PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA II PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTAMINEN
|
|
- Anni Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA II PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTAMINEN KAUKO KUJALA Prof. Maa- ja pohjarakennustekniikka Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio 1
2 MITEN MAAPERÄ LIITTYY YMPÄRISTÖTEKNIIKKAAN? GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKKA 3 1 JÄTE HAITTA-AINEIDEN KULKEUTUMINEN 2. PILAANTUNEET MAAT 3. TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖ 4. JÄTEALUEET 5. SUUNNITTELU, MITOITUS JA RAKENTENTAMINEN 2
3 PUHDAS POHJAVESI MAAPERÄ TURVALLINEN ELINTARVIKETUOTANTO TERVEELLINEN ASUINYMPÄRISTÖ MAA- JA KALLIOPERÄ RAKENTAMISEN RAAKA-AINEITA RAAKA-AINEET TEOLLISUUTEEN 3
4 MAA ON KOLMESSA OLOMUODOSSA OLEVA VÄLIAINE MAAPERÄ MUODOSTAA SEOSKONTINUUMIN JOTA VOIDAAN TARKASTELLA: * FYSIKAALISENA VÄLIAINEENA * KEMIALLISENA VÄLIAINEENA * BIOLOGISENA VÄLIAINEENA Potsolimaannos Ilma Vesi Kiinteä aines 4
5 MAAPERÄN MERKITYS MAATALOUDESSA JA ELINTAVIKETUOTANNOSSA FAO: VUOSI 2015 KANSAINVÄLINEN MAAPERÄVUOSI 5
6 SULFAATTIMAAT AIHEUTTAVAT YMPÄRISTÖ- ONGELMIA Rannikkoseudun happamat sulfaattimaat ovat yksi Suomen suurimmista ympäristöongelmista Metallipäästöt happamista sulfaattimaista vesistöihin ylittävät Suomen koko teollisuuden päästöt. Tällaisia metalleja ovat muun muassa alumiini, mangaani, kadmium, koboltti, kupari, sinkki ja nikkeli. Sulfidisaviprofiili 6
7 MAA-AINESTENOTTO JA SEN VAIKUTUS POHJAVESIIN Ympäristöopas 85. Ympäristöministeriö Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito 7
8 PINTAKERROS SUOJAA POHJAVETTÄ MAISEMOIDUT MAA-AINESTEN OTTOPAIKAT SULAUTUVAT MYÖS HYVIN MAASTOON ALUEITA VOIDAAN MYÖS KÄYTTÄÄ LIIKUNTAPAIKKOINA Ympäristöopas 85. Ympäristöministeriö Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito Elokuussa 1998 Haukiputaalla kampylobakteerien kontaminoima juomavesi sairastutti 2200 henkilöä (M. Haveri Kampylobakteerien eristäminen vesinäytteistä. Helsingin yliopisto1999) 8
9 PILAANTUNUT MAAPERÄ MITÄ MAAPERÄN PILAANTUMINEN ON? Pilaantumisesta on kysymys, kun maassa on ihmisen toiminnan jäljiltä terveydelle tai ympäristölle vahingollista ainetta MIKÄ PILAA MAAPERÄÄ? Maaperää pilaavat haitalliset tai myrkylliset aineet ja kemikaalit, jotka joutuvat ympäristöön liian suurina määrinä tai pitoisuuksina MITÄ HAITTOJA? Maaperän pilaantuminen aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle (ekologinen riski, terveysriski) 9
10 PILAANTUNEET MAAT EUROOPASSA Euroopassa noin 3 miljoonaa potentiaalisesti pilaantunutta maa-aluetta, jotka edellyttävät tarkempia tutkimuksia PILAANTUNEET MAAT 10
11 PILAANTUNEIDEN MAIDEN LUKUMÄÄRÄ 1000 ASUKASTA KOHDEN 11
12 MITKÄ AINEET JA YHDISTEET PILAAVAT MAAPERÄÄ JA POHJAVETTÄ 12
13 PILAANTUNEET MAAT SUOMESSA 1970-luvulla lähinnä pohjaveden pilaantumisongelmat 1980 luvulla aloitettiin pilaantuneiden maiden kartoitus (SAMASE kartoitus) 1990 luvulla kunnostusten aloitus, menetelmät yleistyvät ja kehittyvät 2000 luvulla lainsäädännön kehitys, toiminta vakiintuu 13
14 Kunnostettujen kohteiden määrä Suomessa - Suomesta kartoitettu yli pilaantuneeksi epäiltyä maa-aluetta - Kunnostettuja kohteita noin 5100 (kunnostustoimenpiteitä 6700) -Tutkimisesta ja kunnostamisesta arvioidaan syntyvän noin 4 miljardin euron kustannukset - Noin 60 % kustannuksista maksaa pilaaja ja alueen haltija 14
15 PILAANTUMISTA AIHEUTTAVAT AINEET Kuvan lähde: 15
16 16
17 HAITTA-AINEEN LEVIÄMINEN ILMASSA HAITTA-AINE KULKEUTUU MAAPERÄ- VÄLIAINEESSA HAITTA-AINE LEVIÄÄ MAAPERÄSSÄ POHJAVEDEN YLÄPUOLELLA ILMAN JA VEDEN VÄLITYKSELLÄ HAITTA-AINEEN LEVIÄMINEN MAAPERÄSSÄ POHJAVEDEN ALAPUOLELLA VEDEN VÄLITYKSELLÄ MAAPERÄSSÄ KULKEUTUMISMUOTOJA ADVEKTIO DISPERSIO DIFFFUUSIO SORPTIO 17
18 Haitta-aineen kulkeutuminen Jatkuva päästölähde t 0 t1 t2 t3 Pistemäinen, hetkellinen päästö t0 t1 t2 t3 18
19 ORGAANISEN HAITTA-AINEEN KÄYTTÄYTYMINEN MAAPERÄSSÄ Sadeveden imeytyminen Haihtuminen ilmakehään Haitallista ainetta vuotava säiliö Haihtuminen maaperän huokostilaan Diffuusio Pidättyminen huokosvedestä maaperän orgaaniseen aineeseen Kulkeutuminen painovoiman vaikutuksesta Biohajoaminen Liukeneminen huokosveteen GW Kapillaarikerros Liukeneminen pohjaveteen/ kulkeutuminen syvemmälle Pohjaveden virtaussuunta Kulkeutuminen pohjaveden mukana 19
20 HAITTA-AINEET JA NIIDEN OMINAISUUDET LIUKOISUUS OMINAISTIHEYS OKTANOLI/VESI JAKAANTUMISKERROIN HENRYN LAIN KERROIN ADSORPTIOKAPASITEETTI BIOHAJOAVUUS 20
21 LNAPL DNAPL Pohjaveteen liukeneva LNAPL Pohjaveteen liukeneva DNAPL LNAPL LIGHT NON AQUEOUS PHASE LIQUID Tiheys < 1 g/cm 3 Benzene Toluene p-xylene DNAPL DENSE NON AQUEOUS PHASE LIQUID Tiheys >1 g/cm 3 Carbon tetrachloride Trichloroethylene Tetrachloroethylene Phenol 21
22 MITEN MAAPERÄN PILAANTUNEISUUTTA ARVIOIDAAN? Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa noudatetaan valtioneuvoston asetusta 214/2007 (PIMA-asetus). Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista VNa 214/2007 (PIMA-asetus) 1 Soveltamisala 2 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 3 Kynnysarvojen soveltaminen 4 Ohjearvojen soveltaminen 5 Pilaantuneisuuden ja taustapitoisuuden selvittäminen 6 Voimaantulo Liite MAAPERÄN HAITALLISTEN AINEIDEN PITOISUUKSIEN KYNNYS- JA OHJEARVOT 22
23 VNa 214/2007 ns. PIMA-asetus PILAANTUNUT MAA < Kynnysarvo < Alempi ohjearvo > Alempi ohjearvo Pilaantumaton maa-aines Pilaantumaton maa-aines, jossa kohonneita haitta-ainepitoisuuksia Pilaantunut maa-aines 23
24 Valtioneuvoston asetus 214/2007 Kynnys- ja ohjearvo on annettu sellaisille haitta-aineille, jotka arvioitiin maaperänsuojelun kannalta tärkeiksi. Haitta-aineiden valinnassa käytettiin seuraavia kriteereitä: ainetta käytetään tai on käytetty Suomessa merkittäviä määriä ainetta havaitaan toistuvasti pilaantuneeksi epäiltyjen alueiden tutkimuksissa aineen toksisuudesta ja ympäristökäyttäytymisestä on saatavissa riittävästi luotettavaa tietoa. 24
25 PILAANTUNEIDEN MAIDEN VAIKUTUKSIA VOIDAAN ARVIOIDA RISKINARVIOINNIN AVULLA Riskin muodostuminen: päästölähde reitti kohde 25
26 PILAANTUNEEN MAAN RISKINARVIOINTI Ensisijainen päästölähde Leviämismekanismit Leviämisreitti Eroosio, kulk. maaperä huokosissa, eliöiden välityksellä Ampumarataalueen maaperä suotautuminen ilma Sekundäär. leviämisreitti kasvit Altistumismekanismit maansyönti ravintokasvien käyttö ihokontakti ihokontakti pölyn/haihtuvien aineiden hengittäminen Pölyäminen/ pintavesi/ ei altistusreittejä haihtuminen sedimentti Pintavalunta juomaveden käyttö pohjavesi ihokontakti haihtuvien aineiden hengittäminen Jaana Sorvari RiskinarviointiPilaantuneet maa-alueet (PIMA) Teollisuuden sivutuotteet 26
27 HYVÄN KUNNOSTUSKÄYTÄNNÖN TUNNUSMERKKEJÄ Kunnostushanke toteutetaan siten, että päästään lupaehtojen mukaiseen laatutasoon Käsitellyt maa-ainekset täyttävät tulevan sijoituskohteen asettamat vaatimukset Käsittelyprosessi ei aiheuta haittaa ympäristölle -haitta-aineiden leviäminen estetään -päästöt käsitellään ja sijoitetaan hallitusti -työntekijöiden terveys turvataan Käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja menetelmän valinnassa otetaan huomioon kokonaisvaikutukset ympäristöön 27
28 MITEN PILAANTUNUTTA MAAPERÄÄ KUNNOSTETAAN? Kunnostusmenetelmät mikrobiologinen käsittely (kompostointi) poltto ja muut termiset menetelmät maaperän pesu huokosilmapuhdistus Haitta-aineen leviämisen estäminen stabilointi eristäminen poltto in situ (vitrifikaatio) Kaatopaikkasijoittaminen 28
29 Kunnostusmenetelmien jaottelu a) Käsittelypaikan mukainen jaottelu Alkuperäisellä paikalla maaperässä (in situ). Pilaantunutta maata ei kaiveta tai siirretä pois, vaan käsittellään haitattomaksi alkuperäisellä paikalla Välittömässä läheisyydessa (on site). Pilaantuneet maat kaivetaan ylös ja käsitellään vahinkoalueella Käsittely suoritetaan muualla (off site) b) Toimintaperiaatteen mukainen jaottelu Biologiset menetelmät Kemialliset menetelmät Fysikaaliset menetelmät 29
30 PILAANTUNEIDEN MAIDEN KUNNOSTUSTEKNIIKAT EUROOPASSA 30
31 KUNNOSTUSVAIHTOEHTOJA ON USEITA, MUTTA VAIN MUUTAMAT KÄYTÖSSÄ SUOMESSA KAIVU, LAJITTELU, KULJETUS KÄSITTELY - kiinteytys - kompostointi - maanpesu - terminen LOPPUSIJOITUS - erilaiset kaatopaikat HYÖTYKÄYTTÖ - kaatopaikkarakenteissa - meluvalleissa PILAANTUNUT MAAMASSA IN SITU-KÄSITTELY - huokoskaasu - mikrobiologinen ERISTYS PAIKALLE - pinta-/pystyeristys - hydraulinen eristys - luontainen puhdistuminen 31
32 Suomessa käytetyt yleisimmät kunnostusmenetelmät ja niiden soveltuvuus 32
33 MASSANVAIHTO YLEINEN KUNNOSTUSMENETELMÄ SUOMESSA Pilaantuneet maakerrokset kaivetaan pois, kuljetetaan käsittelyalueelle tai kaatopaikalle, jossa ne käsitellään (kompostointi, pesu, desorptio, poltto, kiinteytys) tai sijoitetaan kaatopaikan täyttökerrokseen Kunnostettuja maamassoja käytetään myös kaatopaikkojen rakenteissa Massanvaihto sopii yleensä pieniin kohteisiin 33
34 KUNNOSTUSMENETELMÄ JA NIIDEN VARIAATIOTA RUNSAASTI Pilaantunut maa-alue Orgaanisia yhdisteitä Orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä Epäorgaanisia yhdisteitä Helposti haihtuvat - liuottimet, bensiini Ei haihtuvia yhdisteitä -voiteluaineet, PCB-öljy Öljyllä ja raskasmetalleilla pilaantuneet maat Raskasmetallit, kyllästyssuolat Huokosilmakäsittely in situ, on/off site Polttokäsittelyt - teho- tai massapoltto Kompostointi Massapoltto ja stabilointi Tehopoltto Pesu Stabilointi Lähde: EKOKEM Palvelu Pilaantuneet maat 34
35 PILAANTUNEEN MAAN TERMINEN KÄSITTELY Osa orgaanisista aineista palaa C lämpötilassa ja vaikeasti haihtuvat yhdisteet höyrystyvät Jälkipolttokammiossa höyrystyneet haitta-aineet palavat haitattomaan muotoon 35
36 TERMODESORPTIO Käsittelylämpötilan mukaan termodesorptio voi olla Korkealämpötiladesorptio eli poltto, lämpötila C Matalalämpötiladesorptio. lämpötila C Haitalliset yhdisteet voivat: haihtua muuttua toisiksi orgaanisiksi yhdisteiksi hajota täydellisesi eliminoitua edellisten yhteisvaikutuksesta 36
37 SIIRRETTÄVÄ TERMODESORPTIOLAITTEISTO Käsittely kohteessa (on-site) tai vastaanottoasemalla (off-site) Laitteistojen puhdistuskapasiteetti on t/h Termiseen käsittelyyn soveltuvia haittaaineita ovat: mineraaliöljyt, liuottimet, VOC-yhdisteet, kloorifenolit, pah-yhdisteet, torjuntaaineet, dioksiinit, PCB sekä furaanit. Polttolämpötila C 37
38 Haitta-aine Matalalämpödesorptio Korkealämpödesorptio Puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet soveltuu, alentunut käsittelyteho soveltuu PAH ei sovellu soveltuu tapauskohtaisesti PCB ei sovellu soveltuu tapauskohtaisesti Torjunta-aineet ei sovellu soveltuu tapauskohtaisesti VOC soveltuu soveltuu, kust.tehokkuus alhainen Öljyhiilivedyt soveltuu soveltuu, kust.tehokkuus alhainen Kloorifenolit ei sovellu soveltuu 1 PCDD/F 2 ei sovellu soveltuu 1 Syanidit ei sovellu soveltuu, mikäli lämpötila on riittävä Haihtuvat metallit (esim. Hg) ei sovellu soveltuu 4 Raskasmetallit 3 ei sovellu ei sovellu 1 Edellyttää jälkipolttoa (vähintään 1100 C) 2 Polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja dibentsofuraanit 3 Yleensä ei sovellu, poikkeus Hg 4 Soveltuvuus riippuu Hg:n esiintymismuodosta, näytteenottoon kiinnitettävä erityistä huomiota 38
39 PILAANUTUNNEN MAAN STABILOINTI Pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmä, jolla haitta-aineiden liikkuvuus rajataan stabiloimalla ne kiinteään ainekseen kemiallisesti ja tiivistämällä massa fysikaalisesti vettä läpäisemättömäksi rakenteeksi Stabiloituja maamassoja voidaan yleensä hyödyntää. Niitä käytetään niiden lujuusominaisuuksien mukaan, esimerkiksi erilaisissa kenttärakenteissa sidottuina, kantavina rakenteina Stabilointi sopii öljyllä, PAH-yhdisteillä ja epäorgaanisilla haitta-aineilla, kuten raskasmetalleilla ja suoloilla pilaantuneiden maiden käsittelyyn Stabiloitu maa-aines ohjataan yleensä hyötykäyttöön Stabiloitavuuteen vaikuttaa: -haitta-aineen pitoisuus -liukoisuus -geotekninen soveltuvuus -kalkki -sementti -lentotuhka -bitumi Tyypillisiä kohteita ovat: vanhat kyllästämöalueet, joilla tuotannossa on käytetty metallisuolaliuoksia alueet, joilla on ollut metalliteollisuutta alueet, joilla on varastoitu jätteitä ja täyttömaa-alueet 39
40 STABILOINNIN PERIAATE Asemasekoitteiden stabilointi 40
41 Stabiloinnin vaiheet Kohteen maastotutkimukset Laboratoriotutkimukset -Maalaji, humus jne -Haitta-aineiden pitoisuudet Sideaineen laatu ja määrä Liukoisuus määritetään diffuusitestin avulla Vedenläpäisevyys määritetään joustavaseinäisellä vedenläpäi- Sevyyslaitteistolla E K Liukoisuus Lujuus määritetään puristus- Lujuutena E E K Vedenläpäisevyys Lujuus- ja pakkasenkestävyys Käyttötarkoituksen mukaisesti em. ominaisuuksille määritetty minimi vaatimukset K Maamateriaalin kiinteytys 41
42 PILAANTUNEEN MAAN PESU Pesumenetelmällä tarkoitetaan on-site tai off-site menettelyä, jossa maa-aines sekoitetaan veden kanssa ja siitä erotetaan mekaanisin tai kemiallisin menetelmin haitta-aineita 42
43 PILAANTUNEEN MAAN PESULAITOS Pilaantunut maa-aines Karkea seula Sykloni Magn. rumpu Spiraali Flotaatio Veden poisto lietteestä 43
44 PILAANTUNEEN MAAN KOMPOSTOINTI Hyödynnetään mikrobipopulaation kykyä hajoittaa maaperän orgaanisia haitta-aineita Mikrobiaktiivisuutta parannetaan yleensä lisäämällä ravinteita ja happea sekä kuohkeuttavaa tukiainetta Voidaan toteuttaa off site tai in situ periaatteella Mikrobiaktiivisuutta voidaan hyödyntää myös huokosilmakäsittelyssä Toteutetaan yleisimmin aumakompostointina, joita voidaan sekoittaa tai ilmastaa Kompostointi edellyttää kosteuden, happipitoisuuden ja ph:n pitämistä mikrobitoiminnalle sopivalla tasolla 44
