J ä s e n l e h t i 3-4 / 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "J ä s e n l e h t i 3-4 / 2008"

Transkriptio

1 J ä s e n l e h t i 3-4 / 2008

2 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki puh: (09) Sähköposti: Kotisivu: Toiminnanjohtaja Julia Burman, varmimmin ke ja to SEURAN HALLITUS 2008 Dos. Marjaana Niemi, puheenjohtaja Prof. Pauli Kettunen Dos. Tiina Kinnunen Prof. Christian Krötzl Dos. Tuija Laine Prof. Henrik Meinander Prof. Ilkka Nummela Prof. Markku Peltonen, varapuheenjohtaja Prof. Irma Sulkunen Prof. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen Historiallinen Seura on alan tieteellinen keskusseura Suomessa. Seura järjestää esitelmä- ja seminaaritilaisuuksia sekä kansallisia ja kansainvälisiä konferensseja sekä hoitaa alan kansainvälisiä suhteita. Jäseninä on noin 900 tutkijaa ja harrastajaa. Jäsenmaksu on 25 euroa vuodessa (opisk. 22 ). Jäsenet saavat maksutta jäsenlehden sekä n. 25 % alennusta seuran omista sekä monien lähitieteiden seurojen julkaisuista Tiedekirjassa (Kirkkokatu 14) ja SKS:n kirjamyymälässä (Mariankatu 3). Verkkokirjakauppaan on linkki seuran kotisivuilta (www.histseura.fi); tilausta tehdessänne kertokaa olevanne Historiallisen Seuran jäsen! Historiallisen Aikakauskirjan tilausmaksu on seuran jäsenille 28 euroa. Jäsenhakemuslomake on helpointa täyttää internetissä SHS:n kotisivuilla osoitteessa Lomakkeita voi tilata myös seuran toimistosta. Vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää myös sähköpostilla.

3 3 Pääkirjoitus Globaali, kansallinen ja paikallinen Erilaisia näkökulmia merkkivuoteen Merkki- ja juhlavuosien vietossa näkyy ajan henki. Kun nyt globalisaation aikakaudella on muisteltu ja analysoitu vuosien 1808 ja 1809 tapahtumia, kansallinen näkökulma on ollut edelleen esillä, mutta sen rinnalle on noussut muita vahvoja perspektiivejä: globaali ja lokaali. Nämä kaikki näkökulmat ovat alusta alkaen olleet mukana merkkivuoden tapahtumissa, joista ensimmäisiä oli Suomen Historiallisen Seuran, Valtioneuvoston kanslian ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen yhdessä järjestämä kansainvälinen, tieteellinen konferenssi Europe in Upheaval: The Era of the Napoleonic Wars. Seminaarin avauspäivänä, 21. helmikuuta 2008, oli tullut kuluneeksi tasan 200 vuotta Suomen sodan alkamisesta. Kymijoella rajan ylittäneet venäläiset eivät kuitenkaan olleet ainoita sotajoukkoja, jotka olivat liikkeellä helmikuun lopulla 200 vuotta sitten: samoihin aikoihin Napoleonin joukot valtasivat Barcelonan. Tapahtumien välillä oli tuhansia kilometrejä, mutta ne liittyivät toisiinsa ja olivat osa samaa eurooppalaista prosessia. Globaalin, kansallisen ja paikallisen yhteenkietoutumista tutkittiin Europe in Upheaval -konferenssissa monen teeman kautta. Karen Hagemann (University of North Carolina at Chapel Hill) tarkasteli kysymystä analysoimalla lokakuussa 1813 käytyä Leipzigin taistelua. Tähän taisteluun, joka käytiin Napoleonin ja liittoutuneiden välillä, osallistui noin sotilasta ympäri Eurooppaa ja maanosan ulkopuoleltakin, ja sitä pidetään maailmanhistorian suurimpana yksittäisenä taisteluna ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tutkimuksissaan Hagemann on analysoinut jaettuja mutta kuitenkin erilaisia kokemuksia ja muistoja. Leipzigin taisteluun osallistuneet taustastaan riippumatta jakoivat kokemuksen modernista suursodasta, jota käytiin "kansojen" välillä massa-armeijoin. Lisäksi tämä taistelu toi sotilaiden ja siviilien kokemukset lähelle toisiaan, koska sotaponnistuksiin oli monin paikoin mobilisoitu sotilaiden lisäksi koko siviiliväestö. Mutta kokemukset ja muistot myös vääjäämättä erosivat toisistaan. Totaalinen sota kosketti kaikkia, mutta ei samalla tavalla. Lisäksi omiin muistoihin sodasta sekoittui aina kollektiivisia muistoja ja tulkintoja. Esimerkiksi eri maissa ja eri alueilla Leipzigin taistelusta rakennettiin hyvin erilainen kuva: Preussissa se oli Saksan "kansan" heräämisen ilmaus ja vapaustaistelu, Ranskassa tai Saksissa (joka aluksi taisteli Napoleonin puolella) jotain muuta. Globaalit, kansalliset ja paikalliset voimat ja intressit kietoutuivat yhteen eri paikoissa eri tavoin. Ymmärtääkseen erilaisia kokemuksia ja muistoja on katsottava rajojen sisään mutta aina myös niiden yli.

