Toimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen. Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry.

Transkriptio

1 Toimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry.

2 Tukemalla äitiä ja isää

3 Lapsilähtöinen päihdetyö Ensi- ja turvakotien liitossa Pidä kiinni -hoitojärjestelmä 1998 vuodesta 6 päihde-ensikotia, 7 avopalveluyksikköä ICDP lapsikeskeisen päihdetyön kehittämisprojekti , pilottina Kotkan seutu Mitä vauva toivoo hanke , pilottialue Turun äitiysneuvolat, riskiryhmän päihdeintervention kehittäminen Edeltävät kehittämishankkeet: Päihteet lapsen silmin hanke : päihteisiin liittyvän puheeksioton kehittäminen ja tukimateriaalin tuottaminen neuvoloille Tosi- projekti , kotikäyntityön kehittäminen avopalveluissa Pato- hanke, paikallisten toimintamallien kehittäminen ja laajentaminen

4 PÄIHDEONGELMIEN HOITOON ERIKOISTUNEET YKSIKÖT: Pidä kiinni -ensikodit ja -avopalveluyksiköt PÄIHDE- HUOLLON PERHE- PALVELUT VARHAINEN VUOROVAIKUTUS JA VAUVA PERHEEN ARKI PÄIHDEKUNTOUTUS ENSIKODIT -odottavien äitien ja vauvaperheiden päihdeongelmat -paljon kannattelua ja vauvan ensisijaisuus -hoidon rakenteissa huomioitu päihdekuntoutusnäkökulma -arvostava kohtaaminen 4 M.A. 9/2013

5 Kuntoutuksesta ja sen vaikuttavuudesta Andersson, Hyytinen, Kuorelahti (toim.) 2013: Vauvan parhaaksi. Kuntoutuminen päihteistä odotus ja vauva-aikana. Leppo 2012: Vahvempana eteenpäin Pidä kiinni - hoitojärjestelmän vaikutuksen asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan Pikulinsky, Tammivuori 2014: Ei enää päihdeäiti? Päihderiippuvuudesta kuntoutuminen. Ensi- ja turvakotien liiton työpapereita 1/2014. Suchman, Pajulo, Mayes 2013: Parenting and substance abuse: Pajulo & Kalland. Mentalizing-based intervention with motherbaby dyads, M.A. 9/2013

6 Mitä vauva toivoo hankkeen taustalla Äitiysneuvolatyötä ohjaavat lait, suositukset, politiikkaohjelmat Terveydenhuoltolaki 2010 Asetus neuvolatoiminnasta (VNA /338) Äitiysneuvolatoiminnan valtakunnalliset suositukset 2013 Kaste- ohjelma ja muut terveyden edistämisen ja terveyserojen vähentämiseen tähtäävät ohjelmat Edelliset huomioiden käytännön työn kehittämistä: terveyden edistämiseen ja varhaiseen tukeen neuvolan vauvalähtöisessä päihdehoitotyössä (päihteet ja vanhemmuus) terveyserojen kaventamiseen, terveyden tasa-arvon tavoite näyttöön perustuvaan toimintaan (viimeisin tutkimustieto)

7 Aholainen & Purhonen 2011.Muutosvalmius päihdetyössä, vaikuttavuuden arviointi

8 Tuovi Hakulinen-Viitanen 2014

9 Perhe ja päihdeongelma Lähes neljäsosa (23%) suomalaisista on oman kokemuksensa mukaan kasvanut perheessä, jossa jompikumpi vanhemmista on käyttänyt liikaa alkoholia tai muita päihteitä. Vanhempien päihteidenkäyttö johti erilaisiin haittoihin tai ongelmiin: Riitoja ja eripuraa (74%) Mielipahaa (64%) Turvattomuuden tunnetta (53%) Häpeää vanhemmista (52%) Pelko vanhempaa/vanhempia kohtaan (37%) Väkivallan näkeminen (23%), kokeminen (11%) Vain viidesosa raportoi, että joku aikuinen oli puuttunut lapsen tilanteeseen (pääkaupunkiseudulla useammin kuin maaseudulla) (Lasinen lapsuus, 2009) 9

10 Uutta aivotutkimuksessa Pitkään on tiedetty, että teratogeeneilla, alkoholilla, huumeilla, säteilyllä, infektioilla jne. voi olla pitkäaikaisvaikutuksia kehittyvään sikiöön Uusi tieto viittaa siihen, että myös äidin mielialalla, ahdistuneisuudella ja stressillä on vaikutuksia sikiön aivojen kehittymiseen > kliinisessä työssä on tärkeää riskiryhmien mahdollisimman hyvä tuki ja huolenpito raskaana olevien hyvinvoinnista (Karlsson 2013). Hasse Karlsson, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Turun yliopisto, Finn Brain-tutkimuksen johtaja

11

12 Mitä vauva toivoo tavoitteet Nostetaan esiin alkoholin ja muiden päihteiden haitallinen vaikutus kohtuvauvalle ja odottavalle perheelle Kehitetään varhaisen riskiryhmän päihdeinterventiota hyödyntäen äidin ja isän odotusaikaista psykologista prosessia ja herkkyysvaihetta varhaiseen vanhemmuuteen kiinnittymiseksi ja omien elämäntapojen tarkasteluun motivoitumiseksi Tavoitteena on tukea työntekijöitä päihteisiin liittyvään puheeksi ottamiseen ja kokonaisvaltaisen tuen tarjoamiseen neuvolassa, koulutuksen, reflektiivisen tiimin, työparityön ja sen tulosten arvioinnin pohjalta. ated

13 Rakenne Teorialähtöinen täydennyskoulutus Turun neuvolaverkostolle 2013 Pilottineuvoloille lisäksi reflektiivisen tiimin ja työparin tuki (Nonaka & Takeuchi 1995, Iso-Pahkala- Bouret 2005, Kuorelahti 2013) Neuvolan vauvalähtöinen päihdetyö reflektiivisen työotteen periaatteella yhteistyössä Ensikoti Pinjan kanssa

14 Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Raskausajan psykologinen prosessi äidillä ja isällä Vanhemman ja vauvan välinen suhde syntyy jo raskausaikana vanhemman mielikuvissa vauvasta sekä omasta ja puolison vanhemmuudesta sekä koko perheestä (May 1982, Gloger- Tippelt 1983, Raphael Leff 1993,Broden 2004,Draper 2003,Kampman 2005) Siirtymävaiheille tyypillistä mahdollisuus muutokseen, toisaalta erityinen herkkyys ja haavoittuvuus (Broden 2004;Slade, Cohen, Sadler & Miller, 2009;Flykt & Ahlqvist & Björkroth 2013)

15 Reflektiivinen työote taustateoriana mentalisaation käsite (theory of mind)kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta ( Fonagy 1996, Target 1997, Linda Mayes, Arietta Slade, Nancy Suchman, Marjukka Pajulo & Mirjam Kalland, Jari Sinkkonen 2008, Kalland & al 2010, Pajulo 2012,Belt 2013)

16 Mentalisaatiokyky Kyky pitää mielessä mieli oma ja toisen Varhaislapsuuden turvallinen kiintymyssuhde luo pohjan tunnetilojen mentalisaatiolle ja tunteiden säätelylle (Anneli Larmo, Duodecim 2010;126:616-22) Vuorovaikutuksen sensitiivisyys tarkoittaa vanhemman kykyä reagoida lapsensa viesteihin riittävän nopeasti, johdonmukaisesti ja osuvasti Kyky toimia sensitiivisesti on riippuvainen siitä, miten vanhempi kykenee pohtimaan ja ymmärtämään oman ja lapsensa käyttäytymisen takana olevia mielentiloja. Tätä ns. reflektiivistä kykyä reflektiivistä voidaan vahvistaa tarkasti suunnatulla hoidollisella väliintulolla Välintulon ajoitus perinataalivaiheeseen on erityisen perusteltua ja kannattavaa (Marjukka Pajulo, Duodecim 2004;120:2543-8)

17 Motivoiva haastattelu Miller& Rollnick, Motivational Interviewing 2013 Koski-Jännes, Riittinen & Saarnio, Kohti muutosta 2008 Jukka Oksanen 2014, Motivointi työvälineenä Prosessikoulutus 3 lähipäivää, ennakko- ja välitehtävät 1. Kohtaaminen: yhteistyösuhde, ihminen esiin, kohtaamisen jälki 2. Puheenaiheet- ja vaiheet (eettinen liikahdus)

18 Vakiinnuttaminen Esiharkinta Toiminta Harkinta Päätös Diclemente & Prohasca 1986,Vaihemalli ja motivointi eri vaiheissa

19 Tuloksia asiakasnäkökulmasta Isyys rakentaa perspektiiviä omalle elämälle; konkretisoi sitä Isät pohtivat omaa isyyttään, kokemuksiaan omasta isästä Odotetaan suhteen kanssa työskentelyä ( ei vain pinnasängyn kasaaja) Isän sitoutumisen merkitys puolisolle, suhde vauvaan jo odotusaikana, triadisuus huomio kohtaamiseen (stereotyyppinen isäkuva) Työparityöstä positiiviset kokemukset

20 Elämäntaparemontti Huomio hyvinvointiin, alkoholin liiallinen käyttö merkki omasta pahoinvoinnista? > seuraukset toisille, puolisolle, vauvalle Myöhemmin lapsen näkökulman korostaminen tärkeä neuvolan tehtävä Haasteena asiantuntijuuden positiosta ihmislähtöisyyteen Miten toimintani tukee stressitöntä odotusta?

21 Tulokset työntekijänäkökulmasta Kysely valmennan motivoitumaan koulutuksen annista: Uusi katsantokanta, Puheeksiottamiseen asiakaslähtöinen malli Yhteinen koulutus Pinjan ja Olivian kanssa laajensi näkemystä ja ymmärrystä muutostyöskentelystä Kuuntelun taidon tärkeyden ymmärtäminen, avaavien kysymysten merkitys, tieto muutosprosessin kulusta, vastustuksesta, kyky kohdistaa oma toiminta oikein Harjoitukset vahvistivat ammatillisuutta motivointitilanteissa Selkeämmin ratkaisun etsiminen asiakkaan omista voimavaroista

22 Työparityöskentely ja reflektiiviset tiimit> Asiantuntijuus vahvistuu Terveydenhoitajan saama hyöty työparityöstä: työparin kanssa on mahdollisuus peilata, vahvistaa ja testata omia/asiakkaan ajatuksia. Tämä mahdollistaa usean näkökulman tuomisen vastaanottotilanteeseen ja mieleen ylipäätään. Kokemus "hitaammasta" työskentelytavasta > mietitään, ihmetellään ja tutkitaan enemmän - tosin myös vastaanottoaika on tuplattu näillä käynneillä. Th:t ovat myös tarttuneet työnohjaukselliseen mahdollisuuteen ja hyötyneet siitä suuresti. Työparityöntekijät arvioivat

23 Varhaisen vuorovaikutuksen riskit laajasti ymmärrettynä Varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen MUUN kuin päihdeongelman/päihteiden riskikäytön näkökulmasta katsottuna on tärkeää laajentaa työskentelyssä. Päihdeproblematiikan alleviivaamisen sijaan tulisi arvioida laajasti varhaisen vuorovaikutuksen kannalta yhtä tuhoisia riskitekijöitä > parisuhteen ongelmat, yksinhuoltajuus, nuori ikä, heikkolahjaisuus, taloudellinen ahdinko, mielenterveysongelmat, aikaisempi traumahistoria ja näiden merkityksen ymmärtäminen varhaisen vuorovaikutuksen ongelmien synnyn kannalta. Työparityöntekijät arvioivat

24 Edellytyksiä asetuksen mukaiseen työhön terveydenhoitajien mukaan Yleisesti lisää tietoa alkoholista sairautena/ vaikutus mieleen Riittävästi aikaa vastaanottoon/ tarv. työparityö Selkeä hoitopolku, palvelujärjestelmässä asiakkaan näkökulmasta oikea-aikaista apua saatavilla (mm.terveydenhuollon ammattilaiset, psykologi, sosiaalialan ammattilaiset saman katon alle) Säännöllinen työnohjaus Rauhaa ottaa haltuun näyttöön perustuvia työmuotoja Tietotekniikan hyödyntäminen, tuen tarvitsijalle enemmän aikaa Ajankäytön hallinta omassa työssä Jotta voi luoda suhteen tulevaan vauvaan, on vauva pidettävä läsnä vastaanotolla ajatusten, tunteiden, mielikuvien ja raskauden loppuvaiheessa aivan konkreettisten asioiden suunnittelun tasolla.