J ä s e n l e h t i 3-4 / 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "J ä s e n l e h t i 3-4 / 2008"

Transkriptio

1 J ä s e n l e h t i 3-4 / 2008

2 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki puh: (09) Sähköposti: Kotisivu: Toiminnanjohtaja Julia Burman, varmimmin ke ja to SEURAN HALLITUS 2008 Dos. Marjaana Niemi, puheenjohtaja Prof. Pauli Kettunen Dos. Tiina Kinnunen Prof. Christian Krötzl Dos. Tuija Laine Prof. Henrik Meinander Prof. Ilkka Nummela Prof. Markku Peltonen, varapuheenjohtaja Prof. Irma Sulkunen Prof. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen Historiallinen Seura on alan tieteellinen keskusseura Suomessa. Seura järjestää esitelmä- ja seminaaritilaisuuksia sekä kansallisia ja kansainvälisiä konferensseja sekä hoitaa alan kansainvälisiä suhteita. Jäseninä on noin 900 tutkijaa ja harrastajaa. Jäsenmaksu on 25 euroa vuodessa (opisk. 22 ). Jäsenet saavat maksutta jäsenlehden sekä n. 25 % alennusta seuran omista sekä monien lähitieteiden seurojen julkaisuista Tiedekirjassa (Kirkkokatu 14) ja SKS:n kirjamyymälässä (Mariankatu 3). Verkkokirjakauppaan on linkki seuran kotisivuilta (www.histseura.fi); tilausta tehdessänne kertokaa olevanne Historiallisen Seuran jäsen! Historiallisen Aikakauskirjan tilausmaksu on seuran jäsenille 28 euroa. Jäsenhakemuslomake on helpointa täyttää internetissä SHS:n kotisivuilla osoitteessa Lomakkeita voi tilata myös seuran toimistosta. Vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää myös sähköpostilla.

3 3 Pääkirjoitus Globaali, kansallinen ja paikallinen Erilaisia näkökulmia merkkivuoteen Merkki- ja juhlavuosien vietossa näkyy ajan henki. Kun nyt globalisaation aikakaudella on muisteltu ja analysoitu vuosien 1808 ja 1809 tapahtumia, kansallinen näkökulma on ollut edelleen esillä, mutta sen rinnalle on noussut muita vahvoja perspektiivejä: globaali ja lokaali. Nämä kaikki näkökulmat ovat alusta alkaen olleet mukana merkkivuoden tapahtumissa, joista ensimmäisiä oli Suomen Historiallisen Seuran, Valtioneuvoston kanslian ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen yhdessä järjestämä kansainvälinen, tieteellinen konferenssi Europe in Upheaval: The Era of the Napoleonic Wars. Seminaarin avauspäivänä, 21. helmikuuta 2008, oli tullut kuluneeksi tasan 200 vuotta Suomen sodan alkamisesta. Kymijoella rajan ylittäneet venäläiset eivät kuitenkaan olleet ainoita sotajoukkoja, jotka olivat liikkeellä helmikuun lopulla 200 vuotta sitten: samoihin aikoihin Napoleonin joukot valtasivat Barcelonan. Tapahtumien välillä oli tuhansia kilometrejä, mutta ne liittyivät toisiinsa ja olivat osa samaa eurooppalaista prosessia. Globaalin, kansallisen ja paikallisen yhteenkietoutumista tutkittiin Europe in Upheaval -konferenssissa monen teeman kautta. Karen Hagemann (University of North Carolina at Chapel Hill) tarkasteli kysymystä analysoimalla lokakuussa 1813 käytyä Leipzigin taistelua. Tähän taisteluun, joka käytiin Napoleonin ja liittoutuneiden välillä, osallistui noin sotilasta ympäri Eurooppaa ja maanosan ulkopuoleltakin, ja sitä pidetään maailmanhistorian suurimpana yksittäisenä taisteluna ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tutkimuksissaan Hagemann on analysoinut jaettuja mutta kuitenkin erilaisia kokemuksia ja muistoja. Leipzigin taisteluun osallistuneet taustastaan riippumatta jakoivat kokemuksen modernista suursodasta, jota käytiin "kansojen" välillä massa-armeijoin. Lisäksi tämä taistelu toi sotilaiden ja siviilien kokemukset lähelle toisiaan, koska sotaponnistuksiin oli monin paikoin mobilisoitu sotilaiden lisäksi koko siviiliväestö. Mutta kokemukset ja muistot myös vääjäämättä erosivat toisistaan. Totaalinen sota kosketti kaikkia, mutta ei samalla tavalla. Lisäksi omiin muistoihin sodasta sekoittui aina kollektiivisia muistoja ja tulkintoja. Esimerkiksi eri maissa ja eri alueilla Leipzigin taistelusta rakennettiin hyvin erilainen kuva: Preussissa se oli Saksan "kansan" heräämisen ilmaus ja vapaustaistelu, Ranskassa tai Saksissa (joka aluksi taisteli Napoleonin puolella) jotain muuta. Globaalit, kansalliset ja paikalliset voimat ja intressit kietoutuivat yhteen eri paikoissa eri tavoin. Ymmärtääkseen erilaisia kokemuksia ja muistoja on katsottava rajojen sisään mutta aina myös niiden yli.

4 4 Kansainvälistä kontekstia, yhtymäkohtia ja yhteyksiä Suomen 1800-luvun alun kehitykselle on haettu kuluneen vuoden aikana myös monissa muissa tapahtumisessa ja yhteyksissä. On pohdittu paitsi rajojen "ylittämisen" tärkeyttä myös rajojen merkitystä eri aikoina. Mitä rajat merkitsevät ja mitä ne eivät merkitse? Mitä asioita rajat pitävät sisällään ja mitä ne läpäisevät? Minkälaisia prosesseja syntyy, kun erilaiset rajat (hallinnolliset, kulttuuriset, kielelliset, uskonnolliset jne.) eivät seuraa toisiaan vaan kulkevat omia reittejään? Kun Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan, yhteydet länteen eivät suinkaan katkenneet. Päinvastoin, kontaktit eri suuntiin itään mutta erityisesti länteen lisääntyivät huomattavasti 1800-luvun kuluessa. Kuten Pertti Haapala toteaa kolumnissaan juuri ilmestyneessä Historiallisessa Aikakauskirjassa (4/2008), skandinaavisen ja saksalaisen kulttuurin vaikutus Suomessa kasvoi 1800-luvun kuluessa kaikilla aloilla ja kanssakäyminen oli vilkasta. Eikä tämä "eurooppalainen" kulttuurivaikutus tullut Suomeen enää vain lännestä, vaan myös esimerkiksi Pietarin kautta. Globaalin kontekstin ja yhteyksien voimakas läsnäolo vuosia 1808 ja 1809 käsittelevässä tutkimuksessa ja keskustelussa on nostanut esiin aivan uusia kysymyksiä ja avannut teitä tärkeille oivalluksille. Toinen keskeinen piirre käydyssä keskustelussa on paikallisten näkökulmien runsaus ja kansalliskeskustelun vilkkaus. Valtioneuvoston kanslian nettisivujen Merkkivuosi 1809 tapahtumakalenteri kertoo selvää kieltään merkkivuoden vieton monimuotoisuudesta: Forum Marinumin näyttely on esitellyt Suomen sotaa merellä, Kuopiossa on muisteltu lähiseudulla käytyjä taisteluja ja niiden vaikutusta tavallisten kuopiolaisten elämään, Ruhtinas Dimitri Romanoff puolisoineen on ollut teekutsuilla Porvoossa ja nukketeatteriesitys "Vieras Naakka" on kertonut saduin keinoin elämästä Viaporin linnoituksessa venäläismiehityksen aikoihin ja nämä ovat vain esimerkkinä kymmenistä ja taas kymmenistä tapahtumista. Tämä eri paikkakuntien, esiintyjien, yleisöjen ja näkökulmien kirjo kertoo siitä, miten tärkeää globaalissa maailmassa on luoda ja vahvistaa erilaisia paikallisia identiteettejä. Marjaana Niemi Puheenjohtaja Suomen Historiallisen Seuran esitelmätilaisuus: Ma klo Tieteiden talo, (Kirkkokatu 6, Helsinki) Sali 404 Professori Susanna Fellman: Pohjoismainen kapitalistinen malli onko sitä? Vapaa pääsy, tervetuloa!

5 5 Hyvät kollegat, Terveisiä Comité international des sciences historiques (CISH) hallituksen kokouksesta Haagista. Amsterdamin kongressia varten on avattu rekisteröinti niin sessioiden pitäjille kuin paperin esittäjille. Olemme prof. Hannes Saarisen kanssa lähettäneet kaikki saamamme ehdotukset eteenpäin runsas vuosi sitten, mutta varmuuden vuoksi olkaa hyvä ja rekisteröitykää oheisten ohjeiden mukaisesti. Congress Registration For the Amsterdam Congress, ICHS is experimenting for the first time on-line pre-registration for all active participants, from organizers to communicants and discussants. Moreover, it will be possible for any colleague wishing to propose a paper, to do so. In that case one must go directly to the web site at select «Register» and then follow the instructions. The Amsterdam Congress Committee will forward proposals entered on the site to organizers for consideration. Organizers have the final say for the choice of the communicants and will let their decision known to those concerned. Please note that this procedure will be operational until 1 February Tampereella Marjatta Hietala CISHin hallituksen jäsen ja CISHin Suomen komitean puheenjohtaja HUOM! Linkki ilmoittautumissivuille on SHS:n nettisivuilla Lisätietoja CISH:istä Toiminnanjohtajan tervehdys Hyvät seuran jäsenet, Olen pahoillani, että 2008 jäsenlehti ilmestyy vasta nyt eikä joulumantelina, mutta korvatulehdukseni joulukuussa pisti kaikki aikataulut sekaisin. Vaikka jo ehti vanha vuosi mennä, haluan kiittää kaikkia menneestä vuodesta. Erityisesti kiitän saamastani palautteesta vuoden aikana. Hallituksesta jäivät vuoden lopussa pois professorit Ilkka Nummela ja Pauli Kettunen, joille lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä. Vuoden 2009 alusta hallitukseen tulevat uusina professorit Susanna Fellman ja Petri Karonen. Nyt Tieteiden yön ja evoluutio-teeman jälkeen seura jatkaa kevätkautta uusilla aiheilla. Pohjoismainen yhteiskunta, kulttuurien kohtaaminen, kulttuuriimperialismi ja vuorovaikutus sekä 150v. lähetystyö ovat kevään ohjelmassa, josta tarkempaa tietoa tulee seuraavaan jäsenlehteen sekä nettisivuillemme. Erinomaista alkanutta vuotta 2009! Julia Burman

6 6 Kirsi Vainio-Korhonen Kirjeiden ja käsialojen historiaa Juuri ilmestyneessä kirjassani Sophie Creutzin aika; aateliselämää 1700-luvun Suomessa olen käyttänyt lähteinä pääasiassa yksityiskirjeitä. Tutkimuksen kohteena on Sophien sukupiiri, muiden muassa hänen aviopuolisonsa Lars Glansenstierna ja ystävänsä ja lankonsa Göran Sprengtporten. Sophie Creutzin ja Göran Sprengtportenin suhde kiinnostaa minua edelleen, ja siksi kävin lokakuussa Venäjän kansalliskirjastossa Pietarissa etsimässä Sophie Creutzin kirjeitä siellä säilytettävästä Sprengtportenin arkistosta. Kokoelman lähes pari tuhatta asiakirjasivua on arkistoitu Venäjän kansalliskirjaston uumeniin. Sormeillessani Sophie Creutzin aviopuolison Lars Glansenstiernan kirjoittamaa viestiä sain kiinnostavan ajatuksen. Historiantutkijat pyrkivät analysoimaan ja lähilukemaan intensiivisesti vanhoja tekstisisältöjä mutta kiinnittävät vain harvoin huomiota itse kirjeisiin fyysisinä esineinä. Useimmille meistä lähteiksi kelpaavat julkaistut asiakirjakokoelmat, jotka ovat helppolukuisia mutta valikoituina, editoituina ja joskus väärin tulkittuinakin (käsialat eivät aina ole helppoja) etäällä kauan sitten hanhensulkakynillä lumppupaperille kirjoitetuista alkuperäiskirjeistä. Pietarin kirjaston lukusalissa edessäni oli kuitenkin samalla kertaa Sprengtportenin, Glansenstiernan, Porthanin ja Casanovan omakätisiä kirjeitä. Miten erilaisia käsialoja samana aika eläneillä ihmisillä voi olla! Miten erilaisia tapoja pidellä kynää tai täyttää arkkeja! Miksei kukaan ole pohtinut sitä, mitä kirjoitustavat kertovat historian henkilöistä? Jo käytettävissä ollut kirjoitusväline, hanhensulkakynä, oli pitelijälleen paljon haasteellisempi ja paljastavampi työkalu kuin omat kuulakärkikynämme. Miesten kirjoittamat kirjeet Kirjeillä oli 1700-luvun eliittikulttuurissa monta tehtävää ja muotoa. Salonkien vuosisadalla kirjeiden tyyli läheni puhuttua, ja se oli usein intiimiä ja tuttavallista. Kirjeitä luettiin ääneen ja myös kirjeen muotoon kirjoitetut romaanit olivat suosiossa. Perhe- ja seurapiiriuutiset, huhut ja juorut levisivät kirjeitse nopeasti eri puolille Eurooppaa. Valtaapitävien perhekirjeissä yksityisasioiden lomaan sekoittui myös politiikkaa. Kirjeet toivat tietoja tuoteuutuuksista ja muodista, ja niiden avulla tilattiin taide-esineitä, kirjoja, muotilehtiä, kankaita ja pukuja. Suosituskirjeet auttoivat uusien suhteiden solmimisessa.