4 4 Kansainvälistä kontekstia, yhtymäkohtia ja yhteyksiä Suomen 1800-luvun alun kehitykselle on haettu kuluneen vuoden aikana myös monissa muissa tapahtumisessa ja yhteyksissä. On pohdittu paitsi rajojen "ylittämisen" tärkeyttä myös rajojen merkitystä eri aikoina. Mitä rajat merkitsevät ja mitä ne eivät merkitse? Mitä asioita rajat pitävät sisällään ja mitä ne läpäisevät? Minkälaisia prosesseja syntyy, kun erilaiset rajat (hallinnolliset, kulttuuriset, kielelliset, uskonnolliset jne.) eivät seuraa toisiaan vaan kulkevat omia reittejään? Kun Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan, yhteydet länteen eivät suinkaan katkenneet. Päinvastoin, kontaktit eri suuntiin itään mutta erityisesti länteen lisääntyivät huomattavasti 1800-luvun kuluessa. Kuten Pertti Haapala toteaa kolumnissaan juuri ilmestyneessä Historiallisessa Aikakauskirjassa (4/2008), skandinaavisen ja saksalaisen kulttuurin vaikutus Suomessa kasvoi 1800-luvun kuluessa kaikilla aloilla ja kanssakäyminen oli vilkasta. Eikä tämä "eurooppalainen" kulttuurivaikutus tullut Suomeen enää vain lännestä, vaan myös esimerkiksi Pietarin kautta. Globaalin kontekstin ja yhteyksien voimakas läsnäolo vuosia 1808 ja 1809 käsittelevässä tutkimuksessa ja keskustelussa on nostanut esiin aivan uusia kysymyksiä ja avannut teitä tärkeille oivalluksille. Toinen keskeinen piirre käydyssä keskustelussa on paikallisten näkökulmien runsaus ja kansalliskeskustelun vilkkaus. Valtioneuvoston kanslian nettisivujen Merkkivuosi 1809 tapahtumakalenteri kertoo selvää kieltään merkkivuoden vieton monimuotoisuudesta: Forum Marinumin näyttely on esitellyt Suomen sotaa merellä, Kuopiossa on muisteltu lähiseudulla käytyjä taisteluja ja niiden vaikutusta tavallisten kuopiolaisten elämään, Ruhtinas Dimitri Romanoff puolisoineen on ollut teekutsuilla Porvoossa ja nukketeatteriesitys "Vieras Naakka" on kertonut saduin keinoin elämästä Viaporin linnoituksessa venäläismiehityksen aikoihin ja nämä ovat vain esimerkkinä kymmenistä ja taas kymmenistä tapahtumista. Tämä eri paikkakuntien, esiintyjien, yleisöjen ja näkökulmien kirjo kertoo siitä, miten tärkeää globaalissa maailmassa on luoda ja vahvistaa erilaisia paikallisia identiteettejä. Marjaana Niemi Puheenjohtaja Suomen Historiallisen Seuran esitelmätilaisuus: Ma klo Tieteiden talo, (Kirkkokatu 6, Helsinki) Sali 404 Professori Susanna Fellman: Pohjoismainen kapitalistinen malli onko sitä? Vapaa pääsy, tervetuloa!

5 5 Hyvät kollegat, Terveisiä Comité international des sciences historiques (CISH) hallituksen kokouksesta Haagista. Amsterdamin kongressia varten on avattu rekisteröinti niin sessioiden pitäjille kuin paperin esittäjille. Olemme prof. Hannes Saarisen kanssa lähettäneet kaikki saamamme ehdotukset eteenpäin runsas vuosi sitten, mutta varmuuden vuoksi olkaa hyvä ja rekisteröitykää oheisten ohjeiden mukaisesti. Congress Registration For the Amsterdam Congress, ICHS is experimenting for the first time on-line pre-registration for all active participants, from organizers to communicants and discussants. Moreover, it will be possible for any colleague wishing to propose a paper, to do so. In that case one must go directly to the web site at select «Register» and then follow the instructions. The Amsterdam Congress Committee will forward proposals entered on the site to organizers for consideration. Organizers have the final say for the choice of the communicants and will let their decision known to those concerned. Please note that this procedure will be operational until 1 February Tampereella Marjatta Hietala CISHin hallituksen jäsen ja CISHin Suomen komitean puheenjohtaja HUOM! Linkki ilmoittautumissivuille on SHS:n nettisivuilla Lisätietoja CISH:istä Toiminnanjohtajan tervehdys Hyvät seuran jäsenet, Olen pahoillani, että 2008 jäsenlehti ilmestyy vasta nyt eikä joulumantelina, mutta korvatulehdukseni joulukuussa pisti kaikki aikataulut sekaisin. Vaikka jo ehti vanha vuosi mennä, haluan kiittää kaikkia menneestä vuodesta. Erityisesti kiitän saamastani palautteesta vuoden aikana. Hallituksesta jäivät vuoden lopussa pois professorit Ilkka Nummela ja Pauli Kettunen, joille lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä. Vuoden 2009 alusta hallitukseen tulevat uusina professorit Susanna Fellman ja Petri Karonen. Nyt Tieteiden yön ja evoluutio-teeman jälkeen seura jatkaa kevätkautta uusilla aiheilla. Pohjoismainen yhteiskunta, kulttuurien kohtaaminen, kulttuuriimperialismi ja vuorovaikutus sekä 150v. lähetystyö ovat kevään ohjelmassa, josta tarkempaa tietoa tulee seuraavaan jäsenlehteen sekä nettisivuillemme. Erinomaista alkanutta vuotta 2009! Julia Burman

6 6 Kirsi Vainio-Korhonen Kirjeiden ja käsialojen historiaa Juuri ilmestyneessä kirjassani Sophie Creutzin aika; aateliselämää 1700-luvun Suomessa olen käyttänyt lähteinä pääasiassa yksityiskirjeitä. Tutkimuksen kohteena on Sophien sukupiiri, muiden muassa hänen aviopuolisonsa Lars Glansenstierna ja ystävänsä ja lankonsa Göran Sprengtporten. Sophie Creutzin ja Göran Sprengtportenin suhde kiinnostaa minua edelleen, ja siksi kävin lokakuussa Venäjän kansalliskirjastossa Pietarissa etsimässä Sophie Creutzin kirjeitä siellä säilytettävästä Sprengtportenin arkistosta. Kokoelman lähes pari tuhatta asiakirjasivua on arkistoitu Venäjän kansalliskirjaston uumeniin. Sormeillessani Sophie Creutzin aviopuolison Lars Glansenstiernan kirjoittamaa viestiä sain kiinnostavan ajatuksen. Historiantutkijat pyrkivät analysoimaan ja lähilukemaan intensiivisesti vanhoja tekstisisältöjä mutta kiinnittävät vain harvoin huomiota itse kirjeisiin fyysisinä esineinä. Useimmille meistä lähteiksi kelpaavat julkaistut asiakirjakokoelmat, jotka ovat helppolukuisia mutta valikoituina, editoituina ja joskus väärin tulkittuinakin (käsialat eivät aina ole helppoja) etäällä kauan sitten hanhensulkakynillä lumppupaperille kirjoitetuista alkuperäiskirjeistä. Pietarin kirjaston lukusalissa edessäni oli kuitenkin samalla kertaa Sprengtportenin, Glansenstiernan, Porthanin ja Casanovan omakätisiä kirjeitä. Miten erilaisia käsialoja samana aika eläneillä ihmisillä voi olla! Miten erilaisia tapoja pidellä kynää tai täyttää arkkeja! Miksei kukaan ole pohtinut sitä, mitä kirjoitustavat kertovat historian henkilöistä? Jo käytettävissä ollut kirjoitusväline, hanhensulkakynä, oli pitelijälleen paljon haasteellisempi ja paljastavampi työkalu kuin omat kuulakärkikynämme. Miesten kirjoittamat kirjeet Kirjeillä oli 1700-luvun eliittikulttuurissa monta tehtävää ja muotoa. Salonkien vuosisadalla kirjeiden tyyli läheni puhuttua, ja se oli usein intiimiä ja tuttavallista. Kirjeitä luettiin ääneen ja myös kirjeen muotoon kirjoitetut romaanit olivat suosiossa. Perhe- ja seurapiiriuutiset, huhut ja juorut levisivät kirjeitse nopeasti eri puolille Eurooppaa. Valtaapitävien perhekirjeissä yksityisasioiden lomaan sekoittui myös politiikkaa. Kirjeet toivat tietoja tuoteuutuuksista ja muodista, ja niiden avulla tilattiin taide-esineitä, kirjoja, muotilehtiä, kankaita ja pukuja. Suosituskirjeet auttoivat uusien suhteiden solmimisessa.

7 Venäjän kansalliskirjaston kokoelmaa hallitsevat luonnollisesti Göran Sprengtportenin kirjeet ja muistiinpanot ja hänen määrätietoinen, pelkistetty, lähes minimalistisen moderni käsialansa. Sisällöllisesti hänen jälkeensä jättämiensä papereiden kokoelma piirtää ennen kaikkea kuvaa miehestä, jolla oli voimakas halu rakentaa itsestään muisto suurena valtiomiehenä. Göran Sprengtporten valikoi, järjesti ja sidotutti jo elinaikanaan osan arkistostaan kirjoiksi jälkimaailmaa varten. Perhekirjeitä tuo kokoelma ei sisällä juuri ollenkaan. Tämäkin kertoo ehkä jotain arkiston muodostajasta: Sprengtporten uhrasi sotilaallisen ja poliittisen uransa alttarille sekä avioliittonsa että lapsensa: Anna-vaimo ja Magnus-poika kuolivat ilman aviomiehen ja isän huolenpitoa. Koulitun kirjoittajan tapaa luonnollisesti myös Göranin pojan kotiopettajana toimineen Henrik Gabriel Porthanin raporteista. Niissä pääosaan nousevat tiukat kiistat pojan koulumaksuista, mutta itse kirjeet olivat koukeroisen sirolla, jopa yllättävän feminiiniseltä vaikuttavalla käsialalla kirjoitettuja. Lars Glansenstiernan kirjoitustavasta puolestaan puuttuvat kaikki hiotun salonkielämän koukerot. Hänen käsialansa on harjaantumattoman jäykkää, joskin virheetöntä, eikä kirjeiden sanomaa edes yritetä pukea muodikkaaseen kaunopuheisuuteen tai siroihin kohteliaisuuksiin. Jos tämä ei mies ei keksi enempää kirjoitettavaa, hänen kirjeensä loppuvat siihen. 7 Naisten kirjoittamat kirjeet Kotona kasvaneet naiset eivät yleensä hallinneet kirjoittamisen tekniikkaa yhtä hyvin kuin muodollista koulutusta saaneet miehet, mutta esimerkiksi Sophie Creutz on selvästi harjoitellut elegantteja sanakäänteitä jo lapsesta lähtien. Kirjeissä ja päiväkirjoissa herkkyyttä ja haaveita arvostanut aikakausi puki ihmissuhteet tunteilevaan ja joskus suorastaan aistilliselta kuulostavaan retoriikkaan. Etenkin ystävyys oli aihepiiri, josta 1700-luvun ylhäisö ja sivistyneistö jaksoi väsymättä keskustella, analysoida ja myös sitä käytännössä harrastaa. Sophie Creutz osasi pukea tunneryöpsähdyksensä juuri oikealla tavalla rikkaaksi ja virikkeelliseksi kirjekieleksi. Tämä oli epätavallista, sillä saman ajan aatelisnaisten kirjeissä löytyy yleensä runsaasti kankeaa kielenkäyttöä, horjuvaa käsialaa ja tavausharjoitusten puutteista kieliviä oikeinkirjoitusvirheitä. Entä mitä Sophien käsiala kertoo hänen taustastaan ja kasvatuksestaan? Creutzin sisarusten välistä kirjeenvaihtoa lukiessani kiinnitin heti huomiota perheen tyttöjen hyviin kirjallisiin valmiuksiin ja monipuoliseen sivistykseen. Mietin, mistä etenkin Sophien sisällöltään henkevä ja kieli- ja kirjoitusasultaan lähes moitteeton kirjeenkirjoitustaito oli peräisin. Sophie ja hänen Eva-sisarensa olivat selvästi saaneet ammattimaista kirjoitusopetusta. Luultavasti Creutzin kreivillisessä perheessä tytötkin saivat nauttia kotiopettajien ohjauksesta. Järjestely ei sinänsä ollut tavaton. Samalta ajalta on muitakin esimerkkejä tytöistä, jotka hyötyivät lähinnä veljilleen järjestetystä kotiopetuksesta. Pelkästään tyttöjen tarpeisiin ei ulkopuolista opetusta yleensä vielä kustannettu edes aatelisissa suomalaisperheissä; kotiopettajattarien aika oli maassamme vielä edessäpäin.

8 8 Kirjeiden valossa Creutzin sisarusten sivistyneisyys oli heidän omassa ajassaan muutenkin poikkeuksellisen tasavertaista, mikä näkyy myös käsialoista. Etenkin Sophien ja ja hänen nuoremman veljensä Jan Adolf Creutzin kirjoitustavat ovat lähes identtiset. Molemmat teroittivat hanhensulkakynänsä kärjen erittäin teräväksi ja kirjoittivat hyvin tasaista ja hyvin pienikokoista käsialaa. Rivit seuraavat molemmilla yhtä tiheinä ja luonnollisen suorina toisiaan, marginaalit niin ikään saman levyisinä ja puhuttelut samankaltaisina. Sophie Creutzin kälyn Anna Glansenstiernan kirjoittamista kirjeistä puolestaan näkyy suomalaisten aatelisnaisten 1700-luvulla usein vielä hyvin hatara kirjoitustaito. Piste ja isot alkukirjaimet olivat 35-vuotiaalle Annalle lähes tuntemattomia ja kirjoitustyyli puhekielenomaista: Viime sunnuntaina enoni ja hänen vaimonsa olivat luonani vierailulla hän puhui että hän oli saanut kirjeen äidiltäni ja hän pyysi minua lähettämään heiltä molemmilta todella paljon terveisiä äidilleni ja sisarilleni suloinen käly minulla ei ole kärsivällisyyttä tällä kertaa kirjoittaa enempää minä ajattelen eniten äitiäni ja lapsiasi anna minun ensi tilassa tietää miten [siellä] voidaan (Anna Glansenstierna Sophie Creutzille ) Kirjeet olivat joka tapauksessa tärkein tiedonkulun väline, ja aikakauden kasvatusihanteisiin kuuluivat ainakin jonkinlainen kirjeidenkirjoitustaito ja säännöllinen yhteydenpito kirjeitse sukulaisiin ja ystäviin. Tämän vaatimuksen täyttivät myös tyylillisesti tai oikeinkirjoitusasultaan horjuvammat viestit. Syksyllä ilmestynyttä Kirsi Vainio-Korhosen Sophie Cretzin aikaa on vielä saatavilla. Sen sijaan 2007 ilmestynyt Anu Lahtisen teos Soputuvat, neuvottelevat, kapinalliset. Naiset toimijoina Flemingien sukupiirissä on jo loppuunmyyty. Muistattehan, että ostamalla kirjan Tiedekirjasta tai SKS:n kirjamyymälästä saatte jäsenalennuksen, kun ilmoitatte ennen laskutusta olevanne seuran jäsen!

9 Anu Lahtinen 9 Aristokraattisisarten kirjeenvaihtoa neljä viisisataa vuotta sitten Tutkijat ovat viime aikoina kiinnostuneet myöhäiskeskiajan ja 1500-luvun pohjoismaisesta kirjekulttuurista, jolla on paljon yhtäläisyyksiä Itämeren piirin ja Länsi-Euroopan kirjekulttuuriin. Esimerkiksi perheenjäsenten kirjeenvaihdolla on paljon annettavaa erilaisille tutkimusnäkökulmille. Varhaisen kirjeenvaihdon löytämiseksi on tosin tehtävä töitä. Keskiajan suomalaisista asiakirjoista suuri osa on julkaistu Finlands Medeltidsurkunder FMU:ssa, mutta julkaisussa on paljon virheitä, ja osa lähteistä on julkaistu typistettyinä luvun lähdejulkaisut ovat sekalaisempia, ja perhekirjeenvaihdosta suuri osa on hajallaan eri kartanoiden ja sukujen arkistoissa tai arkistokokonaisuuksissa, jotka on otsikoitu nimellä Miscellanea tai Strödda handlingar, sekalaisia asiakirjoja. Naisten kirjeitä joutuu usein etsimään heidän miespuolisten sukulaistensa jättämistä arkistoista, koska naisten kirjeitä ei yleensä ole säilynyt tai säilytetty yhtenäisinä kokonaisuuksina. Heidän kirjeensä eivät myöskään ole välttämättä päässeet mukaan 1800-luvun tai 1900-luvun alun lähdejulkaisuihin siinäkään tapauksessa, että samassa kokoelmassa olevat, melko samansisältöiset aviomiehen kirjeet olisi otettu mukaan johonkin julkaisuun. Pitkäjänteinen arkistotyö tuottaa kuitenkin antoisia tuloksia. Kirjeenvaihdon tutkimuksen piirteet ja haasteet tulevat esiin, jos tarkastellaan vaikkapa Gustav Olofssonin (Stenbockin sukua) ja Brita Eriksdotterin (Leijonhufvud) tyttärien, Katarinan, Beatan, Cecilian, Ebban ja Märtan kirjeenvaihtoa. Nämä sisarukset elivät aikuiselämäänsä 1500-luvun jälkipuoliskolla, ja he kuuluivat 1500-luvun ruotsalaiseen aristokratiaan. Katarinasta tuli nuorena kuningas Kustaa Vaasan kolmas puoliso ja pian leskikuningatar. Beata ja Cecilia päätyivät avioliiton kautta kreivilliseen, Ebba vapaaherralliseen säätyyn. Naimattomaksi jäänyt Märtakin nautti aatelisnaiselle kuuluvaa arvostusta. Sisarusten kirjeenvaihdosta näyttää säilyneen rippeitä siellä täällä aateliston arkistoissa, ja kopiokokoelmissa sekä myöhempien aikojen keräilijöiden arkistoissa. Säilyneissä kirjeissä ja perheenjäsenten kirjeissä viitataan myös moniin muihin, kadonneisiin viesteihin sekä lukuisiin tapaamisiin. Nykylukijalle aikakauden perhekirjeet ovat siinä mielessä haastavia, että ne noudattavat aikakauden muodollista kirjeretoriikkaa. Siskosten keskinäinen teitittely, kaavamaiset hyvän voinnin toivotukset ja hillitty tyyli saattavat antaa vaikutelman, että perhesuhteita on vaikea analysoida.

10 10 Kuitenkin kirjeiden kaavamaisuuskin on kiinnostavaa voidaan muun muassa havaita, että keskiaikaisen kirjeen kirjoittamisen säännöt olivat edelleen hyvin tärkeitä. Kuten Ulla Koskinen on todennut, puhuttelumuodoilla, tervehdyksillä ja kohteliailla muotoiluilla oli tärkeä tehtävänsä aikakauden viestinnässä. Ne kertovat aikakauden kirjekulttuurista ja siitä, millaisina ihmissuhteet opittiin esittämään. Muodollisuudessaankin kirjeet ilmaisevat myös, että nämä 1500-luvun sisaret viettivät aikaa yhdessä ja tukeutuivat toisiinsa. Kirjeiden aiheet osoittavat, että sisaret tukivat toisiaan lapsivuodeaikoina, lähettivät toisilleen taloudellisia vinkkejä viljan myyntihinnasta, jakoivat huoliaan poliittisten levottomuuksien aikoina. Tietyistä ongelmallisista asioista ja perhepiirin riidoista keskusteltiin nimenomaan sisarten keskinäisissä kirjeissä. Vaikka aristokraattisisarten kirjeenvaihdolla on omat erityispiirteensä, ne kertovat laajemminkin oman aikansa kulttuurista ja yhteiskunnasta. Jos tätä kirjeenvaihtoa verrataan sellaisiin yksittäisiin kirjeisiin, joita on säilynyt muilta aatelisnaisilta, voidaan löytää yhtäläisyyksiä siihen, miten tiedonvälitys on kulkenut muidenkin aatelisten perheiden sisällä. Näiden tietojen perusteella voi tehdä ainakin alustavia oletuksia siitä, millaisia aiheita muidenkin aatelisperheiden sisaret ovat kirjeenvaihdossaan saattaneet käsitellä. Muutamat löytyneet kirjefragmentit osoittavat, että myös kirjurisäätyyn kuuluneissa perheissä kirjeenvaihto noudatteli samoja perinteitä. Toki on syytä ottaa huomioon, että esimerkiksi Katarina oli hyvin erityisessä asemassa. Jos hän leskikuningattarena ilmaisi tyytymättömyyttään veljensä avioliittoa kohtaan, oli hänen isosisarellisilla ja majesteettisilla sanoillaan luultavasti enemmän painoarvoa kuin vaikkapa jollakin maalaisaatelisella isosisarella, joka halusi vaikuttaa veljensä avioliittoon. Mutta yksittäiskirjeet esimerkiksi Suomen alueella eläneiden aatelisnaisten kirjeenvaihdosta antavat viitteitä samanlaisista menettelyistä, esimerkiksi siitä, että avioituneilla sisarilla oli tärkeä rooli suvunsisäisissä avioliittoneuvotteluissa. Kun kirjeenvaihtoa tarkastelee kokonaisuutena, sieltä löytyy myös tietoja sellaisista perheenjäsenistä ja perhesuhteista, jotka eivät ole aiemmin olleet tutkimuksen keskiössä. Esimerkiksi naimaton sisar Märta mainitaan kirjeissä usein terveisten lähettäjänä, perheensisäisenä tiedonvälittäjänä, leskikuningattaren seuralaisena ja sukupiirissään tärkeänä tukihenkilönä. Virallisissa oikeusasiakirjoissa hänen asemansa jäi vähäiseksi, koska hän ei naimattomana ollut juridisesti täysivaltainen. Perheensisäinen kirjeenvaihto osoittaa kuitenkin, että hän nautti arvostusta lähipiirissään. Kirjallisuutta Koskinen, Ulla: Friends and brothers. Rhetoric of friendship as a medium of power in late-16th-century Sweden and Finland. Scandinavian Journal of History, vol. 30/2005, Lahtinen, Anu: Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset. Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki Lahtinen, Anu: There s No Friend like a Sister : Sisterly Relations and the Rhetoric of Sisterhood in the Correspondence of the Aristocratic Stenbock Sisters. The Trouble with Ribs: Women, Men and Gender in Early Modern Europe. Eds. Anu Korhonen & Kate Lowe. Helsinki Collegium for Advanced Studies, Helsinki 2007,

11 11 Jyrki Puupponen Kolmiomittaus Maanmittauksen ja tieteen historiaa Vuonna 2008 Maanmittauslaitos juhlii 375-vuotis taivaltaan ja Geodeettinen laitos täyttää pyöreät 90 vuotta. Kumpikin organisaatio on tehnyt valtavan työ kolmiomittausten saralla pääasiassa 1900-luvulla. Historiallisia kolmiomittauksia Kolmiomittaus on ikivanha menetelmä määrittää Maapallon muotoa, mitata pitkiä etäisyyksiä maastossa ja muodostaa geodeettisia koordinaatistoja. Tämä mielenkiintoinen ja kiehtova tieteenala on jäänyt osittain historiankirjoituksessa unholaan. Ensimmäiset kolmiomittaukset Suomen maaperällä suoritettiin vuosina 1736 ja Ranskalainen retkikunta Pierre-Louis Moreau de Maupertuis n johdolla mittasi tuolloin kolmioketjun Torniojokilaaksossa. Maupertuis n tarkoitus oli varmistaa Isaac Newtonin teoria Maapallon muodosta. Newton oli vuonna 1687 ilmestyneessä Principia teoksessaan osoittanut teoreettisesti Maapallon olevan navoiltaan litistynyt pyörähdysellipsoidi ja Maupertuis n mittaukset todistivat teorian oikeaksi. Torniojokilaakson kartta ja kolmioverkko, jonka Maupertuis n retkikunta mittasi Kuva: Maupertuis Pierre-Louis Moreau de, La Figure de la Terre. Amsterdam Geodeettisen laitoksen johtaja V.A. Heiskanen esittelee kolmioverkon etenemistä vuonna Kuva Geodeettisen laitoksen arkisto.

12 luvulla suoritettiin toinen merkittävä kolmiomittaus Euroopassa. Friedrich George Wilhelm Struven suunnittelema kolmioketju (Struven ketju, Venäläis-Skandinaavinen kolmioketju) ulottui Mustalta mereltä Jäämerelle. Ketjun mittaaminen aloitettiin vuonna 1816 ja sitä laajennettiin useaan otteeseen. Urakka saatiin lopullisesti päätökseen vasta vuonna Suomeen Struven ketju saapui Virosta Suursaaren kautta jatkuen Jyväskylän ja Oulun kautta Torniojokilaaksoon. Torniojokilaaksosta ketju jatkui Stuorraoaivin kautta Norjaan ja edelleen Jäämerelle. Struven ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon muoto entistä tarkemmin. Struven ketjun tieteellishistoriallinen merkitys tunnustettiin vuonna 2005, kun ketju hyväksyttiin Unescon maailma nperintöluetteloon. Perinteistä kolmiomittausta itsenäisessä Suomessa Venäjän topografikunta teki Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kolmiomittauksia kartoituksia varten. Varsinainen suurimittainen kolmiomittausurakka aloitettiin Suomen itsenäistyttyä. Vuonna 1918 perustettiinkin Geodeettinen laitos mittaamaan Suomeen I luokan kolmioverkko, joka toimisi koordinaatiston perustana kartoissa. Maanmittaushallitus aloitti myös systemaattiset kolmiomittaukset Suomessa heti itsenäisyyden jälkeen. Geodeettisen laitos mittasi tarkimman I-luokan kolmioverkon ja Maanmittaushallitus tihensi sitä alemman luokan mittauksilla. Laajoja kolmiomittauksia Suomessa tekivät myös mm. puolustusvoimien topografikunta, merenkulkuhallitus ja lukuisat kunnat. Kolmiomittausurakka oli valtava haaste. Projekti aloitettiin vuonna 1919 ja saatiin päätökseen vasta Näiden, liki seitsemänkymmenen vuoden aikana, mittauksiin osallistui tuhansia varusmiehiä, tornien rakentajia, valottajia, maanmittareita ja muita henkilöitä. Jo pelkästään Geodeettisen laitoksen I luokan kolmioverkkoon kuului noin 340 pistettä ja Maanmittauslaitoksen alemman luokan verkkoihin yhteensä yli 8000 kolmiopistettä. Kolmiomittaustornit kuuluivat kiinteänä osana suomalaiseen maisemaan koko 1900-luvun ja ne olivat suosittuja näköalapaikkoja vuosikymmenien ajan. Vielä nykyäänkin pystyssä olevia torneja löytyy Lapin tuntureilta. Useimmille mittauspaikoille rakennettiin massiivinen kolmiomittaustorni. Kuvassa Perniön torni vuonna Kuva Geodeettisen laitoksen arkisto. Kolmioiden kulmat havaittiin kolmiomittaustorneista, kirkkojen torneista ja majakoista. Kuvassa universaalikoje Oulun kolmiopisteellä Kuva Geodeettisen laitoksen arkisto

13 Kolmiomittaustekniikka; tähtitiedettä, kulmien mittausta ja perusviivanmittausta 13 I luokan kolmiomittaus koostui kolmesta erillisestä mittausmenetelmästä. Jokaisella mittausmenetelmällä oli oma tärkeä roolinsa osana kokonaisuutta. Invarlankamittauksella mitattiin lyhyt, muutaman kilometrin mittainen, perusviiva. Perusviivan pituus monistettiin kolmioverkon perussivun pituudeksi suurennusverkon kulmahavaintojen avulla. Trigonometrian sääntöjen mukaan yhden tunnetun etäisyyden jälkeen kolmion muiden sivujen pituudet voitiin määrittää kulmanmittausten avulla. Jatkamalla kulmien havaitsemista naapurikolmioihin ei työläitä etäisyysmittauksia tarvinnut suorittaa kovin tiheään. Tähtitieteellisillä mittauksilla kolmioverkko puolestaan sijoitettiin ja orientoitiin suhteessa maapallon pintaan nähden. Kulmanmittaus I luokan verkossa Näkyvin ja yleisesti tunnetuin osa kolmiomittauksia oli kulmien havaitseminen suurista kolmiomittaustorneista. Suurimmalle osalle mittauspisteistä pystytettiin muutamasta metristä yli kolmeenkymmeneen metriin ulottuva kolmiomittaustorni. Kaikki I luokan kolmiomittauksissa käytetyt pisteet olivat valaistuja pisteitä. Valaistus hoidettiin joko heliotroopilla tai sähkövalolla. Heliotroopilla auringon valo heijastettiin kahden peilin avulla tornia kohti, jossa tehtiin kulmahavaintoja. Maan pyörähdysliikkeestä johtuen valaisijan tuli jatkuvasti säätää peilejä. Perimätiedon mukaan 1900 luvun alkuvuosikymmeninä, kun muuta viestintäkeinoa ei ollut, piti havaitsija yhteyttä valottajiin postin välityksellä. Tiedon saaminen apulaiselle saattoikin kestää jopa viikon. Toinen tapa viestiä usean kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan naapuritorniin olivat valomerkit. Valomerkein saattoi vaivatta ilmoittaa mittausten päättyneen tai varoittaa lähestyvästä myrskystä. Itse kulmien mittaaminen oli tarkkaa työtä. Kulmia havaittiin 24 havainnon sarjoissa siten, että sarjojen välissä kojeen jakokehää kierrettiin systemaattisten virheiden minimoimiseksi. Jokainen havainto kohdistettiin kolme kertaa ja kulmat havaittiin aina kahdessa kojeasennossa. Tähtitieteelliset mittaukset Kolmioverkon sijoittamiseksi Maan pinnalle, eli sen sijainnin ja orientoinnin kiinnittämiseksi, oli verkon pisteille määritettävä myös tähtitieteelliset eli astronomiset koordinaatit ja tähtitieteellinen atsimuti eli pohjoissuunta. Latitudi eli leveysaste havaittiin Suomen I luokan kolmioverkossa Horrebow- Talcottin keinolla. Menetelmässä valittiin tähtipari, josta toinen tähti ohittaa meridiaanin zeniitin pohjoispuolelta ja toinen eteläpuolelta. Tähtien havaituista sijainneista pystyttiin latitudi määrittämään tähtiluettelon avulla. Tähtitieteellinen longitudi eli pituusaste määritettiin mittaamalla tähden ohikulkuhetki meridiaanitason yli. Tarkka aika saatiin kronometristä, jonka

14 14 kelloa verrattiin radiolla saatavista aikamerkeistä Greenwichin aikaan. Tähtien ylikulkuaika mitattiin silmä ja korva -metodilla eli kronometrin nakutuksen avulla arvioitiin sekunnin kymmenyksen tarkkuudella tähden ylikulku ohikulkukojeen kaukoputken näkökentässä. Kolmiopisteiden tähtitieteelliset koordinaatit pystyttiin edellä mainitulla tekniikalla määrittämään muutaman metrin tarkkuudella. Koordinaattien lisäksi mitattiin usein myös pohjoissuunta Pohjantähdestä. Perusviivan mittaukset Astronomisten mittausten ja kulmahavaintojen lisäksi tarvittiin perusviivan mittauksia. Vähintään kolmion yhden sivun pituus oli tunnettava, jotta muut sivujen pituudet voitiin kulmahavaintojen avulla laskea. Verkon mittakaava määräytyi perusviivojen pituuksista. Maastoon mitattiin invarlangoilla lyhyt, muutaman kilometrin mittainen perusviiva. Perusviivan pituus siirrettiin suurennusverkon ja kulmanmittausten avulla kolmion perussivun pituudeksi. Invarlankojen pituudet kalibroitiin ensin Santahaminan vertausperusviivasta ja myöhemmin Nummelan normaaliperusviivasta. Nummelan normaaliperusviivan (864 m) pituus johdettiin kvartsimetristä Yrjö Väisälän valkoisen valon interferenssiin perustuvalla interferenssikomparaattorilla. Metrin mittaisen kvartsimetrin pituus määritti siis koko verkon mittakaavan. Kvartsimetrin pituus tunnettiin erittäin tarkasti. Kvartsimetrin absoluuttista pituutta tarkennettiin ajan kuluessa noin mikrometrin epävarmuudesta muutamien kymmenien nanometrien epävarmuuteen. Kolmiomittausten merkitys Suurin merkitys kolmiomittauksilla on ollut maanmittaus- ja kartoitusalalla. Kolmiomittauksin on valtakuntaan muodostettu useita koordinaatistoja. Vieläkin laajassa käytössä oleva kartastokoordinaattijärjestelmä (kkj) on mitattu kolmiomittauksin. Maastokarttojen koordinaatistona kkj toimi vuoteen 2005 asti, jonka jälkeen maanmittauslaitos on siirtynyt asteittain käyttämään uutta EUREF- FIN koordinaatistoa karttatuotannossa. GPS teknologia syrjäytti perinteiset kolmiomittaukset muutamassa vuodessa 1980-luvulla. Sama työ, joka kolmiomittauksin oli kestänyt liki 70 vuotta, pystyttiin mittaamaan parissa kesässä GPS-mittauksin. GPS-mittausten myötä päästiin Perusviivat mitattiin kolmioverkossa 24 metrin mittaisilla invarlangoilla. Mittausryhmään kuului kaksi havaitsijaa, kaksi punttimiestä, kaksi statiivimiestä ja kirjuri. Kuvassa perusviivan mittaus meneillään Ilmajoella vuonna 1930.

15 15 arvioimaan myös kolmioverkon tarkkuutta. On häikäisevää tajuta, millaiseen tarkkuuteen kolmiomittauksella päästiin. Mittausten edetessä Hangosta Utsjoelle mittauksiin kasautui vain parin metrin absoluuttinen virhe. Toisiaan lähellä olevilla pisteillä virhe oli luonnollisesti paljon pienempi, muutamia senttimetrejä. Suomen kolmioverkko on luultavasti maailman tarkin. Voidaankin todeta, että kolmiomittaustekniikka oli jo luvun alussa kehittynyt hämmästyttävän tarkaksi ja sitä voidaan pitää suurena tieteellisenä saavutuksena. Kolmiomittaus Suomen kartoituksen perusta -dokumenttielokuva Hyvin menee, hyvin menee, hieman vasemmalle. Ota vähän kevyemmin, antaa emeritusprofessori Jussi Kääriäinen ohjeita Filosofian tohtori Matti Ollikaiselle keriessään invarlankaa auki säilytyskotelosta yli 20 vuoden tauon jälkeen. Olemme Nummelan normaaliperusviivalla kuvaamassa dokumenttielokuvaa kolmiomittauksista. Meille nuoremman polven maanmittareille kolmiomittaukset edustavat jotain hyvin eksoottista ja kiehtovaa menetelmää. Pääsemme tutustumaan tekniikkaan ja laitteisiin, joilla pitkiä etäisyyksiä on ennen mitattu. Korpilahden kuntaan, Puolakkaan, on rakennettu Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen yhteistoimin kolmiomittausten muistotorni luvulla mitatun Struven ketjun piste sijaitsee vuorella samoin kuin I-luokan Oravivuoren kolmiopistekin. Professori Markku Poutasen ja emeritusprofessori Jussi Kääriäisen kanssa tutustumme niin heliotroopin kuin teodoliitinkin käyttöperiaatteisiin. Dokumenttielokuvamme KOLMIOMITTAUS Suomen kartoituksen perusta tallentaa ja esittelee kolmiomittausten pitkän historian aina 1700-luvun Maupertuis n Lapin astemittauksista UNESCON maailmanperintöluetteloo n kuuluvan Struven kolmioketjun kautta aina 1900-luvun lopulle saakka. Elokuvassa pääsemme katsomaan Geodeettisen laitoksen arkistoista löytyviä vanhoja valokuvia ja asiakirjoja. Aiheen tieteelliskulttuurihistoriallinen merkitys ymmärrettiin myös Suomen kulttuurirahastossa, joka myönsi apurahan tämän mittavan dokumenttielokuvan tekemiseksi. Dokumenttielokuva julkaistiin DVD:llä ja sen kesto on 33 minuuttia (englanninkielisen version kesto on 30 min). Suomenkielisen dokumentin mukana tulee 20 sivuinen vihkonen kolmiomittauksista. Siinä on ainutlaatuista tietoa sekä tarinoita kolmiomittauksista eri vuosisadoilta ja vuosikymmeniltä. Dokumenttielokuvasta saa lisätietoja ja sen voi tilata artikkelin kirjoittajalta:

16 HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2009 KAIKILLE SUOMEN HISTORIALLISEN SEURAN JÄSENILLE! Sisällysluettelo Globaali, kansallinen ja paikallinen Erilaisia näkökulmia merkkivuoteen 3 Toiminnanjohtajan tervehdys 5 Congress Registration (CISH) 5 Kirjeiden ja käsialojen historiaa 6 Aristokraattisisarten kirjeenvaihtoa neljä viisisataa vuotta sitten 9 Kolmiomittaus Maanmittauksen ja tieteen historiaa 11

Kolmiomittauksen historiaa

Kolmiomittauksen historiaa Maanmittaus 84:1 (2009) 65 Maanmittaus 84:1 (2009) Historiallinen tietoisku Kolmiomittauksen historiaa Jyrki Puupponen jyrki.puupponen@iki.fi Tiivistelmä. Vuonna 2008 Maanmittauslaitos juhlii 375-vuotistaivaltaan

Lisätiedot

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 1 / 2005

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 1 / 2005 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA J ä s e n l e h t i 1 / 2005 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki puh: (09) 228 69 351 faksi: (09) 228 69 266 Sähköposti:

Lisätiedot

Mittapöytämittauksesta

Mittapöytämittauksesta 40 Mittapöytämittauksesta Maanmittaus 84:2 (2009) Historiallinen tietoisku Mittapöytämittauksesta Pertti Heikkilä pheikki@suomi24.fi Mittaaminen ja kartanteko oli ihan kelvollista jo tuhansia vuosia sitten

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

Kartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen

Kartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen Kartografian historiaa ja perusteita Taru Tiainen 18.4.2016 Alkutehtävä Piirrä Joensuun kartta Aikaa n. 5 minuuttia Alkutehtävä Mikä vaikuttaa karttasi tekoon? Miksi kartta on näköisensä? Mitä tämän tehtävän

Lisätiedot

Radiotekniikan sovelluksia

Radiotekniikan sovelluksia Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset

Lisätiedot

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja? ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008 17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto 1 Kirjeen saaminen on aina iloinen yllätys Kummilapsesi ilahtuu varmasti, jos toisinaan muistat häntä postikortilla tai lyhyellä kirjeellä. Postikortit ovat suositeltavia,

Lisätiedot

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen Suomalaiset kirjastot, museot ja arkistot ovat tuoneet verkkoon vapaasti käytettäviä tekstejä, kuvia, tietoja ja videoita. Niiden hyödyntäminen vaikkapa ilmiöitä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi TIEDÄ SIJAINTISI Koordinaattihaku satakunta.punainenristi.fi Hätäpuhelun soittajan on hyvä tietää sijaintinsa Karttakoordinaattien avulla on mahdollista selvittää tarkka sijainti Koordinaatit on mahdollista

Lisätiedot

ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo

ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Muistiinpanot, kirjoitelmat, esitysaineisto 1 B Muistiot 2 C Kirjeenvaihto 4 D Lehtileikkeet 5 ARTO ASTIKAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Arto Astikainen

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Markku Poutanen Geodeettinen laitos Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Taustaa Uuden koordinaattijärjestelmän perusteet JHS ja käyttöönotto Uusi korkeusjärjestelmä

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Miten kirjasto voi tukea tutkijoita ja tutkijaryhmiä.

Miten kirjasto voi tukea tutkijoita ja tutkijaryhmiä. Miten kirjasto voi tukea tutkijoita ja tutkijaryhmiä juha.himanka@helsinki.fi Tausta Käytäntö Tilanne Platon 2 Menon 84E 1 2 85A 4 3 Tutkimus: uuden tiedon löytämistä (totuus) mitä sitten on tieto? "ne

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

SEPPO HEIKINHEIMO Arkistoluettelo

SEPPO HEIKINHEIMO Arkistoluettelo SEPPO HEIKINHEIMO Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto 1 B Sisällön mukaan järjestetyt asiakirjat 6 C Muut asiakirjat 7 SEPPO HEIKINHEIMON ARKISTO Arkistonmuodostaja Seppo Heikinheimo (s. 3.6.1938

Lisätiedot

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

MITTAPÖYTÄMITTAUS - vuosisatainen mittausmenetelmä Annukka Ilonen

MITTAPÖYTÄMITTAUS - vuosisatainen mittausmenetelmä Annukka Ilonen MITTAPÖYTÄMITTAUS - vuosisatainen mittausmenetelmä Annukka Ilonen Suomen kartoituksen ensiaskeleet: mitä kartoissa kuvattiin ja miten? Kartoitustoiminnan lähtökohtaisena yleisenä tarkoituksena Suomessa

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html sunnuntai 8.11. ISÄNPÄIVÄLOUNAS KLUBILLA ISILLE, PERHEILLE, SUVULLE Koko perheen ja ystävien tilaisuus.

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL Kansainvälinen harjoittelu Jaakko Hartikka TTE9SNL Vaihtoon hakeminen ja alkujärjestelyt Minulla oli kauan ollut sellainen etäinen haave vaihdosta ja usein ajattelin, että olisi mukava lähteä mutta se

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Rinnakkaiskoulusta yhtenäiseen peruskouluun

Rinnakkaiskoulusta yhtenäiseen peruskouluun Rinnakkaiskoulusta yhtenäiseen peruskouluun 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2013 Rinnakkaiskoulusta yhtenäiseen peruskouluun KOULU JA MENNEISYYS LI 4 ISBN 978-952-67639-2-7

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN JA KORKEUDET Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN:n joitain pääominaisuuksia ITRF96-koordinaatiston kautta globaalin koordinaattijärjestelmän paikallinen/kansallinen realisaatio

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa 1. Organisaatio - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Puolustusvoimat - Joensuun kaupunki - Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 1 / 2006

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 1 / 2006 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA J ä s e n l e h t i 1 / 2006 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki puh: (09) 228 69 351 faksi: (09) 228 69 266 Sähköposti:

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? 104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.

Lisätiedot

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Päivi Mäntyniemi Seismologian instituutti, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Päivi

Lisätiedot