PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA II PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA II PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTAMINEN"

Transkriptio

1 PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA II PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTAMINEN KAUKO KUJALA Prof. Maa- ja pohjarakennustekniikka Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio 1

2 MITEN MAAPERÄ LIITTYY YMPÄRISTÖTEKNIIKKAAN? GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKKA 3 1 JÄTE HAITTA-AINEIDEN KULKEUTUMINEN 2. PILAANTUNEET MAAT 3. TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖ 4. JÄTEALUEET 5. SUUNNITTELU, MITOITUS JA RAKENTENTAMINEN 2

3 PUHDAS POHJAVESI MAAPERÄ TURVALLINEN ELINTARVIKETUOTANTO TERVEELLINEN ASUINYMPÄRISTÖ MAA- JA KALLIOPERÄ RAKENTAMISEN RAAKA-AINEITA RAAKA-AINEET TEOLLISUUTEEN 3

4 MAA ON KOLMESSA OLOMUODOSSA OLEVA VÄLIAINE MAAPERÄ MUODOSTAA SEOSKONTINUUMIN JOTA VOIDAAN TARKASTELLA: * FYSIKAALISENA VÄLIAINEENA * KEMIALLISENA VÄLIAINEENA * BIOLOGISENA VÄLIAINEENA Potsolimaannos Ilma Vesi Kiinteä aines 4

5 MAAPERÄN MERKITYS MAATALOUDESSA JA ELINTAVIKETUOTANNOSSA FAO: VUOSI 2015 KANSAINVÄLINEN MAAPERÄVUOSI 5

6 SULFAATTIMAAT AIHEUTTAVAT YMPÄRISTÖ- ONGELMIA Rannikkoseudun happamat sulfaattimaat ovat yksi Suomen suurimmista ympäristöongelmista Metallipäästöt happamista sulfaattimaista vesistöihin ylittävät Suomen koko teollisuuden päästöt. Tällaisia metalleja ovat muun muassa alumiini, mangaani, kadmium, koboltti, kupari, sinkki ja nikkeli. Sulfidisaviprofiili 6

7 MAA-AINESTENOTTO JA SEN VAIKUTUS POHJAVESIIN Ympäristöopas 85. Ympäristöministeriö Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito 7

8 PINTAKERROS SUOJAA POHJAVETTÄ MAISEMOIDUT MAA-AINESTEN OTTOPAIKAT SULAUTUVAT MYÖS HYVIN MAASTOON ALUEITA VOIDAAN MYÖS KÄYTTÄÄ LIIKUNTAPAIKKOINA Ympäristöopas 85. Ympäristöministeriö Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito Elokuussa 1998 Haukiputaalla kampylobakteerien kontaminoima juomavesi sairastutti 2200 henkilöä (M. Haveri Kampylobakteerien eristäminen vesinäytteistä. Helsingin yliopisto1999) 8

9 PILAANTUNUT MAAPERÄ MITÄ MAAPERÄN PILAANTUMINEN ON? Pilaantumisesta on kysymys, kun maassa on ihmisen toiminnan jäljiltä terveydelle tai ympäristölle vahingollista ainetta MIKÄ PILAA MAAPERÄÄ? Maaperää pilaavat haitalliset tai myrkylliset aineet ja kemikaalit, jotka joutuvat ympäristöön liian suurina määrinä tai pitoisuuksina MITÄ HAITTOJA? Maaperän pilaantuminen aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle (ekologinen riski, terveysriski) 9

10 PILAANTUNEET MAAT EUROOPASSA Euroopassa noin 3 miljoonaa potentiaalisesti pilaantunutta maa-aluetta, jotka edellyttävät tarkempia tutkimuksia PILAANTUNEET MAAT 10

11 PILAANTUNEIDEN MAIDEN LUKUMÄÄRÄ 1000 ASUKASTA KOHDEN 11

12 MITKÄ AINEET JA YHDISTEET PILAAVAT MAAPERÄÄ JA POHJAVETTÄ 12

13 PILAANTUNEET MAAT SUOMESSA 1970-luvulla lähinnä pohjaveden pilaantumisongelmat 1980 luvulla aloitettiin pilaantuneiden maiden kartoitus (SAMASE kartoitus) 1990 luvulla kunnostusten aloitus, menetelmät yleistyvät ja kehittyvät 2000 luvulla lainsäädännön kehitys, toiminta vakiintuu 13

14 Kunnostettujen kohteiden määrä Suomessa - Suomesta kartoitettu yli pilaantuneeksi epäiltyä maa-aluetta - Kunnostettuja kohteita noin 5100 (kunnostustoimenpiteitä 6700) -Tutkimisesta ja kunnostamisesta arvioidaan syntyvän noin 4 miljardin euron kustannukset - Noin 60 % kustannuksista maksaa pilaaja ja alueen haltija 14

15 PILAANTUMISTA AIHEUTTAVAT AINEET Kuvan lähde: 15

16 16

17 HAITTA-AINEEN LEVIÄMINEN ILMASSA HAITTA-AINE KULKEUTUU MAAPERÄ- VÄLIAINEESSA HAITTA-AINE LEVIÄÄ MAAPERÄSSÄ POHJAVEDEN YLÄPUOLELLA ILMAN JA VEDEN VÄLITYKSELLÄ HAITTA-AINEEN LEVIÄMINEN MAAPERÄSSÄ POHJAVEDEN ALAPUOLELLA VEDEN VÄLITYKSELLÄ MAAPERÄSSÄ KULKEUTUMISMUOTOJA ADVEKTIO DISPERSIO DIFFFUUSIO SORPTIO 17

18 Haitta-aineen kulkeutuminen Jatkuva päästölähde t 0 t1 t2 t3 Pistemäinen, hetkellinen päästö t0 t1 t2 t3 18

19 ORGAANISEN HAITTA-AINEEN KÄYTTÄYTYMINEN MAAPERÄSSÄ Sadeveden imeytyminen Haihtuminen ilmakehään Haitallista ainetta vuotava säiliö Haihtuminen maaperän huokostilaan Diffuusio Pidättyminen huokosvedestä maaperän orgaaniseen aineeseen Kulkeutuminen painovoiman vaikutuksesta Biohajoaminen Liukeneminen huokosveteen GW Kapillaarikerros Liukeneminen pohjaveteen/ kulkeutuminen syvemmälle Pohjaveden virtaussuunta Kulkeutuminen pohjaveden mukana 19

20 HAITTA-AINEET JA NIIDEN OMINAISUUDET LIUKOISUUS OMINAISTIHEYS OKTANOLI/VESI JAKAANTUMISKERROIN HENRYN LAIN KERROIN ADSORPTIOKAPASITEETTI BIOHAJOAVUUS 20

21 LNAPL DNAPL Pohjaveteen liukeneva LNAPL Pohjaveteen liukeneva DNAPL LNAPL LIGHT NON AQUEOUS PHASE LIQUID Tiheys < 1 g/cm 3 Benzene Toluene p-xylene DNAPL DENSE NON AQUEOUS PHASE LIQUID Tiheys >1 g/cm 3 Carbon tetrachloride Trichloroethylene Tetrachloroethylene Phenol 21

22 MITEN MAAPERÄN PILAANTUNEISUUTTA ARVIOIDAAN? Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa noudatetaan valtioneuvoston asetusta 214/2007 (PIMA-asetus). Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista VNa 214/2007 (PIMA-asetus) 1 Soveltamisala 2 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 3 Kynnysarvojen soveltaminen 4 Ohjearvojen soveltaminen 5 Pilaantuneisuuden ja taustapitoisuuden selvittäminen 6 Voimaantulo Liite MAAPERÄN HAITALLISTEN AINEIDEN PITOISUUKSIEN KYNNYS- JA OHJEARVOT 22

23 VNa 214/2007 ns. PIMA-asetus PILAANTUNUT MAA < Kynnysarvo < Alempi ohjearvo > Alempi ohjearvo Pilaantumaton maa-aines Pilaantumaton maa-aines, jossa kohonneita haitta-ainepitoisuuksia Pilaantunut maa-aines 23

24 Valtioneuvoston asetus 214/2007 Kynnys- ja ohjearvo on annettu sellaisille haitta-aineille, jotka arvioitiin maaperänsuojelun kannalta tärkeiksi. Haitta-aineiden valinnassa käytettiin seuraavia kriteereitä: ainetta käytetään tai on käytetty Suomessa merkittäviä määriä ainetta havaitaan toistuvasti pilaantuneeksi epäiltyjen alueiden tutkimuksissa aineen toksisuudesta ja ympäristökäyttäytymisestä on saatavissa riittävästi luotettavaa tietoa. 24

25 PILAANTUNEIDEN MAIDEN VAIKUTUKSIA VOIDAAN ARVIOIDA RISKINARVIOINNIN AVULLA Riskin muodostuminen: päästölähde reitti kohde 25

26 PILAANTUNEEN MAAN RISKINARVIOINTI Ensisijainen päästölähde Leviämismekanismit Leviämisreitti Eroosio, kulk. maaperä huokosissa, eliöiden välityksellä Ampumarataalueen maaperä suotautuminen ilma Sekundäär. leviämisreitti kasvit Altistumismekanismit maansyönti ravintokasvien käyttö ihokontakti ihokontakti pölyn/haihtuvien aineiden hengittäminen Pölyäminen/ pintavesi/ ei altistusreittejä haihtuminen sedimentti Pintavalunta juomaveden käyttö pohjavesi ihokontakti haihtuvien aineiden hengittäminen Jaana Sorvari RiskinarviointiPilaantuneet maa-alueet (PIMA) Teollisuuden sivutuotteet 26

27 HYVÄN KUNNOSTUSKÄYTÄNNÖN TUNNUSMERKKEJÄ Kunnostushanke toteutetaan siten, että päästään lupaehtojen mukaiseen laatutasoon Käsitellyt maa-ainekset täyttävät tulevan sijoituskohteen asettamat vaatimukset Käsittelyprosessi ei aiheuta haittaa ympäristölle -haitta-aineiden leviäminen estetään -päästöt käsitellään ja sijoitetaan hallitusti -työntekijöiden terveys turvataan Käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja menetelmän valinnassa otetaan huomioon kokonaisvaikutukset ympäristöön 27

28 MITEN PILAANTUNUTTA MAAPERÄÄ KUNNOSTETAAN? Kunnostusmenetelmät mikrobiologinen käsittely (kompostointi) poltto ja muut termiset menetelmät maaperän pesu huokosilmapuhdistus Haitta-aineen leviämisen estäminen stabilointi eristäminen poltto in situ (vitrifikaatio) Kaatopaikkasijoittaminen 28

29 Kunnostusmenetelmien jaottelu a) Käsittelypaikan mukainen jaottelu Alkuperäisellä paikalla maaperässä (in situ). Pilaantunutta maata ei kaiveta tai siirretä pois, vaan käsittellään haitattomaksi alkuperäisellä paikalla Välittömässä läheisyydessa (on site). Pilaantuneet maat kaivetaan ylös ja käsitellään vahinkoalueella Käsittely suoritetaan muualla (off site) b) Toimintaperiaatteen mukainen jaottelu Biologiset menetelmät Kemialliset menetelmät Fysikaaliset menetelmät 29

30 PILAANTUNEIDEN MAIDEN KUNNOSTUSTEKNIIKAT EUROOPASSA 30

31 KUNNOSTUSVAIHTOEHTOJA ON USEITA, MUTTA VAIN MUUTAMAT KÄYTÖSSÄ SUOMESSA KAIVU, LAJITTELU, KULJETUS KÄSITTELY - kiinteytys - kompostointi - maanpesu - terminen LOPPUSIJOITUS - erilaiset kaatopaikat HYÖTYKÄYTTÖ - kaatopaikkarakenteissa - meluvalleissa PILAANTUNUT MAAMASSA IN SITU-KÄSITTELY - huokoskaasu - mikrobiologinen ERISTYS PAIKALLE - pinta-/pystyeristys - hydraulinen eristys - luontainen puhdistuminen 31

32 Suomessa käytetyt yleisimmät kunnostusmenetelmät ja niiden soveltuvuus 32

33 MASSANVAIHTO YLEINEN KUNNOSTUSMENETELMÄ SUOMESSA Pilaantuneet maakerrokset kaivetaan pois, kuljetetaan käsittelyalueelle tai kaatopaikalle, jossa ne käsitellään (kompostointi, pesu, desorptio, poltto, kiinteytys) tai sijoitetaan kaatopaikan täyttökerrokseen Kunnostettuja maamassoja käytetään myös kaatopaikkojen rakenteissa Massanvaihto sopii yleensä pieniin kohteisiin 33

34 KUNNOSTUSMENETELMÄ JA NIIDEN VARIAATIOTA RUNSAASTI Pilaantunut maa-alue Orgaanisia yhdisteitä Orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä Epäorgaanisia yhdisteitä Helposti haihtuvat - liuottimet, bensiini Ei haihtuvia yhdisteitä -voiteluaineet, PCB-öljy Öljyllä ja raskasmetalleilla pilaantuneet maat Raskasmetallit, kyllästyssuolat Huokosilmakäsittely in situ, on/off site Polttokäsittelyt - teho- tai massapoltto Kompostointi Massapoltto ja stabilointi Tehopoltto Pesu Stabilointi Lähde: EKOKEM Palvelu Pilaantuneet maat 34

35 PILAANTUNEEN MAAN TERMINEN KÄSITTELY Osa orgaanisista aineista palaa C lämpötilassa ja vaikeasti haihtuvat yhdisteet höyrystyvät Jälkipolttokammiossa höyrystyneet haitta-aineet palavat haitattomaan muotoon 35

36 TERMODESORPTIO Käsittelylämpötilan mukaan termodesorptio voi olla Korkealämpötiladesorptio eli poltto, lämpötila C Matalalämpötiladesorptio. lämpötila C Haitalliset yhdisteet voivat: haihtua muuttua toisiksi orgaanisiksi yhdisteiksi hajota täydellisesi eliminoitua edellisten yhteisvaikutuksesta 36

37 SIIRRETTÄVÄ TERMODESORPTIOLAITTEISTO Käsittely kohteessa (on-site) tai vastaanottoasemalla (off-site) Laitteistojen puhdistuskapasiteetti on t/h Termiseen käsittelyyn soveltuvia haittaaineita ovat: mineraaliöljyt, liuottimet, VOC-yhdisteet, kloorifenolit, pah-yhdisteet, torjuntaaineet, dioksiinit, PCB sekä furaanit. Polttolämpötila C 37

38 Haitta-aine Matalalämpödesorptio Korkealämpödesorptio Puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet soveltuu, alentunut käsittelyteho soveltuu PAH ei sovellu soveltuu tapauskohtaisesti PCB ei sovellu soveltuu tapauskohtaisesti Torjunta-aineet ei sovellu soveltuu tapauskohtaisesti VOC soveltuu soveltuu, kust.tehokkuus alhainen Öljyhiilivedyt soveltuu soveltuu, kust.tehokkuus alhainen Kloorifenolit ei sovellu soveltuu 1 PCDD/F 2 ei sovellu soveltuu 1 Syanidit ei sovellu soveltuu, mikäli lämpötila on riittävä Haihtuvat metallit (esim. Hg) ei sovellu soveltuu 4 Raskasmetallit 3 ei sovellu ei sovellu 1 Edellyttää jälkipolttoa (vähintään 1100 C) 2 Polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja dibentsofuraanit 3 Yleensä ei sovellu, poikkeus Hg 4 Soveltuvuus riippuu Hg:n esiintymismuodosta, näytteenottoon kiinnitettävä erityistä huomiota 38

39 PILAANUTUNNEN MAAN STABILOINTI Pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmä, jolla haitta-aineiden liikkuvuus rajataan stabiloimalla ne kiinteään ainekseen kemiallisesti ja tiivistämällä massa fysikaalisesti vettä läpäisemättömäksi rakenteeksi Stabiloituja maamassoja voidaan yleensä hyödyntää. Niitä käytetään niiden lujuusominaisuuksien mukaan, esimerkiksi erilaisissa kenttärakenteissa sidottuina, kantavina rakenteina Stabilointi sopii öljyllä, PAH-yhdisteillä ja epäorgaanisilla haitta-aineilla, kuten raskasmetalleilla ja suoloilla pilaantuneiden maiden käsittelyyn Stabiloitu maa-aines ohjataan yleensä hyötykäyttöön Stabiloitavuuteen vaikuttaa: -haitta-aineen pitoisuus -liukoisuus -geotekninen soveltuvuus -kalkki -sementti -lentotuhka -bitumi Tyypillisiä kohteita ovat: vanhat kyllästämöalueet, joilla tuotannossa on käytetty metallisuolaliuoksia alueet, joilla on ollut metalliteollisuutta alueet, joilla on varastoitu jätteitä ja täyttömaa-alueet 39

40 STABILOINNIN PERIAATE Asemasekoitteiden stabilointi 40

41 Stabiloinnin vaiheet Kohteen maastotutkimukset Laboratoriotutkimukset -Maalaji, humus jne -Haitta-aineiden pitoisuudet Sideaineen laatu ja määrä Liukoisuus määritetään diffuusitestin avulla Vedenläpäisevyys määritetään joustavaseinäisellä vedenläpäi- Sevyyslaitteistolla E K Liukoisuus Lujuus määritetään puristus- Lujuutena E E K Vedenläpäisevyys Lujuus- ja pakkasenkestävyys Käyttötarkoituksen mukaisesti em. ominaisuuksille määritetty minimi vaatimukset K Maamateriaalin kiinteytys 41

42 PILAANTUNEEN MAAN PESU Pesumenetelmällä tarkoitetaan on-site tai off-site menettelyä, jossa maa-aines sekoitetaan veden kanssa ja siitä erotetaan mekaanisin tai kemiallisin menetelmin haitta-aineita 42

43 PILAANTUNEEN MAAN PESULAITOS Pilaantunut maa-aines Karkea seula Sykloni Magn. rumpu Spiraali Flotaatio Veden poisto lietteestä 43

44 PILAANTUNEEN MAAN KOMPOSTOINTI Hyödynnetään mikrobipopulaation kykyä hajoittaa maaperän orgaanisia haitta-aineita Mikrobiaktiivisuutta parannetaan yleensä lisäämällä ravinteita ja happea sekä kuohkeuttavaa tukiainetta Voidaan toteuttaa off site tai in situ periaatteella Mikrobiaktiivisuutta voidaan hyödyntää myös huokosilmakäsittelyssä Toteutetaan yleisimmin aumakompostointina, joita voidaan sekoittaa tai ilmastaa Kompostointi edellyttää kosteuden, happipitoisuuden ja ph:n pitämistä mikrobitoiminnalle sopivalla tasolla 44

45 Hyödynnetään mikrobipopulaation kykyä hajottaa maaperän orgaanisia haitta-aineita Mikrobiaktiivisuutta parannetaan yleensä lisäämällä ravinteita ja happea sekä kuohkeuttavaa tukiainetta Voidaan toteuttaa off site tai in situ periaatteella Mikrobiaktiivisuutta voidaan hyödyntää myös huokosilmakäsittelyssä Toteutetaan yleisimmin aumakompostointina, joita voidaan sekoittaa tai ilmastaa Kompostointi edellyttää kosteuden, happipitoisuuden ja ph:n pitämistä mikrobitoiminnalle sopivalla tasolla 45

46 KOMPOSTOINNIN PERIAATE Kompostoinnin edellytykset: Riittävä happipitoisuus -> aerobinen hajotus Riittävä kosteus Oikea ravinnesuhde (C, N, P) Kompostin riittävä koko Ei mikrobeille myrkyllisiä aineita KOMPOSTOINTI VOIDAAN TOTEUTTAA MYÖS LAITOSMAISISSA KOMPOSTOREISSA 46

47 Haitta-aineen haihtuminen maaperässä Maanpinta Advektio ja diffuusio Haihtuminen Haihtuminen Maapartikkeli Huokosilma Adsorptio Desorptio Vesi LaGrega, M et al. Hazardous Waste Management 47

48 HUOKOSILMATEKNIIKKA MAAPERÄSTÄ POISTETAAN HAIHTUVAT YHDISTEET ALIPAINEEN AVULLA. IMETTY HUOKOSKAASU KÄSITELLÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN EROTTAMISEKSI 48

49 HUOKOSILMATEKNIIKAN PERIAATE 49

50 PUHDISTUSMENETEMÄT VOIVAT OLLA PERÄKKÄISIÄ 50

51 51

52 KASVIEN AVULLA PUHDISTAMINEN ELI FYTOREMEDIAATIO Kasvit voivat muuttaa haitallisia aineita vaarattomaan muotoon Kasvit lisäävät maaperän luontaista biohajoavuutta Voidaan puhdistaa sekä orgaanisia että epäorgaanisia haitta-aineita Orgaaniset haitta-aineet kuten öljyt, klooratut hiilivedyt torjunta-aineet, PAH-yhdisteet Epäorgaaniset haitta-aineet kuten suolat, raskasmetallit radioaktiiviset aineet Voidaan puhdistaa maaperää, sedimenttejä sekä pinta- ja pohjavesiä Kasvillisuudella ennaltaehkäisevä vaikutus haitta-aineiden kulkeutumiseen. Estää veden ja tuulen aiheuttamaa eroosiota. 52

53 FYTOREMEDIAATIOMENETELMÄT FYTOSTABILOINTI haitta-aine kiinnittyy maaperään kasvien juuriston avulla sopii metalleilla pilaantuneille maille FYTODEGRAATIO haitta-aine hajotetaan kasvien aineenvaihdunnan avulla RITSODEGRAATIO juuret ja mikrobit hajottavat haitta-aineita FYTOESKTRAKTIO FYTOVOLATISAATIO EVAPOTRANSPIRAATIO 53

54 54

55 SÄHKÖKINEETTISET MENETELMÄT Elektrokineettisellä käsittelyllä voidaan sähkökemiallisten ja -kineettisten prosessien avulla poistaa metalleja ja polaarisia orgaanisia haitta-aineita maasta, liejusta, lietteestä tai sedimentistä. Menetelmä soveltuu erityisesti savimaiden ja muiden sellaisten materiaalien käsittelyyn, joiden läpäisevyys on alhainen. Anodiin ja katodiin välillä kulkee heikko tasavirta. Sähkövirta mobilisoi varautuneita aineita ja aiheuttaa niiden siirtymisen kohti elektrodeja. Metallit, ammonium-ionit ja positiivisesti varautuneet orgaaniset yhdisteet kulkeutuvat kohti katodia ja anionit kuten kloridi, syanidi, fluoridi, nitraatti ja negatiivisesti varautuneet orgaaniset yhdisteet kohti anodia. 55

56 56

57 PILAANTUNEEN MAAN ERISTÄMINEN Pystyeristysseinät Pystyeristysseinä on maahan rakennettava seinä, joka estää tai ohjaa pohjaveden virtausta Tarkoituksena on voi olla pelkästään veden virtauksen katkaisu tai pilaantuneissa kohteissa veteen liuenneiden haitta-aineiden ympäristöön pääsyn estäminen Seinä ulotetaan vettä huonosti läpäisevään maakerrokseen tai seinä ulotetaan niin syvälle, että virtaus seinän alitse on riittävän pientä 57

58 Pystyeristeet veden virtauksen katkaisijana Eristetään pilaantunut alue pohjavedestä tai sivulta tulevasta suotovedestä Estetään saastuneen pohjaveden pääsy ympäristöön Muuttaa veden virtausuuntaa Pystyeristäminen voidaan toteuttaa Kaivamalla - bentiniittiseinät - komposiittiseinät Syrjäyttämällä - ohutseinät - ponttiseinät Injektoimalla tai jäädyttämällä Rakennetaan yleensä tavanomaisilla pohjarakentamismenetelmillä 58

59 KATKAISUSEINÄT Sekoitus puskutraktorilla Kaivuri Maabentoniittitäyttö Bentoniitti-vesi seoksen taso Kaivannon raja Kaivamaton maaperä Kaivantokiila Tiivistyskerros 59

60 PILAANTUNEEN POHJAVEDEN KUNNOSTUS Reaktiivisen seinämän toimintaperiaate käsitelty pohjavesi päästölähde haitta-aineilla pilaantunut pohjavesi reaktiivinen seinämä 60

61 Reaktiiviset seinämät Reaktiivisten seinämien avulla voidaan poistaa pohjaveteen suotautuneita haitta-aineita asentamalla pohjavesiesiintymään sopivaa materiaalia oleva seinämä, johon haitta-aineet kiinnittyvät tai jossa sulfaatinpelkistäjäbakteerit hajottavat ne. Vaaditut geokemialliset ja biologiset ominaisuudet voidaan luoda sopivan reaktiivisen materiaalin avulla. Prosessit, joilla voidaan vähentää tai poistaa vedessä olevia haittaaineita, käsittävät adsorption, saostumisen, hapettumisen, kemialliset tai mikrobiologiset muodonmuutokset sekä edellä mainittujen yhdistelmät. 61

62 Reaktiiviset seinät vedenpuhdistuksessa in situ Pilaantuneen pohjaveden puhdistus in situ Tavoitteena on, että haitta-aine: -hajoaa -muuttuu vähemmän haitalliseksi -sitoutuu Seinämän prosessit voivat olla: -kemiallisia -fysikaalisia -biologisia 62

63 REAKTIIVISEN SEINÄN PROSESSIT Yleisimmät reaktiomekanismit sorptio saostuminen hajoaminen 63

64 REAKTIIVISTEN SEINIEN SAOSTUSMATERIAALEJA 64

65 GEOTUUBIT NESTEMÄISTEN LIETTEIDEN KUIVATUKSEEN Muovista, esimerkiksi polypropyleenistä, kudottu lieriönmuotoinen säkki. Hienoaines jää tuubin sisälle veden purkautuessa ulos tuubirakenteen pienistä rei istä. Haitta-aineet sitoutuvat hienoainekseen ja pysyvät tuubissa Polymeeria lisätään veden erottamiseksi kiintoaineksesta. KÄYTTÖKOHTEITA Vesistöt (ruoppauslietteet) Kaivosteollisuus (sakat/kaivoslietteet) Kunnalliset ja teollisuuden jätevedenpuhdistamot (sadevesi- ja hiekanerotuskaivojätteet, rasvaerotuskaivojätteet, teollisuuden lietteet, muut vastaavat nestemäiset jätteet Paperi- ja selluteollisuudessa (prosessilietteet) 65

66 66

67 KAIVOSVESIEN KÄSITTELYMENETELMIÄ Kaivosvesien käsittelymenetelmät jaetaan aktiivisiin ja passiivisiin menetelmiin Eri lähteistä peräisin olevat vedet saattavat olla koostumukseltaan hyvinkin erilaisia Käsiteltäviä kaivosvesiä: louhosten kuivatusvedet valumavedet malmin ja sivukiven läjitysalueilta rikastushiekka-alueiden vedet suotovedet Haitallisia komponentteja kaivosvesissä: kiintoaineet happamoituneet kaivosvedet liuenneet metallit ja muut haitalliset aineet emäksiset kaivosvedet runsasliukoiset suolat syanidi kemikaalijäämät (esim. vaahdotuskemikaalit) räjähdysainejäämien typpiyhdisteet 67

68 68

69 KAIVOSVEDET JA NIIDEN KIERRÄTYS Tuorevesi Puhdasvesi Rikastusprosessi Palautusvesi Sade- ja valumavesi Sivukivikasa Vesipitoinen rikastushiekka Sade- ja valumavesi Kuivanapitovesi Kaivos Rikastushiekka-allas Selkeytys-allas Vedenpuhdistus -veden kierrätys vaihtelee kaivoksittain -tuorevesi järvestä tai joesta -kierrätys väkevöittää vettä Kuva mukaeltu lähteestä Suomen ympäristö 29/

70 Jäte- ja valumavesien käsittely- ja puhdistusmenetelmiä Neutralisointi Metallien poisto Suolojen poisto Kemikaalihajotus/ haitta-aineen poisto Kalkitus/kalkkikivi - jauhelisäys NaOH- tai Na 2 CO 3 lisäys Ammoniakin lisäys Biol. sulfaatin pelkistys Kosteikkopuhdistus anaerobiset ojat Muut teknologiat Saostus, pidättäminen hydroksioksideina Saostus, pidättäminen karbonaatteina Saostus, pidättäminen sulfideina Kosteikkopuhdistus, hapettavat altaat Muut teknologiat Biologinen sulfaatin poisto Biologinen typen poisto Saostaminen ettringiittinä (Al-oksidi + emäs) Kaivosuodatus - käänteisosmoosi - nanosuodatin Ioninvaihto (hartsi esim. zeoliitti) Passiivinen puhdistus (kosteikko) Syanidihajotus - kemiallinen hapetus - biologinen hapetus -kompleksoiminen Arseenin poisto -hapetus/pelkistys - saostaminen - adsorptio Radioaktiivisten isotooppien poisto -saostaminen - ioninvaihto Molybdeenin poisto - rauta-adsorptio Muut teknologiat Kiintoaineen poisto Laskeutus (selkeytys) - flokkulanttilisäys Flotaatio Suodatus Kosteikkopidätys - korkeavartiset kasvit 70

71 KAIVOSVESIEN JÄLKIKÄSITTELYMENETELMIÄ USEITA Pyritään käyttämään passiivisia menetelmiä esim. -kosteikot -neutraloivat kalkkikiviojat -reaktiiviset seinät ja padot -sulfaatin pelkistäjä bakteerit metallien saostukseen Kosteikot kaivosvesien jälkikäsittelyyksiköinä 71

72 Kaivostoiminnan aikana kaivosalueella syntyvät vedet käsitellään tyypillisesti kemiallisesti lisäämällä veden joukkoon alkalista ainesta, kuten kalkkia tai dolomiittia, joka nostaa veden ph:ta ja saostaa metallit pääasiassa hydroksideina ja oksideina. Kemiallinen käsittely on yleensä luotettava ja hyvin toimiva vaihtoehto, mutta se ei sovi kaivostoiminnan jälkihoitovaiheeseen, sillä menetelmä vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja seurantaa. 72

73 Sulfaatinpelkistys Sulfaatinpelkistys on anaerobisissa vesiympäristöissä luonnollisesti esiintyvä bakteerien katalysoima prosessi, jonka tuloksena vesien sulfaatti pelkistyy ja metallit saostuvat niukkaliukoisina yhdisteinä. Sulfaatinpelkistäjillä on merkittävä rooli luonnossa tapahtuvassa rikin kiertokulussa. Sulfaatinpelkistystä voidaan hyödyntää kaivosvesien käsittelyssä erilaisina sovelluksina. Sulfaatinpelkistäjiä on kahta ryhmää. Epätäydelliset hapettajat, jotka hapettavat orgaanisia happoja ja alkoholeja asetaatiksi. Täydelliset hapettajat, jotka hapettavat orgaaniset yhdisteet hiilidioksidiksi 73

74 Louhoskäsittelyssä kaivoksen toiminnan aikana syntynyttä ja käytön jälkeen vedellä täyttynyttä avolouhosta tai kaivoskuilua hyödynnetään bioreaktorina. Käytännön toteutuksessa louhokseen lisätään tyypillisesti bakteerilähdettä sekä tarvittaessa sopivia hiilen- ja ravinteiden lähteitä, jotka stimuloivat sulfaatinpelkistäjien toimintaa ja johtavat lisääntyneen bakteeritoiminnan kautta sulfaatti- ja metallipitoisuuksien alenemiseen. Näin voidaan vaikuttaa louhoksista purkautuvan veden laatuun jo ennen kuin se kulkeutuu muualle ympäristöön. Käsittelyssä avolouhoksen tai kaivoskuilun pohjalle tai seinämiin muodostuu sopivissa olosuhteissa aktiivinen sulfaatinpelkistäjäkanta, joka saa kasvuun tarvitsemansa orgaanisen hiilen ja ravinteet bakteerikannan mukana lisätystä substraatista. Optimitapauksessa louhoksen pohjalle ja pohjalla oleville tarttumispinnoille muodostuu mikrobikanta, joka pystyy elättämään itse itsensä. 74

75 Suotopatjat Kaivosalueiden vedet eivät kokonaisuudessaan kulkeudu alueen pohjavesiin, vaan huomattava osa vesistä liikkuu myös maan pinnalla erilaisissa vesiuomissa, kuten ojissa. Näiden vesien käsittelyyn soveltuvat ns. suotopatjat, jotka voidaan asentaa esimerkiksi kaivosalueiden ympärysojiin. Suotopatjat soveltuvat suhteellisen pienten vesimäärien käsittelyyn esimerkiksi hankalien kulkuyhteyksien päässä. Suotopatjat eivät periaatteessa vaadi muuta huoltoa kuin ajoittaisen tarkkailun virtaamien ja puhdistuskyvyn seuraamiseksi. 75

76 Suotopatjat koostuvat yleensä peräkkäisistä osastoista, joissa olevat materiaalit luovat hyvät kasvuolosuhteet sulfaatinpelkistäjille. Bakteeritoiminnan tuloksena patjan kautta virtaavassa vedessä oleva sulfaatti pelkistyy ja metallit saostuvat suotopatjan materiaaliin. 76

2120 Pilaantuneet maat ja rakenteet

2120 Pilaantuneet maat ja rakenteet 1 2120 Pilaantuneet maat ja rakenteet 2120.1 Pilaantuneet maat ja materiaalit, puhdistustarve Puhdistustarve esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Ympäristöhallinnon Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus

Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely Lamminpäivät 2.10.2008 Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus Taustaa 1/2 Suomessa kunnostetaan vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä

Lisätiedot

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9. Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja

Lisätiedot

Puhdistettavat aineet Vuosia Vesi Tetra- ja trikloorieteenin poistamiseen (kloorattuja hiilivetyjä) Pitkä Maa Orgaanisia yhdisteitä

Puhdistettavat aineet Vuosia Vesi Tetra- ja trikloorieteenin poistamiseen (kloorattuja hiilivetyjä) Pitkä Maa Orgaanisia yhdisteitä INSITU ja ON SITE perän kunnostusmenetelmien vertailua Marika Moilanen YMP syksy 2014 LAMK INSITU menetelmät Menetelmä Kuvaus perä Kesto /Vesi Anaerobinen dehalogenoint i Bioaugmentaa tio Biologinen ilmahuuhtelu

Lisätiedot

Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve

Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve Tuuli Aaltonen Projektijohtaja Ympäristön kunnostus ja riskienhallinta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy puh. 044 7046 273, tuuli.aaltonen@fcg.fi 13.2.2017 Page

Lisätiedot

Pilaantuneiden alueiden in situ kunnostus Suomessa

Pilaantuneiden alueiden in situ kunnostus Suomessa Pilaantuneiden alueiden in situ kunnostus Suomessa 12.11.2013 Lahden tiedepäivä Katri Lepikkö Helsingin Yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia RIMA-projekti Työkaluja kemikaalionnettomuuksien

Lisätiedot

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

HELSINGIN PILAANTUNEIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELY VUONNA 2010

HELSINGIN PILAANTUNEIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELY VUONNA 2010 MUISTIO 1 (16) HELSINGIN PILAANTUNEIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELY VUONNA 2010 Johdanto Helsingin kaupungin ympäristökeskus kokoaa vuosittain tilastotietoa Helsingissä suoritetuista maaperän kunnostuksista.

Lisätiedot

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

Pilaantuneet maa-alueet maankäytön suunnittelussa

Pilaantuneet maa-alueet maankäytön suunnittelussa Pilaantuneet maa-alueet maankäytön suunnittelussa Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Anttila Tarja, Ylitarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 6.2.2018 Pilaantuneiden maiden historiaa Suomessa

Lisätiedot

Pohjaveden monitoroitu luontainen puhdistuminen (MLP) osana riskinarviointia ja -hallintaa

Pohjaveden monitoroitu luontainen puhdistuminen (MLP) osana riskinarviointia ja -hallintaa Pohjaveden monitoroitu luontainen puhdistuminen (MLP) osana riskinarviointia ja -hallintaa MUTKU-päivät 20.3.2013 Erikoistutkija Jani Salminen SYKE jani.salminen@ymparisto.fi Yleistä pohjaveden pilaantumisesta

Lisätiedot

KAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET

KAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET KAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET Piia Juholin Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2018 SISÄLTÖ Pohjoiset olosuhteet Kaivosvedet ja kaivosvesien hallinta Kaivosvesien hallinta

Lisätiedot

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys Jussi Reinikainen / SYKE Esityksen sisältö MASA-asetuksen lähtökohdat MASA-taustaselvitys Yhteenveto 2 MASA-asetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

In situ kunnostusmenetelmän valinta MUTKU-PÄIVÄT

In situ kunnostusmenetelmän valinta MUTKU-PÄIVÄT In situ kunnostusmenetelmän valinta MUTKU-PÄIVÄT 15.3.2018 Menetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä Haitta-aine Kunnostustarve ja tavoite Rakennukset, infra Aika Geologia Pohjaveden virtausolosuhteet

Lisätiedot

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)

Lisätiedot

Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja. Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006

Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja. Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006 Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja riskinarvioinnin haasteetesimerkkinä kaivosympäristöt Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006 Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen eteneminen Alustavat selvitykset

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Hatanpäänkatu 2 (Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon alue)

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Hatanpäänkatu 2 (Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon alue) HAKIJA Tampereen Vesi Liikelaitos Viinikankatu 42 33800 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-122-513-3 osoitteessa Hatanpäänkatu 2 (Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon

Lisätiedot

MAAPERÄN SUOJELU UUSILLA AMPUMARADOILLA

MAAPERÄN SUOJELU UUSILLA AMPUMARADOILLA MAAPERÄN SUOJELU UUSILLA AMPUMARADOILLA RAMBOLL FINLAND OY Infra ja liikenne - Vesi ja ympäristö - Rakennukset - Johdon konsultointi Janne Sikiö, DI Geosuunnittelu Päällysrakenteet kaatopaikkarakenteet

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy c/o Asiamies Salla-Riina Hulkkonen Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA

Öljyalan Palvelukeskus Oy c/o Asiamies Salla-Riina Hulkkonen Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA HAKIJA KIINTEISTÖ Öljyalan Palvelukeskus Oy c/o Asiamies Salla-Riina Hulkkonen Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-516-1-60 osoitteessa

Lisätiedot

1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO

1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO 1(5) P I R K A N M A A N PÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S pilaantuneen alueen puhdistamisesta... Annetaan julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto Päivämäärä Diaarinumero 27.8.2008 PIR-2008-Y-269-114

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten Satu Jaakkonen, SYKE MUTKU-päivät 11.-12.3.2009 Hämeenlinna Taustaa Suomessa kunnostetaan nykyisin vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä pilaantuneita

Lisätiedot

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013 HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Jätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus

Jätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus LIITTEET LIITE 1 1/6 Ekokem-Palvelu Oy Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskus Jätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus Seuraavassa jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot on kuvattu niiden

Lisätiedot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Kaivosvesien muuttamien vesistöjen aktiiviset puhdistusmenetelmät Esther Takaluoma / Kimmo Kemppainen, KAMK 04.12.2018 Aktiiviset puhdistusmenetelmät 1. Luontainen

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

Riskinarviointimenetelmien vertailu kolmessa kohteessa mm. Suvilahdessa, VERIS-hanke

Riskinarviointimenetelmien vertailu kolmessa kohteessa mm. Suvilahdessa, VERIS-hanke Riskinarviointimenetelmien vertailu kolmessa kohteessa mm. Suvilahdessa, VERIS-hanke 8 Auli Kuusela-Lahtinen 8 8 9 8 8 2 3 5 6 7 7 1 Pilaantunut maa-alue 4 TERVEYS- JA YMPÄRISTÖRISKIEN ARVIOINTIMENETELMIEN

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

MASA-asetus. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus

MASA-asetus. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus MASA-asetus Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.11.2018 Asetuksen soveltamisala Maa-ainesjätteiden suunnitelmallinen ja ammattimainen hyödyntäminen

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Nahkalinnankatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Nahkalinnankatu HAKIJA Asunto Oy Akaan Eemeli, c/o YIT Talonrakennus Oy Kihlmanninraitti 1E 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-150 osoitteessa Nahkalinnankatu 37830 VIIALA VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto

Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus (1.1.2013 alkaen GTK, Kuopio) Maanalainen louhos Avolouhos Maankäyttötarve - louhosalue - malmivarastoalueet

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI. Jussi Reinikainen, SYKE

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI. Jussi Reinikainen, SYKE MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI Jussi Reinikainen, SYKE MITÄ MAAPERÄN PILAANTUMINEN ON? Kuva: Kimmo Järvinen, Ramboll Finland Oy PILAANTUMISEN MÄÄRITELMÄ Ympäristönsuojelulaki 7 :

Lisätiedot

Maaperän tilan tietojärjestelmä

Maaperän tilan tietojärjestelmä Ohjeet 26.6.2008 Matti Silvola Teija Haavisto Maaperän tilan tietojärjestelmä Liittymä KuntaVAHTIssa kuntakäyttäjille Maaperän tilan tietojärjestelmä Johdanto Maaperän tilan tietojärjestelmä on valtakunnallinen

Lisätiedot

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue. Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Jukka Ikäheimo Puh. 040 504 3764 www.poyry.com HYVINKÄÄN KAUPUNKI Päivä 3.1.2017 SEURANTAOHJELMA HANGONSILLAN KAAVA-ALUEEN PILAANTUNEEN

Lisätiedot

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Lempääläntie 10

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Lempääläntie 10 HAKIJA VR-Yhtymä Oy Länsi-Suomen kiinteistöalue Rautatienkatu 25 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-122-648-1 osoitteessa Lempääläntie 10 VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018

Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018 Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018 Anna-Kaisa Ronkanen, Heini Postila, Uzair Khan, Katharina Kujala Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö Oulun yliopisto SISÄLTÖ

Lisätiedot

PILAANTUNEIDEN MAIDEN KUNNOSTUS

PILAANTUNEIDEN MAIDEN KUNNOSTUS PILAANTUNEIDEN MAIDEN KUNNOSTUS Case: Kuuskajaskarin ampumaradat ja kaatopaikka Minna Kouva Opinnäytetyö Syyskuu 2014 Rakennustekniikka Infrarakentaminen 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Halimajärventie, KANGASALA AS

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Halimajärventie, KANGASALA AS Pirkanmaa PÄÄTÖS pilaantuneen alueen puhdistamisesta Annetaan julkipanon jälkeen 19.1.2010 Dn:o PIRELY/31/07.00/2010 HAKIJA Kangasalan kunta PL 50 36201 KANGASALA KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus

Lisätiedot

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

KAIVOSVESIEN HALLINTA JA KÄSITTELYMENETELMÄT

KAIVOSVESIEN HALLINTA JA KÄSITTELYMENETELMÄT KAIVOSVESIEN HALLINTA JA KÄSITTELYMENETELMÄT KIRSI HAANPÄÄ PÖYRY FINLAND OY KESTÄVÄ KAIVOSTOIMINTA -TUTKIMUSSEMINAARI, MUTKU RY ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Miksi aiheesta keskustellaan konsultin näkökulma 2.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kiinteistölautakunta To/ Helsingin kaupunki Esityslista 6/2017 1 (5) 4 Capellan puistotien asemakaava-alueen kortteleiden 10627-10629 ja kortteleita ympäröivien katualueiden maaperän puhdistamiseen liittyvien töiden tilaaminen

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/962/07.00/2010 YLO/222/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2010 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista

Lisätiedot

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

Laajasalon öljysatama (Neste voiteluainetehdas) ( )

Laajasalon öljysatama (Neste voiteluainetehdas) ( ) Maaperän tilan tietojärjestelmä / Kohderaportti 28.7.2016 KOPIO MAANOMISTAJALLE Laajasalon öljysatama (Neste voiteluainetehdas) (10000351) Selite: Neste Alfa öljynjalostus ja voiteluaineiden valmistus

Lisätiedot

MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö

MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa Asetusluonnoksen esittelytilaisuus 14.12.2018, Ympäristöministeriö Jussi Reinikainen jussi.reinikainen@ymparisto.fi MASA-asetus

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU

SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN Saurion vo Kohde POHJAVEDEN SUOJELU TUTKIMUSPISTEET, TUTKIMUKSIA VUODESTA 2000 Pohjaveden muodostumisalue

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Kuninkaankatu 25-27

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Kuninkaankatu 25-27 HAKIJA Pirkanmaan Osuuskauppa / Kari Mäkelä Åkerlundinkatu 11A 33101 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-103-9901-0 osoitteessa Kuninkaankatu 25-27 VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Esko Rossi Oy 20.10.1999

Esko Rossi Oy 20.10.1999 PILAANTUNEIDEN MAA-ALUEIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI RISKINARVIOINTIPROSESSIN KULKU JA SISÄLTÖ Riskien arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa alueen kunnostustarpeen, kunnostuksen kiireellisyyden

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus H

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus H HAKIJA As. Oy Kyläsepänkatu 9 Kyläsepänkatu 9 33270 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-207-1124-12-H VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA 10.5.2010

Lisätiedot

Pilaantuneen alueen kunnostusvaihtoehtojen vertailu, entinen Svärdfeltin ampumarata-alue

Pilaantuneen alueen kunnostusvaihtoehtojen vertailu, entinen Svärdfeltin ampumarata-alue FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon kunta Pilaantuneen alueen kunnostusvaihtoehtojen vertailu, entinen Svärdfeltin ampumarata-alue P19175P001 3.9.2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Ratapihankatu TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Ratapihankatu TAMPERE HAKIJA Suomen Yliopistokiinteistöt Oy PL 310 33101 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-18-324-12 osoitteessa Ratapihankatu 55 33100 TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Finnentie 1 Kangasala

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Finnentie 1 Kangasala HAKIJA Ruokakesko Oy Satamakatu 3 00016 KESKO KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-454-2-449 osoitteessa Finnentie 1 Kangasala VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

KUNINKAANTAMMEN SAKKA-ALTAAT ESITTELY 2.12.2015 KIMMO JÄRVINEN

KUNINKAANTAMMEN SAKKA-ALTAAT ESITTELY 2.12.2015 KIMMO JÄRVINEN KUNINKAANTAMMEN SAKKA-ALTAAT ESITTELY 2.12.2015 KIMMO JÄRVINEN Allas A Allas C Allas B Palettilampi ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Historia 2. Haasteet 3. Kunnostussuunnitelma A 1964 C A B 1976 C A B 1988 C A B

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Kaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan

Kaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan Kaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan Marjo Niittynen 1, Päivi Meriläinen 2 ja Ilkka Miettinen 1 1 Asiantuntijamikrobiologiayksikkö; 2 Vaikutusarviointiyksikkö

Lisätiedot

TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE

TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA Jussi Reinikainen, SYKE ESITYKSEN SISÄLTÖ Kulkeutumisriskit; mitä ja miksi? Tavoitteenasettelun lähtökohdat Esimerkkejä Pohjavesi Pintavedet Sisäilma Yhteenveto

Lisätiedot

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Lauri Äystö, SYKE/KTK Neuvottelupäivä MARA- ja MASA-asetuksista 22.11.2016 Ympäristökelpoisuus:Nykyiset MARA-rajaarvot Pysyvän jätteen kaatopaikan

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

Lempäälän kunnassa osoitteessa Tuljamontie, LEMPÄÄLÄ, kiinteistörekisteritunnus. Kiinteistön omistaa Lempäälän kunta.

Lempäälän kunnassa osoitteessa Tuljamontie, LEMPÄÄLÄ, kiinteistörekisteritunnus. Kiinteistön omistaa Lempäälän kunta. HAKIJA Lempäälän kunta PL 36 37501 LEMPÄÄLÄ KIINTEISTÖT Lempäälän kunnassa osoitteessa Tuljamontie, 37500 LEMPÄÄLÄ, kiinteistörekisteritunnus 418-406-2-195 Kiinteistön omistaa Lempäälän kunta. VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset. Suomen ympäristökeskus Outi Pyy

Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset. Suomen ympäristökeskus Outi Pyy Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset Suomen ympäristökeskus Outi Pyy Markkinoita luovia tekijöitä Kehittyneillä kansallisilla markkinoilla toimintaa vie eteenpäin yleensä yksityinen

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Parhaat ympäristökäytännöt kaivannaisjätteiden sijoitukselle ja jälkihoidolle

Parhaat ympäristökäytännöt kaivannaisjätteiden sijoitukselle ja jälkihoidolle Parhaat ympäristökäytännöt kaivannaisjätteiden sijoitukselle ja jälkihoidolle Mistä kaivannaisjätteitä syntyy? Kaivannaisjätealueet ja jätetyypit Kaivannaisjätteiden hallinnan yleisperiaatteet Kaivannaisjätteiden

Lisätiedot

Riskinarvioinnin tarkastaminen

Riskinarvioinnin tarkastaminen LAUSUNTO UUDELY/580/07.00/2010 13.12.2012 Porvoon kaupunki Kuntatekniikka PL 23 06100 Porvoo Viite Porvoon kaupunki, Länsirannan tontti 448-1, Tarkennettu riskinarvio, Ramboll Finland Oy, päivätty 17.5.2011.

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän

Lisätiedot

Pilaantuneen alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta

Pilaantuneen alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta YMPÄRISTÖHALLINTO Pilaantuneen alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta OHJELUONNOS Ympäristöministeriö 10.9.2013 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Keskeiset käsitteet... 6 2.1 Pilaantunut alue... 6 2.2

Lisätiedot

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN Timo Massinen HISTORIAA / TAUSTAA Kreosoottikyllästämö PAH- yhdisteet Lisäksi pursialan alueella pienteollista toimintaa, puunjalostusta, korjaamoja

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Väkipyöränkatu TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Väkipyöränkatu TAMPERE HAKIJA SARA Suomen Aluerakennuttajat Oy Teiskontie 61 33560 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-065-7058-8 osoitteessa Väkipyöränkatu TAMPERE Kiinteistön omistaa Tampereen

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot