasvaa ja että Kepan asiantuntijoiden panosta tarvitaan etenkin järjestelmän rakentamisessa. - Konsulttien itsenäisyys ja valta hakemusten arvioinnissa. - Konsultit hakemusten arvioijina saattavat järjestöistä tuntua etäisiltä (vrt. ministeriön virkamiehiin kohdistuva kritiikki). - Järjestelmä vaatii eri osapuolilta sitoutuneisuutta ja luottamusta. Luottamuksen ilmapiiriä voi vahvistaa avoimuudella ja läpinäkyvyydellä sekä selkeällä vastuunjaolla. - Jääviyskysymysten ratkaisemiseksi luotava selkeät säännöt, joiden lisäksi käytettävä tapauskohtaista harkintaa (laillinen + eettinen jääviys). 10 (11)

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Jäsenkonsultaatio viestintä- ja kehityskasvatustukien (VKK) sekä matkatukien siirrosta Kepan hallintaan: Huhti-Toukokuu 2012

Jäsenkonsultaatio viestintä- ja kehityskasvatustukien (VKK) sekä matkatukien siirrosta Kepan hallintaan: Huhti-Toukokuu 2012 Jäsenkonsultaatio viestintä- ja kehityskasvatustukien (VKK) sekä matkatukien siirrosta Kepan hallintaan: Huhti-Toukokuu 2012 Eija Mustonen/Maailmanparannusyritys SISÄLLYSLUETTELO Lyhyt yhteenveto ja päätelmät...

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Yhteenveto työpajoista elokuussa 2013 Kaupunkistrategia Yhdessä tekeminen: Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Hyvä hallitustyöskentely - toimiva hallitus ja päätöksenteko

Hyvä hallitustyöskentely - toimiva hallitus ja päätöksenteko Hyvä hallitustyöskentely - toimiva hallitus ja päätöksenteko Järjestökoulutukset Joensuu 11.2.2014 ja Kuopio 12.2.2014 Janne Mertanen, pääsihteeri Sisällys Hallitus on tiimi Onnistunut ja tehokas hallitustyöskentely

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Suvi Lähdevuori 3.6.2015 Finnpartnership tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten ja

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Luova & innostava toiminnansuunnittelu sekä budjetointi

Luova & innostava toiminnansuunnittelu sekä budjetointi Luova & innostava toiminnansuunnittelu sekä budjetointi 1 Päivän ohjelma 10.00-10.30 Aamukahvi, esittelyt, päivän ohjelma 10.30-11.30 Toimintasuunnitelma ja budjetti. Ketä ja mitä varten 11.30-11.40 Ryhmäytyminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011 Hallituksen esitys sääntömuutoksista Pj. Markku Niskala Muutosten tausta ja perustelut TAUSTA Evaluaatio 2005:n suositukset Yhdistyslain muutokset v. 2010 Kepan toiminta-ajatus- ja strategiaprosessi v.

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Kuka voi hakea? Suomessa rekisteröity, oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö (väh. 1 vuosi rekisteröitymisestä) Järjestöllä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Minkälainen on hyvä hakemus?

Minkälainen on hyvä hakemus? Minkälainen on hyvä hakemus? Valtiontuki maataloustuotteiden markkinoinnissa Seminaari 8.6.2009 Anna-Leena Miettinen 9.6.2009 1 Säädösperusta Valtion vuoden 2009 talousarvio EY:n maa- ja metsätalousalan

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Rauno Hanhela Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tampere 27.5.2015 Rauno Hanhela 25.5.2015 Työsuojelurahaston kehittämisavustus Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi Hankkeiden kansallinen rahoitus Itämeren alueen ohjelmassa 25 % suomalaisten

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki (VKK) kansalaisjärjestöille v. 2012

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki (VKK) kansalaisjärjestöille v. 2012 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki (VKK) kansalaisjärjestöille v. 2012 Vuoden 2010 raportoinnista - Hankkeita oli 93 kpl - Raportti määräaikana 53 kpl n. 58 % - Peruttuja hankkeita

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot