Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille sekä talous- ja sosiaalikomitealle

Transkriptio

1 Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille sekä talous- ja sosiaalikomitealle Innovaatioiden edistäminen patenttien avulla * * * Yhteisön patenttia ja Euroopan patenttijärjestelmää koskevan vihreän kirjan perusteella toteutettavat toimet

2 Yhteenveto toimista ja suosituksista Yhteisön tasolla toteutettavat kiireelliset toimet Yhteisön patentti: asetusehdotuksen laatiminen EY:n perustamissopimuksen 235 artiklan perusteella. Tietokoneohjelmien patentoitavuus: direktiiviehdotuksen laatiminen EY:n perustamissopimuksen 100 a artiklan perusteella. Patenttiasiamiehet: selittävän tiedonannon laatiminen. Kansalliset patenttitoimistot: kansallisten patenttitoimistojen innovaatioiden edistämispyrkimysten tukemiseen suunnatun pilottitoimen käynnistäminen. Oikeudellisen suojan takaaminen patentteihin liittyvissä riita-asioissa: eurooppalaisen konferenssin järjestäminen. Euroopan patenttiyleissopimus: yhteisön liittymisprosessin käynnistäminen. Patenttioikeutta koskevien tietojen parempi levittäminen keksijöiden, tutkijoiden ja pkyritysten parissa: komission tiedonannon laatiminen. Yhteisön tasolla keskipitkällä aikavälillä toteutettavat toimet Työsuhdekeksinnöt: erityisesti sopimusten vakiolausekkeita ja välimiesmenettelyjä koskevan tutkimuksen käynnistäminen. Patenttioikeus aloilla, joilla markkinoille saattaminen edellyttää ennakkolupaa: poikkeuksien soveltamisalan yhdenmukaistaminen. Suositukset Euroopan patenttivirasto: menettelykustannusten vähentämistä koskevien ehdotusten tukeminen. Euroopan patenttivirasto: eurooppalaisen patentin kääntämiskustannusten vähentämisen kannustaminen. Jäsenvaltiot: Euroopan patenttiyleissopimuksen tarkistusmenettelyn tukeminen, erityisesti sen mukauttamiseksi tekniseen kehitykseen ja yhteisön lainsäädännön ja asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten huomioon ottamiseksi sekä yhteisön yleissopimukseen liittymisen valmisteleminen. Tuki patenttiasiamiesten jatkuvalle koulutukselle. 2

3 1. JOHDANTO Vihreä kirja yhteisön patentista ja Euroopan patenttijärjestelmästä Asianomaisten toimijoiden ja muiden yhteisön toimielinten kuuleminen Tämän tiedonannon aihe YHTEISÖN PATENTTI Patenttien asema innovaatioprosessissa: ensisijaisten tavoitteiden muuttaminen Yhdenmukaisen patenttisuojan tarve Yhteisön patentin olennaiset ominaispiirteet Komission suunnittelemat toimet KANSALLISTEN LAINSÄÄDÄNTÖJEN YHDENMUKAISTAMISEN LISÄÄMINEN Tarve lisätä patenttioikeuden yhdenmukaistamista Tietokoneohjelmat Nykyisestä tilanteesta aiheutuvat vaikeudet Komission suunnittelemat toimet Työsuhdekeksinnöt Nykyinen tilanne Komission suunnittelemat toimet Muodollisuudet Patenttiasiamieheen turvautuminen ja ammatillinen pätevyys Nykyinen tilanne Komission suunnittelemat toimet Patenttien takaamien oikeuksien ulottuvuus tietyillä aloilla

4 3.7. Lisätoimet patenttijärjestelmän saattamiseksi houkuttelevammaksi Pienille ja keskisuurille yrityksille "Oikeusturvavakuutus" patentteja koskevissa riita-asioissa Määräaika EUROOPPALAISET PATENTIT Euroopan patenttijärjestelmän yleinen rakenne Eurooppalaisen patentin kustannusongelmat Maksut Voimassaolomaksujen jakoperuste Käännökset KANSALLISTEN PATENTTIVIRASTOJEN ASEMA Kuulemismenettelyn tulokset Komission suunnittelemat toimet LAAJENTUMINEN

5 JOHDANTO Yhtenäismarkkinoita koskevassa toimintasuunnitelmassa, jonka Amsterdamissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 1997, määriteltiin teollisoikeudet alaksi, jolla on välttämätöntä toteuttaa toimia alan tehostamiseksi ja saattamiseksi lähemmäs käyttäjiä, jotta yhtenäismarkkinoista aiheutuva täysi hyöty voitaisiin saada myös tuotteiden ja palveluiden innovaatioiden osalta. Toimillaan teollisoikeuksien alalla yhteisö pyrkii osoittamaan, että se ottaa huomioon kokonaisuudessaan innovaatioiden, kasvun ja työllisyyden väliset merkittävät yhteydet. Vihreä kirja yhteisön patentista ja Euroopan patenttijärjestelmästä herätti suuria odotuksia niin teollisuuden kuin jäsenvaltioidenkin tasolla. Yhteisen patentin käyttöönotto koko yhteisössä vaikuttaa kuitenkin poliittiselta tavoitteelta; se liittyy yhteisön toimiin Euroopassa toimivien yritysten lainsäädännöllisen ympäristön mukauttamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Toiminta on tarpeen myös yhteisön innovoivien yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yhteisön patentti mahdollistaisi myös tutkimustulosten lisääntyneen suojan ja kannustaisi näin päätökseen saattamista ja kaupallista hyödyntämistä. Tietokoneohjelmat ovat merkittävä tekijä useiden taloudellisten toimintojen kehittämisessä ja niillä on välitön osuus tietoyhteiskunnan perustamisessa; niiden patentilla suojaamisen edellytykset on määritettävä yksityiskohtaisemmin ja yhdenmukaistettava yhteisössä. Patenttiasiamiehillä on huomattava tehtävä innovoivien yritysten ja keksijöiden neuvonantajina ja tukijoina; on huolehdittava siitä, että kyseinen ammattikunta voi hyödyntää kokonaisuudessaan perustamissopimuksessa määrättyjä vapauksia. Kuulemisen yhteydessä ilmeni useita aiheita, joita ei käsitelty vihreässä kirjassa, kuten esimerkiksi määräaika tai patentilla annettujen oikeuksien soveltamisala tietyillä säännellyillä aloilla. Tämä osoittaa, että mitä enemmän yhdentyminen edistyy yhteisössä sisämarkkinoiden ansiosta, sitä herkempiä taloudelliset toimijat ovat sille oikeudelliselle ympäristölle, jossa ne joutuvat toimimaan. On hyvin tärkeää varmistaa se, että Euroopan patenttijärjestelmä on johdonmukainen, erityisesti huolehtimalla yhteisön ja Euroopan patenttijärjestön välisestä yhteistoiminnasta. Kansallisilla patenttivirastoilla on merkittävä tehtävä lukuisten eurooppalaisten yritysten kannalta; niiden asema on tunnustettava ja niitä on tuettava. 5

6 1.1. Vihreä kirja yhteisön patentista ja Euroopan patenttijärjestelmästä Komissio antoi 24. kesäkuuta 1997 vihreän kirjan yhteisön patentista ja Euroopan patenttijärjestelmästä 1. Tämän ensimmäiseen toimintasuunnitelmaan Euroopan innovaatiosta 2 liittyvän aloitteen tavoitteena oli käynnistää laaja keskustelu kaikkien asianomaisten välillä uusien aloitteiden tarpeesta patenttien alalla sekä mahdollisten aloitteiden luonteesta ja sisällöstä. Menettelytavan suosio ylitti komission odotukset, ja vihreä kirja on herättänyt suurta mielenkiintoa sen antamisajankohdasta alkaen: kaikkialla yhteisössä on järjestetty aihetta käsitteleviä konferensseja ja kokouksia, lukuisia kannanottoja on toimitettu komissiolle ja niin edelleen. Tämä osoittaa, että vihreä kirja oli vastaus todelliseen tarpeeseen Euroopan patenttijärjestelmän nykyaikaistamisesta ja parantamisesta. Kaikista käydyistä keskusteluista ilmennyt keskeinen viesti on tarve korostaa entistä enemmän patenttijärjestelmän käytännön näkökohtia ja sisällyttää siihen käyttäjien tarpeet. Patentti on merkittävä väline, jolla voidaan edistää innovaatioita, luovuutta ja työllisyyttä. Patentin on oltava olennainen osa yritysten, keksijöiden sekä pk-yritysten taloudellista realiteettia ja tarjottava näille asianmukaista suojaa kohtuullisin kustannuksin ja optimaalista oikeusturvaa vastaan. Patentti ei missään tapauksessa saa haitata innovaatioita. Sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta edellyttää kaikkien käyttäjien mukaan toimintaa kahdella tasolla: toisaalta patenttien yhtenäisen suojajärjestelmän ja toisaalta erilaisia täydentäviä yhdenmukaistamistoimenpiteitä, jotta järjestelmästä tulisi entistä avoimempi ja tehokkaampi. Lisäksi patenttijärjestelmää on mukautettava tutkimustulosten suojan lisäämiseksi ja niiden loppuunsaattamisen ja kaupallisen hyödyntämisen kannustamiseksi. Tämä mahdollistaisi myös (yhteisön ja kansallisten) julkisten investointien optimoimisen tutkimusalalla. Pitäen mielessä tämän keskeisen viestin innovaatioita palvelevasta patenttijärjestelmästä komissio määritti omat valintansa alalla toteutettavien toimenpiteiden osalta Asianomaisten toimijoiden ja muiden yhteisön toimielinten kuuleminen Asianomaisten toimijoiden kuuleminen käynnistyi vihreän kirjan hyväksymisellä ja jatkui vuoden 1997 loppupuolen ajan. Komission toimivaltaisille yksiköille lähetettiin suuri määrä kannanottoja (yli 150, yhteensä yli sivua). Kannanotoissa tarkasteltiin hyvin syvällisesti vihreässä kirjassa käsiteltyjä eri aiheita. Asianomaisten toimijoiden kuulemisen päätteeksi komissio ja neuvoston puheenjohtajana toimiva Luxemburg tekivät aloitteen julkisen kuulemistilaisuuden järjestämisestä kaikille 1 KOM(97) 314 lopullinen, KOM(96) 589 lopullinen,

7 patenttijärjestelmän käyttäjille (yrityksille, keksijöille, patenttiasiamiehille ja niin edelleen). Kuulemistilaisuus järjestettiin Luxemburgissa 25. ja 26. marraskuuta 1997, ja siihen osallistui yli 220 henkilöä. Kuulemistilaisuuden päätteeksi hyväksyttiin päätelmät, joita jaettiin laajalti. Talous- ja sosiaalikomitea antoi yksityiskohtaisen lausuntonsa vihreästä kirjasta 25. helmikuuta Talous- ja sosiaalikomitea oli pitkälti samaa mieltä komission vihreässä kirjassa esittämästä analyysistä. Komitea arvioi, että yhteisön patenttia koskeva ongelma on ratkaistava kiireellisesti ja annettava sille ehdottomasti etusija ottaen huomioon sen taloudelliset seuraukset ja kilpailukyvyn ja teknologisen ja teollisen kehityksen maailmanlaajuisilla markkinoilla. Talous- ja sosiaalikomitea kehotti komissiota esittämään ehdotuksen asetukseksi yhteisön patentista mahdollisimman pian vuonna Komissio järjesti 26. tammikuuta 1998 jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kokouksen, jossa käsiteltiin jäsenvaltioiden pohdintoja ja ehdotuksia Euroopan patenttijärjestelmän parantamiseksi. Jäsenvaltioiden edustajien suuri enemmistö kannusti komissiota viemään eteenpäin useimpia vihreässä kirjassa esitettyjä ehdotuksia yhtenäisen patenttisuojajärjestelmän perustamiseksi ja Euroopan patenttijärjestelmien nykyaikaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Euroopan parlamentti antoi asiasta lausuntonsa 19. marraskuuta Parlamentti katsoi, että johdonmukainen ja tehokas patenttialaa koskeva yhteisön lainsäädäntö on olennainen tekijä Euroopan unionin yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Tämän vuoksi se katsoo, että tiettyjen kansallisten lainsäädäntöjen aineellisten patentteja koskevien säännösten yhdenmukaistaminen ei ole vielä riittävää ja että on laadittava yhteisön asetus, jonka oikeusperustana on EY:n perustamissopimuksen 235 artikla. Parlamentti kehotti ottamaan huomioon tulevan yhteisön patenttijärjestelmän laatimisessa Yhdysvaltojen ja Japanin nykyisten patenttijärjestelmien vertailevan analyysin ja sisällyttämään siihen sekä patentin hakemisesta, sen hallinnasta ja Euroopan unionin mahdollisesta teollisesta kehityksestä aiheutuvat kustannukset. On myös korostettava sitä, että koko kuulemismenettelyn ajan komissio säilytti tiiviit ja hedelmälliset yhteistyösuhteet Euroopan patenttiviraston kanssa Tämän tiedonannon aihe Tämän tiedonannon tarkoituksena on esittää yleinen katsaus käynnistetyn laajan kuulemismenettelyn etenemisestä sekä ilmoittaa niistä erilaisista uusista toimenpiteistä ja aloitteista, joita komissio aikoo toteuttaa tai ehdottaa tulevaisuudessa tehdäkseen patenttijärjestelmästä houkuttelevan ja innovaatioita Euroopassa edistävän järjestelmän. Tiedonanto on suoraa jatkoa ensimmäiselle toimintasuunnitelmalle Euroopan innovaatiosta, ja sen tarkoituksena on toteuttaa erilaisia silloin aloitettuja pohdintoja. On tärkeää huomata, että tiedonanto ei koske yksinomaan patenttioikeutta sen tiukassa merkityksessä, vaan siinä käsitellään myös muita hyvin tärkeitä toimenpiteitä innovaation edistämiseksi, kuten patenttiasiamiehiin turvautumista, kansallisten patenttitoimistojen tehtävää, riita-asioiden ratkaisemista ja niin edelleen. Koska vihreässä kirjassa käsiteltiin hyvin erilaisia aiheita, on luonnollista, että eri aloilla toteutettaviksi suunnitellut toimenpiteet ovat luonteeltaan erilaisia. Tiettyjen 7

8 aiheiden osalta lainsäädännölliset toimenpiteet ovat välttämättömiä, kun taas toisten osalta riittää, että komissio tarjoaa virikkeitä tai levittää olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Kuulemismenettelyn yhteydessä määritettiin kolme ensisijaista aihetta, joiden osalta komission olisi esitettävä ehdotuksia mahdollisimman pian. Aiheet ovat: yhteisön patentti, tietokoneohjelmien patentoitavuus ja patenttiasiamiesten tehtävä. Muiden tiedonannossa mainittujen aiheiden osalta komission tehtäviin on kuuluttava tuen antamista, joka voi jatkua pidemmän aikaa. 2. YHTEISÖN PATENTTI 2.1. Patenttien asema innovaatioprosessissa: ensisijaisten tavoitteiden muuttaminen Suurimmassa osassa huomautuksia korostettiin tarvetta muuttaa ensisijaisia tavoitteita. Patenttijärjestelmää ei tulisi enää mieltää irrallisena suhteessa siihen taloudelliseen ja teolliseen ympäristöön, jossa se toimii; on hyvin tärkeää käsitellä yhteisön patenttia koskevaa kysymystä uudella tavalla ottaen huomioon sen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset yritysten kilpailukykyyn. Patenttijärjestelmää on tarkasteltava uudelleen ja se on käynnistettävä uudelleen sellaisin perustein, jotka mahdollistavat tehokkaan käynnistymisen ennen unionin uutta laajentumista. Kuten Euroopan parlamentti on toivonut, nykyisten järjestelmien ongelmien ratkaisemiseksi ja innovaatioiden kannustamiseksi uudistetun patenttijärjestelmän tulee olla yksinkertainen, nopea, juridisesti varma, helposti saatavilla oleva ja edullinen vailla liiallisia menoja. Kuulemismenettelyssä ilmeni, että patenteilla on keskeinen tehtävä tutkimuksen ja teknologian alan investointeja kannustavana välineenä. Johdonmukainen ja tehokas yhteisön lainsäädäntö patenttien alalla on tämän vuoksi olennainen tekijä unionin yritysten kilpailukyvyn kannalta. Kokonaisuudessaan yhdennetyt Euroopan innovaatiomarkkinat edellyttävät eurooppalaista teollisoikeuksien suojajärjestelmää helposti saatavilla olevan patentin kautta. Tämä koskee erityisesti hyvin korkean teknologian pieniä ja keskisuuria innovoivia yrityksiä. Yhtenäinen suojajärjestelmä patentin avulla mahdollistaa yhtäläisen pääsyn tarjoamisen uuteen teknologiaan unionin kaikkien jäsenvaltioiden käyttäjille ja kuluttajille. Se mahdollistaa myös innovoivien yritysten kilpailuedellytysten suuremman avoimuuden. 8

9 2.2. Yhdenmukaisen patenttisuojan tarve Kuulemismenettelystä ilmeni selvästi, että on olemassa todellinen sellaisen yhtenäisen yhteisön patentin tarve, joka kattaisi Euroopan yhteisön alueen kokonaisuudessaan. Yhtenäinen patenttijärjestelmä vahvistaisi sisämarkkinoiden toimintaa, helpottaisi suuresti patentteihin liittyvien oikeuksien hallintaa ja helpottaisi oikeuksien hyödyntämistä. Nyt on perustettava johdonmukaisempi järjestelmä kuin vuonna 1975 tehdyssä ja vuonna 1989 tarkistetussa Luxemburgin yleissopimuksessa tarkoitettu järjestelmä on. On hätkähdyttävää todeta, että yhä suurempi määrä yrityksiä mieltää yhteisön sisämarkkinat luonnollisiksi markkinoikseen, mikä tarkoittaa, että yritysten käytettäväksi on tarjottava oikeudellisia välineitä. Patenttijärjestelmän käyttäjät ovat yhtä mieltä siitä, että Luxemburgin yleissopimus sisältää niin paljon haittoja (liian kalliit kustannukset, oikeudellinen epävarmuus), ettei se enää edes vaikuta takaavan sitä yhtenäistä suojaa, johon sillä pyrittiin. Kuulemisesta ilmeni myös selvästi, että sisämarkkinoiden toteutuksen tässä vaiheessa yhteisön patentti olisi perustettava EY:n perustamissopimuksen 235 artiklan mukaisen asetuksen muodossa. Tällaista välinettä pidetään laajalti parempana kuin kansainvälistä yleissopimusta sen ominaispiirteiden vuoksi (helpompi sisällyttäminen yhteisön säännöstöön ( acquis communautaire ) laajentumisen yhteydessä, välitön sovellettavuus kaikissa jäsenvaltioissa jne.). Yhtenäismarkkinoilla, joilla suurimmalla osalla taloudellisia toimijoita on pian käytössä yhteinen valuutta, vaikuttaa nyt luonnolliselta suunnitella yhtenäisen patentin luomista. Eurooppalaisen patenttijärjestelmän hyväksyminen, johon kuuluisi myös yhteisön patentti, on välttämätöntä, jotta tutkimuksen ja uuden teknologisen ja tieteellisen tiedon tuloksia voidaan muokata teollisiksi ja kaupallisiksi menestyksiksi ja lopettaa näin innovaatioita koskeva eurooppalainen paradoksi kannustaen samalla yksityisiä TTK-sijoituksia, jotka tällä hetkellä ovat unionissa hyvin paljon pienempiä kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa Yhteisön patentin olennaiset ominaispiirteet Yhteisön patentin on oltava piirteiltään yhdenmukainen ja helposti saatavilla, sen on taattava oikeusturva ja sen on voitava olla voimassa rinnakkain nykyisten patenttijärjestelmien kanssa. Yhteisön patentin on oltava piirteiltään yhdenmukainen. Tämä tarkoittaa, että sillä on oltava samat vaikutukset kaikkialla yhteisössä. Se täytyy voida toimittaa, hankkia, irtisanoa ja sammua koko yhteisön alueella. Toisin sanoen tämä tarkoittaa, että komission ehdotuksiin yhteisön à la carte patentista, jonka avulla yhdenmukainen suojelu saataisiin ja voitaisiin säilyttää rajatussa määrässä jäsenvaltioita, ei suhtauduttu myönteisesti kuulemismenettelyn aikana. Yhteisön patentin on oltava helposti saatavilla ja sen hinnan on oltava verrattavissa sellaiseen eurooppalaiseen patenttiin, joka kattaa rajallisen määrän valtioita. Euroopan patenttien hintoja koskeva kysymys koetaan laajasti suurimpana syynä innovoivien yritysten ja erityisesti pk-yritysten vaikeuksiin saada patenttia. Erityisesti on pyrittävä vähentämään kustannuksia kaikin mahdollisin tavoin. Tällä puolestaan on vaikutuksia erityisesti patenttikirjan käännösten osalta. Kuulemismenettelystä 9

10 ilmenee selkeästi, että eurooppalaisen patentin nykytilanne, jossa patentinhaltija olisi velvollinen käännättämään patentin kokonaisuudessaan kaikille yhteisön kielille, on kohtuuton yhteisön patentin yhteydessä. Sen seurauksena käännöskustannukset olisivat noin ecua. Jos tällainen järjestelmä säilytettäisiin, se tarkoittaisi sellaisen yhteisön patentin perustamista, jolla ei olisi tulevaisuutta. Vihreässä kirjassa esitettiin erilaisia ratkaisuja. Useat teollisuuden edustajat kannattivat radikaalia ratkaisua, jonka mukaan myöntämismenettelyssä käytettäisiin yhtä ainoaa kieltä, eikä myönnettyä patenttia tarvitsisi myöhemmin kääntää. Toisissa huomautuksissa kannatettiin maltillisempia ratkaisuja ja joissakin huomautuksissa suositeltiin kaikkien virallisten kielten käyttöä. Komission on ehdotettava ratkaisua käännösongelmaan ja pyrittävä sovittamaan yhteen seuraavat tavoitteet: kaikkien patenttijärjestelmän käyttäjien osalta on helpotettava patenttien saatavuutta, olennaisten teknisten tietojen levittämisestä sopivimmalla hetkellä on huolehdittava ja yhteisön patentin kustannukset on säilytettävä kohtuullisella tasolla. Tässä yhteydessä Euroopan parlamentin esittämällä ehdotuksella on paljon etuja ja sitä tullaan tarkastelemaan huolellisesti. Sen mukaan on säilytettävä eri kielet patenttihakemuksen jättämisen ja myöntämisen yhteydessä, mutta samalla on huolehdittava Euroopan patenttiviraston tutkimus- ja tarkistusmenettelyn tehokkuudesta. Komissio huolehtii siitä, että sen ehdotuksessa otetaan huomioon tietyiltä osin eurooppalaisen järjestelmän säännöstö (esimerkiksi menettelyn kielen osalta) ja siitä, että ehdotus on tosiasiallisesti parannus nykyiseen tilanteeseen. Käännösongelmien ratkaisun on myös perustuttava patenttien keskeiseen tarkoitukseen, joka on yksinoikeuksien takaaminen kolmansien suhteen. Tämän vuoksi patenttiloukkauksen oikeudellisiin vaikutuksiin ei kuitenkaan voida vedota tiettyä toimijaa vastaan ennen kuin siitä ajankohdasta alkaen, jolloin tällä on käytettävissään virallinen käännös patentista. Lisäksi huolehditaan käännösten keskitetystä arkistoinnista (olivatpa ne minkälaisia tahansa) Euroopan patenttivirastoon. Yhteisön patentin on taattava oikeusturva. Luxemburgin yleissopimuksen mukainen järjestelmä olisi sallinut minkä tahansa kansallisen tuomioistuimen, jossa pannaan vireille mitätöimistä koskeva vastakanne, mitätöidä yhteisön patentin ja päätös olisi ollut voimassa koko yhteisön alueella. Järjestelmään katsotaan liittyvän vakavia riskejä, mikä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta. Tätä suuntausta ei siis voida jatkaa. Ratkaisu tähän ongelmaan on, että patenttiloukkausta koskevien riitaasioiden järjestelmä ja voimassaolokysymykset olisivat yhdenmukaisia ja ennakoitavia kaikkialla yhteisössä. Päätökset on tehtävä kohtuullisen määräajan kuluessa. Väliaikaiset kieltotoimenpiteet, jotka ovat voimassa yhteisössä kokonaisuudessaan, on pystyttävä hankkimaan kohtuullisin kustannuksin. Tässä yhteydessä niiden kansallisten tuomioistuinten määrä, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään näitä kysymyksiä, on pidettävä mahdollisimman alhaisena. Paras ratkaisu olisi osoittaa toimivalta yhteisön patentin osalta yhdelle ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle jokaisessa jäsenvaltiossa. Talous- ja sosiaalikomitea on esittänyt mielenkiintoisia ehdotuksia, muun muassa että patenttiloukkausta käsittelevä tuomioistuin ratkaisee myös voimassaolon ja että päätöksen ulottuvuus on rajattu (joko inter partes tai lykkäävä vaikutus), jotta vältetään korvaamattomien seurausten syntyminen tapauksessa, jossa päätös ei olisi perusteltu. Näitä ehdotuksia on varmasti tutkittava perusteellisemmin. 10

11 Euroopan parlamentti puolestaan suosittelee, että kansallisilla tuomioistuimilla olisi toimivalta ratkaista patenttiloukkauksia ja mitätöimistä koskevat kanteet; kahden kansallisen tuomioistuimen olisi annettava ratkaisu asiassa ja yhteisöjen tuomioistuin toimisi korkeimpana oikeutena. Yhteisön patenttia koskevan tuomioistuinjärjestelmän olisi mahdollistettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteisön tason oikeuskäytännön yhdenmukaistaminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen kautta. Lisäksi tämä olisi luonnollisesti sisällytettävä EY:n perustamissopimuksen tuomioistuinjärjestelmään. On myös huomattava, että suurin osa käyttäjistä ei suhtaudu myönteisesti siihen, että Euroopan patenttivirastolla olisi yhteisön patenttiin sovellettavassa tuomioistuinjärjestelmässä minkäänlaista asemaa (patenttiloukkaus tai mitätöinti). Kuten parlamentti on pyytänyt, yhteisön patentin olisi ainakin siirtymäkauden ajan oltava samanaikaisesti voimassa kansallisten patenttien ja eurooppalaisen patentin kanssa, jota voidaan vielä kehittää (katso jäljempänä kohta 4). Euroopan patenttiviraston on jatkettava eurooppalaisen patentin hoitamista patenttien myöntämisestä vastaavana keskeisenä hallintona. Ottaen huomioon sen pitkän kokemuksen ja korkean tason eurooppalaisen patentin hallinnon, on toivottavaa, että Euroopan patenttivirastosta tulee tulevan yhteisön patentin tekninen toimija. Tällaisen toimivallan siirtäminen yhteisöstä riippumattomalle elimelle aiheuttaa kuitenkin arkaluontoisia institutionaalisia ongelmia, jotka on aikanaan ratkaistava. On myös tutkittava huolellisesti niiden laillisten säännösten ja määräysten sisältöä, joita tarvitaan Euroopan patenttivirastolle myönnetyn yhteisön patenttia koskevan toimeenpanovallan virallistamiseksi. Jotta taloudellisille toimijoille jäisi mahdollisuus arvioida uudelleen keksintönsä ulottuvuutta sen kehittämisen yhteydessä ja jotta kustannukset eivät olisi liiallisia, vaikuttaa järkevältä antaa yhteisön patentin hakijalle oikeus muuttaa hakemustaan (myöntämismenettelyn päätökseen asti) eurooppalaiseksi patenttihakemukseksi, joka myöntämisen jälkeen takaisi kansallisten patenttien suojan. Sitä vastoin mahdollisuus muuttaa kerran myönnetty yhteisön patentti eurooppalaiseksi patentiksi ei vaikuta soveltuvalta yhteismarkkinoiden vaatimuksiin. Mahdollisuus muuttaa eurooppalaisen patentin hakemus yhteisön patentin hakemukseksi on käsitettävissä ainoastaan tapauksessa, jossa eurooppalainen patentti tarkoittaisi kaikkia yhteisön jäsenvaltioita. Maksujen osalta olisi huolehdittava yhteisön patentin voimassaolomaksujen jäämisestä selvästi vähäisemmiksi kuin kaikki yhteisön jäsenvaltiot kattavan eurooppalaisen patentin voimassaolomaksut. Todella yhdenmukaisen yhteisön patentin osalta nimeämismaksua koskeva vaatimus ei ole perusteltu, koska patentti kattaa automaattisesti koko yhteisön alueen. Tulevaisuuden yhteisön patentin maksuista päättää komissio täytäntöönpanovaltansa puitteissa. Maksujen kehityksessä on otettava huomioon yritysten ja erityisesti pk-yritysten erityiset tarpeet. Aikaisempaa hyödyntämistä koskeva kysymys on yhdenmukaistettava yhteisön tasolla. On määritettävä asianmukaisin ehdoin ne rajat, joissa kolmas osapuoli, joka on voinut aloittaa keksinnön hyödyntämisen hyvässä uskossa, tai joka on toteuttanut 11

12 merkittäviä valmisteluja hyödyntääkseen sitä kaupallisesti, voi jatkaa hyödyntämistä huolimatta siitä, että toiselle osapuolelle myönnetään yhteisön patentti. Myös keskusteluissa yhteisön patenttia koskevan asetusehdotuksen antamisesta tulisi löytää ratkaisu myös avaruudessa toteutettuja tai hyödynnettäviä keksintöjä koskeviin ongelmiin. Koska Euroopassa ei ole tätä koskevaa erityistä lainsäädäntöä, eurooppalainen teollisuus on tällä hetkellä epäsuotuisassa asemassa. Kuten talous- ja sosiaalikomitean lausunnossa komission tiedonannosta Euroopan unioni ja avaruus 3 korostettiin, että ottaen huomioon eurooppalainen huomattava osallisuus kansainvälisessä avaruusasemassa sekä sellaisen erityisen eurooppalaisen lainsäädännön puuttuminen, jossa määritetään avaruudessa sovellettujen tai kehitettyjen korkean arvonlisän teknologioiden kaupallisten oikeuksien suojaaminen, tällainen lainsäädäntö on laadittava patenttien ja lisenssien osalta samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa on tehty ja jollaista valmistellaan Japanissa ja Venäjällä. Euroopan parlamentti puolestaan katsoo, että yhteisön patentin olisi suojattava sellaiset keksinnöt, joita toteutetaan tai hyödynnetään avaruusaluksissa ja satelliiteissa, koska nykyiset eurooppalaiset oikeusjärjestelmät eivät suojaa niitä Komission suunnittelemat toimet Komissio esittää mahdollisimman varhain vuonna 1999 ehdotuksen EY:n perustamissopimuksen 235 artiklaan perustuvaksi asetukseksi yhteisön patentin perustamisesta kohdassa 2.3. esitettyjen suuntausten mukaisesti. 3. KANSALLISTEN LAINSÄÄDÄNTÖJEN YHDENMUKAISTAMISEN LISÄÄMINEN 3.1. Tarve lisätä patenttioikeuden yhdenmukaistamista Yhteisön toiminnan teollisoikeuksien alalla on tavallisesti katsottu tuovan suurta lisäarvoa jäsenvaltioiden yksittäisiin toimiin verrattuna, koska niillä turvataan markkinoiden avoimuus, kilpailuedellytysten tasapuolisuus ja sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta. Kuulemismenettelyssä paljastui merkittäviä odotuksia, jotka koskivat uusia toimia useilla teollisoikeuksien yksittäisillä aloilla Tietokoneohjelmat Nykyisestä tilanteesta aiheutuvat vaikeudet Vihreällä kirjalla käynnistetyssä kuulemismenettelyssä ilmeni selvästi, että nykyinen tietokoneohjelmiin liittyviä keksintöjä koskeva oikeudellinen ympäristö ei takaa riittävää avoimuutta ja sitä on tämän vuoksi selvennettävä. Vaikka tietokoneohjelmat ovat patentein suojeltavissa Yhdysvalloissa ja Japanissa, Euroopassa on käytössä oikeudellinen temppu: ohjelmat sellaisinaan eivät ole patentoitavia 4, mutta tekninen keksintö, joka edellyttää ohjelmaa on patentoitava. 3 Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan unioni ja avaruus: sovellusten, markkinoiden ja teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen KOM(96) 617 lopullinen. 4 Euroopan patenttiyleissopimuksen 52 artiklan 2 kohdan c alakohta. 12

13 Tällaisen käytännön kehittämiseen, joka ei ole avoin suhteessa Münchenin yleissopimuksen tekstiin, liittyy merkittäviä hankaluuksia, kuten tuomioistuinten erilaiset arviot. On olemassa merkittävä ero sen välillä, kuinka Euroopan patenttivirasto ja tietyt saksalaiset tuomioistuimet ja toisaalta taas Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimet arvioivat asiaa; tämä tarkoittaa, että tietty keksintö on suojattu joissakin jäsenvaltioissa mutta ei toisissa. Tilanne on sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta haitallinen. Tämän tilanteen seurauksena, vaikka Münchenin yleissopimus ja jäsenvaltioiden kansalliset lait eivät mahdollista tietokoneohjelmien patentoitavuutta sellaisinaan, on olemassa noin eurooppalaista patenttia, jotka koskevat ohjelmistoja! Vaikuttaa myös, että johtuen Euroopan oikeudellisten realiteettien huonosta tuntemuksesta noin 75 prosenttia näistä patenteista on hyvin suurten ja muiden kuin eurooppalaisten yritysten hallussa. Ja kuitenkin eurooppalainen teollisuus olisi hyvin kiinnostunutta tällaisesta suojelusta; suurin osa ohjelmistoalan pk-yrityksistä ei kuitenkaan tiedä, että on mahdollista saada patenttisuoja tämänkaltaisille innovaatioille esittämällä tietyllä tavalla laadittu patenttihakemus. Koska tietotekniikan ja ohjelmistojen kehittämiseen sijoitetaan vuosittain lähes 40 miljardia dollaria, on alan taloudellinen merkitys ilmeinen. Euroopan patenttiviraston kehittämän käytännön mukaan keksintö voidaan patentoida, jos se tuo teknisen panoksen tekniikan tilaan. Lähestymistavalla on kuitenkin rajansa: sen mukaan kirjanpito-ohjelma tai valuuttojen osto- ja myyntiohjelma, joilla on suurta taloudellista merkitystä, mutta joihin ei liity teknistä panosta eivät ole patentoitavia Euroopassa, vaikka ovatkin sitä Yhdysvalloissa ja Japanissa. Erilaisen suojelun merkittävä seuraus perustuu myönnettyjen oikeuksien laajuuteen ja keinoihin, joilla niiden noudattaminen varmistetaan ( toimeenpano ). Yhdysvalloissa ohjelmaa koskevan patentin haltija voi suoraan haastaa oikeuteen patenttia loukkaavien ohjelmien jakelijan ( välitön rikkominen ), kun taas Euroopassa, koska suoja on rajattu tekniseen keksintöön, joka hyödyntää ohjelmaa, levykkeen jakelija on osallisena mutta ei syyllisty patenttiloukkaukseen ( avustaa rikkomisessa ). Ainoastaan käyttäjä, joka käyttää levykkeen ohjelmaa syyllistyy rikkomiseen ja voidaan haastaa oikeuteen. Tätä koskevan kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamisella on taattava oikeuksien tehokas toteuttaminen kaikkialla yhteisössä. Yhdysvalloissa 80-luvun lopun kehitys mahdollisti vaatimusten esittämisen ohjelmasta sellaisenaan ( ohjelmaa koskeva tuotevaatimus ). Kehityksellä on ollut erittäin myönteinen vaikutus ohjelmateollisuuden kehitykseen; Microsoftilla on nykyään noin 400 amerikkalaista ohjelmia koskevaa patenttia ja vuosittain jätetään noin ohjelmia koskevaa patenttihakemusta (tämän on kuusi prosenttia kaikista jätetyistä hakemuksista; vastaava luku Euroopassa on alle kaksi prosenttia). Japanissa jätetään vuosittain noin tietokoneohjelmia koskevaa patenttihakemusta ja Japanin patenttiviraston vuonna 1997 hyväksymissä ohjeissa noudatetaan Yhdysvaltojen liberaalimpaa käytäntöä. Euroopan nykyiselle tilanteelle on ominaista myös patenttijärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia koskevan tiedon puute useimmissa ohjelmistoalalla toimivissa yrityksissä. Jäljempänä esitettyjen lainsäädännön muutosten tukemiseksi olisi 13

14 käynnistettävä tiedotuskampanja, jonka turvin voitaisiin paremmin tiedottaa alan yrityksille patenttijärjestelmästä, sen tehtävistä ja niistä taloudellisista eduista, joita se voi saada aikaan, erityisesti vieraiden markkinoiden valtaamisesta ja lisenssien saamisen mahdollisuuksista. Kansalliset patenttitoimistot ja Euroopan patenttivirasto voivat toimia voimakkaasti tällä alalla Komission suunnittelemat toimet Euroopan parlamentti on ilmaissut kannattavansa tietokoneohjelmien patentoitavuutta sillä edellytyksellä, että kyseinen tuote vastaa uuden tuotteen edellytyksiä ja teknisen keksinnön teollista käyttöä koskevia edellytyksiä, kuten talouskumppaneidemme tapauksessakin kansainvälisellä tasolla. Komissio hyväksyy tämän lähestymistavan ja ehdottaa kahdenlaisia toimia. Ensinnäkin sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan ja toteutuksen takaamiseksi tällä alalla komissio esittää mahdollisimman pian EY:n perustamissopimuksen 100 a artiklan perusteella annetun direktiiviehdotuksen jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen yhdenmukaistamiseksi tietokoneohjelmien patentoitavuuden alalla. Direktiivin tarkoituksena on varmistaa tietokoneohjelmien patentoitavuutta koskevien uusien sääntöjen yhdenmukainen tulkinta ja soveltaminen kaikkialla yhteisössä. Tässä yhteydessä tekijänoikeuksien 5 ja patenttioikeuden samanaikainen soveltaminen tietokoneohjelmien alalla ei aiheuta erityisiä ongelmia, koska nämä oikeudet kattavat hyvin erityisiä aiheita 6. Direktiiviehdotuksessa tarkastellaan huolellisesti tietokoneohjelmien patentoitavuuden yleisen järjestelmän poikkeuksia. Lainsäädäntötoiminnan lisäksi Münchenin yleissopimuksen allekirjoittajavaltioiden on toteutettava Euroopan patenttiyleissopimuksen 52 artiklan 2 kohdan c alakohdan muuttaminen siten, että tietokoneohjelmat poistetaan niiden keksintöjen luettelosta, jotka eivät ole patentoitavia. Tämä on tarpeen, jotta varmistettaisiin yhteisön tasolla toteutettujen toimien ja Münchenin yleissopimuksen yhteydessä toteutettujen toimien yhdenmukaisuus. Lisäksi kaikkien patenttitoimistojen tulisi parantaa ohjelmistoalalla toimiville yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille tarkoitetun tiedon jakamista, jotta ne olisivat tietoisia niistä taloudellisista eduista, joita patenttijärjestelmän asianmukaisesta hyödyntämisestä voi saada Työsuhdekeksinnöt Nykyinen tilanne Vihreässä kirjassa pohdittiin, vaikuttaako työsuhdekeksintöjä koskevien kansallisten lainsäädäntöjen erilaisuus innovaatioon ja työoloihin ja/tai palvelujen vapaaseen tarjoamiseen ja/tai kilpailuolosuhteisiin. Kuulemismenettely osoitti, että työntekijöiden tekemiä keksintöjä koskevaa kysymystä olisi yleisen mielipiteen 5 Neuvoston direktiivi 91/250/EY, annettu 14 päivänä toukokuuta 1991 tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta. 6 Tekijänoikeus suojaa tietokoneohjelmassa käytetyn erityisen ilmauksen kirjallisen teoksen tavoin, kun taas patentti suojaa innovoivaa ajatusta, johon ohjelman tekniseen ongelmaan liittyvä tekninen ratkaisu perustuu. 14

15 mukaan käsiteltävä pääasiassa kansallisella tasolla. Kansallisissa lainsäädännöissä havaitut eroavaisuudet eivät ole omiaan perustelemaan yhdenmukaistamistoimia yhteisön tasolla. Toissijaisuusperiaatteen mukaan komissio ei aio tehdä lainsäädännöllistä aloitetta tällä alalla. Se kannustaa kuitenkin niitä jäsenvaltioita, joissa on erityistä työsuhdekeksintöjä koskevaa lainsäädäntöä, arvioimaan lainsäädännön toimintaa ja yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä aina kun se on mahdollista. Vaikuttaa siltä, että työsuhdekeksintöjä koskevia kansallisia sääntöjä sovelletaan eri tavoin. Näiden sääntöjen soveltamisen suuremman avoimuuden takaamiseksi olisi laadittava työsuhdekeksintöjä koskevia vakiolausekkeita, jotka voitaisiin sisällyttää työsopimuksiin, ja kehitettävä yhdenmukaisia sovittelumenettelyjä Komission suunnittelemat toimet Komissio käynnistää tutkimuksen, jonka tavoitteena on määrittää missä määrin työsuhdekeksintöjä koskevat lausekkeet voivat olla esteenä innovaatioille ja minkälainen alan vakiolausekkeen tulisi olla, sekä ehdottaa alalla mahdollisesti ilmenevien ristiriitojen ratkaisemiseksi sovittelumenettelyjä Muodollisuudet Muodollisuuksien osalta (erityisesti kansallisiin patentteihin liittyvien muodollisuuksien osalta) kuulemismenettelyssä ilmeni asianomaisten tahojen odotus erityisesti kaavakkeiden ja määräaikojen, järkiperäistämisestä yhteisön tasolla. Käyttäjien mukaan olisi poistettava tarpeeton hallinnollinen hitaus. Toisissa huomautuksissa toivottiin kunnianhimoisempaa lähestymistapaa ja yhdenmukaistamista, joka koskisi myös jäsenvaltioiden oikeuskäsittelyjen olennaisia tekijöitä, erityisesti alustavaa määräystä koskevaa kysymystä, todistustaakkaa (joka perustuu ranskalaiseen saisie-description -malliin), sääntöjä haitan arvioinnista jne. Osaa näistä kysymyksistä käsitellään vihreässä kirjassa Väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastainen toiminta sisämarkkinoilla 7. Näihin huoliin vastatakseen komissio jatkaa aktiivista osallistumistaan Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) työhön Genevessä, arvioidakseen mahdollisuuksia laatia mahdollisimman nopeasti kansainvälinen sopimus patentteja koskevien muodollisuuksien yksinkertaistamisesta. Lisäksi yhteyksissään jäsenvaltioiden kanssa komissio jatkaa tutkimuksiaan sen määrittämiseksi, olisiko luonteeltaan lainsäädännöllinen täydentävä yhdenmukaistaminen tarpeen yhteisön tasolla Patenttiasiamieheen turvautuminen ja ammatillinen pätevyys Nykyinen tilanne Kuulemismenettely osoitti, että patenttiasiamiehillä on hyvin merkittävä asema yritysten neuvojina. Heidän tietämyksensä usein monimutkaisista eri teollisoikeuksista ja menettelyistä on merkittävä valtti, jota on syytä hyödyntää. Vaikuttaa kuitenkin myös siltä, että patenttiasiamiehen ammatti on edelleen hyvin 7 KOM (98) 569 lopullinen,

16 kansallisesti suuntautunut ilman, että tunnettaisiin muiden jäsenvaltioiden tilannetta. Komissio katsoo, että palvelujen vapaan liikkuvuuden ja sijoittautumisvapauden perusperiaatteita on sovellettava kokonaisuudessaan tähän ammattiin. Kuten Euroopan parlamentti on korostanut, toimivaltaisten toimielinten patenttiasiamiesten vastavuoroinen tunnustaminen on menettelyn yksinkertaistamisen olennainen edellytys. Huolehtiakseen näiden periaatteiden noudattamisesta komissio on hiljattain lähettänyt useita huomautuskirjeitä, jotka koskevat kansallisia vaatimuksia, jotka vaikuttavat ristiriitaisilta EY:n perustamissopimuksen määräysten kanssa. Tällaisia vaatimuksia ovat esimerkiksi kotipaikkaa koskeva velvoite tai velvoite valita kotipaikkansa sekä velvoite käyttää pätevää edustajaa, jonka kotipaikka on kyseisen valtion alueella. Komission aloittamat menettelyt ovat edenneet eri asteisiin. Tässä yhteydessä on muistutettava, että on olemassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä tietyistä patenttiasiamiehiä koskevista kansallisista vaatimuksista 8. Lisäksi komissio on käsitellyt useita tapauksia kilpailusääntöjen soveltamisen osalta, kun kyseessä ovat olleet patenttiasiamiesten ammatillisten yhdistysten sisäiset säännöt. Ammatillisen pätevyyden osalta huomautuksissa korostettiin tarvetta soveltaa tehokkaalla ja yhdenmukaisella tavalla direktiiviä 89/48/EY, erityisesti soveltuvuustestiä koskevien vaatimusten osalta, jotta vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta voidaan soveltaa. Yleisesti olisi tunnustettava patenttialan eurooppalainen tutkinto (Euroopan patenttiyleissopimuksen 134 artiklan 2 kohdan c alakohta) riittäväksi osoitukseksi pätevyydestä asioida kansallisten patenttivirastojen kanssa. Asiassa Gebhard 9 annetussa tuomiossa esitettyjä periaatteita, jotka koskevat oikeutta päästä tiettyyn ammattiin tai harjoittaa sitä, on sovellettava kaikissa jäsenvaltioissa. Kuulemismenettely osoitti, että sekä jäsenvaltioiden viranomaiset että patenttiasiamiehet toivovat enemmän tietoa yhteisön sääntöjen soveltamisesta alalla. Vastatakseen tähän toivomukseen komissio laatii selittävän tiedonannon yhteisön sääntöjen soveltamisesta patenttiasiamiehen ammattiin. Tässä yhteydessä olisi tutkittava erityisesti kotipaikkaa koskevaa velvoitetta ja velvoitetta turvautua patenttiasiamieheen tietyntyyppisten patenttien rekisteröimismenettelyn yhteydessä esitettävien asiakirjojen suhteen. Lisäksi parhaillaan on havaittavissa kaksitahoinen ilmiö teollisoikeuksien alalla yleensä ja patenttien alalla erityisesti. Ristiriitojen ja oikeustapausten määrä lisääntyy ja patenttiasiamiesten tehtävä oikeudellisella tasolla ja osana teollista strategiaa 8 Asia C-76/90 (Saeger v. Dennemeyer), tuomio , Kok. 1991, s. I Asia C-55/94, tuomio , Kok. 1995, s. I Erityistä toimintaa koskevien pääsyvaatimusten tai sen harjoittamista koskevien vaatimusten soveltamisessa, kuten esimerkiksi tiettyjä tutkintotodistuksia koskevan vaatimuksen soveltamisessa, on noudatettava neljää sääntöä: niitä on sovellettava syrjimättä, niiden on perustuttava yleisen edun kannalta välttämättömiin syihin, niiden on taattava seuratun tavoitteen toteutuminen ja ne on rajattava siihen, mikä on välttämätöntä kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi (suhteellisuusperiaate). 16

17 kasvaa, ja perinteinen tekninen toiminta on jäämässä vähemmälle merkitykselle. Olisi suotavaa, että patenttiasiamiehet kaikkialla yhteisössä voisivat hyödyntää jatkuvaa koulutusta, jossa otettaisiin huomioon uudet suuntaukset, jotka edellyttävät ammatillisen käytännön kehittämistä. Tiettyjä kansallisella tasolla jo esitettyjä aloitteita voitaisiin hyödyntää tässä. Jotta ammatin tämänhetkisiin vaatimuksiin voitaisiin vastata, olisi tutkittava mahdollisuutta myöntää yhteisön patenttiasiamiehille lausunnon luottamuksellisuuteen ( erivapaus ) liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia samalla tavalla kuin asianajajille ja tietyissä jäsenvaltioissa yritysten asianajajille. Patenttiasiamiehet voisivat näin hyödyntää niin kansallisella tasolla kuin eurooppalaisten toimielintenkin suhteen kirjallisten ja suullisten lausuntojensa luottamuksellisuutta. Ilman tätä oikeudellista etua yhteisön patenttiasiamiehet joutuvat toisinaan arkaluontoiseen tilanteeseen, jossa he eivät pysty asiakkaidensa puolesta täyttämään kaikkia niitä toimia, joita teollisoikeuksien alalla voidaan edellyttää Komission suunnittelemat toimet Vuoden 1999 aikana komissio laatii selittävän tiedonannon, joka koskee sijoittautumisvapauteen, palvelujen tarjoamisen vapauteen ja patenttiasiamiesten ammatillisen pätevyyden tunnustamiseen liittyviä kysymyksiä. Komissio tukee pyrkimyksiä kaikkien yhteisössä toimivien patenttiasiamiesten jatkuvan koulutuksen takaamiseksi. Se kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuutta perustaa asianmukaisia välineitä patenttiasiamiesten antamien lausuntojen luottamuksellisuuden takaamiseksi Patenttien takaamien oikeuksien ulottuvuus tietyillä aloilla Tällä hetkellä patenttien takaamien oikeuksien ulottuvuus sekä lääkkeiden lisäsuojatodistuksen aikaansaamisesta 10 että kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksen käyttöön ottamisesta 11 - turvataan kansallisissa lainsäädännöissä. Niiden on sisällettävä kaikki ADPIC-sopimuksessa, erityisesti sen 28 artiklassa esitetyt asiaa koskevat määräykset. Lisäksi kaikkien jäsenvaltioiden lainsäädännössä on rajattuja poikkeuksia patenttien takaamiin oikeuksiin, olivatpa kyseessä loppuunsaatetut toimet yksityisissä oloissa ja muuhun kuin kaupalliseen tarkoitukseen tai kokeilumielessä loppuunsaatetut toimet, jotka koskevat patentoidun keksinnön kohdetta. Näillä poikkeuksilla on suuri merkitys aloilla, joilla tuotteet joutuvat hallinnolliseen menettelyyn ennen lupaa niiden markkinoille saattamiseen, koska niillä on vaikutusta sillä hetkellä kun kilpailevat tuotteet saattavat saapua markkinoille. 10 Neuvoston asetus (EY) N:o 1768/92, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1992, lääkkeiden lisäsuojatodistuksen aikaansaamisesta, EYVL L 182, , s Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1610/96, annettu 23. heinäkuuta 1996, kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksen käyttöön ottamisesta, EYVL L 198, , s

18 Patenttien takaamien oikeuksien poikkeuksia koskeva kysymys oli aiheena Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antamassa tuomiossa 12. Ratkaisussa jätettiin kuitenkin avoimeksi tiettyjä kysymyksiä, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä. On tutkittava, ovatko nykyiset ongelmat luonteeltaan sellaisia, että ne voivat haitata sisämarkkinoiden toimintaa ja vääristää eri jäsenvaltioiden välistä kilpailua. Voidakseen vastata tähän kysymykseen komissio on käynnistänyt yleisistä lääkeaineista laajan taloudellisen ja oikeudellisen tutkimuksen, joka koskee muun muassa tätä patenttioikeuden näkökohtaa. Tutkimustulokset auttavat selventämään niitä aloitteita, joita komissio tekee tällä alalla. Yleisesti ottaen komissio katsoo, että kaikkien niiden alojen osalta, joiden tuotteiden on läpikäytävä hallinnollinen menettely ennen lupaa saattaa ne markkinoille, että on erotettava toisistaan toiminta, johon ei liity patentoidun tuotteen hyödyntäminen ja joka on siis hyväksyttävä myös patentin voimassaoloaikana ja toiminnat, joihin liittyy patentoidun tuotteen hyödyntäminen 13 joiden on oltava kiellettyjä patentin voimassaolon ja muun täydentävän suojelun ajan. Arvioituaan tilannetta huolellisesti komissio suunnittelee ryhtyvänsä alaan sovellettavien kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistamiseen Lisätoimet patenttijärjestelmän saattamiseksi houkuttelevammaksi Pienille ja keskisuurille yrityksille Euroopassa patenttikustannusten ongelma mielletään selvästi merkittäväksi esteeksi järjestelmän optimaaliselle käytölle etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Yhdysvaltojen mallin perusteella Euroopan parlamentti arvioi, että pk-yrityksille olisi myönnettävä 50 prosentin vähennys patenttihakemusten kustannuksista. Jos tämä järjestelmä otettaisiin käyttöön Euroopassa, se olisi komission mukaan ulotettava myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, jotka eivät tavoittele voittoa. On kuitenkin huomattava, että joulukuussa 1996 tehdyn ensimmäisen päätöksen jälkeen, jonka tavoitteena oli vähentää kaikkien yritysten osalta menettelystä aiheutuvia kustannuksia (jäljempänä kohta 4.2.1), Euroopan patenttivirasto on tehnyt hiljattain päätöksen uudesta maksujen alennuksesta, joka koskee pääasiassa tutkimusmaksuja. Päätös, joka tulee voimaan vuoden 1999 aikana, on uusi merkittävä askel eteenpäin yritysten, myös pk-yritysten patenttijärjestelmään pääsyn helpottamiseksi. Aloitetta voidaan vain ihailla. Se ei kuitenkaan estä suunnittelemasta erityisiä pk-yrityksiä ja yliopistoja koskevia toimenpiteitä. Maksujen vähentämisen lisäksi olisi tuettava ja vahvistettava pienten ja keskisuurten yritysten innovointikykyä erityisesti perustamalla niitä edustaviin organisaatioihin (kauppakamarit, ammattijärjestöt ja niin edelleen), erityisesti koulutettuja 12 Asia C-316/95, Generics BV v. Smith Kline & French Laboratories Ltd, tuomio Erityisesti näytteiden valmistaminen, kliinisten testien suorittaminen patentoidulla aineella, aineen maahantuonti sekä näytteiden toimittaminen toimivaltaisille viranomaisille. Kaikki nämä toimet liittyvät tuotteen markkinoille saattamiseen; kyseessä eivät siis ole yksityiset ja muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin toteutetut toimet eivätkä koemielessä toteutetut toimet. 18

19 neuvonantajia, joiden tehtävänä olisi tarjota suoraan tietoa yrityksille ja tukea niitä innovaatiosta patenttiin ja sen kaupalliseen hallintaan asti. On myös huomautettava, että komissio hyväksyi hiljattain ehdotuksen direktiiviksi hyödyllisyysmalleista 14, joka on erityisen sopiva keino suojata niitä teknisiä keksintöjä, joita pk-yritykset tuottavat runsaasti Oikeusturvavakuutus patentteja koskevissa riita-asioissa Oikeusturvavakuutuksen patentteja koskevissa riita-asioissa takaavan järjestelmän perustaminen on kannatettava ajatus, jota on tutkittava tarkemmin. Euroopan parlamentin mukaan vakuutusjärjestelmä, joka mahdollistaisi oikeudenkäynneistä aiheutuvien kulujen kattamisen, antaisi yrityksille (erityisesti pk-yrityksille) tasavertaisen mahdollisuuden puolustaa oikeuksiaan patenttien alalla ja lujittaisi näin niiden luottamusta patenttijärjestelmään. Lukuisia kokeiluja on suoritettu jäsenvaltioissa ja niiden tulokset ovat olleet hyvin ristiriitaisia. Niinpä esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa perustettuja oikeusturvavakuutusjärjestelmiä ei ole jatkettu, mutta tällä hetkellä on olemassa lukuisia brittiläisiä vakuutusyhtiöitä, jotka tarjoavat asiakkailleen vakuutuksia, jotka kattavat patenttien alan oikeudellisten menettelyjen aiheuttamat kulut. Yleensä nämä vakuutukset kattavat ainoastaan oikeudenkäyntikulut eivätkä vahingonkorvauksia, joita voi seurata tuomioistuimen päätöksestä. Komissio on tutkinut erilaisia saatavilla olevia vakuutussopimuksia ja sen mukaan ne ovat mielenkiintoisia malleja, joiden olemassaolosta suurin osa muiden jäsenvaltioiden taloudellisista toimijoista (vakuutusyhtiöt, yritykset, patenttiasiamiehet ja niin edelleen) eivät ole tietoisia. Järjestelmä voisi olla erityisen hyödyllinen pk-yrityksille. Komissio järjestää eurooppalaisen konferenssin, johon kokoontuu vakuutusyhtiöiden edustajia, teollisuutta ja erityisesti pk-yrityksiä edustavia ammattiliittoja sekä patenttivirastoja, tiedon jakamiseksi olemassaolevista vaihtoehdoista, jotka vaikuttavat toimivan käyttäjien mielestä tyydyttävällä tavalla. Konferenssin tulosten perusteella komissio aikoo tutkia sopivia keinoja oikeusturvavakuutusjärjestelmän edistämiseksi. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi työryhmän muodossa. Sen tehtävänä olisi valmistella yksi oikeusturvavakuutuksen malli tai jopa useampia malleja Määräaika Tällä hetkellä kaikissa yhteisön jäsenvaltioissa on olemassa sääntö, jonka mukaan keksintöä ei voida patentoida uutuutena, jos yleisö on tavalla tai toisella saanut sen tietoonsa ennen patentin hakemista toimivaltaisesta patenttivirastosta. Yhdysvalloissa patenttilaissa sitä vastoin säädetään vuoden määräajasta, jonka kuluessa keksijä voi esittää patenttihakemuksen ilman että yleisön tuntemuksesta olisi haittaa hänen keksinnölleen. 14 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi keksintöjen hyödyllisyysmallisuojaa koskevan lainsäädännön yhdensuuntaistamisesta, , KOM(97) 691 lopullinen, EYVL C 36, , s

20 Joissakin huomautuksissa väitettiin, että tällaisen armonajan puuttuminen eurooppalaisesta lainsäädännöstä on erityisen haitallista innovoiville piireille kuten tutkijoille ja joillekin pk-yrityksille. Bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta annetussa direktiivissä 15, säädetään, että komissio laatii kertomuksen, jossa pyritään osoittamaan, haittaako sellaisten patentoitavia keksintöjä koskevien asiakirjojen julkaisematta jättäminen tai viivästynyt julkaiseminen genetiikan perustutkimuksen alalla tieteellisen tiedon vaihdon vapautta, minkä vuoksi patentoitavuus ei tule lukuun, koska keksintö ei ole enää uusi. Laatiakseen katsauksen tilanteesta ja mitatakseen ongelman laajuutta komissio järjesti 5. lokakuuta 1998 asianomaisten tahojen kuulemistilaisuuden armonajasta. Keksijöiden ja tutkimuspiirien edustajat korostivat usein todettua tietojen levittämisen hyödyllisyyttä ennen patenttihakemusta, erityisesti kun kyseessä testien tekeminen sen varmistamiseksi, että keksintö toimii. Teolliset piirit puolestaan esittivät varauksensa armonajan käyttöönottamista koskevan yhteisön lainsäädäntötoimen osalta. Kokouksesta tehtiin päätelmä, jonka mukaan kaikki osapuolet katsoivat, että määräaikaa voidaan ihanteellisesti hyödyntää vain maailmanlaajuisella tasolla, maailman henkisen omaisuuden järjestön yhteydessä. Lisäksi huolehtiakseen patenttioikeutta koskevien tietojen paremmasta levittämisestä komissio on sitoutunut muotoilemaan paremmin ja tukemaan jo käynnistettyjä pyrkimyksiä ja laatimaan aiheesta tiedonannon. Esitettiin ajatus patenttihakemuksen väliaikaisesta jättämisestä mikä mahdollistaisi hakemuksen jättöpäivän osoittamisen yksikertaisten muodollisuuksien perusteella ja ilman maksuja ja tämän ajatuksen useilla eduilla tunnutaan sovittavan yhteen sekä tutkijoiden että teollisuuden huolenaiheita. Pohdinta ja sen myötä mahdollisesti syntyvät ehdotukset on tarkoitus saattaa päätökseen mahdollisimman nopeasti vuonna On päätetty myös tarkastella uudelleen eurooppalaisessa oikeudessa tällä hetkellä esiintyviä kahta poikkeusta absoluuttisen uutuuden periaatteesta (todennäköinen väärinkäyttö hakijaa kohtaan ja keksinnön esitteleminen kansainvälisesti tunnustetuissa näyttelyissä) 16 sen selvittämiseksi, onko näiden käsitteiden laajentaminen tarpeen ja toteutettavissa. Yhteisön varoin rahoitetun tutkimuksen näkökulmasta innovaation tosiasiallinen suojelu voi toteutua myös kouluttamalla patenttineuvonantajia yhteisön hankkeissa saatujen tulosten hyödyntämisen sääntöjen osalta sekä yleisen onlinepatenttineuvontapalvelun perustamisella patenttivirastoihin. 4. EUROOPPALAISET PATENTIT 4.1. Euroopan patenttijärjestelmän yleinen rakenne Vihreää kirjaa koskevassa kuulemismenettelyssä ilmeni selvästi Euroopan patenttijärjestelmän ja Euroopan patenttiviraston käyttäjien korkea tyytyväisyysaste. Euroopan parlamentti katsoo, että nykyinen Euroopan patenttiyleissopimuksen ja kansallisten patenttijärjestelmien yhdistelmä on joustava järjestelmä, joka toimii hyvin 15 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/44/EY, annettu 6 päivänä heinäkuuta 1998, bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta, EYVL L 213, , s Münchenin yleissopimuksen 55 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta. 20