John Deere taloudellinen kumppani. Taloudellisuus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "John Deere taloudellinen kumppani. Taloudellisuus. www.deere.fi. www.agrimarket.fi"

Transkriptio

1 2010

2 John Deere taloudellinen kumppani Koneviestin testi (5/2009) 23,5 l/tunti + 0,4 l/tunti + 2,8 l/tunti + 4,1 l/tunti + 6,4 l/tunti 1. John Deere 2. Kilpailija 1 3. Kilpailija 2 4. Kilpailija 3 5. Kilpailija 4 Taloudellisuus Koneviestin testissä (5/2009) viiden traktorin polttoaineen kulutusta verrattiin maantiellä perävaunun vedossa. John Deere 6930 Premium oli vertailun taloudellisin. Samassa testissä verrattiin myös huoltokustannusta per ajotunti. John Deeren huoltokustannus oli pienin. Käytettävyyden ja ajo-ominaisuuksien osalta kyseisessä testissä John Deere 6930 Premiumista todettiin: Kuljettajien suosikki.

3 PUHEENJOHTAJALTA: Me karjankasvattajat olemme paljon vartijoita. Karjamme hyvinvointi on kiinni lähes tulkoon vain ja ainoastaan meidän tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Joulun alla kiihtynyt keskustelu mm. sikatilojen laiminlyönneistä eläinten hoidossa herätti varmasti meissä monessa myös aiheen itsetutkiskelulle. Toisaalta laidunnukseen perustuva emolehmien kasvatus ja laajaperäinen naudanlihan tuotanto kestää hyvinvointikeskustelussa vertailun hyvin. Mikä muu tuotantosuunta kotieläintiloilla takaa eläimille mahdollisuuden esim. lajiomaiseen käyttäytymiseen, ulkoiluun parhaimmillaan ympäri vuoden ja eläinten hyvään terveyteen? Vasikat saavat olla vierihoidossa reilun puoli vuotta, emot lypsävät vain vasikan tarpeeseen ja vieroituksen jälkeen lepäilevät ennen uuden va- sikan syntymistä. Vasikat taas saavat nauttia emonsa turvasta aina siihen asti, kunnes luonto ohjaa ne muutoinkin leimautumaan ja ryhmittäytymään ikätovereittensa kanssa. Hienoja, mutta meille naudanlihantuottajille niin itsestään selviä asioita. Tuotantomuotomme kestää kasvatuksen eettisyyden lisäksi myös ekologisen tarkastelun. Mm. Britannian luomujärjestö Soil Associationin tutkimuksen mukaan nurmirehua syövillä kotieläimillä on keskeinen rooli hiilipäästöjen vähentämisessä. Monivuotinen nurmien viljely sitoo maaperään hiiltä, mikä tutkimuksen mukaan kompensoi naudanlihantuotannon metaanipäästöt kokonaan. Sen sijaan yksimahaisten kotieläinten suosiminen lisää valkuaisrehun kuten. soijan tarvetta, mikä johtaa mm. sademetsien raivaamiseen edelleen pelloiksi. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden tiedetään olevan myös yksi vesiensuojelun tehokkaimmista keinoista. Nautakarjan roolia luonnon monimuotoisuuden edistäjänä ja maiseman hoitajana ei kukaan kiistä. Anguskasvattajina tiedämme rotumme soveltuvan kyseiseen työhön äärettömän hyvin. Laiduntaminen alueilla, joita mikään tai kukaan muu ei pysty hyödyntämään, on niin ympäristön kuin kasvattajankin kannalta puhdasta ekonomiaa. Siispä rinta rottingille! Vastuullisella toiminnalla voimme todeta olevamme hyvinkin kestävän tuotannon ja kehityksen tiellä. Jyrki Ankelo Suomen Angusyhdistys Angus LEHTI Suomen Angusyhdistys ry. johtokunta Jyrki Ankelo pj. Katri Strohecker Katariina Sarvana siht. Minna Toivettula-Anttila Jaakko Eskonen Sirpa Sunio rah.hoit. Julkaisija: Lehtityöryhmä: Kuvat: Suomen Angusyhdistys ry Johtokunta, Susanna Vehkaoja, Maiju Pesonen Susanna Vehkaoja, Katri Strohecker, Minna Toivettula-Anttila, Katariina Sarvana, Jyrki Ankelo, Juha Hanhimäki, Sirpa Sunio Liity jäseneksi! Suomen Angusyhdistys, Vehmaantie 1331, Kalanti Sivunvalmistus ja painopaikka: Newprint Oy Raisio

4 Susanna Vehkaoja, AtriaNauta, InnoNauta hankkeet POIKIMA-AJAN AVAIMET LÖYSINKÖ NE KANADASTA? Moni suomalainen Angus-rodun jalostaja pääsi loppusyksystä 2009 käymään läntisessä Kanadassa. Useimmat meistä olivat haaveilleet tästä mahdollisuudesta jo pitkään. Maan eläinainekseen ja jalostajiin tutustuminen kuuluu jonkin sortin yleissivistykseen, mutta toisaalta tieto lisää myös tuskaa. Kuinka paljon enemmän sitä haluaisikaan tietää! MTT:n hallinnoima InnoNauta hanke oli järjestänyt matkan bussilastilliselle suomalaisia ja matkalla tutustuimme moniin muihinkin rotuihin. Itse olin mukana hakemassa uutta tietoa neuvontaa ja koulutuksia varten. Karjakoko kasvaa edelleen Kanadassa on reilusti enemmän emolehmiä kuin lypsylehmiä, osittain tiukan maitokiintiöjärjestelmän takia. Pihvilihantuotannossa Kanada pyrkii tuottamaan olympiatason tuotetta vientiin. Tuotantotukia ei makseta, joten tuotantokustannuksissa on täytynyt oppia säästämään jo vuosikymmenet. Karjakokoa ja tilojen pinta-aloja kasvatetaan edelleen, jotta tilat pysyisivät kilpailukykyisinä. Halpaa työvoimaa ei ole tarjolla, joten monet tilat toimivat perheviljelmäpohjalta. Läntisessä Kanadassa tyypillisellä emolehmätilalla on emolehmää. Tiinehtymis-% on yleensä noin 96 %. Vieroitus-% on tavallisesti 97 %:n tienoilla. Kanadassa on kuivaa ja kylmää Tuotannon ja tuotantotulosten vertailu eri maiden välillä on hankalaa. Olosuhteet eroavat monella tapaa. Vaikka Länsi-Kanadassa on kovia 4 pakkasia, ilma on kuivaa ja sademäärä paljon pienempi kuin Suomessa. Kaikki emolehmäihmiset tietävät, että emot pärjäävät hyvin ulkona, kun on kuivaa, vaikka olisi kylmää. Rapakkokeliä meillä Suomessa riittää valitettavan moneksi viikoksi. Lisäksi Kanadassa nautoja rokotetaan jatkuvasti. Vasikkakuolleisuus ilman rokotuksia voisi olla sielläkin siis korkeampi. Jalostustavoitteet olosuhteiden mukaan Lihakarjanjalostuksessa tavoitellaan Kanadassa selvästi kestävää, hedelmällistä, toimivaa ja olosuhteisiin sopeutunutta eläintä. Nautojen on tultava toimeen ympäri vuoden ulkona kovista pakkasista huolimatta, mutta kestettävä myös varjottomalla preerialla kesäistä auringonpaahdetta. Tumma pigmentti päässä ja utareessa varjelee monilta sairauksilta, hyvä karvapeite ja ihonalaiset rasvavarastot kylmyydeltä. Yksi jalostaja sanoikin, että ei valitse eläimiä päiväkasvun perusteella. Utare, vetimet ja jalat ovat paljon tärkeämpiä ominaisuuksia. Toinen jalostaja kertoi, että valitsee eläinainesta karjaansa vain tiloilta, joilla on yhtä ankarat ilmasto-olosuhteet kuin omalla tilalla. Jalostuskarjoissa poikimaaika alkaa tammikuussa Jalostuskarjoissa poikima-aika on usein kovien pakkasten aikaan tammi-helmikuussa, koska näin siitossonnit saadaan paremmin markkinoitua. Tuotantokarjoissa poi itetaan maalis-huhtikuussa. Uusimpana ilmiönä on kuvioihin tullut touko-kesäkuussa poikiminen. Tällä pyritään vähentämään talven ruokintakustannuksia. Kesävasikoille on luotu oma kasvatustapa. Sonnit pois laumasta Siitossonnit otetaan pois astutusryhmästä hyvissä ajoin ja siten poikimaaika pidetään kurissa. Yhdellä tilalla kerrottiin, että ne hiehot, jotka eivät poi i 60 vuorokauden sisällä, laitetaan pois. Sama tila oli aikoinaan siementänyt kaikki 250 emoansa, mutta poikimakauden kurissa pitämisen takia siementävät vuosittain enää kpl. Poikiminen kolmella esimerkkitilalla: Suurtila 3L Cattle Company 4200 emon tilalla poikima-aika alkaa 15.4 ja kestää 60 vrk. Emoja pidetään emon ryhmissä, joissa kussakin on 20 siitossonnia. Tällä tilalla ei luonnollisesti riitä sisätiloja edes poikimahetkeksi. Emon optimaalinen koko tämän tilan toimitusjohtajan mielestä on 640 kg. Emolehmiä ei useinkaan pidetä yli 8-vuotiaiksi, sen verran kovaa on preerian elämä. Viisivuotias siitossonnikin on kuulemma harvinaisuus. Tilalla tarvittaisiin 25 työmiestä eläintenhoitoon, mutta käyntimme aikaan töissä oli vain 15. Kukin tarvitsee kolme hevosta päivää kohti. Nämä cowboyt ratsastavat katsomassa eläimiä laitumilla ympäri vuoden. Poikima-aikana hiehoja käydään katsomassa yötä päivää neljän tunnin välein, emoja kolme kertaa vuorokaudessa: aamuin, illoin ja päivällä. Ns. poikimalaidunta on 145

5 Hi-Hog poikimakarsina on ollut käytössä Soolinen tilalla vuosia ja isäntä on ollut siihen erittäin tyytyväinen. Sitä käytetään ongelmatapauksissa lämpimässä poikimatilassa. ha per ryhmä ja niille viedään syksyisin jo valmiiksi olki- ja heinäpaaleja. Vasikat merkitään heti syntymän jälkeen korvamerkillä, jossa lukee emän tiedot. Vasta vieroitusvaiheessa vasikoille laitetaan metallinipsu ja loppukasvatukseen myytäessä elektroninen korvamerkki, joka on Kanadassa pakollinen. emerkki helpottaa karjakirjanpitoa. Eläimet kuljetetaan käsittelyalueelle pari kertaa vuodessa, jolloin kaikkien korvanumerot tarkistetaan ja tiedetään, mikä on tilanne. Vasikoita punnitaan vieroituksesta lähtien ryhmissä. Toimitusjohtajan mukaan vasikoita kuolee poikimavaiheessa vain 1,5 % ja myöhemmin 1 %. Pahin ongelma on sudet ja kojootit. Tilalla oli kokeilussa laamoja, joiden tarkoitus oli varjella laumaa sudelta, mutta mikään ei tunnu auttavan. Kuluvana vuonna suden suuhun oli mennyt 34 vasikkaa. Tilakäynti hämmensi meitä suomalaisia. Oliko vasikkakuolleisuuslukuja pyöristetty alaspäin vai oliko tilalle osattu yksinkertaisesti valita oikea eläinaines? Selväähän tietysti on, ettei näin suuressa karjassa erityisapua tarvitsevia eläimiä kauaa katsella. Ab-jalostuskarja Sooline Cattle Co Tilalla on käytössään öljyvaroja, joka kanadalaisten mukaan on vaikuttanut siihen, että tilalla on keskimääräistä paremmat poikimatilat. 500 angusemoa tuodaan tammikuussa poikima-alueelle, josta ne ohjataan poikimisen merkkien ja astutus- ja siemennysmerkintöjen perusteella sisähalliin poikimaan. Käytössä on pieni toimenpidehuone, jossa on lattialämmitys ja isännän kovasti kehuma Hi-Hog-merkkinen hoitokarsina. Sieltä vasikka ja emo ohjataan kylmään halliin, jossa on poikimakarsinoita. Emo-vasikka-pari voivat olla jopa viikon sisätiloissa ennen kuin ne palautetaan ulos. Pahimmillaan emoja on poikinut 30 vuorokaudessa. Poikimisia valvotaan kahdessa vuorossa, kolmen työntekijän voimin. Noin 5 % poikimisista on avustettavia. Vasikkakuolleisuus poikiessa on 2 % ja syntymästä vieroitukseen 1 %. Emon hylkäämät vasikat ja sekakaksosista lehmävasikat myydään herkästi ternivasikkana toisille tiloille. Kovin paljon vaivaa tällaisten vasikoiden kanssa ei nähdä, koska tila tuottaa jalostuseläimiä. Ab-jalostuskarja LLB Angus Tilalla on angus-emoa ja 3-4 työntekijää. Ruuhka-aikoina työvoimaa saadaan lisää. Karja jakaantuu kevät- ja syyspoikiviin (140 emoa). Kevätpoikima-aika alkaa tammikuussa, syyspoikimakausi kestää 5

6 syyskuusta marraskuuhun. Emot tuodaan tarhoihin, joista isäntä valitsee seuraavaksi poikivien ryhmän poikimaladon viereen. Siitä eläimet ohjataan sisällä oleviin kiinteisiin yksilö-poikimakarsinoihin. Vasikkakuolleisuudeksi ilmoitettiin 0 % poikima-aikana ja 5 % syntymästä vieroitukseen välisenä aikana. Kevätpoikimisissa suurimpina ongelmina vasikoilla ovat hengityselintulehdukset ja pakkanen. Vaikka syysvasikat kasvavat aluksi huonommin, ne kirivät keväällä syntyneet kiinni myöhemmin. Syysvasikoilla oli käytössään väkirehuautomaatit ja suojakatokset. Vanhat avaimet käyttökelpoisia edelleen myös suurissa karjoissa Perusasiat poikimiseen ja vasikan alkuhoitoon liittyen ovat samoja ja yhtä tärkeitä sekä Suomessa että Kanadassa. Hyviin tuloksiin päästään vain työtä tekemällä ja karjasilmää harjaannuttamalla. Emojen ruokinta on oltava kunnossa. Poikivia emoja on valvottava, poikivia hiehoja vielä enemmän. Ongelmatilanteessa on ryhdyttävä auttamaan eläintä. Vasikan nopea alkuunlähtö ja karvan kuivuminen on varmistettava sitä nopeammin, mitä kylmemmässä eläimiä pidetään. Hyvä karjakirjanpito sekä astutuksista että poikima-asioista auttaa poikimisten valvonnassa ja karjan jalostamisessa. Edellä mainitut asiat ovat edelleen yhtä tärkeitä ja mahdollisia toteuttaa, vaikka karjakoko olisi suomalaisittain suuri. Emojen poistoissa on osattava pysyä valitussa linjassa ja oltava riittävän tiukka. Siitossonnin valinta on tarkkaa puuhaa. Suurempien karjojen kannattaa valita itselleen kumppanit, jotka tuottavat toivottua sonniainesta siitoskäyttöön. LLB Angus-tilalla oli käytössään vanhoja latoja, joihin oli rakennettu runsaasti yksilöpoikimakarsinoita. Pihapiiri oli täynnä erilaisia tarhoja ja ajokujanteita. 6

7 Maiju Pesonen, MTT Käyrän suoristaja Kustannusten nousu ja paikallaan junnaava naudanlihantuottajahinta asettaa omia vaatimuksia tuotantoyksikköön valittavalle eläinainekselle. Emolehmän tuotannollinen tehokkuus muodostaa emolehmätilan kannattavuuden perustan. Emon tuotanto-ominaisuudet, hedelmällisyys, pitkäikäisyys ja ruokintakustannus ovat kaikki tärkeitä ominaisuuksia, jotka olisi hyvä ottaa huomioon korkeamman tuottavuuden jahdissa. Erilainen perimä Biologisen rotutyypin muodostavat naudat, joiden alkuperä ja jalostus voidaan jäljittää samalle maantieteelliselle alueelle. Biologisten rotutyyppien geneettisillä ominaisuuksilla on samanlainen tuotannollinen vaikutus. Eläimen perimä määrää biologisen rotutyypin. Rotutyyppi muodostuu erilaisesta aikuiskoosta, kasvukyvystä sekä kudosjakaumasta lihas- ja rasvakudoksen suhteen. Angus kuuluu biologiselta rotutyypiltään keskikokoisiin rotuihin. Pohjois-Amerikassa tehdyn nautojen genomitutkimuksen yhteydessä selvitettiin liharotuisten nautojen sukulaisuussuhteita. Sukupuu muodostettiin vertailemalla alleelien etäisyyksiä eri roduissa geenimarkkerin avulla. Mannereurooppalaiset rodut ovat geneettisesti kaksi kertaa lähempänä toisiaan kuin alun perin Brittien saarilta kotoisin olevat hereford- ja angus-rodut. Yllättävintä ehkä on, kuinka suhteellisesti kaukana angus ja hereford on toisistaan. Hereford-rodun geneettinen sukulaisuus on yhtä kaukana charolais- ja angus-rotuisista eläimistä. Erilaisuus tuo rikkautta Hedelmällisyys on kiistatta emolehmän tärkein ominaisuus. Jos emo ei tiinehdy ja tuota vieroitettavaa vasikkaa vuosittain, sen taru loppuu hel- 7

8 posti lyhyeen. Emolehmä, joka pystyy tehokkaasti keräämään rasvavarastoja ja säilyttämään hedelmällisyytensä rajallisella rehumäärällä, on tehokas. Angus-emolehmän tiinehtymiskyky säilyy suhteellisesti suuremman kehon rasvamäärään eli paremman kuntoluokan avulla. Emolehmän kehon rasvanmäärällä on selvä yhteys tuotannolliseen tehokkuuteen ja hedelmällisyyteen. Kehon rasvanmäärän laskiessa alle 15 % (kuntoluokka 2), enää alle puolella emoista esiintyy säännöllinen kiima. Kuntoluokan säilyttäminen on yhteydessä emolehmän rehunsyöntikykyyn. Angus-rotuisilla eläimillä on havaittu pötsin suhteellisen painon olevan suurempi kuin muilla roduilla. Pötsin tilavuus ja paino kertovat osittain karkearehun syöntikapasiteetista. Angus-rotuisten eläinten rehun kuiva-aineen syönti suhteessa elopainoon on 5 10 % suurempi kuin muilla roduilla. Angus-emolehmä pystyy korkeamman syöntikyvyn ansiosta hyödyntämään tehokkaasti laidunkauden edullisen rehun. Kuntoluokka nousee laidunkaudella usein hyvin, eikä täysikasvuisia emoja tarvitse kunnostaa sisäruokintakaudella. Ylläpitoenergian osuus emolehmän vuosittaisesta rehunkulutuksesta on noin 70 %. Emolehmät, joilla on suhteessa enemmän lihasmassaa ja vähemmän rasvaa, tarvitsevat enemmän rehunenergiaa elopainon säilyttämiseen. Energiantarve yhden lihaskilon ylläpitoon on noin yhdeksän kertaa suurempi kuin yhden rasvakilon. Eli toisin sanoen emot, joilla on kuntoluokka kohdallaan säästävät myös ylläpitoenergiantarpeessa. Emolehmien ylläpitoenergiantarpeen pienentäminen on ratkaisevassa osassa, jos emolehmien tuotannollista tehokkuutta ja rehujen hyväksikäyttöä halutaan parantaa. Ylläpitotarpeen pienentäminen olisi kuitenkin tapahduttava ilman vaikutusta syöntikykyyn. Jalostuseläimiä voidaan valita matalamman residuaalisen syönnin perusteella, joka alentaa emolehmien ylläpitotarvetta. Residuaalinen syönti, kuten muutkin rehuhyötysuhdetta mittaavat ominaisuudet, periytyvät keskinkertaisesti. Limousin Simmental Charolais Hereford Angus Punainen Angus Liharotuisten nautojen juureton sukupuu ((Kuehn ym Uudelleen piirretty). 8

9 Käyrän suoristajan metsästys Naudan kasvusta voidaan muodostaa loivan s-kirjaimen muotoinen käyrä. Lihantuotantoeläimillä hyvät kasvuominaisuudet tuovat eurot kotiin. Geneettisesti hyvät kasvuominaisuudet ovat vahvasti yhteydessä suurempaan syntymäpainoon ja aikuiskokoon. Varsinkin korkealla vierotuspainolla on vahva yhdysvaikutus suuremman aikuispainon kanssa. Eläin, jonka kasvu poikkeaa ns. normaalista kasvukäyrästä, on jalostuksellisesti ja tuotannollisesti arvokas. Ideaalinen käyrän suoristaja on eläin, jonka syntymäpaino on matala, vieroitus- sekä vuoden paino suhteellisen korkeita. Suurempaa aikuispainoa ei kannata tavoitella, koska se lisää myös emojen kokoa ja ylläpitoon käytettävien rehujen määrää. Angus-rotuisten eläinten syntymäpaino on alhainen verrattuna muihin rotuihin. Pieni syntymäpaino tuo monia etuja poikivalle emolle ja vasikan ensi hetkiin. Helpomman poikimisen jälkeen emo kuntoutuu nopeammin ja vasikan hoitokin sujuu. Pienen syntymäpainon vasikat ovat yleensä myös pirteämpiä kuin korkeamman syntymäpainon omaavat. Pienestä syntymäpainosta huolimatta angus-eläinten vieroituspainot lähentelevät melko helposti 300 kg:a. Kasvu on usein erittäin nopeaa. Useaan muuhun rotuun verrattuna, anguksen kasvukäyrä muodostuu jyrkemmäksi. Usein puhutaankin käyrän suoristaja rodusta. Emon ruokinnasta Kevätpoikivalla emolehmällä tiineyden alkuvaihe osuu laidunkauden loppuun. Emolla on pääsääntöisesti vasikka vielä alla ja laitumen kasvu alkaa hiipua. Tiineyden alkuvaihe on istukan ja sikiön kudosten kehittymisen aikaa. Istukan hyvä toimintakyky on tärkeää sikiön ravintoaineiden saannin kannalta. Lihassolut muodostuvat tiineyden alkuvaiheessa. Lihassolujen lukumäärä ei lisäänny syntymän jälkeen. Lihaskudos ja sen kehittymien on haavoittuvainen, jos ravintoaineista on puute tiineyden ensimmäisellä kolmanneksella. Sikiön keuhkojen kehitys voi myös häiriintyä emon ravintoaineiden vajauksesta. Heikompi keuhkojen kehittyminen altistaa eläimen hengi- Kuva 2. Rotutyypin vaikutus sonnin kasvuun Elopaino, kg Iso rotutyyppi Keskikokoinen rotutyyppi "Käyrän suoristaja" Ikä, kk Hyvät kasvuominaisuudet ovat vahvasti yhteydessä suurempaan aikuispainoon. Pieni syntymäpaino, nopea kasvukyky sekä kohtuullinen aikuispaino ovat tavoiteltavia ominaisuuksia. 9

10 tystietulehduksille. Emolehmien rajoitettu ruokinta jo tiineyden alkuvaiheessa voi vaikuttaa negatiivisesti syntyvän jälkeläisen menestymiseen lihantuotantoeläimenä. Tiineyden loppuvaiheessa tapahtuu 75 % tulevan vasikan kasvusta. Tiineyden viimeisellä kolmanneksella ravintoaineiden vaje vähentää vasikan kasvua ja lämmöntuottoa. Varsinkin, jos poikiminen tapahtuu pakkasella, heikompi lämmöntuotto vähentää vasikan elinvoimaisuutta. Tiineyden lisääntynyttä tarvetta vastaava rehustus parantaa vasikoiden elinvoimaisuutta ja lisää ternimaidon vasta-aineiden määrää. Syntymän jälkeen vasikan kasvuun vaikuttaa emon maidontuotantomäärä ja emon hoivaominaisuudet. Vieroituksesta eteenpäin kasvatuksen tuloksesta vastaa ihminen. Perimä asettaa rajat sille, kuinka hyvin eläin pystyy käyttämään emon, tuottajan ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet hyväkseen. Erilainen rotutyyppi, erilainen ruokinta Eri rodut ja rotutyypit on jalostettu tavoittelemaan erilaisia ominaisuuksia. Isoilla roduilla on perinteisesti tavoiteltu lihaksikkuutta ja korkeita teuraspainoja. Angus on emorotu, jonka aikuiskoko on pyritty pitämään kohtuullisena. Suurten teuraspainojen tavoittelu ei ole rodulle tyypillinen ominaisuus. Angus-rodun lihantuotanto-ominaisuudet perustuvat lihan erinomaiseen syöntilaatuun ja nopeaan kasvukykyyn. Rehuilta vaaditaan tietty energiaja ravintoainesisältö, jotta eläin saavuttaa geneettisen kasvupotentiaalinsa. Väkirehut lisäävät rehuannoksen energiaa ja eläinten kasvunopeutta. Suuremman kasvupotentiaalin omaavat eläimet pystyvät hyödyntämään väkirehuvaltaisempaa dieettiä. Kun eläimen saama energianmäärä ylittää kasvun ja ylläpidon vaatiman tarpeen, ylimääräinen energia varastoidaan rasvakudokseen. Mitä enemmän ja aikaisemmassa vaiheessa rehujen energiamäärä ylittää eläimen tarpeen, sitä aikaisemmassa vaiheessa alkaa rasvoittuminen. Teuraspaino jää tällöin alhaiseksi. Korkeiden päiväkasvujen tavoittelu väkirehuvaltaisella ruokinnalla ei useinkaan tuo parasta mahdollista teurastulosta angus-rotuisilla eläimillä. Nauta on ensisijaisesti märehtijä. Karkearehun laatu asettaa reunaehdon sille, kuinka paljon tarvitaan täydennysrehuja. Karkearehun tulisi olla mahdollisimman hyvää sekä ruokinnalliselta että säilönnälliseltä laadultaan. Paras tuotantovaste kasvavilla naudoilla savutetaan, kun karkearehun D-arvo on % ja raakavalkuainen %. Käytettäessä hyvälaatuista karkearehua valkuaisrehua ei yleensä tarvita. Huonoista olosuhteista aiheutunut stressi verottaa kasvua kaikissa kasvunvaiheissa. Jos ruokinta tai kasvatusolosuhteet eivät vastaa eläimen tarpeita, erinomaisilla geeneilläkään varustettu eläin ei saavuta tuotantopotentiaaliaan. 10

11 Kansainväliset sonnit suomalaisten karjanomistajien käyttöön. Parhaat kasvut, helpot poikimiset ja hyvät emo-ominaisuudet Monipuolinen valikoima erisukuisten sonnien spermaa Suomalaiset jalostusarvot karjaasi emolehmätarkkailun kautta Tuontisonnien annosten tiedustelut ja varaukset jakelustamme, sähköposti: tai puhelin Kannettava eläinsuojan valvontajärjestelmä Turvallinen ja käyttövarma ratkaisu langattomalla kantamalla (800 m). Kamera eläinsuojassa ja LCD-näyttö kotona mahdollistavat turvallisen karjan ja vasikointikarsinan valvonnan. Mahdollista asentaa kaksi kameraa laajakulmalinssillä. Helppokäyttöinen! Ovh 599,- Paketti sis. kaiken mitä tarvitset Mestarintie KEMIÖ Puh Faksi grene@grene.fi 11

12 Kaisa Sirkko FABA Angus-tuontisonnit 2009 GMRA Cody 7228 Syntynyt: Isä: GMRA Laramie 5110 Emänisä: GMRA EBV 266 GMRA Cody 7228 on punainen angus-sonni, jonka siementä Faba tuo USAsta Suomeen keväällä Sonni on testattu punaisella anguksella esiintyvän OS-sairauden suhteen ja vapaaksi todettu. Sonni on suvultaan meille aiemmin tuntematon. Sonni on tarkoitettu ensisijaisesti punaisen aberdeen anguksen jalostukseen. Sonni periyttää keskimääräistä painavampaa syntymäpainoa, joten sitä tulee käyttää hiehoille varoen. Sen sijaan sonnin vieroitus- ja vuodenpainot ovat selvästi keskimääräistä parempia. Sonni periyttää hyvämaitoisia tyttäriä. Koska kyseessä on nuori sonni, on sen jalostusarvojen arvosteluvarmuus vielä melko matalalla tasolla. HF EL Tigre Syntynyt: Isä: HF Kodiak 5R Emänisä: TC Freedom 104 Keväällä 2010 tulee Suomeen myös toisen mielenkiintoisen angus-sonnin siementä. HF EL Tigre 28U on kanadalainen nuori sonni, jonka jalostusarvot ovat erinomaiset. Sonni periyttää hieman keskimääräistä matalampaa syntymäpainoa, kun taas vieroituspaino, vuodenpaino ja maitoisuus on selvästi keskimääräistä parempaa tasoa. Koska sonni on syntynyt vuonna 2008, on sen jalostusarvojen arvosteluvarmuudet vielä melko matalia. El Tigren oma syntymäpaino on 38,6 kg ja vieroituspaino 205 päivän iässä 399,5 kg. Suvultaan sonni on ns. erisukuinen, ja se sopii suomalaisiin angus-karjoihin erinomaisesti. HF EL Tigre 28U on ollut ikäluokkansa champion-sonni Kanadassa World Angus Forumin näyttelyssä. Samassa näyttelyssä sen vuotta vanhempi täysiveli HF Tiger 5T valittiin koko näyttelyn grand championiksi. Sonni on lihaksikas ja raamikas. 12

13 Blue & Gray LEE V04 Syntynyt USA Isä H S A F Bando 1961 Emanisä Hyline Right Time 338 Jalostusarvot USA 2009 Lee USA Syntymäpaino +1,6 +2,2 Vieroituspaino Vuodenpaino Maito Lee on nuori sonni, jonka ensimmäiset jälkeläiset syntyvät USAssa tämän kevään aikana. Omien ja sukulaisten tulosten perusteella sonni on erinomainen valinta meidän populaatioomme. Se periyttää alhaista syntymäpainoa, mutta kasvut ovat mahtavat. Myös maitotuotoksen odotusarvot ovat selvästi keskiarvon yläpuolella. Vaikka Leen sukutaulusta löytyy muutamia meillä tunnettuja sonneja (Emulation ja Prime Time), ne ovat niin kaukana, ettei sukusiitoksesta ole vaaraa. Sonni sopii siis kaikille hiehoille ja lehmille erinomaisesti mutta etenkin Greenstonen, H.Knobelin ja Design Plus n tyttärille alentamaan syntymäpainoa. Thomas GRADE UP 6849 Syntynyt Isä Emanisä USA G A R Predestined C A Future Direction Syntymäpaino 39 kg 205 päivän paino 335 kg 365 päivän paino 603 kg Jalostusarvot USA 2009 Grade Up USA Syntymäpaino +2,5 +2,2 Vieroituspaino Vuodenpaino Maito Grade Up on meille hyvin tuntematon, nuori sonni. Se on saanut jo jälkeläisarvostelun syntymäpainolle ja vieroituspainolle. Sonni periyttää melko normaalia syntymäpainoa ja hyvää kasvua. Odotusarvo maito-ominaisuuksille on korkea. Sonnin isänisä on sama kuin Design Plus n isä, mutta sukusiitosvaaraa ei ole. Grade Up sopii näin ollen kaikille meidän hieholle ja lehmille. Varaukset ja tilaukset siemenvarastoihin: jakelupieksamaki@fabapalvelu.fi, puh , faksi jakeluhollola@fabapalvelu.fi, puh , faksi jakelutuomikyla@fabapalvelu.fi, puh , faksi

14 Power Partner Valtra n142 Direct tekee työnteon erilaiseksi portaattomalla Voimansiirrolla Varustettu Valtra n142 Direct auttaa sinua menestymään. 4 sylinteriä, 150/160 suomenhevosta 600/650 Nm vääntöä 0-50 km/h portaattomasti, keskityt vain oleelliseen tämä voimansiirto antaa uuden tuntuman työntekoon l/min, uusi tehokas kuormantunteva hydrauliikka, mukautuu jokaiseen työhön 100% työmukavuus - pitkäkin päivä tuntuu lyhyemmältä soita omalle Valtra myyjällesi ja sovi Direct -koeajo. Valtra - huomennakin. Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta tai Valtra on AGCO-yhtymän kansainvälinen tuotemerkki VALTRA_142D_217x280.indd :59:35

15 Angusyhdistyksen syyskokous pidettiin Tampereella Lapinniemen kylpylässä Paikalla oli runsaasti väkeä, ilahduttavan paljon myös lapsia, mahdollisia tulevaisuuden angus-kasvattajia. Grilliherkut maistuivat osallistujille. Kesäpäivää vietettiin Leppävirralla Katri ja Michael Stroheckerin vieraina. Suurkiitokset Stroheckereille ja Rädyille kesäpäivän järjestelyistä. 15

16 Junnujen palsta Idearistikko Nuori lehmä, joka ei ole vielä poikinut kertaakaan 2. Lehmän synnyttäminen 3. Tällä työkalulla jaetaan käsin rehua 4. Paikka, jossa lehmät ovat kesäisin 5. Lehmien ruokaa on 6. Emolehmien koti talvella 7. Tulee hoitamaan eläimiä, kun omistaja lomailee 8. Vasikan äiti on Ristikon ovat laatineet Siiri ja Laura Sarvana Piirros: Matilda Anttila Odotamme postia yhdistyksen sihteerille lapsilta: kuvia, piirustuksia ym. seuraavaa lehteämme varten, joka on juhlavuoden 2011 julkaisu. Yhdistys täyttää tuolloin 30 vuotta. 16

17

18 Katri Strohecker WORLD ANGUS FORUM 2009 KATSAUS ANGUKSEN JALOSTUKSEEN MAAILMALLA! Heinäkuun puolivälissä 2009 Calgaryssä, Albertan osavaltiossa järjestetty maailman angus-konferenssi oli luultavasti maailman suurin angusrodun tapahtuma, joka keräsi paikalle yli angus-rodun eläintä ja lähes 800 osallistujaa 20 maasta. Tapahtumaa oli suunniteltu yli 6 vuotta ja tapahtuman onnistumiseksi teki töitä yli 450 vapaaehtoista työntekijää. Tapahtuma järjestettiin maailman parhaimmaksi listatussa ratsastuskilpailupaikassa, Calgaryn Spruce Meadows-keskuksessa. Spruce Meadows-keskuksen omistaa yksityi- 18 nen perhe ja alue käsittää 360 eekkeriä (lähes 150 ha) maata, 10 tallirakennusta, 2 sisäkilpailuareenaa, 6 ulkokilpailukenttää sekä suuren määrän muita rakennuksia. Spruce Meadows tarjosi upean tapahtumapaikan maailman angus-konferenssille, sen kansainvälisille vieraille ja sadoille angus-jalostuseläimille. Kansainvälinen eläinaines vertailussa Neljän päivän suurtapahtuma koostui seminaareista, eläinnäyttelyistä ja huippueläinten huutokaupoista sekä mahdollisuudesta tutustua rodun parhaimpiin jalostajiin ympäri maailman. Alueella oli 7 eläinhallia, jonne kanadalaiset jalostajat olivat tuoneet parhaita eläimiään esille. Joka päivä järjestettiin useita korkeatasoisisa näyttelyitä, joissa palkittiin useita eri jalostuseläinten näyttelyluokkia päivittäin. Niin allekirjoittanut kuin useat muutkin paikkaolleista totesivat näkevänsä kerralla maailman parhaita angus-rodun eläimiä miljoonien dollareiden arvoisina. Eläinten korkeaa arvoa osoitti konferenssin toisena päivänä järjestetty huutokauppa, jossa myytiin

19 hiehoja, nuoria sonneja, alkioita ja huuhteluoikeuksia huippulehmiin kymmenien tuhansien dollareiden hintaan. Huutokaupan tunnelma oli kiihkeä ja ostajat olivat etukäteen tarkasti tutustuneet ostettavaan eläinainekseen. Osa huutokaupan tuloista käytettiin lasten ja nuorten karjankäsittelytaitojen ja osaamisen tukemisstipendeihin. Yksi mielenkiintoinen osasto tapahtumassa oli kansainvälisen angus-alkioprojektin esitteleminen. Projekti alkoi vuonna 2007, kun yhdeksän maata ympäri maailman lähetti oman maansa angusjalostukse parhaimmistoon kuuluvia alkioita samaan aikaan Remington Ranchestilalle Kanadaan, joka oli valmistellut sopivien alkionkantajien tuottamisesta näille tuontialkioille. Kaikki alkiot siirrettiin samaan aikaan ja vasikat syntyivät vuonna Syntymänsä jälkeen kaikki vasikat kasvatettiin samalla ruokinnalla ja samoissa olosuhteissa. Tavoitteena oli tutkia angus-rodun sisästä vaihtelua eri lähtökohdista olevilla eläimillä. Vertailuryhmänä oli kanadalaista perimää olevat vasikat. Näyttelyssä oli esillä 22 vasikkaa edustaen yhdeksää eri maata. Maat olivat Yhdysvallat, Argentiina, Brasilia, Australia, Uruguay, Irlangi, Skotlanti ja pohjoismaista esillä oli Tanska, josta alkioita oli mennyt kahdelta eri tilalta. Kuten oletettua oli, eri maista tulleiden eläinten fenotyyppi- ja kasvutulokset olivat hyvin erilaiset. Eläimistä tutkittiin erityisesti kahta geeniä, jotka vaikuttavat kasvuun ja ruhon ominaisuuksiin. Merkittävin ero kansainvälisen ryhmän ja vertailussa olleen kanadalaisen kasvuryhmän välillä oli lihan mureuteen vaikuttavan geenin kohdalla, joka oli selvästi korkeampi kanadalaisilla eläimillä verrattuna kansainväliseen ryhmään. Lihan mureus on yksi tärkeimpiä kaupallisia tekijöitä naudanlihantuotannossa, ja sen merkitys eläinten perimässä tulee yhä kasvamaan tulevaisuudessa. Brandi-lihan avulla lisäarvoa koko ketjulle Merkittävä tapahtuma konferenssissa oli uuden angus-brandi-markkinointi-ohjelman julkaisu. The Canadian Angus Rancher Endorsed Program -tarjotaan tuottajille, jotka sitoutuvat tuottamaan angus-merkkilihaa siten, että vasikat korvamerkitään heti syntymän jälkeen erityisellä angus-korvamerkillä, joka takaa jäljitettävyyden tilatasolle saakka. Tarkoituksena on antaa kuluttajille yhä suurempi tieto naudanlihan syöntilaadusta ja eläinten jäljitettävyydestä. Angus-brandilihaa haluavat kuluttajat saavat sitä varmuudella ostamalla uuden merkin alla olevan tuotteen. Angus-brandin alle hyväksytään sekä musta että punainen angus erotuksena Yhdysvaltaiseen ohjelmaan, joka hyväksyy vain mustan anguksen. Ohjelman avulla tuotettu liha on peräisin vähintään 50% anguksen perimästä olevista eläimistä, jotka on teurastettu korkeintaan 24 kuukauden iässä ja eläimet pystytään jäljittämään syntymätilalle saakka tarvittaessa. Ohjelmasta toivotaan apua sekä tuottajille brandilihan helpompaan markkinointiin, että kuluttajille laadun ja tuoteturvallisuuden parantamiseksi. Brandiohjelmassa ovat mukana angus-tuottajat, Kanadan angus-järjestö (Canadian Angus Ass.), lihan jalostajat ja jälleenmyyjät sekä ravintolat. Tavoitteena on yhä vahvemman ketjun muodostaminen angus-pihvilihan ympärille. 19

20 Minna Toivettula-Anttila Peltoniemen tila Angus- ja Ayshire-karjaa rintarinnan Elina ja Jaakko Eskosen Peltoniemen tilalle Somerolle tulivat ensimmäiset angus-rotuiset hiehot Toivettulan karjasta vuonna Muutamia vuosia aiemmin oli naapuriin hankittu hereford-eläimiä. Tuolloin vielä teini-ikäinen Jaakko kiinnostui liharoduista ja alkoi hankkia tietoa asiasta. Tiedon saanti oli paljon vaikeampaa kuin nykyisin, mutta etenkin vuoden 1979 Pihvikarja-lehdestä Jaakko muistaa saaneensa innoitusta emojen hankintaa ja päätyneen rotuvalinnassa angukseen. 20 Heti alusta asti tilalle hankitut hiehot päätettiin siementää tuontispermalla. Useita vuosia pärjättiin ilman astutussonnia, kunnes vuonna 1989 hankittiin Humppilan kasvatusaseman huutokaupasta Puustin Ukko niminen sonni luvun lopussa hankittiin lisää eläimiä mm. Kestin, Vanhamaan Lehtokummun, Puustin ja Liljan tiloilta. Karjan koko kasvoi merkittävästi ja 1990-luvun alussa tuotiin eläimiä ensimmäisen kerran myös Tanskasta. Hiehoja ja myös sonneja tuli pariinkin otteeseen. Jaakon mukaan aivan ensimmäiset tuontihiehot eivät olleet tasoltaan sen parempia kuin täkäläinen aines tuohon aikaan. Tuontien avulla saatiin toki uutta verta karjaan siemennysten lisäksi tuotiin Tanskasta sonni nimeltä Lonehand, joka jättikin karjassa hyvää jälkeä näkyen sukulinjoissa edelleen luvun alkupuolella alkoi angus-rotu muuttua etenkin USA:ssa. Meillekin alettiin tuoda siementä uudentyyppisistä, aiempaa korkeammista ja paremmin kasvavista sonneista. Peltoniemessäkin eläintyyppi muuttui vuosien saatossa modernimpaan suuntaa. Jaakko näkee tärkeänä rodun kehityksen ja useista uuden tyyppisistä sonneista hän mainitsee mm. Transformer 100 Ear:n, joka jätti hyvää jälkeä, sekä jo aiemmin tuodun Crusaderin, joka toi raamia ja korkeutta jälkeläisiinsä. Myöhemmistä onnistuneista tuonneista hän mainitsee Rito Scotch Capin, joka toi lihakkuutta ja raamia sekä Westwind Riton, joka periytti erittäin hyvää rehunkäyttökykyä ja maitoa sekä Rito of Ritan emälinjan ja Gt Sentryn isälinjan sonneina. Vuonna 1997 otettiin emoryhmästä lypsynavetan puolelle Tanskasta viimeksi tullut hieho Dalgård Great Dane alkionhuuhtelua varten. Ensimmäisestä huuhtelusta ei saatu lainkaan alkioita ja toisella yrityksellä tuloksena oli kuusi kuollutta alkiota. Huuhteluja varten oli valmisteltu vastaanottajiksi hiehoja, joihin siirrettiin kuitenkin Asmo-alkioita sekä Rabbelungin hereford alkioita. Asmo alkioista saatiin kaksi vasikkaa, joista toinen ostettiin takaisin Asmo-karjaan. Ensimmäiset neljä tuontialkiota tulivat Kanadasta vuonna Näistä siirroista saatiin tuloksena kaksi TC Stockmanin poikaa, jotka olivat täysin uuden sukuisia tilalla aiemmin oleville eläi-

21 mille. Jaakko näkeekin yhdeksi alkioiden tuonnin perusteeksi täysin uuden suvun tuomista karjaan. Alkioiden avulla voidaan tuottaa sonni, jota voidaan käyttää periaatteessa kaikille karjan lehmille. Alkioiden sukujen ja ominaisuuksien selvittämistä Peltoniemessä pidetään ensiarvoisen tärkeänä. Odotukset alkioeläimille ovat yleensä kovia, mutta pettymyksiäkin on koettu ja niihin pitää varautua jatkossakin, sanoo Jaakko. Jos omasta asiantuntemuksestaan on vähääkään epävarma, kokenut kasvattaja vinkkaa ottamaan yhteyttä asiantuntijaan. Huonoja alkioita ei kannata hankkia luvun alussa tilalla syntyivät ensimmäiset red angukset, kun PN Judy synnytti punaiset kaksoslehmävasikat. Selvisi, että sekä sen isän, että emän sukulinjoissa oli punaisen geenin kantajia. Isäntäväki kiinnostui punaisesta anguksesta niin paljon, että linjaa alettiin jalostaa omanaan, ensimmäisenä maassamme. Tilalla alettiin käyttää punaisten tuontisonnien siementä punaisen geenin kantajille sekä tuotiin myös punaisia alkioita. Näin lisää punaista väriä mustan rinnalle. Jaakko pitää tärkeänä, että punaista linjaa jalostetaan omanaan, ja että käytettäessä punaista sonnia, värin pitää näkyä kantakirjassa. Näin jälkeläisten tiedetään periyttävän geeniä eteenpäin ja jatkossakin näistä linjoista voi tulla punaisia eläimiä, jos yksilö perii geenin molemmilta vanhemmiltaan. Karvanäytteestä tutkittavalla geenitestilla voidaan melko edullisesti tutkia kantaako eläin punaista geeniä. Esimerkiksi Kanadassa punaisen anguksen osuus rodusta on merkittävä, nykyisin lähes puolet ja sitä jalostetaan täysin omana linjanaan. Peltoniemeen hankittiin suurempi erä alkioita USA:sta ja Kanadasta vuonna 2003 ja ne siirrettiin varta vasten hankituille ja hyvin valmistelluille risteytyshiehoille. 24:stä alkiosta noin puolet oli punaisia, puolet mustia. Siirrot onnistuivat hyvin: tiineyksiä saatiin 20, joista syntyi 16 vasikkaa, monista eri sukulinjoista. Siirtoja on tehty tämän jälkeenkin, viimeksi viime syksynä. Tällöin siirrettiin kahdeksan alkiota luonnollisiin kiimoihin. Aiemmin kaikki vastaanottajien kiimat on synkronoitu, myös pakastesiirroissa. Tarkkaa lopputulosta ei vielä tiedetä, mutta Jaakon mukaan selviä kiimoja ei havaittu, joten lupaavalta näyttää. Kokeneen kasvattajan vinkkinä muillekin alkionsiirtoja suunnitteleville on valmistella asia huolella. Eläinaineksen valinta ja vastaanottajien olosuhteiden vakiinnuttaminen kiimakierron aikana ovat tärkeitä. Keväällä 2010 tilalla poikii n. 75 emoa, joista osalle syntyy risteytysvasikka. Heikommille emoille sekä myös siemennetyille/alkion vastaanottajille on käytetty jo vuosia hereford-rotuista sonnia. Näin pyritään varmistamaan, ettei jalostuksellisesti heikommista emoista tule jätettyä tyttäriä tai poikia puhdasjalostukseen. Poikimisten venymistä pystytään estämään sillä, että paikkaajasonni on erivärinen. Laidunkauden lopussa emoryhmien yhdistämisen jälkeen mukaan jätetään valkopäinen sonni. Mahdollisten myöhempien tiineyksien isäsonni tunnistetaan vasikan väristä varmuudella heti poikimahetkellä. Viime vuonna valmistui emoille uusi pihatto, jossa on tilaa n. 85 eläimelle. Lähivuosina on emomäärä tarkoitus pitää suurin piirtein tuonkokoisena ja kasvattaa nuorkarja pääosin kotona, sekä jatkaa edelleen maidontuotantoa n. 30 lehmän lypsykarjanavetassa. Jaakon ja Elinan jo pitkään tunteneena voin todeta, että harvalla tilalla karjankasvatukseen ja jalostukseen on suhtauduttu yhtä suurella intohimolla ja ammattitaidolla kuin Peltoniemessä. Työn tuloksista kertovat lukuisat näyttelymenestykset ja karjan jalostuksellinen taso sekä liha- että lypsykarjapuolella. Tilan tuotannon kasvaessa ja laajentuessa työstä ei ole taatusti ollut pulaa, mutta silti Jaakko on jaksanut olla jo kahdennetta kymmenettä vuotta angusyhdistyksen johtokunnan toiminnassa mukana kehittämässä rotua eteenpäin. Pohdittaessa millainen angus-emon pitäisi olla, Jaakko mainitsee balanssin, mahdollisimman hyvän tasapainon eri ominaisuuksien suhteen. Angus-eläimen ei tarvitse olla muskelikasa, mutta raamia ja lihakkuutta sekä hyvä rakenne pitää silti löytyä. Siitossonnin pitää miellyttää kokonaisuutena, muuten sillä ei ole käyttöä, toteaa Jaakko vielä. Sonnin valinnassa ei saa tinkiä! 21

22

23 Aberdeen angus rodun perinnöllisiä vikoja on ryhdytty selvittämään DNA-testein Curly calf -syndrooma (CCS) sekä Neuropathic Hydrocephalus (NH) aberdeen angus -rodulla Suomeen on tuotu aberdeen angus -rotuisten sonnien siementä sekä alkioita, joista osa on kahden uuden rodussa esiintyvän sairauden kantajia. DNA-testein on mahdollista selvittää kantajat, ja estää sairauksien leviäminen rodussa. Curly Calf -syndrooma on vasikan kuoleman aiheuttava luuston kehityshäiriö Curly calf -syndrooma (CCS, käytetään myös lyhennettä AM) on aberdeen angus -rodulta löydetty perinnöllinen sairaus, joka aiheuttaa vasikan syntymisen kuolleena. Kuolleena syntyneiden vasikoiden selkäranka on kiero ja raajat ovat pitkät ja ohuet. Geenivirhe on lähtöisin suositusta jalostussonnista GAR Precision 1680, joka on mm. Connealy Foundation 426:n isänisä. Näiden sonnien jälkeläisiä on myös suomalaisissa anguskarjoissa. CCS:aa aiheuttava geeni on yksinkertaisesti, väistyvästi periytyvä. Curly calf -syndroomaan menehtynyt vasikka on saanut CCS-geenin aina molemmilta vanhemmiltaan. Eläin, joka on saanut vain toiselta vanhemmaltaan yhden CCS-geenin, on täysin terve, mutta taudin kantaja. CCS-geeni periytyy samankaltaisesti kuin punainen väri angus-rodulla, vaikka sairaudella ja punaisella värillä ei luonnollisesti ole mitään tekemistä keskenään. Miten vasikka voi saada CCS-geenin? Paritettaessa CCS-kantaja geenistä vapaan eläimen kanssa, on syntyvä vasikka 50 % todennäköisyydellä CCSgeenin kantaja. 50 % todennäköisyydellä vapaa CCS-geenistä. Paritettaessa kaksi CCS- kantajaa keskenään on 25 % todennäköisyys, että vasikka syntyy CCS:n vuoksi kuolleena. 50 % todennäköisyys, että syntyvä vasikka on terve, mutta se on CCS:n kantaja. 25 % todennäköisyys, että vasikka on vapaa CCS-geenistä, eli se ei periytä geeniä jälkeläisilleen. CCS:n karsimiseksi on kehitetty DNA-testi, jonka avulla voidaan selvittää onko eläin kantaja. Amerikan Angus -yhdistys merkitsee CCS-kantajat kirjaimin AMC (C, carrier = kantaja) ja eläimet, jotka on testattu ja todettu vapaiksi CCS-geenistä, kirjaimin AMF (F, free = vapaa). Curly Calf -syndrooma voidaan karsia Jalostukseen jäävät CCS-kantajien jälkeläiset tulisi DNA-testata, jotta voidaan välttää CCS-geenin yleistyminen ja Curly calf -syndrooman esiintyminen rodulla. Faba merkitsee testattujen eläinten nimen loppuun kirjainyhdistelmällä testituloksen. CCS:n ilmeneminen voidaan välttää myös paritussuunnitelmilla. Risteytyskarjassa on hyvin epätodennäköistä, että vasikoita menetettäisiin CCS:n takia, vaikka sonni olisikin kantaja. Jos kantajasonnin jälkeläisiä jätetään karjaan emoiksi, tulee niitä parittaa vain CCS-vapaan sonnin kanssa. Rodun kasvattajat voivat testata epäillyt kantajat geenitestillä. Kantajiksi epäillään eläimiä, joiden vanhemmista tai esivanhemmista löytyy mm. sonnit Connealy Foundation 426 CA Future Direction 5321 tai GAR Precision Koska CCS periytyy väistyvästi, on syytä muistaa, etteivät kaikki kyseisten sonnien jälkeläiset ole taudin kantajia: Keskimäärin puolet on taudin kantajia ja puolet vapaita geenivirheestä. Testin avulla voidaan poistaa taudinkantajat ja lopulta koko CCS-geeni angus-rodusta. GAR Precision 1680 AMC, NHC CA Future Direction 5321 AMC, NHC Connealy Foundation 426 AMC, NHF Lisää tietoja testatuista sonneista Amerikan Angus -yhdistyksen kotisivuilta org/pub/am/aminfo.aspx Testattuja eläimiä on todella paljon ja lista päivittyy jatkuvasti! 23

24 Myös NH-sairaus aiheuttaa vasikan kuoleman Angus-rodulla on aloitettu myös toisen väistyvästi periytyvän sairauden testaus. Neuropathic Hydrocephalus (NH) on perinnöllinen sairaus, jota on havaittu Amerikassa puhtaissa angus- sekä angus-risteytyskarjoissa. Se periytyy samalla tavalla kuin CCS. Myös NH-vasikat syntyvät kuolleina. Niillä on suuri kallo, vesipää, ja aivot sekä selkäydin puuttuvat tai ovat varsin kehittymättömät % NHvasikkaa kantavien emojen tiineyksistä keskeytyy jo alkio- tai sikiökaudella, minkä vuoksi kaikkia NH-tapauksia ei havaita tiloilla. Myös NH-geeni on jäljitetty GAR Precision sonniin, kuten CCSgeenikin. Sen sijaan GAR Precisionin pojanpoika Connealy Foundation 426 on vapaa NH-geenistä. Lisätietoja jalostusagronomi Kaisa Sirkolta, puh , kaisa. sirkko@faba.fi Testatut NH-kantajat merkitään kirjaimin NHC NH:sta vapaat, testatut eläimet merkitään kirjaimin NHF Connealy Foundation 426 sonnin polveutuminen AMC = testattu CCS-kantaja NHC = testattu NH-kantaja AMF = testattu CCS-vapaaksi NHF = testattu NH-vapaaksi 24

25 Kysymyksiä ja vastauksia Curly Calf -syndroomasta Minkälainen on CCS-vasikka? CCS-vasikka on kuolleena syntynyt vasikka, jonka selkäranka on kaareva tai kiero. Vasikat ovat myös pieniä ja näyttävät ohuilta, koska lihakset eivät ole kehittyneet kunnolla. Vasikan jalat ovat usein jäykät ja pitkät. Mikä on CCS-kantaja? CCS-kantaja on puhdasrotuinen tai risteytystaustainen angus-lehmä, -hieho tai -sonni, jolla on perimässään resessiivinen eli väistyvä CCSgeeni. Miksi on tärkeää löytää CCS-kantajat? Jalostuksessa käytettävät CCS-kantajat periyttävät CCS-geeniä eteenpäin. Jos ne paritetaan toisen CCS-kantajan kanssa, syntyy kuolleita vasikoita, joilla on CCS-syndrooma. Miltä CCS-kantaja näyttää? CCS-kantaja näyttää aivan normaalilta eläimeltä. Mikään eläimen ulkonäössä ei kerro eläimen olevan CCSkantaja, ainoastaan DNA-testi selvittää onko eläimellä CCS-geeni. Mitä tarkoittaa, jos lehmä poikii CCS-vasikan? Jos lehmä poikii CCS-vasikan, se tarkoittaa, että lehmä on CCS-kantaja. Mitä tarkoittaa, jos sonnin jälkeläinen on CCS-vasikka? Jos sonnin jälkeläinen on CCS-vasikka, se tarkoittaa, että sonni on CCSkantaja. Mitä tarkoittaa, jos alkion vastaanottajalehmä poikii CCS-vasikan? Jos alkion vastaanottanut lehmä poikii CCS-vasikan, tarkoittaa se, että alkion biologiset vanhemmat ovat CCS-kantajia. Alkion vastaanottajalehmästä se ei kerro mitään. Angus-karjassani ei ole ollut CCSvasikoita. Onko karjani siis vapaa CCS-geenistä? Geenivirheen kantajia ei voi tunnistaa eläimen ulkoasusta, joten karjan CCS-vapaudesta ei ole varmuutta ilman eläinten DNA-testausta. Miten toimin karjassani testattujen CCS-vapaiden naaraspuolisten eläinten kanssa? Jos eläin on todettu CCS-vapaaksi, se ei periytä jälkeläisilleen CCS-geeniä. Näitä eläimiä voidaan käyttää huoletta jalostukseen. Miten toimin karjassani CCS-kantajiksi todettujen naaraspuolisten eläinten kanssa? Sinulla on useita vaihtoehtoja: Jos haluat tuottaa vasikoita CCSkantajalehmästä, on sinun tiineytettävä se CCS-vapaalla sonnilla ja testattava vasikat, jotka jäävät jalostukseen. Jos käytät aina CCS-vapaata sonnia CCS-kantajalehmille, ei vasikoita synny kuolleena CCS:n vuoksi. Vasikoita ei tarvitse testata, jos ne eivät jää jalostukseen. CCS-kantajalehmää voi käyttää myös alkion vastaanottajana, jolloin CCSgeeni ei siirry tuleville sukupolville. Kysymyksiä ja vastauksia -palstan tiedot ovat periytymisen osalta täysin sovellettavissa myös NH-sairauteen. Lähde: American Angus Association 10/17/2008, 25

26 Saarioinen on tunnettu ja vakavarainen ruokatalo, joka tekee laatutuotteita suomalaiseen makuun. Saarioisten Lihanjalostus Oy on Keski-Suomen merkittävin lihanjalostuslaitos. Käsittelemme lähes 20 miljoonaa kiloa kotimaista sian- ja naudanlihaa vuosittain. Tärkeimmät tuotteemme ovat erilaiset lihalajitelmat, palalihat, kuluttajapakatut lihatuotteet, jauheliha ja määräpainopihvit ja -leikkeet. Haemme uusia sopimustuottajia joukkoomme! Teurastamotoiminta kehittyy ja uusi nautalinja on saatu käyttöön. Tarvitsemme jatkuvasti lisää naudanlihaa. Tarjoamme hyvän palvelun ja kilpailukykyiset pihvisopimusehdot. Tuottaja, ota yhteyttä asiamiehiimme. Yhteystiedot löydät osoitteesta SAARIOISTEN LIHANJALOSTUS OY Suluntie 1, PL 2, Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014)

27 Minna Toivettula-Anttila Miksi painotietoja puuttuu lihakarjan tarkkailussa? Oheisesta taulukosta käy ilmi, että tarkkailukarjojen punnitusaktiivisuudessa on toivomisen varaa. Yllättävää on syntymäpainotietojen puuttuminen roduittain peräti %:lta syntyneistä vasikoista. Olisi kuitenkin erittäin tärkeää saada kaikki tieto mukaan indeksilaskentaan, jotta voitaisiin parantaa sp-indeksien luotettavuutta myös ks- ja tilasonnien osalta. Monesti etenkin tuontisonneilla jälkeläismäärät ovat niin pieniä, että kaikki painohavainnot tarvittaisiin, myös mahdollisten kuolleiden vasikoiden osalta. Vieroituspainojen punnituksen edellistäkin alhaisempaa prosenttilukua selittänee osaltaan vasikoiden varhainen myynti tarkkailutiloilta jatkokasvatukseen ja toki pieni osuus vasikoista menehtyy syntymän ja vieroituksen välillä. Me anguskas- vattajat voimme todeta, että olemme punninneet likimain kaikki syntymäpunnitutkin eläimet (75,3 %) myös 200 pv:n iässä (72,6 %). Useilla roduilla enää reilu puolet syntyneistä vasikoista saa viralliset painotiedot tarkkailussa. Kannattaa muistaa, että myös välitykseen lähtevät vasikat on syytä punnita, viimeistään eläinvälitysauton vaa`assa yksilöittäin. Useimmat vasikat osunevat silloin oikeaan ikähaarukkaan, joka on 200 pv:n punnituksen osalta vrk. Lisäksi tiedot pitää muistaa myös ilmoittaa tietokantaan! Vuoden painoja tutkittaessa määrät pienenevät edelleen. Anguseläimiä on punnittu parhaiten, joskin niistäkin vain 51,2 %:lle on ilmoitettu 365 vrk:n painotiedot. Uskoakseni tarkkailutiloilla jatkokasvatettavat sonnit ja hiehot punnitaan pääosin kaikki, mutta jatkokasvatukseen lähetetyistä lähinnä vain teurastamojen ns. poikakodeissa kasvavat eläimet. Niistä saadaan osaltaan arvokasta tietoa. Toivottavaa olisi, että mahdollisimman moni tarkkailukarjoissa syntynyt eläin jatkossakin punnittaisiin myös vuoden iässä. Näin saadaan varmennettua tietoa vanhempien kyvystä periyttää kasvua vieroituksesta aina vuoden painoon asti. Joskus harvoin on perusteltua jättää jonkin yksilön painotieto kirjaamatta, jos se selvästi väärentäisi laskentaa. Tällainen tapaus voisi olla esimerkiksi loukkaantumisen tai jonkin sairauden aiheuttama selvä poikkeama painossa, joka ei johdu eläimen perimästä eikä tilan yleisistä olosuhdetekijöistä. Eläimen rotu Punnittava tieto Määrä % hf syntymäpaino ,2 ch syntymäpaino ,7 ab syntymäpaino ,3 li syntymäpaino ,3 si syntymäpaino ,3 hc syntymäpaino ,9 ba syntymäpaino ,5 hf 200 päivän paino ,2 ch 200 päivän paino ,1 ab 200 päivän paino ,6 li 200 päivän paino ,8 si 200 päivän paino ,4 hc 200 päivän paino ,9 ba 200 päivän paino ,6 hf 365 päivän paino ,8 ch 365 päivän paino ,5 ab 365 päivän paino ,2 li 365 päivän paino ,6 si 365 päivän paino ,8 hc 365 päivän paino ,2 ba 365 päivän paino 32 13,2 Faba 27

28 Terveisiä Kanadan matkalta Varhain tiistaiaamuna klo 4.30 kokoontui 24 InnoNauta -hankkeen matkalaista, joista angusväkeä kymmenen henkeä, Helsinki- Vantaan lentokentälle päämääränään Kanada. Ryhmän johtajana toimi Ami Rosenlew Finnbeefiltä apunaan Erkki Joki- Tokola MTT:lta, Maarit Ilola ja Susanna Vehkaoja Atrialta. Parin lennonvaihdon jälkeen saavuimme Reginaan vajaa vuorokausi myöhemmin. Reginassa meitä olivat vastaanottamassa Candice ja Helge By Charolais Bannerista. Ystävälliset ja huolehtivaiset isäntämme olivat oppaanamme koko matkan ajan. He kuljettivat meitä ensin Canadian Western Agribition näyttelyyn, jossa vierailimme kolmena päivänä kukin omaan tahtiin. Näyttelyssä oli tuhansia pihvieläimiä, lähes kaikki rodut edustettuina. Saimmekin pian todeta, ettei kaikki ole angusta, mikä on mustaa.näyttelyn navetassa kulkiessamme täytyikin varmistaa kylteistä kyseisen eläimen rotu; kaikista tuntui olevan myös musta versio, sillä mustasta kuulemma maksetaan teuraana enemmän. Anguskasvattajat saivat kattavan tietopaketin Dr. Roger Davisilta hänen kierrättäessään meitä Kanadan parhaiden anguskasvattajien osastoilla. Näyttelynavetassa näimme kuinka eläimet viimeisteltiin näyttelykuntoon harjoin, puhaltimin ja suihkein. Hyvin lihotettujen eläinten näyttelyyn valmistautuminen oli aloitettu jo kuukausia aikaisemmin. Näimme ainoastaan hyvin käyttäytyviä ja rauhallisia eläimiä, joita myös perheen lapset olivat hoitamassa. ja esittämässä. Kanadassa lapset kasvatetaan jo pienestä pitäen karjakulttuuriin; koululaiset saavat jopa vapaapäivän koulusta näyttelyä varten. Erityisen stipendiohjelman kautta nuori voi saada stipendin yliopistoon kunnostautumalla karjanäyttelyssä, vaikkei karjatilalta olisikaan. Meitä angusväkeä ilahdutti, että Pohjois-Amerikan kaikkien näyttelyiden voittajien kisassa (johon kuului eri rotujen edustajia) sekä naaras- että urosvoittaja olivat mustia anguksia. Beef Supreme Challengenaaraschampioniksi valittiin DMM Miss Essence 21R lehmävasikoineen DMM Miss Essence 63W. Lehmän isä on meilläkin siemennyskäytössä oleva DMM Makin Waves 43M. Uroschampioniksi valittiin kolmevuotias sonni HF Tiger 5T, joka on täysveli kaksivuotiaalle veljelleen HF El Tigre 28U:lle, jonka siementä on käytettävissä Suomessa tulevalla kaudella. Näyttelypäivien jälkeen vierailimme joka päivä useilla tiloilla Saskatchewanissa ja Albertassa. Kohteinamme oli sekä angus- että hereford- ja charolaistiloja; osa Kanadan parhaita jalostustiloja, suuri risteytysemokarja, eläimen feedlot- kasvattamo, tutkimusasema,hihogin tehdas sekä alkiokeskus. Emomäärät vaihtelivat tiloilla 25:stä yli 4000:een. Eläinmääristä ja tuhansista peltohehtaareista huolimatta kaikilla vierailemillamme tiloilla oli aikaa opettaa eläimet käsittelyyn sekä kuntoluokittaa ja tiineystarkastaa emot, missä meillä on oppimista. Rakennuksia tiloilla ei pääsääntöisesti ollut, toki kunnolliset käsittelylaitteet. Emot ovat talven talvilaitumilla ja siirretään erityisille poikimislaitumille preerialle taivas kattonaan, pakkasen ollessa pahimmillaan jopa astetta. Ruokana emoille on tiineysajankohdasta riippuen karheelle jätettyä kokoviljaa, korjaamatonta maissia tai karheelle ajettavaa rehua. Suurilla tiloilla poikimisia valvotaan ympäri vuorokauden lehmipoikien ratsastaessa laitumia läpi. Poikimakuolleisuudet ovat pieniä, mutta sudet ja kojootit tappavat vasikoita enemmän kuin poikimisissa menehtyy. Uskon, että kaikille meille mukana olleille matka oli antoisa ja avartava, vaikka kaikkea näkemäämme ei voi soveltaa Suomen oloihin. Mieleenpainuvinta oli upeat eläimet ja ystävälliset ihmiset. Kiitoksia matkan järjestäjille ja kaikille matkalla olleille mukavasta matkasta, jäämme toiveikkaina odottamaan seuraavaa reissua! Matkalla mukana olleena, Sirpa Sunio 28

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Mitä geenitestin tulos kertoo?

Mitä geenitestin tulos kertoo? 3.8.2011 Mitä geenitestin tulos kertoo? InnoNauta Kehitys Tutkija Maiju Pesonen, MTT Ruukki Geenitestin tulos voi olla mahdollisuuksien työväline Eläimen geenitestin tulokset esitetään alla olevalla tuloskortilla.

Lisätiedot

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT Aberdeen Angus Texas Mount K002 Texas Mount on mielenkiintoinen australialainen huippusonni, jonka suku on täynnä meille osittain uusia kärkinimiä USAsta. Sonnin arvostelut ovat Australiassa erinomaiset:

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Limousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen

Limousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen Limousin talvipäivä 30.1.2019 Mikkeli Saara Rantanen Liharotuaste kasvu ja lihakkuus sonneilla E+ E E- U+ U U- R+ R R- O+ O O P+ P P- 15, 14,13, 12, 11,10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1 Akselin otsikko Vaihteluvälejä

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

Sonnivalinnalla tehoa jalostukseen. Kaisa Sirkko Faba

Sonnivalinnalla tehoa jalostukseen. Kaisa Sirkko Faba Sonnivalinnalla tehoa jalostukseen Kaisa Sirkko Faba Sonnin merkitys on valtava! - Sonnivalinta on tilan tärkeimpiä karjaan liittyviä töitä aina. Mieti huolella, mitä haet! - Rotu - Ks-sonni vai astujasonni?

Lisätiedot

polveutumistodistus sivu 1/2

polveutumistodistus sivu 1/2 EU-MERKKI Tulostettu Väri/Sarv Väri/Sarv Ruovesi / 92 83 111 113 Sarvanan Rikas Karjatiedot polveutumistodistus sivu 1/2 wwwfabafi Karjatunnus Tulopäivä ja -tapa Omistaja Tila Kunta Osoite 15117 osto Tammela

Lisätiedot

KS-Tuontisonnit Faban kumppani

KS-Tuontisonnit Faban kumppani KS-Tuontisonnit 2018 Faban kumppani Hereford Wirruna Katnook K74 (P) Wirruna Katnook on mielenkiintoinen australialainen ks-sonni, jonka siementä tullaan tarjoamaan suomalaisten hereford-kasvattajien käyttöön.

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

polveutumistodistus sivu 1/2

polveutumistodistus sivu 1/2 EU-MERKKI Tulostettu Väri/Sarv Väri/Sarv M-A Onninen E Karjatiedot polveutumistodistus sivu 1/2 wwwfabafi Karjatunnus Tulopäivä ja -tapa Omistaja Tila Kunta Osoite 29112017 osto Tammela 42017 syntymä Tammela

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Kasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Kasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen Kasvatuskokeiden tuloksia Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Liharotuisten kasvatuksen tavoitteita ja biologisia lainalaisuuksia Kokeet pääpiirteissään Keskeisimpiä kasvu-, ruhon-

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori

Lisätiedot

Naudanlihan tuotannon näkymät. Rakennetukikesäpäivät Jyväskylä

Naudanlihan tuotannon näkymät. Rakennetukikesäpäivät Jyväskylä Naudanlihan tuotannon näkymät Rakennetukikesäpäivät 6.6.2019 Jyväskylä Toimintaympäristö muutoksessa Naudanlihamarkkina Euroopassa 2030? Ilmastonmuutoskeskustelu kiihtyi suuremmaksi kuin koskaan. Syksyllä

Lisätiedot

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Kiimakierto Kiiman vaiheet ja oireet Kiimantarkkailu Siemennyksen ajoittaminen Kiimantarkkailun apuvälineet Naudan kiimakierto

Lisätiedot

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit

Lisätiedot

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

APH.YaguarET HfN 4282 FIN 000000004282 Kantakirjatodistus sivu 1/2 www.faba.fi

APH.YaguarET HfN 4282 FIN 000000004282 Kantakirjatodistus sivu 1/2 www.faba.fi APHYaguarET HfN 4282 FIN 000000004282 Kantakirjatodistus sivu 1/2 wwwfabafi Karjatiedot Karjatunnus Tulopäivä- ja tapa Omistaja Tila Kunta Osoite 140477 08032012 syntymä Moisander Juha Anttila Orimattila

Lisätiedot

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Käsittelyvälineet Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Eläinten Käsittelytilanteet Sairastuminen Poikimistapahtuma Tiineystarkastus / siemennys Korvamerkintä

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten

Lisätiedot

ROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille

ROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille ROTUKARJA 2025 -investointiohjelma emolehmätiloille KYSYNTÄ KASVAA NYT ON OIKEA AIKA PANOSTAA ROTUKARJAAN Etsimme ketjuumme tulevaisuuteen katsovia rotukarjan tuottajia, joilla on vahva halu kehittää tilaansa

Lisätiedot

polveutumistodistus sivu 1/2

polveutumistodistus sivu 1/2 EU-MERKKI Tulostettu Väri/Sarv Väri/Sarv MT Oodi Karjatiedot polveutumistodistus sivu 1/2 wwwfabafi Karjatunnus Tulopäivä ja -tapa Omistaja Tila Kunta Osoite 15117 osto Tammela 27032017 syntymä Koski Tl

Lisätiedot

21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.

21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.2013 Maiju Pesonen Taustaksi Ruhon laatu on kaupallinen käsite, joka kuvaa ruhon arvoa Lihan laatu voidaan jakaa aistinvaraiseen, kemialliseen,

Lisätiedot

polveutumistodistus sivu 1/2

polveutumistodistus sivu 1/2 EU-MERKKI Tulostettu Väri/Sarv Väri/Sarv Pirttimäen Poski Karjatiedot polveutumistodistus sivu 1/2 wwwfabafi Karjatunnus Tulopäivä ja -tapa Omistaja Tila Kunta Osoite 26102018 osto Tammela 0802018 syntymä

Lisätiedot

Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.

Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1. Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1. Vesa Rainio, ELT, Dip.ECBHM Lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Opettaja, Savonia amk, VAAVI-hanke Tällä kurssilla Emän hoidosta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05. 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05. 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05 Pvm Dnro 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa Kotieläinten jalostusaineksen polveutumistodistuksista

Lisätiedot

Emolehmätuotantomuodot

Emolehmätuotantomuodot Emolehmätuotantomuodot Minustako emolehmätuottaja? 19.04.2017 Joensuu Maiju Pesonen Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Emolehmätuotannon perusteita Pääasialliset tuotantosuunnat Tuotantomuodot Vaikuttavista

Lisätiedot

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde. Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Rehunhyötysuhde. Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Rehunhyötysuhde Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Miksi tärkeä ominaisuus? Rehunhyötysuhteen määritys Residuaalinen syönti idea mikä vaikuttaa mihin? kasvavat emot rodut ympäristövaikutukset

Lisätiedot

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu

Lisätiedot

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat Faban korvamerkit tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat FabaPutiikki tarjoaa erikoistuotteita eläinten merkintään, lisääntymiseen ja hoitoon Faban myynnissä olevat viralliset nautojen korvamerkit

Lisätiedot

Kehitä karjaasi alkioilla, huuhtele parhaat eläimesi. Peurunka Päivi Anttila

Kehitä karjaasi alkioilla, huuhtele parhaat eläimesi. Peurunka Päivi Anttila Kehitä karjaasi alkioilla, huuhtele parhaat eläimesi Peurunka 9.11.2016 Päivi Anttila Miksi alkioita Uutta hyvää eläinainesta Uutta genetiikkaa omaan karjaan Helppo tapa hankkia eläinainesta ulkomailta

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

polveutumistodistus sivu 1/2

polveutumistodistus sivu 1/2 EU-MERKKI Tulostettu Väri/Sarv Väri/Sarv Rasval Rasval Iso-Räihän Nicholas Karjatiedot polveutumistodistus sivu 1/2 wwwfabafi Karjatunnus Tulopäivä ja -tapa Omistaja Tila Kunta Osoite 28102017 osto Tammela

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa menettelytavat ja vastuut liharotuisten sonnivasikoiden siitoskasvatustoiminnassa. Tämä ohje koskee kolmea osapuolta: syntymätila,

Lisätiedot

23.6.2011. Tutkija Maiju Pesonen MTT

23.6.2011. Tutkija Maiju Pesonen MTT 23.6.2011 Tutkija Maiju Pesonen MTT Ominaisuuksia sekä emolehmätuottajalle että loppukasvattajalle Geenitestien taustalla voi olla löydetty SNP-paikka tai tilastollinen malli. Geenitestien SNPpanelit ja

Lisätiedot

polveutumistodistus sivu 1/2

polveutumistodistus sivu 1/2 EU-MERKKI Tulostettu Väri/Sarv Väri/Sarv / Korva KESTIN POIMA Karjatiedot polveutumistodistus sivu 1/2 wwwfabafi Karjatunnus Tulopäivä ja -tapa Omistaja Tila Kunta Osoite 2102018 osto Tammela 23032018

Lisätiedot

Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA , AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY

Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA , AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA 22.11.2017, AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY Ensikoiden kasvatus Eläinvirran hallinta Kun ensikkoporsas syntyy, mitä toimenpiteitä Ensikoiden valinta

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

polveutumistodistus sivu 1/2

polveutumistodistus sivu 1/2 EU-MERKKI Tulostettu Väri/Sarv Väri/Sarv Pirttimäen Odysseia Karjatiedot polveutumistodistus sivu 1/2 wwwfabafi Karjatunnus Tulopäivä ja -tapa Omistaja Tila Kunta Osoite 03112017 osto Tammela 23032017

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Minustako emolehmätuottaja

Minustako emolehmätuottaja Minustako emolehmätuottaja Seinäjoki 21.4.2017 Raimo Murtoniemi Emolehmätuotanto Suomessa Suomessa on emolehmiä 2 139 tilalla Niistä emolehmätuotantoon erikoistuneita tiloja 1 460 Emolehmiä on keskimäärin

Lisätiedot

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon kehittämiskeskus (WBDC) Liharotuisten nautojen kokonaismäärä

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN

Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Kaikki Saksan tilat eivät kasvata liikevaihtoaan lehmämäärää lisäämällä. Diers-Hofin tilalla on 300 lehmää, joiden maidosta kolmannes

Lisätiedot

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA Anna Sunio Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUNIO, Anna Julkaisun

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer  ProAgria Oulu HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

polveutumistodistus sivu 1/2

polveutumistodistus sivu 1/2 EU-MERKKI Tulostettu Väri/Sarv Forssa Ruhol Rasval Ruhol Rasval Ruhol Rasval Ruhol Rasval 94 PressureET Karjatiedot polveutumistodistus sivu 1/2 wwwfabafi Karjatunnus Tulopäivä ja -tapa Omistaja Tila Kunta

Lisätiedot

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus Klo 8.30 Kahvi (hanke tarjoaa) Klo 9.00 Päivän avaus ja terveiset Vaavi-hankkeen Saksan opintomatkalta, Katriina Pylkkänen

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus

Lisätiedot

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Naudan synnytysteiden anatomiaa Normaali synnytys Vaikeutunut synnytys Synnytysapu Vastasyntyneen ja emän hoito

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot