» Vuoden 2010 lopussa tilalle tuli ensimmäinen

Transkriptio

1 Elävän maaseudun erikoislehti 1/2014» Vuoden 2010 lopussa tilalle tuli ensimmäinen lypsyrotuinen noin 40 vuoden tauon jälkeen.» Sivu 6 Sukupolvenvaihdos Sivu 3 Vinkkejä maatilan veroilmoitukseen Monimuotoisuus lisää viihtyvyyttä Sivu 4 Sivu 8

2 2 Maa- ja metsätalouden veroinfotilaisuudet Maanantai klo Pihtipudas, Kunnanvirasto, valtuustosali Tiistai klo Kannonkoski, Piispala (Uimahalli) Tiistai klo Viitasaari, OP Keskiviikko klo Uurainen, Teivaalan tupa Tarkka! hankkeen järjestämissä maa- ja metsätalouden veroinfotilaisuuksissa on kouluttajana hankeasiantuntija Hannu Vuoriniemi puh Maatilan sukupolvenvaihdosja investointitukitilaisuudet klo 9:30, Karstula Kunnantalo Himmeli 7.4. klo 9:30, Äänekoski Kartano Kievari, Hietama Sukupolvenvaihdoksen ollessa ajankohtainen tai jos pohdit investointeja, kannattaa tulla paikalle. Tilaisuuksien ohjelmassa on perusteita luopumistuesta, nuoren viljelijän aloitustuesta ja verotuksesta. Iltapäivä, noin klo xx alkaen puhutaan maatilan investointitukiasiaa. Kouluttajina toimivat Anja Kettunen ja Hannu Vuoriniemi, MTK Keski-Suomi sekä Jyrki Ijäs ja Raimo Toivola, Keski-Suomen ELY-keskus. Ilmoittautuminen: EU-avustajakoulutuspäivä Tiistai , Äänekoski, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Piilolantie 17 EU-avustajana viljelijöiden tukihakemuksia tekevien koulutustilaisuus. Kouluttajina Leena Ala-Orvola MTK ry. Keski-Suomen Ely-keskuksen asiantuntijat, maaseutuhallinnon yhteistoiminta alueen edustaja. Ilmoittautuminen Kasvihuonetuen sähköinen tukihaku Perjantai klo ja Laukaa Kuntala, kokoushuone 1, Laukaantie 14 Maanantai klo ja Jämsä Kivikonttori, kokoushuone, 2. kerros, Seppolantie 5 Järjestää Kasvi-idea ja Keski-Suomen Ely-keskus. Ilmoittautuminen niina.vilen@keuruu.fi, puh Tukihakuinfot Lauantai Jämsä klo Jämsän Ammattioppilaitos, Auditorio, Auvilantie 81, Jämsä Torstai Petäjävesi klo Auditorio Miilu, Miilutie 4, Petäjävesi Keskiviikko 2.4. Saarijärvi klo Saarijärven kaupungintalo, Saarijärvisali Perinteiset tukihakuinfot sisältävät tukihaun ajankohtaisia asioita ja yleisimpiä kysymyksiä lomakkeiden täyttämisestä, karttakorjauksista jne. Ilmoittaudu kuntasi maataloustoimistoon. Sähköinen tukihaku tutuksi Maanantai Kivijärvi* klo 9:30 Tainion koulu, Keskustie 32 A Perjantai Kyyjärvi klo 9:30 Mediamyllärit, Tuuliharjuntie 5 Tiistai 8.4. Jämsä klo Jämsän Ammattioppilaitos, ATK-luokka, Auvilantie 81, Jämsä Tiistai 8.4. Kuhmoinen* klo Paloasema, Vellahdentie 1, Kuhmoinen Keskiviikko 9.4. Karstula klo 9:30 Osaamis- ja teknologiakeskus Ropotti, Heikintie 2 Keskiviikko 9.4. Multia klo Sinervän koulukeskus, Junttilantie 2 Perjantai Pihtipudas klo 9:30, Tahkonpolun koulu, Tahkonpoluntie 9 Keskiviikko 2.4. Kinnula* klo 9:30, Keskuskoulu, Keskustie 27 Perjantai 4.4. Konnevesi klo 10:00, Kirkonkylän yläkoulu, Lapunmäentie 3 Kevät 2014 tapahtumakalenteri Osallistujia opastetaan tukihakuohjelman käyttöön tietokoneella sekä oman tukihakemuksen ja karttamuutosten tekemiseen ja paneudutaan vuoden 2014 tukihaun ajankohtaisiin asioihin. Osallistujalla tulee olla mukana henkilökohtaiset pankkitunnukset tukihakujärjestelmään kirjautumista varten sekä tukihakemuspaperit ja peltolohkokartat. Ilmoittaudu kunnan maataloustoimistoon. Tukihaku- ja sähköinen info Keskiviikko Jyväskylä, Korpilahti* klo :30, Alkio-opisto Keskiviikko Joutsa*klo 10, Seurakuntatalo Tiistai Jyväskylä* klo 10, Ränssin Kievari Torstai Laukaa* klo, 10, Hotelli Vuolake Keskiviikko 2.4. Hankasalmi* klo 10, Hotelli Revontuli Torstai 3.4. Viitasaari klo 10, Viitasaaren kaupungintalo valtuustosali ja atk-luokka, Keskitie 10 Ilmoittaudu Viitasaaren koulutukseen Irene Kellokangas, puh Tilaisuuksissa käsitellään ajankohtaiset asiat mm. tilatuesta ja ympäristötuesta, tutustutaan sähköiseen tukihakuun, perehdytään lomakkeiden täyttöön ja karttakorjauksiin. Mietitään mitkä ovat tämän vuoden tukihaun kompastuskivet ja miten tuenhakija voi valmistautua valvontaan. Katso tarkemmat tiedot sivuilta: tai Tilaisuudet ovat maksuttomia ja ne ovat TARKKA! -hankkeen järjestäminä Manner- Suomen maaseuturahaston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen tuella. Tilaisuuksista *-merkityt ovat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen (YTA) järjestämiä. TARKKA! hanke Maataloustuottajain Keski-Suomen liitto MTK Keski-Suomi ry Maataloustuottajain Keski-Suomen liitto MTK Keski-Suomi ry. edustaa maaseudun ammattilaisia, jotka hyödyntävät uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi ja taloudellisesti. Järjestö huolehtii suomalaisten maanviljelijöiden, perhemetsätalouden ja maaseutuyrittäjien edunvalvonnasta ja elämisen mahdollisuuksista. TARKKA! -kehittämishankkeella vahvistetaan maatalouselinkeinon kilpailukykyä onnistuneiden sukupolvenvaihdosten, yhteistoiminnan aktivoinnin ja edistämällä ympäristökohteita Keski-Suomen maakunnassa. Välillisiä vaikutuksia hankkeella on maatalouden julkisuuskuvaan ja arvostukseen parantumiseen. Kohderyhmän ammattitaitoa kohotetaan mm. markkinaosaamisen, maatilayritysten tulotukijärjestelmän ja verotuksen osalta. Käytännössä TARKKA! -toiminta on Anja Kettunen projektipäällikkö puh anja.kettunen@mtk.fi infotilaisuuksia, pienryhmätoimintaa, yritysvalmennusta sekä tämän lehden kaltaista viestintää. Hankkeetta toteutetaan yhteistyössä Keski-Suomen ELYkeskuksen Y-vastuualueen kanssa. Yhteistyö on koettu toimivaksi ja se on saanut hyvää palautetta kohderyhmältä. Sen avulla saadaan maatilayritysten ympäristö- ja vesiensuojelutyöhön laajempi kokonaisuus ja osallistujille monipuolisempi palvelu. Tarkka -hanke toimii vuoden 2014 Hannu Vuoriniemi hankeasiantuntija puh hannu.vuoriniemi@mtk.fi loppuun saakka. TARKKA -hanke on löytänyt kiinnostuneet osallistujat. Vuoden 2013 aikana on järjestetty yhteensä 46 tilaisuutta, joissa on ollut osallistujia 507 henkilöä. Valmennuskäyntejä on tehty yhteensä 105 kpl. Niissä on ollut yhteensä 225 osallistujaa. Hanke on toteuttanut yhden tiedotuslehden ja muuta hankemateriaalia sekä mm. vieraillut maakunnan elinkeinoyhtiöissä kertomassa maatalouden elinkeinotoiminnan merkityksestä. Ilona Helle projektisuunnittelija puh ilona.helle@ely-keskus.fi MTK Keski-Suomi Keskustie 20 C, Jyväskylä Keski-Suomen ELY-Keskuksen Y-vastuualue Keski-Suomen ELY-keskuksen Y-vastuualueen tehtävänä on alueellinen ympäristön tilan seuranta, ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito sekä vesivarojen käyttö ja hoito. Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 PL 250, Jyväskylä

3 Vetovastuu vaihtuu harkiten 3 - Tuleehan tässä meille pyöreästi 25 vuotta täyteen maidontuotantoa Heiskalan tilalla. Saimme vastuun tilasta vuonna Silloin navetassa oli 14 lehmää ja omaa peltoa 12 hehtaaria, muistelevat Joutsan Angesselän kylässä asuvat Erja ja Arto Hölttä. Tilanpitoa tulevat jatkamaan Erjan ja Arton vanhin poika Samuel vaimonsa Kirsin kanssa. Hyvä on jatkaa, sillä vanhemmat olivat kehittäneet tilaa. Tällä hetkellä navetassa on 50 lehmää ja peltoalakin on monikertaistunut. Kirsi ja Samuel ovat suunnitelleet keskittyvänsä maidontuotantoon. Navetan remontointi on myös suunnitelmissa, sillä osa kalusteista alkaa olla käyttöikänsä loppupäässä. Nuorellaparilla on kaksi reipasta poikaa kasvamassa, viisivuotias Aati ja kolmevuotias Benjam. -Vielä ei olla puhuttu kumpi pojista voisi jatkaa tilanpitoa neljännesvuosisadan kuluttua sanovat Kirsi ja Samuel hymyssä suin. Ennakkopäätös tulossa - Päätös oli tehtävä nyt ja me luotimme asiantuntijan neuvoihin. Luopumistuki muuttui, eli ikäraja nousi kolmella vuodella 59 vuoteen vuoden 2014 alusta. Muutos voi hankaloittaa spv:n tekemistä, sillä jatkajat saattavat saada mukavat työpaikat jostakin muualta Erja ja Arto Hölttä miettivät. Paperit sukupolvenvaihdoksesta ovat Melassa, ja jos asia etenee luonnoskauppakirjassa suunnitellulla tavalla, lopulliset kaupat tehdään heti ennakkopäätöksen saapumisen jälkeen Monisäikeinen kokonaisuus - Ensimmäisen kerran puhuimme sukupolvenvaihdoksesta varmaankin viisi vuotta sitten. Taisimme käydä jopa asiaan liittyvillä kursseillakin, Samuel muistelee. Höltät ovat olleet mukana MTK-Keski-Suomen hanketoiminnassa. Se on järjestänyt Heiskalan tilan kolme sukupolvea ylätuvan vanhassa tuvassa. muutamia koulutuspäiviä ja hankeasiantuntija Hannu Vuoriniemi on myös käynyt tilalla sukupolvenvaihdossuunnittelun tiimoilta. Asiantuntija-apua kannattaa käyttää. Monipuolinen yritystoiminta aiheuttaa omat koukeronsa spv -suunnittelussa, ettei asiaa haluttu omin päin lähteä viemään eteenpäin Höltällä. ProAgrian neuvoja kanssa selvitettiin, kuinka omistuksen ja hallinnan siirrossa kannattaa edetä. Yhteisessä palaverissa asiaa käytiin läpi eikä siinä loppujenlopuksi ollut ihmeemmin vaihtoehtoja tai valinnanvaraa. Selkeä peruskuvio Samuel arvelee, ettei kokonaisuutta olisi itse pystynyt millään käsittämään, sillä sen verran monimutkaiselta kaikki vaikutti. - Vaikka asiantuntijan apu maksaa, kokonaisuutena tämä prosessi tuli meille edulliseksi. Jos itse on taatusti perillä kaikista asioista ja pykälistä, voisihan paperit tehdä itsekin. Mutta mukavasti tässä stressikin väheni, kun asiantuntija vei asiaa määrätietoisesti ja kokemuksella eteenpäin, Kirsi ja Samuel Hölttä tunnustavat. Samuelin agrologiopinnot Tarvaalassa ovat loppusuoralla, ja heinäkuun loppuun mennessä papereiden pitäisi olla taskussa. Kirsi oli viime kesänä harjoittelemassa lypsykarjatilallisen arkea lähihoitajan työstään. Nuoripari pyrkii jatkossa vähentämään navetassa käsityön määrää, mutta kaikessa kehittämisessä edetään harkiten ja taloustilannetta tarkasti seuraten. Visa Vilkuna Lisätietoja: Hannu Vuoriniemi, hankeasiantuntija puh , hannu.vuoriniemi@mtk.fi Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen Sukupolvenvaihdoksen tekeminen tarvitsee suunnittelua ja selvittelemistä sekä tiedonhankintaa ja yhteisiä keskusteluja perheenjäsenten välillä. Maatalous on pitkäjänteistä yritystoimintaa, jossa on keskeistä jatkuvuus sukupolvelta toiselle. Perheet, jotka ennakoivat ja ovat aktiivisia sekä keskustelevat avoimesti onnistuvat sukupolvenvaihdoksen tekemisessä paremmin. Avoimuus varmistaa, että kaikilla on yhtenevä käsitys sukupolvenvaihdoksesta ja ollaan menossa kohti yhteistä päämäärää. Suunnittelussa on tärkeää hakea erilaisia näkemyksiä ja käyttää asiantuntijapalveluita. MTK Keski-Suomi on kehittämishanketoiminnallaan pitänyt maatilojen sukupolvenvaihdosasiaa esillä. Hanketyön avulla on voitu antaa alkusysäys sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun hankeasiantuntijan kotikäynnillä. Hannu Vuoriniemi urakoi vuoden 2013 aikana yhteensä 79 tilalla valmennuskäynnin. Näillä tiloilla on mahdollisuus onnistuneeseen, oikea-aikaiseen ja hyvin suunniteltuun sukupolvenvaihdokseen. Hyvä valmistelu auttaa päätöksien tekemistä. Ilman päätöksiä ei sukupolvenvaihdosta tapahdu. Joskus asia ei vain etene päätöksiin ja niiden toteuttamiseen. Taustalla voi olla luopuvan sukupolven vaikeus päästää irti, ja tehdä ehkäpä tähän asti isointa muutosta elämään. Tai jatkajan päätös yrittäjäksi ryhtymiseen vaatii kypsyttelyä tai elämäntilanteen muuttaminen aikaa. Asioilla ei pitkittyessään ole ollut tapana parantua, tänään siis tuumasta toimeen. Jos sukupolvenvaihdos on ajankohtainen käy lukemassa Tarkka! -hankkeen kotisivut -> TARKKA!. Anja Kettunen MTK Keski-Suomi projektipäällikkö

4 4 Ympäristön monimuotoisuus lisää viihtyvyyttä Anniina ja Pekka Lahtisen hoitamalla Ohraahon tilalla Uuraisten Höytiän kylässä on ympäristöasiat otettu osaksi normaalia arkirutiinia. Ympäristön huomioon ottaminen on luonteva osa tilan toimintaa, jota myös kuluttajat osaavat arvostaa. Ympäristön kunnioittaminen lähtee luomuviljelystä, jossa on sekä Ohra-ahon pellot että eläimet. Tämän lisäksi tilalle on tehty yli hehtaarin kokoinen monivaikutteinen kosteikko. Luonnon monimuotoisuutta saadaan turvatuksi vajaan kuuden hehtaarin luonnonlaitumella, missä perinnebiotoopille tyypilliset kasvit saavat kukoistaa. Valumavedet kirkkaaksi Kosteikkoon johdetaan kaikki valumavedet noin 20 peltohehtaarilta ja muutamalta metsähehtaarilta. Kosteikko on ollut pari kesää valmiina. Se on osoittautunut mainioksi paikaksi vesilinnuille ja kahlaajille. Pekka Lahtisen mukaan lintujen määrän lisääntymisen huomasi helposti. Töyhtöhyypän, heinäsorsan, tavin, haapanan ja jouhisorsan havaittiin pesivän kosteikon alueella. Keskelle vesialuetta tehdyt kaksi niemekettä kuhisivat kahlaajia, jotka myös kanahaukka huomasi. Anniina Lahtinen (vas.) ja Tarkka!-hankkeen ympäristöasiantuntija Ilona Helle tutkivat kosteikosta otettua ilmakuvaa. Kosteikon tekoon, eli ei tuotannolliseen investointiin, saa tukea maksimissaan euroa. Lahtisten kokemuksen mukaan summa hupenee varsin nopeasti, kun tilalle tulee kaivinkone tekemään penkereitä ja syvänteitä. Parisen metriä syvä laskeutusallas on ehkä kolmen aarin kokoinen. Itse kosteikon alueella on vettä puolisen metriä. Kosteikon rakentamisen kustannusarvion tekeminen hakemusta varten oli melko vaikeaa. Kaivuritöiden määrää ei millään pysty arvioimaan tarkasti. Liejussa ja vedessä möyrittäessä tulee väistämättä yllätyksiä vastaan. Lahtisten tapauksessa tuki kattoi kuitenkin lähes kaikki kustannukset. Suunnittelu tärkeää - Myöhäisen syystalven rapakkoaikaan me teimme kosteikkoa ja työ näytti välillä lähes toivottomalle. Mutta suunnitelmien mukaan kuitenkin etenimme. Seuraavana kesänä tehtyjen penkkojen vahvistusten ja tasausten jälkeen kosteikko kuitenkin saatiin valmiiksi, Pekka Lahtinen sanoo. Ohra-Ahon tilan vanhan saven ja mudanottopaikalle tehtiin mukava alue, jonka äärellä viihtyvät niin ihmiset kuin eläimetkin. Onpa alueella havaittu saukkoperhekin. Anniinan ja Pekan mukaan erityisesti muuttoaikana kosteikolla käy melkoinen vilske. Tästä eteenpäin kosteikon hoito rajoittuu penkereiden niittoon ja laidunnukseen, pajukon putsaukseen ja parin vuoden välein kaivurilla tehtävään syvänteen sedimenttikerroksen tarkistukseen ja tarvittaessa poistoon. MTK Keski-Suomen hallinnoiman Tarkka!-hankkeen projektisuunnittelija Ilona Helle rohkaisee viljelijöitä ottamaan yhteyttä, jos innokkuutta ympäristön entistä tarkempaan huomioimiseen tuntuu löytyvän. Viime vuonna Ilona ehti käydä 23 maatilalla ja tulevalle kesälle on jonossa jo muutamia tiloja, joilla on tarkoitus tutkia kosteikon perustamisen mahdollisuuksia tai pohtia luonto- ja maisemakohteiden hoitoa esimerkiksi laiduntamalla. Noin hehtaarin kahta puolta olevat kosteikot ovat Keski-Suomessa yleisimpiä. Tilalla tehtävässä katselmuksessa käydään tukikelpoisuus läpi. Rajoittavana tekijänä on joskus ollut peltopinta-alan riittämättömyys. Nykyisten säännösten mukaan valumaalueesta on oltava peltoa vähintään 20 prosenttia ja kosteikon on oltava vähintään puoli prosenttia valuma-alueen koosta. Tällä hetkellä ei ole mahdollista hakea tukea kosteikkojen perustamiselle, mutta vuonna 2015 homma taas pyörii, tosin uuden ohjelmakauden ehtojen mukaisesti. Tunnistatko nämä? Tunnistatko nämä perinnebiotooppien harvinaiset kasvilajit? Kuvat: Ilona Helle, Maija Mussaari ja Anna Vuori.

5 Aaro ja Aino vierailevat Pekka-isän kanssa mielellään herefordien laitumella ja sen lähellä olevalla kosteikolla. Luonnonlaitumella viihtyy Palkokasveja tilalla on viljelyssä likimain kaikkia mahdollisia. Tuorerehun seassa olevat palkokasvit ovat Lahtisten havaintojen mukaan herkkua naudoille. Samalla palkokasvit auttavat maaperää pysymään kunnossa ja sitovat typpeä ilmakehästä kasvien käyttöön. Tilan lihakarja saa olla myös luonnonlaitumella. Etenkin perinnebiotooppien laiduntaminen edistää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonlaitumena on 1800-luvulla kaskiviljelyssä ollut niemi. Vajaan kuuden hehtaarin kokoinen alue oli vielä kolme neljä vuosikymmentä sitten karjan käytössä, mutta 1980-luvun alussa alue jäi oman onnensa nojaan. Kun Lahtiset kymmenkunta vuotta sitten aloittivat laidunnuksen uudelleen, edessä oli melkoinen ryteikön raivaus. Mutta kymmenen vuoden hoidolla ja herefordien suotuisalla avustuksella metsälaidun on nyt arvokas osa keskisuomalaista kulttuurimaisemaa. - Olisi varmasti tärkeä viedä asiaa eteenpäin ja kertoa niin kosteikosta kuin perinnebiotoopeista enemmän kuluttajienkin suuntaan, miettivät Anniina ja Pekka Lahtinen. Pekka Lahtinen harmittelee lainsäädännön ja ohjeiden jäykkyyttä. Niiden takia moni hyvä ja kannatettava sekä luontoa säästävä seikka jää toteuttamatta. Viranomaisten toiminnassa pitäisi olla enemmän keskinäistä yhteistoiminnan henkeä ja kokonaisuuksien ymmärtäminen saisi olla nykyistä paremmalla tolalla. Visa Vilkuna Lisätietoja: Ilona Helle, projektisuunnittelija puh , ilona.helle@ely-keskus.fi Ympäristötuki muuttuu nimeä myöten vuonna 2015 Muutos ei kuitenkaan ole niin suuri kuin mitä otsikosta voisi kuvitella, sillä jatkossa on opeteltava puhumaan ympäristökorvauksesta. Suurin muutos ympäristökorvauksessa on kokonaisrahoituksen pienentyminen noin kolmanneksella nykyiseen verrattuna. Eri tukijärjestelmien kokonaisrahoitus ei vähene samassa suhteessa, mutta poliittinen tahtotila on luomun ja eläinten hyvinvointituen rahoituksen lisäämiseksi. Me tuottajajärjestöissä näemme tärkeäksi LFA:n rahoituksen turvaamisen, joten käytännössä ympäristökorvaukseen on kohdistunut säästöpaineita. Ympäristökorvausjärjestelmän rakenne pysyy pitkälti entisen mukaisena tai se jopa yksinkertaistuu ja selkeytyy. Entisistä erityistukisopimuksista esimerkiksi lietelannan multaaminen, turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely ja suojavyöhykkeet löytyvät jatkossa peruskorvauksen sisältä. Ympäristökorvauksen perusasioihin kuuluvat viljavuustutkimukset, viljelysuunnitelman ja lohkokohtaisten muistiinpanojen tekeminen. Ympäristötuesta tuttua ovat typen ja fosforin lannoitustaulukot sekä satotasokorjaukset tavanomaista korkeammilla sadoilla. Typen lannoitus määräytyy jatkossa lohkon multavuuden perusteella entisen maalajin sijaan. Fosforin kohdalla lannoitusrajat ovat aiempaa tiukemmat. Suuntana näyttäisi olevan myös karjanlannan ravinnevaikutuksen 5 huomioiminen 100 prosenttisesti. Isohko muutos ympäristökorvauksessa on Suomen jakaminen painopistealueeseen ja muuksi alueeksi. Painopistealue on Itämereen laskevien jokien valuma-alueiden rannikkokunnat. Käytännössä painotus näkyy kasvaneina vaatimuksina talviaikaisen kasvipeitteisyyden suhteen, mutta tältä osin on tarjolla myös muuta maata korkeampi tukitaso. Viljelijöiden on vuoden 2015 tukihaun yhteydessä pohdittava ympäristökorvaussitoumuksen tekemistä ja siihen liittyvien valinnaisten toimenpiteiden kokonaisuutta. Ympäristökorvauksessa peruskorvaustaso on kaikille tiloille sama puutarhatiloja lukuun ottamatta. Kun huomioidaan muutos karjanlannan ravinteiden laskennassa ja aiempaa alempi tukitaso, niin voimaperäisesti viljelevien kotieläintilojen on arvioitava sitoumuksen kannattavuutta. Tilanne on sama myös joidenkin erikoiskasvien osalta. Perinteisessä viljanviljelyssä ei liene vaihtoehtoa sitoumuksen tekemiselle, sillä ympäristökorvauksella on em. tuotantosuuntia suurempi merkitys tilan liikevaihdossa ja tulonmuodostuksessa. Ympäristökorvauksessa pienin tukikelpoisen tilan pinta-ala on viisi hehtaaria ja puutarhatiloilla yksi hehtaari. Juha Lappalainen Tutkimuspäällikkö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Vastaukset vasemmalta oikealle: Ahdekaunokki, ahonoidanlukko, hirvenkello, jäkki, ketokatkero, ketoneilikka.

6 6 Ostoyhteistyö antaa voimaa Saarijärven Koskenkylän pienviljelijäyhdistyksen hankintarenkaan tarkka aloituspäivä on hieman hämärän peitossa. Naapurissa, Kalmarin kylässä yhteisostoja oli harjoitettu jo 1970-luvulla luvun alkupuolella Saarijärven seutukunnalla vaikuttanut Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima Maatilojen yhteistyö ja lisätyövoima -hanke sai vauhtia yhteistyön rattaisiin. Kun hanke aikanaan loppui, sille kyseltiin jatkajaa. Koskenkylän Pieniviljelijäyhdistys otti selkeää hyötyä tuoneesta toimintamallista vetovastuun, johon Kalmarin pioneeritkin myöhemmin liittyivät mukaan. Koskenkylän pienviljelijäyhdistyksen hankintarenkaan vetovastuussa oleva maanviljelijä Pekka Muittari muistelee hankkeeseen liittymistään. - Olin omamyyjältä ostanut kasvinsuojeluaineita mielestäni hyvään hintaan. Kallion Mikko soitteli ja kyseli mukaan keräämäänsä porukkaan. Aluksi en innostunut, kun uskoin tehneeni hyvät kaupat. Mutta kun Mikko kertoi yhteisostolla saavutetut hinnat, innostuin toden teolla. Soitin omamyyjälleni, peruin kaupat ja kerroin uudesta toimintatavasta. Tarjouksista ostoihin Mikko Kallio (vas) ja Pekka Muittari tietävät, mitä kädenvääntö kaupanteossa tarkoittaa. Hankintarenkaassa oli alussa pääasiassa kasvinsuojeluaineiden ostajia kymmenenkunta, mutta urakoitsijoiden ostojen kautta varsinaisia käyttäjiä oli paljon enemmän. Hankkeen aikana mukana oli ehkä tilaa, mutta nyt mukana näyttää olevan jo reilut sata ostajaa. Viimeisin mukaan tullut porukka on Kimingin rehurengas. Toiminnassa alusta asti mukana ollut ja asiaa eteenpäin ideoinut Mikko Kallio korostaa, että kyseessä on oikea yhteisostorengas eikä tarjouspyyntörengas. Vasta tarjousten perusteella aloitetaan lopullinen kaupanteko tinkimisineen kaikkineen. Koskenkylän pienviljelijäyhdistys pelkästään hallinnoi ostorengasta eli tavaran toimitukset ja laskut menevät suoraan asiakkaille. Ostorenkaan jäsenyys maksaa 40 euroa vuodessa ja mukana on useita viljelijöitä, jotka ovat jäseniä pysyäkseen paremmin perillä ostopanosten todellisesta hintakehityksestä. Mukana olevilla viljelijöillä ei ole ostopakkoa muuta kuin rehujen suhteen. Käytäntö opetti ostorenkaalle sen, että naudanrehujen hankinnassa vaaditaan ostositoumus, kun kauppaa käydään. Eli viljelijä ei etukäteen tiedä, minkä toimittajan rehua seuraavan vuoden aikana naudoilleen syöttää. Mutta kokemus on osoittanut, että kaikkien suomalaisten rehutehtaiden rehu lypsättää ja kasvattaa varsin mainosti. Mittava säästö Rehun yhteisostossa huomattiin, että euromääräinen säästö oli likimain sama 1500 euroa vuodessa sekä 15 että 50 lehmän tiloille. Eli varsinkin pienemmät tilat hyötyvät ostorenkaan palveluista. Alkuun jotkut kyselivät, mihin ennen kylkiäisenä tulleet haalarit tai kylpylälomat ovat jääneet. Mutta tarkemmin mietittyään he huomasivat, että säästetyllä 1500 eurolla tosiaan saa useammatkin haalarit! - Ostomme perustuu tonnimäärään ja meidän täytyy olla reilu myös myyjiä kohtaan. Olemme myös sopineet puolin ja tosin, että kaupanteon jälkeen ei lähdetä saadun hinnan kanssa kilpailuttamaan muita myyjiä tai ostajia, Pekka ja Mikko korostavat. Alussa paikalliset kauppiaat jäivät muutamissa kaupoissa nuolemaan näppejään, mutta varsin pian he huomasivat että ostorengas tosiaan toimii. Tänä päivänä valtaosa hankinnoista tapahtuu alueen omien kauppojen kanssa. Ostorenkaalla on ollut hinnoittelua ohjaava vaikutus koko seutukunnalle. Ostorenkaan vuosi alkaa kasvinsuojeluaineiden ja aumamuovien kaupalla. Maaliskuussa otetaan polttoaineet syyniin ja lannoitteista tehdään vielä viime hetken yhteistilaus ennen kylvöjä. Uuden kauden lannoitetilaukset tehdään ensimmäisen nurmenkorjuun jälkeen. Toiselle sadolle on pystytty myös ostamaan lannoitteita, koska tarjonta on lisääntynyt. Enää ei tarvitse heinä-elokuussa ostaa koko vuoden lannoitteita etukäteen. Säilöntähapot tilataan lokakuun alussa, biologiset aineet hieman tämän jälkeen, samoin kuin käärintämuovit. Rehutilaus tehdään vuoden lopulla. Viljelijät ovat huomanneet, että renkaan kautta hankittaessa tilaukset tulevat tehdyksi ajallaan ilman stressiä ja huolta. Hankintarengas on menestyksekkäästi kilpailuttanut myös pienempiä erikoiseriä, kuten salaojaputkia, valvontakameroita, karjaharjoja ja ajo-opastimiakin. Avoimuus ratkaisee - Toimintamme perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja pitkäjännitteistä taloudellisuuttahan tässä haetaan. Kerran eräässä meille annetussa hinnassa oli kolmanneksen pudotus, eli tavara vaikutti huomattavan halvalta. Me kysyimme pitääkö hinta tosiaan paikkansa ja silloin myyjä huomasi kömmähdyksensä. Hinta korjattiin oikeaksi ja hedelmällinen yhteistyö jatkui, Mikko ja Pekka muistelevat. Ostomme perustuu tonnimäärään ja meidän täytyy olla reilu myös myyjiä kohtaan Sähköäkin on alettu ostaa ja tuloksia on tullut heti. Noin kahden gigawattitunnin yhteisostosta saatiin puoli senttiä pois kilowattitunnilta. Ostorenkaan alueelle säästetty summa jättää mukavat euroa. Mukana on kaiken kokoisia tiloja muutaman hehtaarin erikoisviljelytiloista alkaen aina parin sadan hehtaarin tiloihin asti. Eli käytännössä kaikki ovat mukana. Jäsenmaksu on 40 euroa per tila vuodessa. Tilauksia ja arkirutiineja pyörittelevä Pekka Muittari tekee yhdistykselle laskun yhdessä sovittujen perusteiden mukaan tekemästään työstä. Sähköposti on pääsääntöinen viestintäkanavana ja vain kiireellisissä tapauksissa tekstarilla pyydetään tarkistamaan sähköposti. Saarijärven kehittämisyhtiön SSYP Kehityksen yhtenä toimialana on perusmaatalouden kehittäminen, joten ostorenkaan tiedotuksesta vastaa maatilaelinkeinojen asiantuntija Hanna Kaihlajärvi. Ostorenkaan toimialue on suunnilleen paikallisen K-kaupan ja Agrimarketin alue.tavaroiden toimittamisessa tulee väistämättä ongelmia, jos aluetta laajennetaan kovin paljon. Toimitukset suoraan tehtaalta tilalle hoituvat laajemmallekin ongelmitta, mutta pientavarassa rahtikulut ja jakelu voivat olla ongelmallisia. Yhdessä on mukavaa Maatilan yhtiöittäminen Sekä Pekka Muittari että Mikko Kallio korostavat kaiken lähtevän viljelijöistä itsestään ja porukan yhteisestä ymmärryksestä. Taloudellisen hyödyn lisäksi hankintarengas tarjoaa mukavaa yhteisöllisyyttä. Myös ongelmien ratkaiseminen yhteistuumin on varsin antoisaa. Monet viljelijät ovat pitäneet siitä, kun toimitusten mukana tulee myös vähän tuotetietoutta sekä ohjeita turvalliseen ja vastuulliseen toimintaan. Hankintarengas on kova tekijä markkinoille. Eräänä vuonna rehujen hinnat nousivat erityisen voimallisesti ja luvattuun hintatasoon ei päästykään. Asiasta huomautettaessa tavaran toimittaja sanoi, etteivät he voi lähteä käymään kömmähdystä lasku laskulta läpi. Hankintarengas puolestaan totesi, ettei tulevalle vuodelle tarvitse sitten antaa tarjoustakaan. Tämä herätti myyjän ja varsin pian noin euron palautukset oli maksettu asianomaisille tiloille. -Luulisi tämän olevan huolellisesti tarkasteltuna myös kauppiaan etu. He saavat yhdellä asiakaskontaktilla kymmeniä kauppoja, joissa toimitusosoitteet ja laskutustiedot ovat ajan tasalla, pohtivat Pekka Muittari ja Mikko Kallio lopuksi. Visa Vilkuna Ilman yhtiömuotoa toimivalla tilalla maatalouden tulo jaetaan verotuksessa yrittäjän pääomatuloksi ja ansiotuloksi maatalouden nettovarallisuuden perusteella. Erityisesti toimintaansa velkarahoituksella laajentaneilla tiloilla verotuksen nettovarallisuus on usein pieni. Silloin pääomatulon määrä jää vähäiseksi, ja joskus koko maatalouden tulo tulee verotettavaksi ansiotulona. Ansiotulon vero voi nousta korkeaksi, jopa 50 prosenttiin tuloista. Tällaisissa tilanteissa maatilan osakeyhtiöittäminen voi lieventää yritystulon verotusta. Osakeyhtiö maksaa tulon suuruudesta riippumatta nettotulostaan 20 %:n veron. Yritystoiminnan velkojen lyhentäminen helpottuu, kun nettotulosta jää verojen jälkeen 80 % yritykselle itselleen. On kuitenkin muistettava, että yritystulot kertyvät silloin yhtiölle eikä omistaja saa käyttää yhtiön varoja omiin yksityismenoihinsa. Yrittäjän pitää nostaa omat tulonsa yhtiöstä yleensä palkkana ja osinkona, joista aiheutuu omat veroseuraamuksensa. Osakeyhtiön avulla viljelijä voi kuitenkin säännöstellä omaa verotettavaa ansiotuloaan. Osakeyhtiöittäminen toteutetaan yleensä toimintamuodon muutoksena, jolloin varojen siirtämisestä yhtiölle ei aiheudu tuloveroseuraamuksia. Yhtiölle siirretään maatalouden varat ja yhtiö jatkaa poistoja samoista menojäännöksistä, jotka viljelijältä yhtiölle siirtyivät. Varainsiirtovero yhtiölle siirrettävistä kiinteistöistä joudutaan kuitenkin yleensä maksamaan. Tilanteesta riippuen yhtiöittäminen voidaan toteuttaa muillakin tavoilla. Osakeyhtiöittäminen lisää taloushallinnon työtä, sillä osakeyhtiön toiminnasta on pidettävä kirjanpitolain mukaista kirjanpitoa. Tilikauden päätyttyä pitää laatia tilinpäätös, jonka tilintarkastaja tarkastaa. Yhtiöittämistä harkittaessa tulee muistaa, että siirtyminen osakeyhtiömuodosta pois on vaikeaa eikä onnistu ilman veroseuraamuksia. Maatilan osakeyhtiöittämiseen onkin syytä ryhtyä vain siinä tapauksessa, että osakeyhtiö pitkällä tähtäimellä arvioidaan tilan toiminnan kannalta oikeaksi yritysmuodoksi. Arviointi pitää tehdä tapauskohtaisesti, kunkin tilan omien olosuhteiden pohjalta. Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy ilkka.ojala@konsultointiojala.fi

7 7 Kehä umpeutuu Koivurannan tilalla Uuraisten Kyynämöisen kylässä tehtiin hiljattain tuotantosuunnan muutos tai paremminkin palattiin entiseen luvun puolivälissä lypsylehmät lähtivät pois ja tilalla keskityttiin pelkästään kasvintuotantoon. Vuosituhannen vaihteessa huomattiin, että pellon satoa olisi mahdollista jalostaa hieman pitemmälle. Rehun jalostajaksi otettuja emolehmiä oli parhaimmillaan 80 päätä. Isännyyden vuonna 2006 isältään Taisto Ahoselta saanut Tomi Ahonen aloitti tilanpidon kylmän pihaton rakentamisella. Rakentamisen alusta alkaen Tomilla oli suunnitelmissa tehdä rakennuksesta mahdollisimman helposti muunneltava. Koska investointitukihakemus oli tehty aiemman kauden aikana, kovin suuria muutoksia suunnitelmiin ei kuitenkaan saatu tehdyksi. Harkintaa joka vaiheessa - Katsoimme viisaammaksi pitäytyä jo tehdyissä hakemuksissa, sillä rahoitusehdot olisivat huonontuneet, jos olisimme jatkaneet uusilla piirustuksilla, Tomi Ahonen muistelee. Vuoden 2010 lopussa tilalle tuli ensimmäinen lypsyrotuinen noin 40 vuoden tauon jälkeen. Samalla Ahosen vuonna 2008 valmistunutta lihakarjan kasvattamoa alettiin pikku hiljaa muuttaa lypsykarjanavetaksi. Ahoset harkitsivat kahta vaihtoehtoa. Olisiko viisasta tehdä paikat kerralla iskuun pankkilainan turvin vai pyrkiä etenemään varovaisemmin askelin ja vaatimattomimmin investoinnein. Muutossuunnitelmia pyöritellessään Ahoset havaitsivat, ettei tällaiseen hankkeeseen tahtonut löytyä ammattitaitoista suunnittelijaa. Niinpä Sanna ja Tomi kävivät Ranskaa myöten tutustumassa useisiin vaihtoehtoihin. - Kun itse tehdään ja suunnitellaan, niin saa itseään myös syyttää, jos homma ei toimi, Ahoset naureskelevat. Navettaan tehtiin kevyt yksipaikkainen kannulypsyasema. Pikku hiljaa lehmämäärä kasvoi ja kuluvan vuoden tammikuun loppupuolella sillä lypsettiin jo 23 lehmää. Lypsytyöhön meni peräti seitsemän tuntia vuorokaudessa eli tehokkaampi lypsyasema oli enemmän kuin tervetullut. Asemaratkaisussaan Sanna ja Tomi Ahonen päätyivät lopulta kahdeksan vuotta käytössä olleeseen autotandemiin. Lypsyasema ei teknisesti häpeä uuden rinnalla, mutta sen hankintahinta oli huomattavan edullinen. Käytetty lypsyasema Samaan aikaan lehmämäärän kasvun kanssa rakennettiin varsinaista lypsyasemaa. Lihanautapihaton lattia oli vinokuivikepohja, mutta aiotun aseman kohdalla lattiavalusta oli jätetty raudoitus pois ja betonikakkukin oli puolta ohuempi, joten monttu oli melko helppo tehdä. Lattia oli kuitenkin kestänyt erinomaisesti sellaisenaankin, mikä osoittaa, ettei maatilarakentamisessa ainakaan mitoituksen pienuus haittaa. Asemaratkaisussaan Ahoset päätyivät lopulta kahdeksan vuotta käytössä olleeseen 2 x 3 -paikkaiseen autotandemiin. Asema ostettiin eteläsuomalaiselta tilalta, joka oli siirtynyt robottilypsyyn. Käytetty robotti oli harkinnassa viimeiseen hetkeen asti, mutta tandemasema mahdollistaa joustavamman eläinmäärän ja lisäksi sen uskottiin toimivan varmemmin kylmäpihatossa. Kun asemaa ja muita rakenteita tehtiin, niin robotin mahdollisuuskin tulevaisuudessa otettiin huomioon. - Kun tiedustelimme mahdollisuutta ostaa käytetty asema, niin huomasimme, että tarjontaa on erittäin runsaasti. Eikä tarjottujen laitteiden hintakaan päätä huimannut. Mutta hintahaarukkaa tarjouksilla oli melkoisesti. Onneksi meidän tapauksessa asemaa myyvä viljelijä ymmärsi, että hyväkuntoisellakaan laitteistolla ei voi ihmeitä pyytää, Sanna ja Tomi Ahonen kertovat. Kaupan ehtoihin kuului, että Ahoset olivat paikalla, kun asema pestiin viimeisen lypsyn jälkeen. Sähköosat purettiin heti mukaan lämpimässä säilytettäväksi ja itse asema purkamalla varmistettiin, että kaikki putket ja pätkät ovat taatusti mukana. Navetta täyteen omalla lisäyksellä Ahoset ostivat 30 lypsyrotuista lehmävasikkaa ja jatkossa edetään omalla uudistuksella. Kun viimeinen emolehmä lähtee, niin lypsyssä pitäisi olla kuutisenkymmentä lehmää. Tutkimuksia ja terveystarkkailun tietojen perusteella roduksi valittiin ayrshire. Tavoitteena ei ole kisata maakunnan kärkipaikkoja keskituotoksissa, mutta lehmien terveys ja pitkäikäisyys ovat tärkeitä seikkoja. Tuorerehu korjataan pyöröpaaleihin ja säilötään tuubiin käärittynä. Ratkaisu on pitkälti työvoimapoliittinen asia, sillä Ahoset pyrkivät pärjäämään mahdollisimman pitkälle omalla väellä. Nurmet uusitaan suojaviljaan ja viljelykierto on Nurmet ovat toistaiseksi lähes pelkkää timoteitä, mutta apilan osuutta ollaan lisäämässä. Varmuus tavoitteena Ruokinta hoidetaan alkuun pelkällä tasa-appeella ilman lypsyasemalla tapahtuvaa väkirehuruokintaa. Tilannetta tullaan seuraamaan kaiken aikaa, mutta Ahosten tavoitteena on pitää karjanhoito ruokintaa myöten mahdollisimman yksinkertaisena. Lanta poistetaan vinolattiapihaton lantakäytävältä traktorilla ja ruokintapöytä on kyllin leveä kaikille koneille. Huoltovarmuus on ollut ohjenuorana kaikissa rakenneratkaisuissa. Ahoset tietävät, että naapurista voi saada traktorin tai jopa apevaunun lainaan, mutta lantaraapan tai mattoruokkijan lainaaminen onkin hieman hankalampaa. Sanna on AMK-agrologi Tarvaalasta ja hän on työskennellyt maatalouteen liittyneissä hankkeissa Keski-Suomessa. Tomi on suorittanut metsäpuolen AMK-tutkinnon Tuomarniemellä. Isännällä on työkokemusta sekä metsäyhtiöiden että konekapan piiristä. Ahosten työhistoriasta on suurta apua tilanpidossa, sillä luoduista yhteistyöverkostoista löytyy helposti neuvoja ja apua. - Uuraisilla on tällä hetkellä mukava tekemisen meininki. Parhaimmillaan kunnassa oli 300 maidontuottajaa, mutta tänä vuonna meitä on enää 15. Nykyinen, nuori maidontuottajakaarti on innolla mukana kehittämässä elinkeinoa, Ahoset kertovat tyytyväisinä. Visa Vilkuna

8 8 Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueella toteutettavan Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon -hankkeen päätavoitteena on tuottaa uutta, käytäntöön soveltuvaa tietoa yhteistyöstä ja verkostomaisesta yrittämisestä sekä tuotannon käynnistymisestä investoinnin yhteydessä. Hankkeen aikana haastatellaan maidontuottajia ja muita maatalousyrittäjiä ja tehdään aktiivista yhteistyötä käytännön työkalujen kehittä- miseksi. Hankkeen toteutuksesta vastaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Elintarvike ja maatalous. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Helsingin yliopiston taloustieteen laitos, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ja Osuuskunta Maitosuomi. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja ProAgria Keski-Suomen sekä MTK:n kanssa. Keski-Suomessa on tulossa koulutuspäiviä kevään aikana. Tervetuloa mukaan! Keskisuomalaisen maitotilan tulevaisuus - yhteistyöstä menestystekijä? Pihtipudas (järjestäjänä MaitoPisnes-koulutushanke) 4.4. Keskisuomalaisen maitotilan tulevaisuus - yhteistyöstä menestystekijä? Jyväskylä (järjestäjänä MaitoPisnes-koulutushanke) Yhteistyö kilpailutekijänä ja tuotannon käynnistyminen osana investointiprojektia, Saarijärvi Katso tarkemmat ohjelmat Lisätietoja: Jyrki Rajakorpi, Projektipäällikkö, SeAMK Elintarvike ja maatalous, , jyrki. rajakorpi@seamk.fi Sanna Ahonen, JAMK Biotalousinstituutti, , sanna.ahonen@jamk.fi Viime hetken 10 verotärppiä 1. Nyt on viimeistään aika tarkistaa vuoden 2012 verotus. Verotuspäätös 2012 esille. Samoin kopiot jätetyistä verolomakkeista. Tarkista: ansiotulot, pääomatulot, vähennykset esim. metsätalouden korot jne. Jos on tarvetta, tee vanhasta vuodesta vero-oikaisu. Myös kiinteistöveroilmoitukseen kannattaa kerrankin tutustua vähän tarkemmin. 2. Päivitä kirjanpito-ohjelma ja tutustu täyttöohjeisiin. Yksityiskohtaiset täyttöohjeet löytyvät sivuilta. 3. Kuitit mappiin aikajärjestykseen, numeroi kuitit. Liitä kirjanpitoaineistoon tiliotteet ja täsmäytä tositteet tiliotteisiin ja käy tiliotteet läpi mahdollisten kuitittomien tulojen ja menojen osalta. Tulosta aineistoon mahdolliset e-laskut tai muut sähköiset laskut kirjanpitoon. Ei yksityistalouden menoja. 4. Käytä kirjanpito-ohjelman ominaisuuksia hyväksi esim. maitotilien vienti valma -järjestelmästä kirjanpitoon. 5. Kun kaikki kuitit on viety, on tilinpäätöksen aika. Muista tehdä yksityistalouden oikaisu menoista pois, esim. puhelin, sähkö jne. 6. Muista lisätä työhuonevähennys, kilometrit oman auton käytöstä - nyt on viimeistään tehtävä selvitys kilometreistä - muista myös päivärahat. 7. Poistojen miettiminen. Rakennuksista kannattaa yleensä tehdä maksimipoisto, koneiden poistoilla voi jo vähän enemmän suunnitella. 8. Tasausvarauksen käyttö. Teenkö uuden? Tuloutanko vanhaa, jos tuloutan niin mihin käytän? 9. Maatalouden varat oikein. Maatalousmaanarvo, rakennukset, koneet, osuuskuntien arvot osuusluku x vertailuarvo, maitokiintiönarvo, velat oikein, vain maatalouden velka kuuluu maatalouteen. Ansiotulo/pääomatulojaon perusteisiin on syytä perehtyä. 10. Vertaa vuoden 2013 lomaketta 2012 lomakkeeseen. Jos huomaat isoja eroja, niin selvitä mistä eroavuus johtuu. Kun kaikki on kunnossa, jätä lomakkeet sähköisenä, jos mahdollista. Muista jättää myös arvonlisäveroilmoitus ja energiaveronpalautushakemus. Hannu Vuoriniemi Hankeasiantuntija MTK Keski-Suomi