VKK- ja matkatukien hallinnointi Kepassa
|
|
- Hilkka Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VKK- ja matkatukien hallinnointi Kepassa PÄÄTÖSESITYS Yhdistyksen vuosikokoukselle esitetään, että Kepa ry suhtautuu myönteisesti ulkoministeriön (UM) aloitteeseen toteuttaa viestintä- ja kehityskasvatus- sekä konferenssi- ja matkatukien hallinnointi ja toteuttaminen Kepan ohjelmana, ja lähtökohdiksi ehdotetaan seuraavia periaatteita: 1. Kepa hakee vähintään 3-4 vuoden ohjelmakautta. 2. Kepan toimintojen periaatteena on viestintä- ja kehityskasvatus- sekä konferenssi- ja matkatukien hyvä, tehokas, vaikuttava ja tuloksellinen hallinto. 3. Kepan viestintä- ja kehityskasvatus- sekä konferenssi- ja matkatukien ohjelmassa Kepa huolehtii, että Kepan jäsenjärjestöt ja ei-jäsenet ovat hakuprosessissa samassa asemassa. 4. Hakuprosessissa noudatetaan vahvasti eettisyyttä, avoimuutta ja varmistetaan toimijoiden ja valmistelijoiden esteettömyys valmistelussa ja päätöksenteossa. 5. Viestintä- ja kehityskasvatus- sekä konferenssi- ja matkatukien kehittäminen Kepassa vahvistaa sen perustehtävää ja arvoja. PERUSTELUT Tukien hallinnoinnin voidaan katsoa tukevan Kepan toiminta-ajatusta, arvoja ja strategiaa. Järjestötukien kehittämisen ja myöntämisen myötä Kepalla on entistä paremmat mahdollisuudet toiminta-ajatuksensa mukaisesti koota ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kyseessä olevien tukien tavoitteet tukevat jo nykyisellään Kepan arvopohjaa, joka on mahdollista huomioida myös tukien kehittämisessä. Mallissa 1 painottuvat mahdollisuus kehittää tukia tavoitteellisempaan ja tuloksellisempaan suuntaan sekä vahvistaa järjestöjen kapasiteettia, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Malli 1 tukee myös Kepan strategista visiota, joka peräänkuuluttaa joukkovoimaa, innostusta ja osaamista toimia oikeudenmukaisen maailman puolesta. Se istuu yhteen myös strategisen tavoitteen 2 kanssa, jossa järjestöjä kannustetaan ja tuetaan vaikuttamaan asenneilmapiiriin Suomessa. Myönteinen vastaus aloitteeseen molempien mallien 1 ja 2 mukaisesti mahdollistaa tiiviin vuoropuhelun Kepan ja UM:n välillä tukien tavoitteista ja poliittisista päämääristä. Tukien ja hallinnollisten käytäntöjen kehittämisessä Kepalle on luvattu varsin itsenäinen rooli, ja UM on toivonut Kepan uudistavan tukimuotoja järjestöjä osallistaen. UM:n rooli kaikissa kolmessa ensimmäisessä mallissa tapahtuisi ohjauksella ylätasolla, joka konkretisoituisi ohjelma- ja vuosineuvotteluissa sekä strategisemmassa ohjausryhmätapaamisessa vuositasolla. Ohjausryhmätapaamiset mahdollistaisivat myös laajemman viranomaisvuoropuhelun niistä yhteiskunnallisista tavoitteista, joihin tuettavat toiminnot linkittyvät. Kepa raportoi tukien käytöstä ministeriöön vuositasolla raportilla, joka sisältää yhteenvedon järjestöjen hankkeista. Jäsenet ovat olleet huolissaan tukien hallinnoinnin vaikutuksista Kepan edunvalvojarooliin esimerkiksi määrärahoja puolustettaessa. Koska Kepa ei jatkossakaan vaadi rahoitusta itselleen, vaan järjestöille erillisen ohjelman muodossa, ei uusi rooli rahoittajana eroa radikaalisti vanhasta. Uusi rooli rahoittajana voi avata neuvottelu- ja vaikutusmahdollisuuksia suhteessa viranomaisiin. Ministeriön mukaan nyt etsitään pitkäaikaista ratkaisua, joka kestäisi yli hallituskauden. 1 (11)
2 TAUSTA Ulkoministeriö lähestyi Kepaa viime keväänä aloitteella, joka siirtäisi järjestöjen viestintä- ja kehityskasvatus- sekä konferenssi- ja hankevalmistelumatkatukien hallinnoinnin sekä tukia koskevan päätöksenteon Kepalle. Keväällä 2012 Kepa teetti aiheesta järjestökonsultaation, joka koostui avoimesta keskustelutilaisuudesta, verkkokeskustelusta ja sähköisestä kyselystä. Myös Kepan kevätkokouksen seminaarissa keskusteltiin aiheesta. Konsultaation evästysten pohjalta hallitus päätti kokouksessaan , että selvitystä tukien siirtämiseksi Kepalle jatketaan. Kesällä ulkoministeriöstä annettiin myös selkeä viesti siitä, ettei näiden pienten tukien hallinnointi tule jäämään ministeriöön. Syksyllä Kepan sihteeristö jatkoi selvitystä ja laati hallitukselle pidettyyn kokoukseen esityksen, joka sisälsi neljä erilaista mallia tukien hallinnoimiseksi. Malleissa 1 ja 2 esitettiin tukihallinnon sijoittamista Kepaan perustettavaan uuteen yksikköön ja mallissa 3 uuteen, järjestöjen perustamaan organisaation. Mallissa 4 esitettiin, että UM:n aloitteeseen vastattaisiin kielteisesti ja että tukien tulevaisuuteen pyrittäisiin vaikuttamaan muilla keinoilla. päätti esittää vuosikokoukselle, että Kepa vastaisi aloitteeseen myönteisesti ja että tukia hallinnoitaisiin jatkossa Kepaan perustettavassa erillisessä tukiyksikössä. Yksityiskohdista on tarkoitus päättää, mikäli vuosikokous puoltaa hallituksen esitystä. Päätöksen punnitsemisessa keskeisiä kysymyksiä olivat muun muassa: miten tukien hallinnointi Kepassa istuu Kepan arvoihin, perustehtävään ja visioon? Millainen ratkaisu takaa parhaiten VKK-, konferenssi- ja hankevalmistelumatkatukien rahoituksen jatkuvuuden yli hallituskausien sekä tukien kehittämisen? Mikä vaihtoehto maksimoi Kepan lisäarvon jäsenilleen? Aloitteessa ei ole kysymys pelkästään tukimuotojen teknisen hallinnoinnin järjestämisestä. Huomioon on otettava myös laajemmat näkökohdat julkishallinnolle aiemmin kuuluneiden tehtävien siirtämisestä yhteiskunnan muille sektoreille. Samalla on pohdittava, miten järjestöjen toimintaedellytyksiä ja -tilaa sekä yleistä asenneilmapiirin myönteisyyttä globaalivastuuseen voidaan parhaiten edistää Suomen julkishallinnon kautta annettavan valtiontuen turvin. Tukien hallinnointi Kepassa voi myös tarjota järjestöille uusia mahdollisuuksia kehittää rahoitusinstrumentteja palvelemaan paremmin järjestöjen ja toimintaympäristön tarpeita. Tässä taustapaperissa selostetaan lyhyesti syksyn aikana tehtyjä selvityksiä ja esitellään mallit 1 ja 2 tukien hallinnoimiseksi Kepassa. Mallit tarjoavat ratkaisun erityisesti viestintä- ja kehityskasvatustuen hallinnoimiseksi ja ne perustuvat laskelmaan, jonka mukaan hakukierroksia olisi vuodessa kaksi. Matkatuille on tarkoituksenmukaista etsiä keveämpi hallinnollinen käytäntö mallissa esitetyn raamin sisällä. Malleja 3 ja 4 ei ole esitelty seikkaperäisesti, mutta arvio mallien mahdollisuuksista ja haasteista on sisällytetty liitteen lopussa olevaan taulukkoon. ALOITTEESEEN SISÄLTYVÄT TUKIMUODOT Aloitteeseen sisältyvät ulkoministeriön hallinnoimat viestintä- ja kehityskasvatustuki, konferenssimatkatuki sekä hankevalmistelumatkatuki. Tukia on viime vuosina myönnetty seuraavasti: VKK-tukea yhteensä noin 2 miljoonaa euroa noin järjestölle (vuonna 2012: 73 järjestölle 2,1 miljoonaa euroa). Tukia haettiin yhteensä 103 hankkeeseen 3,2 miljoonaa euroa). Konferenssimatkatukea noin euroa järjestölle (vuonna 2011: 20 järjestölle euroa, hakemuksia 31). Hankevalmistelumatkatukea noin euroa järjestölle. Tänä vuonna syyskuuhun mennessä tukea on myönnetty yli euroa. Noin puolet hakemuksista on hylätty. Yleisin hylkäämisperuste on, ettei alustava hankesuunnitelma ole riittävän pitkällä. 2 (11)
3 SELVITYSTYÖ/SYKSY 2012 Järjestökonsultaatio Syksyn aikana Kepa kutsui järjestöt koolle järjestettyyn avoimeen keskustelutilaisuuteen. Kutsut lähettiin Kepan jäsenille, Kepan sähköpostilistoja seuraaville ja aiheesta potentiaalisesti kiinnostuneille toimijoille sekä tukia hyödyntäneille järjestöille, jotka eivät ole Kepan jäseniä. Tilaisuuteen osallistui 11 järjestöedustajaa. Tilaisuuden lisäksi järjestöille tarjottiin mahdollisuus kertoa näkemyksensä sähköisen kyselyn välityksellä. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 22 järjestöä, joista neljä ei ole Kepan jäseniä. Järjestökonsultaation anti voidaan tiivistää seuraavasti: Tukien hallinnointiin liittyvät näkemykset : Mikäli tukien hallinnointi siirtyy pois ulkoministeriöstä, paras taho hallinnoimaan tukia on yksikkö Kepassa (80 prosenttia). Ääniä saivat myös UM, uusi organisaatio ja järjestöjen perustama konsulttiyritys. Tukiin liittyvät päätökset kuuluisivat luontevimmin hakemusten käsittelystä vastaaville työntekijöille (42,9 prosenttia) tai Kepan, UM:n ja järjestöjen muodostamalle ryhmälle (35,7 prosenttia). Tärkeimmät periaatteet tukien hallinnoinnissa : Selkeät, järkevät ohjeet ja arviointikriteerit Avoimuus ja läpinäkyvyys. Asiantuntemus, tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus. Neuvonnan ja tukien hallinnon oltava selkeästi erillään, mutta kuitenkin niin, että tiedonvaihtoa toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Nopea käsittely, ennakoitavuus ja pitävät aikataulu. Hallinnoinnin vuorovaikutteisuus ja palaute. Innovatiivisuuteen ja luovuuteen kannustaminen. Pienille hankkeille kevyemmät haku- ja raportointikäytännöt. Selkeät oikaisu- ja muutoksenhakukäytännöt. Järjestöjen osallistumista kriteerien laatimiseen pidettiin tärkeänä, osallistuminen päätöksentekoon jakoi mielipiteitä. Keskeisimpiä uudistustarpeita VKK-tuki Pidempiaikaista tukea (myös viestintähankkeille), mahdollisuus 3-vuotisiin hankkeisiin Haku ympärivuotinen tai useamman kerran vuodessa. Mahdollisuus aitoon kumppanuuteen myös Etelän järjestön kanssa. Mahdollisuus isompiin yhteishankkeisiin. Joustavammat kriteerit. Keveämmät hallinnointikäytännöt pienille hankkeille. Hankevalmistelumatkatuki Tuki jatkossakin jatkuvasti haettavissa. Hakemuksen viimeistelyn sijaan hankkeen suunnitteluun. Hankevalmistelumatkatukea voi nykyisellään käyttää vain suomalaisten matkakuluihin. Tukea tulisi kehittää siten, että Etelän kumppanin vastuu ja mahdollisuus suunnitella hanketta parantuisivat. Raportointikäytäntöjen keventäminen. 3 (11)
4 Konferenssimatkatuki Tuki jatkossakin jatkuvasti haettavissa. Mahdollisuus saada ennakkoa ennen matkaa. Mahdollisuus hyödyntää tukea konferenssien lisäksi myös muihin oppimismatkoihin. Raportointikäytäntöjen keventäminen. Myönteisen vastauksen reunaehtoina järjestökeskusteluissa pidettiin muun muassa seuraavia seikkoja: Ratkaisu tukien hallinnoimiseksi Kepassa on pitkäjänteinen. Kepa voi itsenäisesti kehittää tukimuotoja järjestöjen tarpeet ja toiveet huomioiden. Tukien hallinnointiin taataan ministeriön taholta riittävät resurssit. Keskustelut ulkoministeriön kanssa Syksyn aikana ulkoministeriön kanssa käydyissä keskusteluissa on selvitetty mahdollisen yhteistyösopimuksen reunaehtoja, ulkoministeriön hallinnollisia käytäntöjä tukimuotoihin liittyen sekä siirtymäkauden järjestelyjä, mikäli Kepa vastaa aloitteeseen myönteisesti. Kepan ja ulkoministeriön välisestä yhteistyöstä tukien osalta sovittaisiin yhteistyösopimuksella. Ulkoministeriön rooli kulminoituisi ylätason ohjaukseen, joka konkretisoituisi neuvotteluissa ohjelma- ja vuositasolla. Strategisempaa yhteistyötä tukien kehittämiseksi harjoitettaisiin vuositasolla niin sanotussa ohjausryhmätapaamisessa, jossa mukana olisivat ulkoministeriön virkamiehet ja mahdollisesti myös muiden relevanttien viranomaistahojen edustajat. Kepa raportoisi tukien käytöstä ministeriöön vuosittain raportilla, joka sisältäisi yhteenvedon järjestöjen hankkeista. Ulkoministeriön aloitteen mukaisesti Kepalle myönnettäisiin hakemusta vastaan järjestötukia varten nykyisestä ohjelmasta erillinen 3-vuotinen ohjelmarahoitus, joka kattaisi tuet (vuositasolla yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa) sekä niiden hallinnoinnista ja kehittämisestä aiheutuvat kulut. Esimerkiksi UM:n erityissäätiöiden sopimuksissa hallintokulut on määritelty seuraavasti: maksimissaan 10 prosenttia tukien teknisiin hallintokuluihin ja 25 prosenttia sisällölliseen työhön, kuten tiedotukseen, seurantaan ja kehittämiseen. Ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikössä tukimuotojen välittömään hoitamiseen on kanavoitu kahden vuoden ja kolmen kuukauden työntekijäresurssit henkilötyövuosissa laskettuna. Karkean laskelman mukaan kokonaisresurssit vastaavat kuitenkin vähintään noin neljää henkilötyövuotta, sillä tukien hallinnointiin osallistuu lukuisia ministeriön sisäisiä tahoja hallinnon (muun muassa talous- ja henkilöstöhallinto), tietohallinnon (tietohallinto, arkistointi) ja asiantuntijatyön osalta (muun muassa kansalaisjärjestöyksikön muut virkamiehet, yksikön päällikkö, kehitysviestinnän osasto, kehityspoliittisen osaston laaturyhmä, ministeri, juristit). Nämä resurssitarpeet on huomioitu Kepan tukiyksikön resurssilaskelmissa malleissa 1 ja 2. Mikäli Kepa vastaa aloitteeseen myönteisesti, olisi vuodelle 2013 haettavissa erillinen rahoitus hallintojärjestelmän rakentamista ja kehittämistä varten sekä matkatukien hallinnointiin, joka voitaisiin aloittaa jo ensimmäisenä vuonna nykyisten käytäntöjen pohjalta. Ensimmäinen varsinainen ohjelmasopimus tehtäisiin vuosille Ministeriön mukaan nyt etsitään pitkäaikaista ratkaisua, joka kestäisi yli hallituskauden. Tukien siirtämistä Kepalle puoltaa ulkoministeriön juristitiimi. Valtiontalouden tarkastusviraston kanta järjestelyyn on niin ikään alustavan myönteinen. Vertaistoimijat Vertaistoimijoiden kokemuksia hyödynnettiin liitteeseen sisältyvien hallintomallien kehittämisessä. Malli 2 pohjautuu tanskalaisen kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Civilsamfund i udvikling CISUn (ent. Projektrådgivningen) malliin, jolla järjestö on hallinnoinut järjestöjen kehitysyhteistyörahoitusta jo kymmenen vuoden ajan. Malli 1 on kehitetty tämän mallin pohjalta. Myös ulkoministeriön erityissäätiöiden käytäntöjä ja kokemuksia hyödynnettiin mallien laatimisessa. 4 (11)
5 Juridiset asiat Laillisuuskysymyksiin liittyen Kepan sihteeristö ja johto konsultoivat järjestökenttää tuntevaa juristia (asianajotoimisto Bützow). Juristin suositukset muun muassa hallituksen roolista, erillisen organisaation luonteesta sekä vastuu- ja jääviyskysymyksistä on huomioitu esitetyissä malleissa. Vaikka Kepa ei tukien hallinnoijana toimisikaan virkamiehenä, tulee hallinnon pohjautua virkamiehiä sitoviin lakeihin ja periaatteisiin (esimerkiksi hallintolaki, esteellisyys, virkavastuu ja hyvän hallinnon periaatteet). Näitä huomioita on myös Valtiontalouden tarkastusvirasto nostanut esiin laillisuustarkastuskertomuksessaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista myönnettävistä järjestöavustuksista 1. Järjestelmän tulee perustua selkeisiin sääntöihin sopimuksiin, jolloin jokainen tukien hallinnointiin tavalla tai toisella osallistuva osapuoli tuntee vastuunsa ja velvollisuutensa. Tukipäätösten teossa tulee noudattaa ulkoministeriön kanssa tehtyä sopimusta, jossa määritellään tukien käyttötarkoitukset ja tavoitteet. Päätöksentekoon osallistuvien henkilöiden edellytetään jääväävän itselleen läheisen järjestön hakemuksen osuessa kohdalle. Kaikesta Kepan saamasta valtionavusta vastaa viime kädessä Kepan hallitus, joka myös valvoo hallinnon sääntöjen mukaista toimeenpanoa. Hallinnointiin osallistuvat työntekijät vastaavat omista toimistaan virkavastuuseen rinnastettavan käytännön mukaisesti. Tukia hyödyntävän järjestön vastuut ja velvollisuudet tuen saajana on eriteltävä tarkoin Kepan ja järjestön välisessä sopimuksessa. Mahdollisten väärinkäytösten sattuessaa Kepan kuten säätiöiden ja muiden järjestöjen kohdalla voidaan noudattaa niin sanottua kohtuullistamispykälää, jonka mukaan valtionavun saaja ei ole takaisinmaksuvelvollinen, jos on osoittanut toimineensa aktiivisesti väärinkäytöksen ratkaisemiseksi kolmannen osapuolen kanssa. Säätiöissä tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että takaisinperintä on rauennut kolmessa vuodessa. UM:sta saatujen tietojen mukaan VKK- ja matkatukien kohdalla ei takaisinperintään johtaneita väärinkäytöksiä ei ole koskaan tapahtunut. 1 Laillisuustarkastuskertomus Avustukset veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto (11)
6 Malli 1: Tukia hallinnoiva yksikkö Kepassa Mallissa 1 tukien hallinnointia hoidetaan Kepassa tehtävää varten perustettavassa erillisessä yksikössä. Yksikkö sijoittuu Kepan organisaatiokartalla omaksi yksikökseen nykyisten ohjelma- ja hallintoyksikön rinnalle. Yksikölle osoitetaan Kepan johtotiimissä esimies. Järjestöille suunnatut koulutus- ja neuvontapalvelut pidetään tukien hallinnoinnista selkeästi erillään, ja niistä vastaavat nykyiseen malliin ohjelmayksikön tiimit. Näin varmistetaan, että järjestöt voivat hyödyntää koulutus- ja neuvontapalveluita luottamuksellisesti ilman, että tällä on vaikutusta tukien saamiseen. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen kannalta Kepan edunvalvojarooli säilyy, koska Kepa ei jatkossakaan puolusta omaansa, vaan järjestöjen rahoitusta. Rooli rahoittajana voi jopa avata uusia neuvottelu- ja vaikutusmahdollisuuksia suhteessa viranomaisiin. Neuvonta ja hakemusten arviointi Kepan neuvonta- ja koulutuspalveluista vastaavat nykyiseen tapaan ohjelmapuolen tiimit. Näiden tiimien työntekijät eivät osallistu tukien hallinnointiin. Järjestöjen tukihakemukset toimitetaan Kepaan perustettavaan uuteen tukiyksikköön ja niiden teknisestä tarkistuksesta ja arvioinnista vastaavat tukihallintoon palkattavat työntekijät pari- / tiimityönä. Hakemukset arvioidaan avoimesti järjestöjen tiedossa olevien kriteerien mukaan. Työntekijät laativat suosituksensa tuettavista hankkeista päätöksenteosta vastaavalle asiantuntijajaostolle. Päätöksenteko Päätöksenteko tapahtuu Kepan hallituksen nimeämässä asiantuntijajaostossa (noin 5 henkilöä), joka koostuu Kepan jäsenjärjestöjen ja ei-jäsenjärjestöjen edustajista sekä mahdollisesti muista asiantuntijatahoista. Asiantuntijajaosto vahvistaa tukihallinnon läpinäkyvyyttä ja tukee näin Kepan kattojärjestö- ja edunvalvojaroolin säilymistä. Jaosto käsittelee hakemukset Kepan tukiyksikön työntekijöiden laatimaa esitystä hyödyntäen ja laatii sitovan päätösesityksen allekirjoitettavaksi Kepan toiminnanjohtajalle tai puheenjohtajistolle, jolloin formaali päätöksenteko kuten viime käden vastuunkantaminenkin tapahtuu Kepassa. Allekirjoittajilla on mahdollisuus pyytää jaostolta selvennyksiä esityksen tueksi, mutta päätösesityksen ehtoihin tai sisältöihin he eivät voi vaikuttaa. Jaostoon kuuluville asiantuntijoille maksetaan työstä kohtuullinen korvaus. 6 (11)
7 Jaostoon haetaan jäseniä porrastetusti avoimella haulla 2-3 vuodeksi kerrallaan jatkuvuuden säilyttämiseksi. Hakijoilta edellytetään asiantuntemusta suhteessa tarjolla oleviin tehtäviin. Henkilöt edustavat jaostossa itseään ja tekevät selvityksen omista järjestökytköksistään hakiessaan tehtävää näin tehtävään voidaan valikoida taustoiltaan monipuolinen joukko ihmisiä. Jaostoon kuuluvat henkilöt jääväävät itsensä itselleen läheisiä järjestöjä koskevasta päätöksenteosta. Jaosto on tilivelvollinen Kepan hallitukselle. Seuranta, muutoksenhaku ja valituskäytännöt Päätöksenteon jälkeen tukiyksikön työntekijät lähettävät myöntö- ja hylkäyskirjeet perusteluineen ja toimintaohjeineen järjestöille. Päätökseen sisältyy mahdollisuus oikaisuvaatimukseen, jota varten laaditaan selkeät ohjeet. Oikaisuvaatimusten käsittelystä vastaa Kepan hallitus (juristin suositus). Tukien maksatuksista, hankkeiden seurannasta sekä vuosi- ja loppuraporttien käsittelystä vastaa Kepan tukiyksikkö. Se vastaa myös järjestöiltä tuleviin muutoksenhakupyyntöihin hankkeiden aikana avoimesti tiedossa olevien käytäntöjen mukaisesti ja seuraa hankkeiden toteuttamista. Kehittäminen Koulutuksen, neuvonnan, hakemusten arvioinnin, niitä koskevan päätöksenteon ja ohjeistusten kalibroimiseksi kaikki tukien hallinnointiin osallistuvat tahot tapaavat vuosittain. Vuositapaamisissa ei käsitellä yksittäisiä hankepäätöksiä, vaan yleisemmällä tasolla hankkeisiin, järjestöjen tukemiseen ja hakuprosessiin (kriteerit, hallinnointikäytännöt, koulutus- ja neuvontapalvelut jne.) liittyviä huomioita, joiden pohjalta varmistetaan tulkintojen yhdenmukaisuus ja kehitetään koko järjestelmää. Myös tukia hyödyntäviä järjestöjä sekä Kepan jäseniä että ei-jäseniä osallistetaan tukimuotojen kehittämiseen. Tukiyksikön työntekijät välittävät Kepan koulutus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseksi tietoa järjestöjen tarpeista. Ulkoministeriön kanssa pidetään vuotuinen ohjausryhmätapaaminen tukihallinnon seurantaan ja kehittämiseen liittyen. Tapaamisiin voidaan kutsua mukaan myös muita sellaisia viranomaisia, joiden toiminta liittyy tuettavien toimintojen kannalta keskeisiin tavoitteisiin (esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö globaalikasvatuksen osalta). Ministeriön kanssa keskustellaan säännöllisesti myös hankevalmistelumatkatuen ja hanketuen välisistä yhteyksistä. Resurssit Tukien hallinnointi Kepassa edellyttää resursseja, jotka sisältyvät ulkoministeriöltä saatuun tukikokonaisuuteen järjestöille myönnettävien tukien lisäksi. Tukien hallinnointi ei uhkaa tai kuormita Kepan olemassaolevia toimintoja. Vuodelle 2013 haetaan ulkoministeriöstä erikseen tukea hallinnoinnin järjestelmien rakentamiseen. Alla olevat laskelmat perustuvat vuoden 2014 tilanteeseen. Kulut tarkentuvat vuoden 2013 aikana tehtävissä laskelmissa. Esimerkiksi tieto- ja taloushallintojärjestelmien ylläpidosta koituvia kuluista on vaikea esittää tarkkoja arvioita. Mallissa 1 Kepaan perustettavaan tukiyksikköön palkataan neljä työntekijää, joista yksi vastaa erityisesti hallinnollisista tehtävistä (talous- ja tietohallinto) ja kolme muuta tukihakemusten käsittelystä, arvioinnista, hankkeiden seurannasta ja tukien kehittämisestä. Arvio henkilökulujen kokonaissummasta on noin euroa sivukuluineen ja henkilöstöetuineen. Asiantuntijajaoston viidelle jäsenille maksetaan työstä vuositasolla yhteensä euroa (sisältää kaksi VKK-hakukierrosta). Taloushallinnon, IT-tuen (sisältäen tietohallintojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen kanavoitavan henkilöresurssin) sekä henkilöstöhallinnon yhteenlasketut kulut ovat vuositasolla noin euroa. Hallintokulut, jotka sisältävät työpisteen vuokran neljälle työntekijälle, toimistotarvikkeet ja -kalusteet sekä niiden käytöstä aiheutuvat juoksevat kulut sekä maksut verkko- ja pankkipalveluista tekevät vuositasolla yhteensä noin noin euroa. Järjestöjen osallistamiseen, tukimuodoista tiedottamiseen ja hankkeiden seurantaan budjetoidaan vuositasolla noin euroa. Arvio kokonaiskuluista vuositasolla on noin euroa. 7 (11)
8 Malli 2: Tukia hallinnoiva yksikkö Kepassa, Tanskan malli Malli 2 perustuu nin kutsuttuun Tanskan malliin, jonka pohjalta järjestötukien hallinnointijärjestelmä on räätälöity Suomen toimintaympäristöön ja Kepan yhteyteen sopivaksi. Tanskassa Civilsamfund i udvicling CISU (ent. Projektrådgivninven) on hallinnoinnut järjestöjen kehitysyhteistyörahoitusta vuodesta 2002 ja vastannut myös tukiin liittyvästä päätöksenteosta. Myös Tanskan mallissa tukia hallinnoiva yksikkö sijoitetaan Kepaan. Erona malliin 1 on se, että sihteeristö ei osallistu hakemusten arviointiin vaan tehtävä on delegoitu kolmihenkiselle ulkopuoliselle konsulttitiimille. Malli tekee päätöksentekoprosessin ja Kepan neuvonta- ja koulutuspalveluiden välille ensimmäistä mallia selkeämmän pesäeron. Koulutuksen ja neuvonnan kehittämiseen tähtääviä synergiaetuja menetetään, kun arviointityö ulkoistetaan konsulteille, mutta toisaalta järjestöille tarjotaan vahvempi kokemus siitä, ettei palveluiden hyödyntäminen vaikuta tuen saamiseen. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen kannalta Kepan edunvalvojarooli säilyy, koska Kepa ei jatkossakaan puolusta omaansa, vaan järjestöjen rahoitusta. Rooli rahoittajana voi jopa avata uusia neuvottelu- ja vaikutusmahdollisuuksia suhteessa viranomaisiin. Neuvonta ja hakemusten arviointi Järjestöille tarjottavasta neuvonnasta ja koulutuksesta vastaavat nykyisen käytännön mukaan Kepan nykyiset ohjelmayksikön tiimit. Tukihallinnosta vastaavaan yksikköön palkatut työntekijät voivat kuitenkin osallistua koulutuksen ja neuvonnan antamiseen. Järjestöt osoittavat hakemuksensa tukia hallinnoivalle yksikölle Kepassa. Yksikkö tarkistaa, että hakemukset sisältävät tarvittavat liitteet, syöttävät hakijan tiedot tietohallintojärjestelmään ja toimittavat hakemukset välittömästi eteenpäin konsulttitiimille arvioitavaksi. Konsulttitiimi laatii oman suosituslistansa tuettavista hankkeista ja toimittaa sen eteenpäin käytännön päätöksenteosta vastaavalle asiantuntijajaostolle. 8 (11)
9 Konsulttien palkkaamisesta vastaa Kepan tukiyksikön sihteeristö. Avoimen haun pohjalta suoritettavassa konsulttien valinnassa painotetaan järjestöalan tuntemusta, alan asiantuntemusta ja kokemusta vastaavista tehtävistä. Konsultit pyritään valitsemaan portaittain 2-3 vuodeksi kerrallaan. Tehtävästä maksetaan tuntiperusteinen palkkio Kepan normaalikäytännön mukaisesti. Yksi konsulteista on tiiminvetäjänä koordinointivastuussa konsulttitiimin tehtävistä. Päätöksenteko Kuten malli 1, erona se, että esityksen jaostolle laatii Kepan työntekijöiden sijaan konsulttitiimi. Seuranta, muutoksenhaku ja valituskäytännöt Kuten malli 1. Kehittäminen Koulutuksen, neuvonnan, hakemusten arvioinnin, niitä koskevan päätöksenteon ja ohjeistusten kalibroimiseksi kaikki tukien hallinnointiin osallistuvat tahot tapaavat vuosittain. Myös konsulttitiimin jäsenillä on velvollisuus osallistua kehittämistyöhön. Vuositapaamisissa ei käsitellä yksittäisiä hankepäätöksiä, vaan yleisemmällä tasolla hankkeisiin ja hakuprosessiin liittyviä huomioita, joiden pohjalta järjestelmää kehitetään tarpeen mukaan. Ulkoministeriön kanssa pidetään vuotuinen ohjausryhmätapaaminen tukihallinnon seurantaan ja kehittämiseen liittyen. Tapaamisiin voidaan kutsua mukaan myös muita sellaisia viranomaisia, joiden toiminta liittyy tuettavien toimintojen kannalta keskeisiin tavoitteisiin (esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö globaalikasvatuksen osalta). Resurssit Tukien hallinnointi Kepassa edellyttää resursseja, jotka sisältyvät ulkoministeriöltä saatuun tukikokonaisuuteen järjestöille myönnettävien tukien lisäksi. Tukien hallinnointi ei uhkaa tai kuormita Kepan olemassa olevia toimintoja. Vuodelle 2013 haetaan ulkoministeriöstä erikseen tukea hallinnoinnin järjestelmien rakentamiseen. Alla olevat laskelmat perustuvat vuoden 2014 tilanteeseen. Kulut tarkentuvat vuoden 2013 aikana tehtävissä laskelmissa. Esimerkiksi tieto- ja taloushallintojärjestelmien ylläpidosta koituvia kuluista on vaikea esittää tarkkoja arvioita. Mallissa 2 Kepaan perustettavaan tukiyksikköön palkataan kolme työntekijää, joista erityisesti yksi vastaa hallinnollisista tehtävistä (talous- ja tietohallinto) ja kaksi muuta tukihakemusten esikäsittelystä, hankkeiden seurannasta ja tukien kehittämisestä. Arvio henkilökulujen kokonaissummasta on noin euroa sivukuluineen ja henkilöstöetuineen. Asiantuntijajaoston viidelle jäsenille maksetaan työstä vuositasolla yhteensä euroa (sisältää kaksi VKK-hakukierrosta). Konsulttitiimin tuntiperusteinen palkkio tekee vuodessa yhteensä noin euroa sisältäen tukien kehittämiseen osallistumisen. Taloushallinnon, IT-tuen (sisältäen tietohallintojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen kanavoitavan henkilöresurssin) sekä henkilöstöhallinnon yhteenlasketut kulut ovat vuositasolla noin euroa. Hallintokulut, jotka sisältävät työpisteen vuokran neljälle työntekijälle, toimistotarvikkeet ja -kalusteet sekä niiden käytöstä aiheutuvat juoksevat kulut sekä maksut verkko- ja pankkipalveluista tekevät vuositasolla yhteensä noin euroa. Järjestöjen osallistamiseen, tukimuodoista tiedottamiseen ja hankkeiden seurantaan budjetoidaan vuositasolla noin euroa. Arvio kokonaiskuluista vuositasolla on noin euroa. 9 (11)
10 Yhteenveto eri mallien mahdollisuuksista ja haasteista Malli 1: Tukia hallinoiva yksikkö Kepassa Mahdollisuudet - Tukihallinnolla vahva yhteys ja kontribuutio Kepan neuvonnan ja koulutuksen kehittämiseen, vaikka se pidetäänkin selkeästi näistä palveluista erillisenä yksikkönä. - Jo olemassa olevien keinojen kehittäminen järjestöjen välisen vertaisoppimisen ja yhteistyön kehittämiseen. - Kepalla sananvaltaa tukien hallinnointikäytäntöihin ja kehittämiseen. - Kepan tiiviit yhteydet ulkoministeriöön edesauttavat mallin rakentamisessa ja pysyvät jatkossakin tiiviinä tukimuotojen myötä, joka hyödyllistä vaikuttamisen näkökulmasta. - Malli on nopea ja edullinen rakentaa. Mahdollisuudet Haasteet / kysymykset - vastuussa valtionavusta. Väärinkäytöksien ehkäisy mahdollista selkeillä sopimuksilla ja eri osapuolten vastuiden määrittelyillä. - Tasapuolisuuden kokemusta (jäsenet ja ei-jäsenet) tuetaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen perustuvalla järjestelmällä ja tarjoamalla mahdollisuutta osallistua tukien kehittämiseen. - Ulkopuoliseen kritiikkiin varaudutaan avoimuudella, läpinäkyvyydellä sekä selkeillä sopimuksilla ja säännöillä. - Järjestelmä vaatii eri osapuolilta sitoutuneisuutta ja luottamusta. Luottamuksen ilmapiiriä voi vahvistaa avoimuudella ja läpinäkyvyydellä sekä selkeällä vastuunjaolla. Haasteet / kysymykset Malli 2: Tukia hallinoiva yksikkö Kepassa, Tanskan malli - Järjestöjen osallistaminen kehittämiseen helpompaa olemassa olevia kanavia ja käytäntöjä hyödyntäen. - Kepan muun toiminnan ansiosta joustavuutta resurssoinnissa (esimerkiksi hallintopalvelut). - Kepassa oleva asiantuntemus hyödynnettävissä. - Tukien hallinnoinnilla ja Kepan muilla toiminnoilla mahdollisia synergiaetuja (esimerkiksi kirjanpito- ja tietohallintojärjestelmät). - Rooli järjestöjen rahoittajana voi avata uusia neuvotteluasemia ja vaikuttamisen paikkoja. - Tukihallinnolla vahvahko yhteys ja kontribuutio Kepan neuvonnan ja koulutuksen kehittämiseen. Kehittämistyöhön osallistumisen tulee sisältyä konsulttien sopimukseen. - Konsulttien tuoma palomuuri turvaamassa järjestöjen tasapuolista kohtelua ja luottamuksellista palvelujen käyttökokemusta. - Jo olemassa olevien keinojen kehittäminen järjestöjen välisen vertaisoppimisen ja yhteistyön kehittämiseen. - Kepalla sananvaltaa tukien hallinnointikäytäntöihin ja kehittämiseen. - Kepan tiiviit yhteydet ulkoministeriöön edesauttavat mallin rakentamisessa ja pysyvät jatkossakin tiiviinä tukimuotojen myötä, mikä on hyödyllistä vaikuttamisen näkökulmasta. - Malli on nopea ja edullinen rakentaa. - Järjestöjen osallistaminen kehittämiseen helpompaa olemassa olevia kanavia ja käytäntöjä hyödyntäen. - Kepan muun toiminnan ansiosta joustavuutta resurssoinnissa (esimerkiksi hallintopalvelut). - Kepassa oleva asiantuntemus hyödynnettävissä. - Tukien hallinnoinnilla ja Kepan muilla toiminnoilla mahdollisia synergiaetuja (esimerkiksi kirjanpito- ja tietohallintojärjestelmät) - Uusi rooli järjestöjen rahoittajan voi avata uusia neuvotteluasemia ja vaikuttamisen paikkoja. - Jääviyskysymysten ratkaisemiseksi luotava selkeät säännöt, joiden lisäksi käytettävä tapauskohtaista harkintaa (laillinen + eettinen jääviys). - Hallinnointi ei saa syödä voimavaroja Kepan muilta toiminnoilta. Käytännössä kuitenkin varauduttava siihen, että koulutuksen ja neuvonnan kysyntä kasvaa ja että Kepan asiantuntijoiden panosta tarvitaan etenkin järjestelmän rakentamisessa. - vastuussa valtionavusta. Väärinkäytöksien ehkäisy mahdollista selkeillä sopimuksilla ja eri osapuolten vastuiden määrittelyillä. - Tasapuolisuuden kokemusta (jäsenet ja ei-jäsenet) tuetaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen perustuvalla järjestelmällä ja tarjoamalla mahdollisuutta osallistua tukien kehittämiseen. - Ulkopuoliseen kritiikkiin varaudutaan avoimuudella, läpinäkyvyydellä sekä selkeillä sopimuksilla ja säännöillä. - Hallinnointi ei saa syödä voimavaroja Kepan muilta toiminnoilta. Käytännössä kuitenkin varauduttava siihen, että koulutuksen ja neuvonnan kysyntä kasvaa ja että Kepan asiantuntijoiden panosta tarvitaan etenkin järjestelmän rakentamisessa. - Konsulttien itsenäisyys ja valta hakemusten arvioinnissa. - Konsultit hakemusten arvioijina saattavat järjestöistä tuntua etäisiltä (vrt. ministeriön virkamiehiin kohdistuva kritiikki). - Järjestelmä vaatii eri osapuolilta sitoutuneisuutta ja luottamusta. Luottamuksen ilmapiiriä voi vahvistaa avoimuudella ja läpinäkyvyydellä sekä selkeällä vastuunjaolla. - Jääviyskysymysten ratkaisemiseksi luotava selkeät säännöt, joiden lisäksi käytettävä tapauskohtaista harkintaa (laillinen + eettinen jääviys). 10 (11)
11 Malli 3: Erillinen tukia hallinoiva uusi organisaatio Malli 4: Kielteinen vastaus aloitteeseen, tukien tulevaisuuteen vaikuttaminen muin keinoin - Väärinkäytösten sattuessa katseet eivät kohdistu yksin Kepaan. - Vaikutukset Kepan rooliin ja jäsensuhteisiin vähäisempiä. - Kepan hallituksen vastuu valtionavusta pienempi (riippuu Kepan roolista organisaatiossa). - (+/-) Organisaatio hoitaa itsenäisesti rahoitusneuvottelut ulkoministeriön kanssa. - Kepan rooli ja suhde jäseniin säilyy ennallaan. - Ei jääviys- tai vastuuongelmia. - Kepan vaikutusmahdollisuudet hallintokäytäntöihin ja tukimuotojen kehittämiseen malleja 1 ja 2 heikommat. - Kytkös neuvonta- ja koulutuspalveluihin heikompi, yhteisen kehittämistyön ja tiedonvaihdon varmistamiseksi luotava pitävät käytännöt. - Jääviyskysymysten ratkaisemiseksi luotava selkeät säännöt, joiden lisäksi käytettävä tapauskohtaista harkintaa (laillinen + eettinen jääviys). - Valittava sekä järjestöjen että UM:n näkökulmasta sovelias organisaatiomalli. - Mikä on Kepan rooli uudessa organisaatiossa? Keitä muita organisaatiossa tulisi olla edustettuina? - Uuden organisaation perustaminen, rekisteröiminen ja rakentaminen vie aikaa, rahoitusneuvottelut UM:n kanssa viivästyvät ja järjestötukiin voi tulla katkoksia. - Epävarmaa, miten paljon Kepa todella voi vaikuttaa tukien tulevaisuuteen. - Voiko kieltäytyminen vaikuttaa Kepan UM-suhteisiin kielteisesti? - Hakuun voi tulla pitkiäkin taukoja ulkoministeriön etsiessä uusia ratkaisuja tukien hallinnoimiseen. - Tuet voivat joutua lakkautusuhan alle tai niitä voidaan leikata, jos niiden hallinnoimiseen ei löydetä resursseja. 11 (11)
Kepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle
Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKansliapäällikön puheenvuoro
Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun
LisätiedotTSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien
TSV:n jakamat konferenssiavustukset Georg Strien Sisältö Yleistä konferenssien rahoituksesta Rahoittajia Valtion tuen määrästä Mihin avustusta myönnetään, mihin ei? Hakukäytännöt Millainen on hyvä hakemus?
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään
LisätiedotMitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.
Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotHallituksen esitys talousarvioksi vuodelle A.Romar / Liite 7E
Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2017 26.11.2016 A.Romar / Liite 7E Hallituksen esitys syyskokoukselle 2016 Kepa ry TA 2017 2017 Tark TA 2016 Toteuma 2015 Kokonaiskulut 4 391 300 4 892 692 6
LisätiedotInnovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotTSV:njakamat konferenssiavustukset. Georg Strien
TSV:njakamat konferenssiavustukset Georg Strien Sisältö Yleistä konferenssien rahoituksesta Rahoittajia Tuen määrästä Mihin avustusta myönnetään, mihin ei? Hakukäytännöt Millainen on hyvä hakemus? Raportointikäytännöt
LisätiedotEsitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015
Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan
VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE 2017 2021 Selitteet i KOKO TOIMIKAUDEN JATKUVAT TOIMENPITEET 1. Toimitaan kumppanina relevanteissa avointa hallintoa sekä osallistumista ja vaikuttamista edistävissä hankkeissa
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotValinnanvapauspilotit. Anne Kumpula
Valinnanvapauspilotit Anne Kumpula 13.10.2017 1 Valinnanvapauspilottien aikataulusta Valinnanvapauspilotit toteutetaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan ajalla 1.7.2018 31.12.2019. Hakuaika
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotOsallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä
Osallistaminen kunnissa Osallisuustyöryhmä 23.5.2019 Laura Kelhä Osallisuus lainsäädännössä Osallistuminen on oikeus, josta on säädetty muun muassa perustuslaissa (731/1999). Kuntalaissa (410/2015) säädetään
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotTuen tarkoitus. ULKOMINISTERIÖ Viestintäosasto VIE-20/Eurooppatiedotus Marraskuu 2018
ULKOMINISTERIÖ Viestintäosasto VIE-20/Eurooppatiedotus Marraskuu 2018 VALTIONAVUSTUKSET KANSALAISJÄRJESTÖJEN EUROOPPA- TIEDOTTAMISEEN VUONNA 2019 HAKUOHJEET Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen on
LisätiedotLiite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta
Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotValinnanvapauspilotit. Anne Kumpula Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö
Valinnanvapauspilotit Anne Kumpula Hallitusneuvos Sosiaali ja terveysministeriö 21.11.2017 1 Valinnanvapauspilottien aloitus Valinnanvapauspilotit toteutetaan uuden valinnanvapausmallin mukaisina ajalla
Lisätiedottoiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori
KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien
LisätiedotITS Finland esiselvitys
ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotKansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä
Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.
Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,
LisätiedotJäsenkonsultaatio viestintä- ja kehityskasvatustukien (VKK) sekä matkatukien siirrosta Kepan hallintaan: Huhti-Toukokuu 2012
Jäsenkonsultaatio viestintä- ja kehityskasvatustukien (VKK) sekä matkatukien siirrosta Kepan hallintaan: Huhti-Toukokuu 2012 Eija Mustonen/Maailmanparannusyritys SISÄLLYSLUETTELO Lyhyt yhteenveto ja päätelmät...
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotMikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.
30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille
LisätiedotYLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE
OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,
LisätiedotYlioppilaskunnan suunta
Ylioppilaskunnan suunta -työryhmä 12.5.2016 Ylioppilaskunnan suunta AYY yhteiskunnallisena vaikuttajana Tavoite: AYY:n vaikuttaminen on tavoitteellista, pitkäjänteistä ja proaktiivista Tavoite: AYY:n jäsenet
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
LisätiedotTeema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019
Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
Lisätiedot1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet
TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotRAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen. Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen,
RAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen, 10.9.2013 MEIDÄN KAIKKIEN RAY KESTÄVÄ KASVU JA TEHOKAS TOIMINTA LAAJA YHTEISKUNTAVASTUU VIIHDYTTÄVIÄ JA TUOTTAVIA
LisätiedotEdistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön: valtionavustukset Valtionavustusten hakuaika 17.6. 30.9.2016 Hankkeiden
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotAsumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä
Asumispalveluiden visio Asumispalveluiden johtoryhmä Vantaan kaupungin strategia 2018-2021 VISIO PAINOPISTEET ROHKEA JA RENTO Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. 1 2 3 4 5 6 Turvaamme
LisätiedotKrits. Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia
Krits Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia 2019 2021 Tehtävä Visio Kriminaalihuollon tukisäätiön perustehtävä Kriminaalihuollon tukisäätiö tukee rikostaustaisia ja heidän läheisiään, edistää heidän hyvinvointiaan
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotMillainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM
Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM 10.2.2017 VNK:n tarjoamat viestinnän tukitoimet ja -välineet Selvitys- ja tutkimushankkeilta edellytetään aktiivista
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotKansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma rahoitusasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 30.3.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotErityisavustushankkeet. Erityisasiantuntija Artsi Alanne
Erityisavustushankkeet Erityisasiantuntija Artsi Alanne 1 Myönnetään: Erityisavustukset tutkimus- ja kehittämishankkeisiin oppimateriaalin tuotantoon ja hankintaan tietojenkäsittelyn kehittämiseen ja laitteiden
LisätiedotMaakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta
Maakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta Jaakko Rinne ylitarkastaja Mavi/Maatalousosasto MMM:n toimiala Hallituksen linjauksen mukaisesti MMM:n toimialan tehtävistä pääosa siirretään maakunnille
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ
HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen
LisätiedotLAPE-päivät Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä
LAPE-päivät 30.-31.8.2018 Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä Kansallisen lapsistrategian tarve Ehdotus Suomelle: Lapsiystävällisemmän yhteiskunnan ja maailman rakentaminen.
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotKeravan vanhusneuvosto
Keravan vanhusneuvosto Iiris Laukkanen 14.12.2018 Vanhusneuvoston tehtävät ja toiminta Kuntalaki 27 Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotTukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin
Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Suvi Lähdevuori 3.6.2015 Finnpartnership tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten ja
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotHyvä hallitustyöskentely - toimiva hallitus ja päätöksenteko
Hyvä hallitustyöskentely - toimiva hallitus ja päätöksenteko Järjestökoulutukset Joensuu 11.2.2014 ja Kuopio 12.2.2014 Janne Mertanen, pääsihteeri Sisällys Hallitus on tiimi Onnistunut ja tehokas hallitustyöskentely
Lisätiedot1. Johtaminen ja riskienhallinta 2. Toiminnan jatkuvuuden hallinta 3. Turvallisuus kehittämisessä 4. Turvallisuuden ylläpito 5. Seuranta ja arviointi
Nimeämispyyntö 1 (2) VM/2155/00.01.00.01/2016 Liite 1 Liite 2 25.01.2017 Julkinen JulkICT Kimmo Rousku Nimeämispyyntö Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän sihteeristöön (VAHTIsihteeristö)
LisätiedotLuomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille
Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotPuhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu
Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu www.rahaarattaisiin.fi Varainhankinnan tarpeet ja tavoitteet 62% Varainhankintaa osana työtään tekevien järjestötyöntekijöiden määrän kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2016
LisätiedotHae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!
Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotAvustus asumisneuvontatoimintaan
Avustus asumisneuvontatoimintaan 2019 Sisällys 1 Asumisneuvontatoimintaan tarkoitettujen avustusten hakeminen vuonna 2019... 3 2 Avustuksen kohdentaminen... 3 3 Avustuksen edellytykset... 3 4 Avustuksen
LisätiedotKulttuurilautakunnan päätös
IISALMEN KAUPUNGIN KULTTUURITOIMEN AVUSTUSSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunnan päätös 20.1.2011 7 1. YLEISPERIAATTEET Kulttuurilautakunta esittää vuosittain kaupungin talousarvioon määrärahan käytettäväksi paikallisten
Lisätiedotneuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin
neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten
LisätiedotTampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö
Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Yhteenveto työpajoista elokuussa 2013 Kaupunkistrategia Yhdessä tekeminen: Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia
Lisätiedot5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI
AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
Lisätiedot- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit
LisätiedotRahoituksen hakuohjeet tuottavuuden edistämiseen robotiikan, analytiikan, tekoälyn tai muiden nousevien teknologioiden avulla
1 (5) Kirje VM/1609/02.02.03.09/2018 6.9.2018 Ministeriöiden tietohallinto- ja taloushallintojohdolle jaettavaksi edelleen virastoille ja laitoksille Rahoituksen hakuohjeet tuottavuuden edistämiseen robotiikan,
LisätiedotSeuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit
Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotAlustava hahmotelma ALMU järjestelmän vaatimuksista
Alustava hahmotelma järjestelmän vaatimuksista projektiryhmä Marika Korhonen marika.korhonen@helsinki.fi 17.1.2006 SISÄLLYS 1 Johdanto...1 2 Kehittämisosaston toiminnasta...1 3 Apurahan hakeminen...2 3.1
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotTulevaisuuden palvelusetelit
Tulevaisuuden palvelusetelit 16.8.2018 Palvelusetelit tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet Sotella tai ilman Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen Kunnan roolin vieminen kohti järjestäjää monituottajamallin
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotDigitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen Marjut Siintola
Digitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen 5.6.2018 Marjut Siintola 1 Tausta Hallitus päätti puolivälin tarkistuksessa hyväksytyn hallituksen toimintasuunnitelman vuosille 2017-2019
LisätiedotVapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki
Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta
Lisätiedot