Ympäristölupa soran murskaukselle kiinteistölle Honkahiekka ( ), Savon Kuljetus Oy

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölupa soran murskaukselle kiinteistölle Honkahiekka ( ), Savon Kuljetus Oy 901/ /2012 Ymplk 32 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa soran murskauk sel le ja seulonnalle, Vieremä Hakemus sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen pää tök sen täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta. 2. HAKIJA Savon Kuljetus Oy Suurahontie KUOPIO Hakijan yhteyshenkilö: Anna-Maria Tirkkonen, puh , s-pos ti: anna-maria.tirkkonen@sgmconsulting.fi Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan soran murskaukselle ja seulonnalle 10 vuodeksi. Toi min ta paik ka sijaitsee Vieremän kunnan Marttisenjärven kylässä kiin teis töl lä Honkahiekka (kiinteistötunnus ) osoit teessa Nissiläntie 893. Kiinteistön omistaa Savon Kuljetus Oy. Koordinaatit: itä, pohjoinen. 4. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty , , , ja

2 5. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 e) kohdan mukaan murs kaa mo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, edel lyt tää ympäristöluvan. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7 b) kohdan mukaan lu pa vi ran omai nen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAA VOI TUS TI LAN- NE Vieremän kunnan kunnanhallitus on myöntänyt Savon Kuljetus Oy:lle maa-ainesluvan maa-ainesten ottoon tilalla Honka hiek ka (RN:o 3:65). Otettava kokonaismäärä soraa ja hiekkaa on enin tään m3-ktr. Lupa on voimassa saakka. Toi min ta-alu een korkein kohta on tasolla +166 mpy ja maa-ai nes luvan mukainen ottotaso +141 mpy. Alueella on ollut saakka voimassa ollut aiempi Vieremän kun nan hal li tuk sen myöntämä maa-aineslupa m3-ktr kokonaisottomäärälle. Tämän luvan aikana alueelta on otettu maa-ai nek sia yhteensä noin m3-ktr. Toiminta-alueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Sa von maakuntakaavassa 2030 (vahvistettu ym pä ris tö mi nis teriös sä ) Honkahiekan toiminta-alue sijoittuu ge 622 merkin näl lä osoitetulle arvokkaalle Honkamäen harjualueelle sekä pv 662 merkinnällä osoitetulle Honkamäen pohjavesialueelle. Toiminta-alue sijoittuu Honkamäen ( ) vedenhankintaan sovel tu val le II-luokan pohjavesialueelle. Honkamäen pohjavesialue on pie ni alai nen, muta selvästi ympäristöstään nouseva selväpiirteinen har ju muo dos tu ma. Sen kokonaispinta-ala on 1,3 km². Alueella ei ole poh ja ve den ot ta moa. Pohjavesialueelle on tehty riskikartoitus osana Vie re män kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmatyötä. Ris kikar toi tuk ses sa todetaan, että maa-ainestenottoa ei koko poh ja ve sialue huomioiden ole pinta-alallisesti suurta määrää. Lupaehtojen mu kaan toimittaessa pilaantumisriskiä ei synny. POSKI-projektissa Honkahiekan toiminta-alue sijoittuu luonnon- ja mai se man suo je lun kannalta paikallisesti arvokkaalle Honkamäen har ju alu eel le. POSKI-projektissa alue on luokiteltu maa-ainesten ottoon osittain soveltuvaksi, pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yh teen so vi tus alu eek si. 7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

3 Toiminta-alue sijaitsee Vieremän kunnan keskustan pohjoispuolelle noin 18 km etäisyydelle. Alue sijoittuu Nissiläntien (yhdystie 5911) län si puo lel le. Toiminta-alue rajautuu etelässä Iisalmen Autotilaus Oy:n Niskaharju-kiinteistöön, jossa on harjoitettu ja harjoitetaan maa-ai nes ten ot to toi min taa. Myös toiminta-alueen pohjoispuolella, kiin teis töl lä Toivola on aiemmin harjoitettu maa-ai nes ten ot to toi mintaa. Toiminta-alue sijoittuu Honkamäen ( ) vedenhankintaan sovel tu val le II-luokan pohjavesialueelle. Pohjaveden virtaussuunta on alu eel la pohjoisesta kohti etelää. POSKI-projektissa Honkahiekan toiminta-alue sijoittuu luonnon- ja mai se man suo je lun kannalta paikallisesti arvokkaalle Honkamäen har ju alu eel le. Toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnon suo je lu aluei ta eikä Natura 2000-verkostoon tai luon non suo je luoh jel miin kuuluvia alueita. Lähin luonnonsuojelutarkoituksiin varattu alue, Mammonhauta-Rotimojoki Natura-alue (FI ), sijoittuu toi min ta-alu een luoteispuolelle noin 2,5 kilometrin etäisyydelle. Toiminta-alueen aikaisempi maa-aineksen ottotoiminta on koh dis tunut kiinteistön itäosaan. Nyt alueelle suunniteltu ottamistoiminta tu lisi jatkumaan nykyiseltä ottoalueelta kohti länttä. Kiinteistön ne osat, jois sa ottotoimintaa on harjoitettu, ovat yleisilmeeltään avointa soran ot to aluet ta, jossa kasvaa paikoin sekalaista taimikkoa ja tyy pil listä pioneerikasvillisuutta. Ympärysmetsät ovat intensiivisessä met säta lous käy tös sä olevia, pääosin havupuuvaltaisia sekametsiköitä. Toiminta-alueen lounais/länsipuolelle sijoittuu ojitettu suoalue, Honka suo ja sen keskelle, noin 300 m etäisyydelle toiminta-alueesta, sijoit tuu pieni suolampi, Honkalampi. Lähin suurempi vesistö, Sa lahmin jär vi, sijoittuu noin 2 km etäisyydelle toiminta-alueesta etelään. Toi min ta-alu een länsipuolella kulkee Rotimojoki noin 1,5 km etäi syydel lä. Lähin häiriintyvä kohde on vakituisessa asuinkäytössä oleva kiin teistö suunnitellun ottoalueen reunasta mitattuna idässä noin 240 m etäi syy del lä sijaitseva Honkamäki ( ). Toiseksi lähinnä si jait see noin 360 m etäisyydessä luoteessa vakituisessa asuin käytös sä oleva kiinteistö Honkalehto ( ) ja kolmanneksi lähin nä sijaitsee noin 450 m etäisyydellä pohjoisessa vakituisessa asuin käy tös sä oleva kiinteistö Tervola ( ). Muut ym päris tös sä sijaitsevat vakituisesti asutut kiinteistöt sekä va paa-ajanasun not sijaitsevat yli 510 m etäisyydellä ottoalueen rajasta.