45 Hyödynnetään mikrobipopulaation kykyä hajottaa maaperän orgaanisia haitta-aineita Mikrobiaktiivisuutta parannetaan yleensä lisäämällä ravinteita ja happea sekä kuohkeuttavaa tukiainetta Voidaan toteuttaa off site tai in situ periaatteella Mikrobiaktiivisuutta voidaan hyödyntää myös huokosilmakäsittelyssä Toteutetaan yleisimmin aumakompostointina, joita voidaan sekoittaa tai ilmastaa Kompostointi edellyttää kosteuden, happipitoisuuden ja ph:n pitämistä mikrobitoiminnalle sopivalla tasolla 45
46 KOMPOSTOINNIN PERIAATE Kompostoinnin edellytykset: Riittävä happipitoisuus -> aerobinen hajotus Riittävä kosteus Oikea ravinnesuhde (C, N, P) Kompostin riittävä koko Ei mikrobeille myrkyllisiä aineita KOMPOSTOINTI VOIDAAN TOTEUTTAA MYÖS LAITOSMAISISSA KOMPOSTOREISSA 46
47 Haitta-aineen haihtuminen maaperässä Maanpinta Advektio ja diffuusio Haihtuminen Haihtuminen Maapartikkeli Huokosilma Adsorptio Desorptio Vesi LaGrega, M et al. Hazardous Waste Management 47
48 HUOKOSILMATEKNIIKKA MAAPERÄSTÄ POISTETAAN HAIHTUVAT YHDISTEET ALIPAINEEN AVULLA. IMETTY HUOKOSKAASU KÄSITELLÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN EROTTAMISEKSI 48
49 HUOKOSILMATEKNIIKAN PERIAATE 49
50 PUHDISTUSMENETEMÄT VOIVAT OLLA PERÄKKÄISIÄ 50
51 51
52 KASVIEN AVULLA PUHDISTAMINEN ELI FYTOREMEDIAATIO Kasvit voivat muuttaa haitallisia aineita vaarattomaan muotoon Kasvit lisäävät maaperän luontaista biohajoavuutta Voidaan puhdistaa sekä orgaanisia että epäorgaanisia haitta-aineita Orgaaniset haitta-aineet kuten öljyt, klooratut hiilivedyt torjunta-aineet, PAH-yhdisteet Epäorgaaniset haitta-aineet kuten suolat, raskasmetallit radioaktiiviset aineet Voidaan puhdistaa maaperää, sedimenttejä sekä pinta- ja pohjavesiä Kasvillisuudella ennaltaehkäisevä vaikutus haitta-aineiden kulkeutumiseen. Estää veden ja tuulen aiheuttamaa eroosiota. 52
53 FYTOREMEDIAATIOMENETELMÄT FYTOSTABILOINTI haitta-aine kiinnittyy maaperään kasvien juuriston avulla sopii metalleilla pilaantuneille maille FYTODEGRAATIO haitta-aine hajotetaan kasvien aineenvaihdunnan avulla RITSODEGRAATIO juuret ja mikrobit hajottavat haitta-aineita FYTOESKTRAKTIO FYTOVOLATISAATIO EVAPOTRANSPIRAATIO 53
54 54
55 SÄHKÖKINEETTISET MENETELMÄT Elektrokineettisellä käsittelyllä voidaan sähkökemiallisten ja -kineettisten prosessien avulla poistaa metalleja ja polaarisia orgaanisia haitta-aineita maasta, liejusta, lietteestä tai sedimentistä. Menetelmä soveltuu erityisesti savimaiden ja muiden sellaisten materiaalien käsittelyyn, joiden läpäisevyys on alhainen. Anodiin ja katodiin välillä kulkee heikko tasavirta. Sähkövirta mobilisoi varautuneita aineita ja aiheuttaa niiden siirtymisen kohti elektrodeja. Metallit, ammonium-ionit ja positiivisesti varautuneet orgaaniset yhdisteet kulkeutuvat kohti katodia ja anionit kuten kloridi, syanidi, fluoridi, nitraatti ja negatiivisesti varautuneet orgaaniset yhdisteet kohti anodia. 55
56 56
57 PILAANTUNEEN MAAN ERISTÄMINEN Pystyeristysseinät Pystyeristysseinä on maahan rakennettava seinä, joka estää tai ohjaa pohjaveden virtausta Tarkoituksena on voi olla pelkästään veden virtauksen katkaisu tai pilaantuneissa kohteissa veteen liuenneiden haitta-aineiden ympäristöön pääsyn estäminen Seinä ulotetaan vettä huonosti läpäisevään maakerrokseen tai seinä ulotetaan niin syvälle, että virtaus seinän alitse on riittävän pientä 57
58 Pystyeristeet veden virtauksen katkaisijana Eristetään pilaantunut alue pohjavedestä tai sivulta tulevasta suotovedestä Estetään saastuneen pohjaveden pääsy ympäristöön Muuttaa veden virtausuuntaa Pystyeristäminen voidaan toteuttaa Kaivamalla - bentiniittiseinät - komposiittiseinät Syrjäyttämällä - ohutseinät - ponttiseinät Injektoimalla tai jäädyttämällä Rakennetaan yleensä tavanomaisilla pohjarakentamismenetelmillä 58
59 KATKAISUSEINÄT Sekoitus puskutraktorilla Kaivuri Maabentoniittitäyttö Bentoniitti-vesi seoksen taso Kaivannon raja Kaivamaton maaperä Kaivantokiila Tiivistyskerros 59
60 PILAANTUNEEN POHJAVEDEN KUNNOSTUS Reaktiivisen seinämän toimintaperiaate käsitelty pohjavesi päästölähde haitta-aineilla pilaantunut pohjavesi reaktiivinen seinämä 60
61 Reaktiiviset seinämät Reaktiivisten seinämien avulla voidaan poistaa pohjaveteen suotautuneita haitta-aineita asentamalla pohjavesiesiintymään sopivaa materiaalia oleva seinämä, johon haitta-aineet kiinnittyvät tai jossa sulfaatinpelkistäjäbakteerit hajottavat ne. Vaaditut geokemialliset ja biologiset ominaisuudet voidaan luoda sopivan reaktiivisen materiaalin avulla. Prosessit, joilla voidaan vähentää tai poistaa vedessä olevia haittaaineita, käsittävät adsorption, saostumisen, hapettumisen, kemialliset tai mikrobiologiset muodonmuutokset sekä edellä mainittujen yhdistelmät. 61
62 Reaktiiviset seinät vedenpuhdistuksessa in situ Pilaantuneen pohjaveden puhdistus in situ Tavoitteena on, että haitta-aine: -hajoaa -muuttuu vähemmän haitalliseksi -sitoutuu Seinämän prosessit voivat olla: -kemiallisia -fysikaalisia -biologisia 62
63 REAKTIIVISEN SEINÄN PROSESSIT Yleisimmät reaktiomekanismit sorptio saostuminen hajoaminen 63
64 REAKTIIVISTEN SEINIEN SAOSTUSMATERIAALEJA 64
65 GEOTUUBIT NESTEMÄISTEN LIETTEIDEN KUIVATUKSEEN Muovista, esimerkiksi polypropyleenistä, kudottu lieriönmuotoinen säkki. Hienoaines jää tuubin sisälle veden purkautuessa ulos tuubirakenteen pienistä rei istä. Haitta-aineet sitoutuvat hienoainekseen ja pysyvät tuubissa Polymeeria lisätään veden erottamiseksi kiintoaineksesta. KÄYTTÖKOHTEITA Vesistöt (ruoppauslietteet) Kaivosteollisuus (sakat/kaivoslietteet) Kunnalliset ja teollisuuden jätevedenpuhdistamot (sadevesi- ja hiekanerotuskaivojätteet, rasvaerotuskaivojätteet, teollisuuden lietteet, muut vastaavat nestemäiset jätteet Paperi- ja selluteollisuudessa (prosessilietteet) 65
66 66
67 KAIVOSVESIEN KÄSITTELYMENETELMIÄ Kaivosvesien käsittelymenetelmät jaetaan aktiivisiin ja passiivisiin menetelmiin Eri lähteistä peräisin olevat vedet saattavat olla koostumukseltaan hyvinkin erilaisia Käsiteltäviä kaivosvesiä: louhosten kuivatusvedet valumavedet malmin ja sivukiven läjitysalueilta rikastushiekka-alueiden vedet suotovedet Haitallisia komponentteja kaivosvesissä: kiintoaineet happamoituneet kaivosvedet liuenneet metallit ja muut haitalliset aineet emäksiset kaivosvedet runsasliukoiset suolat syanidi kemikaalijäämät (esim. vaahdotuskemikaalit) räjähdysainejäämien typpiyhdisteet 67
68 68
69 KAIVOSVEDET JA NIIDEN KIERRÄTYS Tuorevesi Puhdasvesi Rikastusprosessi Palautusvesi Sade- ja valumavesi Sivukivikasa Vesipitoinen rikastushiekka Sade- ja valumavesi Kuivanapitovesi Kaivos Rikastushiekka-allas Selkeytys-allas Vedenpuhdistus -veden kierrätys vaihtelee kaivoksittain -tuorevesi järvestä tai joesta -kierrätys väkevöittää vettä Kuva mukaeltu lähteestä Suomen ympäristö 29/
70 Jäte- ja valumavesien käsittely- ja puhdistusmenetelmiä Neutralisointi Metallien poisto Suolojen poisto Kemikaalihajotus/ haitta-aineen poisto Kalkitus/kalkkikivi - jauhelisäys NaOH- tai Na 2 CO 3 lisäys Ammoniakin lisäys Biol. sulfaatin pelkistys Kosteikkopuhdistus anaerobiset ojat Muut teknologiat Saostus, pidättäminen hydroksioksideina Saostus, pidättäminen karbonaatteina Saostus, pidättäminen sulfideina Kosteikkopuhdistus, hapettavat altaat Muut teknologiat Biologinen sulfaatin poisto Biologinen typen poisto Saostaminen ettringiittinä (Al-oksidi + emäs) Kaivosuodatus - käänteisosmoosi - nanosuodatin Ioninvaihto (hartsi esim. zeoliitti) Passiivinen puhdistus (kosteikko) Syanidihajotus - kemiallinen hapetus - biologinen hapetus -kompleksoiminen Arseenin poisto -hapetus/pelkistys - saostaminen - adsorptio Radioaktiivisten isotooppien poisto -saostaminen - ioninvaihto Molybdeenin poisto - rauta-adsorptio Muut teknologiat Kiintoaineen poisto Laskeutus (selkeytys) - flokkulanttilisäys Flotaatio Suodatus Kosteikkopidätys - korkeavartiset kasvit 70
71 KAIVOSVESIEN JÄLKIKÄSITTELYMENETELMIÄ USEITA Pyritään käyttämään passiivisia menetelmiä esim. -kosteikot -neutraloivat kalkkikiviojat -reaktiiviset seinät ja padot -sulfaatin pelkistäjä bakteerit metallien saostukseen Kosteikot kaivosvesien jälkikäsittelyyksiköinä 71
72 Kaivostoiminnan aikana kaivosalueella syntyvät vedet käsitellään tyypillisesti kemiallisesti lisäämällä veden joukkoon alkalista ainesta, kuten kalkkia tai dolomiittia, joka nostaa veden ph:ta ja saostaa metallit pääasiassa hydroksideina ja oksideina. Kemiallinen käsittely on yleensä luotettava ja hyvin toimiva vaihtoehto, mutta se ei sovi kaivostoiminnan jälkihoitovaiheeseen, sillä menetelmä vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja seurantaa. 72