7 Venäjän kansalliskirjaston kokoelmaa hallitsevat luonnollisesti Göran Sprengtportenin kirjeet ja muistiinpanot ja hänen määrätietoinen, pelkistetty, lähes minimalistisen moderni käsialansa. Sisällöllisesti hänen jälkeensä jättämiensä papereiden kokoelma piirtää ennen kaikkea kuvaa miehestä, jolla oli voimakas halu rakentaa itsestään muisto suurena valtiomiehenä. Göran Sprengtporten valikoi, järjesti ja sidotutti jo elinaikanaan osan arkistostaan kirjoiksi jälkimaailmaa varten. Perhekirjeitä tuo kokoelma ei sisällä juuri ollenkaan. Tämäkin kertoo ehkä jotain arkiston muodostajasta: Sprengtporten uhrasi sotilaallisen ja poliittisen uransa alttarille sekä avioliittonsa että lapsensa: Anna-vaimo ja Magnus-poika kuolivat ilman aviomiehen ja isän huolenpitoa. Koulitun kirjoittajan tapaa luonnollisesti myös Göranin pojan kotiopettajana toimineen Henrik Gabriel Porthanin raporteista. Niissä pääosaan nousevat tiukat kiistat pojan koulumaksuista, mutta itse kirjeet olivat koukeroisen sirolla, jopa yllättävän feminiiniseltä vaikuttavalla käsialalla kirjoitettuja. Lars Glansenstiernan kirjoitustavasta puolestaan puuttuvat kaikki hiotun salonkielämän koukerot. Hänen käsialansa on harjaantumattoman jäykkää, joskin virheetöntä, eikä kirjeiden sanomaa edes yritetä pukea muodikkaaseen kaunopuheisuuteen tai siroihin kohteliaisuuksiin. Jos tämä ei mies ei keksi enempää kirjoitettavaa, hänen kirjeensä loppuvat siihen. 7 Naisten kirjoittamat kirjeet Kotona kasvaneet naiset eivät yleensä hallinneet kirjoittamisen tekniikkaa yhtä hyvin kuin muodollista koulutusta saaneet miehet, mutta esimerkiksi Sophie Creutz on selvästi harjoitellut elegantteja sanakäänteitä jo lapsesta lähtien. Kirjeissä ja päiväkirjoissa herkkyyttä ja haaveita arvostanut aikakausi puki ihmissuhteet tunteilevaan ja joskus suorastaan aistilliselta kuulostavaan retoriikkaan. Etenkin ystävyys oli aihepiiri, josta 1700-luvun ylhäisö ja sivistyneistö jaksoi väsymättä keskustella, analysoida ja myös sitä käytännössä harrastaa. Sophie Creutz osasi pukea tunneryöpsähdyksensä juuri oikealla tavalla rikkaaksi ja virikkeelliseksi kirjekieleksi. Tämä oli epätavallista, sillä saman ajan aatelisnaisten kirjeissä löytyy yleensä runsaasti kankeaa kielenkäyttöä, horjuvaa käsialaa ja tavausharjoitusten puutteista kieliviä oikeinkirjoitusvirheitä. Entä mitä Sophien käsiala kertoo hänen taustastaan ja kasvatuksestaan? Creutzin sisarusten välistä kirjeenvaihtoa lukiessani kiinnitin heti huomiota perheen tyttöjen hyviin kirjallisiin valmiuksiin ja monipuoliseen sivistykseen. Mietin, mistä etenkin Sophien sisällöltään henkevä ja kieli- ja kirjoitusasultaan lähes moitteeton kirjeenkirjoitustaito oli peräisin. Sophie ja hänen Eva-sisarensa olivat selvästi saaneet ammattimaista kirjoitusopetusta. Luultavasti Creutzin kreivillisessä perheessä tytötkin saivat nauttia kotiopettajien ohjauksesta. Järjestely ei sinänsä ollut tavaton. Samalta ajalta on muitakin esimerkkejä tytöistä, jotka hyötyivät lähinnä veljilleen järjestetystä kotiopetuksesta. Pelkästään tyttöjen tarpeisiin ei ulkopuolista opetusta yleensä vielä kustannettu edes aatelisissa suomalaisperheissä; kotiopettajattarien aika oli maassamme vielä edessäpäin.

8 8 Kirjeiden valossa Creutzin sisarusten sivistyneisyys oli heidän omassa ajassaan muutenkin poikkeuksellisen tasavertaista, mikä näkyy myös käsialoista. Etenkin Sophien ja ja hänen nuoremman veljensä Jan Adolf Creutzin kirjoitustavat ovat lähes identtiset. Molemmat teroittivat hanhensulkakynänsä kärjen erittäin teräväksi ja kirjoittivat hyvin tasaista ja hyvin pienikokoista käsialaa. Rivit seuraavat molemmilla yhtä tiheinä ja luonnollisen suorina toisiaan, marginaalit niin ikään saman levyisinä ja puhuttelut samankaltaisina. Sophie Creutzin kälyn Anna Glansenstiernan kirjoittamista kirjeistä puolestaan näkyy suomalaisten aatelisnaisten 1700-luvulla usein vielä hyvin hatara kirjoitustaito. Piste ja isot alkukirjaimet olivat 35-vuotiaalle Annalle lähes tuntemattomia ja kirjoitustyyli puhekielenomaista: Viime sunnuntaina enoni ja hänen vaimonsa olivat luonani vierailulla hän puhui että hän oli saanut kirjeen äidiltäni ja hän pyysi minua lähettämään heiltä molemmilta todella paljon terveisiä äidilleni ja sisarilleni suloinen käly minulla ei ole kärsivällisyyttä tällä kertaa kirjoittaa enempää minä ajattelen eniten äitiäni ja lapsiasi anna minun ensi tilassa tietää miten [siellä] voidaan (Anna Glansenstierna Sophie Creutzille ) Kirjeet olivat joka tapauksessa tärkein tiedonkulun väline, ja aikakauden kasvatusihanteisiin kuuluivat ainakin jonkinlainen kirjeidenkirjoitustaito ja säännöllinen yhteydenpito kirjeitse sukulaisiin ja ystäviin. Tämän vaatimuksen täyttivät myös tyylillisesti tai oikeinkirjoitusasultaan horjuvammat viestit. Syksyllä ilmestynyttä Kirsi Vainio-Korhosen Sophie Cretzin aikaa on vielä saatavilla. Sen sijaan 2007 ilmestynyt Anu Lahtisen teos Soputuvat, neuvottelevat, kapinalliset. Naiset toimijoina Flemingien sukupiirissä on jo loppuunmyyty. Muistattehan, että ostamalla kirjan Tiedekirjasta tai SKS:n kirjamyymälästä saatte jäsenalennuksen, kun ilmoitatte ennen laskutusta olevanne seuran jäsen!

9 Anu Lahtinen 9 Aristokraattisisarten kirjeenvaihtoa neljä viisisataa vuotta sitten Tutkijat ovat viime aikoina kiinnostuneet myöhäiskeskiajan ja 1500-luvun pohjoismaisesta kirjekulttuurista, jolla on paljon yhtäläisyyksiä Itämeren piirin ja Länsi-Euroopan kirjekulttuuriin. Esimerkiksi perheenjäsenten kirjeenvaihdolla on paljon annettavaa erilaisille tutkimusnäkökulmille. Varhaisen kirjeenvaihdon löytämiseksi on tosin tehtävä töitä. Keskiajan suomalaisista asiakirjoista suuri osa on julkaistu Finlands Medeltidsurkunder FMU:ssa, mutta julkaisussa on paljon virheitä, ja osa lähteistä on julkaistu typistettyinä luvun lähdejulkaisut ovat sekalaisempia, ja perhekirjeenvaihdosta suuri osa on hajallaan eri kartanoiden ja sukujen arkistoissa tai arkistokokonaisuuksissa, jotka on otsikoitu nimellä Miscellanea tai Strödda handlingar, sekalaisia asiakirjoja. Naisten kirjeitä joutuu usein etsimään heidän miespuolisten sukulaistensa jättämistä arkistoista, koska naisten kirjeitä ei yleensä ole säilynyt tai säilytetty yhtenäisinä kokonaisuuksina. Heidän kirjeensä eivät myöskään ole välttämättä päässeet mukaan 1800-luvun tai 1900-luvun alun lähdejulkaisuihin siinäkään tapauksessa, että samassa kokoelmassa olevat, melko samansisältöiset aviomiehen kirjeet olisi otettu mukaan johonkin julkaisuun. Pitkäjänteinen arkistotyö tuottaa kuitenkin antoisia tuloksia. Kirjeenvaihdon tutkimuksen piirteet ja haasteet tulevat esiin, jos tarkastellaan vaikkapa Gustav Olofssonin (Stenbockin sukua) ja Brita Eriksdotterin (Leijonhufvud) tyttärien, Katarinan, Beatan, Cecilian, Ebban ja Märtan kirjeenvaihtoa. Nämä sisarukset elivät aikuiselämäänsä 1500-luvun jälkipuoliskolla, ja he kuuluivat 1500-luvun ruotsalaiseen aristokratiaan. Katarinasta tuli nuorena kuningas Kustaa Vaasan kolmas puoliso ja pian leskikuningatar. Beata ja Cecilia päätyivät avioliiton kautta kreivilliseen, Ebba vapaaherralliseen säätyyn. Naimattomaksi jäänyt Märtakin nautti aatelisnaiselle kuuluvaa arvostusta. Sisarusten kirjeenvaihdosta näyttää säilyneen rippeitä siellä täällä aateliston arkistoissa, ja kopiokokoelmissa sekä myöhempien aikojen keräilijöiden arkistoissa. Säilyneissä kirjeissä ja perheenjäsenten kirjeissä viitataan myös moniin muihin, kadonneisiin viesteihin sekä lukuisiin tapaamisiin. Nykylukijalle aikakauden perhekirjeet ovat siinä mielessä haastavia, että ne noudattavat aikakauden muodollista kirjeretoriikkaa. Siskosten keskinäinen teitittely, kaavamaiset hyvän voinnin toivotukset ja hillitty tyyli saattavat antaa vaikutelman, että perhesuhteita on vaikea analysoida.

10 10 Kuitenkin kirjeiden kaavamaisuuskin on kiinnostavaa voidaan muun muassa havaita, että keskiaikaisen kirjeen kirjoittamisen säännöt olivat edelleen hyvin tärkeitä. Kuten Ulla Koskinen on todennut, puhuttelumuodoilla, tervehdyksillä ja kohteliailla muotoiluilla oli tärkeä tehtävänsä aikakauden viestinnässä. Ne kertovat aikakauden kirjekulttuurista ja siitä, millaisina ihmissuhteet opittiin esittämään. Muodollisuudessaankin kirjeet ilmaisevat myös, että nämä 1500-luvun sisaret viettivät aikaa yhdessä ja tukeutuivat toisiinsa. Kirjeiden aiheet osoittavat, että sisaret tukivat toisiaan lapsivuodeaikoina, lähettivät toisilleen taloudellisia vinkkejä viljan myyntihinnasta, jakoivat huoliaan poliittisten levottomuuksien aikoina. Tietyistä ongelmallisista asioista ja perhepiirin riidoista keskusteltiin nimenomaan sisarten keskinäisissä kirjeissä. Vaikka aristokraattisisarten kirjeenvaihdolla on omat erityispiirteensä, ne kertovat laajemminkin oman aikansa kulttuurista ja yhteiskunnasta. Jos tätä kirjeenvaihtoa verrataan sellaisiin yksittäisiin kirjeisiin, joita on säilynyt muilta aatelisnaisilta, voidaan löytää yhtäläisyyksiä siihen, miten tiedonvälitys on kulkenut muidenkin aatelisten perheiden sisällä. Näiden tietojen perusteella voi tehdä ainakin alustavia oletuksia siitä, millaisia aiheita muidenkin aatelisperheiden sisaret ovat kirjeenvaihdossaan saattaneet käsitellä. Muutamat löytyneet kirjefragmentit osoittavat, että myös kirjurisäätyyn kuuluneissa perheissä kirjeenvaihto noudatteli samoja perinteitä. Toki on syytä ottaa huomioon, että esimerkiksi Katarina oli hyvin erityisessä asemassa. Jos hän leskikuningattarena ilmaisi tyytymättömyyttään veljensä avioliittoa kohtaan, oli hänen isosisarellisilla ja majesteettisilla sanoillaan luultavasti enemmän painoarvoa kuin vaikkapa jollakin maalaisaatelisella isosisarella, joka halusi vaikuttaa veljensä avioliittoon. Mutta yksittäiskirjeet esimerkiksi Suomen alueella eläneiden aatelisnaisten kirjeenvaihdosta antavat viitteitä samanlaisista menettelyistä, esimerkiksi siitä, että avioituneilla sisarilla oli tärkeä rooli suvunsisäisissä avioliittoneuvotteluissa. Kun kirjeenvaihtoa tarkastelee kokonaisuutena, sieltä löytyy myös tietoja sellaisista perheenjäsenistä ja perhesuhteista, jotka eivät ole aiemmin olleet tutkimuksen keskiössä. Esimerkiksi naimaton sisar Märta mainitaan kirjeissä usein terveisten lähettäjänä, perheensisäisenä tiedonvälittäjänä, leskikuningattaren seuralaisena ja sukupiirissään tärkeänä tukihenkilönä. Virallisissa oikeusasiakirjoissa hänen asemansa jäi vähäiseksi, koska hän ei naimattomana ollut juridisesti täysivaltainen. Perheensisäinen kirjeenvaihto osoittaa kuitenkin, että hän nautti arvostusta lähipiirissään. Kirjallisuutta Koskinen, Ulla: Friends and brothers. Rhetoric of friendship as a medium of power in late-16th-century Sweden and Finland. Scandinavian Journal of History, vol. 30/2005, Lahtinen, Anu: Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset. Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki Lahtinen, Anu: There s No Friend like a Sister : Sisterly Relations and the Rhetoric of Sisterhood in the Correspondence of the Aristocratic Stenbock Sisters. The Trouble with Ribs: Women, Men and Gender in Early Modern Europe. Eds. Anu Korhonen & Kate Lowe. Helsinki Collegium for Advanced Studies, Helsinki 2007,

11 11 Jyrki Puupponen Kolmiomittaus Maanmittauksen ja tieteen historiaa Vuonna 2008 Maanmittauslaitos juhlii 375-vuotis taivaltaan ja Geodeettinen laitos täyttää pyöreät 90 vuotta. Kumpikin organisaatio on tehnyt valtavan työ kolmiomittausten saralla pääasiassa 1900-luvulla. Historiallisia kolmiomittauksia Kolmiomittaus on ikivanha menetelmä määrittää Maapallon muotoa, mitata pitkiä etäisyyksiä maastossa ja muodostaa geodeettisia koordinaatistoja. Tämä mielenkiintoinen ja kiehtova tieteenala on jäänyt osittain historiankirjoituksessa unholaan. Ensimmäiset kolmiomittaukset Suomen maaperällä suoritettiin vuosina 1736 ja Ranskalainen retkikunta Pierre-Louis Moreau de Maupertuis n johdolla mittasi tuolloin kolmioketjun Torniojokilaaksossa. Maupertuis n tarkoitus oli varmistaa Isaac Newtonin teoria Maapallon muodosta. Newton oli vuonna 1687 ilmestyneessä Principia teoksessaan osoittanut teoreettisesti Maapallon olevan navoiltaan litistynyt pyörähdysellipsoidi ja Maupertuis n mittaukset todistivat teorian oikeaksi. Torniojokilaakson kartta ja kolmioverkko, jonka Maupertuis n retkikunta mittasi Kuva: Maupertuis Pierre-Louis Moreau de, La Figure de la Terre. Amsterdam Geodeettisen laitoksen johtaja V.A. Heiskanen esittelee kolmioverkon etenemistä vuonna Kuva Geodeettisen laitoksen arkisto.