4 Kulkuyhteys toiminta-alueelle on Nissiläntieltä (yhdystie 5911) olemas sa olevaa työmaatietä pitkin. 8. LAITOKSEN TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Toiminta-alueella seulotaan ja murskataan karkeaa soraa sekä kuorma taan ja varastoidaan seulottuja ja murskattuja soralaatuja. Kaik ki murskattava aines otetaan Honkahiekka-kiinteistöltä. Seulontaa ja murskausta varten tarvittavat koneet ja laitteet tuodaan alu eel le jokaista seulonta- ja murskauskertaa varten ja viedään kunkin toimintajakson jälkeen alueelta pois. Murskauksen ja seulonnan suo rit taa ulkopuolinen urakoitsija. Seulontaa ja murskausta tehdään alueella tarvittaessa, riippuen ki viai nek sen kysynnästä alueella. Murskausjakso kestää, hakemuksen täy den nyk sen mukaan, noin 2 4 viikkoa kerrallaan, 2 4 kertaa vuo des sa joka vuosi. Murskausta alueella tehdään ympärivuoden. Ker ral la murskataan suurempi määrä kiviainesta, noin tonnia. Murskain tuottaa erilaisia murskeita parhaimmillaan noin tonnia vuorokaudessa. Hakemuksessa on esitetty, että toiminnassa noudatetaan seu raavas sa esitettyjä toiminta-aikoja: - murskausta tehdään arkipäivisin (maanantaista perjantaihin) klo välisenä aikana - valmiiden murskeiden lastausta ja kuljetusta tehdään arkipäivisin (maa nan tais ta perjantaihin) klo välisenä aikana 8.2 Seulonta Seulontaa tehdään moottoroidulla seulavaunulla, jolla karkeata soraa voidaan seuloa noin 500 tonnia vuorokaudessa. Soran syöttö seu la vau nuun tehdään pyöräkoneella. Seulontaa tehdään muul loinkin kuin murskauksen yhteydessä kausiluontoisesti. Tela-alustainen seulavaunu tuodaan alueelle seulonnan ajaksi. Seula vau nu tankataan siten, että sen polttoainetankin (noin 200 lit raa) polttoainemäärä tuodaan auton lavalla olevassa siirrettävässä säiliös sä seulavaunun vierelle ja pumpataan tankkiin säh kö pum pul la. Polttoainetankkia kuljettava auto pysäköidään maaperäsuojatulle pysä köin ti alu eel le. Jos kuormaukseen käytettävä pyöräkone on sa man urakoitsijan kuin seulavaunu, tankataan se samoin. Seu la vau nu kuluttaa polttoainetta 0,2 litraa/seulottu tonni. 8.3 Murskaus

5 Toiminta-alueella murskataan karkeaa soraa, mutta sen määrää koko nais ot to mää räs tä ei tässä vaiheessa suunnittelua tarkalleen tie detä. Hakija on arvioinut, että sitä on noin 15 % eli korkeintaan noin m3-ktr (noin t). Murskausjakso kestää, hakemuksen täy den nyk sen mukaan, noin 2 4 viikkoa kerrallaan, 2 4 kertaa vuo des sa joka vuosi. Murskausta alueella tehdään ympärivuoden. Ker ral la murskataan suurempi määrä kiviainesta, noin tonnia. Maksimituotanto on noin tonnia. Murskain tuot taa erilaisia murskeita parhaimmillaan noin tonnia vuo ro kau des sa. Kaikki murskattava aines otetaan Honkahiekka-kiinteistöltä. Murskaus ta tehdään tarvittaessa, riippuen alueella olevan murs kat ta vak si soveltuvan soran määrästä sekä alueen kiviaineksen ky syn näs tä. Alueelle ei sijoiteta pysyvää murskauslaitosta, vaan murskauksessa käy tet tä vä laitteisto tuodaan alueelle murskausta varten ja viedään murs kauk sen jälkeen alueelta pois. Murskauksen suorittaa ura koit sija. Hakemuksen täydennyksen mukaan alueella käytettävä murs kauslait teis to on perinteinen murskauslaitos, jonka energia otetaan aggre gaa tis ta. Murskauslaitteiston alusta maaperä suojataan öl jyn suoja kal vol la, 20 cm hienojakoisella maa-aineksella sekä korotetuilla reu noil la. Koska toiminta-alue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella, maa perän suojaustoimenpiteet tehdään hakijan mukaan erityisen huo lel lises ti. Toiminta-alueella säilytetään murskausaikana vain pieniä mää riä kevyttä polttoöljyä, enimmillään kevyttä polttoöljyä va ras toidaan alueella litraa (3 säiliötä). Kevyt polttoöljy varastoidaan työ maa käyt töön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kak soisvaip pa säi liöis sä (yhden säiliön tilavuus on litraa, tyypillisesti Finn cont DTD-2990), jotka on varustettu ylitäytönestimillä ja la pones tol la. Lisäksi työkoneissa on omat polttoainesäiliöt (pyöräkoneen polt to ai ne säi liö 300 litraa). Aggregaattivaunu, joka sisältää yleensä myös pienen teknisen tilan tai varastotilan, sijoitetaan tukitoiminta-alueelle suoja-alueelle, jonka maa pe rä suojataan öljynsuojamuovilla, 20 cm hienojakoista maa-aines ta ja korotetuin reunoin. Aggregaatin polttoainesäiliötä tankataan tar vit taes sa murskauksen aikana. Aggregaatin ja polttoainesäiliön vä li nen putkisto on varustettu sulkuventtiilillä, mikä estää mah dol lisen ylivuodon. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kon tis sa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Alueella on imeytysturvetta mahdollisten työkoneiden öljyvuotojen varalle. Työ ko nei den tankkaus sekä voiteluaineiden käsittely murskauksen ai ka na suoritetaan ainoastaan tukitoiminta-alueen suoja-alueella. Polt to ai ne säi liöi den sijoittaminen pohjavesialueen ulkopuolelle ei

6 ha ki jan mukaan ole mahdollista, sillä Honkahiekka-kiinteistö sijoittuu ko ko naan pohjavesialueen sisäpuolelle. Suoja-alue sijoitetaan kuiten kin pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Tuotettava kiviaines varastoidaan murskeiden varastointialueella. Murs ka tut tuotteet varastoidaan ja kuormataan alueella. Murskauksessa käytetään seuraavia raaka- ja polttoaineita: Tuotettava kiviaines keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) Murskaimen ja työkoneiden polttoöljy keskimääräinen kulutus (t/a) 5,3 maksimikulutus (t/a) 22,1 varastointitilavuus 9 Työkoneiden voiteluöljy keskimääräinen kulutus/vuosi 0,42 maksimikulutus/vuosi 1, Toiminnassa muodostuvat jätteet Hakijan mukaan toiminta-alueella jätteitä voi muodostua murs kauksen ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä mah dol li sis sa koneiden yllättävissä pienissä korjauksissa, jotka on lisä va hin ko jen estämiseksi tehtävä välittömästi vian ilmettyä (esim. pyö rä ko neen hydrauliikkaletkun vuoto). Toiminnassa muodostuvat jät teet ja niiden käsittely selvitetään tarkemmin kulloinkin työtä suorit ta val ta urakoitsijalta toiminnan alkutarkastuksen yhteydessä. Synty neis tä jätteistä pidetään kirjaa ja urakoitsija vastaa jätteiden kä sitte lys tä. Kaikki alueella syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte kerätään um pi naiseen jäteastiaan ja ne toimitetaan murskausurakoitsijan huol to hal lille. Jäteöljyt varastoidaan 0,5 m³:n säiliössä lukittavassa kon tis sa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Mahdollisesti yl lät tävis sä ja pienissä huoltotöissä syntyvät voiteluaine- ja liuo tin jä te, akut, öljynsuodattimet ja likaantuneet trasselit varastoidaan myös lukit ta vas sa kontissa ja toimitetaan murskausurakoitsijan huol to hal lil le. Ympäristöhuolto Sovi Oy kerää urakoitsijan tukikohtaan toi mi te tut sekalaiset yhdyskuntajätteet sekä vaaralliset jätteet ja toimittaa ne loppukäsiteltäviksi asianmukaisiin kohteisiin. Mahdollisesti toi minnan aikana likaantunut hienojakoinen maa-aines vallimaiselta suo-

7 ja-alu eel ta toimitetaan Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n Iisalmen Pel tomäen pilaantuneiden maiden käsittelykeskukseen käsiteltäväksi. Savon Kuljetus Oy:n tyypillisesti käyttämällä murskausurakoitsijan murs kaus lai tok sel la on käytössä kuivakäymälä, joten saniteettivesiä ei alueella synny. Muodostuneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden toimittamisesta pide tään kirjaa ja kuitit säästetään. Kirjanpito on lupaa valvovan vi ranomai sen saatavissa. Toiminnassa muodostuvat jätteet/vuosi ja niiden käsittely on seu raava: Yhdyskuntajäte Varastointi sosiaalitilojen jäteastiat Määrä 1,5 m3 Käsittely kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn urakoitsijan toi - mes ta Paperi ja pahvi Varastointi sosiaalitilojen jäteastiat Määrä 0 0,5 m3 Käsittely kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn urakoitsijan toi mes ta Lasi Varastointi sosiaalitilojen jäteastiat Määrä 0 0,5 m3 Käsittely kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn urakoitsijan toimes ta Biojäte Varastointi sosiaalitilojen jäteastiat Määrä 0,5 m3 Käsittely kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn urakoitsijan toi mes ta Vaaralliset jätteet Varastointi lukittava kontti (aggregaattivaunu tms.) Määrä 1 m3 Käsittely kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn urakoitsijan toi mes ta Toiminta-alueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jä te huolto suun ni tel ma. Hakemuksen mukaan alueelta muodostuu kai vannais jät teek si luokiteltavista jätteistä pintamaita (kuoritaan noin 30 cm maa-aineksen pinnalta, eli noin m³) sekä kantoja ja hak kuutäh tei tä (noin m³). Pintamaat käytetään kai van nais jät tei den

8 jätehuoltosuunnitelman mukaisesti kasvualustana mai se moi dul le alueelle toiminnan päättymisen jälkeen. Ne läjitetään varastoon maa-ai nes alu een reunoille toiminnan ajaksi. Muut alueen rai vaa mises sa syntyneet sekalaiset maamassat ja hakkuutähteet läjitetään myös maa-ainesalueen reunoille. Kannot sekä hakkuutähteet voidaan toimittaa energiahyötykäyttöön. Lisäksi alueella syntyy se kalais ta maa-ainesta noin 500 m³ ja se käytetään luiskien loi ven nuk siin ja alueen muotoiluun. Kaivannaisjätteillä ei ole ym pä ris tö vai ku tuksia, eikä hakijan mukaan siten ole tarvetta toteuttaa kai van nais jät teiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäiseviä toi men pi tei tä. 9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Toiminta-alue sijoittuu Honkamäen II-luokan pohjavesialueen ( ) muodostumisalueelle. Kyseisellä pohjavesialueella ei ole poh ja ve den ot ta moa. Toiminta-alueen läheisyyteen ei sijoitus suuria ve sis tö jä. Alueen länsi- ja lounaispuolelle sijoittuu ojitettu suoalue, Hon ka suo. Hakijan mukaan pohjaveden sekä maaperän pilaantuminen on mahdol lis ta ainoastaan sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa polt to- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan käytön tai varas toin nin aikana. Toiminta-alueella varastoidaan poltto- ja voi te lu ainei ta vain murskausjaksojen yhteydessä. Kevytpolttoöljy va ras toidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksois vaip pa säi liös sä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Säiliöiden kun to tarkistetaan säännöllisesti. Säiliöt sijoitetaan toiminta-alueen tu ki toi min ta-alu eel le eli vallimaiselle kentälle, jonka maaperä on suojat tu öljynsuojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-ai nek sel la. Reunavallien korkeudeksi hakija on esittänyt piirroksessa cm ja muovikalvon päällä olevan hienojakoisen maa-aineskerroksen pak suu dek si 20 cm. Polttoainesäiliöiden sijoittaminen poh ja ve si alueen ulkopuolelle ei hakijan mukaan ole mahdollista, sillä Hon ka hiekka-kiin teis tö sijoittuu kokonaan pohjavesialueen sisäpuolelle. Voi telu ai neet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. murskaimen aggregaattivaunun varastotilassa. Poltto- ja voi telu ai nei den käyttöön liittyviin onnettomuusriskeihin varaudutaan siten, että alueella on imeytysturvetta mahdollisen öljyvahingon tor jumi sek si. Alueella ei ole vesijohtoa tai viemäriä, sillä kiviaineksen otossa ei käy te tä vettä. Vettä käytetään alueella tarvittaessa alueen pö lyä misen estämisessä. Pölynsidontaan käytettävä vesi saadaan alueen ojis ta ja painanteista. Tarvittaessa pölynsidontaan tarvittava kas te luve si tuodaan alueelle säiliöautolla. Kasteluvedet imeytyvät maa pe-

9 rään. Murskausjaksoilla käytettävä talousvesi tuodaan alueelle urakoit si jan toimesta. Toiminta-alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huol to ja tai pesuja pohjavesialueelle sijoittumisen vuoksi. Mah dol liset koneiden öljynvaihdot sekä korjaus- ja huoltotoimenpiteet suo rite taan läheisillä huoltamoilla ja korjaamoilla. Työkoneiden ja autojen py sä köin ti tapahtuu maaperäsuojatulla alueella. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät vaaralliset jätteet varastoidaan ly hyt ai kai ses ti lukittavassa aggregaattivaunun varastotilassa, josta ne toimitetaan murskausurakoitsijan huoltohallille ja sieltä vaa ral listen jätteiden keräykseen. Mikäli alueella tapahtuu nestemäisen aineen vuoto, aloitetaan torjun ta toi met välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imey tetään imeytysaineeseen. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines pois tetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa Ylä-Savon Jä te huol to Oy:n Iisalmen Peltomäen pilaantuneiden maiden kä sit tely kes kuk sen käsiteltäväksi. Hakija on esittänyt suurimman mahdollisen poltto- ja voi te lu ai ne määrän toiminta-alueella, jos kaikki työkoneiden polttoainesäiliöt ja varas toin ti säi liöt ovat täynnä. Tällöin alueella on polttoainetta yh teen sä litraa ja voiteluainetta 200 litraa. 9.2 Päästöt ilmaan Toiminta-alueella pölyä syntyy pääasiassa karkean soran murs kaukses sa, seulonnassa sekä lastauksessa. Murskaus on mer kit tä vin pölypäästöjä tuottava työvaihe alueella. Myös toiminta-alueen si säinen työmaaliikenne ja ulkopuolinen kuljetusliikenne voivat ai heut taa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä, mutta vähemmässä mää rin kuin murskaus. Suurin osa toiminta-alueen hiuk kas pääs töis tä on halkaisijaltaan yli 10 µm hiukkasia, jotka laskeutuvat pää asias sa toiminta-alueelle. Pölyleijuman määrään vaikuttavat useat eri te ki jät, kuten kiviaineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kos teus, alueen tuuliolot ja vuodenaika. Murskauksen pölypäästöjä voi daan vähentää toimintatavoilla ja laitosten sijoitusratkaisuilla sekä tek ni sillä pölyntorjuntamenetelmillä. Murskaimen kaikki kuljettimet on koteloitu ja ne on varustettu pö lynero tin lait teis tol la. Murskaimen pölyämisen estämiseksi esi murs kaimen syöttösuppiloon ja jälkimurskaimen seulaan tai purkupäähän voi daan syöttää vettä, mutta vedellä tehtävää pölynsidontaa voi daan harjoittaa vain pakkaskauden ulkopuolella. Jo murskatun ki vi ai neksen pölyämistä voidaan vähentää säätämällä kiviaineksen pu toa miskor keut ta ja kastelemalla murskekasoja. Murskainten si joit te lus sa on

10 mahdollista hyödyntää alueen varastokasoja ja ot to rin ta uk sia pölyn leviämisen estämiseksi sekä pienentää kiviaineksen siir to mat ko ja sijoittamalla varastokasat murskainten välittömään lä hei syy teen. Hengitettävien hiukkasten (PM10) määrällä on annettu Val tio neuvos ton asetuksessa (711/2001) ilmanlaadusta raja-arvot; vuo ro kauden keskiarvo 50 µm/m³ ja vuoden keskiarvo 40 µm/m³. Hakijan mukaan Savon Kuljetus Oy:n aliurakoitsijoiden murskauslaitteistoissa on riittävät pölyntorjuntamenetelmät, joiden avulla hengitettävien hiuk kas ten (PM10) määrä jää em. raja-arvojen alle lähimmissä häiriin ty vis sä kohteissa. Toiminta alueella on myös jaksoittaista (murskaus jak so ja arvioidaan olevan korkeintaan joka toinen vuosi), joten pö lys tä aiheutuvat pitkäaikaiset, jatkuvat vaikutukset jäävät hakijan mu kaan suhteellisen vähäisiksi. Murskauslaitos sekä kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia pääs tö jä. Toiminta-alueen työskentelevien työkoneiden kes ki mää räiset vuotuiset päästöt on arvioitu VTT:n Li pas to-las ken ta jär jes tel mästä saadun TYKO työkoneiden päästömallin avulla. Päästöt on las kettu suurimman mahdollisen käyttömäärän mukaisesti (alueella murska taan joka toinen vuosi neljän viikon ajan, ympärivuotisessa käy tössä pyöräkone lastaustehtävissä 100 h/vuosi, seulavaunun työ ai ka 200 h/vuosi ja murskaimien yhteenlaskettu työaika 140 h/viik ko, murskauksen aikainen kaivinkone 50 h/viikko ja pyöräkone 50 h/viikko). Työkoneiden keskimääräiset vuotuiset ilmapäästöt (tonnia/vuosi): Hiilimonoksidi CO 0,17 Metaanittomat hiilivedyt NMHC 0,068 Typen oksidit NOx 0,51 Hiukkaset 0,063 Metaani CH4 0,0028 Dityppioksidi N2O 0,0013 Rikkidioksidi SO2 0,00037 Hiilidioksidi CO2 50,9 9.3 Melu ja tärinä Toiminta-alueella melua syntyy pääosin karkean soran murs kaukses ta, seulonnasta sekä lastauksesta. Murskaustoiminta on mer kittä vin melua tuottava toiminto. Myös toiminta-alueen liikenne ai heuttaa melua, mutta vähemmän kuin murskaus. Olemassa olevalle Honkahiekka-kiinteistön maa-ainesalueelle on teh ty meluselvitys, jota on korjattu (Suomen GPS-mit ta us Oy). Melunleviämismallinnukset on tehty DataKustik Cad naa v.4.3 mallinnusohjelmalla ja laskenta suoritettiin käyttäen Ge ne ral Prediction Method (GPM) laskentastandardia, joka on yh-

11 teis poh jois mai nen laskentamalli. Melutasot on laskettu melun le viämi sen kannalta kaikkien suotuisimmissa, vähiten ääntä vai men ta vissa olosuhteissa. Mallinnuksessa ei ole huomioitu im puls si mai suuskor jaus ta eikä kapeakaistaisuuskorjausta. Toiminnan aiheuttaman melun leviäminen on mallinnettu yhdelle otta mis vai heel le ja niin, että selvityksessä mallinnettiin melun le viä misen kannalta pahin tilanne. Tilanne mallinnettiin siten, että käytössä on murskauslaitos ja lastaus ottoalueella ilman meluvalleja sekä raskas liikenne ottoalueelta. Metsäalueiden ja muun kasvillisuuden, sekä rakennusten ja mahdollisten varastokasojen melua vaimentava vai ku tus jätettiin huomiotta. Mallinnuksen perusteella melutaso (LAeq) lähimmällä vakituisesti asu tul la kiinteistöllä (Honkamäki) on 54,5 db. Seuraavaksi lä him millä vakituiseen asumiseen käytettävillä kiinteistöillä (Honkalehto) keski ää ni ta so on 31,5 db ja (Tervola) 49,0 db. Näin ollen kaikkien lähim pien kiinteistöjen melutaso alittaa ohjearvon 55 db. Meluselvityksen perusteella Honkahiekka-kiinteistön ottamisalueen toi min nas ta aiheudu missään toiminnan vaiheessa valtioneuvoston pää tök sen melutasojen ohjearvoista (993/1992) mukaisten päi väajan kes ki ää ni ta son ylittäviä melutasoja. Murskauslaitoksen itä puolel le voidaan sijoittaa ottoalueelta poistettavat pintamaat, jotka toi mivat samalla meluesteenä. Melua on mahdollista vaimentaa myös kiin nit tä mäl lä huomiota työkoneissa käytettäviin me lun vai men nusme ne tel miin. Työkoneista ja murskauksesta voi aiheutua muita, mallin nuk ses ta puuttuvia ääniä, kuten kolahduksia ja muita yksittäisiä ää niä. Selvityksessä melua aiheuttavien toimintojen toiminta-asteena käytet tiin 100 % päivittäisestä työajasta, mutta käytännössä toi min ta-asteet tulisivat olemaan em. pienempiä jolloin todelliset toteutuvat päivän keskiäänitasot tulisivat olemaan tässä selvityksessä esitettyjä pie nem piä. Keskiäänitasoa laskee myös kasvillisuusvaimennus, jota ei ole huomioitu tässä mallinnuksessa. Melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Melun syntyä voidaan vähentää murskauslaitoksen, seula vau nun ja varastokasojen sijoittelulla sekä laitteiston kun nos sa pidol la ja huollolla. Soran murskauksessa ei synny tärinää. 9.4 Liikenne Toiminta-alue sijaitsee Nissiläntie (yhdystie 5911) länsipuolella noin 160 m etäisyydellä. Alueelle liikennöidään Ouluntieltä (kantatie 88)

12 Nis si län tien kautta, josta alueelle johtaa työmaatie. Ouluntien kes kimää räi nen vuorokausiliikenne (KVL) Nissiläntien risteyksen koh dal la vuonna 2011 oli 1 500, josta raskaita ajoneuvoja oli noin 160. Nis silän tien KVL toiminta-alueen kohdalla vuonna 2011 oli 92. Liikennöinti alueelle tapahtuu arkisin (maanantai-perjantai) klo väliensä aikana. Alueen liikennöinti on riippuvainen vuo denajas ta ja kiviaineksen kysynnästä. Talvella alueella on liikennöintiä huo mat ta vas ti vähemmän kuin kesällä. Toiminta-alueen vuo sit tai nen ottomäärä olisi tasaisella kulutuksella korkeintaan m³-ktr. Laskennallisesti ko. määrän kuljettamiseen tarvittaisiin noin kasettikuorma-autoa. Kuljetuksen eivät ole säännöllisiä, vaan kes kitty vät lyhyille ajanjaksoille, jolloin alueelta kuljetetaan ki vi ai nes ta pois suurempia määriä. Alueelle liikennöi ko. ajanjaksolla kor kein taan noin 30 raskasta ajoneuvoa päivässä. 9.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiantehokkuus Hakijan mukaan alueen toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja pa ras ta mahdollista tekniikka mahdollisuuksien mukaan. Murskaimissa ja seulavaunuissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää murskauksen ja seulonnan mahdollisesti aiheuttamia me lu- ja pölypäästöjä. Toiminta-alueella käytetään Savon Kuljetus Oy:n aliurakoitsijoiden koneita, jotka ovat dieselkäyttöisiä. Työ koneis sa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää syntyviä il mapääs tö jä. Savon Kuljetus Oy:llä on rakenteilla toimintajärjestelmä, joka tulee pi tä mään sisällään ISO 9001 laatujärjestelmän, ISO ym pä ristö jär jes tel män ja mahdollisesti OHSAS työterveys- ja työ turval li suus jär jes tel män. Sertifiointi vuonna todennäköisesti vuoden 2014 aikana. 10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminta-alue sijoittuu Pohjois-Savon POSKI-projektissa (poh ja vesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) luonnon ja mai se man suo je lun kannalta paikallisesti arvokkaalle Honkamäen har ju alu eel le, jolla on MAL 3 :n kannalta jokseenkin merkittäviä luon to- ja maisematekijöitä. POSKI-raportissa alue on luokiteltu maa-ai nes ten ot toon osittain soveltuvaksi, pohjaveden suojelun ja kivi ai nes huol lon yhteensovitusalueeksi. Toiminta-alueella ja sen läheisyydessä on harjoitettu maa-ainesten ot toa jo vuosia, joten toiminnan jatkuminen nykyisiä ottorintauksia laa jen taen kohti länttä, ei tulisi hakijan mukaan muuttamaan ny kyis tä maisemakuvaa merkittävästi. Alue ei näy lähimmille asuin kiin teis töil-

13 le eikä Nissiläntielle pitkän välimatkan, maaston topografian sekä puus ton vuoksi. Maa-ainesten oton päätyttyä maisemoinnin yh teydes sä lähi- ja kaukomaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ot ta mat ta entisenkaltaiseksi metsämaaksi. Toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnon suo je lu aluei ta eikä Natura 2000-verkostoon tai luon non suo je luoh jel miin kuuluvia alueita. Lähin luonnonsuojelutarkoituksiin varattu alue, Mammonhauta-Rotimojoki Natura-alue (FI ), sijoittuu toi min ta-alu een luoteispuolelle noin 2,5 kilometrin etäisyydelle. Toiminta-alueen lähiympäristön metsät ovat tavanomaisia, met sä talous käy tös sä olevia metsiköitä. Edellä mainitut seikat huomioiden, hakijan mukaan maa-ainesten oton jatkumisella ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia alueen luon to ar voi hin eikä merkittäviä muutoksia lähialueen luonnonoloissa tai maisema-arvoissa. Koska toiminta-alue sijaitsee II-luokan pohjavesialueella sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla alueella, jäl ki hoi totoi men pi tei siin kiinnitetään erityistä huomiota. Jälkihoitotoimenpiteet tul laan tekemään siten, että alue sopeutetaan ympäröivään luon toon sekä maisemaan. Alueen jälkikäyttö on metsätalous, joten alue maise moi daan metsätaloutta ja mahdollisimman luontevaa mai se maan soveltumista silmällä pitäen. Kasvillisuuden palauttamisen myö tä pohjaveden likaantumisriski pienenee, koska kasvillisuus edis tää pohjavettä suojaavan humuskerroksen muodostumista sekä vä hentää pintavaluntaa. Kasvipeite pyritään saamaan alueelle mah dol lisim man nopeasti. 11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ennen toiminnan aloittamista toiminta-alueella oleva vanha poh ja veden tarkkailuputki (P8), tullaan vaihtamaan uuteen, laa dun tark kailuun soveltuvaan, PEH-putkeen. Putkesta mitattu pohjaveden pinnan kor keus on ollut vuonna ,42. Viereiseltä Nis ka harju-kiin teis töl tä mitatut pohjavesiputken (HP1) pinnankorkeus on ollut vuon na ,06. Maa-ainesten alin ottotaso on maa-ai nes luvan mukaisesti +141,00. Tällöin suojakerroksen paksuudeksi vuoden 2009 pohjaveden P8 pinnankorkeustulosten mukaan jää 4,58 m. Ennen toiminnan aloittamista pohjaveden pinnankorkeus tullaan selvit tä mään tarkemmin, jotta pohjaveden pinnan ja alimman ot to ta son välinen suojakerrospaksuus voidaan todeta riittäväksi. Pohjavesipinnan- ja laaduntarkkailu toteutetaan alueelle ennen ot totoi min nan aloittamista asennettavasta uudesta PEH-poh ja vesiputkes ta. Tarkkailun toteuttaa Suomen GPS-mittaus Oy, Savon Kul je tus

14 Oy:n toimeksiannosta. Pohjaveden pinnan tarkkailu suoritetaan kaksi (2) kertaa vuodessa. Pohjaveden laaduntarkkailua tehdään ker ran (1) vuodessa, jolloin vedestä määritetään seuraavat pa ra met rit: lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, hiilidioksidi, väri, sameus, ko vuus, CODMn, TOC, nitraatti, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, mi ne raa li öl jyt sekä öljyhiilivedyt. Näytteenoton suorittaa sertifioitu näytteenottaja. Pohjavesinäytteet ote taan tarkkailuohjelman mukaisina aikoina ja tulokset toimitetaan toi min nan har joit ta jal le, sekä viranomaisille noin kuukauden ku lues sa näytteenotosta. Näytteenoton yhteydessä pohjavesiputkesta mi tataan pinnankorkeus, lämpötila sekä veden laatua arvioidaan ais tinva rai ses ti (haju ja väri). Näytteenotossa tehtävät havainnot kir ja taan ylös ja näytteenotosta tehdään näytteenottoraportti. Poh ja ve si näytteis tä tehtävät analyysi suorittaa akkreditoitu ym pä ris tö la bo ra to rio. Pohjavesiputkelle laaditaan putkikortti, josta käy ilmi putken koor dinaa tit, korkotiedot, havaintotiedot sekä asennus- ja put ken ra ken teeseen liittyvät tiedot. Putkikortti toimii havainto ja näytteenottoon liit tyvien tietojen tallennusdokumenttina. Putkikortin tietojen päi vit tä mises tä sekä arkistoinnista vastaa Suomen GPS-mittaus Oy. Alueelle tullaan asentamaan korkopukki, josta alueen työntekijät sekä valvontaviranomaiset voivat havaita ottamisen syvyyden koko otto toi min nan ajan. Toiminta-alueen ottomääristä pidetään Savon Kuljetus Oy:n sisäistä kir jan pi toa. Murskauksista pidetään työmaapäiväkirjaa kulloinkin työhön valitun urakoitsijan toimesta. Työmaapäiväkirjaan merkitään toimin nan laatu, päivittäiset tuotantomäärät, polttoaineiden kulutus, lait tei den huollot sekä mahdolliset poikkeustilanteet. Työ maa päi väkir ja on tarvittaessa lupaa valvovan viranomaisen saatavissa. Muodostuneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden toimittamisesta pide tään kirjaa ja kuitit säästetään. Kirjanpito on lupaa valvovan vi ranomai sen saatavissa. Lupaviranomaisille raportoidaan toiminnasta säännöllisesti. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisen onnettomuusriskin ympäristölle sekä alueen työn te ki jöille aiheuttavat työkoneiden vuotaminen, erilaisten poltto- ja voi te lu ainei den murskauksen aikainen varastointi, murskaimien mah dol li set tulipalot sekä alueen liikenne. Toiminnasta aiheutuvia riskejä es tetään asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla. Alueella toi mi val la urakoitsijalla tulee olla laatu- ja pelastautumissuunnitelma. Ta vanomai sen maa-ainesten oton aikana alueella ei varastoida polt to ai-

15 nei ta, vaan alueella varastoidaan polttoaineita vain murskauksen aika na. Poltto- ja voiteluaineiden käyttöön liittyviin on net to muus ris keihin varaudutaan siten, että alueella on imeytysturvetta mah dol li sen öljyvahingon torjumiseksi. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantumista ehkäistään varas toi mal la poltto- ja voiteluaineet kohdassa 8.3 kuvatulla tavalla. Ym pä ri vuo ti ses ti toiminta-alueella työskentelevää pyöräkonetta ei säi ly te tä pitkiä aikoja alueella, eikä alueella tehdä koneiden huoltoa tai pesua. Murskauslaitteiston toimintahäiriöitä ja muita on net tomuuk sia pyritään estämään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailulla. Poikkeustilanteessa työkoneet tai murskaimet pysäytetään vian mää rit tä mis tä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on nestemäisen ai neen vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuoto es tetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen. Mahdollisesti pi laan tu nut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytys ai neen kanssa Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n Iisalmen Peltomäen pilaan tu nei den maiden käsittelykeskuksen käsiteltäväksi. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät vaaralliset jätteet varastoidaan ly hyt ai kai ses ti lukittavassa aggregaattivaunun varastotilassa, josta ne toimitetaan murskausurakoitsijan huoltohallille ja sieltä vaa ral listen jätteiden keräykseen. Murskauksessa käytetään asiantuntevia urakoitsijoita, joilla on omat toi min ta oh jeet poikkeustilanteiden varalle. Henkilökuntaa on yleen sä koulutettu toimimaan erilaisissa poikkeus- ja on net to muus ti lan teis sa. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan Pohjois-Savon pe las tus lai toksel le, Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle se kä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Koska toiminta-alue on vartioimaton, alueella on ilkivallan riski. Mahdol lis ta ilkivaltaa tai väärinkäyttöä voivat olla mm. koneiden rik ko minen, alueen roskaaminen sekä alueen käyttäminen moot to ri ajo neuvoil la (mm. mönkijät, ja mopot) harjoitteluun, jotka osaltaan li sää vät alueen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskiä. Alueella liik kumi nen kielletään kyltein ja tahaton joutuminen alueelle es te tään merkitsemällä alueen ottorintaukset huomionauhalla. Mah dol li ses ti myös ottamisalueen reunoille läjitetyt pintamaat estävät osal taan alueelle tahattoman joutumisen. Tarvittaessa alueelle tulevalle tiel le pystytetään lukittava puomi. 13. HAKEMUS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA MUU TOK- SEN HAUS TA HUOLIMATTA Hakija hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnan täytän töön pa no lu paa muutoksenhausta huolimatta ja maa-aineslain 21

16 :n mukaista lupaa aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Maa-ainestenotto aloitettaisiin pian ympäristöluvan lainvoimaiseksi tu lon jälkeen mahdollisesta päätöksen muutoksenhausta huolimatta. Pe rus te lu na on, että alue on jo avattu eikä uusi toiminta aiheuta ympä ris tö muu tok sia. Hakija ehdottaa vakuudeksi ympäristön saat ta misek si ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muut ta mi sen varalle HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET Murskauksen ja seulonnan ympäristölupahakemus ja liite Kiinteistörekisteriote ja naapuritilojen omistajat ja tiedot Honkamäen pohjavesialueen tiedot Maakuntakaavaote Yleiskartta (1: ) Sijaintikartta (1:4 000) Suunnitelmakartat (1:2 000 ja 1:1 000), pituusleikkaus (1:1 000) ja poik ki leik kaus )1:1 000) Nykytilannekartta (1:1 000) Maisemointikartta (1:1 000) Maaperänsuojaus, leikkauspiirustus (1:20) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma maa-ainesten ot ta mis toimin nal le Meluselvitys , korjattu Maa-aineslupa (sora) (Vieremän kunta, kunnanhallitus ) YSL 101 :n mukainen hakemus aloittaa toiminta muutoksenhausta huo li mat ta LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 15.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Vieremän kunnan il moitus tau lul la Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Miilu-lehdessä. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristönsuojelun tehtäväalue on käynyt toiminta-alueella tar kastuk sel la ja neuvotellut lupahakemuksen sisällöstä Neuvottelumuistio on liitetty asiakirjoihin Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

17 Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ylä-Savon Vesi Oy:ltä ja Pohjois-Sa von ELY-keskukselta. Ylä-Savon Vesi Oy on saapuneessa lausunnossaan lausu nut mm. seuraavaa: Ylä-Savon Vesi Oy:llä ei ole vedenottamoita Honkamäen poh ja ve sialu eel la. Honkamäen pohjavesialueelle on laadittu Savo-Karjalan Ve sien suo je lu yh dis tys ry:n toimesta riskikartoitus vuonna Riskin ar vioin nin mukaan tällä hetkellä maa-ainestenottoa ei ole suurta mää rää pinta-alallisesti koko pohjavesialue huomioiden. Toi mit taessa lupaehtojen mukaan pilaantumisriskiä ei synny. Savon Kuljetus Oy:n suunnitelmissa on laajentaa nykyistä ottoaluetta 3,3 hehtaariin. Pohjaveden pinnankorkeudet suunnitellulla murskausalueella ovat ol leet vuonna 2009 tasossa +136,42 (p8, putken korkki ruostunut kiin ni, ei voi nykyisin mitatta pohjaveden pintaa) ja +134,06 (HP1, Iisal men Autotilaus Oy:n omistama havaintoputki). Suunniteltu ot to taso on +141,00, joka on sama kuin aiemmassa ottoluvassa. Tällöin poh ja ve den suojakerrospaksuudeksi jää yli 4,5 metriä, mikä on riit tävä. Ylä-Savon Vesi Oy esittää, että yksi havaintoputki (PEH-putki) asen ne taan ottoalueen länsipuolelle sen lisäksi, että vanha p8-putki vaih de taan PEH-putkeksi pohjaveden laaduntarkkailua varten. Suun ni tel mas sa esitetyt laatuparametrit on syytä määrittää poh ja vedes tä ainakin kerran vuodessa. Mikäli murskauslupa myönnetään, tu lee toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia pohjaveteen seu ra ta tutkimalla jokaisen murskausjakson loputtua alueelle asenne tus ta havaintoputkesta/putkista otetusta näytteestä ainakin mi neraa li öl jy ja öljyhiilivedyt. Pohjaveden pinnan tarkkailu on suunniteltu teh tä väk si kaksi kertaa vuodessa. Pohjavedenpinnan mittaukset tulee tehdä molemmista havaintoputkista. Murskaustoimintaa ei lähtökohtaisesti pitäisi sijoittaa poh ja ve si alueel le. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, on lupaehdoissa kiin ni tet tävä erityistä huomiota pohjaveden suojaukseen. On selvitettävä tarkem min, onko murskaukseen tarvittava energia mahdollista ottaa säh kö ver kos ta, koska aggregaatin käyttö (jälkimurskain) ja polt to ainei den varastointi tuo pohjaveden pilaantumisriskin. Kuljetus- ja maansiirtokaluston huolto ja tankkaus tulisi sijoittaa mahdol li suuk sien mukaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Suun ni tel mas sa esitetty suoja-alueen maaperän suojaus (öl jyn suo ja muo vi kal vo + hienojakoinen maa-aines + vallimaiset reunat) on riittävä. Kaik ki työkoneiden tankkaukset ja voiteluaineiden käsittely on tehtävä suoja-alu eel la, mikäli niitä ei ole mahdollista tehdä pohjavesialueen ulko puo lel la. Kaikkien alueella työtä tekevien (mm. murskauksen suorittava ali ura-

18 koit si ja) tulee olla tietoisia pohjaveden pilaantumisriskeistä. Alu eel la käytettävän kaluston hyvää kuntoon on kiinnitettävä erityistä huomio ta. Pohjois-Savon ELY-keskus on saapuneessa lau sun nossaan lausunut mm. seuraavaa: Hakija esittää toiminnassa käytettävän polttoöljykäyttöisiä lait teis to ja. Kun toimitaan pohjavesialueella, tulisi tarvittava energia ottaa en si sijai ses ti sähköverkosta, koska polttoöljyn käyttäminen ener gian tuotan nos sa ja muussa laitteistossa aiheuttaa aina pohjaveden pi laantu mis ris kin. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanta tässä tapauksessa on, että ener gian ottamisen mahdollisuus sähköverkosta tulisi selvittää. Mikä li energian tuottaminen sähköllä tulee taloudellisesti tai muulla tavoin kohtuuttomaksi, voidaan energia tuottaa aggregaatilla, jos lu papää tök ses sä annetaan riittävät pohjaveden tarkkailua ja suo jaus toimen pi tei tä koskevat määräykset. Hakemuksen mukainen toiminta pohjavesialueella edellyttää, että alu eel le laaditaan pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tark kai luoh jel ma. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee seurata 2 kertaa vuodes sa. Pohjaveden laatunäyte tulee ottaa alueella asennettavasta uu des ta muovisesta pohjaveden havaintoputkesta ennen toiminnan aloit ta mis ta, säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikä li toimintaa on ollut) sekä toiminnan loputtua. Jotta pohjaveden ha vain to put ki soveltuisi öljyisten näytteiden ottoon, tulee sii vi lä put kiosuu den ulottua putken pohjatasosta aina pohjaveden pinnan yläpuo lel le asti. Vesinäytteistä tulisi määrittää väri, sameus, happi, ph, säh kön joh tavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraatti, kloridi, sul faatti, rauta, mangaani, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja muiden poh ja ve del le vaaraa aiheuttavien aineiden varastointialueet sekä kuljetus- ja maan siir to ka lus ton paikoitusalue tulee sijoittaa suojatulle tu ki toi minta-alu eel le. Mikäli tukitoiminta-alue sijoitetaan toiminta-alueelle, tulee se sijoittaa alueelle, jossa toteutuu vähintään 4 metrin suo ja kerros pohjaveden pintaan. Alueella ei tule murskata muulta tuotua ainesta. Ympäristöluvan voimas sa olon tulisi päättyä viimeistään samanaikaisesti voimassa olevan maa-ainesluvan kanssa, jotta maa-ainesluvan mukainen jäl ki hoito ei alueella vaikeudu. Toiminta-alueelle on tehtävä valmiussuunnitelma vahinkotapausten

19 va ral le. Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, että murskaustoiminta voidaan to teut taa alueella hakemuksen mukaisesti, mikäli edellä lau sun nossa mainitut asiat ja liitteenä oleva ohjeistus otetaan lu pa mää räyk sissä huomioon. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnossa on otettu kantaa vain poh ja ve den suojeluun liittyviin asioihin. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mie li pitei tä Hakijan vastine Hakija on jättänyt seuraavan vastineen Ylä-Savon Vesi Oy:n ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoihin: Hakijaa on pyydetty selvittämään mahdollisuutta käyttää murs kauksen energiana sähköä paikallisesta sähköverkosta. Sähkökäyttöiset murskaimet ovat tyypillisesti kiinteitä murs kaus laitok sia. Honkahiekan maa-ainesalueelle ei ole tarvetta sijoittaa kiinteää murskauslaitosta, sillä murskaustarvetta on arviolta kes ki määrin joka toinen vuosi, 2-4 viikkoa kerrallaan. Murskaustoiminnan olles sa lyhytkestoista, sähkön järjestäminen laitteiston käyttövoimaksi ei ole taloudellisesti kannattavaa. Joulukuun 2013 hintatason mukaan alustavasti arvioitu liittymismaksu Honkahiekan tilalle si joi tet tavan murskaamon liittämiseksi Savon Voima Oy:n säh kön siir to verkkoon on (alv 24 %). Honkahiekan maa-ainesalue voidaan liittää osaksi Savon Kuljetus Oy:n pohjavesien tarkkailuohjelmaa. 16. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Valmistelijan päätösehdotus: Ympäristölautakunta myöntää Savon Kuljetus Oy:lle ympäristöluvan so ran murskaukseen ja seulontaan Vieremän kunnan Mart tisen järven kylässä sijaitsevalla tilalla Honkahiekka ( ). Ha kemuk ses sa esitetyn lisäksi on toiminnassa noudatettava lu pa määräys ten ehtoja Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ympäristölautakunta myöntää Savon Kuljetus Oy:lle ym pä ris tön suoje lu lain 101 :n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseen ennen ym-

20 pä ris tö lu van lainvoimaiseksi tuloa. 17. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset lupamääräykset 17.1 Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta (kiinteistö Honka hiek ka ) otettuja maa-aineksia. Murskausta saa tehdä vuosittain hakemuksen mukaisesti 4 kuukauden (16 viikkoa) ajan. Tuotteiden kuormausta ja kuljetusta saa tehdä ympärivuoden. Toiminta-ajat ovat seuraavat: murskaus arkisin (maa nan tai-per jan tai) klo välisenä aikana ja kuormaus ja kuljetukset ar ki sin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana. Perustelut: Toiminta-ajat ovat hakijan esittämiä. Hakija on ha ke mukses sa esittänyt, että murskausta tehdään noin 2 4 viikkoa ker rallaan, 2 4 kertaa vuodessa joka vuosi. Toiminta sijoittuu alle 500 met rin päähän melulle alttiista kohteista, joten toiminnassa on nouda tet ta va Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) aikarajoja. (YSL 8 ja 43, NaapL 17 ) 17.2 Maan pinnan ja pohjaveden pinnan välisen suo ja ker ros pak suuden on oltava murskaamon sekä tukitoiminta-alueen kohdalla vä hintään 4 metriä. Alin ottotaso tulee määritellä ylimmän havaitun poh jave den kor keu den mukaan. Perustelut: Suojakerroksella vähennetään pohjaveden pi laan tu misris kiä. Suojakerroksen paksuus on hakijan esittämä. Ottotaso tulee mää ri tel lä ylimmän havaitun pohjavedenpinnan mukaan. (YSL 4, 8, ja 43, NaapL 17 ) Melu 17.3 Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mah dol li simman vähän melua ympäristöön. Murskauslaitteisto on sijoitettava tek nis ten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdal le. Pintamaat ja murskeen varastokasat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lähiasutuksen suuntaan. Perustelut: Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa (YsL 42 ja 43, VNa 800/ ) 17.4 Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toimin ta-alu eel la siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman ly hyik si. Kivenmurskaamon melua tulee torjua mahdollisuuksien mukaan myös koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ää ni tek nisil lä parhailla meluntorjuntatoimilla.