Työllisyys, sosiaaliasiat. ja osallisuus. Työllisyys, osallisuus ja sosiaalipolitiikka. investointeina VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Transkriptio

1 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Työllisyys, sosiaaliasiat Työllisyys, osallisuus ja sosiaalipolitiikka investointeina ja osallisuus Sosiaaliset investoinnit ovat avainasemassa, jos EU haluaa selvitä talouskriisistä vahvempana, yhtenäisempänä ja kilpailukykyisempänä.

2 SISÄLLYS Miksi EU toimii työllisyysja sosiaaliasioissa?... 3 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Miten EU toteuttaa politiikkaansa?... 6 Mitä toimia EU toteuttaa?... 9 Tulevat toimet...15 Lisätietoa...16 Julkaisuja voi ladata verkosta: Tietoa EU:n toiminnasta 12 oppituntia Euroopasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat Kansanterveys Kauppa Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Meri- ja kalastusasiat Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, perusoikeudet ja tasa-arvo Pankki- ja rahoitustoiminta Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Kansalaistiedotus 1049 Bryssel BELGIA Teksti on päivitetty marraskuussa 2014 Kansi ja sivun 2 kuva: Glowimages/F1online 16 s. 21 x 29,7 cm ISBN doi: /571 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 T Y Ö L L I S Y Y S, S O S I A A L I A S I A T J A O S A L L I S U U S 3 Miksi EU toimii työllisyys- ja sosiaaliasioissa? Euroopan unioni perustuu sosiaaliseen markkinatalouteen. Täystyöllisyys, sosiaalinen edistys, sosiaalinen osallisuus, sosiaalinen suojelu, yhteisvastuullisuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat EU:n tärkeimpiä tavoitteita, ja ne on kirjattu myös EU:n perussopimuksiin. Niissä todetaan, että korkea työllisyys, riittävä sosiaalinen suojelu ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen on otettava huomioon kaiken EU politiikan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. EU:lla on myös Euroopan unionin perusoikeuskirja, jota kaikkien EU:n toimielinten ja jäsenmaiden on noudatettava. Perusoikeuskirjalla varmistetaan kaikille EU:n asukkaille sosiaaliset oikeudet. Niitä ovat esimerkiksi seuraavat oikeudet: työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksissä neuvottelu- ja lakko oikeus oikeus työnvälityspalveluihin oikeus suojaan perusteettomalta irtisanomiselta oikeus oikeudenmukaisiin ja kohtuullisiin työoloihin lapsityövoiman käytön kielto Väestö, miljoonaa asukasta EU:N VÄESTÖRAKENNE IKÄRYHMITTÄIN, Lähde: Eurostat, työvoimatutkimus Euroopan väestö ikääntyy, ja EU pyrkii sopeutumaan muutokseen monin tavoin. 80+ nuorten suojelu työssä oikeus suojaan irtisanomiselta äitiyteen liittyvän syyn vuoksi sekä oikeus vanhempainlomaan ja palkalliseen äitiyslomaan perhe- ja työelämän yhteen sovittamiseksi oikeus sosiaaliturvaan, asumistukeen ja terveydenhoitoon. Euroopan unioni käynnisti vuonna 2010 kymmenvuotisen kasvustrategian, jonka avulla se pyrkii selviytymään monia EU maita yhä piinaavasta kriisistä, eli Eurooppa 2020 strategian. Lisätietoja strategiasta on verkko osoitteessa europa.eu/pol/index_en.htm. Strategialla pyritään luomaan olosuhteet, jotka mahdollistavat entistä älykkäämmän, kestävämmän ja osallistavamman kasvun. Sen toteuttamiseksi EU:lle on asetettu viisi keskeistä tavoitetta, jotka sen pitää saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet koskevat työllisyyttä, koulutusta, tutkimusta ja innovointia, sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa sekä ilmasto- ja energia asioita. Tässä esitteessä käsitellään työllisyyttä, sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta. Työllisyys Marraskuussa 2013 EU:ssa oli yli 26,5 miljoonaa työtöntä. Siksi on erittäin tärkeää tehostaa toimia työttömien määrän vähentämiseksi. Eurooppa 2020 strategian keskeisiä tavoitteita on, että vuosikymmenen loppuun mennessä 75 prosentilla aktiiviväestöstä eli vuotiaista on työpaikka. Tavoitteen saavuttamiseksi EU on toteuttanut lukuisia aloitteita. Niillä pyritään tukemaan työpaikkojen luomista esimerkiksi edistämällä yhteiskunnallisia yrityksiä. Työmarkkinoiden dynaaminen kehitys pyritään palauttamaan muun muassa ehdotuksella perustaa EU:n kehys taloudellisen rakenneuudistuksen ennakointia varten. Lisäksi halutaan parantaa EU:n hallintotapaa julkaisemalla joka vuosi vertailuanalyysi EU maiden tuloksesta valikoitujen työllisyysindikaattorien perusteella.

4 4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A European Union EU on ehdottanut toimia työttömyyden taltuttamiseksi Euroopassa. EU pyrkii erityisesti pienentämään nuorten työttömyysastetta, joka on yli kaksi kertaa suurempi kuin aikuisten (23,6 prosenttia verrattuna 9,5 prosenttiin marraskuussa 2013). EU tukee entistä keskitetympää ja kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa nuorisotyöttömyyden torjuntaan: suoraa tukea varattomimmille nuorille yhdistettynä rakenteellisiin uudistuksiin, joilla pyritään edistämään ministeriöiden, virallisten koulutusjärjestelmien, ammatillisten koulutuselinten, työvoimatoimistojen, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen välistä kumppanuutta kaikissa EU maissa. Romaniväestön integrointi Romanit ovat eräs Euroopan suurimmista ja vähäosaisimmista väestöryhmistä. Romaniväestöön kuuluu noin miljoonaa henkeä, joista 80:tä prosenttia uhkaa köyhyys. Yli 70 prosentilla romaniväestöstä on korkeintaan alemman perusasteen koulutus, minkä vuoksi heidän on vaikea työllistyä. Alhainen koulutustaso myös luo kielteisen kuvan romanien työllistettävyydestä, mikä vain pahentaa heidän syrjäytymistään. Kaikki romaniväestöön liittyvät haasteet, kuten alhainen koulutustaso, työttömyys, huonot asuinolot, sosiaalinen syrjäytyminen ja syrjintä, ovat ongelmia, joihin EU pyrkii vaikuttamaan Eurooppa 2020 strategiassaan. EU on luonut romanien osallistamiselle puitekehyksen, joka yhdistää jäsenmaiden kansalliset politiikat ja koskee niin alue- ja paikallisviranomaisia kuin romanien omia ja muita kansalaisjärjestöjä. Kehyksen puitteissa Euroopan komissio arvioi kansallisia strategioita ja valvoo, että ne toteutetaan käytännön toimien ja ohjelmien avulla. EU:n ministerineuvosto hyväksyi 9. joulukuuta 2013 kaikkien aikojen ensimmäisen EU-tason oikeudellisen asiakirjan, joka koskee romanien osallistamista. Se sisältää joukon suosituksia, joilla vauhditetaan romaniyhteisöjen taloudellista ja sosiaalista integraatiota.

5 T Y Ö L L I S Y Y S, S O S I A A L I A S I A T J A O S A L L I S U U S 5 Monty Rakusen/cultura/Corbis Yhdenmukaiset työtavat ovat parantaneet työoloja koko EU:ssa. Sosiaalinen osallisuus Vuonna 2012 EU:ssa 124,5 miljoonaa ihmistä eli 24,8 prosenttia väestöstä oli vaarassa joutua köyhyyteen tai syrjäytyä. Suuri osa heistä on naisia ja lapsia. Lisäksi noin 18,5 prosenttia EU:n asukkaista eli vuonna 2011 aineellisessa puutteessa. Heistä vähän alle puolet kärsi vakavasta aineellisesta puutteesta (8,9 prosenttia väestöstä) eli heillä ei ollut varaa hyödykkeisiin, joita monet Euroopassa pitävät oleellisina osina kohtuullista elintasoa. Niitä ovat esimerkiksi riittävä lämmitys, pesukone, puhelin ja auto. Köyhimmissä maissa aineellisesta puutteesta kärsivien osuus on yli 45 prosenttia. Sosiaalinen suojelu EU-maat ovat luoneet sosiaaliturvajärjestelmiä, joilla pyritään hallitsemaan esimerkiksi työttömyyteen, heikkoon terveyteen, työkyvyttömyyteen, perhesuhteisiin ja ikääntymiseen liittyviä riskejä. Vaikka jäsenmaat vastaavatkin omien sosiaaliturvajärjestelmiensä rakentamisesta ja rahoittamisesta, EU koordinoi kansallisia järjestelmiä, jotta ne toimivat silloinkin, kun ihmiset liikkuvat EUmaasta toiseen. Noin 10 prosenttia työikäisistä eurooppalaisista elää kotitalouksissa, joissa kenelläkään ei ole töitä. Talouskriisin myötä tilanne on selvästi heikentynyt tasolle, jota ei voida hyväksyä 2000-luvun Euroopassa. Eräs Eurooppa strategian tärkeimmistä tavoitteista onkin nostaa ainakin 20 miljoonaa ihmistä köyhyydestä vuosikymmenen loppuun mennessä.

6 6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Miten EU toteuttaa politiikkaansa? Poliittiset keinot Vuonna 2010 luotiin tärkeä politiikan väline, talouspolitiikan EU ohjausjakso, joka kestää joka vuosi tammikuusta heinäkuuhun. EU ohjausjakson puitteissa jäsenmaiden talouspoliittisia ohjelmia tarkastellaan yhteisesti EU:n tasolla ja EU antaa maakohtaisia suosituksia, ennen kuin hallitukset laativat talousarvioluonnoksensa ja antavat ne kansallisten parlamenttien käsittelyyn. Suuri osa suosituksista koskee työllisyyteen, sosiaaliseen suojeluun ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä seikkoja, kuten työmarkkinauudistuksia, köyhyyttä, muita heikommassa asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille ja eläkeuudistuksia. Koska työllisyyttä, sosiaaliasioita ja osallistamista koskevien politiikkojen täytäntöönpano on tehokkainta jäsenmaissa, EU:n tehtävä näillä aloilla on tukea ja täydentää kansallisten viranomaisten toimia. EU hyödyntää tehtävässään niin sanottua avointa koordinointimenetelmää. Menetelmä on yhteistyökehys, jonka puitteissa EU maiden kansallisia politiikkoja ohjataan yhteisten tavoitteiden mukaisiksi. EU myös valvoo politiikan toteuttamista. Avointa koordinointimenetelmää sovelletaan sekä Euroopan työllisyysstrategian että sosiaaliseen suojeluun ja osallisuuteen liittyvän politiikan yhteydessä. EU:n perussopimuksissa taataan ammattiyhdistyksille ja työnantajajärjestöille oikeus neuvotella sopimuksia EU:n tasolla. Tietyillä aloilla, kuten työolojen ja -ehtojen tai työterveyden ja työturvallisuuden saralla, sopimukset voidaan toteuttaa myös EU:n lainsäädännön muodossa. Esimerkiksi vanhempainvapaata, määräaikaisia sopimuksia ja osa aikatyötä koskevia työmarkkinaosapuolten EU:n laajuisia sopimuksia on jo otettu osaksi EU:n lainsäädäntöä. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla pääset hoitoon oleskellessasi väliaikaisesti toisessa EU-maassa. Oikeudelliset keinot EU:n lainsäädännöllä määritellään koko EU:ta koskevat vähimmäisvaatimukset. Jäsenmaat saattavat EU säädökset osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panevat ne täytäntöön. Näin varmistetaan, että koko unionissa pätevät samat oikeudet ja velvollisuudet. Kansallisten säädösten täytäntöönpanosta vastaavat kansalliset viranomaiset ja tuomioistuimet. Euroopan komissio valvoo EU:n lainsäädännön sisällyttämistä kansallisiin säädöksiin ja varmistaa, että lainsäädäntö pannaan täytäntöön oikein. Myös unionin tuomioistuimella on tärkeä tehtävä. Se ratkoo kiistoja ja antaa oikeudellista neuvontaa, jos kansallisilla tuomioistuimilla on kysymyksiä lain tulkinnasta. Perussopimusten sisältämän vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaisesti kansalaisilla on oikeus hakea töitä toisesta EU maasta työskennellä toisessa EU maassa ilman työlupaa asua toisessa EU maassa hakiessaan töitä jäädä toiseen EU maahan työsuhteen päätyttyä tulla kohdelluiksi yhdenvertaisesti toisen EU maan kansalaisten kanssa työsuhteeseen, työoloihin ja -ehtoihin sekä muihin sosiaali- ja veroetuuksiin liittyvissä asioissa. EU kansalaisilla on myös oikeus saada tietyt terveydenhuolto- ja sosiaaliturvaetuudet siirrettyä maahan, johon he muuttavat etsimään töitä. Myös ammattipätevyys pitää tunnustaa ulkomailla. Oikeudet voivat kuitenkin vaihdella yrittäjiksi aikovien, opiskelijoiden sekä eläkeläisten ja muiden ammatissa toimimattomien henkilöiden kohdalla. Joitakin rajoituksia voidaan soveltaa myös yleisen turvallisuuden ja järjestyksen, kansanterveyden ja julkisen sektorin työllisyyden nimissä. Yleisesti ottaen työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevaa EU lainsäädäntöä sovelletaan myös Islantiin, Liechtensteiniin ja Norjaan, jotka kuuluvat Euroopan talousalueeseen, sekä Sveitsiin.

7 T Y Ö L L I S Y Y S, S O S I A A L I A S I A T J A O S A L L I S U U S 7 turvallisuutta ja terveellisyyttä yhdessä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston sekä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön kanssa. EU:n työlainsäädäntö kattaa kaksi pääaluetta: työolot ja -ehdot (sisältävät työajan, osa-aikaisen ja määräaikaisen työn sekä työntekijöiden lähettämisen työhön toiseen EU-maahan) Lyhyessä animaatiossa esitellään Euroopan sosiaalirahaston tehtäviä ja toimintaa. työntekijöille tiedottaminen ja työntekijöiden kuuleminen (esimerkiksi joukkoirtisanomisten ja yrityksen luovutuksen yhteydessä). Sosiaaliturvasäännösten koordinointia EU:ssa koskevat lait ovat olleet voimassa vuodesta Sääntöjen mukaan EU kansalainen ei toiseen EU maahan muuttaessaan menetä etuuksiaan. EU kansalaisella on toisessa EU maassa myös oikeus yhdenvertaiseen kohteluun sosiaalietuusasioissa. EU kansalainen voi esimerkiksi saada vanhuuseläkettä vaikka asuisi jossain muussa EU maassa kuin kotimaassaan. Paitsi että EU:n sosiaaliturvasäännöt turvaavat kansalaisten oikeudet heidän muuttaessaan EU:n sisällä, ne koskevat myös Islantia, Liechtensteinia, Norjaa ja Sveitsiä. EU lainsäädännöllä varmistetaan, että työterveys ja työturvallisuus vastaavat vähimmäisvaatimuksia kaikilla aloilla, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Vahva oikeudellinen kehys on parantanut oloja koko EU:ssa. Lisäksi EU:n toimielimet antavat tietoa ja neuvontaa sekä edistävät työympäristöjen Rahoitusvälineet Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on yksi EU:n rakennerahastoista. Se perustettiin vuonna 1957 kaventamaan EU:n jäsenmaiden ja alueiden välisiä varallisuus- ja elintasoeroja. ESR:n osuus EU:n talousarviosta on noin 10 prosenttia, ja sen avulla rahoitetaan kymmeniä tuhansia hankkeita eri puolilla EU:ta. Rahoitusta jaetaan erityisesti niille jäsenmaille ja alueille, joiden taloudellisen kehityksen taso on alhaisempi. Vuosina ESR:n rahoittamat toimet ovat hyödyttäneet joka vuosi lähes kymmentä miljoonaa ihmistä, ja ESR on jakanut EU:n jäsenmaille ja alueille noin 76 miljardia euroa. Rahoituksella on täydennetty EU maiden kansallista julkista rahoitusta (joka oli noin 36 miljardia euroa). EU:ssa noudatetaan tiukkoja terveys- ja turvallisuussäädöksiä. Stockphoto.com/Mark Ballantyne

8 8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A istockphoto.com/chris Schmidt Euroopan globalisaatiorahasto auttaa EU:ssa irtisanottuja työntekijöitä löytämään uusia työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia. ESR:n roolia EU:n tärkeimpänä ihmisiin tehtävien investointien välineenä on edelleen vahvistettu 1. tammikuuta 2014 alkaen. ESR auttaa omalta osaltaan EU maita ottamaan kansallisissa uudistuspolitiikoissaan huomioon EU:n painopisteet ja suositukset aktiivisen työmarkkinapolitiikan, sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyspolitiikan, institutionaalisten valmiuksien ja julkishallinnon uudistusten alalla. Jokaisen maan ESR rahoituksesta 20 prosenttia on käytettävä sosiaalista osallisuutta edistäviin hankkeisiin, ja rahaston osuuden EU:n koheesiopolitiikan kokonaisrahoituksesta on oltava vähintään 23,1 prosenttia, mikä määrittää loppujen lopuksi ESR rahoituksen kokonaismäärän kaikissa jäsenmaissa. Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) tarjoaa irtisanotuille työntekijöille räätälöityä apua Euroopan laajuisten joukkoirtisanomisten yhteydessä. Globalisaatiorahaston toimialaa on laajennettu 1. tammikuuta 2014 alkaen käsittämään työntekijät, jotka on irtisanottu odottamattoman kriisiin takia, samoin kuin työntekijäryhmät, jotka eivät ole aiemmin kuuluneet rahaston piiriin, kuten määräaikaiset työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Alueilla, joilla on korkea nuorisotyöttömyys, globalisaatiorahasto voi nyt rahoittaa toimenpiteitä myös sellaisten nuorten hyväksi, joilla ei ole työtä eikä opiskelupaikkaa. Uuteen vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon on osoitettu kaudelle enintään 3,5 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina. Tämä merkitsee reaalisesti pientä lisäystä verrattuna vanhaan elintarvikkeiden jakeluohjelmaan. Lisäksi EU maat antavat tarkoitukseen 15 prosenttia kansallista rahoitusta. Kolme Euroopan komission suoraan hallinnoimaa rahoitusvälinettä työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeva Progress ohjelma, Euroopan työnvälitysverkosto EURES ja eurooppalainen Progress mikrorahoitusjärjestely on kaudella yhdistetty samalla, kun niiden soveltamisalaa on laajennettu. Kaikki toiminta tapahtuu nyt yhden uuden ohjelman puitteissa: työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma (EaSI).

9 T Y Ö L L I S Y Y S, S O S I A A L I A S I A T J A O S A L L I S U U S 9 Mitä toimia EU toteuttaa? Euroopan komissio toteuttaa käytännön toimenpiteitä, joilla autetaan eri ihmisryhmiä, muun muassa työttömiä, ja edistetään kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joilla pyritään ratkaisemaan alan haasteita. Niihin kuuluvat esimerkiksi nuorten työllistyminen ja ikääntyneiden aktiivisuuden ylläpitäminen. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista. Nuorten työllistyminen EU-maat hyväksyivät huhtikuussa 2013 laajan nuorisotakuupaketin, jonka toimilla edistetään nuorten työllistymistä. Tavoitteena on varmistaa, että alle 26-vuotiaat nuoret saavat laadukkaan työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikan neljän kuukauden kuluessa opintojen päättymisestä tai työttömäksi jäämisestä EU:n nuorisotakuu on uusi kattokäsite ja uudenlainen lähestymistapa nuorisotyöllisyyteen. Se edellyttää, että jokainen EU-maa perustaa uusia yhteistyökumppanuuksia kansallisten ministeriöiden, keskus- ja paikallishallinnon sekä koulu- ja yritysmaailman, nuorisojärjestöjen, työvoimatoimistojen ja sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen välillä rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi. Koulutusta uudistetaan laaja-alaisesti, jotta se tarjoaa työmarkkinoiden tarvitsemia taitoja. Lisäksi avataan uusia opiskelumahdollisuuksia koulunkäynnin keskeyttäneille ja pyritään auttamaan heitä tehokkaammin tiivistämällä työvoimatoimistojen ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Vuonna 2013 käynnistettiin eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä. Tavoitteena on saattaa yhteen julkisen ja yksityisen sektorin eri toimijat, jotta oppisopimuskoulutuksen määrää voidaan lisätä ja sen laatua ja imagoa parantaa. Euroopan komissio on ehdottanut myös harjoittelun laatupuitteita sen varmistamiseksi, että harjoittelu on nuorille todellinen astinlauta työelämään. Nykyisin joka kolmas harjoittelupaikka on työolojen tai oppimissisällön kannalta ala arvoinen. Komissio ehdottaa muun muassa, että harjoittelun on perustuttava kirjalliseen harjoittelusopimukseen, jossa määritetään oppimistavoitteet, ohjaus- ja valvontamenettelyt, harjoittelun kesto ja harjoittelijan työaika. Sopimuksessa on selkeästi ilmoitettava, saako harjoittelija palkkaa tai muuta korvausta ja kuuluuko hän sosiaaliturvan piiriin. Heide Benser/Corbis EU-aloitteilla, kuten Nuoret liikkeellä -hankkeella, lisätään nuorten ammatillista liikkuvuutta Euroopassa.

10 10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Tavoitteena työllistävä elpyminen Nuorisotakuulla varmistetaan, että kaikki enintään 25-vuotiaat saavat laadukkaan tarjouksen työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikasta neljän kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä tai työttömäksi jäämisestä. Green Skills kumppanuus Britanniassa Britannian ammatillisen keskusjärjestön TUC:n oppimisvalmiuksia käsittelevä Unionlearn osasto koordinoi Green Skills kumppanuusohjelmaa. Sen tavoitteena on saattaa yhteen monia eri alojen toimijoita työttömien tai vähäisen ammattitaidon omaavien työntekijöiden kouluttamiseksi ja uudelleensijoittamiseksi uuteen ammattiin kehittämällä eri väyliä työelämään vihreässä taloudessa. Kumppaniorganisaatioina on ammattiliittoja, täydennyskoulutuslaitoksia, alakohtaisia osaamisneuvostoja, useita Lontoon kaupunginosavaltuustoja, yksityisiä yrityksiä, yhteisöllisiä ryhmiä ja vapaaehtoisjärjestöjä. Ohjelma on organisoitu hankekohtaisesti siten, että Unionlearn toimii välittäjänä. Kumppanuudet tarjoavat mahdollisuuksia akkreditoituun elinikäiseen oppimiseen. Jotta työntekijät saadaan mukaan vihreään toimintaan, ammattiliiton edustajat voivat saada koulutusta johtajana tai lähettiläänä toimimiseen mentorien ja verkkokurssien kautta. Green skills kumppanuus on erityisen aktiivinen puutarhaviljely-, rakennus- ja jätehuoltoaloilla. Jotta työttömien, vähäisen ammattitaidon omaavien työntekijöiden ja muiden epäedullisessa asemassa olevien ryhmien (kuten entisten vankien) työelämään paluu helpottuisi, heitä varten on luotu oikoteitä ammatilliseen edistymiseen. Välineenä on käytetty ohjelmia, joissa on tehty muutosasennuksia sosiaalisiin asuntoihin. Euroopan komissio esitteli vuonna 2012 työllisyyspaketin Tavoitteena työllistävä elpyminen. Paketti sisältää toimenpiteitä ja ehdotuksia tavoista, joilla EU maat voivat kannustaa työvoiman palkkaamista esimerkiksi keventämällä työn verotusta tai antamalla lisätukea uusille yrityksille. Paketissa määritellään alat, joilla on tulevaisuudessa suurin työllistämispotentiaali: terveyspalvelut, tieto- ja viestintätekniikka ja vihreä talous. Vuonna 2010 uusiutuvan energian osuus energiantuotannon työllisyydestä oli 19 prosenttia. Vuoteen 2020 mennessä sen odotetaan kasvavan 32 prosenttiin, mikä merkitsee noin kolmen miljoonan ihmisen työllistämistä vuonna Euroopalla on mahdollisuuksia saavuttaa johtava asema uusiutuvan energian käytössä ja lisätä sen vientimarkkinoita. Näin voidaan luoda uusia työllistymismahdollisuuksia. Talojen muutosasennukset voivat luoda noin uutta työpaikkaa energiakatselmusten tekijöille, energiatodistusten laatijoille, lämmitysjärjestelmien tarkastajille ja uusiutuvaa energiaa käyttävien laitteistojen asentajille. Uusia työpaikkoja syntyy myös rakennuksiin energiatehokkaita materiaaleja tuottavassa teollisuudessa. Lisäksi keskeisistä raaka aineista valmistetuista tuotteista 70 prosenttiin voidaan kohdistaa entistä kehittyneempiä kunnossapito-, korjaus-, parannus- ja kierrätysmenetelmiä, jota kautta voi vuoteen 2025 mennessä syntyä noin uutta työpaikkaa. Jätehuollon kehittäminen voi synnyttää yli työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Euroopassa noin 21 miljoonaa työpaikkaa liittyy tavalla tai toisella ympäristöasioihin, ja määrän uskotaan kasvavan. Vuonna 2011 tehdyssä Eurobarometritutkimuksessa todettiin, että 78 prosenttia eurooppalaisista uskoo ilmastonmuutoksen torjunnan voivan vauhdittaa taloutta ja synnyttää työpaikkoja. EU tukee 105 miljardilla eurolla talouden eri alojen kehittämistä ympäristöystävällisemmiksi ja uusien työpaikkojen luomista kestävän ja vähähiilisen talouden alalla.

11 T Y Ö L L I S Y Y S, S O S I A A L I A S I A T J A O S A L L I S U U S 11 Eka EURES-työpaikka on uusi kohdennettu ammatillisen liikkuvuuden ohjelma. Sillä tuetaan eurooppalaisia nuoria työmarkkinoilla ja kannustetaan työnantajia palkkaamaan nuoria ja liikkuvaisia työntekijöitä vaikeasti täytettäviin työpaikkoihin. EURES EURES on ammatillisen liikkuvuuden eurooppalainen verkosto, johon osallistuvat kaikki EU maat sekä Norja, Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi. Se tarjoaa tietoja ja ohjeita sekä rekrytointi- ja työnvälityspalveluja työnantajille, työnhakijoille ja muille kansalaisille, jotka haluavat käyttää hyödykseen työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. EURESin 900 neuvonantajaa tarjoavat palvelujaan kentällä, ja marraskuussa 2013 EURESin verkkoportaalissa oli noin vapaata työpaikkaa, yli ansioluetteloa ja noin rekisteröitynyttä työnantajaa. Vuosittain EURESin kautta löytää työpaikan tai saa työtarjouksen noin työnhakijaa. Kohdennettuja järjestelmiä kehitetään edelleen kaudella Yksi niistä on Eka EURES-työpaikka hanke. Se tukee vuotiaita nuoria, jotka etsivät työtä toisessa EU-maassa, sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka haluavat palkata heitä. EURES-portaalia ja sen itsepalveluvälineitä uudistetaan koko ajan. Uusiin hankkeisiin kuuluvat muun muassa koko EU:n kattavat verkkovälitteiset työnvälitysmessut (European Job Days).. Euroopan komissio on vuoden 2014 alussa ehdottanut EURESiin lisäuudistuksia, joilla pyritään tehostamaan sen toimintaa. Niiden myötä EURES tarjoaa entistä enemmän avoimia työpaikkoja, antaa työnhakijalle ja työnantajalle uusia mahdollisuuksia löytää toisensa ja auttaa työnantajia ja etenkin pk-yrityksiä täyttämään avoimet työpaikat nopeammin ja paremmin. Komission ehdotuksen tavoitteena on auttaa kansalaisia saamaan riittävästi tietoa päätöstensä perustaksi, kun he harkitsevat muuttoa ulkomaille työhön. Komission ehdotuksen tavoitteena on auttaa kansalaisia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, kun he harkitsevat muuttoa ulkomaille työhön. EURES VERKOSTOSTA SAAMANI APU OLI ERIN OMAISTA Karina Stephenson on britti, joka pian valmistumisensa jälkeen sai oman maansa julkisen työnvälityksen kautta ensimmäisen työpaikkansa Espanjasta. Stephenson tarvitsi pikaisesti neuvoja elämästä ja työskentelystä uudessa kotimaassaan. Häntä neuvottiin ottamaan yhteyttä EURES neuvojaan. EURES-verkostosta saamani apu oli erinomaista. Asunnon löytäminen Madridista oli vaikeaa, ja olin asiasta kovin huolissani ennen kuin saavuin maahan. EURES neuvojan avulla löysin asunnon nopeasti. UUSI NORJALAISHOTELLI TARJOSI TYÖTÄ RUOTSALAISILLE TYÖNHAKIJOILLE Norjan Trondheimissa avattu uusi hotelli tarjosi lukuisia työmahdollisuuksia ruotsalaisille, jotka halusivat hyödyntää liikkumisvapauttaan Euroopassa. EURES auttoi monia heistä toteuttamaan unelmansa. Työnantaja oli todella tyytyväinen EURESin palveluihin, ja odotamme, että yhteistyö jatkuu, sanoo ruotsalainen EURES-neuvoja Leif Clase. Rakenneuudistuksen ennakointi Euroopan muutoksenseurantakeskus kirjasi vuosina yli yrityssaneerausta, joiden seurauksena menetettiin yli kaksi miljoonaa työpaikkaa. Vuoden 2013 heinä syyskuussa kirjattiin 250 yrityssaneerausta, joiden myötä poistui työpaikkaa, kun samaan aikaan uusia työpaikkoja syntyi Tilanne on päinvastainen kuin vuoden 2007 heinä syyskuussa, jolloin nettotulos oli uutta työpaikkaa. Se kuvastaa viime vuosien kehitystä. Rakennemuutos vaikuttaa jokaiseen Euroopan maahan, ja yhdessä taantuman kanssa se on merkittävä ongelma. Investointi inhimilliseen pääomaan ja rakennemuutoksen asianmukainen hallinta onkin välttämätöntä. Vuoden 2013 lopulla Euroopan komissio esitti rakenneuudistuksen laatupuitteita, joissa annetaan ohjeita yrityksille, työntekijöille, ammattiliitoille, työnantajajärjestöille ja julkishallinnoille. Tavoitteena on helpottaa rakenneuudistusprosessia sekä yritysten että työntekijöiden kannalta parantamalla ennakointia ja lisäämällä investointeja inhimilliseen pääomaan. Samalla yhteiskunnalliset vaikutukset pyritään minimoimaan. Se kehottaa myös kaikkia sidosryhmiä ohjeiden mukaiseen yhteistyöhön.

12 12 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Stockphoto.com/Jacob Wackerhausen Terveyspalveluihin voi tulevaisuudessa syntyä paljon uusia työpaikkoja. Sosiaaliset investoinnit Vuonna 2013 Euroopan komissio laati kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevan sosiaalisten investointien toimenpidepaketin, joka auttaa EU:ta luomaan osallistavaa kasvua vuoteen 2020 mennessä. Paketti sisältää toimintapuitteet ja käytännön toimia, joita toteutetaan EU:n tasolla ja jäsenmaissa. Siinä myös neuvotaan, miten EU-varoilla tulisi tukea uudistuksia. Paketin avulla pyritään löytämään ratkaisuja alan haasteisiin, joita ovat esimerkiksi lasten huonoosaisuuden kierteen katkaiseminen, väestön ikääntyminen, työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivinen osallistaminen, kodittomuus, yleishyödylliset sosiaalipalvelut, pitkäaikaishoito ja terveys. Sosiaaliset investoinnit ovat yksi sosiaalipolitiikan tehtävistä sosiaalisen suojelun ja talouden vakauttamisen rinnalla. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi on käynnistänyt rakenteellisen vuoropuhelun EU:n ja sen eurooppalaisten sidosryhmien välille. Sidosryhmiä ovat esimerkiksi kansalaisjärjestöt, ammattiliitot, työnantajajärjestöt, korkeakoulumaailma, kansalliset ja alueelliset viranomaiset, kansainväliset järjestöt, eurooppalaiset ajatushautomot ja säätiöt. Foorumin tavoitteena on toteuttaa EU:n laajuisesti 64 toimea, joilla torjutaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Suurin osa toimista on poliittisia toimenpiteitä, joilla pyritään esimerkiksi vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä, varmistamaan perustason pankkipalveluiden saatavuus, edistämään yhteiskunnallista yrittäjyyttä, torjumaan lasten köyhyyttä ja osallistamaan romaniväestöä kaikilla yhteiskunnan osa alueilla. Komissio järjestää yhdessä EU:n neuvoston puheenjohtajamaan kanssa joka vuosi tapaamisen, johon osallistuu köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan parissa työskenteleviä toimijoita yli 40 maasta. Tapaamisessa perehdytään Euroopan tasolla ja jäsenmaissa toteutettuihin toimiin ja keskustellaan uusista aloitteista köyhyyden torjumiseksi. Foorumista ja sen vuotuisesta tapaamisesta on tullut tärkeä väline, jolla saadaan kaikki toimijat EU:n, jäsenmaiden, alueiden ja paikallisella tasolla pohtimaan sosiaalisia investointeja.

13 T Y Ö L L I S Y Y S, S O S I A A L I A S I A T J A O S A L L I S U U S 13 EU kiinnittää erityistä huomiota väestöryhmiin, jotka ovat vaarassa joutua syrjityiksi. Heitä ovat esimerkiksi vajaakuntoiset ja vammaiset henkilöt. Image Source/Corbis Rahoitus Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) investoidaan kaudella yli 80 miljoonaa euroa Euroopan väestön ammattitaidon kohentamiseen ja työllisyyden lisäämiseen. Summaa täydennetään kansallisella rahoituksella. ESR osarahoittaa nuorisotyöllisyysaloitetta, jolla autetaan ilman työtä tai opiskelupaikkaa jääneitä nuoria työmarkkinoille työttömyydestä pahimmin kärsivillä alueilla. Nuorisotakuulla pyritään varmistamaan, että kaikille alle 26-vuotiaille nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimustai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä tai koulutuksen päättymisestä. EU-maat voivat ESR:n rahoituksen avulla esimerkiksi toteuttaa strategisia nuorisotyöllisyystoimia tai perustaa nuorille yhteyspisteitä. ESR:n osarahoituksella voidaan myös tarjota koulunsa keskeyttäneille ja vähäisen ammattitaidon omaaville nuorille sopivia koulutusväyliä ja mahdollisuuksia parantaa digitaalisia taitojaan sekä korjata ammattitaitonsa ja työmarkkinoiden vaatimusten välistä epäsuhtaa. ESR:n työmarkkina-aktivointitoimet eivät kuitenkaan tavoita kaikkein syrjäytyneimpiä. Tätä aukkoa paikkaa vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD), joka jakaa elintarvikkeita ja peruskulutushyödykkeitä, kuten vaatteita, jalkineita ja hygieniatuotteita. Aineellisen avun lisäksi FEAD tukee osallistamistoimia, joilla köyhiä autetaan parantamaan elintasoaan. Jokainen EU-maa on ensisijaisesti itse vastuussa kansallisesta ohjelmasta ja neuvottelee asianomaisten sidosryhmien kanssa joka vaiheessa. Vuoden 2007 ja elokuun 2013 välisenä aikana Euroopan komissio sai 110 Euroopan globalisaatiorahastolle (EGR) osoitettua avustushakemusta. Hakemuksia oli tullut 20 jäsenvaltiosta, ja niiden yhteismäärä oli elokuuhun 2013 mennessä 471,2 miljoonaa. EGR:n tukea on saanut yli irtisanottua työntekijää. Vuonna 2012 EGR auttoi uusien työmahdollisuuksien etsinnässä :aa työntekijää, jotka oli irtisanottu talouskriisin ja globalisaation vaikutusten takia. EGR antaa EU-maille mahdollisuuden toimia aktiivisemmin aloilla, joita irtisanomiset koskevat, sillä tukea voidaan antaa useammille ja pidemmän aikaa ja tuen tyyppi ja laatu ovat toisenlaisia kuin olisi mahdollista ilman EGR:n rahoitusta. EGR:n rahoituksen vuotuinen enimmäismäärä on kaudella laskenut 500 miljoonasta eurosta 150 miljoonaan, mutta se on edelleen suurempi kuin tähän mennessä korkein vuotuinen käytetty määrä (135 miljoonaa euroa).

14 14 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A carlos Naisten ja miesten tasa-arvo varmistetaan EU:ssa tiukalla lainsäädännöllä. Progress-mikrorahoitusjärjestely on osa työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaa Euroopan unionin ohjelmaa (EaSI), jonka budjetista Progress-järjestelyn osuus on 61 prosenttia (550 miljoonaa euroa). Sen avulla tuetaan toimia, joilla on vahva eurooppalainen ulottuvuus, kuten vertailevaa analyysia, vastavuoroista oppimista ja toimintatapojen vaihtoa työllisyys- ja sosiaalipolitiikan aloilla. Noin sadan miljoonan euron erityisbudjetti on varattu uusien ratkaisujen testaamiseen työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kriittisillä aloilla, kuten nuorisotyöllisyydessä ja osallistamisessa. Onnistuneimmat ratkaisut voidaan toteuttaa laajemmassa mittakaavassa ESR:n tuella. ydintoimintoja EU:n tasolla, kun taas kansallisiin toimiin voi saada rahoitusta ESR:ltä. Noin 200 miljoonalla eurolla (eli 21 prosentilla EaSIohjelman budjetista) laajennetaan mikroluottojen tarjoajille ja mikrorahoituslaitoksille annettavaa tukea lisälainoituksen mahdollistamiseksi. Se auttaa kehittämään mittareita sosiaalisia investointeja varten ja helpottaa yhteiskunnallisten yritysten rahoituksen saantia. Sen jälkeen, kun Progressmikrorahoitusjärjestely aloitettiin vuonna 2010, jo lähes yrittäjälle on myönnetty lainoja, joiden yhteismäärä on yli 80 miljoonaa euroa. Noin 160 miljoonaa euroa (eli 18 prosenttia EaSIohjelman budjetista) on varattu EURES-verkostolle. Se antaa tietoja ja neuvoja työnhakijoille, jotka haluavat töihin toiseen EU-maahan. EaSI-ohjelmasta rahoitetaan

15 T Y Ö L L I S Y Y S, S O S I A A L I A S I A T J A O S A L L I S U U S 15 Tulevat toimet Talous- ja finanssikriisi on vaikuttanut yhteiskuntaamme syvästi. Työttömyysprosentti on noussut kohtuuttoman korkeaksi monissa EU-maissa ja etenkin nuorten keskuudessa. Köyhyys- ja syrjäytymisriski on niin ikään kasvanut. Näiden kehityssuuntausten lisäksi haasteena ovat rakenteelliset ongelmat, joita yritettiin ratkaista jo ennen kriisiä. Euroopan väestö ikääntyy, ja vaikka odotettavissa olevan elinajan piteneminen on sinänsä myönteistä, se pienentää työikäisten suhteellista osuutta ja aiheuttaa lisää kustannuksia yhteiskunnalle. Epätasa-arvo on kasvanut, ja eurooppalaisen sosiaalisen markkinatalousmallin oikeudenmukaisuutta ja tehokkuutta on alettu kyseenalaistaa. Sosiaalipolitiikan keskeisiä haasteita on pitää huolta siitä, että kansalaiset voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan ja saada työelämässä nykypäivänä tarvittavat valmiudet. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti EU:n tuottavuuteen ja kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla. Myös sosiaaliturvajärjestelmien kestävyys, työvoiman liikkuvuus ja eri maiden työmarkkinakehityksen yhdenmukaistaminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat euroalueen toimintaan ja mahdollisuuksiin luoda syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto. Monet näistä tekijöistä kuuluvat EU:n jäsenvaltioiden vastuualueelle, mutta Euroopan komissio voi edistää niitä omilla toimillaan. EU:n nuorisotakuu tehostaa osaltaan työttömyyden torjuntatoimia. Esimerkiksi Suomessa vastaavan järjestelmän ansiosta 83,5 prosentille nuorista työnhakijoista tarjotaan opiskelu- tai työpaikkaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Yleinen työttömyysprosentti ei oleellisesti alene, ellei nuorisotyöttömyyteen puututa kunnolla, sillä se on EU:ssa kaksi kertaa suurempi kuin kokonaistyöttömyys. Tilanteen parantamiseksi komissio aikoo laatia työllisyys-, kasvu- ja investointitoimenpiteiden paketin, joka täydentää nuorisotakuujärjestelmään liittyviä toimia. Uuden toimenpidepaketin kautta aletaan kanavoida rahoitusta hankkeisiin, joiden avulla nuoret pyritään saamaan jälleen työelämään ja kelvollisiin työpaikkoihin. Komission sosiaalialan investointipaketin avulla puolestaan kehitetään toimia, joilla parannetaan kansalaisten osaamista ja valmiuksia osallistua täysipainoisesti työ- ja yhteiskuntaelämään. Lisäksi edistetään sosiaalisia innovaatioita, ja kaikkien komission toimien ja ehdotusten yhteydessä aletaan arvioida työllisyys- ja sosiaalinäkökohtia, kuten ikääntymisen vaikutuksia ja osaamistarpeita. EU alkaa myös soveltaa lailliseen muuttoliikkeeseen uudenlaista politiikkaa, jonka avulla pyritään korjaamaan osaamisvajetta ja houkuttelemaan EU-maihin ammattitaitoista työvoimaa. Komissio tukee edelleen työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja tekee sen osalta tiivistä yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki osapuolet varmasti ymmärtävät nykyiset säännöt ja panevat ne täytäntöön, ja ehkäistä mahdolliset väärinkäytökset ja vilppi. Komissio aikoo niin ikään huolehtia siitä, että lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi pannaan täytäntöön ja varmistaa direktiiviä tarkistamalla, että EU:ssa ei harjoiteta sosiaalista polkumyyntiä. Se pyrkii myös edistämään työntekijöiden alueellista ja ammatillista liikkuvuutta Euroopassa esimerkiksi EURES-työpaikkaportaalin avulla. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson menettelyjä on määrä kehittää ja tehostaa. Sen avulla edistetään työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien uudistamista. EU-ohjausjaksolla on otettu käyttöön seuraavat uudet indikaattorit, joilla voidaan entistä paremmin seurata työllisyys- ja sosiaalialan kehitystä: työttömyysaste, koulutus- ja työpaikkaa vailla olevien nuorten osuus, nuorten työttömyysaste, kotitalouksien käytössä olevat reaaliset bruttotulot, työikäisen väestön köyhyysriskiaste ja epätasa-arvoisuus. Näiden uusien indikaattorien avulla epäsuotuisa sosioekonominen kehitys on mahdollista havaita varhaisvaiheessa, ja sitä voidaan seurata tarkemmin ja siihen voidaan puuttua yhdessä EU:n tasolla. Komission tavoitteena on niin ikään syventää talous- ja rahaliittoa ja vahvistaa sen sosiaalista ulottuvuutta. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen vuoropuhelua pyritään edistämään kaikilla hallintotasoilla, ja jos toteutetaan euroalueen maiden vakautta tukevia ohjelmia, niistä laaditaan sosiaalisten vaikutusten arviointi.

16 16 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A NA FI-C Lisätietoa Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto: ec.europa.eu/social/home.jsp?langid=en László Andor, työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaava komissaari: Eurooppa strategia: ec.europa.eu/europe2020/index_en.htm Social Europe -opas 1 Työllisyyspolitiikka: Social Europe -opas 2 Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu: Social Europe -opas 3 Väestö, aktiivinen ikääntyminen ja eläkkeet: Social Europe -opas 4 Yhteisötalous ja yhteiskunnallinen yrittäjyys: Social Europe -opas 5 Sosiaalipolitiikka: Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma: uusi kehysohjelma EU:n työllisyysja sosiaalipolitiikkaa varten: ISBN doi: /571