12 luvulla suoritettiin toinen merkittävä kolmiomittaus Euroopassa. Friedrich George Wilhelm Struven suunnittelema kolmioketju (Struven ketju, Venäläis-Skandinaavinen kolmioketju) ulottui Mustalta mereltä Jäämerelle. Ketjun mittaaminen aloitettiin vuonna 1816 ja sitä laajennettiin useaan otteeseen. Urakka saatiin lopullisesti päätökseen vasta vuonna Suomeen Struven ketju saapui Virosta Suursaaren kautta jatkuen Jyväskylän ja Oulun kautta Torniojokilaaksoon. Torniojokilaaksosta ketju jatkui Stuorraoaivin kautta Norjaan ja edelleen Jäämerelle. Struven ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon muoto entistä tarkemmin. Struven ketjun tieteellishistoriallinen merkitys tunnustettiin vuonna 2005, kun ketju hyväksyttiin Unescon maailma nperintöluetteloon. Perinteistä kolmiomittausta itsenäisessä Suomessa Venäjän topografikunta teki Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kolmiomittauksia kartoituksia varten. Varsinainen suurimittainen kolmiomittausurakka aloitettiin Suomen itsenäistyttyä. Vuonna 1918 perustettiinkin Geodeettinen laitos mittaamaan Suomeen I luokan kolmioverkko, joka toimisi koordinaatiston perustana kartoissa. Maanmittaushallitus aloitti myös systemaattiset kolmiomittaukset Suomessa heti itsenäisyyden jälkeen. Geodeettisen laitos mittasi tarkimman I-luokan kolmioverkon ja Maanmittaushallitus tihensi sitä alemman luokan mittauksilla. Laajoja kolmiomittauksia Suomessa tekivät myös mm. puolustusvoimien topografikunta, merenkulkuhallitus ja lukuisat kunnat. Kolmiomittausurakka oli valtava haaste. Projekti aloitettiin vuonna 1919 ja saatiin päätökseen vasta Näiden, liki seitsemänkymmenen vuoden aikana, mittauksiin osallistui tuhansia varusmiehiä, tornien rakentajia, valottajia, maanmittareita ja muita henkilöitä. Jo pelkästään Geodeettisen laitoksen I luokan kolmioverkkoon kuului noin 340 pistettä ja Maanmittauslaitoksen alemman luokan verkkoihin yhteensä yli 8000 kolmiopistettä. Kolmiomittaustornit kuuluivat kiinteänä osana suomalaiseen maisemaan koko 1900-luvun ja ne olivat suosittuja näköalapaikkoja vuosikymmenien ajan. Vielä nykyäänkin pystyssä olevia torneja löytyy Lapin tuntureilta. Useimmille mittauspaikoille rakennettiin massiivinen kolmiomittaustorni. Kuvassa Perniön torni vuonna Kuva Geodeettisen laitoksen arkisto. Kolmioiden kulmat havaittiin kolmiomittaustorneista, kirkkojen torneista ja majakoista. Kuvassa universaalikoje Oulun kolmiopisteellä Kuva Geodeettisen laitoksen arkisto

13 Kolmiomittaustekniikka; tähtitiedettä, kulmien mittausta ja perusviivanmittausta 13 I luokan kolmiomittaus koostui kolmesta erillisestä mittausmenetelmästä. Jokaisella mittausmenetelmällä oli oma tärkeä roolinsa osana kokonaisuutta. Invarlankamittauksella mitattiin lyhyt, muutaman kilometrin mittainen, perusviiva. Perusviivan pituus monistettiin kolmioverkon perussivun pituudeksi suurennusverkon kulmahavaintojen avulla. Trigonometrian sääntöjen mukaan yhden tunnetun etäisyyden jälkeen kolmion muiden sivujen pituudet voitiin määrittää kulmanmittausten avulla. Jatkamalla kulmien havaitsemista naapurikolmioihin ei työläitä etäisyysmittauksia tarvinnut suorittaa kovin tiheään. Tähtitieteellisillä mittauksilla kolmioverkko puolestaan sijoitettiin ja orientoitiin suhteessa maapallon pintaan nähden. Kulmanmittaus I luokan verkossa Näkyvin ja yleisesti tunnetuin osa kolmiomittauksia oli kulmien havaitseminen suurista kolmiomittaustorneista. Suurimmalle osalle mittauspisteistä pystytettiin muutamasta metristä yli kolmeenkymmeneen metriin ulottuva kolmiomittaustorni. Kaikki I luokan kolmiomittauksissa käytetyt pisteet olivat valaistuja pisteitä. Valaistus hoidettiin joko heliotroopilla tai sähkövalolla. Heliotroopilla auringon valo heijastettiin kahden peilin avulla tornia kohti, jossa tehtiin kulmahavaintoja. Maan pyörähdysliikkeestä johtuen valaisijan tuli jatkuvasti säätää peilejä. Perimätiedon mukaan 1900 luvun alkuvuosikymmeninä, kun muuta viestintäkeinoa ei ollut, piti havaitsija yhteyttä valottajiin postin välityksellä. Tiedon saaminen apulaiselle saattoikin kestää jopa viikon. Toinen tapa viestiä usean kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan naapuritorniin olivat valomerkit. Valomerkein saattoi vaivatta ilmoittaa mittausten päättyneen tai varoittaa lähestyvästä myrskystä. Itse kulmien mittaaminen oli tarkkaa työtä. Kulmia havaittiin 24 havainnon sarjoissa siten, että sarjojen välissä kojeen jakokehää kierrettiin systemaattisten virheiden minimoimiseksi. Jokainen havainto kohdistettiin kolme kertaa ja kulmat havaittiin aina kahdessa kojeasennossa. Tähtitieteelliset mittaukset Kolmioverkon sijoittamiseksi Maan pinnalle, eli sen sijainnin ja orientoinnin kiinnittämiseksi, oli verkon pisteille määritettävä myös tähtitieteelliset eli astronomiset koordinaatit ja tähtitieteellinen atsimuti eli pohjoissuunta. Latitudi eli leveysaste havaittiin Suomen I luokan kolmioverkossa Horrebow- Talcottin keinolla. Menetelmässä valittiin tähtipari, josta toinen tähti ohittaa meridiaanin zeniitin pohjoispuolelta ja toinen eteläpuolelta. Tähtien havaituista sijainneista pystyttiin latitudi määrittämään tähtiluettelon avulla. Tähtitieteellinen longitudi eli pituusaste määritettiin mittaamalla tähden ohikulkuhetki meridiaanitason yli. Tarkka aika saatiin kronometristä, jonka

14 14 kelloa verrattiin radiolla saatavista aikamerkeistä Greenwichin aikaan. Tähtien ylikulkuaika mitattiin silmä ja korva -metodilla eli kronometrin nakutuksen avulla arvioitiin sekunnin kymmenyksen tarkkuudella tähden ylikulku ohikulkukojeen kaukoputken näkökentässä. Kolmiopisteiden tähtitieteelliset koordinaatit pystyttiin edellä mainitulla tekniikalla määrittämään muutaman metrin tarkkuudella. Koordinaattien lisäksi mitattiin usein myös pohjoissuunta Pohjantähdestä. Perusviivan mittaukset Astronomisten mittausten ja kulmahavaintojen lisäksi tarvittiin perusviivan mittauksia. Vähintään kolmion yhden sivun pituus oli tunnettava, jotta muut sivujen pituudet voitiin kulmahavaintojen avulla laskea. Verkon mittakaava määräytyi perusviivojen pituuksista. Maastoon mitattiin invarlangoilla lyhyt, muutaman kilometrin mittainen perusviiva. Perusviivan pituus siirrettiin suurennusverkon ja kulmanmittausten avulla kolmion perussivun pituudeksi. Invarlankojen pituudet kalibroitiin ensin Santahaminan vertausperusviivasta ja myöhemmin Nummelan normaaliperusviivasta. Nummelan normaaliperusviivan (864 m) pituus johdettiin kvartsimetristä Yrjö Väisälän valkoisen valon interferenssiin perustuvalla interferenssikomparaattorilla. Metrin mittaisen kvartsimetrin pituus määritti siis koko verkon mittakaavan. Kvartsimetrin pituus tunnettiin erittäin tarkasti. Kvartsimetrin absoluuttista pituutta tarkennettiin ajan kuluessa noin mikrometrin epävarmuudesta muutamien kymmenien nanometrien epävarmuuteen. Kolmiomittausten merkitys Suurin merkitys kolmiomittauksilla on ollut maanmittaus- ja kartoitusalalla. Kolmiomittauksin on valtakuntaan muodostettu useita koordinaatistoja. Vieläkin laajassa käytössä oleva kartastokoordinaattijärjestelmä (kkj) on mitattu kolmiomittauksin. Maastokarttojen koordinaatistona kkj toimi vuoteen 2005 asti, jonka jälkeen maanmittauslaitos on siirtynyt asteittain käyttämään uutta EUREF- FIN koordinaatistoa karttatuotannossa. GPS teknologia syrjäytti perinteiset kolmiomittaukset muutamassa vuodessa 1980-luvulla. Sama työ, joka kolmiomittauksin oli kestänyt liki 70 vuotta, pystyttiin mittaamaan parissa kesässä GPS-mittauksin. GPS-mittausten myötä päästiin Perusviivat mitattiin kolmioverkossa 24 metrin mittaisilla invarlangoilla. Mittausryhmään kuului kaksi havaitsijaa, kaksi punttimiestä, kaksi statiivimiestä ja kirjuri. Kuvassa perusviivan mittaus meneillään Ilmajoella vuonna 1930.

15 15 arvioimaan myös kolmioverkon tarkkuutta. On häikäisevää tajuta, millaiseen tarkkuuteen kolmiomittauksella päästiin. Mittausten edetessä Hangosta Utsjoelle mittauksiin kasautui vain parin metrin absoluuttinen virhe. Toisiaan lähellä olevilla pisteillä virhe oli luonnollisesti paljon pienempi, muutamia senttimetrejä. Suomen kolmioverkko on luultavasti maailman tarkin. Voidaankin todeta, että kolmiomittaustekniikka oli jo luvun alussa kehittynyt hämmästyttävän tarkaksi ja sitä voidaan pitää suurena tieteellisenä saavutuksena. Kolmiomittaus Suomen kartoituksen perusta -dokumenttielokuva Hyvin menee, hyvin menee, hieman vasemmalle. Ota vähän kevyemmin, antaa emeritusprofessori Jussi Kääriäinen ohjeita Filosofian tohtori Matti Ollikaiselle keriessään invarlankaa auki säilytyskotelosta yli 20 vuoden tauon jälkeen. Olemme Nummelan normaaliperusviivalla kuvaamassa dokumenttielokuvaa kolmiomittauksista. Meille nuoremman polven maanmittareille kolmiomittaukset edustavat jotain hyvin eksoottista ja kiehtovaa menetelmää. Pääsemme tutustumaan tekniikkaan ja laitteisiin, joilla pitkiä etäisyyksiä on ennen mitattu. Korpilahden kuntaan, Puolakkaan, on rakennettu Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen yhteistoimin kolmiomittausten muistotorni luvulla mitatun Struven ketjun piste sijaitsee vuorella samoin kuin I-luokan Oravivuoren kolmiopistekin. Professori Markku Poutasen ja emeritusprofessori Jussi Kääriäisen kanssa tutustumme niin heliotroopin kuin teodoliitinkin käyttöperiaatteisiin. Dokumenttielokuvamme KOLMIOMITTAUS Suomen kartoituksen perusta tallentaa ja esittelee kolmiomittausten pitkän historian aina 1700-luvun Maupertuis n Lapin astemittauksista UNESCON maailmanperintöluetteloo n kuuluvan Struven kolmioketjun kautta aina 1900-luvun lopulle saakka. Elokuvassa pääsemme katsomaan Geodeettisen laitoksen arkistoista löytyviä vanhoja valokuvia ja asiakirjoja. Aiheen tieteelliskulttuurihistoriallinen merkitys ymmärrettiin myös Suomen kulttuurirahastossa, joka myönsi apurahan tämän mittavan dokumenttielokuvan tekemiseksi. Dokumenttielokuva julkaistiin DVD:llä ja sen kesto on 33 minuuttia (englanninkielisen version kesto on 30 min). Suomenkielisen dokumentin mukana tulee 20 sivuinen vihkonen kolmiomittauksista. Siinä on ainutlaatuista tietoa sekä tarinoita kolmiomittauksista eri vuosisadoilta ja vuosikymmeniltä. Dokumenttielokuvasta saa lisätietoja ja sen voi tilata artikkelin kirjoittajalta:

16 HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2009 KAIKILLE SUOMEN HISTORIALLISEN SEURAN JÄSENILLE! Sisällysluettelo Globaali, kansallinen ja paikallinen Erilaisia näkökulmia merkkivuoteen 3 Toiminnanjohtajan tervehdys 5 Congress Registration (CISH) 5 Kirjeiden ja käsialojen historiaa 6 Aristokraattisisarten kirjeenvaihtoa neljä viisisataa vuotta sitten 9 Kolmiomittaus Maanmittauksen ja tieteen historiaa 11

Kolmiomittauksen historiaa

Kolmiomittauksen historiaa Maanmittaus 84:1 (2009) 65 Maanmittaus 84:1 (2009) Historiallinen tietoisku Kolmiomittauksen historiaa Jyrki Puupponen jyrki.puupponen@iki.fi Tiivistelmä. Vuonna 2008 Maanmittauslaitos juhlii 375-vuotistaivaltaan

Lisätiedot

Mittapöytämittauksesta

Mittapöytämittauksesta 40 Mittapöytämittauksesta Maanmittaus 84:2 (2009) Historiallinen tietoisku Mittapöytämittauksesta Pertti Heikkilä pheikki@suomi24.fi Mittaaminen ja kartanteko oli ihan kelvollista jo tuhansia vuosia sitten

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 1 / 2005

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 1 / 2005 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA J ä s e n l e h t i 1 / 2005 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki puh: (09) 228 69 351 faksi: (09) 228 69 266 Sähköposti:

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

Radiotekniikan sovelluksia

Radiotekniikan sovelluksia Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina

Lisätiedot

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008 17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti

Lisätiedot

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto 1 Kirjeen saaminen on aina iloinen yllätys Kummilapsesi ilahtuu varmasti, jos toisinaan muistat häntä postikortilla tai lyhyellä kirjeellä. Postikortit ovat suositeltavia,

Lisätiedot

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi TIEDÄ SIJAINTISI Koordinaattihaku satakunta.punainenristi.fi Hätäpuhelun soittajan on hyvä tietää sijaintinsa Karttakoordinaattien avulla on mahdollista selvittää tarkka sijainti Koordinaatit on mahdollista

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

SEPPO HEIKINHEIMO Arkistoluettelo

SEPPO HEIKINHEIMO Arkistoluettelo SEPPO HEIKINHEIMO Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto 1 B Sisällön mukaan järjestetyt asiakirjat 6 C Muut asiakirjat 7 SEPPO HEIKINHEIMON ARKISTO Arkistonmuodostaja Seppo Heikinheimo (s. 3.6.1938

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html sunnuntai 8.11. ISÄNPÄIVÄLOUNAS KLUBILLA ISILLE, PERHEILLE, SUVULLE Koko perheen ja ystävien tilaisuus.

Lisätiedot

MITTAPÖYTÄMITTAUS - vuosisatainen mittausmenetelmä Annukka Ilonen

MITTAPÖYTÄMITTAUS - vuosisatainen mittausmenetelmä Annukka Ilonen MITTAPÖYTÄMITTAUS - vuosisatainen mittausmenetelmä Annukka Ilonen Suomen kartoituksen ensiaskeleet: mitä kartoissa kuvattiin ja miten? Kartoitustoiminnan lähtökohtaisena yleisenä tarkoituksena Suomessa

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Markku Poutanen Geodeettinen laitos Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Taustaa Uuden koordinaattijärjestelmän perusteet JHS ja käyttöönotto Uusi korkeusjärjestelmä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Kaunispään kolmiomittaustorni

Kaunispään kolmiomittaustorni Jouni Keskinarkaus Kaunispään torni avajaisten jälkeisen päivän 6.9.2011 kosteassa säässä. Kaunispään kolmiomittaustorni Markku Poutanen, Jouni Keskinarkaus ja Pekka Tätilä Kesällä 2011 Saariselän Kaunispäällä

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa 1. Organisaatio - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Puolustusvoimat - Joensuun kaupunki - Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN JA KORKEUDET Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN:n joitain pääominaisuuksia ITRF96-koordinaatiston kautta globaalin koordinaattijärjestelmän paikallinen/kansallinen realisaatio

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Struven jäljillä vaeltaen Stuorrahanoaiville

Struven jäljillä vaeltaen Stuorrahanoaiville Struven jäljillä vaeltaen Stuorrahanoaiville ja Maija-Liisa Seppälä Vanhaa keinoa ja polkutietä Lavivaaran ja Syväjärven välillä. Karttakeskus Oy, Lupa L9164/11 Vaelsimme maanmittari ja maantieteilijä

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Päivi Mäntyniemi Seismologian instituutti, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Päivi

Lisätiedot

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat Tieteellisten seurojen vaihtosuhteiden historia Esimerkkinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vaihtotoiminta 1831-19141914 Johanna Lilja 3.4.2008 Tieteellisten seurojen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa Voimaa taiteesta -seminaari 27.9.2012 Anu Laukkanen projektitutkija ESITYKSEN RAKENNE I Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa II

Lisätiedot

HELSINGIN SANOMAT - SUNNUNTAITOIMITUS Arkistoluettelo

HELSINGIN SANOMAT - SUNNUNTAITOIMITUS Arkistoluettelo HELSINGIN SANOMAT - SUNNUNTAITOIMITUS Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Henkilöstö ja hallinto Aa Tutkimukset ja selvitykset 1 Ab Oikeustapaukset 2 B Päivittäinen toimitustyö Ba Toimitustyön kehittäminen

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Janne Kovanen Geodeettinen laitos 10.3.2010 Koordinaattimuunnospalvelusta lyhyesti Ilmainen palvelu on ollut tarjolla syksystä 2008 lähtien. Web-sovellus

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 3 / 2004

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 3 / 2004 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA J ä s e n l e h t i 3 / 2004 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki puh: (09) 228 69 351 faksi: (09) 228 69 266 Sähköposti:

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL Kansainvälinen harjoittelu Jaakko Hartikka TTE9SNL Vaihtoon hakeminen ja alkujärjestelyt Minulla oli kauan ollut sellainen etäinen haave vaihdosta ja usein ajattelin, että olisi mukava lähteä mutta se

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke. Loppuraportti 21.10.2015. Laura Yli-Seppälä. Tutkimushankkeen tavoitteet

Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke. Loppuraportti 21.10.2015. Laura Yli-Seppälä. Tutkimushankkeen tavoitteet Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke 2013 2015 Loppuraportti 21.10.2015 Laura Yli-Seppälä Tutkimushankkeen tavoitteet Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke käynnistyi

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

J ä s e n l e h t i 2 / 2013

J ä s e n l e h t i 2 / 2013 J ä s e n l e h t i 2 / 2013 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki puh: (09) 228 69 351 Sähköposti: shs@histseura.fi Kotisivu: http://www.histseura.fi

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Helsingin yliopiston kirjasto http://www.helsinki.fi/library/ Elise.Pirttiniemi@helsinki.fi

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto, yhteydenpito sidosryhmiin, hanke-edustus: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Nettisivupäivitykset,

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot