Yrityswww.ekonomitoimisto.fi

Transkriptio

1 maailma Joulukuu 3/2012 KURIKAN MIEDOSTA KESTÄVÄT TERÄSOVET Yli 40 vuoden kokemuksella Valmistamme: Lehtiovet Pariovet Taitto-ovet Liukuovet Liukupalo-ovet Myös kaikki konekäyttöisenä Aukipitolaitteet Maalattuna tai kuumasinkittynä Valmistus määrämitoin MIETO, Puh Fax Etelä-Pohjanmaan Yrityswww.ekonomitoimisto.fi SFT FINNTEKNIIKKA OY Tuottajantie 67, Seinäjoki Puh: Fax:

2 2 YRITYSMAAILMA Nurmon lukion vetovoima kasvanut erikoistumisen myötä Nurmon lukio on ollut Etelä-Pohjanmaalla YESverkoston kautta yrittäjyyskasvatuksen kumppanuuskoulu nyt nelisen vuotta. YES tarjoaa yrittäjyyskasvatuksen ja opetuksen konkreettisia palveluja opetushenkilöstölle. YES-toiminta käynnistyi Opetushallituksen rahoittamana (ESR-hanke) yhdeksän maakunnan verkostohankkeena vuonna Vuosina hanke on nimetty teemalla Yes goes to lukio. Tavoitteena on lukioiden yrittäjyys- ja työelämätiedon syventäminen. Tällä hetkellä Suomessa toimii 17 YES-aluetta kautta maan. Valtakunnallinen YES ry koordinoi verkoston toimintaa. Nurmon lukio on Seinäjoella tapahtuneiden kuntaliitosten myötä saanut YES-hankkeeseen rinnalleen muutkin uuden Seinäjoen lukiot. YES Etelä- Pohjanmaa toimii linkkinä opetustoimen ja yrityselämän välillä. Se on osa Etelä-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen toimijoiden verkostoa ja se pyrkii vahvistamaan ja lisäämään yrittäjyyteen liittyvää osaamista ja yhteistyötä Etelä- Pohjanmaalla. Toiminnan laajentumisen myötä yhtenä uutena painopistealueena on opettajien täydennyskoulutus, joka käynnistyy tammikuussa 2013 ja siihen osallistuvat kaikki Seinäjoen lukioiden opettajat. Kouluttajaksi on valittu Mentaalivalmentaja Minna Marsh. Koulutuksen aiheena on Kehittyvä opettajuus merkitystä ja motivaatiota etsimässä, Nurmon lukion yrittäjyyskasvatuksesta vastaava opettaja ja apulaisrehtori Reijo Tuovinen kertoo. Nurmon lukiossa yrittäjyyskasvatuksessa on opiskelijoille tarjolla kolme kurssia. Opinnot käynnistyvät peruskurssilla. Sen tarkoitus on perehdyttää opiskelijat yrittäjyyden perusteisiin, jonka jälkeen opiskelijan on mahdollista osallistua myös NY Vuosi yrittäjänä ohjelmaan. Siinä opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa n. 2-4 hengen ryhmissä ihan oikeita yrityksiä. Yrityksiä on meillä perustettu mm. kotipalvelun alalle. Nuoret ovat tehneet NY-yrityksensä kautta mm. lumitöitä, he ovat olleet auttamassa vanhuksia vaikkapa puunteossa ja myös muissa kotiaskareissa. Palvelun tilaajat maksavat työstä NY-yritykselle normaalin palkan, Tuovinen toteaa. Tällä tavalla nuoret tutustuvat käytännössä siihen, mitä yrityksen pyörittäminen on. Yrittäjyyskasvatuksen opintojen myötä opiskelijat myös tutustuvat Seinäjoen alueen yrityksiin mm. yritysvierailujen kautta. tiikan ja luonnontieteiden opetuksessa. Näiden aineiden laaja kurssivalikoima ja monipuoliset työtavat motivoivat opiskeluun ja ohjaavat luonnontieteellisen ajattelutavan kehittymiseen. Tarjolla on yli 30 erikoiskurssia matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja tietotekniikassa. Erikoislukion tuntijako poikkeaa normaalista lukiosta: opiskelijat valitsevat vähintään 12 näiden aineiden erikoiskurssia ja vastapainoksi he voivat jättää opinnoistaan pois korkeintaan kahdeksan muiden aineiden pakollista kurssia. Valtaosa erikoislukion opiskelijoista tulee omasta peruskoulustamme, mutta sinne hakeudutaan myös lähikunnista ja kauempaakin ympäri Suomea, kauimmaisin opiskelija on tullut Sodankylästä. Sopivan kokoinen tasokas yleislukio Yleislukiossa tarjotaan valtakunnallisten kurssien lisäksi mahdollisuus koulukohtaisiin kursseihin lähes kaikista oppiaineista. Luonnollisesti kurssien toteuttaminen riippuu opiskelijoiden valinnoista. Opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet rakentaa opintojaan omien intressiensä mukaisesti. Nurmon lukiossa on noin 300 opiskelijaa, joista matemaattis-luonnontieteellisellä linjalla opiskelee Kaksi lukiolinjaa tukee toisiaan hyvin. Olemme sopivan kokoinen lukio: voimme tarjota opiskelijoillemme laajan ja monipuolisen kurssivalikoiman ja toisaalta opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa ja opettajilla on mahdollisuus ohjata ja tukea yksilöllisesti opiskelijoita heidän opinnoissaan. Lukio on ilmapiiriltään kannustava opiskeluympäristö: lämminhenkinen ja työhön paneutuva. Tarjoamme opiskelijoillemme laadukkaat ja monipuoliset oppimismahdollisuudet, hyvän yleissivistyksen sekä vahvan perustan jatko-opintoihin. Huolehdimme opiskelijoistamme ja opastamme heitä järkeviin valintoihin. Kun valinnanvaraa on paljon, opiskelijoiden ohjaukseen on kiinnitettävä luokattomassa lukiossa paljon huomiota, rehtori Pekka Manninen kertoi. Lukion opiskelijat menestyvät hyvin yo-kirjoituksissa ja jatko-opinnoissa Nurmon lukiossa on totuttu hyviin tuloksiin ylioppilaskirjoituksissa ja siihen, että opiskelijat sijoittuvat lukion jälkeen hienosti jatko-opintoihin ja niissä myös menestyvät. Valtaosa erikoislukion opiskelijoista suuntaa teknisille ja matemaattisluonnontieteellisille aloille, myös lääketieteen opinnot kiinnostavat heitä. Suosituimmat yliopistot ovat Tampereen teknillinen yliopisto sekä Tampereen ja Jyväskylän yliopistot. Matemaattis-luonnontieteellisistä aineista kiinnostuneita opiskelijoita tarvittaisiin enemmän kuin heitä nykyään lukioista valmistuu ja nämä alat tarjoavat laajat mahdollisuudet opintojen suuntaamiseen ja myös mielenkiintoisiin uravalintoihin tulevaisuudessa, Pekka Manninen toteaa. Lukiota tarvitaan edelleen Pekka Mannisen mukaan suomalaista lukiokoulutusta olisi kehitettävä vähemmän pirstaleiseen suuntaan. Lukiolla on edelleen merkittävä yleissivistävä tehtävä. Sen lisäksi olisi järkevää, että opiskelijat voisivat jo lukioaikanaan keskittämään opintojaan nykyistä enemmän niille aloille, joilla he aikovat tulevaisuudessa jatko-opintonsa suorittaa. Uskon, että lukiokoulutuksella on tulevaisuudessa entistäkin enemmän painoarvoa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ja näihin haasteisiin lukioiden on pystyttävä vastaamaan, Manninen kertoi. Nurmon lukiossa kaksi opintolinjaa Nurmon lukiossa toimii kaksi opintolinjaa: tasokas ja monipuolinen yleislukio, jossa voi opiskella kaikissa aineissa valtakunnalliset pakolliset ja syventävät sekä koulukohtaiset kurssit sekä matemaattis-luonnontieteellinen erikoislukio. Yrittäjyyskasvatus sopii erittäin hyvin lukion opetukseen. Etelä-Pohjanmaa on tunnettu yrittäjyyshenkisyydestään ja varsinkin luonnontieteistä kiinnostuneita ihmisiä tarvitaan elinkeinoelämässä ja yritystoiminnassa, Tuovinen korostaa. Matematiikan ja luonnontieteiden erikoislukio Nurmon lukiolla on opetusministeriön määräämä eritystehtävä matema-

3 YRITYSMAAILMA 3 Datatech Oy Aktiivi-ohjelmat pk-yrittäjien tarpeisiin Ylihärmäläisen Pellon Group Oy:n omistama atk-talo Datatech Oy on ollut vahva edellä kävijä pk-yritysten atk-ohjelmistojen valmistuksessa jo lähes 25 vuotta. Datatech in viihtyisä ja valoisa toimisto sijaitsee tehtaan naapurustossa Härmän Seppäliikekeskuksessa, jossa toimii myös yhtiön maatalousohjelmien paikallinen jälleenmyyjä Agrimarket Härmänmaa. Yhtiö näkee tulevaisuutensa valoisana, sillä maatilojen ja pienyritysten ohjelmistotarpeet kasvavat. Datatechin juuret juontavat ilmajoen maatalousopistoon ja vuoteen 1984, jossa agrologit Sakari Kivijärvi ja Pentti Karikko aloittivat agrologiopintonsa ja maatalousohjelmien kehittämisen Sharpin tietokoneille. Pentti Karikko aloitti perustamaan Pellonpaja Oy:n johdon kanssa 1988 Datatech Oy:n. Pellonpaja nykyisin Pellon Group oli nähty, että tietotekniikan osuus kasvaa yhtiön myymissä karjatalouskoneissa. Aluksi ohjelmia ja koneita Datatechin toiminta alkoi vuonna 1989 Ylihärmän osuuskaupan yläkerrassa. Aluksi Aktiivi-ohjelmien lisäksi myytiin Ylihärmässä koottuja Datectietokoneita. Ohjelmistopuolella tarjottiin Aktiivi Taloushallintaa, jossa oli peltoviljelyohjelmakin. Taloushallinnassa oli normaalin kirjanpidon lisäksi myös kustannuspaikkalaskenta, varastokirjanpito, graafiset taulukkopiirrokset, oma tekstinkäsittely, kalenteri ja päiväkirja. Vuonna 1990 tietokonemyynnistä vastannut Eero Nyrhilä osti Datec-tietokonemerkin ja perusti oman liikkeen Seinäjoelle. Toimintojen uudelleenjärjestelyssä tietokonelaitemyynnistä luovuttiin kokonaan. Vuonna 1995 Sakari Kivijärvi suoritti laskenta-merkonomin tutkinnon keskittyen opinnoissaan yritystalouden laskenta-asioihin. Tuolloin aloitettiin myös Windows-pohjaisen kirjanpitoohjelman, vuonna 1997 valmistuneen AktiiviW:n, kehitystyö. Ohjelma sai markkinoilla hyvän vastaanoton. Valtakunnallinen markkinakanava lisäsi myyntiä Peltoviljelysuunnitteluohjelma- ja lohkokirjanpito-ohjelma PeltoW valmistui vuotta myöhemmin. Samana vuonna alkoi Datatech in maatalousohjelmien jälleenmyynti Hankkija-Maatalous Oy:n Agrimarket-ketjun kanssa. Ketjun maanlaajuinen myyntiverkosto lisäsi ohjelmien menekkiä. Yhtiössä on todettu, että parhaiten myynti sujuu, kun myyjä itsekin on ohjelmaa käyttävä viljelijä tai yrittäjä. Datatech myy itse viljelysuunnitteluohjelman lisäksi yrityksille kirjanpito-ohjelmia sekä laskutus- ja palkanlaskenta ohjelmia, sekä ostoreskontraa. Maatalousohjelmien myynnissä näkymät ovat valoisat, mutta yritysohjelmissa kasvu on vielä ripeämpää. Sakari Kivijärven ohella Datatech in ohjelmisto kehittelystä ja -osaamisesta vastaavat nykyisin tietotekniikan insinööri Mika Mörsky ja datanomi Hannes Mäkipernaa, joka on maanviljelijä/yrittäjä itsekin. Hannes on viljelijä ja tehny Kauhavalla kirjanpitoa ja viljelysuunnittelua jo useita vuosia. Nykyisin Hanneksen vastuulla ovat neuvonta, koulutus ja tukitoiminta. Ohjelmien päivityksistä ei lipsuta -Ohjelmistomme ja palvelumme ovat hyvässä lyönnissä, sanoo Sakari Kivijärvi. Hannes ja Mika vahvistavat asian päätään nyökytellen. Aktiivi W -kirjanpito on edelleen Datatech Oy:n päätuote. Aktiivi W:stä voidaan koostaa Datatech in kolmehenkinen tiimi vasemmalta lukien Hannes Mäkipernaa, Sakari Kivijärvi ja Mika Mörsky tuotepaketti erilaisten yritysten tarpeisiin: yhdenkertainen kirjanpito ja valmiit verolomakkeet maa- ja metsätalouteen, tai aito kahdenkertainen kirjanpito ja verolomake 5, 6B tai 62 yrityskäyttöön. Tuotepakettia voidaan täydentää lisäosilla, kuten laskutus, palkanlaskenta ja ostoreskontra. Laskut, palkkalaskelmat ja maksetut ostolaskut voidaan suoraan noutaa tositteiksi kirjanpitoon. Lisäosat toimivat myös itsenäisesti. Ne ovatkin saavuttaneet suuren suosion erityisesti pienyrityksissä. Kirjanpidon voi jättää tilitoimiston huoleksi, mutta laskutus- ja palkanlaskentaohjelmat helpottavat arkirutiineja. Yhtiö haluaa pitää asiakkaansa tyytyväisinä. Tämän vuoksi yhtiössä pidetään tiukasti kiinni siitä, että ohjelmistojen päivityksistä ei lipsuta. Vero- ja peltotukimuutokset aiheuttavat aina ohjelmien päivitystarvetta. Maanviljelijöitäkään ei tuotekehityksessä ole unohdettu. Markkinoiden ainoana viljelysuunnitteluohjelmana Aktiivi PeltoW:ssä oli heti valmiina kaikki uuden ympäristötuen lannoitukseen liittyvien lisätoimenpiteiden vaatimat toiminnot: typpilannoituksen tarkentaminen, peltotase ja vähennetty lannoitus. Ohjelmaa on pyritty tekemään mahdollisiman tehokkaaksi ja helpoksi käyttää. Ohjelma sopii vasta-alkajalle ja kokeneellekin suunnittelijalle. Pellon Group Oy sekä Datatech Oy:n toimitusjohtajana toimii Arto Pohto. Ohjelmistotallissa ja muissa käytännön asioissa tiimin vetovastuu on Sakari Kivijärvellä. Markkinanäkymät ovat hyvät, sillä pk-yritykset tarvitsevat atk-ohjelmia, joita Datatech pystyy tarjoamaan edullisesti ja oikein mitoitettuna. Meidät löytää myös sosiaalisesta mediasta. Datatech on mukana yrittäjille ja maa- ja metsätalousyritäjille suunnatuilla messuilla. Kuva. KoneAgria messuiltä jyväskylästä Kuvakaappaus AktiiviW kirjanpito-ohjelman tositteiden kirjaamisesta

4 4 YRITYSMAAILMA Flowplus Oy täydensi palveluvalikoimaansa Seinäjokelaisen JMJ Käämintä Oy:n hankinnalla JMJ Käämintä Oy:n koko osakekanta on myyty Flowplus Oy:lle, jonka omistavat Flowplus Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Piippo ja Teknoventure Management Oy:n ja Wedeco Management Oy:n hallinnoimat rahastot. JMJ Kääminnän toimitusjohtajana jatkaa kaupan jälkeen edelleen Jussi Valkama. JMJ Kääminnän myyjät olivat Jussi Valkama, Marko Lätti ja Veli Vainionpää. Teknoventure Management Oy ja Wedeco Management Oy ovat suomalaisia pääomasijoitusyhtiötä ja kuuluvat Noweco Partners konserniin. Noweco Partners -konserni keskittyy pk-yritysten yritysjärjestelyihin ja kasvun rahoittamiseen. Konserni hallinnoi yhteensä noin 90 M :n rahastoja ja se on sijoittajana vajaassa 40 yrityksessä. Entistä kattavammat palvelut samasta osoitteesta Omistuspohjan muutoksella haetaan lisää resursseja toiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Solmittu kauppa avaa Flowplus Oy:lle mahdollisuuden lisätä palveluvalikoimaansa sähkö- ja käyttötekniikan huollon suuntaan. JMJ Kääminnän ydinliiketoiminta, sähkömoottoreiden käämintä, huolto ja myynti, tukee pumppujen huoltoja ja lisää yhden uuden huoltopisteen Flowplus ketjuun. Tavoitteena on kasvattaa merkittävä merkkiriippumaton huoltoketju koko Suomen kattavaksi. Seinäjoella sijaitsevan JMJ Kääminnän liikevaihto on noin 1 M ja henkilökunnan määrä 7 henkeä. Yrityskaupalla ei ole vaikutuksia JMJ Kääminnän henkilökuntaan. -Siirtyminen Flowplus Oy:n omistukseen on meille positiivinen asia, joka takaa toiminnallemme vahvan taloudellisen perustan uusien ja nykyisten palveluiden kehittämiseksi. Toimintamme tulee jatkossa entistä vahvemmin kattamaan koko Suomen, kertoo toimitusjohtaja Jussi Valkama. Optimoivan huollon kautta säästöjä asiakkaille -Yli 20% sähköenergiasta, joka kulutetaan sähkömoottoreissa, käytetään pumppaukseen. Tästä pumppauksessa käytetystä energiasta on mahdollisuus säästää ainakin 30 % erilaisilla laite- ja säätötaparatkaisuilla. Normaalin korjaavan ja ennakoiva huollon lisäksi nk. optimoiva huolto tuo asiakkaalle taloudellisen hyödyn säästyneinä korjaus- ja energiakustannuksina, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Piippo Flowplus Oy:stä. JMJ Käämintä Oy:n toiminta juontaa juurensa luvulta. Yhtiön toiminnan perustana ovat laadukkaat uudelleen käämitykset sekä uusien staattorien kääminnät. JMJ Käämintä Oy takaa parhaan mahdollisen palvelun ja varmat toimitukset kaikkialle Suomessa. Käämitykset suoritetaan käyttäen korkealuokkaisia materiaaleja. Laakerit ja muut huoltotuotteet täyttävät tiukimmatkin laatuvaatimukset. Yhtiön ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta on aina valmiina palvelemaan asiakkaitaan. Pumppauksen ja virtaustekniikan toimintakentällä Flowplus Oy pyrkii tuomaan alan kunnossapitopalvelut mahdollisimman lähelle asiakasta koko Suomen kattavasti. Alueellisesti toimivien huoltoyritysten rooli on merkittävä kun puhutaan nopeasta reagointikyvystä ja asiakkaan tarpeiden syvällisestä ymmärtämisestä. Pumppu on osa systeemiä ja siksi systeemin tarkastelu ja optimointi tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kustannusten säästämiseen. Lisätiedot: Sijoitusjohtaja Kari Itälahti Teknoventure Management Oy gsm kari.italahti@noweco.fi Toimitusjohtaja Keijo Kangasuoma Wedeco Management Oy gsm keijo.kangasluoma@noweco.fi Toimitusjohtaja Jarmo Piippo Flowplus Oy gsm jarmo.piippo@flowplus.fi Toimitusjohtaja Jussi Valkama JMJ Käämintä Oy gsm jussi.valkama@jmjkaaminta.fi Pohjanmaan Ekonomitoimisto Oy Autamme yritystäsi menestymään Pohjanmaan Ekonomitoimisto tuottaa asiakkailleen kokonaisvaltaista taloushallinnon palvelua Kurikassa, Seinäjoella ja Lapualla. Henkilökuntaa yhtiön palveluksessa on noin 25. Pohjanmaan Ekonomitoimiston toimintaa ja asiakaspalvelua tukevat omat ja palvelutuottajien atk-ohjelmat, mm. operatiivisen laskentatoimen osalta. - Autamme yrittäjiä kaikissa yrityksen taloushallintoon liittyvissä asioissa koko yrityksen elinkaaren ajan, yhtiön perustamisesta aina sen myyntiin saakka, kertoo toimitusjohtaja Pentti Lahti. EcoPro-ohjelmisto operatiiviseen laskentatoimeen ja budjetointiin EcoPro-ohjelman avulla voidaan helposti ja edullisesti seurata ja raportoida mm. tuote-/ asiakaskohtaista kannattavuutta. Yhtiön myymiin ohjelmistotuotteisiin kuuluvat myös Econetin kirjanpito ja talousallinto-ohjelmat, Heeroksen laskujen kierrätys ja arkistointiohjelmat sekä Navita-analysointija ennusteohjelmat. - Kaikki tarjoamamme palvelut tuotetaan asiakkaalle avaimet käteen periaatteella, joten soitto ja aloituspalaveri riittää, Lahti toteaa. EcoPro on Lahden mukaan edullinen ja tehokas liikkeenjohdon työkalu, jolla on helppo seurata yhtiön kannattavuutta eri toiminnan tasoilla. - Ohjelma kytketään yleensä tuotannon-ohjaukseen (jos sellainen on) ja kirjanpito-ohjelmaan, jonka kautta yritysjohdon käyttöön saadaan helposti paljon hyvää uutta tietoa. Tätä kautta voidaan yrityksen kannattavuutta parantaa ja ennakoida tulevaisuuden kapeikkoja. Keskeinen periaatteemme on olla yrittäjän asialla - meille asiakkaan menestyminen on ykkösasia, painottaa Pentti Lahti loppuun. Lisätietoja

5 Vakomet-hydraulipuristimet Lakeuden Hydro Oy:lle YRITYSMAAILMA 5 Lakeuden Hydro Oy on ostanut hydraulipuristimia valmistavan Vakomet Oy:n liiketoiminnan allekirjoitetulla sopimuksella. Lakeuden Hydro Oy jatkaa hydraulipuristimien suunnittelua, kehittämistä, valmistusta ja myyntiä Vakomet-tuotemerkillä. Tuotevalikoimaamme kuuluvat myös jatkossa sekä asiakasräätälöidyt erikoispuristimet että korjaamopuristimet. - Lakeuden Hydro Oy:n vahvaa yli 40 vuoden - osaamista hydrauliikkajärjestelmien suunnittelussa ja valmistamisessa voidaan luontevasti hyödyntää myös hydraulipuristimien kohdalla, toteaa suunnitteluinsinööri Markus Rokala Lakeuden Hydro Oy:sta. - Vakomet puristimiin liittyvä korkea laatu sekä asiakkaan tarpeita palvelemaan rakennettujen erikoispuristimien osaaminen ovat tekijöitä, joilla on kysyntää myös tulevaisuudessa. Vuonna 1971 perustettu Lakeuden Hydro Oy on hydrauliikan ja pneumatiikan, teollisuusletkujen, laakereiden ja tiivistystarvikkeiden sekä työkalujen ammattilainen Pohjanmaalla. Laajan tuotevalikoimamme lisäksi hoidamme asiakkaidemme hydrauliikka- ja pneumatiikkaongelmat kokonaisvaltaisesti suunnittelusta testaukseen ja huoltoon saakka. Toimitusjohtaja Kosti Hakala luovuttaa Vakomet hydraulipuristimet Lakeuden Hydro Oy:n suunnitteluinsinööri Markus Rokalalle Energiaviisaan rakentamisen aika on nyt! Rakennetulla ympäristöllä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat nykyisellään noin 40. prosentista koko Suomen energiankäytöstä ja päästöistä. Rakentamisen energiankäytön tehostaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ovatkin tämän päivän tavoite. Uusien energiamääräysten myötä uudisrakentamisessa on siirrytty alkaen kokonaisenergiatarkasteluun. Tämän tavoitteena on parantaa muun muassa rakennusten energiatehokkuutta sekä lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Rakennusten energiatehokkuutta tarkastellaan E-luvun avulla. E-luku on eräänlainen raja-arvo rakennuksen kokonaisenergiankäytölle. Sen laskennassa huomioidaan myös energian tuotantomuoto, mikä väistämättä tulee vaikuttamaan myös uusiutuvien energiamuotojen käyttöön rakentamisessa. E-luvun hyvä puoli on se, että se selkiyttää ja yhdenmukaistaa tapaa ilmaista rakennusten energiankulutus. Toisaalta sen laskenta vaatii myös runsaasti asiantuntemusta sekä asiaan perehtymistä. Energiatehokkuudesta uutta liiketoimintaa Energiatehokkuuteen liittyvät periaatteet ja laskentamenetelmät ovat näin ollen muuttuneet radikaalisti. Jatkossa rakennusprojektit tulevat edellyttämään kokonaisvaltaista suunnittelua. Keskeisiä haasteita ovat etenkin jo olemassa olevan rakennetun ympäristön ja sen palveluiden uudistaminen sekä eri osa-alueiden integroiminen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Näin ollen laaja-alaista yhteistyötä vaaditaan kaikilta rakentamisen osapuolilta, alkaen maankäytön suunnittelijoista kiinteistön hoitajiin. Projektien lisääntyvä kompleksisuus vaatii tekijöiltään uusia taitoja ja uudenlaista ajattelutapaa. Toisaalta uudet toteutusmuodot tarjoavat myös mahdollisuuden kehittää uutta liiketoimintaa esimerkiksi erilaisilla energiatehokkuutta ja älykästä rakentamista yhdistävillä ratkaisuilla. Puurakentamisella kohti kansallisia ilmastotavoitteita Lähivuosina kiinteistö- ja rakennusalalla korostuu myös korjausrakentaminen. Suomessa korjausrakentamisen osuus lähentelee jo noin puolta koko talonrakentamisen arvosta. Vastaavasti uusien rakentamismääräyksien myötä sekä uudis- että korjausrakentamista tullaan ohjaamaan siten, että vuonna 2017 ja viimeistään vuonna 2020 Suomessakin rakennetaan lähes nollaenergiataloja. Puurakentaminen tarjoaa tähän kilpailukykyisen vaihtoehdon. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toteutettavan Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) yhdeksi kärkihankkeeksi onkin nostettu juuri Valtakunnallinen puurakentamisohjelma ajalle Ohjelman tarkoituksena on muun muassa pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä lisäämällä merkittävästi kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa. Tavoitteena on nostaa suomalaisten puukerrostalojen markkinaosuus kerrostalojen uudisasuntotuotannossa noin yhdestä prosentista kymmeneen prosenttiin tämän hallituskauden aikana. Lisäksi betonikerrostalojen julkisivujen energiakorjauksissa ja lisäkerrosrakentamisessa tavoitellaan noin 90. prosentin markkinaosuutta. Eri puolilla Suomea on tällä hetkellä käynnissä uusia asuinpuukerrostalokohteita noin asunnon verran. Vastaavasti esimerkiksi metropolialueen kunnista muun muassa Espoo on tehnyt päätöksen panostaa täydennysrakentamisessa puupohjaisten ratkaisujen käyttöön. Puurakentamisessa on siis paljon potentiaalia, mutta se vaatii myös rakentamisen parissa työskentelevien asiantuntijoiden osaamistason nostoa. Osaaminen parasta muutosturvaa Kiinteistö- ja rakennusala muuttuu. Kestävän rakennetun ympäristön aikaansaamiseksi vaaditaan uudenlaista osaamista. Aalto PROlla on kattava ja tunnustettu rakennetun ympäristön, rakennuttamisen ja rakentamisen täydennyskoulutustarjonta. Myös energia-alan koulutukseen on viime vuosina erityisesti panostettu. Koulutukset antavat eväitä niin energiatehokkuuden parantamiseen ja hallintaan kuin uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Syksyllä 2012 käynnistyvät vielä muun muassa RET Pro Rakennusten energiatehokkuuden erityisasiantuntija sekä Aurinkoenergian hyödyntäminen rakentamisessa -koulutukset. Puurakentamisen asiantuntijaohjelma on suunniteltu käynnistettäväksi keväällä Aalto PROn vahvuuksia ovat laajan asiantuntijaverkoston hyödyntäminen, kansainväliset kumppanuudet sekä läheinen yhteys tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Teksti: Ulla Rintala, Aalto PRO

6 6 YRITYSMAAILMA Ammattilaiset asialla Rakennus ja Maalaus à la Hakala Oy toteuttaa vaativatkin urakat Etelä-Pohjanmaalla toimiva jurvalainen Rakennus ja Maalaus à la Hakala Oy palvelee avaimet käteen -periaatteella niin yksityisiä kotitalouksia, yrityksiä kuin julkista sektoriakin. Yritystä työllistävät eniten peruskorjaukset. Rakennus ja Maalaus à la Hakala Oy on tehnyt maalaustöitä muun muassa Laihian Mallas Oy:lle. Rakennus ja Maalaus à la Hakala Oy:n toimitusjohtaja Pauli Hakala on pitkän linjan ammattilainen, joka on ollut maalausja rakennusalan yrittäjänä jo 33 vuotta. Yritys toimi 26 vuotta nimellä Rakennus- ja Maalausliike Pauli M. Hakala Ky. Olin aikanaan töissä Haka- Eristeellä. Kun Asikaisen Pauli lopetti, ryhdyin jatkamaan hänen työtään. Olin ehtinyt olla Haka-Eristeen hommissa viitisen vuotta, enkä yhtään epäillyt, etten pärjäisi yrittäjänä, Pauli Hakala kertoo. Työtä onkin riittänyt niin, että edes 1990-luvun lama ei vaikuttanut Hakalan mukaan lainkaan yrityksen toimintaan. Kesälomalla olen ollut viimeksi vuonna 1973, jolloin olin sahalla töissä. Omassa yrityksessä lomat ovat ajoittuneet joulun ja uuden vuoden väliseksi ajaksi. Työtunteja on kertynyt yrittäjälle vuosikymmenien mittaan paljon. Työpäivien pituus on ollut tuntia. Nyt olen yrittänyt tehdä vain 10 tunnin päiviä. Silloin jää iltaisin mukavasti aikaa muuhunkin, Hakala mainitsee. Palvelujen kysyntä on ajan mittaan kasvanut niin, että yritys työllistää nyt ympärivuotisesti toistakymmentä henkilöä ja kesäisin enemmänkin. Toiminta lähti paisumaan vuodesta Yrityksen kasvun myötä tuli myös yhtiömuodon muutos ajankohtaiseksi. Rakennus ja Maalaus à la Hakala Oy perustettiin vuonna Yhtiön osakkaina ovat Pauli Hakalan lisäksi Ritva Elo ja Janne Tuomisto. Omaa tilannettani on helpottanut paljon se, että sain yhtiökumppaniksi Tuomiston Jannen, joka on ollut oikeana kätenäni vastaamassa muun muassa asiakashankinnasta sekä työnjohtotehtävistä. Työkokemusta hänellä on jo kymmenen vuotta, sillä hän oli mukana jo silloin, kun yritys oli vielä kommandiittiyhtiö. Kysytty peruskorjaaja Rakennus ja Maalaus à la Hakala Oy:n toimenkuvaan kuuluvat peruskorjaukset, kattavat maalauspalvelut sekä uusien omakotitalojen, autotallien ja ulkorakennusten urakoinnit avaimet käteen -periaatteella. Liikevaihdosta 60 prosenttia tulee peruskorjauksesta. Sitten tulevat maalaustyöt. Uudiskohteita tehdään vuosittain muutamia sen mukaan, miten aikaa liikenee muilta töiltä. Tänä vuonna meillä on ollut kolme uudiskohdetta, Hakala selvittää. Työkohteet ovat olleet yksittäisiä urakoita lukuun ottamatta Etelä-Pohjanmaalla noin 70 kilometrin säteellä Jurvasta. Suurin osa asiakkaista on yksityisiä kotitalouksia, mutta joukossa on myös yritysmaailman ja julkisen sektorin toimijoita. Alle 40-vuotiaat arvostavat vanhoja rakennuksia ja ovat korjauttaneet niitä kodeikseen. Joskus taloon on tehty peruskorjauksen lisäksi laajennusosa. Kiinteistö Oy Jurvan Vuokrakodit Oy:lle on tehty monenlaisia töitä. Kurikan Asuntopalvelu Oy ja Kurikan kaupungin tekninen osasto ovat isoja työllistäjiä. Laihian Mallas Oy:lle on tehty mieliin painuvia maalaustöitä. Yksi vakioasiakkaistamme on Suupohjan Osuuspankki, jolle on parhaillaan meneillään urakka Kihniössä. Tee poika aina kuin ittelles Hakala on keskittynyt peruskorjaustöihin1980-luvulta lähtien. Olin aikanaan töissä Erkki Hiipakka Oy:ssä. Siellä huomasin, että vanhan korjaaminen sopii minulle. Siihen asti olin ollut pitkän puutavaran kirvesmies. Hakala pitää työtään mielekkäänä ja mielenkiintoisena. Miksi hävittää vanha hirsirakennus, kun sen voi korjata kuntoon halvemmalla kuin mitä uuden talon rakentaminen maksaa. Jokainen peruskorjausprojekti on erilainen. Kahta samanlaista päivää ei koskaan ole. Kun työ on monipuolista, ei kaipaa pitkiä lomia. Periaatteena on tehdä työt niin viimeisen päälle kuin mahdollista. Paappa sanoi, että tee poika aina kuin ittelles. Sitä neuvoa olen noudattanut, ja olen saanut huomata, että paapan sanat eivät olleet turhia. On mahtava tunne, kun on onnistunut tekemään työnsä niin, että asiakas on tyytyväinen lopputulokseen. Viidakkorumpu on toiminut ja vakioasiakkaiden lisäksi on tullut uusia asiakkaita. Hakala kiittelee henkilöstön Keittiön purkutyöt meneillään. Pate muuraa. asennetta ja osaamista. Meillä on hyvä porukka koossa. Mukana on myös nuoria ammattilaisia, joiden työnjälki on erinomaista. Joukossa on kaksi naista, jotka tapetoivat ja tekevät niin sisä- kuin ulkomaalauksia. Kaikki ovat ylpeitä siitä, mitä saavat käsillään aikaan. Tilauskanta hyvä Yrityksen työtilanne on hyvä, ja tilauskantaa on tiedossa pitkälle ensi vuoteen. Saattaa olla, että tulevaisuudessa palkataan vielä muutamia ihmisiä lisää. Nyt kuitenkin katsotaan, miten yleinen taloustilanne kehittyy. Kun vain päättäjät lopultakin tekisivät ne päätökset, jotka on joka tapauksessa tehtävä, Pauli Hakala sanoo. Uudistettu keittiö. Kattoremontti valmiina. Uudiskohteita tehdään muutamia vuosittain.

7 YRITYSMAAILMA 7 Ab Tallqvist Infra Oy:ssä vahdinvaihto Jukka Väinämö aloitti Ab Tallqvist Infra Oy:n toimitusjohtajana helmikuussa Hän siirtyi tehtäväänsä Lemminkäinen-konsernista. Mikael Tallqvist, jonka vaikutus yhtiön kehitykseen on ollut erittäin merkittävä, siirtyi yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi ja vaikuttaa yhtiöön siellä. Hän on osallistunut aktiivisesti myös infrarakentamisen järjestötoimintaa ja ollut innovatiivinen alan kehittäjä. Viime keväänä oli sitten operatiivisen vahdinvaihdon aika ja se on lähtenyt myönteisesti eteenpäin. On ollut miellyttävää tulla mukaan toimivaan ja tulosta tekevään organisaatioon, jonka suuntaa ei ole tarvinnut jyrkästi kääntää. Tavoitteeni toimitusjohtajana on kehittää erityisesti yrityksen kaivospuolen osaamista ja palveluja. Raahen kultakaivoksen kanssa teemme yhteistyötä jo nyt. Kaivostoiminta on Suomessa kehittyvä ala ja meillä on vahva tahtotila menestyä myös siellä. Olemme kiinnostuneet myös liikennerakentamishankkeista ympäri maata. Itselläni on talonrakennusinsinöörin koulutus ja olen työskennellyt sillä alalla kauan, joten myös tämä puoli on kunnossa, toteaa Jukka Väinämö. Infrarakentaminen muodostaa merkittävimmän osan toiminnastamme, mutta meillä on myös tehokas talonrakennusyksikkö, jonka osuus yhtiön liikevaihdosta on noin neljännes. Talonrakentamistoiminta on keskittynyt pääasiassa omalle talousalueellemme, infrarakentaminen on valtakunnallista ja jonkin verran myös kansainvälistä toimintaa. Kokkolalaisesta perheyrityksestä merkittävä monialayritys Harry ja Ingvald Tallqvist perustivat Kokkolaan kuljetustoimintaa harjoittavan yrityksen vuonna Vuoteen 1981 saakka yritys toimi H&I Tallqvist -nimellä. Yhtiö on kehittynyt pienestä perheyrityksestä valtakunnallisesti toimivaksi arvostetuksi yritysryhmäksi. Nykyään AB Tallqvist Oy on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimiva monialayritys, johon emoyhtiön lisäksi kuuluu kolme toimialakohtaista tytäryhtiötä: Ab Tallqvist Infra Oy keskittyy maanrakennus- ja rakennustoimintaan, Ab Tallqvist Rental Oy konevuokraukseen ja -korjauksiin sekä Ab Tallqvist Energy Oy kuljetuspalveluihin. Yrityksen korjaamo- ja toimitilat sijaitsevat Kokkolan Kvikantissa. Yritysryhmän liikevaihto on viime vuosien aikana vaihdellut 15 22,5 miljoonan euron välillä. Vakituista henkilökuntaa yritys on samaan aikaan työllistänyt Kiviauto Cat 777 Raahen kultakaivoksella Ab Tallqvist Infra Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikael Tallqvist, toimitusjohtaja Jukka Väinämö ja korjaamopäällikkö Rainer Smeds henkilöä. AB Tallqvist Infra Oy on yritysryhmän toteuttava yhtiö. Yli 90 prosenttia liikevaihdoista tulee maanrakennus- ja rakennustoiminnasta ja loput Ab Tallqvist Energy Oy:n säiliöautotoiminnasta. Muut yhtiöt lähinnä tukevat yritysryhmän sisäistä toimintaa, kertoo Jukka Väinämö. Yrityksen kasvu on tapahtunut tasaisesti omilla investoinneilla ja muutamalla yritysostolla niin, että se kuuluu tällä hetkellä maamme suurimpiin yksityisiin maarakennusliikkeisiin. Yrityksen toiminta-alueena on koko Suomi ja lisäksi osaamista viedään myös lähialueille. Tallqvist-ryhmä toimii lähes kaikissa hankkeissaan omalla kalustolla. Yhtiöllä on monipuolinen noin 80 koneyksikön kalusto, joka soveltuu erinomaisesti kaikenlaisiin rakennushankkeisiin Merkittävien infrarakennushankkeiden toteuttaja AB Tallqvist Infra Oy on merkittävien infrarakennushankkeiden toteuttaja. Maa- ja vesi- ja satamarakentaminen, teollisuusja toimitilarakentaminen, viherja urheilurakentaminen sekä ympäristörakentaminen ovat tulleet vuosien mittaan tutuiksi erilaisten hankkeiden kautta. Yhtiö on toteuttanut esimerkiksi AWT terminaalin vaativat maa- ja vesirakennustyöt Kokkolan satamassa. Tällä hetkellä yhtiö on pitkällä sopimuksella mukana esimerkiksi Raahen Laivakankaan kultakaivoksen louheenajossa. Olemme tehneet tätä urakkaa varten suuria kalustoinvestointeja. Toinen merkittävä infrahanke on tänä vuonna Haminan seudulla alkava moottoritien rakennusurakka, jossa yritys on mukana työyhteenliittymässä. Olemme olleet mukana myös infrarakennushankkeessa Ruotsin Pajalassa ja Porin ja Pietarsaaren ruoppausurakoissa sekä urakoitsijana että alaurakoitsijana. Talonrakennuspuolella merkittävä hanke oli Kokkolan biokaasulaitos, jossa yritys toimi pääurakoitsijana. Biokaasulaitoksen rakentaminen aloitettiin keväällä 2011 ja se valmistui viime lokakuussa. Se oli meille mittava talonrakennushanke. Seuraava suuri hanke on Kannuksen vapaa-aikakeskuksen saneeraus ja laajennus, kertoo Jukka Väinämö. Yhteystiedot: Ab Tallqvist Infra Oy Kvikantintie 5, Kokkola puh. (06) gsm Seipin Oy taivuttaa ja hitsaa teräksen 20 vuoden kokemuksella luvun lama vei työpaikan alta seinäjokiselta Juhani Autiolta. Se oli sysäys aloittaa leivän hankkiminen omin avuin. Ensi vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta, kun Juhani Autio perusti Seipin Oy:n ja johtaa sitä edelleen. Kyllä Seipin on perustettu olosuhteiden pakosta. Töitä olin oppinut tekemään ikäni enkä aikonut jäädä toimettomaksi työnantajan ajauduttua konkurssiin Autio totesi. Tilat metallialan yritykselle löytyivät Tuomikyläntieltä Seinäjoelta. Meillä on työtiloja lähes 900 neliömetriä ja työntekijöitä, ammattilaisia teräksen taivuttajia ja hitsareita kahdeksan itseni lisäksi. Olemme oikeastaan koko historian ajan keskittyneet muutamaan päätuotteeseen ja se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi, Autio sanoi. Tuotteet lähinnä yrityksille Seipin Oy:n päätuote on teräksiset savupiiput, joita lähinnä tarvitsevat eri lämpölaitokset. Meillä on yrityksessä teräksen taivutukseen tarkoitetut mankelit, joilla levyt taivutetaan. Toinen erikoistuotteemme on öljysäiliöt, jotka menevät suurimmalta osin huoltoasemille. Nämä tuotteet tarvitsevat huippuluokan hitsareita, vaikka käytössämme on myös tähän tarkoitukseen ohjelmoitu hitsausrobotti, Autio kertoi yrityksen varustustasosta. Muitakin teräsrakenteita Seipin Oy:n tuotevalikoimaan kuuluvat myös erilaiset teräsrakenteet. Teemme rautatieasemille muun muassa katoksia ja terässiltoja, jotka myös vaativat erikoisosaamista. Meidän työntekijät ovatkin olleet palveluksessa todella pitkään, osa yrityksen perustamisesta saakka, Autio totesi ja kiitteli samalla työntekijöitään. Markkinointi suusta suuhun Seitin Oy:n työn jälki on parasta mainosta yritykselle. Suusta suuhun menetelmällä töitä on riittänyt. Pitkäaikaiset työ- ja tuttavuussuhteet tuovat vakauden yritykselle. Suurin osa asiakkaistamme on eri alan yrityksiä, mutta jonkin verran Yhteystiedot Yhteydenotot arkisin klo 7:00 16:00. Seipin Oy Juhani Autio Tuomikyläntie Pojanluoma Puhelin: (06) Matkapuhelin: myös henkilöt työllistävät meitä. Toiminta-alueemme on koko Suomi. Toimimme sekä omissa työtiloissamme että myös asiakkaan luona, Juhani Autio kertoi ja toivotti samalla hyvää joulua asiakkailleen.

8 8 YRITYSMAAILMA Tilitoimistoille uusia keinoja auttaa yrittäjää menestymään Leena Rekola-Nieminen Tilitoimistot saivat kesäkuussa uuden hyvän tavan ohjeistuksen, toimialastandardin, jolla autetaan alan toimijoita tuottamaan laadukasta palvelua ja oikeaa tietoa asiakkaille ja viranomaisille. Uusi ohjeistus antaa auktorisoiduille tilitoimistoille paljon uusia työkaluja, joilla auttaa pk-yrityksiä menestymään paremmin. Taloushallinto ja kirjanpito toimialana eivät ole lailla säädeltyjä, vaan toimiala on vapaa kilpailulle. Alan yritysten toimialajärjestö, Suomen Taloushallintoliitto, on jo vuosikymmenten ajan laatinut suosituksia ja ohjeita siitä, miten tilitoimistoalalla tulisi asiakkaiden toimeksiantoja hoitaa. Taloushallintoliiton yhteydessä toimiva Tiliinstituuttisäätiö on auktorisoinut ja valvonut tilitoimistoja yli 30 vuoden ajan. Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen muistuttaa, että kirjanpitoja tilinpäätöspalveluiden tuottamisessa pelisääntöjen noudattaminen ja laadun varmistaminen ovat tärkeitä. - Tilitoimiston asiakkaille ja muille sidosryhmille on tärkeää tunnistaa ne palvelun tarjoajat, jotka toimivat alan standardien mukaan, Rekola-Nieminen toteaa. - Pelisääntöjen mukaan toimiminen helpottaa ja tehostaa raportointia ja mahdollistaa sen, että asiakaspalvelussa voidaan keskittyä asiakkaan kokeman hyödyn lisäämiseen. Näin tilitoimisto voi tarjota mm. räätälöidympää tietoa yrityksen kannattavuudesta tai rahan riittävyydestä ja antaa parempia eväitä tulevaisuuden suunnitteluun, kertoo Rekola-Nieminen. Parempaa palvelua Hyvän tavan noudattamista tukevat uudistetut TAL-laatutyökalut auttavat liiton jäsentoimistoja toimimaan helpommin ja entistä tehokkaammin pelisääntöjen mukaisesti. Yhdenmukaiset ja selkeät toimintatavat tilitoimistossa luovat tasaisempaa laatua ja selkeyttävät palvelua. - Yhteisillä julkisilla pelisäännöillä edistetään koko toimialan avoimuutta, toiminnan läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta, Leena Rekola-Nieminen toteaa. Yhteiset pelisäännöt asettavat riman kaikille alan toimijoille. Toimialastandardi on julkinen dokumentti, johon myös asiakkaat voivat tutustua. Tärkeitä apuvälineitä ovat muun muassa tietoturvaan, tilinpäätösten laadintaan, dokumentointiin ja muuhun tietojen ylläpitoon sekä toiminnan laadunvarmennukseen liittyvät ohjeet. - Kun tilitoimisto noudattaa toimialastandardia, kaikki tilitoimistossa toimivat samalla tavalla. Näin palvelun laatu ei muutu, vaikka kirjanpitäjä vaihtuisi. Myös sisäiset työjärjestelyt helpottuvat, kun toimintatavat ovat samat. - Asiakas näkee toimialastandardin käyttöönoton tilitoimistossaan esimerkiksi siinä, että kesä- ja sairauslomien aikana ei tule niin paljon kyselyjä tuuraajalta, Rekola-Nieminen sanoo - Toimialastandardi tulee Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen Tili- ja veropäivillä Finladia-talolla tammikuussa 2012 varmasti selkeyttämään asioita ja nopeuttamaan poikkeamatilanteiden hoitoa. Mistä tunnistaa laadukkaan tilitoimiston? Taloushallintoliiton luomat julkiset pelisäännöt helpottavat yrittäjää ja auttavat tunnistamaan laadukkaan tilitoimiston. Taloushallintoliiton jäseniltä saa toimialastandardin mukaista palvelua ja Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen -merkki auttaa erottamaan auktorisoidut, valvotut toimijat. Taloushallintoliiton verkkosivuilta löytyvät myös yritysten omistajille ja päättäjille räätälöidyt sivut, joihin kannattaa tutustua, kun on ostamassa palveluja tilitoimistolta tai pohtii taloushallintonsa järjestämistä. Ostajan oppaan avulla voit tarkistaa, onko ostamasi palvelu ajan tasalla ja miten voisit hyötyä lisäpalveluista. Lisätietoja: Outi Mäkiniemi outi.makiniemi@ taloushallintoliitto.fi LVI-Maja Oy LVI-Maja Oy:n valtteina ovat kova kokemus ja ammattitaito. Kokemusta yrityksen omistajalle Markku Mäkirannalle on kertynyt runsaat 20 vuotta. Tänä päivänä yritys tarjoaa täysivaltaiset LVI-palvelut niin pieniin kuin suuriinkiin kohteisiin. Yritys tarjoaa täysivaltaiset lvi-palvelut suunnittelusta asennuksiin ja urakointiin Urakoimme kaikkialla Suomessa, vaikka pääpaino onkin Pohjanmaalla. Tuotevalikoimamme on lisääntynyt ja tänään tuotevalikoimistamme löytyy pellettipolttimet, kattilat, maa- ja ilmalämpöpumput. Myymme, asennamme ja huollamme kaiken, Markku Mäkiranta totesi. Myymälä Päntäneen Paikallistie 22:ssa Meillä on LVI-alan myymälä entisen meijerin tiloissa Päntäneellä, osoitteessa Paikallistie 22. Meiltä löydät kaikki tarvitsemasi LVI-alan tuotteet, putkituksista sisustuksen viimeistelyyn ja lämmitykseen sekä jäteveden puhdistukseen. Myymälässämme on esillä eri lämmitysvaihtoehtoja, kosteiden tilojen kalusteita, hanoja kuin myös kalusteiden ja hanojen varaosia ja tarvikkeita. Esillä myymälässämme on pellettipolttimia sekä niiden kanssa yhteensopivia kattilavaihtoehtoja. Myös lämpöpumpuista löytyy malleja/ tietoa. Tietysti myös yleisimmät varaosat LVI-tuotteisiin sekä paljon muuta. Nyt meillä on myös WEHOPUTS -järjestelmän tarvikkeet myymälässämme, Mäkiranta luetteli. Pidämme varastossamme vain korkealaatuista tavaraa. Niihin kuuluvat Oraksen hanat, Jäspi- ja Jämä-kattilat ja lämpöpumput sekä esimerkiksi Niben maalämpö- ja ilmavesilämpöpumput Lämpöpumput nousseet kovaan suosioon Ilmalämpöpumput voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin: ilmalämpöpumput ja ilmavesilämpöpumput. Erona on se, kuinka talteen otettu lämpö hyödynnetään. Ilmalämpöpumput tuottavat lämmintä ilmaa, joka puhalletaan taloon puhaltimen avulla. Ilmavesilämpöpumput liitetään talon vesikiertoiseen järjestelmään ja lämpö hyödynnetään lämmityksessä käytettävän veden sekä käyttöveden lämmittämiseen Mäkiranta selitti. Molemmissa hyötysuhde on hyvä. Järjestelmät maksavat itse itsensä takaisin muutamassa vuodessa Mäkiranta jatkoi, mutta varoitti samalla alalla olevista epäpätevistä yrittäjistä ja henkilöistä. Kannattaa ottaa aina kokenut alan yritys. Näin säästytään pahoiltakin pettymyksiltä, Mäkiranta lopetti. Olipa kohde sitten suuri tai pieni, meiltä löytyy kaikki tarvittava. Ota meihin yhteys tai kysy tarjousta. LVI-Maja Oy Päntäneen Paikallistie PÄNTÄNE PUH

9 Kumiteollisuus on tärkeä alihankkija muulle tuotannolle YRITYSMAAILMA 9 Kumiteollisuutta on harjoitettu Suomessa reilusti yli sadan vuoden ajan. Alan teollisen toiminnan katsotaan alkaneen vuonna 1898, jolloin Helsinkiin perustettiin Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön tehdas. Vuonna 2004 tuotanto siirrettiin pois ahtaaksi käyneen pääkaupungin keskustasta Nokialle. Suomessa on muutama yritys, jotka valmistavat profiileja eri materiaaleista laiteteollisuuden ja rakentamisen tarpeisiin. Nämä värikkäät ja monimuotoiset elastomeeriprofiilit on valmistanut FP FinnProfiles Oy. Vuosikymmenten kuluessa kumiteollisuus on kehittynyt Suomen yhteiskunnan ja muun teollisuuden kehittymisen myötä. Polkupyöränrenkaat tulivat tuotantoon vuonna 1924, ja autoistumisen myötä tuli aiheelliseksi kymmenen vuotta myöhemmin alkaa valmistaa myös autonrenkaita. Molemmat tuoteryhmiä valmistetaan Suomessa edelleen. Kumiteollisuus jaetaan yleensä kahteen ryhmään: rengasteollisuus ja teknisen kumin teollisuus, englanniksi general rubber goods industry. Jälkimmäisestä voidaan erottaa vielä kumijalkineiden valmistaminen, jota tosin ei enää harjoiteta Suomessa. Asia on ikävä myös teolliskulttuurisessa mielessä, sillä kumiteollisuuden ensimmäiset tuotteet Suomessa olivat nimenomaan kumijalkineita. Kumilla hyödynnettävänä materiaalina on vuosituhantiset perinteet. Eräitä sen ominaisuuksia ei vieläkään pystytä korvaamaan millään muulla materiaalilla. Kumin tärkein ominaisuus on joustavuus eli sen kyky palautua takaisin lähes alkuperäisiin mittoihin venytyksen tai painumisen jälkeen. Kumituotteita käytetään mm. tiivistämiseen, tärinän vaimentamiseen, meluntorjuntaan, kitkaa lisäämään ja luonnollisesti ajoneuvon tai työkoneiden renkaissa kosketuspintana alustaan, jolla liikutaan. Kumista valmistetaan myös kotitalous- ja hygieniatuotteita. Nykyisin Suomessa toimii parikymmentä kumituotteita valmistavaa yritystä. Renkaita valmistetaan edelleen Nokialla. Nokian Renkaat Oyj on alan ainoa suuri yritys ja myös alan ainoa pörssiyritys. Sen juuret ovat Nokiassa, kuten myös monen teknisiä kumituotteita valmistavan yrityksen. Polkupyörän renkaita valmistaa nykyisin Suomen Rengastehdas Oy, jonka tuotantolaitos sijaitsee Lieksassa. Teknisiä kumituotteita valmistetaan Oulun lähellä, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja etenkin Pirkanmaalla, jota joskus kutsutaankin Suomen kumilaaksoksi. Teknisiä kumituotteita valmistavat yritykset tekevät yleensä tuotteensa alihankintana muun teollisuuden ja rakentamisen komponenteiksi. Suurin yksittäinen asiakaskunta on ajoneuvojen valmistus. Näin siis se, miten alalla menee, riippuu hyvin suuresti siitä, miten asiakunnalla eli taloudessa yleensäkin menee. Teknisen kumin tuotevalikoima on tavattoman suuri, ja usein tuotetta valmistetaan tietty sarja asiakkaan tilauksen mukaan. Oikeastaan voidaan pitää ihmeenä, että Suomessa on edelleen kumiteollisuutta. Lähes kaikki raaka-aineet tuodaan ulkomailta, ja kaksi kolmasosaa tuotannosta viedään. Toinen pääraaka-aine, luonnonkumi, saadaan kumipuiden maitiaisnesteestä. Kumipuu vaatii kasvaakseen kostean ja lämpimän ilmaston, ja sen pääkasvatusalue onkin Kaakkois-Aasia. Afrikka tosin lisännee vähitellen luonnonkumin tuotantoa. Toinen pääraaka-aine, synteettinen kumi, jota on useita eri tyyppejä, perustuu pääasiassa öljyyn. Maailman tapahtumat, sekä taloudelliset, poliittiset että sosiaaliset, vaikuttavat näiden raaka-aineiden saatavuuteen ja varsinkin hintaan. Menossa onkin sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa tutkimushankkeita vaihtoehtoisten kumiraaka-aineiden käyttökelpoisuuden selvittämiseksi. Kumi on vaativa materiaali, jonka hallitsemiseen oppiminen vie aikaa. Alan koulutus aloitettiin Vammalan ammattikoulussa vuoden 2000 syksyllä. Nykyisin kumituotevalmistajia kouluttaa myös Pirkanmaan ammattiopisto Nokialla. Ammattikorkeakoulutasolla ei ole kumialan tutkintoa, mutta Tampereen ammattikorkeakoulussa on alaan liittyviä kursseja. Yliopistotasolla sen sijaan harjoitetaan tasokasta kumialan eli elastomeerien opetusta ja tutkimusta. Alan yritykset osallistuvat tutkimushankkeisiin ja tarjoavat opiskelijoille diplomityöpaikkoja. Kumiteollisuuden edunvalvontajärjestö Suomessa on Kumiteollisuus ry. Se on sekä elinkeinopoliittinen että työnantajapoliittinen edunvalvontajärjestö. Elinkeinopoliittisia asioita ovat mm. koulutus, ympäristöasiat ja kauppapolitiikka. Työmarkkinaasiat kumiteollisuuden osalta saadaan palveluna Kemianteollisuus ry:ltä näiden liittojen välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Yhä suurempi osa Suomenkin lainsäädäntöä on lähtöisin EU:sta. Kumiteollisuuteen vaikuttavaa lainsäädäntöä on varsin paljon jo nyt ja lisää on valmisteilla. EU-vaikuttamisessa tärkeä tietolähde, kanava ja yhteistyöorganisaatio on Brysselissä toimiva ETRMA (European Tyre and Rubber Manufacturers Association), jonka jäsen Kumiteollisuus ry on ollut vuodesta 1997 lähtien. Kumiteollisuus ry:n perustamisesta tuli syksyllä 2011 kuluneeksi 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yhdistys julkaisi historiikkikirjan nimeltä Lujuutta, luovuutta, joustavuutta. Kumiteollisuus ry 50 vuotta. Tietoa yhdistyksestä sekä linkit sen jäsenyritysten nettisivuille löytyvät Internet-osoitteesta Tuula Rantalaiho Trafi julkisti kokonaiskuvan liikenteen turvallisuuden ja ympäristön tilasta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kokoaa ja analysoi tietoa liikennejärjestelmän turvallisuustilanteesta ja ympäristön tilasta. Helsingin musiikkitalolla järjestetyssä Vastuullinen liikenne foorumissa Trafi julkisti ensimmäistä kertaa kattavan kuvan liikenteen turvallisuuden ja ympäristön tilasta. Tämänhetkisen tilakuvan mukaan Suomen liikennejärjestelmän turvallisuus- ja ympäristötavoitteita ei tulla kaikilta osin saavuttamaan nykyisillä toimenpiteillä. Kokonaisvaltaisella liikennejärjestelmän kehittämisellä voidaan päästä parhaaseen lopputulokseen kaikista näkökulmista katsottuna. Liikenteen merkitys elinkeinona ja työllistäjänä on Suomessa suuri. Vaakakupissa painavat myös mm. liikenneonnettomuudet, ympäristö vahingot ja liikenteen päästöt. Turvallisuuden, ympäristöystävällisyyden ja taloudellisuuden on oltava tasapainossa, Trafin pääjohtaja Kari Wihlman painotti Vastuullinen liikenne -foorumissa. Toiminnallaan Trafi haluaa omalta osaltaan tukea elinkeinoelämän, liikennejärjestelmän ja koko yhteiskunnan kehittämistä. Riskit ja kehittämistoimenpiteet liikennemuodoissa erilaisia Tieliikenteessä Suomen sijoitus turvallisuuskehityksessä on toimenpiteistä huolimatta heikentynyt ja Suomen asema on laskenut muihin EU-maihin verrattuna. Turvallisuus- kuin ympäristötavoitteiden saavuttamista helpottaa autokannan uusiutuminen ja analyysiin perustuva toiminnan suuntaaminen oikeisiin kohteisiin. Kaupallisessa ilmailussa onnettomuudet ovat harvinaisia, mutta kiristyvä kilpailu voi johtaa toisenlaiseen kehitykseen. Panostus turvallisuus- ja ympäristöjohtamisjärjestelmien kehittämiseen sekä yritysjohdon sitouttaminen turvallisuusjohtamiseen ovat tehokkaita keinoja turvallisuustason säilyttämiseksi. Merenkulun turvallisuuden tila on pysynyt ennallaan, vaikka liikenne on kasvanut. Turvallisuuden parantamiseksi on ensisijaisesti panostettava koulutukseen, merenkulun ja veneilyn turvallisuuskulttuurin kehittämiseen sekä kansainväliseen vaikuttamiseen. Rautatieliikenteen turvallisuudessa Suomi on Euroopan keskikastia, vaikka vakavia onnettomuuksia sattuukin vähän. Suurin osa onnettomuuksista on allejääntejä ja tasoristeysonnettomuuksia. Vaaratilanteiden raportointia kehittämällä saadaan tietoa toimenpiteiden kohdentamiseksi. Vastuullinen liikenne edellyttää laajaa yhteistyötä yli rajojen Tiiviissä yhteistyössä muiden liikenteen toimijoiden kanssa Trafi pystyy ennakoimaan, kehittämään ja analysoimaan liikenne järjestelmän tilaa sekä turvallisuuden että ympäristön kannalta. Trafin toimintakenttään kuuluu ainoana Suomessa kaikkien liikennemuotojen viranomaistehtäviä, mikä mahdollistaa eri liikennemuotojen parhaiden käytäntöjen kierrättämisen. Liikenteen toimijakenttä on laaja ja yhä kansainvälisempi. Vastuullisen liikennekulttuurin saavuttamiseksi keskeistä on toimia yhdessä yli rajojen niin hallinnon, liikennemuotojen kuin valtioidenkin näkökulmasta, pääjohtaja Wihlman korosti: Säädökset muuttuvat, ja mikäli emme ole aktiivisesti mukana vaikuttamassa asioihin, muut päättävät meidän puolestamme. Vastuullinen liikenne -foorumin avasi liikenneministeri Merja Kyllönen. Pääjohtaja Wihlman pureutui liikennejärjestelmän turvallisuus- ja ympäristötilaan, johon ottivat kantaa tulevaisuusnäkökulmasta tekniikan tohtori Anu Tuominen VTT:ltä, talouden puolesta toimistopäällikkö Samu Kurri Suomen Pankista ja vaikuttamisnäkökulmasta europarlamentaarikko Petri Sarvamaa. Helsingin yliopiston professori Kirsti Lonka tarkasteli asiaa vastuullisuuden ja EVAn johtaja Matti Apunen liikennemarkkinoiden näkökulmasta. Tilaisuuden päätti liikennejärjestelmän muutoksia pohtinut paneelikeskustelu. Vastuullinen liikenne foorumin esitykset ja materiaali löytyvät Trafin nettisivuilta www. trafi.fi/foorumi. Lisätietoja: pääjohtaja Kari Wihlman, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, p , kari.wihlman(at)trafi.fi viestintäpäällikkö Reetta Salonen, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, p , reetta.salonen@trafi.fi

10 10 YRITYSMAAILMA Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme menestystä vuodelle 2013! VOITELUJÄRJESTELMÄT myynti asennus huolto ja varaosat SAMMUTUSJÄRJESTELMÄT VAAKALAITTEET Jani Piikkilä Puh , Markku Piikkilä Puh Länsitie 582, Nurmo Tehtaantie SEINÄJOKI Puh: fax Kuljetusliike Klemettilä Velj. Oy Piispanpolku 5, LAPUA puh , fax jaakko.klemettila@netikka.fi JICO KONEISTUS KY puh , Jouko Lepistö Pahkakankaantie 176, KAUHAVA jouko.lepisto@netikka.fi ÄÄNENVAIMENTIMET TEOLLISUUDELLE VAATIVIEN MATERIAALIEN CNC-KONEISTUS ERIKOISOVIEN OSAAJA (VSS, SAIRAALAT ym.) JTK POWER Oy TEOLLISUUSTIE 6, VÖYRI puh fax info@jtk-power.fi Kuljetusliike Lasse Tynjälä Oy Isoniementie 33A, Haukkala p.(06) /(0500) fax (06) Menestystä vuodelle 2013! tapio.kiviaho@tkiviaho.com ILMAJOKI Pienkonehuolto Alanen Ky Teollisuustie 14, Seinäjoki Puh Gsm x/ Yritysmaailma Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu Joensuu joensuun. kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh Fax Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma ilmoitus.annika@yritma.fi ilmoitus.kari@yritma.fi Toimittajat: Eino Maironiemi Puh Tapani Kärkkäinen Puh Sirpa Pitkänen Puh Toni Valha Puh Ilmoitukset: Jukka Suppola Puh Tuomo Immonen Puh Osoitelähde: Itella, Yrityskohderyhmät Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

11 YRITYSMAAILMA 11 Yrittäjäin työttömyyskassa rikkoi jäsenen rajan Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa on kasvanut viimeksi kuluneen vuoden aikana nopeasti. Nyt meni rikki jo jäsenen raja. Jäseniä on tullut varsinkin tämän vuoden alussa paljon. Nyt työttömyysvakuutuksen ottaa noin 500 uutta yrittäjää joka kuukausi, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen. Osasyy kovaan jäsenrynnäkköön on varmaan ollut sillä, että yrittäjät pääsevät tänä vuonna pienemmällä työttömyyskassan maksulla. SYT alensi tämän vuoden jäsenmaksuaan niin, että alimmillaan se on 8520 euron vuositulolla vain 50,32 euroa vuodessa. Esimerkiksi euron tuloista itsensä vakuuttanut jäsen voi saada työttömyyden aikana noin 70 euroa päivässä ansiosidonnaista päivärahaa. Me olemme voineet alentaa jäsenmaksua jo useana vuonna peräkkäin, koska talous on ollut hyvässä kunnossa ja jäseniä on tullut lisää. Vuosimaksun suuruus on tänä vuonna 1,85 % työttömyysvakuutuksen perusteeksi valitun työtulon euroa ylittävästä osasta euron työtuloon saakka ja sen ylimenevältä osalta 1,5 %. Jäsenmaksu on täysin vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta. On selvästi nähtävissä, että nyt yhä useampi yrittäjä on vakuuttunut työttömyysvakuutuksen tarpeellisuudesta. Hyvä niin, sillä aina voi sattua itsestä riippumattomasta syystä takaiskuja, jotka johtavat työttömyyteen. Silloin on hyvä olla työttömyysturva, jonka avulla pääsee pahimman yli, sanoo Merja Jokinen. -Yrittäjien keskuudessa on tapahtunut selvästi herääminen sen suhteen, että työttömyysvakuutus koetaan erittäin hyväksi. Sen myötä SYT -kassaan on tullut paljon uusia jäseniä, sanoo kassanjohtaja Merja Jokinen. Yrittäjien työttömyys on pysynyt jo pitkään noin kolmessa prosentissa. Yrittäjäin työttömyyskassaan voi liittyä jokainen yrittäjä, jonka lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään 8520 euroa vuodessa. Jos eläkevakuutusta ei ole tai se on edellä mainittua pienempi, kassaan ei voi liittyä. Lisätietoja: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Maalämmöllä säästää tuhansia euroja myös rivi- ja kerrostalossa Jo joka toinen omakotirakentaja päätyy maalämpöön. Buumi on leviämässä myös kerros- ja rivitaloihin, joihin asennetaan vuosittain useita satoja maalämpöpumppuja. Suomessa on kymmeniä tuhansia kaukolämpöön kuulumattomia rivi- ja kerrostaloja, joita lämmitetään öljyllä tai vesikiertoisella sähköllä. Erityisesti sellaisessa talossa siirtyminen maalämpöön olisi ympäristö- ja taloussyistä järkevää, toteaa Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Hirvonen esittelee kohdetietoja, jotka osoittavat, että yhtiövastiketta on voitu kerros- ja rivitaloissa maalämpöön siirtymisen jälkeen jopa laskea. Maalämpöpumpun asennus maksaa kaikkineen vajaat euroa. Hirvosen mukaan maalämpöön siirtyminen lisää talon arvoa investoinnin verran. Sen lisäksi on tiedossa muita hyviä talousuutisia. Öljylämmitteisen talon muuttaminen maalämmitteiseksi näkyy vuodessa energialaskussa prosentin säästönä. Mikäli investointi rahoitetaan osaketalossa yhtiölainalla, sitä maksetaan pois energiasäästöllä ja säästöä kertyy ylikin. Erityisen kannattavana Hirvonen pitää kymmeniä vuosia sitten hankitun, halpaan yösähköön perustuvan sähkölämmityksen vaihtamista maalämpöön. Jussi Hirvonen Yösähköä ei käytännössä enää ole, sen hinta on niin lähellä päiväsähköä. Yösähköbuumin aikaan asennetuista säiliöistä suurin osa on kaiken lisäksi niin vanhoja, että niiden käyttöikä lähestyy loppuaan. Myös suorasähkölämmitteinen talo voidaan muuttaa maalämmölle. Se kuitenkin edellyttää myös vesikiertoisten pattereiden asentamista. Mikäli pattereita ei haluta vaihtaa, Hirvonen suosittelee ilmalämpöpumpun hankintaa. Ilmalämpöpumppu maksaa tuhannesta kahteen tuhanteen euroon ja energialasku pienenee vuodessa euroa. Kaupanpäälle tulee jäähdytys. Maalämpöpumpun asentaminen edellyttää porauslupaa, jonka saamisessa on kaupunkien välisiä eroja. Joissain kaupungeissa, kuten Tampereella ja Lahdessa luvan saaminen on ollut hankalaa. Espoossa lupien saanti kesti viime kesänä todella kauan. En tiedä, suojellaanko lupia panttaamalla kaukolämmön ja energiayhtiöiden asemaa, ne kun ovat kaupungeille tärkeä verotulojen lähde, pohtii Hirvonen. Ympäristöasioita ei voi energiaratkaisuissa ohittaa Yksittäinen kuluttaja ei voi millään muulla ratkaisulla tehdä ympäristön kannalta näin merkittävää tekoa. Maalämmön asentaminen on pysyvä energiansäästöteko. Viime vuonna maalämpöpumppujen myynti kasvoi 72 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös kuluvana vuonna on asennettu jo kymmeniä tuhansia lämpöpumppuja. Suomessa on edelleen yli omakotitaloa jotka lämpiävät öljyllä tai vesikiertoisella sähköllä eli niin sanotulla keskuslämmityksellä. Maalämmölle on kysyntää, toteaa Jussi Hirvonen. Maalämpöä harkitseva Varmista, että maalämpöjärjestelmän ja lämpökaivon mitoitukset ovat riittäviä läpi vuoden. Tarkista, että hankkimaasi laitteistoon saa varaosia ja huoltopalvelua myös kymmenen vuoden päästä. Selvitä takuuehdot ja mitkä yritykset ovat takuiden tosiasialliset myöntäjät. Hanki lämpökaivon porauslupa hyvissä ajoin. Varmista, että toimittajalla on kylmäaineiden käsittelyluvat. Varmista, että toimittaja on ennakkoperintärekisterissä, jotta saat kotitalousvähennykset. Tarkista, että pumpun maahantuoja tai valmistaja on Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen jäsen. Tarkista asennuksen tekevän yrittäjän taustat ja osaaminen. Lisätietoa:

12 12 YRITYSMAAILMA NURMON LUKIO Opetusministeriön antama matemaattisluonnontieteellinen erityinen tehtävä vuodesta 1995 lähtien Toukotie 3, Nurmo puh , fax Kuljetusliike Veljekset Klemettilä Oy LAPUA Jaakko Klemettilä Erikoistumisaineet: Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantiede Tietotekniikka KULJE HUOLETTA Kaikki oviympäristön ja turvatekniikan ratkaisut saman katon alta Päivölänkatu 35 Välikatu SEINÄJOKI ALAJÄRVI Puhelin Puhelin Yritysmaailma_127x180 mm_print.indd :45:30