Kaupunginhallitus Sivu 1 / 99. Kaupunginhallituksen kokoushuone Asemakuja 2 C 4. krs

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 99 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:35-17:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Asemakuja 2 C 4. krs Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Arja Juvonen Pertti Järvenpää Pia Kauma Hannele Kerola Laura Kiijärvi, poistui klo käsittelyn ajaksi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki Sirpa Hertell Jukka Mäkelä Juha Metso Pirjo Mutanen Olavi Louko Mauri Suuperko valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja talousjohtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja, poistui klo Timo Kuismin lakiasiainjohtaja, poistui klo käsittelyn ajaksi Reijo Tuori rahoitusjohtaja, poistui klo käsittelyn ajaksi Johanna Pajakoski Päivi Sutinen Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen viestintäpäällikkö palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 99 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mia Laiho Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 99 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 97 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 98 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 99 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 6 Asunnot Oy:n lainoille (Kv-asia) 100 Kauniaisten kaupungin ruotsinkielisen opetus- ja 10 varhaiskasvatuslautakunnan asiantuntijajäsenen varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Vuoden 2013 helmikuun kuukausiraportti ja siitä 16 aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia) Edustajien nimeäminen Uudenmaan liiton 20 edustajainkokoukseen, maakuntavaltuustoon ja maakuntahallitukseen (Kv-asia) 104 Espoon edustajien nimeäminen pääkaupunkiseudun 25 neuvottelukuntaan toimikaudeksi Henkilöstökertomus vuodelta Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeiden ostaminen Valtuustoaloite vanhusasiamiehen saamiseksi Espooseen 34 (Kv-asia) 108 Valtuustokysymys koulujen irtokalustuksesta (Kv-asia) Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutoksen 38 hyväksyminen, Jousenpuisto, alue (Kv-asia) 110 Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet ja alueen 60 suunnitteluperiaatteet, alue Nöykkiö, asemakaavan muutoksen hyväksyminen 75 Eestinmalmi IB, muutos, alue Saunalahden yhteistoiminta- ja esisopimuksen 81 täydennyksen sekä kiinteistöjärjestelyperiaatteiden hyväksyminen Kummelivuorensuun asemakaava-alueella 113 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset 94

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mia Laiho ja Christina Gestrin.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / / Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n lainoille (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lakitie 2 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä euroa Laina-aika/lyh. enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta, lyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 3, 6 tai 12 kk:n euribor, kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 Jälkimaininki 2 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä euroa Laina-aika/lyh. enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta, lyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 3, 6 tai 12 kk:n euribor, kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 3 Riiantie 1 Lainan saaja Espoon Asunnot Oy

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 99 Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä euroa Laina-aika/lyh. enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta, lyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 3, 6 tai 12 kk:n euribor, kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 4 Riiantie 4 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä euroa Laina-aika/lyh. enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta, lyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 3, 6 tai 12 kk:n euribor, kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 5 takauksista peritään takausprovisio, joka on 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle 6 takauksille ei vaadita vastavakuutta. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon Asunnot Oy anoo, että Espoon kaupunki myöntää omavelkaisen takauksen suoritettavan kilpailutuksen perusteella otettaville Espoon Asunnot Oy:n (Lakitie 2) euron, (Jälkimaininki 2) euron (Riiantie 1) euron ja (Riiantie 4) euron määräisille lainoille. Espoon Asunnot aloittaa vuonna 2013 perusparannuksen neljässä kiinteistössä Lakitie 2, Jälkimaininki 2, Riiantie 1 ja Riiantie 4. Kaikkien kiinteistöjen osalta kyseessä on ensimmäinen laaja perusparannus. Lakitie 2 on 22 huoneistoa käsittävä paritalokiinteistö Muuralan kaupunginosassa. Kohde on valmistunut 1983 ja huoneistopinta-ala on m2.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 99 Lakitie 2:n rahoitussuunnitelma on seuraava: Pankkilaina Energia-avustukset Espoon Asunnot Oy:n omarahoitusosuus Yhteensä euroa euroa euroa euroa Rakennustyöt pyritään käynnistämään pikimmiten. Jälkimaininki 2 on 38 huoneistoa käsittävä kerrostalokiinteistö Espoonlahden kaupunginosassa. Kohde on valmistunut 1972 ja huoneistopinta-ala on m2. Jälkimaininki 2:n rahoitussuunnitelma on seuraava: Pankkilaina euroa Energia-avustukset euroa Espoon Asunnot Oy:n omarahoitusosuus_ euroa Yhteensä euroa Rakennustyöt pyritään käynnistämään maaliskuussa Riiantie 1 on 55 huoneistoa käsittävä kerrostalokiinteistö Kauklahden kaupunginosassa. Kohde on valmistunut 1984 ja huoneistopinta-ala on m2. Riiantie 1:n rahoitussuunnitelma on seuraava: Pankkilaina euroa Hissi- ja energia-avustukset euroa Espoon Asunnot Oy:n omarahoitusosuus_ euroa Yhteensä euroa Rakennustyöt pyritään käynnistämään maaliskuussa Riiantie 4 on 29 huoneistoa käsittävä kerrostalokiinteistö Kauklahden kaupunginosassa. Kohde on valmistunut 1984 ja huoneistopinta-ala on m2. Samassa urakassa uusitaan parkkialueen asfaltointi. Parkkialueella on Riiantie 1, Riiantie 3 ja Riiantie 4:n parkkipaikat. Riiantie 4:n rahoitussuunnitelma on seuraava: Pankkilaina euroa Energia-avustukset euroa Espoon Asunnot Oy:n omarahoitusosuus euroa Yhteensä euroa Rakennustyöt pyritään käynnistämään maaliskuussa Rahoituskustannusten osuus perittävistä vuokrista on noin 50 %. Kaupungin takauksen vaikutus on korkokustannuksia alentava ja se auttaa vuokratason kohtuullisena pitämiseen.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 99 Espoon kaupunki omistaa Espoon Asunnot Oy:n koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Kaupungin myöntämät takaukset per ovat 898 milj. euroa, josta täytetakaukset 21 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä takauksista Länsimetron osuus on 490 milj. euroa, Espoon Asunnot Oy:n osuus 172 milj. euroa ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen osuus 132 milj. euroa. Tiedoksi - Espoon Asunnot Oy

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunginhallitus Sivu 10 / / / Kauniaisten kaupungin ruotsinkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan asiantuntijajäsenen varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Kauniaisten kaupungin ruotsinkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan asiantuntijajäsenen Christina Ruthin (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Anna af Hällströmin (SFP) tilalle Håkan Blombergin (SFP). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kauniaisten kaupungin ruotsinkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan asiantuntijajäsenen Christina Ruthin (SFP) henkilökohtainen varajäsen Anna af Hällström (SFP) on muuttanut pois Espoosta ja menettänyt näin vaalikelpoisuutensa em. tehtävään. Christina Ruthille tulee valita uusi henkilökohtainen varajäsen. Tiedoksi - Valittu - Kauniaisten kaupunki - Anna af Hällström

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunginhallitus Sivu 11 / / / Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) Vesa Kananen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 allekirjoittaa Espoon kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajille tarkastettavaksi, 2 saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuustolle käsiteltäväksi, 3 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään tilinpäätökseen mahdolliset tekniset tarkistukset. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksen 2 päättää vuoden 2012 tuloksen käsittelystä seuraavaa Tilakeskus-liikelaitos vähentää poistoeroa ,58 euroa. Logistiikka-liikelaitos vähentää poistoeroa ,89 euroa. Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä ,37 euroa lisätään rahastopääomaan. Peruspalvelujen kehittämisrahaston ylijäämä ,93 euroa lisätään rahastopääomaan. Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä ,43 euroa vähennetään rahastopääomasta. Vahinkorahaston alijäämä ,78 vähennetään rahastopääomasta. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä ,16 euroa kirjataan rahaston tilikauden ylijäämään. Taseen kertyneistä ylijäämistä siirretään kaupungin peruspääomaan ,00 euroa. Investointirahaston rahastopääomaa lisätään ,47 euroa. Tilikauden ylijäämä ,43 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 99 3 merkitsee Espoon tuottavuusohjelma loppuraportin tiedoksi Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 1 Tilinpäätös Tuottavuusohjelman loppuraportti 3 Tilinpäätöslisäys Tuloslaskelman liitetiedot 4 Tilinpäätöslisäys Tilinpäätöslaskelmat 5 Tilinpäätöslisäys Konsernitarkastelu 6 Tilinpäätöslisäys Vakuuksia ja vastuusit. liitetiedot Tilinpäätöslisäys Taseen vastaavien liitetiedot Tilinpäätöslisäys Taseen vastattavien liitetiedot 2012 Selostus Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen sisällytetään konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja. Talouden toteutuminen Espoon kaupungin tulos vuodelta 2012 oli kohtuullinen. Kaupungin vuosikate oli 145,5 milj. euroa ja tilikauden tulos 26 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli n. 20 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat olennaisesti ennakoitua suuremmat rahoitustuotot. Tulosta vastaavasti heikensivät poikkeuksellisen suuret alaskirjaukset 14 milj. euroa sekä verotulojen ennakoitua huonompi kehitys ja jääminen alle muutetun talousarvion. Vuosikatetta asukasta kohden kertyi 567 euroa eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Huolimatta kohtuullisesta tuloksesta, on kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja heikentynyt 25 milj. eurolla verrattuna vuoteen Kate on heikentynyt, koska menokehitys on ollut suurempaa kuin ulkoisten tulojen ja verotulojen kehitys. Investointitarve huomioiden vuosikatetaso on korkeintaan kohtuullinen.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 99 Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 252,7 milj. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 7 milj. euroa eli 2,8 prosenttia. Maksutuotot 107,1 milj. euroa nousivat 15,7 prosenttia ja vastaavasti myyntituotot 51,1 milj. euroa laskivat 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkoisten kulujen kokonaismäärä oli milj. euroa. Kulut kasvoivat 74 milj. euroa eli 5,1 prosenttia. Kulujen kokonaiskehitys vuonna 2012 oli melko maltillista, sillä se kattoi lähes henkilön asukasmäärän ja palvelutarpeen kasvun, palkkojen sopimuskorotukset sekä inflaation tuomat hinnannousut. Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 592 milj. euroa, jossa kasvua oli 2,2 prosenttia ja palveluiden ostot 660 milj. euroa, jossa kasvua oli 7,3 prosenttia. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 210 milj. euroa. Avustusten kulut olivat 131,2 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 9,0 prosenttia. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 46 milj. euroa. Toimintatuotot kattoivat 16,7 prosenttia toimintakuluista ja tunnusluku laski hieman edellisestä vuodesta. Verorahoituksen kehitys oli vuonna 2012 ennakoitua heikompaa ja verotuloja tilitettiin kaikkiaan milj. euroa eli ainoastaan 1,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Verotulot alittivat talousarvion yhteensä 8,3 milj. eurolla. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 067,5 milj. euroa ja yhteisöveroa 116,1 milj. euroa. Erityisesti yhteisöveron kehitys oli heikkoa, sillä tilitykset olivat 20 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Verotuloon perustuva valtionosuuden tasausvähennys oli kaikkiaan 172,1 milj. euroa, mikä vastaa yli kolmen tuloveroprosentin tuottoa Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa henkilöä ja se kasvoi noin 250 henkilöllä. Kasvu kohdentui pääsääntöisesti sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen peruspalveluihin. Kaupungin investointeja toteutettiin 218 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon ja koulujen peruskorjauksiin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta n. 70 milj. eurolla. Kaupungin rahoitustilanne pysyi vakaana ja kaupungin pitkäaikaiset lainat lyhenivät 1,3 milj. eurolla. Lautakunnat ja johtokunnat ovat käsitelleet tilinpäätöksen kokouksissaan. Käsittelyn jälkeen kaupungin tilinpäätökseen on tehty ryhmähenkivakuutuskirjauksen oikaisu, jonka johdosta kaupungin tulos parantui n. 2,5 milj. euroa. Oikaisu vaikutti kaikkien toimialojen henkilöstömenojen toteumiin. Tilinpäätösasian liitteenä on tuottavuusohjelma loppuraportti, joka tuodaan tiedoksi valtuustolle.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 99 Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuonna 2012 yhteensä 53 erilaista tulostavoitetta, joista osa oli kaikille toimialoille yhteisiä tai esiintyvät useammassa kuin yhdessä tuloskortissa. Laskettaessa kaikkien toimialojen tuloskorteissa olevat tulostavoitteet oli Espoo-strategiassa vuodelle 2012 asetettu yhteensä 99 tulostavoitetta. Kaikki 99 tulostavoitetta olivat sitovia. Toimialoilla oli tulostavoitteiden lisäksi omia tavoitteita, jotka eivät olleet valtuustoon nähden sitovia. 28 tulostavoitetta jäi toteutumatta tai toteutui aikataulustaan myöhässä. Useat tulostavoitteet olivat kaikkien toimialojen tuloskorteissa ja mahdollinen poikkeama on huomioitu siten useassa kortissa. Valtuusto hyväksyi lokakuun kuukausiraportin yhteydessä poikkeamat tulostavoitteiden toteutumisessa. Poikkeamiksi esitettyjen tulostavoitteiden osalta tavoitteet jäivät toteutumatta tai ne toteutuivat osin. Valtuuston käsittelyn jälkeen on ilmennyt muutoksia kolmen tulostavoitteen toteutumissa ja ne ovat toteutuneet, toisin kuin lokakuun kuukausiraportissa on ilmoitettu. Nämä liittyvät toimintakatteen kehitykseen konserniesikunnassa, sivistystoimessa sekä tekninen ja ympäristötoimessa. Tuloksen käsittely Päätösehdotuksessa on esitys tuloksen käsittelystä ja siinä investointirahaston rahastopääomaa lisätään ,47 euroa. Investointirahaston pääomaa on vähennetty vuosina Kehä I:n rakentamisen valtionosuuden rahoittamiseksi. Tehty ,47 euron vähennys lisätään rahastopääomaan. Tiehallinto on palauttanut Espoon kaupungille oman osuutensa Kehä I:n rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista korottomana eli ,00 euroa tammikuussa 2012 ja ,32 euroa maaliskuussa Menettelytapa on rahaston sääntöjen sekä tehdyn alkuperäisen päätöksen mukainen ja se on käyty läpi tilintarkastajan kanssa. Rahastojen käsittelyesitykset perustuvat rahastojen sääntöihin. Kaupungin peruspääomaa esitetään korotettavaksi euroa. Esitys pohjautuu Kuntaliiton talousarviosuositukseen ja tilintarkastajan kannanottoon, jonka mukaan kunnan peruspääomaa on perusteltua kasvattaa jos peruspääoman määrä on olennaisesti pysyvien vastaavien määrä alempi. Peruspääoman korotus on tasetekninen ratkaisu.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 99 Mahdolliset tarkistukset Tarkastuksessa mahdollisesti esiin nousevien tilipäätöksen tarkistusten tekemiseksi esitetään, että konserniesikunta oikeutetaan tekemään teknisiä tarkistukset tilinpäätökseen. Mahdolliset tarkistukset eivät voi muuttaa tilikauden tulosta tai päätöksessä esitettyä tilikauden tuloksen käsittelyä. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunginhallitus Sivu 16 / / / Vuoden 2013 helmikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) Pekka Heikkinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee helmikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 siirtää Tapiolan taseyksikön Jousenpuiston kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen varatusta määrärahasta euroa Tapiolan taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin sekä korottaa Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin osakepääomaa euroa 3 siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet, yleishallinto euroa kustannuspaikalle Muu tekninen ja ympäristötoimi rakennuslautakunnan sähköisten työtapojen kehittämiseen euroa kustannuspaikalle Kaupunkimittauspalvelu kaupunkimittausyksikön sähköisten palvelujen laajentamiseen. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää 1 lisätä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden vuonna 2013 jatkuvien nimettyjen hankkeiden säästyneet määrärahat, 941 Liikenneväylien osalta ,83 euroa ja 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentamisen osalta ,94 euroa ja 943 Liikuntarakenteiden osalta ,57 euroa, vuoden 2013 määrärahoihin, 2 lisätä toimitilahankkeiden vuonna 2012 nimettyjen kohteiden säästyneet määrärahat euroa Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2013 talousarvion investointimäärärahoihin. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus:

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 99 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 9 Vuonna 2013 jatkuvat työkohteet 10 Vuonna 2013 jatkuvat rakennushankkeet 11 Helmikuun kuukausiraportti Kuukausiraportti Ulkoiset kulut ovat kasvaneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 8,6 %. On kuitenkin huomioitava, että viime vuonna alkuvuoden kirjanpidosta puuttui eläkemenojen kirjauksia, jotka kirjattiin vasta myöhemmin keväällä. Näin ollen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia ja kasvu näyttää suhteettoman isolta. Toimialojen ennustetuilla ylityksillä ei tässä vaiheessa ole nettovaikutusta, sillä ylitykset kuluissa nostavat vastaavasti myös tuottoja. Vuoden 2013 talousarvion toteutumisen arviointi kahden kuukauden toteuman perusteella sisältää monia epävarmuustekijöitä. Yleisen taloustilanteen vaikutusta tulopohjan heikkenemiseen on arvioitu alkuvuoden ajan ja on selvää, että verotulojen kehitykseen liittyy merkittäviä riskejä, jotka heijastuvat jo alkuvuoden toteutumaan. Verotuloja on helmikuun loppuun mennessä kertynyt viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Verotuloja on tilitetty yhteensä 221,2 milj. euroa, mikä on 7,4 milj. euroa (-3,3 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Ansiotulojen kunnallisveroja on tilitetty 207 milj. euroa, eli 5,7 milj. euroa (- 2,7 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöveroa on tilitetty 13,5 milj. euroa, mikä on 2,3 milj. euroa (-14,6 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisveron jako-osuus on pienentynyt sekä ryhmän että Espoon kaupungin osalta. Myös yhteisöveron jako-osuus on pienempi kuin vuonna 2012 (-10,1 %). Tämän hetkisen tiedon mukaan verotuloarvioon sisältyy noin milj. euron toteutumisriski. Helmikuun 2013 lopun henkilöstömäärä oli Henkilöstöä oli kaupungin palveluksessa 208 henkilöä enemmän kuin helmikuussa Henkilöstömäärän kasvu on hieman tasoittunut alkuvuoden aikana viime vuoden loppuun verrattuna. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa pysyminen on epävarmassa tulokehitystilanteessa välttämätöntä. Vuoden 2012 talousarvio on laadittu kohtuullisen runsaaksi ja mahdolliset ylityspaineet on hoidettava sopeuttamalla talousarviota.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 99 Talousarviomuutokset Kiinteistö Oy Jousenpuiston osakepääoman korotus Kiinteistö Oy Jousenpuisto on kaupungin tytäryhtiö, jonka toisena osakkaana on Länsimetro Oy. Yhtiö rakennuttaa Urheilupuiston metroasemaa ja Jousenpuiston asuntoaluetta palvelevaa pysäköintilaitosta, joka valmistuu tavoitteen mukaan samanaikaisesti metron kanssa vuoden 2015 lopulla. Laitokseen tulee 770 pysäköintipaikkaa, joista 220 metron liityntäpysäköintiä varten sekä 550 kpl alueen asuntojen ja liiketilojen edellyttämiä velvoitepaikkoja. Yhtiö perustettiin , jolloin sen osakepääomaksi merkittiin tuolloin euroa. Yhtiö ei ole perinyt osakkailtaan käyttövastiketta ja kun rakennuttamisesta, takausprovisioista yms. on kertynyt kuluja, vuoden 2012 tilinpäätös on tappiollinen ja osakepääoma on painunut negatiiviseksi. Yhtiön hallitus esittää, että kaupunki ja Länsimetro Oy sijoittavat yhtiöön omaa pääomaa osakeomistustensa suhteessa seuraavasti: Kaupunki euroa ja Länsimetro Oy euroa investointimäärärahoista. Kaupungin osuus voidaan maksaa Tapiolan taseyksikön Jousenpuiston kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen varatusta 5,6 milj. euron määrärahasta. Ict-määrärahojen kohdentaminen Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 5,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat kohdennetaan joustavasti tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on esittänyt määrärahan kohdentamista rakennuslautakunnan sähköisten työskentelytapojen kehittämiseen sekä kaupunkimittausyksikön sähköisten palvelujen laajentamiseen. Rakennuslautakunnan sähköisiä työskentelytapoja kehitetään toteuttamalla lupajärjestelmän ja päätöksentekojärjestelmän välille automaattiset yhteydet, minkä seurauksena kokousjärjestelijöiden manuaalinen työ vähenee ja lautakunnan jäsenet saavat kaikki asiakirjat käyttöönsä verkkopalvelun välityksellä. Kaupunkimittauksen uusi palvelu toteutetaan yhteistyössä Turun ja Lahden kaupunkien kanssa ja se mahdollistaa mm. tonttijakojen ja kiinteistötoimitusten hakemisen sähköisenä asiointipalveluna. Yli vuodenvaihteen jatkuvien kunnallistekniikan sekä talonrakennuskohteiden määrärahojen uudelleenbudjetointi Valtuusto hyväksyi vuoden 2013 talousarvion sekä taloussuunnitelman ja samalla oikeutti teknisen lautakunnan sekä Tilakeskus -liikelaitoksen johtokunnan jatkamaan vuoden 2012

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 99 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja totesi, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat hankkeille vuonna 2012 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2013 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina. Tekninen lautakunta esitti pitämässään kokouksessa kaupunginhallitukselle, että nimettyjen, yli vuodenvaihteen jatkuvien rakennuskohteiden säästyneet määrärahat yhteensä ,34 euroa lisätään vuoden 2013 jatkuvien työkohteiden määrärahoihin. Esitys on liitteenä. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdotti kaupunginhallitukselle, että valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion investointimenoihin varattuja ja vuonna 2012 säästyneitä määrärahoja vuonna 2013 jatkuvien talonrakennushankkeiden osalta euroa liitteen mukaisesti. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunginhallitus Sivu 20 / / /2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Edustajien nimeäminen Uudenmaan liiton edustajainkokoukseen sekä Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenten ja varajäsenten valinta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 nimeää Espoon kaupungin edustajaksi Uudenmaan liiton maakuntakuntavaltuustoon seuraavat 11 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen Kimmo Oila (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Heikki Seppä (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Arja Juvonen (PerusS&Sit) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit) Veera Ruoho (PerusS&Sit) Leena Luhtanen (SDP) Veikko Simpanen (SDP) Matilda Hemnell (SFP) (Varsinainen jäsen muusta kunnasta) (Varsinainen jäsen muusta kunnasta) varajäsen Kai Lintunen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Sanna Lauslahti (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Simon Elon (PerusS&Sit) Kurt Byman (PerusS&Sit) Simo Grönroos (PerusS&Sit) Martti Hellström (SDP) (varajäsen muusta kunnasta) (varajäsen muusta kunnasta) Kari Uotila (Vas) Kaarina Järvenpää (KD) 2 nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton maakuntahallitukseen seuraavat 2 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen Markku Markkula (Kok.) (Muusta kunnasta) Johanna Karimäki (Vihr.) (Muusta kunnasta) varajäsen (Muusta kunnasta) Saija Äikäs (Kok.) (Muusta kunnasta) Ali Abdirahman (SDP)

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 99 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 12 Uudenmaan liiton perussopimus Uudenmaan liitto on pyytänyt jäsenkuntia nimeämään edustajansa kuntien edustajainkokoukseen, joka pidetään klo Kokouspaikkana on Uudenmaan liitto, Maakuntasali, Esterinportti 2 B, Helsinki. Edustajainkokous Edustajainkokous valitsee maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä eroaa kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja valitsee uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Uudenmaan liiton uusi perussopimus on astunut voimaan maaliskuun alussa. Vanhan perussopimuksen mukaan Espoolla oli 3 jäsenen ja varajäsenen edustus edustajainkokouksessa. Paikkajakotoimikunta on tehnyt suosituksen tämän mukaisesti. Uuden perussopimuksen mukaan jokainen jäsenkunta nimeää edustajainkokoukseen yhden varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen. Maakuntavaltuusto Kuntaa edustavien valtuutettujen lukumäärä ja kunnan ääniosuus määräytyy asukasluvun pohjalta siten, että jäsenkunnista maakuntavaltuustossa on valtuutettu jokaista alkavaa kunnan asukasta kohden. Espoon kaupunkia edustavien valtuutettujen lukumäärä perussopimuksen mukaisesti on 10 varsinaista jäsentä sekä heidän varajäsenensä. Maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Valtuustossa olevien poliittisten ryhmien ääniosuuksien tulee vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Maakuntahallitus Maakuntahallituksen kokoonpanossa tulee noudattaa alueellista ja kielellistä tasapuolisuutta. Maakuntavaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavaksi ajaksi maakuntahallituksen jäsenet ja kullekin varajäsenen. Jäsenkunnista valittavien jäsenten määrä määräytyy kunnan väkiluvun mukaisesti.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 99 Päätöshistoria Espoon kaupunkia edustavien jäsenten lukumäärä perussopimuksen mukaisesti on 2 varsinaista jäsentä sekä varajäsentä. Edustajien nimeämistä ja toimiohjeen antamista koskeva toimivaltuuden jako Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää kaupungin edustajat edustajainkokoukseen ja antaa heille toimiohjeet. Valtuusto nimeää kaupungin edustajat maakuntavaltuustoon ja antaa heille toimiohjeet maakuntahallituksen jäsenten valinnasta. Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton kuntien edustajainkokoukseen varsinainen jäsen varajäsen Lisäksi kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto 1 nimeää Espoon kaupungin edustajaksi Uudenmaan liiton maakuntakuntavaltuustoon seuraavat 10 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen Kimmo Oila (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Heikki Seppä (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Arja Juvonen (PerusS&Sit) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit) Veera Ruoho (PerusS&Sit) Antero Laukkanen (KD) (SDP) varajäsen Kai Lintunen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Sanna Lauslahti (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Simon Elon (PerusS&Sit) Kurt Byman (PerusS&Sit) Simo Grönroos (PerusS&Sit) Kaarina Järvenpää KD) (SDP) 2 nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton maakuntahallitukseen seuraavat 2 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen varajäsen

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 99 Markku Markkula (Kok.) Johanna Karimäki (Vihr.) x Saija Äikäs (Kok.) x Ali Abdirahman (SDP) Käsittely Esittelijä täydensi päätösehdotusta seuraavasti: Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton kuntien edustajainkokoukseen varsinainen jäsen Ari Konttas varajäsen Jouni Särkijärvi Ja nimeää Espoon kaupungin edustajaksi Uudenmaan liiton maakuntakuntavaltuustoon seuraavat varsinainen jäsen Kimmo Oila (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Heikki Seppä (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Arja Juvonen (PerusS&Sit) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit) Veera Ruoho (PerusS&Sit) Leena Luhtanen (SDP Veikko Simpanen (SDP) Christina Gestrin (SFP) (Varsinainen jäsen muusta kunnasta) (Varsinainen jäsen muusta kunnasta) varajäsen Kai Lintunen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Sanna Lauslahti (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Simon Elon (PerusS&Sit) Kurt Byman (PerusS&Sit) Simo Grönroos (PerusS&Sit) Martti Hellström (SDP) (varajäsen muusta kunnasta) (varajäsen muusta kunnasta) Kari Uotila (Vas) Kaarina Järvenpää (KD) Ja nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton maakuntahallitukseen seuraavat 2 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen Markku Markkula (Kok.) (Muusta kunnasta) Johanna Karimäki (Vihr.) (Muusta kunnasta) varajäsen (Muusta kunnasta) Saija Äikäs (Kok.) (Muusta kunnasta) Ali Abdirahman (SDP) Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton kuntien edustajainkokoukseen varsinainen jäsen Ari Konttas varajäsen Jouni Särkijärvi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 99 Lisäksi kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto 1 nimeää Espoon kaupungin edustajaksi Uudenmaan liiton maakuntakuntavaltuustoon seuraavat 11 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen Kimmo Oila (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Heikki Seppä (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Arja Juvonen (PerusS&Sit) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit) Veera Ruoho (PerusS&Sit) Leena Luhtanen (SDP) Veikko Simpanen (SDP) Christina Gestrin (SFP) (Varsinainen jäsen muusta kunnasta) (Varsinainen jäsen muusta kunnasta) varajäsen Kai Lintunen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Sanna Lauslahti (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Simon Elon (PerusS&Sit) Kurt Byman (PerusS&Sit) Simo Grönroos (PerusS&Sit) Martti Hellström (SDP) (varajäsen muusta kunnasta) (varajäsen muusta kunnasta) Kari Uotila (Vas) Kaarina Järvenpää (KD) 2 nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton maakuntahallitukseen seuraavat 2 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen Markku Markkula (Kok.) (Muusta kunnasta) Johanna Karimäki (Vihr.) (Muusta kunnasta) varajäsen (Muusta kunnasta) Saija Äikäs (Kok.) (Muusta kunnasta) Ali Abdirahman (SDP) Tiedoksi -

