Valituksen ovat tehneet seuraavat tahot tai henkilöt

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Osayleiskaava 2035, Salon keskusta, vastine korkeimmalle hallinto-oikeudelle 775/ /2013 Kaupunginhallitus Valmistelija: kaavoitusarkkitehti, Tarja Pennanen, (02) Salon kaupunginvaltuusto on päätöksellään hyväksynyt Keskustan osayleiskaava 2035:n. Kaavasta tehtiin 9 valitusta Turun hallinto-oikeudelle. Turun hallinto-oikeus antamallaan päätöksellä hylkäsi Salon keskustan osayleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset muilta osin, mutta kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen ELY -keskuksen valituksessa lueteltujen rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden osalta. Nämä rakennukset ovat: Kastun talo, Nuorisotalo Kiffari, Leinon tehdasalueen konttori ja ruokala, SSO:n viljavaraston myllyrakennus, Helenankatu 6, ns.jännärin talo. Osayleiskaavan tultua tältä osin kumotuksi Salon yleiskaavassa 2020 olevat suojelumääräykset jäävät näiden rakennusten osalta voimaan. Salon kaupunki ei ole vallittanut päätöksestä.. Kaavasta on tehty 6 jatkovalitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmät ovat esityslistan liitteenä. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt valitusten johdosta kaupunginvaltuuston lausuntoa mennessä, johon on saatu jatkoaikaa asti. Valituksen ovat tehneet seuraavat tahot tai henkilöt 1.Tapani Takio 2.TS -Yhtymä, Vilhonkatu 11-13, hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen 3.Salon Kuparikulma Oy:n, Vilhon Asema Oy:n, Forini Oy:n, Finria Oy:n ja Jukka Alanko 4.Kiinteistö Oy Horninkatu 9, Kiinteistö Oy Salon Turuntie 10 ja As Oy Moision Rantapuisto A, B ja C, yhtiöiden hallitusten puheenjohtaja Veijo Sammalmaa 5.Salon Yrittäjät ry, yhdistyksen puheenjohtaja Marko Tapio 6.Kiinteistö Oy Pulpetti, Kiinteistö Oy Salon Pankkitalo, Kiinteistö Oy Salon Sillankulma, Finnfoam Oy ja kiinteistö Oy Salon Sofianpuisto, Jorma Nieminen, kiinteistöneuvos Salon kaupungin hallintosäännön perusteella kaupunginhallitus päättää selityksen antamisesta valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta,

2 jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Valituksissa on esitetty monia perusteita, joiden nojalla muutoksenhakijat katsovat, että Turun hallinto-oikeuden päätös Salon keskustan osayleiskaavasta tulee kumota, kuten myös Salon kaupunginvaltuuston päätös Salon keskustan osayleiskaava 2035 hyväksymisestä tulee kumota ja asia palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Valittajien monet valitusperusteet muistuttavat toisiaan. Oikeudelliselta kannalta keskeisimmät valitusperusteet liittyvät selvitysten ja vaikutusarviointien riittävyyteen. Suuri osa valituksista vastaa sisällöltään kaavaehdotusvaiheessa tehtyjä muistutuksia, joihin on laadittu jokaisen muistuttajan osalta erillinen vastine. Asiassa on valmisteltu kaupunginhallituksen käsittelyyn seuraava ehdotus Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavaksi lausunnoksi. Salon kaupungin selitys koskien Salon keskustan osayleiskaavasta 2035 tehtyjä valituksia Korkein hallinto-oikeus PL Helsinki Vastineessaan Salon kaupunki käsittelee asiaa pääasiassa valitusperustekohtaisesti, koska valituksissa toistuvat usein samat perusteet. Pääosalla valituksista keskeisimmät valitusperusteet liittyvät selvitysten riittävyyteen ja kaavamääräysten tarkkuuteen. Yleistä kaavaprosessista Kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan. Kaavoitusmonopolilla kunnille annetaan oikeus ja velvollisuus vaikuttaa yhdyskuntarakenteen muotoutumiseen. Kaavat on laadittava kaavataloudelliset näkökulmat huomioon ottaen. MRL:n 20 mukaan kunnassa, jonka asukasluku on yli 6000, tulee olla kaavoittaja, jolla on kunnan kaavoitustehtävien edellyttämä pätevyys. MRA:n 3 määrittelee kaavan laatijan pätevyydestä seuraavaa kaavan laatijalla tulee olla suunnittelutehtävään soveltuva korkeakoulututkinto sekä tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Osallisilla on MRL:n 8 luvun määrittelemä mahdollisuus osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Osallisten kuuleminen ei kuitenkaan tarkoita, että yksittäisellä osallisella olisi subjektiivisia oikeuksia kaavan sisällön suhteen. Vuorovaikutteisuuden puutteet Valittajat toteavat, että kaavavalmisteluun ei ole voinut osallistua vuorovaikutteisesti. Valittajat eivät ole tyytyväisiä esittämiensä mielipiteiden ja muistutusten vaikutukseen kaavavalmistelussa eivätkä palautekoosteissa esitettyihin vastineisiin.

3 Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain 62 esittämällä tavalla. Osayleiskaavatyössä on sovellettu monia erilaisia vuorovaikutuskäytäntöjä, jotta laaja osallistuminen on ollut mahdollista, kuten osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on todettu. Kaavan aloitusvaiheessa järjestettiin, osittain yhteistyössä Salon yleiskaavallisen ohjelman kanssa, kuusi kaikille kuntalaisille avointa seminaaria (aluetoimikuntaseminaari, viherkaupunkiseminaari, keskustaseminaari, maankäyttö- ja elinkeinoseminaari, liikenneseminaari ja tavoiteseminaari). Kaavan tavoiteseminaareja järjestettiin kaksi samansisältöistä, joista toinen oli tarkoitettu kaikille kuntalaisille ja toinen ainoastaan päättäjille. Tavanomaisen vaikuttamisen lisäksi kaavatyötä varten kehitettiin vuorovaikuttamisen toimintamalliksi ns. keskustafoorumi. Keskustafoorumin tarkoituksena oli koota osayleiskaavatyön tueksi työryhmä, jonka kautta kaupunkilaisten ajatukset saadaan esille ja mukaan suunnitteluun samalla. Keskustafoorumi koostui osallisista ja kokoontumisia järjestettiin seitsemän kertaa kaavatyön aloitus ja luonnosvaiheessa. Kaavan luonnosvaiheessa palautetta saattoi antaa myös karttapalautejärjestelmän kautta. Kaavaa valmisteltaessa on toimittu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 mukaan ja osalliset ovat voineet jättää mielipiteensä joko kirjallisesti, suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla, tässä tapauksessa esim. karttapalautteen kautta. Asetuksessa ei määrätä miten saatuun palautteeseen pitää vastata. Osayleiskaavassa on noudatettu yleisesti yleiskaavoissa toimittavalla tavalla eli esitetty saadut mielipiteet lyhennettyinä palautekoosteessa ja annettu asiakohtaisesti kootut vastineet. Kaavaehdotus on ollut MRL 19 mukaan nähtävillä ja osalliset ovat voineet jättää muistutuksen. Muistutukset on julkaistu kokonaisuudessaan palautekoosteessa ja kaikkiin on annettu vastineet. Salon kaupunki toteaa, että vuorovaikutus on tapahtunut MRL:n säädösten mukaan. Valmisteluvaiheen ja ehdotusvaiheen palautekoosteet vastineineen sekä mielipiteiden ja muistutusten aiheuttamat muutokset kaavakarttaan on hyväksytty kunnallisessa päätöksenteossa. Selvitysten puutteellisuus Valituksissa on esitetty kritiikkiä selvitysten puutteellisuudesta liittyen mm. kaupalliseen selvitykseen, rakentamistalouteen, kortteleiden rakentamistapaan, kaupunkikuvaan ja perustamisolosuhteisiin. Salon kaupunginhallitus päätti kokouksessaan pyytää viranomaisten lausunnot keskustan osayleiskaavaan 2035 liittyvistä perusselvitysten riittävyydestä. Viranomaisista ELY -keskus otti kantaa

4 selvitysten riittävyyteen ja totesi lausunnossa, että suunnittelualueen luonnonolojen ja rakennusperinnön aineistoa on syytä täydentää. Keskustan luonnonolojenosalta tehtiin päivitys 2014 ja Salon rakennetun kulttuuriympäristön selvitys lisättiin selvitysluetteloon. ELY keskus esitti kaavaehdotusvaiheessa kritiikkiä liikenteen aihepiiristä kaavaselostuksessa. Kaavaselostusta täydennettiin tältä osalta, lisäksi liikennesuunnitelma päivitettiin liikenne-ennusteen, joukkoliikenteen ja vaikutusten osalta sekä liikennemääräkartat tarkistettiin. Vastineessa ELY keskukselle todettiin, että liikennesuunnitelmaa on edeltänyt liikenneselvitys, nykytilan analyysin laatiminen (päivätty ). Liikenneselvityksessä on esitetty nykytilan olosuhteiden, määrien ja ongelmien kuvaukset, ennusteet ja vaikutusten arvioinnit. Joukkoliikenteen osalta tuotiin esille, että kaupunginhallituksen kokouksessa päätettiin valita joukkoliikenteen järjestämistavaksi markkinaehtoinen järjestämistapa, jota tarvittaessa täydennetään ostopalveluilla ja lisäksi kehitetään kutsuliikennettä. Tästä johtuen suunnitelmaa joukkoliikenteen tavoitteista ja järjestämisestä tulevaisuudessa on ongelmallista esittää. Liikennesuunnitelma ei ole valmistunut kaavaprosessin jälkeen. Viimeinen päivitys suunnitelmaan on tehty loppuvuodesta 2013, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ehdotusvaiheessa antaman lausunnon (saap ) perusteella. Suunnitelma on päivätty uudelleen täydennysten jälkeen päivämäärälle Vaatimuksesta kaupallisen selvityksen päivityksen osalta voidaan todeta, että Salon tämänhetkinen tilanne pitää nähdä tilapäisenä notkahduksena. Salon asemaa alueensa kaupallisena keskuksena tulee vahvistaa entisestään, joten kaupallisen selvityksen päivittäminen ei olisi tuonut oleellisia muutoksia suunnitelluille kaupan pinta-aloille. Valittajien esittämä perustamisolosuhteisiin liittyvät selvitykset kuuluvat asemakaavoitustason selvityksiin. Kaupunkikuvaan ja rakentamistapaan liittyviä vaihtoehtoja ja selvityksiä on esitetty asemanseudun kehittämissuunnitelmassa, joka on ollut pohjana keskeisen keskusta-alueen kaavaratkaisua päätettäessä. Kehittämissuunnitelmassa tutkittiin asemanseutua laajemmin koko ydinkeskustan kehitysmahdollisuuksia. Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaavan mahdollistama nopea ratayhteys on huomioitu kaupunkirakenteessa esittämällä tehokkaampaa ja korkeampaa rakentamista keskustan rautatieasema-alueen läheisyyteen. Myös Varsinais-Suomen liitto on ehdotusvaiheen lausunnossaan puoltanut yleiskaavan tavoitteita keskustan ja asemanseudun kehittämiseksi radan eri puolia yhdistävillä kaupunkikuvallisilla ja toiminnallisilla ratkaisuilla. Turuntien ja Helsingintien alueella kaupunkirakenne on jo vakiintunut eikä oleellisille muutoksille ole tarvetta. Osayleiskaavan tarkoituksena on lähinnä mahdollistaa näillä alueilla tarpeellinen rakennuskannan uudistuminen. Kortteleiden rakentamistapaa sekä kaupunkikuvaan liittyviä asioita

5 käsiteltiin jo Salon yleiskaava 2020 liittyvässä kaavarungossa, joka on ollut lähdeaineistona osayleiskaavaa laadittaessa. Muilla kuin keskustan keskeisellä muutosalueella ei ole nähty tarvetta erilliseen kaupunkikuvalliseen selvitykseen, vaan on hyödynnetty kaavarungon aineistoa, koska muutokset kaavarunkoon verrattuna eivät ole näillä alueilla oleellisia. Osayleiskaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Sokeritehtaan alueen kehittämissuunnitelma laadittiin tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Keskustan liikerakentamista on kaavalla pyritty vahvistamaan kuten maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan ohjausta koskeva laki muutosvuonna 2011 (MRL 71a - 71e ) edellyttää. Ympäristöministeriön ohjekirjassa todetaan, että vähittäiskaupan ohjaavan lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on edistää kaupan palveluiden sijoittumista keskusta-alueille sekä turvata eri kulkumuodoin saavutettavissa olevan vähittäiskaupan palveluverkon säilymisen ja kehittymisen edellytykset. Liikerakentamisen ohella, kuten kaupallisessa selvityksessä (5.2 Salon ydinkeskustan kaupallinen kehittäminen) todetaan, kaava mahdollistaa ydinkeskustan alueella palvelujen kysynnän turvaamiseksi myös huomattavan asumisen lisäyksen mm. kerroslukujen ja rakennusoikeuden lisäyksen myötä. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan Salon selvitykset osayleiskaavan tueksi ovat riittäviä. Kaavan yksityiskohtainen esitystapa Valituksissa on esitetty, että kaavamääräykset ovat liian yksityiskohtaisia osayleiskaavatasolla liittyen lähinnä suurimpaan sallittuun korttelien enimmäiskerroslukuun, liikerakentamisen määrään ja autopaikoituksen järjestämiseen. Valittajat esittävät, että selvitykset eivät tue kaavamääräysten esitystapaa eikä vaikutuksia ole tutkittu. Osayleiskaavoissa voidaan maankäyttöä suunnitella tarkemmin kuin yleiskaavoissa. Salon keskustan osayleiskaavassa laadinta toteutuneella tarkkuudella on ollut tarpeellinen, koska Salon yleiskaava 2020 yhteydessä laadittu oikeusvaikutukseton keskustan kaavarunko ei ole toiminut toivotulla tavalla yhteisen päätöksenteon pohjana. Keskustan rakentamishankkeita on jouduttu ratkomaan poikkeamislupamenettelyllä sekä tonttikohtaisilla kaavahankkeilla. Myös ELY -keskus toteaa lausunnossaan kaavan perusselvityksistä seuraavasti: Varsinais-Suomen ELY -keskus pitää keskustan osayleiskaavan laatimista tarpeellisena. Suunnittelualueella on ollut paineita asemanaavamuutoksiin. Nykyistä yleiskaavaa yksityiskohtaisempi suunnitelma tarvitaan muutosten kaupunkikuvallisten ja toiminnallisten vaikutusten arvioimiseksi. Salon kaupunginhallitus toteaa, että kaavaselostuksen kohdassa 5. vaikutusten arviointi on selvitetty kaavan vaikutukset MRL 9 mukaisesti. Enimmäiskerrosluvun määrittelyllä on vaikutusta rakentamistalouteen sekä kaupunkikuvaan. Ullakkomääräyksellä on haluttu selkeyttää pelisääntöjä

6 ullakkorakentamisen suhteen. Kerroslukua on nostettu keskeisellä kaava-alueella keskimäärin kahdella kerroksella, joten nykytilanteeseen nähden rakentamistaloudellisesta tilannetta sekä asumisen sijoittumista keskustaan on parannettu. On todettava, että kaavaprosessin aikana kerroslukua nostettiin kaavaluonnosvaiheessa keskeisellä kaupunkialueella juuri maanomistajien vaatimusten perusteella. Valittajat tuovat esille, että osayleiskaavakartassa on ehdotusvaiheessa laajennettu keskustatoimintojen aluemerkintää (C) rautatieaseman ja Salonjoen välissä ja että kartan kerrosala- ja rakennusoikeustiedot puuttuvat tältä joenrantaan rajautuvalta alueelta. Alue on osa Salon rautatieaseman lähiympäristöä, joka lukeutuu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin. Pääosa alueella sijaitsevista rakennuksista on suojeltu Salon yleiskaavassa 2020 ja esitetty suojeltaviksi myös tässä osayleiskaavassa, lisäksi osa rakennuksista on suojeltu voimassa olevissa asemakaavoissa. Alue muodostuu rakennetuista korttelialueista sekä puistoalueista, eikä alueella ole muutostarpeita. Kaavakartan selkeän luettavuuden johdosta, alue päätettiin merkitä C-merkinnällä. Kerrosluvun ja rakennusoikeuden osoittaminen suojelualueella ei ole tarpeellista. Autopaikkanormitus on mukana kaavamääräyksissä, jotta tulevissa asemakaavamuutoksissa voidaan toteuttaa kaikille tasapuolista käytäntöä. Autopaikkanormeista tehtiin vuonna 2012 kysely kahdeksan verrokkikaupungin kesken. Aineisto on ollut saatavilla kaupunkisuunnittelussa ja on tämän vastineen liitteenä. Salon kaupungissa on yleisenä periaatteena, että autopaikoitus voidaan ratkaista maantasossa asuntorakentamisen osalta tehokkuuslukuun e=1,1 asti. Tehokkuusluvun e=1,1 ylittävältä osin autopaikat tulee ratkaista maan alle. Epäselvät määräykset Valittajat pitävät epäselvänä määräystä vanhan rakennuslain aikaisilla alueilla. Määräys koskee lähinnä Helsingintien pohjoispuolisia AK -korttelialueita. Määräys luotiin, jotta vältyttäisiin liian asemakaavatasoiselta ratkaisulta (jota valittajat myös kritisoivat). Alue on jo pitkälti rakentunut, eikä sillä ole välittömiä muutostarpeita. Tarkoituksena on asemakaavatasolla ratkaista alueen kerrosluku ja rakennusoikeusasiat huomioiden kuitenkin vanhan kaavan mahdollistama rakentaminen. Kaavoittajan pätevyys Kaavoittajan pätevyys konsultin osalta on esitetty jo tarjouspyyntövaiheessa vaatimuksena. Työn pääsuunnittelijalta on vaadittu arkkitehdin tutkintoa. Kaavaselostuksessa mainitut hyväksyjä ja laatija (sivulla1) ovat kaavakonsultin merkintöjä, joilla ei ole vaikutusta viralliseen kaavakarttaan. Muuta Kaavan tavoitevuosi on Tuleville hankekohtaisille asemakaavojen muutoksille ei ole voitu osoittaa tarkkaa aikataulutusta, koska maanomistus

7 keskusta-alueella on lähes kokonaan yksityisten hallinnassa ja kaavamuutoksia tullaan tekemään maanomistajien tarpeiden ja kaava-anomusten mukaisessa aikataulussa. Johtopäätökset Edellä olevaan selitykseen sekä asiassa aiemmin tehtyihin asiakirjoihin viitaten Salon kaupunki katsoo, että Salon keskustan osayleiskaava perustuu MRL:n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja täyttää keskustan osayleiskaavan sisällölle laissa asetetut sisältövaatimukset. Käsittelyyn ei ole osallistunut esteellisiä henkilöitä eikä osayleiskaavan hyväksymistä koskeva koskeva päätös muutoinkaan ole lainvastainen. Edellä olevaan viitaten Salon kaupunki katsoo, että tehdyt valitukset tulee hylätä ja Salon kaupunginvaltuuston päätös ( 39) tulee pysyttää voimassa. Kaupunginjohtaja: Salon kaupunginhallitus päättää antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon Salon keskustan osayleiskaavasta jätetyistä valituksista. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti kokouksessa.