73 Sulfaatinpelkistys Sulfaatinpelkistys on anaerobisissa vesiympäristöissä luonnollisesti esiintyvä bakteerien katalysoima prosessi, jonka tuloksena vesien sulfaatti pelkistyy ja metallit saostuvat niukkaliukoisina yhdisteinä. Sulfaatinpelkistäjillä on merkittävä rooli luonnossa tapahtuvassa rikin kiertokulussa. Sulfaatinpelkistystä voidaan hyödyntää kaivosvesien käsittelyssä erilaisina sovelluksina. Sulfaatinpelkistäjiä on kahta ryhmää. Epätäydelliset hapettajat, jotka hapettavat orgaanisia happoja ja alkoholeja asetaatiksi. Täydelliset hapettajat, jotka hapettavat orgaaniset yhdisteet hiilidioksidiksi 73
74 Louhoskäsittelyssä kaivoksen toiminnan aikana syntynyttä ja käytön jälkeen vedellä täyttynyttä avolouhosta tai kaivoskuilua hyödynnetään bioreaktorina. Käytännön toteutuksessa louhokseen lisätään tyypillisesti bakteerilähdettä sekä tarvittaessa sopivia hiilen- ja ravinteiden lähteitä, jotka stimuloivat sulfaatinpelkistäjien toimintaa ja johtavat lisääntyneen bakteeritoiminnan kautta sulfaatti- ja metallipitoisuuksien alenemiseen. Näin voidaan vaikuttaa louhoksista purkautuvan veden laatuun jo ennen kuin se kulkeutuu muualle ympäristöön. Käsittelyssä avolouhoksen tai kaivoskuilun pohjalle tai seinämiin muodostuu sopivissa olosuhteissa aktiivinen sulfaatinpelkistäjäkanta, joka saa kasvuun tarvitsemansa orgaanisen hiilen ja ravinteet bakteerikannan mukana lisätystä substraatista. Optimitapauksessa louhoksen pohjalle ja pohjalla oleville tarttumispinnoille muodostuu mikrobikanta, joka pystyy elättämään itse itsensä. 74
75 Suotopatjat Kaivosalueiden vedet eivät kokonaisuudessaan kulkeudu alueen pohjavesiin, vaan huomattava osa vesistä liikkuu myös maan pinnalla erilaisissa vesiuomissa, kuten ojissa. Näiden vesien käsittelyyn soveltuvat ns. suotopatjat, jotka voidaan asentaa esimerkiksi kaivosalueiden ympärysojiin. Suotopatjat soveltuvat suhteellisen pienten vesimäärien käsittelyyn esimerkiksi hankalien kulkuyhteyksien päässä. Suotopatjat eivät periaatteessa vaadi muuta huoltoa kuin ajoittaisen tarkkailun virtaamien ja puhdistuskyvyn seuraamiseksi. 75
76 Suotopatjat koostuvat yleensä peräkkäisistä osastoista, joissa olevat materiaalit luovat hyvät kasvuolosuhteet sulfaatinpelkistäjille. Bakteeritoiminnan tuloksena patjan kautta virtaavassa vedessä oleva sulfaatti pelkistyy ja metallit saostuvat suotopatjan materiaaliin. 76
2120 Pilaantuneet maat ja rakenteet
1 2120 Pilaantuneet maat ja rakenteet 2120.1 Pilaantuneet maat ja materiaalit, puhdistustarve Puhdistustarve esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Ympäristöhallinnon Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen
LisätiedotJA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy
GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät
LisätiedotPilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus
Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely Lamminpäivät 2.10.2008 Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus Taustaa 1/2 Suomessa kunnostetaan vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä
LisätiedotMaaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.
Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja
LisätiedotPuhdistettavat aineet Vuosia Vesi Tetra- ja trikloorieteenin poistamiseen (kloorattuja hiilivetyjä) Pitkä Maa Orgaanisia yhdisteitä
INSITU ja ON SITE perän kunnostusmenetelmien vertailua Marika Moilanen YMP syksy 2014 LAMK INSITU menetelmät Menetelmä Kuvaus perä Kesto /Vesi Anaerobinen dehalogenoint i Bioaugmentaa tio Biologinen ilmahuuhtelu
LisätiedotPilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve
Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve Tuuli Aaltonen Projektijohtaja Ympäristön kunnostus ja riskienhallinta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy puh. 044 7046 273, tuuli.aaltonen@fcg.fi 13.2.2017 Page
LisätiedotPilaantuneiden alueiden in situ kunnostus Suomessa
Pilaantuneiden alueiden in situ kunnostus Suomessa 12.11.2013 Lahden tiedepäivä Katri Lepikkö Helsingin Yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia RIMA-projekti Työkaluja kemikaalionnettomuuksien
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotKAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus
LisätiedotMUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus
MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa
LisätiedotHELSINGIN PILAANTUNEIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELY VUONNA 2010
MUISTIO 1 (16) HELSINGIN PILAANTUNEIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELY VUONNA 2010 Johdanto Helsingin kaupungin ympäristökeskus kokoaa vuosittain tilastotietoa Helsingissä suoritetuista maaperän kunnostuksista.
LisätiedotMIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS
MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND
LisätiedotPilaantuneet maa-alueet maankäytön suunnittelussa
Pilaantuneet maa-alueet maankäytön suunnittelussa Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Anttila Tarja, Ylitarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 6.2.2018 Pilaantuneiden maiden historiaa Suomessa
LisätiedotPohjaveden monitoroitu luontainen puhdistuminen (MLP) osana riskinarviointia ja -hallintaa
Pohjaveden monitoroitu luontainen puhdistuminen (MLP) osana riskinarviointia ja -hallintaa MUTKU-päivät 20.3.2013 Erikoistutkija Jani Salminen SYKE jani.salminen@ymparisto.fi Yleistä pohjaveden pilaantumisesta
LisätiedotKAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET
KAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET Piia Juholin Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2018 SISÄLTÖ Pohjoiset olosuhteet Kaivosvedet ja kaivosvesien hallinta Kaivosvesien hallinta
LisätiedotRakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE
Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys Jussi Reinikainen / SYKE Esityksen sisältö MASA-asetuksen lähtökohdat MASA-taustaselvitys Yhteenveto 2 MASA-asetuksen lähtökohdat
LisätiedotKOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem
KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto
LisätiedotIn situ kunnostusmenetelmän valinta MUTKU-PÄIVÄT
In situ kunnostusmenetelmän valinta MUTKU-PÄIVÄT 15.3.2018 Menetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä Haitta-aine Kunnostustarve ja tavoite Rakennukset, infra Aika Geologia Pohjaveden virtausolosuhteet
LisätiedotPUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA
PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)
LisätiedotPilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja. Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006
Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja riskinarvioinnin haasteetesimerkkinä kaivosympäristöt Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006 Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen eteneminen Alustavat selvitykset
LisätiedotAmpumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012
Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Hatanpäänkatu 2 (Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon alue)
HAKIJA Tampereen Vesi Liikelaitos Viinikankatu 42 33800 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-122-513-3 osoitteessa Hatanpäänkatu 2 (Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon
LisätiedotMAAPERÄN SUOJELU UUSILLA AMPUMARADOILLA
MAAPERÄN SUOJELU UUSILLA AMPUMARADOILLA RAMBOLL FINLAND OY Infra ja liikenne - Vesi ja ympäristö - Rakennukset - Johdon konsultointi Janne Sikiö, DI Geosuunnittelu Päällysrakenteet kaatopaikkarakenteet
LisätiedotASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja
ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy c/o Asiamies Salla-Riina Hulkkonen Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA
HAKIJA KIINTEISTÖ Öljyalan Palvelukeskus Oy c/o Asiamies Salla-Riina Hulkkonen Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-516-1-60 osoitteessa
Lisätiedot1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO
1(5) P I R K A N M A A N PÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S pilaantuneen alueen puhdistamisesta... Annetaan julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto Päivämäärä Diaarinumero 27.8.2008 PIR-2008-Y-269-114
LisätiedotVesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen
Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m
LisätiedotSastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA
HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan
LisätiedotKaivetut PIMAt mitä, missä ja miten
Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten Satu Jaakkonen, SYKE MUTKU-päivät 11.-12.3.2009 Hämeenlinna Taustaa Suomessa kunnostetaan nykyisin vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä pilaantuneita
Lisätiedot28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013
HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotMänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula
HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotJätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus
LIITTEET LIITE 1 1/6 Ekokem-Palvelu Oy Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskus Jätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus Seuraavassa jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot on kuvattu niiden
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Kaivosvesien muuttamien vesistöjen aktiiviset puhdistusmenetelmät Esther Takaluoma / Kimmo Kemppainen, KAMK 04.12.2018 Aktiiviset puhdistusmenetelmät 1. Luontainen
LisätiedotLahden kaupungin hulevesiohjelma
Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki
LisätiedotRiskinarviointimenetelmien vertailu kolmessa kohteessa mm. Suvilahdessa, VERIS-hanke
Riskinarviointimenetelmien vertailu kolmessa kohteessa mm. Suvilahdessa, VERIS-hanke 8 Auli Kuusela-Lahtinen 8 8 9 8 8 2 3 5 6 7 7 1 Pilaantunut maa-alue 4 TERVEYS- JA YMPÄRISTÖRISKIEN ARVIOINTIMENETELMIEN
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE
HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA
LisätiedotIkaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,
HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE
LisätiedotUusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö
Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa
LisätiedotMASA-asetus. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus
MASA-asetus Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.11.2018 Asetuksen soveltamisala Maa-ainesjätteiden suunnitelmallinen ja ammattimainen hyödyntäminen
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotAkaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Nahkalinnankatu
HAKIJA Asunto Oy Akaan Eemeli, c/o YIT Talonrakennus Oy Kihlmanninraitti 1E 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-150 osoitteessa Nahkalinnankatu 37830 VIIALA VIREILLETULOPERUSTE
LisätiedotKaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo
Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83
LisätiedotKaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto
Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus (1.1.2013 alkaen GTK, Kuopio) Maanalainen louhos Avolouhos Maankäyttötarve - louhosalue - malmivarastoalueet
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI. Jussi Reinikainen, SYKE
MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI Jussi Reinikainen, SYKE MITÄ MAAPERÄN PILAANTUMINEN ON? Kuva: Kimmo Järvinen, Ramboll Finland Oy PILAANTUMISEN MÄÄRITELMÄ Ympäristönsuojelulaki 7 :
LisätiedotMaaperän tilan tietojärjestelmä
Ohjeet 26.6.2008 Matti Silvola Teija Haavisto Maaperän tilan tietojärjestelmä Liittymä KuntaVAHTIssa kuntakäyttäjille Maaperän tilan tietojärjestelmä Johdanto Maaperän tilan tietojärjestelmä on valtakunnallinen
LisätiedotKuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.
Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Jukka Ikäheimo Puh. 040 504 3764 www.poyry.com HYVINKÄÄN KAUPUNKI Päivä 3.1.2017 SEURANTAOHJELMA HANGONSILLAN KAAVA-ALUEEN PILAANTUNEEN
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere
HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön
LisätiedotKangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA
HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Lempääläntie 10
HAKIJA VR-Yhtymä Oy Länsi-Suomen kiinteistöalue Rautatienkatu 25 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-122-648-1 osoitteessa Lempääläntie 10 VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotAkaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu
HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotKosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018
Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018 Anna-Kaisa Ronkanen, Heini Postila, Uzair Khan, Katharina Kujala Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö Oulun yliopisto SISÄLTÖ
LisätiedotPILAANTUNEIDEN MAIDEN KUNNOSTUS
PILAANTUNEIDEN MAIDEN KUNNOSTUS Case: Kuuskajaskarin ampumaradat ja kaatopaikka Minna Kouva Opinnäytetyö Syyskuu 2014 Rakennustekniikka Infrarakentaminen 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka
LisätiedotKangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Halimajärventie, KANGASALA AS
Pirkanmaa PÄÄTÖS pilaantuneen alueen puhdistamisesta Annetaan julkipanon jälkeen 19.1.2010 Dn:o PIRELY/31/07.00/2010 HAKIJA Kangasalan kunta PL 50 36201 KANGASALA KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus
LisätiedotPIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo
PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
LisätiedotUraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset
Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset
LisätiedotKAIVOSVESIEN HALLINTA JA KÄSITTELYMENETELMÄT
KAIVOSVESIEN HALLINTA JA KÄSITTELYMENETELMÄT KIRSI HAANPÄÄ PÖYRY FINLAND OY KESTÄVÄ KAIVOSTOIMINTA -TUTKIMUSSEMINAARI, MUTKU RY ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Miksi aiheesta keskustellaan konsultin näkökulma 2.
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kiinteistölautakunta To/
Helsingin kaupunki Esityslista 6/2017 1 (5) 4 Capellan puistotien asemakaava-alueen kortteleiden 10627-10629 ja kortteleita ympäröivien katualueiden maaperän puhdistamiseen liittyvien töiden tilaaminen
LisätiedotHaasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015
Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista
LisätiedotMATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus
MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen
LisätiedotPäätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.
Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/962/07.00/2010 YLO/222/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2010 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista
LisätiedotSiilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa
Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotKIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula
HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa
LisätiedotLaajasalon öljysatama (Neste voiteluainetehdas) ( )
Maaperän tilan tietojärjestelmä / Kohderaportti 28.7.2016 KOPIO MAANOMISTAJALLE Laajasalon öljysatama (Neste voiteluainetehdas) (10000351) Selite: Neste Alfa öljynjalostus ja voiteluaineiden valmistus
LisätiedotMASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö
MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa Asetusluonnoksen esittelytilaisuus 14.12.2018, Ympäristöministeriö Jussi Reinikainen jussi.reinikainen@ymparisto.fi MASA-asetus
Lisätiedot55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus
Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015
LisätiedotTarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä
3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotTutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus
Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotSEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU
SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN Saurion vo Kohde POHJAVEDEN SUOJELU TUTKIMUSPISTEET, TUTKIMUKSIA VUODESTA 2000 Pohjaveden muodostumisalue
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Kuninkaankatu 25-27
HAKIJA Pirkanmaan Osuuskauppa / Kari Mäkelä Åkerlundinkatu 11A 33101 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-103-9901-0 osoitteessa Kuninkaankatu 25-27 VIREILLETULOPERUSTE
LisätiedotEsko Rossi Oy 20.10.1999
PILAANTUNEIDEN MAA-ALUEIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI RISKINARVIOINTIPROSESSIN KULKU JA SISÄLTÖ Riskien arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa alueen kunnostustarpeen, kunnostuksen kiireellisyyden
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus H
HAKIJA As. Oy Kyläsepänkatu 9 Kyläsepänkatu 9 33270 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-207-1124-12-H VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA 10.5.2010
LisätiedotPilaantuneen alueen kunnostusvaihtoehtojen vertailu, entinen Svärdfeltin ampumarata-alue
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon kunta Pilaantuneen alueen kunnostusvaihtoehtojen vertailu, entinen Svärdfeltin ampumarata-alue P19175P001 3.9.2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Ratapihankatu TAMPERE
HAKIJA Suomen Yliopistokiinteistöt Oy PL 310 33101 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-18-324-12 osoitteessa Ratapihankatu 55 33100 TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotKangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Finnentie 1 Kangasala
HAKIJA Ruokakesko Oy Satamakatu 3 00016 KESKO KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-454-2-449 osoitteessa Finnentie 1 Kangasala VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA
LisätiedotKUNINKAANTAMMEN SAKKA-ALTAAT ESITTELY 2.12.2015 KIMMO JÄRVINEN
KUNINKAANTAMMEN SAKKA-ALTAAT ESITTELY 2.12.2015 KIMMO JÄRVINEN Allas A Allas C Allas B Palettilampi ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Historia 2. Haasteet 3. Kunnostussuunnitelma A 1964 C A B 1976 C A B 1988 C A B
LisätiedotTalvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys
Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotKaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan
Kaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan Marjo Niittynen 1, Päivi Meriläinen 2 ja Ilkka Miettinen 1 1 Asiantuntijamikrobiologiayksikkö; 2 Vaikutusarviointiyksikkö
LisätiedotTAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE
TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA Jussi Reinikainen, SYKE ESITYKSEN SISÄLTÖ Kulkeutumisriskit; mitä ja miksi? Tavoitteenasettelun lähtökohdat Esimerkkejä Pohjavesi Pintavedet Sisäilma Yhteenveto
LisätiedotYmpäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-
Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Lauri Äystö, SYKE/KTK Neuvottelupäivä MARA- ja MASA-asetuksista 22.11.2016 Ympäristökelpoisuus:Nykyiset MARA-rajaarvot Pysyvän jätteen kaatopaikan
LisätiedotTalousveden laatu ja pohjaveden käsittely
Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)
LisätiedotPysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke
Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)
LisätiedotLempäälän kunnassa osoitteessa Tuljamontie, LEMPÄÄLÄ, kiinteistörekisteritunnus. Kiinteistön omistaa Lempäälän kunta.
HAKIJA Lempäälän kunta PL 36 37501 LEMPÄÄLÄ KIINTEISTÖT Lempäälän kunnassa osoitteessa Tuljamontie, 37500 LEMPÄÄLÄ, kiinteistörekisteritunnus 418-406-2-195 Kiinteistön omistaa Lempäälän kunta. VIREILLETULOPERUSTE
LisätiedotKansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset. Suomen ympäristökeskus Outi Pyy
Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset Suomen ympäristökeskus Outi Pyy Markkinoita luovia tekijöitä Kehittyneillä kansallisilla markkinoilla toimintaa vie eteenpäin yleensä yksityinen
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotParhaat ympäristökäytännöt kaivannaisjätteiden sijoitukselle ja jälkihoidolle
Parhaat ympäristökäytännöt kaivannaisjätteiden sijoitukselle ja jälkihoidolle Mistä kaivannaisjätteitä syntyy? Kaivannaisjätealueet ja jätetyypit Kaivannaisjätteiden hallinnan yleisperiaatteet Kaivannaisjätteiden
LisätiedotRiskinarvioinnin tarkastaminen
LAUSUNTO UUDELY/580/07.00/2010 13.12.2012 Porvoon kaupunki Kuntatekniikka PL 23 06100 Porvoo Viite Porvoon kaupunki, Länsirannan tontti 448-1, Tarkennettu riskinarvio, Ramboll Finland Oy, päivätty 17.5.2011.
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän
LisätiedotPilaantuneen alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta
YMPÄRISTÖHALLINTO Pilaantuneen alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta OHJELUONNOS Ympäristöministeriö 10.9.2013 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Keskeiset käsitteet... 6 2.1 Pilaantunut alue... 6 2.2
LisätiedotPILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen
PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN Timo Massinen HISTORIAA / TAUSTAA Kreosoottikyllästämö PAH- yhdisteet Lisäksi pursialan alueella pienteollista toimintaa, puunjalostusta, korjaamoja
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Väkipyöränkatu TAMPERE
HAKIJA SARA Suomen Aluerakennuttajat Oy Teiskontie 61 33560 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-065-7058-8 osoitteessa Väkipyöränkatu TAMPERE Kiinteistön omistaa Tampereen
LisätiedotKALKKIA MAAN STABILOINTIIN
KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
Lisätiedot