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunginhallitus Sivu 25 / / / Espoon edustajien nimeäminen pääkaupunkiseudun neuvottelukuntaan toimikaudeksi Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus nimeää Espoon kaupungin edustajiksi pääkaupunkiseudun neuvottelukuntaan toimikaudeksi seuraavat henkilöt: valtuuston puheenjohtaja Timo Soini (asemansa perusteella) valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Markus Torkki (asemansa perusteella) valtuuston toinen varapuheenjohtaja Sirpa Hertell (asemansa perusteella) kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttas (asemansa perusteella) kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Tiina Elo (asemansa perusteella) kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Markku Sistonen (asemansa perusteella) valtuutettu Kari Uotila (Vas.) Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Pääkaupunkiseudun Yhteistyösopimuksen 2 -kohdassa sovitaan pääkaupunkiseudun neuvottelukunnasta seuraavaa: Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta (ruotsiksi Delegationen för Huvudstadsregionen, lyhenne PKS -neuvottelukunta) on pääkaupunkiseudun kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon yhteistyöelin. Neuvottelukunta hyväksyy pääkaupunkiseudun vision ja strategian, käsittelee pääkaupunkiseudun kehittämiseen liittyviä strategisia linjauksia ja seuraa yhteistyön toteutumista. Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vuosittain tarpeen mukaan 2-4 kertaa. Neuvottelukuntaan kuuluvat jäseninä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustojen ja kaupunginhallitusten puheenjohtajat sekä

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 99 ensimmäiset ja toiset varapuheenjohtajat sekä Kauniaisten kaupungin kaupunginvaltuuston ja - hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat eli yhteensä 23 henkeä. Neuvottelukunta voi lisäksi päättää, että neuvottelukuntaan valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan lisäksi enintään kolme jäsentä sellaisista poliittisista ryhmistä, jotka eivät ole edustettuina neuvottelukunnassa ja joiden kannatus vähintään kahdessa kaupungissa on kolme prosenttia (3 %) tai sen yli. Em. jäsenet tulee valita kaupunkien kaupunginvaltuustojen tai -hallitusten jäsenistä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajana Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja toisena varapuheenjohtajana Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tiedoksi - Valitut, kirje

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus Sivu 27 / / / Henkilöstökertomus vuodelta 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2012 henkilöstökertomuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Henkilöstökertomus Henkilöstökertomus 2012 Selostuksessa käydään läpi vuoden 2012 henkilöstökertomuksen tärkeimpiä tietosisältöjä ja tunnuslukuja. Henkilöstökertomus sisältää tietoja henkilöstöön liittyvien strategisten tulostavoitteiden toteutumisesta, kaupungin henkilöstörakenteesta ja -taloudesta, työvoiman saatavuudesta, työhyvinvoinnista, koulutuksesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista. Lisäksi henkilöstökertomuksessa on henkilöstöasioihin liittyviä tilastotietoja. Henkilöstökertomuksen tietoja käytetään henkilöstöasioihin liittyvänä seurantatietona sekä tulevien vuosien kehittämistoimenpiteiden suunnittelun pohjana. Strategiset tavoitteet toteutuivat hyvin Espoo-strategian henkilöstöä koskevat tulostavoitteet vuodelle 2012 toteutuivat hyvin. Johtamisen kehittämishanke jatkui ja siihen osallistuivat kaikki kaupungin esimiehet. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät selvästi. Henkilöstömäärä nousi jonkin verran useamman vuoden laskusuunnan jälkeen. Sen sijaan henkilöstömenojen kasvu tasaantui. Vuokratyövoimaa käytettiin jokin verran edellisvuotta enemmän. Maahanmuuttajataustaisten osuus henkilöstöstä nousi. Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen tulokset osoittavat espoolaisten olevan kohtuullisen tyytyväisiä kaupungin palveluihin. Peruspalveluihin kohdennettiin lisähenkilöstöä Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana noin 250 henkilöllä. Kasvu kohdentui

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 99 pääsääntöisesti sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen peruspalveluihin. Espoolaisia oli yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden 18,6 henkilöä. Henkilöstökustannusten kasvu oli kuitenkin edellisvuoteen verrattuna maltillista (2,6 %). Myös työvoimakustannukset nousivat vain vähän. Sen sijaan vuokratyövoiman käytön kustannukset kasvoivat vuoden aikana 19 prosenttia. Suurin osa vuokratyövoimasta otettiin Seure Henkilöstöpalvelujen kautta. Vuokratyövoiman käyttöä kasvattivat erityisesti vaikeus löytää tiettyihin tehtäviin tekijöitä kaupungin omaan palvelukseen sekä tilapäiset lisäresursointitarpeet joillakin toiminnan alueilla, kuten vanhusten palveluissa. Oppilaitosyhteistyötä kaupungin ja eri oppilaitosten välillä jatkettiin työvoiman saannin turvaamiseksi. Yhteistyöhön liittyen kaupunki tarjosi nuorille opiskelijoille lähes harjoittelupaikkaa, minkä lisäksi kaupunki otti aiempia vuosia enemmän kesätyöntekijöitä (v. 2011: 581, v. 2012: 705). Vakinaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä oli 80,6 prosenttia. Naisia oli henkilöstöstä 79,6 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 44,5 vuotta. Henkilöstön koulutustaso nousi hieman. Koulutustasomittain oli 4,9. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus pysyi noin kuudessa prosentissa. Vuonna 2012 eläkkeelle jäi 238 henkilöä, joista iän perusteella peräti 84 prosenttia. Työkyvyn perusteella eläkkeelle jääneiden osuus siis pieneni huomattavasti edellisvuosista. Yhä useampi myös jatkaa työssä senkin jälkeen, kun heidän olisi jo ollut mahdollista jäädä eläkkeelle. Henkilöstön keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi 63,2 vuoteen. Seuraavien 10 vuoden aikana arviolta henkilöä jää eläkkeelle kaupungin palveluksesta. Henkilöstön työhyvinvointi parani Henkilöstön työhyvinvoinnin koetaan jonkin verran parantuneen. Kunta 10 tutkimuksen tulokset osoittavat työtyytyväisyyden pysyneen pääsääntöisesti ennallaan, mutta sairauspoissaolojen määrä jatkoi selvää laskuaan. Keskimäärin henkilöstöllä oli poissaolopäiviä vuoden aikana henkilöä kohden 16,2. Edellisvuonna vastaava määrä oli 17,3. Neljäsosa henkilöstöstä ei ollut vuoden aikana lainkaan poissa töistä terveydellisistä syistä. Työtapaturmien aiheuttamien poissaolojen ja työtapaturmakorvausten määrä väheni myös, vaikka ilmoitettujen tapaturmien määrä hieman nousikin. Työsuojelun teemoina vuodelle 2012 olivat työtapaturmien ehkäiseminen ja sisäympäristön paraneminen. Työpaikan ilmapiiri koetaan Kunta 10 tutkimuksen mukaan Espoossa hyväksi. Tutkimuksen tulosten perusteella Espoota pidetään myös hyvänä työnantajana; yli kolme neljäsosaa suosittelisi Espoota työnantajana myös kaverilleen. Vuoden kuluessa työhyvinvoinnin edistämiseen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota ja siihen liittyvää kaupungin sisäistä yhteistyötä eri

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 99 toimijoiden kesken tiivistettiin. Vuoden kuluessa mm. perustettiin työhyvinvoinnin ja työsuojelun koordinointiryhmä. Tämän lisäksi kehitettiin erilaisia työhyvinvointia lisääviä tukimuotoja sekä esimiehille että muulle henkilöstölle. Tavoitteena on, että henkilöstö, jolla todetaan olevan työkykyyn liittyviä riskejä, tunnistetaan hyvissä ajoin, jolloin estetään heidän siirtymisensä pitkäaikaissairaisiin. Vuoden aikana käynnistyi urapalvelut toimintamalli, jolla pyritään löytämään terveydellisin syin tehtäviä vaihtaville uutta työtä kaupungin organisaatiossa. Palkkoja korotettiin virka- ja työehtosopimusten mukaisesti. Uutena palkitsemisen elementtinä pilotoitiin loppuvuodesta henkilöstön nopeaa palkitsemista kertapalkkiokokeilulla. Kokeilun tuloksia analysoidaan vuonna 2013, minkä jälkeen päätetään menettelyn jatkosta. Maahanmuuttajia yhä enemmän Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvoi 4,6 prosenttiin. Maahanmuuttajien työllistymistä kaupungin tehtäviin autettiin maahanmuuttajien rekrytoimallin avulla sekä erillisellä maahanmuuttajanuorten kesätyöllistämiseen kohdennetulla määrärahavarauksella. Monimuotoisuuden johtamiseen liittyvän hankkeen päätteeksi esimiesten käyttöön luotiin työkalupaketti monimuotoisten työyhteisöjen johtamisen helpottamiseksi ( Avaimia monimuotoisuuden johtamiseen ). Kaupunkilaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin pysyi samalla tasolla kuin monena vuotena aiemminkin. Pääosin espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin palveluihin, vaikka vaihtelua tyytyväisyydessä eri toimintojen osalta onkin havaittavissa. Henkilöstökertomuksen tietoja täydennetään puuttuvilta osiltaan myöhemmin, kun tiedot ulkoisilta yhteistyökumppaneilta ovat saatavissa. Tiedoksi

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunginhallitus Sivu 30 / / /2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeiden ostaminen Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Vikkula, puh. (09) Maria Jyrkkä, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 päättää, että Espoon kaupunki ostaa VVO Kodit Oy:ltä Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeet n:ot (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:ltä osakkeet n:ot (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa, 2 päättää, että yhtiön osakkeiden ostamiseen käytettävä raha maksetaan vuoden 2013 talousarvion kohdasta 961 (osakkeet ja osuudet, yleishallinto), 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisimmista ehdoista, allekirjoittamaan kauppakirjan ja toteuttamaan osakkeiden oston. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Suurpellon markkinointi Oy:n yhtiöjärjestys - Suurpellon markkinointi Tilintarkastuskertomus - Suurpellon markkinointi Oy Tasekirja - Suurpellon markkinointi osakassopimus Suurpellon markkinointi Oy:n osakkaat ovat Espoon kaupunki, 44 %, VVO Kodit Oy, 28 % ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy, 28 %. Osakkaat ovat tehneet keskinäisen osakassopimuksen.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 99 Markkinointiyhtiön tarkoituksena on Suurpellon tunnetuksi tekeminen ja markkinointi. Kaavoituksen edettyä Suurpellon kaava-alueita I ja II laajemmalle yhtiön nykyinen omistuspohja ei ole enää maanomistajia edustava. VVO Kodit Oy ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy haluavat purkaa osakassopimuksen ja luopua osakeomistuksestaan. Asiasta on neuvoteltu kaupungin ja osakkeenomistajien kesken. Kaupan kohteena olevat osakkeet ovat yhteensä 28 kappaletta yhtiön 50 osakkeesta eli 56 % yhtiön osakekannasta. Osakkeen nimellisarvo on euroa. Markkinointiyhtiö on vuokrannut Suurpellon Lukutorille sijoitetun infopaviljongin, joka toimii alueen tapahtuma- ja kokoustilana sekä esittelypaikkana vierailijoille. Esitetty korvausmäärä osakassopimuksen päättymisestä perustuu myyjien osuuteen markkinointiyhtiön infopaviljongin vuokraamista koskevasta velvoitteista. Kaupan pääehdot Kauppahinta on 1 euroa erikseen kummankin myyjän osakkeiden osalta. Suurpellon markkinointi Oy:n osakkaiden keskinäisen osakassopimuksen purkautuessa koko osakekannan siirtyessä ostajalle kumpikin myyjä maksaa ostajalle osakekauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä euroa korvauksena vapautumisestaan markkinointiyhtiön velvoitteista. Täytäntöönpanoon liittyvät ehdot Päätös on voimassa saakka. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto 1 ostaa VVO Kodit Oy:ltä Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeet n:ot (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:ltä osakkeet n:ot (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa, 2 päättää, että yhtiön osakkeiden ostamiseen käytettävä raha maksetaan vuoden 2013 talousarvion kohdasta 961 (osakkeet ja osuudet, yleishallinto), 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisimmista ehdoista, allekirjoittamaan kauppakirjan ja toteuttamaan osakkeen oston.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 99 Käsittely Esittelijä täydensi päätösehdotuksen kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti: Kaupunginhallituksen konsernijaosto esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 Päättää, että Espoon kaupunki ostaa VVO Kodit Oy:ltä Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeet n:ot (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:ltä osakkeet n:ot (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa, 2 päättää, että yhtiön osakkeiden ostamiseen käytettävä raha maksetaan vuoden 2013 talousarvion kohdasta 961 (osakkeet ja osuudet, yleishallinto), 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisimmista ehdoista, allekirjoittamaan kauppakirjan ja toteuttamaan osakkeiden oston. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 Päättää, että Espoon kaupunki ostaa VVO Kodit Oy:ltä Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeet n:ot (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:ltä osakkeet n:ot (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa, 2 päättää, että yhtiön osakkeiden ostamiseen käytettävä raha maksetaan vuoden 2013 talousarvion kohdasta 961 (osakkeet ja osuudet, yleishallinto),

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 99 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisimmista ehdoista, allekirjoittamaan kauppakirjan ja toteuttamaan osakkeiden oston. Tiedoksi

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunginhallitus Sivu 34 / / /2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhusasiamies Espooseen, valtuustoaloite Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Immonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 15 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen vanhusasiamiehen saamiseksi Espooseen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite vanhusasiamies Espooseen Johanna Värmälä ja 15 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet valtuustoaloitteen vanhusasiamiehen saamiseksi Espooseen. Aloitteen pohjana on alkaen asteittain voimaantuleva laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Aloitteessa todetaan, että vanhusneuvoston aseman tulee vahvistua Espoossa ja siten se tarvitsee sihteerin, jotta se olisi yhdenvertainen vammaisneuvoston kanssa, jolla on sihteerinään vammaisasiamies, joka ei ole vammaispalveluista vastaava virkamies. Vanhusasiamies toimisi myös tiiviissä yhteistyössä eri järjestöjen kanssa ja puuttuisi ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin ja toimisi yhteistyössä muiden kuntien vanhusasiamiesten kanssa. Lisäperusteluina todetaan, että asukkailta tulee palautetta, jonka mukaan ajankohtaisista asioista ja palveluista tiedottamista tulisi kehittää. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettiin ja se tulee voimaan Lain 11 :ssä tarkoitettu vanhusneuvosto on asetettava viimeistään Espoossa vanhusneuvosto on toiminut vuodesta 1997 alkaen. Vanhusneuvoston sihteerinä toimii vanhusten palvelujen tulosyksikön erityisasiantuntija.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 99 Vanhusten palvelujen tulosyksikkö on aloittanut lain edellyttämien toimenpiteiden valmistelun, johon osana kuuluu lain edellyttämät toimenpiteet myös vanhusneuvoston osalta. Valmistelun tulos tuodaan käsittelyyn sen valmistuttua. Valmistelussa huomioidaan ikääntyvien asioita käsittelevän poikkihallinnollisen ryhmän näkökulma vanhusasiamiehen tarve huomioiden. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 15 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen vanhusasiamiehen saamiseksi Espooseen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunginhallitus Sivu 36 / / / Valtuustokysymys koulujen irtokalustuksesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Pirinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Tiina Ahlforsin ja 13 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Tiina Ahlfors, Kari Uotila ja 13 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustokysymyksen Espoon koulujen irtokalustuksesta. Koulujen irtokalustus on perustavasti pedagoginen asia ja sen on koulujen näkökulmasta tarkoituksenmukaista pysyä sivistystoimen vastuulla. Sisältääkö kirjelmän muotoilu ja tiedoksi merkitseminen kaupunginhallituksessa valmistelukehotuksen tai päätöksen siirtää ensikertainen irtokalustaminen sivistystoimen esikunnasta liikelaitokseen? Onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, että tällainen siirto tulisi merkittävästi vaikeuttamaan uusien ja peruskorjattavien koulujen toiminnan tarkoituksenmukaista käynnistämistä? Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme, tuleeko kaupunginhallitus toimimaan niin, että koulujen irtokalustus pysyy sivistystoimen vastuulla? Kaupunginhallitus on merkinnyt kysymyksessä mainitun kirjelmän tiedoksi, jolloin voimassaolevaa käytäntöä ei ole muutettu. Voimassaolevan käytännön mukaan koulujen kalustukseen liittyvät asiat määritellään koulusuunnitteluohjeessa sekä kunkin hankkeen hankesuunnitelmassa ja rakennussuunnitelmissa. Tilakeskus laatii koulusuunnitteluohjeen ja suunnitelmat yhteistyössä käyttäjien kanssa. Tavoitteena on, että koulurakennus sisustuksineen muodostaa toimivan, turvallisen, viihtyisän ja kulutusta kestävän kokonaisuuden.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunginhallitus Sivu 37 / 99 Tilakeskus tilaa irtokalustesuunnittelun osana kunkin hankkeen arkkitehtisuunnittelutoimeksiantoa. Suunnittelutehtävä käsittää rakennuksen irtokalusteiden, tekstiilien sekä muun sisustukseen liittyvän materiaalin suunnittelun värisuunnitelmineen kalustettavuuskaavioiden pohjalta. Sivistystoimi vastaa irtokalustesuunnittelun ohjaamisesta tilakeskuksen tuella. Työhön sisältyvät neuvottelut siivouspalvelujen ja työpistekalustuksen osalta työsuojelun kanssa. Kaupungin hankintakeskus kilpailuttaa hankinnan. Sivistystoimi päättää irtokalustehankinnasta sekä maksaa irtokalustuksen. Tiedoksi

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 38 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (MRA 32 ), Jousenpuisto, alue Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. (09) Anu Lämsä, puh. (09) Olli Koivula, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin (muodostuu korttelit 12220, ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue Käsittely Kiijärvi poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (HallL kohta) Särkijärvi ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Särkijärven ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Särkijärvi ilmoitti eriävän mielipiteensä. Eriävä mielipide on pöytäkirjan liitteenä. Liite 13 Eriävä mielipide

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 99 Oheismateriaali - Tapahtumaluettelo ja Kaavamääräykset - Kaavakartta ja Ajantasa-asemakaava - Jousenpuiston tausta ja päätökset tiivistelmä. - Viistokuvat - Havainnekuva - Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Muistutusten lyhennelmät ja vastineet Selostus Urheilupuiston metroasema sijoittuu Jousenpuiston kaava-alueelle. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa asumista, pysäköintilaitosja liikerakentamista metroaseman ympäristöön. Lisäksi mahdollistetaan Koivu-Mankkaan tien uudet liikennejärjestelyt. Kaavaan liittyy kaupunginosan rajan siirto. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6348, käsittää korttelin 12133, kortteleissa ja olevat autopaikkakorttelit, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Jousenpuisto Vireilletulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä; Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 40 / 99 Alueen kuvaus Alue rajautuu Tapiolan urheilupuistoon. Suunnittelualueeseen kuuluu osa Koivu-Mankkaan tietä, autopaikkakorttelialueet kadun länsipuolella, osa Tonttileikki-nimisestä puistoa sekä urheilupuiston etelänpuoleinen korttelialue. Korttelin eteläreuna rajautuu Merituulentiehen. Alue on rakentamaton. Espoon kaupunki omistaa kaavamuutoksen alaisen alueen lukuun ottamatta Koivu-Mankkaan tien länsipuolella olevia autopaikkojen korttelialueita, jotka ovat osakeyhtiöiden omistamia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merituulentien vieressä kulkee ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Jousenpuiston alue on merkitty kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi (A1). Alueelle sijoitetaan ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Asemakaavassa rakennusten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Viheryhteys kulkee suunnittelualueen itälaidassa. Kaupunkikuvallisesti arvokas alue rajautuu idässä kaavaalueen ulkopuolelle. Yleiskaavaan on merkitty maanalainen raide, jonka sijainti on ohjeellinen, mutta yhteys sitova. Yleiskaavassa metroasema on Jousenpuiston kaava-alueen ulkopuolella, keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueella(c). Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Yleiskaava on yleispiirteinen. Voidaan tulkita, että C kuvaa metroaseman paikkaa. Yleiskaavan kaavamääräyksellä ei kielletä myymäläkeskittymien tai ostoskeskusten sijoittumista. Kaavaehdotus on yleiskaavan mukainen. Voimassa olevissa asemakaavoissa tontti 1 on varattu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten alueeksi (YS), tontti 2 opetustoimintaa palvelevien rakennusten alueeksi (YO), Koivu - Mankkaan tie on katualuetta. Molemmilla korttelialueilla on tehokkuusluku e=0,4 ja kerrosluku 3. Merituulentien varrella on suojaviheralue (EV). Asemakaavan muutos liittyy Länsimetron rakentamisen mahdollistavaan asemakaavaan Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli, kaava-alue Metrotunnelin kaavassa mahdollistetaan maanalaiset tilat metrotunnelia, metroasemaa sekä niihin liittyviä tiloja varten sekä metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 99 Ote maakuntakaavasta ja yleiskaavasta sekä tarkempi kuvaus kaavojen sisällöstä ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotti kokouksessaan seuraavaa: Asema sijoitetaan urheilupuiston eteläpuolelle kallioresurssien kannata sopivimpaan paikkaan Jousenpuiston pohjoisosaan. On tutkittava aseman palvelut ajatellen asukkaita, työpaikkoja ja urheilupuiston käyttäjiä. Liityntäpysäköinnin ja urheilupuiston pysäköinnin vuorokäyttö on syytä tutkia. Sijoittelussa otetaan huomioon paitsi nykyinen asunto- ja työpaikkarakenne, myös kasvupotentiaalin alueet. Asemaan tulee vähintään kaksi sisäänkäyntiä. Espoon kaupunginhallituksen päätöksellä Niittymaan / Urheilupuiston asema sijoitetaan urheilupuiston eteläpuolelle kallioresurssien kannalta sopivimpaan paikkaan Jousenpuiston pohjoisosaan. Asemalle suunnitellaan kaksi sisäänkäyntiä. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen suunnitteluvarauspäätöksessä Jousenpuiston metroaseman alueen länsiosa varattiin H&P Infra Oy:lle ja Pallohonka Oy:lle hotelli/toimistorakennuksen kehittämistä ja suunnittelua sekä toteuttamisedellytysten selvittämistä varten ja Jousenpuiston metroaseman alueen itäosa varattiin YIT Rakennus Oy:lle ja Esport - yhteisöille asuin-, toimistoliikerakennuksen kehittämistä, suunnittelua ja toteuttamisedellytysten selvittämistä varten. Varaukset olivat voimassa saakka. Suunnitteluvarauspäätöstä edelsi kaupunginhallituksen päätös hakea ideoita metroasemien ympäristöjen kehittämiseksi. Jousenpuiston metroaseman ympäristön kehittämiseksi tehtiin kolmetoista ehdotusta. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan , että Urheilupuiston metroaseman itäpuolinen alue varataan edelleen YIT Rakennus Oy:lle asuin-liikerakennuksen kehittämistä, suunnittelua ja toteuttamisedellytysten selvittämistä varten saakka. Päätöksen mukaan H&P Infra Oy ja Pallohonka Oy saivat selvittää hotellin rakentamista metroaseman alueelle asti. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti varata metroaseman lippuhallin itäpuolisen asuin/liikekorttelin alueen edelleen YIT Rakennus Oy:lle. Muut toimijat jätettiin pois varauksesta. Suunnitteluvaraus oli voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto jatkoi kokouksessaan YIT Rakennus Oy:lle annettua suunnitteluvarausta. Suunnitteluvaraus päättyi

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ja elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen iltakoulun muistion. Muistion linjauksiin vastattiin päätöksen listatekstissä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan seuraavat kaavalliset lähtökohdat ja tavoitteet, joihin kaupunkisuunnittelukeskus vastasi uudelleen valmistellun suunnitelman mukaisesti päätöksen listatekstissä. Kaupunginhallitus päätti pysäköintiyhtiön perustamisesta Pysäköintilaitokselle on annettu poikkeamispäätös Päätöksen mukaan pysäköintilaitos ja siihen liittyvä rakentaminen tulee suunnitella yhteistyössä kaupunkissuunnittelukeskuksen kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi. MRA 32 :n mukaisesti uudelleen nähtävillä Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan uudelleen nähtäville Jousenpuiston asemakaavaehdotuksen MRA 32 :n mukaisesti. Samalla lautakunta kehotti jatkosuunnittelussa varmistamaan että Koivu-Mankkaan tie voidaan toteuttaa koko pituudeltaan 2+2 kaistaisena, jos se liikenteen sujuvuuden kannalta osoittautuu tarpeelliseksi sekä kehittämään terassitalojen massoittelua ja muita kaupunkikuvallisia ratkaisuja. Lautakunnan päätös 2+2 -kaistaiseen katuun varautumisesta otetaan huomioon katusuunnitelmaa laadittaessa. Terassitalojen massoittelua on muutettu jonkin verran. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 32 :n mukaisesti uudelleen nähtävillä Nähtävillä olon aikana jätettiin 8 kirjallista muistutusta ja 9 lausuntoa tai kannanottoa. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot ovat vastineineen asian liitteinä. Muistutuksissa rakennusoikeutta ja aluetehokkuutta pidettiin edelleen liian suurena, rakennuksia pidettiin liian korkeana, Koivu-Mankkaan tien liikennesuunnitelmaan sisältyvää, Orionintien kohdalle tulevaa kevyen liikenteen alitusta pidettiin ylimitoitettuna, Jousimiehenreitin siirtoa ja rakentamista lähelle Esport Centerin rakennusta pidettiin vääränä, pysäköintipaikkanormia pidettiin liian pienenä, alueen vaikutusta Tapiolan siluettiin ja kulttuuriympäristöarvoihin pidettiin huonona. Lisäksi muistutuksen mukaan alueesta olisi järjestettävä arkkitehtikilpailu Muistuttajat tekivät konkreettisen ehdotuksen leikata terassitaloista kaksi ylintä kerrosta pois. Länsimetro Oy ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tekivät kaavaan ja määräyksiin tarkennusvaatimuksia koskien kuilurakennuksen ja maanalaisen rampin tilavarauksia, jalankulkuyhteyttä Merituulentien alikulusta metroasemalle, pelastusreittejä, asuinrakennusten erillisiä

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 43 / 99 porrashuoneita sekä varautumista riittävään sammutusvedensaantiin. HSL esittää liityntäpysäköintipaikkojen määräksi edelleen 330:tä. ELYkeskuksen lausunnon mukaan kuvasovitteiden perusteella maisemalliset vaikutukset Tapiolan valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön nähden jäävät verraten vähäisiksi. Nähtävillä olon jälkeen korttelirajoja on tarkistettu Länsimetron lausunnon mukaiseksi. Kahden terassitalon kerroslukua on vähennetty niin, että terassitalot ovat 10, 11 ja 12 kerrosta korkeita massojen kasvaessa idästä päin. Kaupunkikuvallisesti on nähty tärkeänä, että torin laidalla säilyy korkeampi maamerkkirakennus. Kaavamääräyksiin tehtiin tarkennuksia mm pelastuslaitoksen lausunnon ja hulevesisuunnitelman tarkistuksen perusteella. Kortteleihin lisättiin liittymäkiellot. Kokonaiskerrosala on vähentynyt 520 k-m2. Asemakaavan muutosehdotus Kaavanmuutoksella mahdollistetaan tiiviin ja omaleimaisen alueen rakentaminen. Metroasema liittyy ympäröivään kaupunkitilaan laadukkaasti rakennetun torin välityksellä. Länsimetron hankesuunnitelmaan kuuluu vain yksi sisäänkäynti metroasemalle. Tärkeänä osana kaavaa on Koivu - Mankkaan tien uusien liikennejärjestelyjen mahdollistaminen. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 8,3 ha, josta korttelialueiden pintaala on yhteensä noin 3,3 hehtaaria. Suuri osa kaavasta on katua, toria ja paikoitusaluetta. Kaavaehdotuksessa on kolme toriaukion ja kadun toisistaan erottamaa korttelia. Jousenpuistonaukiolle sijoittuu erillinen, arkkitehtonisesti mielenkiintoinen metroaseman sisäänkäyntirakennus. Aukiota reunustavat 8-kerroksiset asuinrakennukset, joiden maantasokerroksessa on aukiolle avautuvia liiketiloja. Aukion eteläpuoleisessa korttelissa on lisäksi k- m2 matalaa liiketilaa. Pohjoisessa on viisikerroksinen pysäköintilaitos, jonne ajetaan Koivu- Mankkaan tien kiertoliittymän neljännestä haarasta. Laitos sisältää sekä liityntäpysäköinnin että koko kaava-alueen autopaikat, yhteensä 760 autopaikkaa. Ajorampin vieressä on ramppi maanalaisen pyörien pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitoksen kolme alinta kerrosta ovat maanalaisia. Kahden maanpäällisen kerroksen päällä on kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakennusala ja yhteinen kattopiha. Pysäköintilaitoksen eteläpuolella on kolme terassitaloa. Kaavan eteläisimmässä korttelissa on kahdeksan asuinkerrostaloa, jotka muodostavat tilallisesti hienon piharaitin. Rakennukset ovat kerrosluvuiltaan 4, 5, 6 ja 7. Asuinrakennukset suojaavat pihoja Merituulentieltä ja Koivu - Mankkaan tieltä kantautuvalta liikenteen melulta.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 44 / 99 Kaavasuunnittelun alkuvaiheessa teetettiin kaupallinen selvitys, jonka mukaan väestön ja ostovoiman kasvu Jousenpuiston ympäristössä mahdollistaa alle 2000 kerrosneliömetrin päivittäistavarakaupan, muutamia erikoiskauppoja ja muita kaupallisia palveluita. Liiketila palvelee lähialueen asukkaita ja työssäkäyviä sekä liikuntapalveluiden ja tapahtumien asiakkaita. Jousenpuiston keskuksella ei ole vaikutuksia kaupunkikeskusten (Tapiola, Iso-Omena) kaupan tarjontaan. Yhteys korttelialueille tapahtuu Jousenpuistonkadun kautta. Liikkeen huoltopiha erotetaan katunäkymästä seinillä tai liukuovilla. Kadun varressa on metron saattoliikennepaikkoja. Kaava-alueen pohjoisreunassa kulkee Jousimiehenraitti, jossa sallitaan vain kävely ja pyöräily. Etelämpänä, alueen keskellä kulkee yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu Jousenpuistonkatu, jolla tontille ajo on sallittu. Yleiskaavan mukainen pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys kulkee kaavan itäpuolella. Puistot ja yleiset alueet Tonttuleikki-niminen puistoalue pienenee, kun Orionintien katulinjausta siirretään etelään. Metron sisäänkäyntirakennuksen ympärillä olevaa toria ja katualueita koskee kaavamääräys, jonka mukaan julkisten tilojen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. jalankulkuun ja sen sujuvuuteen. Väylien tulee olla riittävän leveitä ja laadultaan korkeatasoisia. Kalusteiden, pintamateriaalien, valaistuksen ym. tulee olla ilmeeltään julkisten tilojen arkkitehtuuriin ja katuympäristöön sopivia. Kaava-alueelle on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma sekä maankäytönsuunnitelma, jotka tähtäävät muotokieleltään yhtenäiseen ja laadultaan korkeatasoiseen ympäristöön. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Jousenpuiston asemakaava-alueelle tehtiin vuosina 2009 ja 2010 selvityksiä, joissa selvitettiin liito-oravan ja viitasammakon esiintymistä. Jousenpuiston asemakaava-alueella ei todettu uhanalaisia tai muita huomionarvoisia eläinlajeja. Alueelta ei tavattu myöskään harvinaisia kasvilajeja. Ennen metrotyömaata, kaivannon rakentamista ja ojan ruoppaamista, korttelialueen itäosassa kasvoi leveän ojan reunoilla puustoa. Keskellä korttelia oli joutomaata, joka toimi viimeksi varastoalueena. Etelässä on vielä hoidettua puistoa, jossa kulkee kevyenliikenteen reitti Merituulentien suuntaisesti. Katujen varsilla ja Tonttuleikki-puistossa on paljon lehtipuita ja pensaita. Aiemmassa kaavan suunnitteluvaiheessa teetetty mikroilmastoselvitys osoitti kaavaehdotuksen maankäytön suunnitelmasta ne paikat, joissa tuulet ovat häiritsevän voimakkaita ilman toimenpiteitä. Kaavassa määrätään, että oleskelualueet tulee suojata häiritsevän voimakkailta tuulilta kasvillisuudella ja tuulensuojarakenteilla. Liikenne ja melusuojaus Liikenne johdetaan Jousenpuiston alueelle kahdesta liittymästä Koivu - Mankkaantieltä. Alueen keskellä oleva uusi katuyhteys,

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 45 / 99 Jousenpuistonkatu, ohjaa liikenteen t-liittymän kautta alueen kortteleihin, metron saattoliikennepaikoille sekä liiketilan huoltotilaan kadun pohjoispuolella. Tontunmäentien kiertoliittymästä on toinen yhteys suunnittelualueelle. Kiertoliittymän läntinen haara johtaa suoraan maanalaiseen pysäköintilaitokseen, joka palvelee koko kaava-aluetta. Pysäköintilaitoksessa on asukkaiden pysäköinti, metron liityntäpysäköinti sekä liikkeiden asiakaspysäköinti. Kevyen liikenteen väylät menevät liittymän kohdalla nykyisten korttelialueiden päälle. Korttelialuetta muutetaan katualueeksi niin, että toinen pienenee noin 20 m2 ja toinen noin 70 m2. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee uusi Koivu-Mankkaan tien ja Orionintien 4-haarainen kiertoliittymä. Yksi haara toimii Tapiolan urheilupuiston keskeisenä liittymänä. Liittymään osoitetaan kevyen liikenteen alikulku. Tekninen keskus on teettänyt Sito Oy:llä vaihtoehtoisia suunnitelmia Koivu-Mankkaan tien liikennejärjestelyistä. Suunnitelmia vertailtiin toimivuustarkastelun perusteella. Kaavassa Koivu-Mankkaantie on Merituulentien ja Tontunmäentien välillä 1+1 -kaistainen ja jatkuu sen jälkeen 2+2 -kaistaisena. Metron saattoliikennepaikkoja on osoitettu 10 kpl, ja ne sijaitsevat Jousenpuistonkadun ja Koivu-Mankkaan tien varressa. Metron liityntäpysäköintipaikat (200 kpl) osoitetaan paikoituslaitokseen. Paikoituslaitoksessa on lisäksi liiketilojen ja asukkaiden pysäköintipaikat. Julkiselle alueelle tulee 500 polkupyöräpaikkaa, joista vähintään puolet on oltava katettuja. Kaavoituksen yhteydessä on tehty pyöräilyn edistämistä varten konsulttityö, Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja. (Strafica 2011) Työn tavoitteena oli varmistaa, että metroaseman sekä sen ympäristön suunnittelussa huomioidaan pyöräilyn tarpeet erillisenä kulkumuotona. Työtä on käytetty suunnittelun lähtökohtana esimerkiksi huomioimalla työssä esitetyt yhteystarpeet. Alueen kevyen liikenteen yhteydet pohjautuvat nykyisiin Merituulentien ja Koivu-Mankkaan tien kevyen liikenteen väyliin. Jousimiehenreitti on tärkeä itä-länsi suuntainen yhteys kaava-alueen pohjoisreunassa. Metroaseman kohdalla jalankulun ja pyöräilyn roolia korostetaan korotetulla liittymäalueella. Metro- ja eteläkorttelien välinen kevyen liikenteen yhteys luo yhteyden sekä etelään Merituulentien nykyisen alikulun kohdalle että pohjoiseen urheilupuiston suuntaan. Orionintien kiertoliittymän eteläpuolelle toteutettava alikulku luo sujuvan ja turvallisen pyöräilyn ja jalankulun yhteyden metroasemalle myös pohjoisen suunnasta. Koivu- Mankkaan tien ja Merituulentien itäpuolella on varaus kevyen liikenteen ylikululle. Merituulentien ja Koivu-Mankkaan tien liikenne aiheuttaa liikennemelua kaava-alueelle. Ensimmäisessä ehdotusvaiheessa tehtiin meluselvitys.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 46 / 99 Selvityksestä nähtiin, että uudet asuinrakennukset voidaan sijoittaa niin, ettei liikennemelu ylitä oleskeluparvekkeille tai - pihoille Valtioneuvoston antamia raja-arvoja. Melulaskennan tulosten mukaan kaavamääräykseen merkitään uusien asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Lähtökohtana on, että asuntojen päiväajan keskiäänentaso ei saa ylittää 35 db eikä yöajan keskiäänentaso 30 db. Parvekkeiden ja pihojen keskiäänentaso ei vastaavasti saa ylittää ohjearvoja 55/45 db. Vuoden 2020 liikennemäärä on arvioitu olevan Merituulentiellä n (KVL) sekä Koivu-Mankkaantiellä n (KVL). Näillä tiedoilla YTV:n taulukot (YTV, liikenteen jäljet 2000) antavat asuinrakennusten minimietäisyydeksi kadunreunasta 10,5 m sekä 9 m. Asuinrakennukset sijoittuvat kaavan mukaan minimietäisyyksien ulkopuolelle, joten kaavan mukaiselle alueelle voidaan sijoittaa asumista tällä perusteella. Autopaikkanormi asunnoille: vähintään 1ap/100k-m2. Liiketilojen autopaikkanormi: vähintään 1ap/50k-m2. Asunnoille, joiden autopaikat ovat vuoroittaiskäytössä (autopaikat nimeämättömiä), tulee osoittaa vähintään 1 ap/110k-m2. Nimistö Uudet nimet liittyvät Jousenpuiston alueen nimeen. Uusi katu on nimeltään Jousenpuistonkatu Bågparksgatan. Nimi ulottuu myös katualueen jatkeena asuinkorttelin läpi kulkevalle kevyen liikenteen osuudelle. Kaavaalueen itälaidalla on Jousenpuistonpolku. Kevyen liikenteen tie on Jousimiehenreitti Bågskyttestråket ja metroaseman aukio on nimeltään Jousenpuistonaukio Bågparksplatsen. Kiertoliittymä Koivu-Mankkaan tien ja Orionintien risteyksessä on nimeltään Pallonkierre Skruven ja kiertoliittymä Koivu-Mankkaan tien, Tontunmäentien ja Jousimiehenreitin risteyksessä Jousenkierre Spiralen. Tuleva Merituulentien ylittävä silta, jolle on aiemmin suunniteltu nimeä Niittymäensilta, saa kuvaavamman ja erottuvamman nimen Jousensilta Bågbron. Kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistönsuunnittelu suosittelee käytettäväksi metroaseman nimenä Jousenpuistoa Urheilupuiston sijaan. Mitoitus Kaavanmuutosalueen pinta-ala on noin 8,30 ha. Siitä noin 3 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta, 0,3 ha on asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta, 0,75 ha autopaikkojen korttelialuetta, 3,4 ha katualuetta ja kevyen liikenteen väylää, 0, 55 ha torialuetta ja sekä 0,3 ha suojaviheraluetta. Rakennusoikeutta on asuinkerrostalojen korttelialueella (AK-1) k- m2 ja asuin- ja liikerakennusten korttelialueella (AL-1) k-m2. Liiketilaa mahdollista rakentaa yhteensä k-m2. Kaikki rakennusoikeus on uutta. Korttelitehokkuusluku; kerrosalan suhde korttelin

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 47 / 99 pinta-alaan on AL-1-korttelissa noin e= 2,31 ja AK-1-kortteleissa noin e=1,48. Kaavan rakennusoikeus on yhteensä k-m2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,62. Rakennusoikeus mahdollistaa noin 960 uutta asukasta (50 kem2/asukas). Kaavan valmisteluun liittyvät suunnitelmat Kaavan maankäytön suunnittelua on kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa tehnyt Arkkitehtiryhmä A6 Oy. Arkkitehtitoimisto on ollut mukana kaavan valmistelussa ja suunnittelussa sen vireilletulosta lähtien. Liikenne- ja maisemasuunnittelijana on toiminut Sito Oy. Kaavasuunnittelu perustuu seuraaviin selvityksiin: Jousenpuiston asemakaava-alueen luontoarvot. Enviro, 2009 Jousenpuiston asemakaava-alueen luontoarvojen täydennysselvitys, Enviro 2010 Koivu-Mankkaan tien liikennejärjestelyt, Sito Oy, 2010, 2012 Maankäytön suunnitelmat, Arkkitehtiryhmä A6 Oy, 2012 Liikennesuunnitelmat, Sito Oy, 2012, 2013 Maisemasuunnitelma, Sito Oy, 2012, 2013 Urheilupuiston metroasema, Arkkitehtitoimisto HKP, 2011 Meluselvitys, Kaupunkisuunnittelukeskus Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja case Urheilupuisto pyöräilyselvitys, Strafica Mikrolmastoselvitys, Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen 2011 Vesihuollon yleissuunnitelma, Ramboll 2011 ja 2012 Hulevesiselvitys, Ramboll 2012 Kaupallinen selvitys, Realprojekti 2011 Viranomaisneuvottelut Jousenpuiston kaavaa koskeva viranomaisneuvottelu järjestettiin Neuvottelussa todettiin mm. että selvitysten perusteella on osoitettava Jousenpuiston liiketilamäärä soveltuvuus vaikutusalueen palvelurakenteeseen. Asemakaavoituksessa pitää erityisesti ottaa huomioon myös urheilupuiston yleisötilaisuuksien aiheuttamat liikennemäärät meluasiaan, esim. julkisivuäänieristykseen pitää kiinnittää huomiota. Sopimusneuvottelut Espoon kaupunki omistaa kaava-alueesta suurimman osan. Yksityisten maiden osalta tarvetta maankäyttösopimukselle ei ole. Kaava-alueen poikki kulkee kaukolämpöputki ja oja. Oja ja kaukolämpöputki siirretään kaava-alueen viereiseen Jousenpuistonimiseen puistoon. Tonttien luovutuksen yhteydessä sovitaan, että tontin omistaja osallistuu kaukolämpöputken ja ojan siirrosta sekä puiston suunnittelusta ja rakentamisesta, kaupan tarpeisiin rakennettavien

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 48 / 99 pyöräkatosten sekä julkisivuihin tai torialueelle tulevan taiteen hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen kustannuksista on maksettu 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kustannukset jaettiin puoliksi YIT:n ja Espoon kaupungin kesken välillä. Laskut on maksettu Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Jousenpuiston valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin (muodostuu kortteli 12220), autopaikkakorttelit kortteleissa ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue Käsittely 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittelyn alussa esittelijä - korjasi kaavaehdotusta siten, että kaavan merkintä "Jalankululle varattu katu" muutetaan kuulumaan: Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu, jossa sallitaan huoltoliikenne. - täydensi päätösehdotusta lisäämällä uudeksi kohdaksi 3: nähtävilläolon aikana tutkitaan, voidaanko liikennemerkein rajoittaa huolto tiettyihin kellonaikoihin - lisäsi listatekstiin otsikon MRA 30 :n mukainen kuuleminen viimeiseksi kappaleeksi: Kaupunginhallitus päätti pysäköintiyhtiön perustamisesta Pysäköintilaitokselle on annettu poikkeamispäätös

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 49 / 99 Päätöksen mukaan pysäköintilaitos ja siihen liittyvä rakentaminen tulee suunnitella yhteistyössä kaupunkissuunnittelukeskuksen kanssa. Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsenten Rastimo ja Lahti kannattamana, että ennen asemakaavaehdotuksen seuraavaa lautakuntakäsittelyä on: - kehitettävä huomattavasti tornitalojen muodostamaa kaupunkikuvallista kokonaisuutta ja niiden aluetta leimaavaa imagoa, esimerkiksi massoittelua keventäen arkkitehtuurin keinoin - laadittava koko aluetta koskeva energiasuunnitelma, joka osoittaa alueen ratkaisujen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ja edelläkävijyyden ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta. Suunnitelman ja alueen rakentamisen tulee toimia myös urheilupuiston energiaratkaisuja koskevien jatkotoimenpiteiden veturina - selvitettävä miten metroaseman yhteyteen toteutettava pysäköintilaitos mahdollistaa sellaisen hallinta- ja operointiratkaisu, jolla kannustetaan metron käyttöön. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ja täydentämä ehdotus sekä hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Jousenpuiston valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja kokouksessa muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin (muodostuu kortteli 12220), autopaikkakorttelit kortteleissa ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue siten muutettuna, että kaavakartan merkintä "Jalankululle varattu katu" muutetaan kuulumaan: Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu, jossa sallitaan huoltoliikenne. 3 nähtävillä olon aikana tutkitaan, voidaanko liikennemerkein rajoittaa huolto tiettyihin kellonaikoihin 4 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot Lisäksi lautakunta päätti, että ennen asemakaavaehdotuksen seuraavaa lautakuntakäsittelyä on:

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 50 / 99 - kehitettävä huomattavasti tornitalojen muodostamaa kaupunkikuvallista kokonaisuutta ja niiden aluetta leimaavaa imagoa esimerkiksi massoittelua keventäen arkkitehtuurin keinoin - laadittava koko aluetta koskeva energiasuunnitelma, joka osoittaa alueen ratkaisujen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ja edelläkävijyyden ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta. Suunnitelman ja alueen rakentamisen tulee toimia myös urheilupuiston energiaratkaisuja koskevien jatkotoimenpiteiden veturina - selvitettävä miten metroaseman yhteyteen toteutettava pysäköintilaitos mahdollistaa sellaisen hallinta- ja operointiratkaisu, jolla kannustetaan metron käyttöön. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn, muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin (muodostuu kortteli 12220), autopaikkakorttelit kortteleissa ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä ,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markku Markkula esitti varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana asia pöydälle pidettävään kokoukseen eikä sitä vastustettu. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Lautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 51 / 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn, muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin (muodostuu kortteli 12220), autopaikkakorttelit kortteleissa ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä ,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Asia käsiteltiin asian 12 ( 106) jälkeen. Jäsen Kiijärvi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 4-kohta). Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että lautakunta palauttaa asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavin ohjein: Asemakaavaehdotusta korjataan: 1. Liikennejärjestelyjä muutetaan siten, että kaava-alueen pohjoisosassa olevalla jalankululle ja pyöräilylle varatulla reittiyhteydellä ei sallita huoltoajoa eikä muutakaan ajoneuvoliikennettä. 2. Metroaseman ja korkeiden kerrostalojen alueen huoltotiloja ja jätehuoltopisteitä keskitetään siten, että huoltoajon määrä vähenee ja alueella liikkumisen turvallisuus paranee. 3. Urheilupuiston metroaseman rakennuskokonaisuus esitetyssä muodossa ei täytä lautakunnan asettamia laatuvaatimuksia. Ohjeena jatkovalmistelulle on, että tämän alueen kokonaiskerrosala pudotetaan esityksen k-m2:sta valmisteluaineistovaiheen k-m2:iin. Tämän toteuttamiseksi tutkitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ohjeena ovat: a) Kaupunkikuvallisesti on muodostettava yhtenäinen yhteiseltä jalustalta nouseva kolmen rakennuksen sommitelma, jossa julkisivuissa korostetaan vertikaaliaiheita. Tornien massoittelu tehdään moni-ilmeisemmäksi ja ylöspäin kapenevaksi.

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 52 / 99 b) Esitetyn korkeimman eli A-tornin korkeus on ehdotetun 26 kerroksen sijasta maksimissaan 18 ja B- ja C-tornien korkeus on ehdotetun 17 kerroksen sijasta maksimissaan 12. c) Näitä voidaan madaltaa laajentamalla B-tornin rakennuspohjan alaa sekä toteuttamalla korttelin jalusta 1-2 kerrosta korkeampana siten, että tähän sijoittuisi asunto-, toimisto- ja liiketilaa. 4. Kaavamääräyksiin lisätään velvoite, että alueen rakentamisessa noudatetaan kaupungin hyväksyttäväksi tulevaa energiasuunnitelmaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: palautti asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavin ohjein: Asemakaavaehdotusta korjataan: 1. Liikennejärjestelyjä muutetaan siten, että kaava-alueen pohjoisosassa olevalla jalankululle ja pyöräilylle varatulla reittiyhteydellä ei sallita huoltoajoa eikä muutakaan ajoneuvoliikennettä. 2. Metroaseman ja korkeiden kerrostalojen alueen huoltotiloja ja jätehuoltopisteitä keskitetään siten, että huoltoajon määrä vähenee ja alueella liikkumisen turvallisuus paranee. 3. Urheilupuiston metroaseman rakennuskokonaisuus esitetyssä muodossa ei täytä lautakunnan asettamia laatuvaatimuksia. Ohjeena jatkovalmistelulle on, että tämän alueen kokonaiskerrosala pudotetaan esityksen k-m2:sta valmisteluaineistovaiheen k-m2:iin. Tämän toteuttamiseksi tutkitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ohjeena ovat: a) Kaupunkikuvallisesti on muodostettava yhtenäinen yhteiseltä jalustalta nouseva kolmen rakennuksen sommitelma, jossa julkisivuissa korostetaan vertikaaliaiheita. Tornien massoittelu tehdään moni-ilmeisemmäksi ja ylöspäin kapenevaksi. b) Esitetyn korkeimman eli A-tornin korkeus on ehdotetun 26 kerroksen sijasta maksimissaan 18 ja B- ja C-tornien korkeus on ehdotetun 17 kerroksen sijasta maksimissaan 12. c) Näitä voidaan madaltaa laajentamalla B-tornin rakennuspohjan alaa sekä toteuttamalla korttelin jalusta 1-2 kerrosta korkeampana siten, että tähän sijoittuisi asunto-, toimisto- ja liiketilaa. 4. Kaavamääräyksiin lisätään velvoite, että alueen rakentamisessa noudatetaan kaupungin hyväksyttäväksi tulevaa energiasuunnitelmaa. Tiedoksi - Hakija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 53 / 99 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin (muodostuu korttelit 12220, ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä teki asiaan liittyen listatekstiin seuraavat korjaukset: Puuttuva numero 2 lisätään ja otsikoitu kappale MRA 27 mukainen kuuleminen - siirretään Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti jne alkavan tekstin eteen seuraavasti: MRA 27 mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti ensimmäisen kerran nähtävillä Nähtävillä olon aikana jätettiin 11 kirjallista muistutusta ja 8 lausuntoa tai kannanottoa. Mielipiteiden ja lausuntojen sisältöä on selostettu kokouksen listatekstissä. Lisäksi 16 asukkaan allekirjoittamassa kaupunginvaltuutetuille ja kaupunkisuunnittelutakunnan jäsenille lähetetyssä mielipiteessä vastustettiin korkeaa rakentamista. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ohjein, joihin kaupunkisuunnittelukeskus vastaa: Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon ja jäsen Rauhasen kannattamana, että päätökseen lisätään seuraavat uudet kohdat: 4. kehottaa jatkosuunnittelussa varmistamaan että Koivumankkaantie voidaan toteuttaa koko pituudeltaan 2+2 kaistaisena, jos se liikenteen sujuvuuden kannalta osoittautuu tarpeelliseksi. 5. kehottaa kehittämään terassitalojen massoittelua ja muita kaupunkikuvallisia ratkaisuja

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 54 / 99 Jäsen Teemu Lahtinen jäsen Paula Pöntysen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Muutetaan Merituulentien pohjoisreunan VP-alue EV-alueeksi. Jäsen Teemu Lahtinen jäsen Paula Pöntysen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Muutetaan Merituulentien pohjoisreunan VP-alue EV-alueeksi. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Sepän kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi edellyttäen, että kaavan liikenne- ja pysäköintiratkaisut, massoittelu alueen länsireunalla ja asemakaavaalueen rakennettavuuden parantaminen tulee kehittää siten, että alueen kaavalliset ja taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat palautusta, äänestävät jaa ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Kemppi-Virtanen ja Seppä eli kaksi (2) jäsentä ja palautusta vastustivat jäsenet Pöntynen, Lahtinen, Rauhanen, Klar, Rastimo, Elo, Holma, Lindberg, Vilo sekä puheenjohtaja Markkula eli kymmenen (10) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kahta vastaan (10/2) yhden jäsenen ollessa esteellinen ja hänen varajäsenensä ollessa poissa hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän tekemät korjaukset sekä puheenjohtajan ja jäsen Lahtisen tekemät muutosehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Jäsen Kemppi-Virtanen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Esittelijän korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja hyväksytyt muutokset tehdään asemakaavakarttaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 55 / 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin (muodostuu korttelit 12220, ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue siten, muutettuna että Merituulentien pohjoisreunan VP- alue muutetaan EV-alueeksi 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot 4 kehottaa jatkosuunnittelussa varmistamaan että Koivumankkaantie voidaan toteuttaa koko pituudeltaan 2+2 kaistaisena, jos se liikenteen sujuvuuden kannalta osoittautuu tarpeelliseksi 5 kehottaa kehittämään terassitalojen massoittelua ja muita kaupunkikuvallisia ratkaisuja. Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin (muodostuu korttelit 12220, ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä ,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 56 / 99 Jäsen Kimmo Oila ilmoitti toimivansa Länsi-.Metro Oy:n hallituksen jäsenenä ja kaava koskee metroasemaa sekä poistui esteellisenä asian 4 (26 ) käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Hänen tilalleen asian käsittelyn ajaksi saapui varajäsen Minna Ihamuotila. Käsittelyn alussa esittelijä ehdotti muutoksen tekemistä kaavakarttaan seuraavasti: Korttelin ma-iii merkintää jatketaan koillisrajaan asti. Lisäksi esittelijä korjasi päätöshistorian puutteet pöydälle jaetulla lisäyksellä sivuille 14 ja 25. Jäsen Ahlman ehdotti jäsen Rainer Lahden ja jäsen Salon kannattamana, että korttelin rakennusrajan lyhyisiin sivuihin lisätään kaavamääräyksen nuoli osoittamaan rakennusalan sivun johon rakennus on rakennettava kiinni. Jäsen Palomäki ehdotti suuremman liityntäpysäköintimäärän osoittamista kaavassa. On parempi, että niitä rakennetaan enemmän ajoissa väestömäärän lisääntyessä koko ajan. Jäsen Ihamuotila jäsenten Palomäen ja Kemppi-Virtasen kannattamana ehdotti että autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap asuntokerrosalan 100 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto. Autopaikat voidaan osoittaa myös lähialueelle kiinteistöjen väliin sopimuksin. Ehdotusta myös vastustettiin. Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Rainer Lahden kannattamana päätösehdotuksen kohdaksi 4 seuraavan sisältöisen tekstin: Asemakaavamateriaalia täydennetään ennen kaupunginhallitus- ja valtuustokäsittelyä laatimalla asemakaavaa havainnollistava esittely, jossa käsitellään myös asemakaavan valmistelun eri vaiheita. Julistettuaan keskustelun päätyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi jäsen Palomäen ehdotuksen raukeavan kannattamattoman sekä tiedusteli, voidaan esittelijän korjaamat ja täydentämät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja Markkula tiedusteli edelleen voidaanko jäsen Ahlmanin ehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että jäsen Ihamuotilan ehdotuksesta on äänestettävä, koska sitä vastustettiin. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus äänestysjärjestykseksi, että esittelijän esityksen kannalla olevat äänestävät jaa ja jäsen Ihamuotilan ehdotuksen kannalla olevat äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Paula Pöntynen, Jukka Lahti, Harriet Klar, Risto Nevanlinna, Rainer Lahti, Seppo Salo, Stefan Ahlman, Kai Lintunen

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 57 / 99 ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhdeksän (9) jäsentä ja vastustivat jäsenet Suvi Karhu, Ulla Palomälki, Minna Ihamuotila ja Pirjo kemppi- Virtanen eli neljä (4) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan yhdeksällä äänellä neljää (9/4) vastaan hyväksyneen esittelijä ehdotuksen. Lopuksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko hänen tekemänsä lisäys päätösehdotuksen kohdaksi 4. hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että jäsen Kemppi-Virtanen ilmoitti eriävän mielipiteensä päätöksen johdosta ja katsoi että autopaikkoja on kaavamääräyksissä edellytetty toteuttavaksi liian vähän. Päätettävät korjaukset huomioidaan pöytäkirjassa ja kaavakartassa. Jäsen Kemppi-Virtanen ilmoitti eriävän mielipiteensä päätöksen johdosta ja katsoi että autopaikkoja on kaavamääräyksissä edellytetty toteuttavaksi liian vähän. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin (muodostuu korttelit 12220, ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue Kaavakarttaan tehdään muutos siten, että Korttelin ma-iii merkintää jatketaan koillisrajaan asti ja lisäksi korttelin rakennusrajan lyhyisiin sivuihin lisätään kaavamääräyksen nuoli osoittamaan rakennusalan sivun johon rakennus on rakennettava kiinni. 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä ,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. 4 Asemakaavamateriaalia täydennetään ennen kaupunginhallitus- ja valtuustokäsittelyä laatimalla asemakaavaa havainnollistava esittely, jossa käsitellään myös asemakaavan valmistelun eri vaiheita.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 58 / 99

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus Sivu 59 / 99 Merkittiin pöytäkirjaan, että jäsen Kemppi-Virtanen ilmoitti eriävän mielipiteensä päätöksen johdosta ja katsoi että autopaikkoja on kaavamääräyksissä edellytetty toteuttavaksi liian vähän. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ote liitteineen

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 60 / / /2011 Kaupunginhallitus Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet ja alueen suunnitteluperiaatteet, alue (khasia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh. (09) Harri Hietanen, puh. (09) Heini Peltonen, puh. (09) Ritva Helminen-Halkola, puh. (09) Vuokko Rouhiainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Käsittely Elo Kerolan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana.

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 61 / 99 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana. Oheismateriaali - Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kaitaa metroaseman ympäristön Kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu, Arkkitehdit Mauri Korkka, Kirsti Rantanen, Kaitaa-Iivisniemen pientaloalueiden analyysi ja täydennysrakentamismahdollisuuksien tarkastelu, Tiivistyvä Kaitaa, Saara Franzelius, Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012, Ritva Helminen-Halkola, Sanna Jaatinen ja Laura Malm-Grönroos, Lähtötietokartat, Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tiedotus- ja keskustelutilaisuus , muistio - Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan viranomaisneuvottelu

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 62 / 99 Selostus Osayleiskaava-alue on pinta-alaltaan noin 250 ha ja sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen, etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alue on osa laajempaa Finnoo - Kaitaa visiota sekä tulevaa Länsimetron jatketta Matinkylästä länteen. Alueelle on tarkoitus sijoittaa metrolinja ja -asema sekä kehittää aluetta kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikka-alueeksi omine paikallispalveluineen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Alueen nykytila Alue on pääasiassa väljähköä pientaloaluetta. Alueen keskus sijaitsee Kaitaantien eteläpuolella Iivisniemessä. Keskusta-alue on rakenteeltaan yhtenäinen 1960-luvulla rakennettu matalahko kerrostaloalue, joka sisältää pienen ostoskeskuksen. Kaitaantien pohjoispuolella sijaitsee Hannusjärvi ja sen pohjoispuolella rakentamaton metsäalue, Hannusmetsä. Kaava-alueen koillisreunassa sijaitsee Hannuksenpelto -niminen pienteollisuusalue. Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat Kaitaantien eteläpuolen pienehkössä Iivisniemen ostoskeskuksessa. Alueella on Kaitaan koulu ja lukio sekä päiväkoti, etelämpänä sijaitsee Iivisniemen koulu ja

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 63 / 99 päiväkoti. Hyljelahden eteläkärjessä sijaitsee Villa Rulluddin huvilamuseo, kahvio sekä yksityinen juhlapalvelu. Kaava-alueella on noin asukasta (v. 2012) ja 350 työpaikkaa (v. 2010). Alueen suurimmat maanomistajat ovat Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki, joka omistaa Hannusmetsän alueella noin 52 ha. Rakennetut pientaloalueet ja Hannuksenpellon alueet ovat pääasiassa yksityisten omistuksessa. Espoon Asunnot Oy (entinen Espoon kruunu) omistaa asuntoaluetta Hyljelahden ja Hyljemäen alueilla. Lähtökohdat Samalla, kun kaupunginhallitus päätti viereisen Finnoon osayleiskaavaalueen tavoitteista , se päätti kehottaa teknistä toimialaa käynnistämään laajemman Finnoo - Iivisniemi alueen toiminnallisen ja maankäytön vision laatimisen, johon Kaitaan - Iivisniemen osayleiskaava-alue sisältyy. Päättäessään vision laatimisesta kaupunginhallitus päätti samalla että koko visioalueen uusien asukkaiden määrätavoite on ja että tästä Finnoon osayleiskaava-alueelle tuleva osuus arvioidaan jatkosuunnittelussa. Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön keskeiset tulokset ja jatkosuunnittelun periaatteet on hyväksytty kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa Visiossa todetaan mm. seuraavaa: Kaitaan alueella uusi rakentaminen sopeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen kuitenkin aiempaa tehokkaampana. Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palveluiltaan monipuoliseksi. Olemassa olevien asuintonttien tehokkuutta nostetaan ja niitä voidaan täydentää rakentamalla. Lisärakentamisen mahdollisuudet täsmentyvät jatkosuunnittelussa. Kaitaan osayleiskaava-alueen rajaus on visiotyön aluerajausta laajempi ja ulottuu meren rantaan saakka, jotta alueen maankäytön suunnittelussa voidaan ottaa huomioon ja määritellä keinot hallita tulvaja muita valumavesiä sekä mahdollisia meritulvia. Vireille tulo ja OAS Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osayleiskaavasta on laadittu päivätty erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jota voidaan päivittää tarvittaessa ja joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asian oheismateriaalina. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Helsingin seudun erityiskysymysten erityistavoitteissa on mainittu, että alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Lisäksi erityistavoitteiden mukaisesti alueiden

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 64 / 99 käytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajenemiselle länteen ja itään. Edelleen erityistavoitteissa on korostettu ilmastonmuutoksen hillintää ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Kaitaa - Iivisniemi -alueen kehittäminen metroon ja asemaan kytkeytyväksi paikalliskeskukseksi edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista nimenomaan liikenteellisten, asuntotuotannon, ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteiden osalta. MAL Helsingin seudun 14 kuntaa ja niiden yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL -neuvottelukunta ovat teettäneet metropolialueen yhdyskuntarakenteeseen ja alueen kehittämiseen tähtäävän kehityskuvan. Kehityskuva hyväksyttiin MAL - neuvottelukunnan kokouksessa. Asiakirjaa käytetään Helsingin seudun yhteisenä päätöksenteon, kaavoituksen ja toteuttamislinjausten pohjana. Kehityskuva ilmentää seudun tahtotilaa ja konkretisoi seudun yhteisen tahtotilan ja vision kartan muotoon. Ideana on tiivis urbaani, raiteisiin tukeutuva ydin-alue ja raiteisiin tai muuhun kestävään liikkumiseen (joukkoliikenne, kävely, pyöräily) tukeutuva muu seutu. MAL -aiesopimus on allekirjoitettu Ko. sopimuksessa ja siihen liittyvässä MAL toteutusohjelmassa Espoo sitoutuu omalta osaltaan asunnon vuosituotantoon. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallintooikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Maakuntakaavan uudistamisessa on kyse vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan ja maakuntavaltuuston hyväksymän 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) Kaitaa - Iivisniemi -osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan taajamatoimintojen aluetta. Rannan suuntaisena kulkee viheryhteystarve. Metrolinjauksen paikka on merkitty ohjeellisella seutuliikenteen rata-merkinnällä. Alueen läpi kulkee siirtoviemärilinja Suomenojalle. Villa Rulludd on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä kohteena.

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 65 / 99 Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Kaavassa on osoitettu Kaitaan alueen läpi siirtoviemärin ohjeellinen linjaus Blominmäkeen tulevasta jätevedenpuhdistamosta Suomenojalle. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus oli lausunnoilla kesällä Ehdotuksessa Kaitaa - Iivisniemi -alueelle on lisätty tiivistettävän taajamatoimintojen alue -merkintä. Vaihemaakuntakaavaehdotus oli uudelleen julkisesti nähtävillä loppuvuodesta 2012, koska kaupan kaavamerkintöihin ja -määräyksiin sekä kaavaselostukseen kaupan osalta on tehty muutoksia. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavaan maaliskuussa Tämän jälkeen kaava saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Yleiskaava Kaava-alue sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan alueella. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu , jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Korkein hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen osittain. Kumotut osat eivät sijaitse Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueella. Espoon eteläosien yleiskaavassa alueelle on merkitty pääasiassa erityyppisiä asuntoalueita, työpaikka-alueita sekä virkistysalueita. Lisäksi alueelle on osoitettu raide asemineen osittain kahtena eri linjauksena merkinnällä sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt Espoon eteläosien yleiskaavan voimaantulon jälkeen että Finnoon osayleiskaavan ja asemakaavojen valmistelua jatketaan Espoon eteläosien yleiskaavan eteläisen pintavarauksen sijaan eteläisenä maanalaisena varauksena, ja pohjoinen raidevaraus poistetaan. Päätöksen mukaisesti myös Kaitaan - Iivisniemen alueen suunnittelu perustuu eteläiseen maanalaiseen ratalinjaukseen. Asemakaava Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu, lukuun ottamatta Hannusmetsän aluetta Hannusjärven pohjoispuolella. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Matinkylä - Saunalahti metrotunnelin asemakaavaehdotuksen nähtäville. Tavoitteena on kaavoittaa maanalaiset tilat metrotunnelia ja metroasemia sekä niihin liittyviä tiloja varten. Valmisteluaineistossa on varaus kuudelle asemalle: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti ja Saunalahti. Alueella on lisäksi vireillä Hannuksenpelto II asemakaava, jonka tavoitteena on mahdollistaa autokaupan ja muun paljon tilaa vaativan

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 66 / 99 kaupan sekä niitä tukevan toiminnan sijoittuminen alueelle. Kaavoituksen yhteydessä on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jossa on tutkittu Länsiväylän alittavaa Marsbyntien katuyhteyttä Kaitaalle. Kaava mahdollistaa Länsiväylän liikennealueelle kolmannet kaistat. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Metro Valtuusto päätti valita Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti - Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron Espoon valtuusto on kehottanut käynnistämään metroyhteyden suunnittelun Matinkylän ja Kivenlahden välille Länsimetron rakentamisja rahoituspäätöksen yhteydessä Metron mahdollinen jatkaminen länteen sekä Finnooseen ja Kaitaalle sijoittuvat metroasemat mahdollistavat tehokkaan joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen. Metron hankesuunnitelma on valmistunut Hankesuunnitelmassa metrolinjaus on tarkentunut ja Kaitaan aseman pääsisäänkäynti on sijoitettu Kaitaantien ja Iivisniemenkadun risteykseen. Toinen sisäänkäynti sijoittuu Hannuskalliolle, tämän sisäänkäynnin toteutusajankohta riippuu maankäytön kehittymisestä alueella. Seuraava vaihe on käynnistää metron rakennussuunnittelu. Valtuusto hyväksyi Länsimetron jatkeen Matinkylä - Kivenlahti hankesuunnitelman. Rakennussuunnittelu on käynnistymässä. Rakentamisen aloittamisesta päätetään erikseen valtion osallistumisen varmistuttua. Päätös: Kaupunkikuva Erityyppiset ajallisesti ja rakennustyypeiltään vaihtelevat pientaloalueet hallitsevat suurinta osaa Kaitaa - Iivisniemeä. Vain Iivisniemen kerrostaloalue ja Hannuspellon teollisuusalue poikkeavat muusta rakennuskannasta alueella. Matinkylä - Kivenlahti metron hankesuunnitelmassa metroaseman sisääntulo tulee sijoittumaan nykyisen Iivisniemen pienen ostoskeskuksen tuntumaan Kaitaantien eteläpuolelle. Vieressä sijaitseva Iivisniemen luvulla rakennettu asuinalue on Espoon eteläosien yleiskaavatyötä varten tehdyssä inventoinnissa (Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama 2005) todettu aikakaudelleen tyypilliseksi hyvin säilyneeksi arkkitehtonisesti ja ympäristöarvoiltaan merkittäväksi kohteeksi. Iivisniemen asuntoalue muodostuu 4 ja 6 kerroksisista kerrostaloista ja 2 kerroksisista rivitaloista. Alueella on noin asukasta. Suunnittelualueen ainoat kerrostalot sijaitsevat tällä alueella. Liikenne ja virkistys

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 67 / 99 Länsiväylä yhdistää Kaitaata liikenteellisesti muihin eteläisen Espoon alueisiin. Suomenojan eritasoliittymä ja Espoonlahden eritasoliittymä ovat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueen lähimmät liittymät Länsiväylälle. Alueen keskellä sijaitseva Kaitaantie on alueellinen kokoojakatu. Finnoon yhteyteen suunniteltu Suomenlahdentie muodostaa Kaitaantien kanssa nykyisin puuttuvan Länsiväylän eteläpuolisen rinnakkaisyhteyden Soukasta Finnoon kautta Matinkylään. Suomenojan eritasoliittymä tulee ruuhkautumaan vuodelle 2035 ennustetuilla liikennemäärillä erityisesti iltahuipputunnin aikana. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueen ratkaisuilla pyritään osaltaan vähentämään Suomenojan eritasoliittymän ruuhkautumista vähentämällä henkilöautoliikennettä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta lisäävin toimenpitein sekä panostamalla sujuviin ja turvallisiin jalankulun ja pyöräilyn ratkaisuihin. Hannuksenpelto II asemakaavassa esitetty Länsiväylän alittava Marsbyntien katuyhteys Kaitaalle helpottaa Suomenojan eritasoliittymän ruuhkautumista. Kaitaantie ja Hyljelahdentie ovat alueen bussiliikenteen katuja. Metron Matinkylä - Kivenlahti liityntälinjasto, Espoon sisäinen linjasto ja seutulinjat noudattavat Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman (YTV 2008) mukaisia linjoja ja niihin tehtyjä tarkennuksia (Trafix ). Espoon sisäiset linjat käyttävät suunnitelmien mukaisesti Kaitaantietä ja Hannuksentietä sekä Kaitaantietä Finnoon keskustan kautta Hyljelahdentielle. Liityntälinja käyttää Kaitaantietä jatkaen Suomenlahdentielle. Seutulinjoja ei metron myötä kulje Kaitaalla. Kaitaan läpi Finnoosta Soukkaan Kaitaanlaaksoa pitkin on esitetty seudullinen pyöräilyn laatukäytävä Helsingin seudun pääpyöräilyverkon laatukäytävien määrittelytyössä (HSL 2012). Rantaraitti meren äärellä ja Kaitaanlaakson raitti ovat alueen tärkeimpiä kevyen liikenteen yhteyksiä, jotka liittävät Kaitaa-Iivisniemen sen lähialueisiin. Yhteydet ovat tällä hetkellä katkeilevia ja heikosti hahmottuvia. Valtakunnallinen pyöräraitti kulkee alueen eteläosassa suuntautuen rantaraitilla Karpintietä ja Kaitalahdenkatua pitkin Soukkaan. Kaitaan laakson toiminnallinen puistoalue ja merellinen rantaraitti ovat myös tärkeitä virkistysalueina kehitettäviä alueita. Hannusjärven ympäristö muodostaa tärkeän virkistysaluekokonaisuuden, jota tulee jatkossa kehittää ja saattaa tehokkaammin yleiseen virkistyskäyttöön. Alueen tavoitteisiin vaikuttavia aiempia suunnitelmia ja päätöksiä: Kaupunginhallitus teki päätöksen Finnoon osayleiskaavan tavoitteista ja muista alueen suunnitteluperiaatteista. Ko. päätöksessä Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-aluetta koskevia tavoitteita ovat:

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 68 / 99 A3 Visioalueen (ks. alla päätöskohta B1) uusien asukkaiden määrätavoite on Tästä Finnoon osayleiskaavan alueelle tuleva osuus arvioidaan jatkosuunnittelussa. Sen lisäksi alueelle kaavoitetaan palvelu- ja työpaikkarakentamista. Myös muita asukasmäärävaihtoehtoja arvioidaan. Kokonaistaloudellisuuden varmistaminen ja Finnoon kaupunginosan yleinen raami (eli eri tekijöiden yhteensovittaminen: metro, kaupunkikeskus, merellisyys, venesatama, luontokeskus, lintukosteikko yms.) kuuluu kaupungin hallintoelinten tehtäväjaon mukaisesti kaupunginhallituksen elinkeinoja kilpailukykyjaostolle. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. B kehottaa teknistä toimialaa käynnistämään Finnoon alueelle (laajennettuna Iivisniemen alueella oheismateriaalin mukaisella rajauksella) toiminnallisen ja maankäytöllisen vision laatimisen. Työn keskeiset tulokset ja esitykset niiden pohjalta tuodaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen hyväksyttäväksi. Päätös: Finnoo - Kaitaa visio Visio laadittiin ideointi- ja vuorovaikutusprosessin avulla. Visioluonnosta ja vision päälinjauksia käsiteltiin ja täsmennettiin lopuksi päätöksentekijöiden kanssa kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaokselle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle järjestetyssä työpajassa. Konsulttina toimi WSP Finland Oy. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto teki päätöksen Finnoo - Kaitaa alueen visiotyön keskeisistä tuloksista ja jatkosuunnittelun periaatteista. Näistä myös Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-aluetta koskevia kohtia ovat: f Kaitaan metroaseman ympäristö muodostaa lähipalvelukeskuksen. Kaitaan maankäyttö saa kehittyä Finnoota hitaammin ja maankäytön ratkaisuille annetaan liikkumatilaa ottaen huomioon pitkä ajallinen kaupunkirakenteen kehityskaari. i Alueen virkistysaluekonsepti perustuu viiteen vetovoimaiseen ja toisiaan täydentävään kohteeseen: 1) Hannusmetsän ja Hannusjärven kokonaisuus. 2) Kosteikon ja Finnoon uoman ympäristön viheralue. 3) Kaitaan laakson toiminnallinen puistoalue. 4) Pääkanavan ympäristön urbaani julkinen ulkotila. 5) Saariin ja venesatamaan tukeutuva vesivirkistyskeskus. Päätös:

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 69 / 99 Mitoitus Kaava-alueella on noin asukasta (v. 2012) ja 350 työpaikkaa (v. 2010). Kaitaa - Iivisniemen alueelle on voimassa olevassa Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu uusia ja kehitettäviä asunto-, työpaikka- ja keskustatoimintojen alueita kaikkiaan noin 50 hehtaaria ja nykyisellään säilyviä asuntoalueita noin 83 hehtaaria. Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus merkitsisi alle uutta asukasta eli koko osayleiskaava-alueelle yhteensä asukasta. Siten Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus eikä myöskään tarkkuus ole riittävä ajatellen maankäytön tehostamista ja palvelutarjonnan monipuolistamista tulevan metroaseman ympäristössä. Tämän vuoksi Kaitaa - Iivisniemen aluetta tulee tarkastella tarkemmalla osayleiskaavalla. Kaupunginhallituksen nähtäville hyväksymän Finnoon osayleiskaavaluonnoksen mitoitus on noin uutta asukasta. Siten koko visioalueen uusien asukkaiden määrätavoitteesta sijoittuisi Kaitaa - Iivisniemi alueelle noin uutta asukasta. Osayleiskaava-alueen asukasmitoitukseen vaikuttaa lisäksi alueelle suunniteltava metroasema, joka tarvitsee ympärilleen vähintään käyttäjää ollakseen taloudellisesti kannattava. Finnoo - Kaitaa visiossa todetaan, että visioalueen suunnittelussa pyritään työpaikkojen suhteen korkeaan omavaraisuuteen ja edelleen että työssäkäyntiosuuden perusteella täyden omavaraisuuden saavuttamiseksi työpaikkoja tarvittaisiin hieman alle puolet asukasmäärästä eli noin työpaikkaa. Realistisena määränä voitaneen pitää noin työpaikkaa. Suhteutettuna Kaitaa - Iivisniemen asukastavoitteeseen se merkitsisi että alueelle tulisi sijoittua noin työpaikkaa, mikä ei liene realistista ottaen huomioon alueen luonteen, vaan visioalueen työpaikat tulevat sijoittumaan tulevaisuudessakin suureksi osaksi Finnoon osayleiskaavan alueelle. Joukkoliikennejärjestelmän toimintaedellytysten perusta luodaan kaavoituksella mm. mitoituksella ja tehokkuudella sekä toimintojen sijoittamisella. Tulevan asemanseudun nykyinen väestö- ja työpaikkapohja on joukkoliikenteen kannattavuutta ajatellen täysin riittämätön (Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, YTV), joten alueella on selkeästi täydennysrakentamisen tarvetta. Sama tilanne on useilla asemilla Etelä-Espooseen suunnitellun metrolinjan varressa. VTT on listannut nyrkkisääntöjä koskien kaupunkirakenteen ekotehokkuuden lisäämiseksi. Raportissa (Ekotehokkuuden arviointi ja lisääminen Helsingissä, 2008) todetaan mm. että rakennettujen kaupunkialueiden aluetehokkuutena tulisi käyttää vähintään ea=0,3 ja edelleen että maapinta-alan kaksinkertaistaminen asukasta kohti lisää liikenteen energiakuluja puolella. Lisäksi tulisi kartoittaa ennakkoluulottomasti rakennusoikeuksien lisäämismahdollisuudet

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 70 / 99 kaikilla rakennetuilla alueilla. Nämä periaatteet pätevät myös Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueen suunnittelussa. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu on myös kasvihuonekaasupäästökehityksen kannalta erityisen tärkeä siksi, että rakentamisen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Espoon kaupunki onkin hyväksynyt pääkaupunkiseudun ilmastostrategian ja siinä maankäytön osalta kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämisen perustuen seudun täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Selvitykset Aluetta koskevia tehtyjä laajempia selvityksiä on valmistunut mm. Espoon eteläosien yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön ja Finnoon osayleiskaavan suunnitelmat ja selvitykset niiltä osin, kun ne koskevat Kaitaan osayleiskaava-aluetta otetaan huomioon alueen suunnittelussa. Keväällä 2012 on valmistunut Kaitaan metroaseman ympäristön kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu, Arkkitehdit Mauri Korkka, Kirsti Rantanen. Työssä on haettu suuria linjoja alueen kehittymiselle, uuden rakentamisen määrälle ja sijoitukselle. Työssä on tutkittu metron sisäänkäynti keskusta-alueelle ja sen lähiympäristön uusi rakentaminen. Tavoitteena oli löytää suunnittelualueelle ratkaisuja, jotka huomioivat kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen ja sopivat alueen nykyiseen hierarkiaan. Raportti on asian oheismateriaalina. Osayleiskaava-alueelle on kesän 2012 aikana tehty Kaitaa - Iivisniemen pientaloalueiden analyysi ja täydennysrakentamismahdollisuuksien tarkastelu, Tiivistyvä Kaitaa , Saara Franzelius. Selvityksessä on paikannettu tonttikohtaisesti asemakaavojen käyttämätön rakennusoikeus ja täydennysrakentamiseen soveltuvat rakentamattomat reuna-alueet. Raportti on asian oheismateriaalina. Kaava-alueelta on tehty keväällä 2012 ensimmäiset liitooravahavainnot. Alueelle on valmistunut Kaitaan ja Hannuksen alueen luontoselvitys ( Ympäristösuunnittelu Enviro Oy) asemakaavoituksen tarpeisiin. Selvitykseen kuuluu yleispiirteinen pesimälinnustoselvitys, lepakkoselvitys, sudenkorentoselvitys, kasvillisuuden ja luontotyyppien inventointi sekä kasvillisuuden ja eläimistön kannalta arvokkaiden kohteiden kartoittaminen mukaan lukien tärkeät ekologiset yhteydet. Aluetta koskee myös 2012 valmistunut luontoselvitys metron jatkeen maanalaista asemakaavaa varten maanpintaan tulevien rakenteiden ja laitteiden alueilta sekä Djupsundsbäckenin luontoselvitys. Pyöräilykaupungin kehittäminen Länsimetron jatkeella Matinkylästä Saunalahteen projektin tavoitteena on tutkia pyöräliikenteen

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 71 / 99 kehittämismahdollisuuksia Länsimetron jatkeen kaupunkirakenteessa ja esittää suunnitelma toimenpiteistä, joilla pyöräilyn asema keskeisenä liityntäliikenteen muotona varmistetaan tulevien asemien vaikutusalueella. Kaitaan metroasemasta tehdään työssä oma tulostekokonaisuus. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueella sijaitsevaan Hannuksenpelto II asemakaava-alueeseen liittyen on valmistunut luontoselvitys ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Lisäksi on käynnissä Finnoon II asemakaavan valmisteluun liittyvä Djupsundsbäckenin virkistysalueiden yleissuunnitelma, joka sekin ulottuu osittain Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle. Käynnistymässä ovat laajempaa aluetta koskevat Liito-oraville soveltuvien alueiden ja yhteyksien kartoitus sekä liito-oravien radioseuranta Espoonlahden ja Matinkylän suuralueilla, jotka valmistuvat keväällä Selvitysalue on Länsiväylän eteläpuoleinen Espoo pois lukien Suvisaaristo ja muut saaret. Länsiväylän pohjoispuolelta selvitysalueeseen kuuluu 500 m levyinen kaistale, jotta latvusyhteydet väylän yli saadaan mukaan. Lisäksi tarkastellaan selvitysalueen liittymistä Espoon laajempiin viheralueisiin. Kaava-alueella on aiemmin tehty Hannusjärveä ja Hannusmetsää koskevia erillisiä selvityksiä, joita päivitetään mm. Hannusjärven valuma-alueselvityksellä. Tekeillä on myös Finnoonsillan ja Kaitaantien rakennussuunnitelma. Vaikutusten arviointi Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). MRA 1 :ssä on määritelty tarkemmin, että vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asetuksessa on lueteltu viisi kohtaa, joihin kohdistuvat vaikutukset tulee selvittää: 1. Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2. Maa- ja kallioperään, ilmaan 3. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen 4. Yhdyskuntarakenteeseen ja -talouteen sekä liikenteeseen 5. Maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Lopullinen lista eri vaikutuskohteista tässä kaavassa hahmottuu, täydentyy ja tarkentuu kaavatyöskentelyn edetessä. Osayleiskaavaa laadittaessa selvitetään kaavan ohjaustavoitteen ja tarkkuuden edellyttämässä laajuudessa kaavan vaikutukset. Vaikutusten arviointia täydennetään ja tarkennetaan suunnittelutyön edetessä tarpeen mukaan.

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 72 / 99 Päätöshistoria Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Sen lisäksi tässä kaavatyössä korostuvat erityisesti laaja-alaiset ilmastoon, raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyvät vaikutukset. Viranomaisneuvottelu ja tiedotus- ja keskustelutilaisuus Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan MRL 66:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa todettiin selvitysten täydennystarpeita koskien luontoa, liikennettä, maisemaa ja kulttuuriympäristöä. Myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan täydentämään Uudenmaan ELY:n esittämien toiveiden mukaisesti. Uudenmaan ELY totesi yhteenvetonaan, että hyvällä suunnittelulla, osallistamisella sekä toteutuksella on kaikki mahdollisuudet saavuttaa tällä kaava-alueella ympäristön ja kaupunkirakenteen kannalta hyvä lopputulos. Viranomaisneuvottelun muistio on asian oheismateriaalina. Osayleiskaavan tiedotus- ja keskustelutilaisuus koskien kaavan tavoitteita ja alueen suunnitteluperiaatteita pidettiin Kaitaan koululla. Yleisöä oli paikalla noin 90 henkeä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Teemu Lahtinen, kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelijoiden lisäksi paikalla oli vastaamassa Länsimetro Oy:n edustaja sekä ryhmätöitä järjestämässä WSP Finland Oy. Tilaisuudesta tehty muistio on asian oheismateriaalina. Suunnittelu Kaupunkisuunnittelulautakunta Osana Finnoon osayleiskaavan vaikutusten selvittämistyötä on jo vuonna 2010 selvitetty Iivisniemen tarkastelualueen mitoitusvaihtoehtoja (SITO Oy, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy). Tarkastelualueena oli silloin Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueesta se osa, joka sisältyy Finnoo - Kaitaa visioalueeseen. Vaihtoehdot olivat tuolloin: EEYK uutta asukasta, 1.VE uutta asukasta ja 2.VE uutta asukasta. Osayleiskaavan suunnittelutyö etenee kaupunginhallituksessa päätettävien tavoitteiden mukaisten maankäyttövaihtoehtojen vertailulla ja vaikutusten arvioinnilla. Suositeltavimman maankäyttövaihtoehdon pohjalta työ jatkuu kaavaluonnosvaiheeseen. Osayleiskaavaluonnos valmistellaan käyttäen hyväksi vuorovaikutuksen kautta osallisilta ja sidosryhmiltä saatavaa tietoa sekä prosessin aikana valmistuvia ja tarkentuvia selvityksiä. Työ tehdään yhteistyössä samanaikaisen metron suunnittelun ja siihen liittyvän asemakaavoituksen kanssa. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 73 / 99 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa siten, että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen päättämä yhteensä uuden asukkaan määrätavoite. 1.2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja esitti keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana, että kohdan 1.1. lopusta poistetaan osa "...siten että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen päättämä yhteensä uuden asukkaan määrätavoite." sekä kohdan 1.4 loppu muutetaan seuraavaksi: Hannusjärven rantaalueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula esitti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi jäsen Pirjo Kemppi-Virtasta.

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus Sivu 74 / 99 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko hänen ehdottamansa muutokset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja näin korjatun ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 1.2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Pirjo Kemppi-Virtasen. Tiedoksi

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunginhallitus Sivu 75 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Nöykkiö, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Eestinmalmi IB, muutos, alue (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ossi Keränen, puh. (09) Mikko Pirinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus hyväksyy 1 liitteenä olevan, Kiinteistö Oy Kauppakeskus Martinsillan ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, päivätyn, muutetun, Eestinmalmi IB, muutos - Estmalmen IB, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6570, joka käsittää osan korttelia 30001, 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 14 Maankäyttösopimus Kiint Oy Kauppakeskus Martinsilta - Eestinmalmi IB kaavakartta ja määräykset Tavoitteena on mahdollistaa kauppakeskus Martinsillan laajentaminen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen selkeyttäminen.

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunginhallitus Sivu 76 / 99 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Eestinmalmi IB, muutos - Estmalmen IB, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6570, käsittää osan korttelia 30001, 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille Kiinteistö Oy Kauppakeskus Martinsillan saapuneesta kaavoitushakemuksesta. Vireilletulosta on kuulutettu Tavoitteena on mahdollistaa Kauppakeskus Martinsillan laajentaminen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen selkeyttäminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualueella sijaitsee Kauppakeskus Martinsilta pysäköintialueineen. Alueella on toiminut myös ammattioppilaitos vuodesta Alue rajoittuu etelässä Länsiväylään ja pohjoisessa Martinsillantiehen. Idässä alue rajoittuu liike- ja pientalokortteleihin. Länsipuolella oleva vielä rakentamaton alue liittyy vireillä olevaan Tukkurinkiila -nimiseen asemakaavahankkeeseen, jolla alueelle kaavoitetaan liikerakennusten korttelialue. Nyt tekeillä olevan asemakaavan muutosalueen ja länsipuolelle kaavoitettavan korttelialueen väliin on tulossa katu (Marsbyntie), joka jatkuu Länsiväylän eteläpuolelle.