S u o m e n m a a n p e d o t ~ ^ ---- f. X u v u & fa , J. W, L illja & Co. firjapdnosfa.

Transkriptio

1 S u o m e n m a a n p e d o t ~ ^ ---- f X u v u & fa , J. W, L illja & Co. firjapdnosfa. *

2 Imprimatur: H- Molander.

3 & u m n m manit 3 o{la itto, 1» petein lufu uomegfa on ainoan fuurt ja faiffi ne omat maljingoitfemia elämiä. SKibcii tunteminen en ftis l^öb^ttämä enimmiten maf)ingoitten estämifeefi, joita maamies muoftttain peboilta [aa tämä maljineo oleefaan niin»äkäinen fttin moni ej)fä luulee. ÄtyUä fen fufin on fyamainnut että torpparin ainoa tye* monen taiffa le^ma, jonfa fatsit ta^>^aa eli fuft työ, on fomin Juuri mal;ingo fille, jolla ei ufeampaa ^emosta eli lehmää oleefaan ja jofa ei pinnan lainaamatta jaefa toista fiaan ostaa. SJiutta mielä tyitmuifemmalta ndept) afta, jos fitd Eatfelemme fofo maan fu&teen. Söuonna 1850 laöfettiin petojen tappamat eläimet 75 tuhannen fcop.ruplan armoon EoEo uomeöfa, el)fä eläinten pinnat luettiin fiind laseuöfa ftylläfin fyalmoifft. SÄifä ääretön maf)info eieö fiiö jofa muofi tule petojen raatelemife tal e on mielä fuurempt, jos fatfotaan mifä f)pötp näistä elämistä olift ollut maan miljeltyffetfe, jos ne oliftmat faaneet elää. työstä on fiiö- janottu että metfän pebot omat luettamat fuurimpain eötetten fefaan, jotfa miimt?t= tdmät maamme funnollifempaa miljetystä. $Pebot omat ufeampaa laija; mutta Eaiffi omat ne f)benlaifet fiinä että ^e elatuefeefenfa f)imoomat muita >

4 4 elämiä, fetnaimmin lämminmerifiä. 9ie omat raatele* maifia. SDlutta et raatetemaifuus ole faifilla ^ ta fuurt. huutam at elämät fuurefft ofafft ntyös fasmuista. 3Ko* net niiata niinfuin fisfa ja foira, omat fefyttyneina tyty* mäifet Eaifentaifeen ruofaan, josta heibän raatelematfuu* tenfafin on melfein fabonnut, ehfä millisfä tilasfanfa omat julmimpia petojen feasfa. 2. petojen raatetcmaifuuö katraitaan parahtten h a m* p a ista ja ty n fis tä. (SbeUiftttä he puresfelemat pieneffi ja jälfimäifiuä ottamat ja pibättämät faaliinfa. SoS fatfomme eläinten leufoja, näemme hampaat paiffanfa fuhteen olethan folmea laija: etuham paat, ft* m uham paat ja ta fa ham p a a t. SKuotcnfa fuhteen o» mat hampaat monenlaifet, tullen fiitä mifä heibän toimi* tuffenfa on ruofaainetten pienentämifesfä. ^a Jodfa eri* ainetten pienentämifefft tarmitaan erilaifet afeet (hampaat), taibamme jo hammasten muobosta päättää mistä M in eläin elää. ÄoSfa taas elaffeesta taibamme päät* tää minfälaifet fulfuneumot M in eläin tarmitfee fitä ruo* taa faabaffenfa, jo!a hänen hampaifinfa [opit, ja minfä* lainen moima ja muu rafenttus maabitaan funfi ruofaaineen moittamifeffi, fantamifeffi j. n. e. niin taibamme melfein ainakin paljaista hampaista päättää fofo eläimen hahmon, rinomattain taibamme fen tef>bä petojen ham* paista, fosfa hampaat otsat heibän paraatafeenfa, joista Eohta tulemme liiemmin puhumaan. Ä ^nnet otrat fahta laatua; jefo taitaa elatn metaa ne fifäue ihoon tuntumattomiffi taiffa ei taiba fe fitä. sjläfetypä tästäfin jo elämän luonto. Sofa taitaa ftyntenfä tietää ihoon, fe päätettäköön erittäin mieffaaffi ja fama* la ffi; fillä f^nnet eimät anna mitään fopausta,»aan hm* jaan lähenee elämä faalistanfa niinfuin fuffajalasfa j. n. e. uucempi ofa maamme elämiä on petoja (raatele* maifia eläimiä). ^J^teifct merfit hampaisfa ja fulfuneu*» o isfa omat peboiue feuraamaifet: h a m p a a t: Teboilia on fa iffi folme laija hampaita: etuhampaat, fimuhampaat ja tafahampaat. tu h a m p a a t omat fefä tylifesfä että alifesfa leu* asfa Cuufi. Äafft fesfempää hammasta omat pienimmät, ja fa ffi lifimmäistä näille omat alifesfa leuasfa ufeasti mähän taampana. <Sitte tulemat im u h a m p a a t, joita peboilla on tyffi fummallafin puolella fummasfafin leuasfa. 9fe omat p itfät, puiffo* rnaifet ja mähän määristetyt. $lifen leuan fimuhampaat omat etuhampaista mähän erillänfä että niiben mälisfä on tyhjä paiffa, johon alifen leuan fimuhammas fopii. 9läitä feuräamat fuun fifällä ta fa h a m p a a t, jotfa omat folmenlaifet: enfin fi* muhampaita lifimmäifet omat m ä lih a m p a a t, joilla ful* lafin on tyffi puiffomainen nirffo eli fä rfi, ja joita eripe* boilla on eripaljo; fitte feuraa ra a to h a m m a s, jofa ta* mallifesti on faiffein fuurin ja jolla on fa ffi eli ufeampi rinnatuffin feifoma fäcfi ja färfien mälisfä terämä f^rjäj miimeifeffi ftyöm äham paat, jotfa omat lemeät, epätafai* fet, ei terämät, maan tylfät. Släitä on peboilla tyffi eli fa ffi. Sftäiben faiffien toimitusta nautitfemifesfa etolemai* fea ymmärtää, tuhampaillanfa peto tarttuu faaliifenfa ja mielä tepäifeefin; färfifet hampaat erittäin leiffaamat lihaa ja ftyömähampaat, lemeät fefä tylfät, jauhamat fuin mjjltyn fimet raminnon pieneffi, jonfa tehtyä fe on mal* mis lasfemaan alas furfusta niinfuin fe muutoin jo on tullut furffua lähellefin. entähbenpä taibetaan jo peto* jen hampaista havaita hribän fuurempi eli mähempi taa» telemaifuutenfa. SlaatelemaifuuS mähenee ja peto elää

5 6 mtyöa kaamaimiata aina famaöfa mitaafa kuin fyömä* hammaatenki luku enenee taikka ne muutoin omat tätybel* lifet* (Sillä nämät ttylfät hampaat omat oikein fopimaifet kaamujen jauhamifekfi. Shmtfellä on niitä kolme kura* mailakin puolelta kummaafakin leuaafa. oifaalta näyttää mpöa mälihammaaten paljcua ImKoutta; fillä niillä on»aan pkfi ainoa kärki fullasin* Stiin nähbään ^ampaiöta eläjän raatelemaifuua. Ä ulkuneum ot omat kaikille peboille rakennetut käty» mifekfi ja juokfukft. SBarpaat etukäpäleiafä omat 5, takakä= päleiafä 5 eli 4, mutta melkein kaikilla omat terämät kannet* 3. $)atemmaffi fel?epbe ft jakakaamme kaikki pebot f anteen fuuren heimokuntaan» Cfnftmäifellä on pkfi fpö= mähammaa tyltfeafä leuaafa ja pffi taikka ei työtään alifeöfa. ähän kuuluu kiöfain ia ilmeaten fukukunnat, joilla on t)kfi ftyömähammas plifeafä, eikä ^tään alifeöfa leu* aafa, ja 5 marmaata etukäpäleiafä, mutta maan 4 taka* käpäleiafä, kannet terämät ja kokonaifeati ihoon mebettä= mät. Sähän heimokuntaan kuulumat mielä ahma (oama, kamppi), tuhkuri, kärppä, [aukko ja metfäftka (mäprä), joilla on t)kfi fijömäjjatnmaa kummaafakin leuaafa, mar= paita etu- ja takakäpäleiafä 5, kpnnet terämät, mutta maan ofaffi ihoon mebettämät. loinen fyeimoeiinta tunnetaan fiitä että fekä plifeafä että alifeöfa leuaafa on 2 fyömähammaata. Sahan kuu= luu karhun fukukunta, jonka ftyömähampaat omat fuurem* mat kuin raatohammaa, martaat etu- ja takajaloiafa 5, kannet pitkät, mutta ihoon tietämättömät. Sähän kuuluu mielä koirain fukukunta, joiben fyömähampaat omat pie= nemmät raatohammaata, etujalan martaat 5, takajalan 4, kpnnet ttjlfät ja ihoon tietämättömät. uomen petojen fufufum ta t I. ÄtSfan fufufunta: Ä Bfa t ja Stoeffet. II. Döntan fufufunta: S(E)ma eli D6ma. ID. 3 K erin fufufunta: SHeri, S u tjfu ri,.kärppä, Stim iffi. IV. 9<laäbän fufufunta:.gmapanäätä ja Sftänftjnäätä. V. aufon VI. fstä^tän fufufunta: Sftä^rä eli 2M fäftfa. VII. Äatljun fufufunta: Äarfyu. VIII. koiran fufufunta:' Äoira, Äettu ja Shaali. i. «Kisfat» S tu u m is pitfämäinen ja pienoilla f arvioilla peitetty. 7 S ö a rp a a t luntm asfafin etujalasfa 5, furam asfafin tafajalasfa 4, faieisfa te» rämät, määrät ja i^ooit mebettämät fyitnet. h a m p a a t: etuhampaat fotoon litis te ty t; fimu^ampaat p itfä t, magmat ja niiben talapuolella terämä fy rjä ; mälifjampatta alifesfa leua ja 2, ylifeäfä leuaäfa y fft eli 2 ; raatolmmpaaqa ylifesfä leuaäfa on fafjx ierämää ja y!ft tttlfä fä rfi ja tjfft» ie lä tylfempt poim i jtfäpucleha, alifeafa leuasfa, 2 ferämää färfeä; fyömäfjampaita ei ole alifeäfa leuaafa otteiltaan, ja tjfifesfä on yfft ainoa aiman m äkinen. Ä ie t i on täynnä naulafta, jotta nojaamat taanpäin ja tctemät tielen far^eefft. So ei ^lifeöfd leuaafa olift tuota pientä fyömäham* maata ja joö raatohampaalla ei olift tuota 'ttylfää kärkeä ja polmea, niin olifin?at tämän fukukunnan eläimet niin

6 9 raatelemaifet fuin ifcmifen ja rfi ajatella taitaa. SKtyt tat= bamme fiie f 5>llä ajatella mielä mäljän mertfempiä elämiä, efyfä emme tyfytäfään femmoista tunne, (Suuremmat ta= män fufufunnan elämät omatfi jo ^trmutfen raatelemaifet, niinfuin jalopeura, ttgeri, parbi ja ilmeffet. Ä a iffi tämän fufufunnan pebot omat famaa laatua fefä ulfonaifen muotonfa että fifällifen rafennuffenfa fu >= teen; ia niin omat ne elatuffenfa fyafemifesfafin, misfä maasfa fytymänänfä fye fitte elesfelemät. jalopeurat 2lfc rifan ja tigeri Snbian metfisfä ottaa faaliinfa famalla tamalla fuin ilmes meibän metfiöfämme, ja fyeibän tapanfa on paljo toifenlainen fuin farkun ja fuben faalistanfa ottaisfa. Aistim ista omat näfö ja fuulo tarfimmat; ne näfe= mät t)l)tä ^t)min työllä fuin päimälläfin. * )aju ei ole niin tarffa fuin fo irilla, mutta näfö on tarfempi. 3>oS f atfomme ftöfaa, fosfa l)än lintua faabaffenfa martoo, nä= emme futnfa fen filmät feuraamat linnun faiffia litffum ifia. Sftafu on fmono; nämät elämät ei tunne ruofanfa mafua ennenfun fe mahaan on tullut, jonfatä^ben fye eimät pu= resfele ruofaanfa pieneffi, maan nielemät fen fuurina pa= lafina; fye elämät fentäfyben permeistä aineista, joita maan niin pieniffi leiffelemät että ne furfuöta alas ma )= tumat, jaufyamifeffi ei Reillä ole Ijampaitafaan. Äuulo on tarffa; pieninfi fopaus herättää J>eibän, ja ufeasti on ainoastaan muiben eläinten fulfu l)etbän ofottajanfa faa= liille. unto on mtyös tarffa, erinomattain miifjtsfä. «jöe omat notftat ja nopiat; taitamat mietittää itfenfä fofoon fuin pallo ja f^nfien alla on pienet pefymiät pallufat, jotfa tefetr>ät fätymifen fyiljaifeffi ja fuffelaffi. j a maiffa Reillä on ääretöin mouna, eimät fye fesfaan farfaa faa* liinfa päälle julfife Sti, niinfuin foira, maan mieffaubella ja famaluubella foettamat ^e tulla faaliinfa perille, entänen martomat l)e i(>meellifellä pitfämielifytybellä falasfa otustanfa, ja tarfaha fuulolla eli näöllänfä jotafin fya= maittua matelemat l)e fyiljaifesti faaliinfa lähelle ja fopt= maifen tilan faatua ^ppäämät l)e filmänräpätyffesfä faa= liinfa päälle, paisfaamat f^ntenfä fiin i, lyömät fen allenfa ja repimät eli puremat fcampaillanfa faulan maltafuoniin. 4?e juomat lämpimän meren ja fyömät enfin merifimmät ofat. JRamittuanfa tyafemat f>e piilopaifan ja nuffumat fymään uneen fiffi että nälfä taas ^eibän herättää, jo s faalis pääfee peistä, ei f>e fosfaan aja tafaa, maan las= f emät itfenfä pitfämielifesti miefoittelemaan uutta otusta. 9ie omat peräti laisfat juoffemaan ellei hengen maaraa ole. jo S niillä olifi foiran malppaus juoffemifesfa, niin ne tappaifimat fa iffi elämät metfisfä; fillä ne tappamat paljo enemmän fuin fyöbä jaffamat. >nneffi omat f>e luonnostanfa laisfat niinfuin maarallifimmat färmeetfin. Suonnon miifaus on fiinäfin näfytämä että l)irmuifimmat elämät omat mtyös laisfimmat. Äärmeen faltaifet omat nämät elämät mielä ftinä että t>eibän muotonfa on firjama, ^eibän luontonfa fa= mala, fceibän mafaamtfenfa renfaan muobosfa ja fiufus= tuisfanfa antamat pa^an lö ^ fä n. ifiiminen näiben eläinten fesfen on erinomainen fiinä että foiranen ja naaranen lä^eöt^mät toinen tois* tanfa epäilemäifesti, toimittamat ttyönfä luutain ja filjuen ja fen päätettyä juoffemat fauas toinen toifistanfa fau* ^istuen ja padoin mielin. 2CinoaStanfa äiti on fcellä ft* fiöillenfä; ifä on fceibän julmin mil)ollifenfa, jofa parille päästesfänfä työ omat poifanfa. ^aifista imettämäifistä eläimistä on ftis fisfan fu= fufunta julmin, raatelemaifin ja merta rafastamaiftn; f)i&

7 muifet omat nämät elämät fof)bate$fanfa muita amutto* mia elämiä, mutta petturit, joa faamat f oman maatuefen. SSeren ijimo faattaa ^»eibän repimään EuoliaEft paljo e* nempi Euin fpöbä jaefamatj Iaiö?at ja unifet ettet näleä, meren fyimo eli IjeEuma faata fyeitä liieeeelle. 2Cinoae>tanfa filloin fuleemat l>e Eamalaati pmpäri Pjaifuubeafa ja Ipm^tellen» uomen maaafa ei ole muita täfyän fufueuntaan Euulumia Euin Eiafat ja ilmeffet (Äuwa 11:0 13.) Ä is fa t oivat joto fcfljtttjnet ta iffa» i t l i t. tfefattyneen fiäfan Ijäntä on noitt puolen tu u m iin m ittainen ja mäljitefleu!apeitett>a väärän a sti. SffiiH itisia n fyäntä en» ä p n A le m p i, tafan paffu päähän a s ti, jota on m usta, fen Ijartnaa, p itfin felfää, m usta ranne, jo sta alaspäin ftjlfiä myöten 10 e n tarraa on feltai» lasfee monia njiircoja, jo ita mtjös on ja to isfa ja fjännäsfä. Äefytttjneen fisfa n Jam a on monen näföinen: a rm a a, jonfa feifää p itfin futfce 1, 2 eli 3 m ustam aista Vtntoaa, fa> manlaifta reitooja ftjljillä, pääsfä, falttasfa, IjännäSfä; t u r fifjt ja lulfee taupasja;» a t f o in e n ja fir ja m a. m u s ta, jonfa nafyfa fetpaa.giännättömät fis fa t jgntyrcät em istä, jo tta jo ä ta fin fij^stä omat $äntänfä taiottaneet. SKMEiEiafoja lopttyty SSenäjän, Ungarin, affan, ng* lannin [a muiben maiben muoriafa ja fpneeiafä metfiafä. suutta EefpttpneenEi Eiafan milli luonto närään fiitäein että fe, ifyntifiatä eroitettuna ja metfiin joutuneena, pian m illittä aiman fculluefi. SaloiafaEin, joiafa Eiafa faa uleolmoneiafa poieia, tulemat pojat aiman millifft elleimät ne pienuubeataan pääfe ihmisten pariin. 9le Eiafat, joita metfiafä millinä löpbetään, omat näin millittpneitä eimäteä aleuanfa m illit SögilliEiafat, miafä T^eita löptpp, omat julmia ja Eo* min raatelemana elämiä. $>äimän maattuanfa, menee l)än pöeft faaliille$ faifenlaifet linnut, jäneefet, hiiret ja S j muut en l)änen fpöttinfä. >än Etipee puihin, Eppriatelee maaafa ja Eoloiafa. ö i ole mcleein fitä paiffaa, joafa l)än et mainoifi faaliatanfa. ÄatEEi Eotieläimet omat aluata olleet millit; ihminen on l)etbän maistellen tarpeeefenfä Eefpttänpt. 9fiin i)emo= nen, fyäreä, fiea, ja niinpä EtafaEtn. Erinomainen onfi Eiafan Eefottäminen, joa fitä Eatfelemme ifymiaelämän rin=»alla. SSSillit il)tnifet, jotea elämät metfäatäntifellä ja Ealaatamifella, tarmitfemat amuefenfa Eoiran, jonea $e Eefpttämät; mutta ne eimät tarmitfeeeaan Eiafaa, jota ei pf)belläeään millteanfalla ole. Suutta EarjaEanfatEin, jotea elämät paimentamifella, eimät tarmitfe Eiafaa amuefenfa. Reillä on Eefptettpjä eläimiä, l)äreiä, lehmiä, lampaita ja muita, joiata Ije elämät, ja amuefenfa ottamat l)e mielä fotranet, jcea opetettuna on fypmä paimen, druropaafa ei ole muuta EarjaEanfaa fuin Sappalaifet, joilla ei ole Eiafaa niin Eauait Eutn ^e EarjaEanfan elämätä miettämät; maata pellon työhön rumettua faa Eiafa ftan ^eibän Eo= baafattfa. _ $iafa on pellon miljelpefen Eumppani, ftllä fe on perfo femmoiaten elämäin perään, jotea jpmiä ja iii = taa enimmin turmelemat, niineuin hiiret. 3>o manaan teatamentin Eirjoiafa luemme Eiafan olleen Eotielämänä ^)a= leätinaafa, joata mpöa taibamme päättää fiellä pellon mit= jelpatä harjoitetun, ellemme muiata fpiatä fitä tietäifieään. &3E_en fanoimnte että Eef^ttt)nt)t Eiafa pian m illittä ja näyttää Eol)ta raatelemaifuutenfa. euraama tapaua on mannaa totuutta: SÄuutamat talonpojat Eaipafimat ajoittain lampaita, jotea löt)bettiin mainiolla peboilta re= mittana Euolleiffi 5 1 eli 2 lammaata Eatofi joea pö. ^)t)aft)jen puutteeafa ottimat talonpojat Eäfiinfä fuuret Eanget ja Eoiran feuraafa lämpimät t)öllä lähellä fitä paieeaa, joafa lampaat citn?at laitumella. $)eto tuli pon

8 13 fuluesfa ja juo fi foiran niafaan ja tatuoitti fynfthänfa foiran filmiä, $oira foetti maatuatella, mutta tyänen täytyi m ito in paeta läheltä olemaan fuo on, io^on peto ei feurannut, maan pyfäfi rannalle. Äoira foetti tuua fuimalle mutta peto maatuati f)äntä partaalla niinanfa* raati että talonpojat fyiljaffenfa läfyeatyimät tafaapain ja löimät pebon fangillanfa fuoliaffi. $eto näytettiin oppi* neelle miehelle, iofa tyelpoöti l>amaitfi että fe olt tamatto* man fuuri malfoinen fiöfa, iofa oli m illittynyt, _ Äiafan raafa luonto näfyy_ fiitäfin että fe pian fuoa* tuu taloon, ioafa fe faa fyymää fuuljunfa, mutta tuaftn foafaan huolii ifcmifietä. Äoira feuraa ifäntäänfa, mutta ei niin fiafa. Äiafa maufuu jotalin Jjalateafanfa, mortfee lemäteafänfä ja fä^ifee fefä fylfee mt eiöfanfa. tftt* mifen aifana faa fen julmimmat äänet fuulla. i-amminta rafaataa fcän erinomaifeati, nuffuu päimällä ia malmoo yöllä. &än fiipee puihin, fcyppeto punata puudun tyu poöti; pubotettuna forfia lta, fyyriataa %an felfanfai määrään. f ääntää ialfanfa alaspäin, fyäntänfa yloapatn ja tulee maahan jaloillenfa ollenfaan itfeänfä louffaamatta. Äiafa ia foira elämät feafenänfä ifuifeöfa fobaafa, iofa on tullut fanalaafuffi fopimattomiata if)mifiötä. a= masfa fcuoneeafa faamatetut fiafa ia foira foptmat ufetn tornin feafenänfä että famaata aatiaata fyomätftn. 5UCer= filliatä on että fiafa imettää muiben elämäin pentfoita, pö bänen omat poifanfa otetaan häneltä poia. SRiin on ^änen annettu imettää oraman, iäneffen, fetun ia rotanfi poifia. S la m in n o ffi fiafalle on li >a paraa, erinomattam tuoreena ia elämiatä, jotfa f)än itfe faa tappaa5 mutta muun puutteeafa ja fefyttyneenä täytyy >änen tytyy mifen tamallifiin ruofiin. uoneiafa ia feboua yafee yan rottia, piiriä, lintuia. $a ra S juoma on maito. iittä m ife n a ifa on ^elmi- ja maaliafuulla, iol* loin fiafat fofoontumat, ufein palioftn, pimeiafä paifoiafa. gjöfaufina fuullaan filloin iulmat äänet. Äoiraaten ääni on folfempi, naaraaten Hellempi ia ntaufumaifempi. 55 päimän fuluttua fynnyttää emä 5 12 potfaa, iotfa 9 päimää omat fofeat ia ioita emä marjelee anfaraati; ei ole filloin foiran lä$eatyminen. ^ojat omat iloifet ia liefyafoitfemaifet. mä opettaa fyeiban ottamaan faaliata tuoben Reille elämiä piiriä. y ö ty ja ma^info. $iafa fyämittää rotat ja l)ii* ret, ioata fyän on marfin mälttämätön fotieläin peltoa miljelemätfille fanfoille. SJJuatat nafyat felpaamat tu rfiffi ia fäymät faupaafaj myöa talmilaffta, fauluffia ja- ran* neffia tefybään niiatä. Suutta totuttuanfa metfäafä fäy* mään, on fiafa iulma mtyollinen faiftlle mäfyemmille elä= mille; nuoret jänefjet, metfäfanat, teeret näfemät häneltä loppunfa; myöa näiben ia muiben lintujen munat l)afee ia fyö fiafa. >mpa fefin ^amaittu että fiafa rupee fuolleen i^mifen ruumiifen ia tappaa piafuifen lapfen fety= boafa. SDmpa mielä fiafa paljoin repinyt täyfifaama= neenfi if>mifen, näfytyänfä fuinfa iljmifen maateafa ianuf= fueafa faulafuoni liiffu u ; fiafa on lyönyt faulaan ei ole fiafaa uafomiata ljuonetafa, ioiafa ilj= miftä nuffuu, erinomattain piafuifia lapfia. ^iafa fuuttuu pian leifiteafäfin; moniata efimerfeiatä tiebetään että mifjaifen fiafan puremat jäämät omatfaat* taneet pafyat feuraamuffet ia fuolemanfi. räa ihminen, jota mif)ainen fiafa puri ia repi, lanfeft fomaan pttfälli* feen tautiin ia laamat paranimat työlääati. äöielä mo= nen muoben fuluttua on fillä ifjmifellä femmoinen faufyu että oifein tulee fairaaffi, ioa fiafa ofaa olla famaafa fcuoneeafa. Suomin faupungiafa on firffo, nimeltä *

9 14 Saaria bel popolo, ja fttna EirEoSfa erään nuoren l;ispa= nialaifen fyauta, joea Euoli fisfan.puremasta fyaamaöta J>änen leieitellesfänfä. Suutta famanlaifia eftmereeiä cltfi peippo Eertoella, (J? u»a 11:0 1.) 3 (t»effcn jä iltä on h ä t ä in e n ja p a tfu, v u o li eli to lm a S ofa ulto p ä ä Stä 011 m u sta. (S tu ja lo is fa ott 5 ja ta ta ja lo is fa 4 rcarroa Sta, fa itis ja»vä ärät, terärcät,» a lto ife t ftjn n e t. S B ii f f i t otoat rc a tto ifet, is tu iv a t 3 e li 4 r iiv ts fä ja t u n t i tympärt en vteni m u sta p ilf t u. S ilm ä in y m p ä ri on tv a lfo in e n rcngas. Ä eja öä ott ta nva ritsfe a, ta im ella tyarmaam pi, raadan a lta iv a lfo in e n m u ^ tiifa p ilfu ifla, feläsja 4 (i mustempaa ivitivaa, jo tta tu lte ivat p o ifiit. d r ilä ife t om at ne m u u to in ta n v a tta n fa : to to ru u m is m u S ta p ilftu iu e n, jo tfa p ilf u t fetäflä om at to lm e Sfa p ilt in tu lte iv a S fa riu u S fä ; to to ru u m is pienem m illä ru S» fea m a iftlla p ilfu tlla p eite tty ja feläoä f.tfjt m u sta a lv ito a a ; ru u m is «in n n t ilm a n p ir tu itta ja «.H iiv o itta, ainoastaan h a rtio illa ja ja lo is fa p ie riä p ilttu ja. SDlutta f a if fi näm ät, e p ä n iin e rim u o to ife t, oiva t famaa ju fu a ; p enifa t oivat u fe in ta rro a lta n fa to ife n fa ife t tu in roaittyempanfa. ^ImeEfen foto on tifyuisfa ja muortftsfa metfisfä, josfa f)än taitaa fymt)tä ja pistää faalistanfa. 9?iin lauan Euin faaltöta Eeötäd, pt)ft>9 l)än fitnä paifaöfa, jonea l)än Eerran on itfellenfd Valinnut ellet fjäntä fieltä pois EarEoiteta, jonea jäteeen l)än tamallifesti ^»ataa taea» perin famaan paieeaan fxffi että raminto [telia loppuu. SÄaminnon tyfrbestä pateasta loputtua muuttaa fyän toifeen ja on taas fttna niineuin entifesfäfin nitn!auan Euin ra* minto fiellä EeStää. kiiman ajalla juoefentelee f)an pi= tempiä matfoja ympäri, mutta palaa fen perästä jälleen famaan paieeaan, josta Ijän enfin läljtt. Maaranen itmes ptyftyt) penteotnenfa famasfa paieasfa ja tamallifesti on EoiranenEi td >catööfd* ÄoEo perljeeunta on niin EooSfa Eefän, ftyefpn, ja aleutalmen aina Eiima-aiEaan aött, jol= loin manfjemmat ajamat t^eödnfd penieat, jotea itfellenfd n?alitfetx>at uuben ruoeapaiean eimätea. enään miimty man= 15 fcempainfa feurasfa. $os toinen manfyemmista tapetaan, malitfee jäleeen jddnt;t nuoremman tomeriefenfa, jonea täl)= ben ufein tasataan nuori naara manljan Eoirafen feurasfa taieea manfya naara nuoren Eoirafen feurasfa. ämä on mtyös fytynä mieft ilmeefet ptyfymät famasfa paieasfa ja tappamat, maieea ^Eft peistä otetaan jengiltä. SlmeS maeaa päimän, ellei ndled pane fyäntä liif= Eeelle taieea ifymifet eli Eoirat Isäntä pelätä. )än lepää mälistäin kuoren roteosfa taieea muusfa ltymt)sfäj mutta tamallifimmin afettaa l)än lepo[ianfa EorEialle paiealle, EuEEulalle taieea fuurelle Eimelle, jonea pmpäri on penfaita, joöta )än taitaa ^aruattar jos maara läfyest^ taieea joeu eläin ofaa l)äntä lieenemään. ^jöfybämellä on Ijän mtyös tairallifesti alallanfa fallion EoloSfa, Einein taieea juurae- Eojen alla» < jämärä fa on )än enimmiten liieeeellä faa= lista ^aeemasfa. ^öttyänfä itfenfä tähteen laseee ^än maata nueeumaan fieft että näleä taieea traara ajaa panen liieeeelle. SoS maniat ttoeefet penieoinenfa peläten tään Eoirtlta, Eiipeelrät penieat pian puudun, mutta n>an= jemmat pafenettat pois ja Eoiranen EulEee (tiloin pitfät mateat. Maaranen jää enimmiten lähelle fitä paieeaa, josfa penieat otrat puudun Eiimenneet ^os Eoirat otoat l^lpät ja hartaasti feuraatoat jäleiä, tapahtuu ufeimmasti että iltoes n?i^botn p^fää Eih)en, Eannon eli muun feleätur^an viereen, josfa tyän Vastustaa foiria, jotea I?auE= Eumifellanfa antamat psfpmie^ille tästä tiebon että taitamat tä^)estt)ä* SftiinEuin EiSfaEin, EoSEa f)än ei enään pääfe pafenemaan, patee itfeuenfä feleäturman, fpleee ja u Eaa E^nfillänfäj niin teeee ilmesetn, EoSEa Eoirat omat fcanen maatineet feleäturman ottamaanj Ijän Eä^ifee, fpl= fee a miseoo Eäpäleitänfä oieealle ja mafemmalle. 28an= \)a ilmes, jonea ^min juoefemaifet Eoirat äeisti fyätytyt*

10 tämät, ottaa fo&ta tämmöifen mastuffen taiffa fiipee puudun, jofa nityös tapahtuu fosfa tyäntä fauan on tafaa ajettu ja Ijän rupee mäftymäänj fillä ilmes pääfee offattomaanft puudun, lasfee itfenfä pitftn offaa, ja foirat f)auf* fumat puun alla. 3stfeStänfä ei l>ätt fuitenfaan mene puudun ja mielä todemmin Ijtyppelee >dn puusta puu dun ajain tafaa oramia, niinfuin muutamat jaarittelemat; 3 la6 tulee fyän niinfuin far^ufin tafaperin. N iin fu in fisfa fin faappii ilmes fontanfa ia fufenfa päälle. R a t» in n o ffi ilmeffelle felpaamat ainoasti lämmin* merifet elämät, fernaimmin femmoifet, jotfa fyän itfe tap paa. SSäliStäin, jos elämät puuttumat, Jät) l)än fyaafc falle niinfauan fuin fe on tuore. > >ämäräsfä fulfee ljän fciljaffeen ympäri taiffa fyamaittuanfa jonfun elämän lalesttymän, laöfee fyän itfenfa piiloon fifft että än 3 4 fytjptyllä luulee pääfemänja fen nisfaan. Hei tämä on= nistu, metää fyän itfenfa tafaifin piiloonfa taiffa fulfee uubestanfa ympäri piilotellen, Suutta päästtyänfä elämän pariin, työ fyän terät»ät määrät ft>ntenfä fen felfään, faataa fen, repii faulafuonet r i f f i ja juo lämpimän t»e= ren, jofa on fyänen tyerffunfa. itte repii l)än aufi rin= nan ja ftyö merifimmät ofat, ftybämen, feu^fot ja maffan. (Sliei f)än tästä ture ramifcafit, työ j)än mielä muutafin liljaa. pienemmät elämät nfm uin jäneffet ft)ö f)än fofo* naan farmoinenfa. Salmella tamataan ilmeffen matfasfa farmeja, luita, fo rffia ja fynftä jänefftsfä, futuista ja muista, joita än on f^>ön^t. S^aaraSilmeffeSfä on löt)= betty oman pertifanfi jäänöfftä. SoS jäneffiä on foolta, fyö ilt»es ainoasti merifimmät ofat ja faimaa loput lu= meen. ^äneffen lilja on fyänen Ijerffunfa, eifä Ijän jätä patffaa ennenfun miimetfenfi jäneffen on faanut fitaanfa. SsoS ilmes tapaa lauman lampaita eli futtuja metfäsfä,

11 tappaa fyän fuuren joufon ennenfun f)än rupee ftyö* maan, ja tappaa ainafin ^enemmän fuin Ijän ft)öbä jaf* faa* (Srinomaifet omat nämät julmat elämät ftinä että i)e, pubottuanfa fuoppaan taiffa muutoin joubuttuanfa pulaan, josfa fye omat fuljetut fifälle, fabottamat l)k= mutfen luontonfa ja maan fofemat päästä pois, S itn on näfytty fuinfa ilmes, pubottuanfa fuoppaan fettum jouffoon, foetti päästä tylös, mutta fetut metimät f)änen aina alas tafaperin ja purimat fu o lia ffi jlm e S on tullut faton läpitfe lammasfyuoneefen, mutta ei tentityt mi= tään maffinfoa ^amaittuanfa itfenfä fifälle fuljetuffi. k iim a n a i!a on ^elmi- ja maaliskuulla; naara ftynntyttää toufofuulla taiffa alkupuolella fefäfuuta. 2 eli mälistäin 3 poifaanfa lasfee l)än fallion foloon, Eimein alla taiffa tifyuun penfastoom Suutta pian jättämät po= jät pefänfä feuraten emdänfd faalista fjafemasfa ja määrän tullesfa fiipeemät puudun, haaralla on 3 pana nifiä, tyffi pari fumetten fifäpuoleua, toinen pari matfalt alla ja folrnas pari rinnan alla* työ tl) ilmeffestä on ainoasti mitä nahasta faabaan. Salminapa on fuuresta armosta. SRitä ftylmempi paiffa on, josfa ilmes afuu, fitä fauniimmafft tulee n alfa, ja muoben alusfa on fen farma tikuin, pienoin ja fiiltämim kalliimmat omat ne ilmeffen nal;at, joiben hopean armaalla mäfyän punertamaifella pohjalla, on tätyfimustia pilffuja» Sfaiben fanotaan maailman tnarffinoilla maffaman 20 eli 30 f)opia ruplaa, efjfä meillä niistä faabaan tusfin 5 eli 6 ruplaa* kauniimmat \U meffen nafyat miebään kiinan maltafuntaam jlm e S te n ptytyntö on monenlainen, kefän alfana ptytybetään fitä Jarmoin, ellei fe paifalla tee ma^infoa. Salmella lumella ptytybetään fitä foirain amulla* jlmef= Suom en maan 5J5et>ot. 2

12 fen jäljet eroitetaan helposti fuben jäljistä, ftua ilmeffen jäljisfa ei näp ollenfaan fynfien [taa ja on peräti pmpp* riäinen. SRäitä jälftä feurataan fiffi että tultaan lähelle fen lepofiaa, jo!a fcamaitaan fen 3 4 ^p^atä, jotfa fe tefee lepofiaanfa tullesfa. Äoirat päästetään nljt irti; jos ne o Irat ^ m ä t juoffiat, n>aatitr>at t)e tiiman fuluesfa tltreffen jofo felfäturman ^afemaan eli puudun, josta il* mes ammrtaan. ^slmefftä p^betään rntyös ilmesfarft* noisfa, jotfa rafennetaan metfään fimifelle pohjalle; folme feinää te&bään ^irftötä ja neljäs jätetään amonaifefft; fii >en rafennetaan tuufu, jofa miputaan plös että fe, it* meffen fifälle tultua ja p o ttiin ruvettua, putoo alas. työtifft pannaan jänes, fuollut lintu eli muuta fenfal* taiftsta, SBSa^ingon estämifefft olift maanneelle paras p ^ n tö pefätn afeminen femäätlä fymtyttämifen ajalla» n. &smau fufttfttttfa. (jfmpa n:o2.) ( 5ä«on munan fattaxnen, ru u m is matala noin runfaait puolen ryynärän fotfuinen ja puolentoista fyyttärän pituinen. J a la t tytyyfäiftt, roiijiroarpaifet, fu j» fafin litiste ty t, määrät, teväroät fymtet. hampaat pienifävfifet; etuhampaat fotoon litis te ty t; ftrcutjampaisfa on tafa» puolella fy tjä ; raatofyampaasfa on pieni poimi tafapuotetla, päältäpäin fa ffi färfeä; träliljam paita ylhäällä 3, altaatta 4, etumainen pietti, ympyriäinen ja ttjlfä. sp itfin fetfää ntusta, ja tämän m ustan taja on jttpuitla ja tafapuolefla rusfea eli tpaalean feltainen; jalat ja p n tä m ustat.» a t lyhyt, ympyriäifet, fy rjtsfä realfomaifet. 18 S ilm ä t pienet, fiimäterä rusfe a ; for* SäStä fumusta ei löpbp uomesfa muuta fuin tyffi ainoa tai, jolla fuitenfi annetaan monta nimeä, niinfuin fa m p p t, fa m p p ifa rf)u, afyma, osma. 3 ffu n to on erittäin tuntureilla, josta tämä peto le* miää muorifiin metfiin pitemmälläfin tuntureista» (Sillä on melfein fama fotopaiffa fuin peurallafin, jonfa toaa* 19 raqifin m ielinen al)ma on. ^ llä ^ ä n tuo tulee alenv maffifin tuntureilta ja ottaa lampaita, futtuja ja muita; mutta emme tunne fuinfa fauas eteläänfäftn l)än ulottuu. SapiSfa feuraa l)än peurafarjoja taimella merimailin ja femäätlä taas tuntureille; muutama peistä jää fefäffi ala* maidin, nempi fuin uomesfa on ahmoja fefä 9lor* jasfa että pof)jaifeöfa SÖSenäjäSfä, joiöfa maisfa tymifet eimät mielä ote peräti limittäneet milltpeuroja. ^ofonfa fuhteen on osma epäilemättäfin pohjaisten maitten raatetemaifimpia elämiä, hänellä on fofonfa fut)* teen usfottoman fuuri moima ja fuffetuus. lämäsfänfä on fe paljofin ilmeffen faltainen; piilotellen ja ftyt)ristellen lähenee l)än faalistanfa että l)än muutamalla ^t)p pllä taitaa päästä fen nisfaan ja Ipöbä fen allenfa; än elää tuoreesta lihasta, enimmiten elämistä, jotta l)än itfe tap* paa ja päästyänfä efimerfifft lammaslaumaan, tappaa än niitä toinen toifenfa perästä että fyarmat pääfemät jjengisfä hänestä. peuraa ei än juoffusfa faamuta, maan piilottelee fiffi että fyän pääfee fen lähellä eli l)eittä itfenfä fen nisfaan joltafin fuffulalta; ja peura ei fauan jaffa taistella l)änen fansfanfa. (Srinomattain omat peti* ran mafifat hänen l)erffunfa. Niinfuin itmesfin ftip^ee hän fallioille ja pui^infi; elämän tapettuanfa, juo l)än enfin meren ja ftyö lihasta mitä jaffaa, mutta fätfee lo* pun jofo muoren fotoon, juuraffojen alle ja peittää fam* matilla, eli mie hän fen puiben latmoi^in, josfa fetut ei taiba fitä häneltä marastaa* > >än etää mtyös fuben faa* taneista peuroista ja millipeuroista, joita kappalaiset am* pumat, enpätähben ei kappalainen uhalla jättää am* muttua peuraa lumelle, laarin tietäin ettäj)änen patates* fanfa fitä perustamaan, omat osmat fen jo ftyöneet;>am* muttu peura fätfetään fentähben muoren foloon, jonfa

13 20 eteen afetetacm juuria fimiä, työpä oama omaa fufu* anfafin Ijäbän tulleöfa» $ ö llä, jofa on fyänen liifuntoat* fattfa, ottaa fyän metfäfanojafin, Janesta lähtee färfit* tämätön lötyfyfä, erinomattain foafa l)än on fytymin ftyöntyt, h iire t, rotat ja muut pienet elämät mtyöö häneltä faamat loppunfa, ja falojafin ptytytää _l)än mebeatä, ^[meffcn tai»alla ptyfpp f)än famaöfa paiffafunnaafa niin fauan futn fiinä eläkettä feötää* k iim a n a ifa on tammi- ja tyelmifuullaj naara fpnntyttää maalia-, l)uf)ti- eli toufofuulla fa fft, Jarmoin felme peniffaa niin ftynfeisfä faloiafa ja erämatafa, että Jarmoin ntiben perille pääatään, Sama ptytybetään monella talaalla* koira t ajamat f)änen puudun, joata l)än ammutaan* Kappalainen ajaa äntä taimella piirtämällä ja faamutettuanfa tappaa $ä= nen jofo fei&äällä eli p ytyllä. SDfyöa fjaaafalla ptytybe* tään fyäntä, S^auboiefa faabaan l)än para^iten; mutta jautain pitää olla mafymemmat fetun rautoja ja $am* pailla maruatetut, Sttonenlaifia fatimia rakennetaan oa= man furmafft, Sappalaiftlla on taata elämästä fuurt m ainio ei ainoaataan fiinä että j&än tappaa fyeibän peuranfa, maan mi)öa maraataa ^eibän ruofanfa, tyfft)uä tuntureilta lä&teiafänfä alamaisin talmeffi peurojanfa Eaitfemaan, jättämät Sappalaifet tulemaffi femääffi Iti)aa ja juuatoa itfellenfä tuntureille, ämä ruofa pannaan koppiin, jotfa ripuatetaan paanujen päähän noin fpllän forfeuteen maaö= ta 5 mutta oama fiipee ufein tänne ja ftyö jätetyn tuan, Söuoren foloiata maraataa f)än famaten ufein Sappalai* fen tuofamaran, ettei ole ftylläfft fimiä p^ntu eteen, >aman naljka on aiman falliö ja faunia turkikft, (Srinomattain armoifa on felkänaljka, jonfa karmat ktyliä 21 omat mäfyän falfeemmat karhua, mutta kauniisti fiiltämätfet ja muatat, mäfyän ruafealta mimaf)tamaifet. ni. fntntmta* spää munan faltaincn, ru u m is pitfämäinen, ja la t lyh y t, 5 marmasta fu Sfa fin, fyitnet jo tftfiit terämät ja mähän ideoit mebettämät, (Etuhampaat omat tärjc ttöm ät; raatohampaafta on y fft fä rfi ja y fft terä tafa< puolella; mälifjampaita ylhäällä 2, alhaalta 3, Ä ie li ett farhea täynnä taanpäin nojaamia teriä, l a i t t i tä^än fu fu u n fuutum a ife t elämät oivat pienenmoifta, m utta fiu ffu ifla ja raatelemaifta. S tu u m is päästä altain oit melfein yhtä»aljm a, pitfämäinen ja pienillä ja lo illa fam tettu, jota tefee että nämät elämät helposti fyyristelem ät aiman p ie nistä fin läm istä, fosfa maan ferran päänfä faamat jtfälle. >e elämät fefä lateaöa maalla että m etjtsfä, fernaamntin maalla fu in p uisfa, maitta he fito e tä fin taitamat. 4?e elämät lih a sta, fernaim m in femmoijtsta elämistä, jo ita he ttf* tappamat >e farfaam at faaliinfa päätie hampailla eitä fynftdä n iin fu in fis fa. Ä iu fu S fa n fa ja pe< lästyneinä antamat he Vahan töyhfän, jota tulee märfyybestä, jo fa fofo o ntuu pie* uisfä ra fo isfa molemmin p uolin peräfuolta. -&e poifim at muoren fo to isfa, maait läm isfä ja juurie n alla. 1, SJottJrtffinctt ifteh* (.Stuma n:o 3.) jla n ra on m ustan rusfe a, jonfa m ä lilfä näfyy maaleatt feltainen pohjafatma; jalat ja häntä m u sta t; huule t, leufa, Jormat ja nenän ftm ut m alto ife t; f it u u s puoli fyynärätä ja 4 5 tuumaa, häntä 6 7 tuumaa. ämä afuu mäkien reunaafa, juurien alla, fiuoisfa, fimiaiboiafa j, n, e» Äernaaati elää l)än talojen ja fty* lien lähellä, joiafa p n öifin kulkee elatustanfa tyakemaata, illo in fyän piilottelee tympäri, ktytyriatelee pienimmiatäfin lämiatä pääatäffenfä hanojen ja muiben piffuelämäin pa= rtin, joita ^än tappaa enempi fuin ^än^ erällänfä fpöbä jaffaa, «ftiufuafanfa antaa p n Euulla äänen, jofa mä än on p ra fa n äänen faltainen, ^ a iffi pienet elämät, jänef= fet, i)iiret, metfäfanat, ^an^et, fuorfat, f^ ftyife t, fanat, falffunat j, m* felpaamat hänelle, joita än tappaa niin paljo fuin l>än fäftttää, jonfa Ufytyä p n rupee ftyömään 4

14 2B enfin aimuja ja juomaan lämmintä merta. Sttitä hän et jaffa fpöbä, foettaa I)än fantaa pefäänfä. Suunta ja Iin* nun potfia hafee hän m^öa fefällä ja peittää itfenfä me= teenfi ottamaan Jatoja ja fammafoita, joita {>än rafaataa ja joilta ^än puree poia jalat etteimät pääfifi häneltä fartuun. Salmella nähbään illerin mäliatäin niinfuin faufon martoman faloja jään reunalla. Stferi ammutaan _ ^auliaa, taiffa annetaan foirain hafea hänen pefänfä, joöta hän jofo faimetaan uloa eli afetetaan faufon raubat fen omelle. Stfpöa taibetaan hän haufutella uloa lämeatänfä, joa fen lähellä hiotaan meiatä elt muuta rautafalua fimeä maataan, taiffa tahmotaan tahta fimeä toinen toifiinfa. 9tyt tulee illeri uloa fatfo= maan mitä tehbään.^ Äoira ei fernaaati häneen tartu fefa fentahben että hän puree fiuffuife3ti että erinomattain fen pahan löphfän täfyben, jonfa hän pääötää itfeatänfä.. ft)cä tefee mahinfoa pääöteöfänfä fanain ja mutben tarpeclttöten elämäin pariin; mutta hän tefee hpotpä tappaiöfanfa mahingolli ia pieniä elämiä, hiiriä j. n. e. shltyfö on fen nahfa felpaama tucfiffi. (Autoa it:o 4.) 9tu fea, niuötantaineit, imvntaau rcaaleat ft f iti Menot pofjjafartvaf; huulet ja leufa teatfoijet;»arpaibeit roälin juureäfa fartt>aineit feft; p itu u s puoli id ittä 5 tuumaa. fptjnärää, S u h fu ri afuu metfiafä ja muorifiafa paiffafunniafa, ptenemmtafä mirroiafa, joiöfa letytyp ä^riäifiä (frapuja) ja mulloja (lohen poifia), jotfa omat hänen paraa ruo* fanfa. Suutta ei hän ole niinfuin fauffo luonnoatanfa meftelämä, maan tefee ufein pitfät matfat maallafin. isuhfun on perfo ja fiuffuinen; mihollifen lä^eött>eöfä ja pafoon pääfemättömt)hbeöfä ottaa hän foman maatuffen, fplfee ja fäfcifee hiin Eiafa ja antaa fitumaifen ja muia* futtamaifen äänen niinfttin pieni fotca haukuift. meben elämiä ft>ö tuhfuri fammafoita ja lintuja, jotben perille hän tulee. Niinfuin fauffo on hän fauan meben alla ja piatää maan fuononfa meben rajaan hengtttaaffenfa. k iim a n a ifa on huhtikuulla ja emä ftynnpttaa fe* fäfuun feöfipaifoilla 4 6 peniffaa, jotfa omat fofeat. Niinfuin illeri pppbetään tuhfuri foirilla, jotfa ha «s mat hänen luolanfa, joöta hän fittc faimetaan uloa tattia afetetaan fatimia fen omelle. Salmella, foafa farmat o* mat pitemmät, felpaa fen nahfa tu rfiffi, ehfä ei ftua [a* nota fuurta armoa oleman. 3. ( jt u» a mo 5.) 9}a6fa ou taltnella vcatfoinett, fefätlä päättä rusfea, alta tuottoinen, jännä n u tfo p u o li aina m usta. Ä orroaitt ranne roalfoincn. S B iitjit p itfä t. p itu u s on 9 10 tuum aa, fjäutä 3 4 tuum aa; naara en tuumaa ta e m p i. 3o fa tsuoft m uuttaa lärppä fabbesti fartpattfa, m arras- eli jo u lu tu u lla, jo llo in l)än faa ta llp ip u lu n fa, ja fjufytifuutta, tof-fa fefän pufu tulee (taan. kärppä on meibän maamme fiemimpiä ja miffelim* ptä elämiä, efä lafealla Cebolla että metfiafä Ja muo* rimaiafa on hänen fotonfa, fimirotfoiafa, fimiaiboiafa, jtlloiafa, mäfitörmäiafä j. n. e. fernaimmin meben lähellä* Salmella hafee hän riihiä, latoja j. n. e. afuaffenfa ja lähtee niiatä femäällä Eiiman mtffelpptta moittaa tuafin mifään; pienimmät aufot pääatää hänen läpitfenfä, hän juoffee puihin ^etpoati, ui pää ppatoafa pii purojen ja mittojen. $än elää parittain ja ajaa poifanfafin ttyföänfä niiben täpfifaamaneiffi tultua. *pan pääatää mpöa mihoiafanfa pahan Ittypän. _ Äofonfa fuhteen on färppä fomin raatelemainen*, pan tappaa elämiä ja lintuja, jotfa omat paljo häntä fuu= remmat, nitnfuin jäneffen pojat. SJtyoa fanotaan tarpan

15 25 vältatatn metftöfä VainooVan metfoja ja teeriä ia erino= S S i atf?l$ e,nj5?oifiö* ^ l{l!fcin clvat rotat, hiiret ja muut fenlatfet pätien tahallinen ruofanfa. Sanain pefät ovat ufetn Vaaraafa. ' k ^ '? «im av w a 011 maa^fuulla$ emä, jofa on tiine?r* r l 0a< J 0lht. ^ ^ tifuun lop uua eli toufofuun alutta 5 elt 6 pentffaa, jotfa 9 vuorofautta ovat fcfeat ia 4 EuuEautta emanfä feuraafa. SÖSan^emmat totuttavat poi= fan a pernaan ruofanfa, tuoben Reille eläviä Minä, Itnnun ja janeffen poifia ja n, e» ^ m.^utaan eli otetaan EoiriHa eli m T V o u Z t l L a ^ m m m a n m " ^ r tpal^ingon färppä taitaa tefybä, olemme jo o= fotttaneet pu^ueafamme fen elatuefeöta5 mutta l)böbbw Z ; t l a? Pra J a^ a^ a nfa Va&ingoHijta eläviä, piiriä ja S s- -at^ ^ob^fft on luettava fen faunia talvi» naj)tatm, ^jota Vatmoväfi rafaataa faaba turfifft. 3Rua=!j!L ai1nran petetään valfotfen nafmn päällä, joata turfft tulee faunttn EirjaVaffi f s f S l 0ni C' fa " C11 flulfa Iuulce fär)5ält te to ' Än»»«6inroa fuurem m illefttt eläimille, fosfct ne a fisti fuclettat ja tuonut ruum is en ifäänfun p u o lle ttu fjenfeä täyteen a,an, tut 'v '1nf M rviin Vuremifeäta ja lm jrfyflife gtä tjenfitytfeätä. SJlutta fe. l s'la f - r«a 10ta tuke U xv'in V ^ ta I6l^ M «ä. urf>a en fefiu luulo 10j i,!,t ta W a *oifet»iha stuiva t ja rupeeumt puremaan pientä farjaa. f. Ä itm iffi* KÄÄfts! U,f Et (! um itfö ' Iu m itirtfa ' n irw a> tunnetaan Fefädä alta»atfoifena, * ru6tenna; taf»ena on fe po&jaijtsfa maigfa ylen»o tfoinen, ä n tä, joitta Vaasia et ole faroa^utppua, on l;f)beumuotouien ja m uun ru u m iin ta ro a iuen; foira* «u m m it** f? PI ta' i fa en noin 61/a-7 tuum aa; *Snfä 2 tuumaa. ««'- 'f» Sumifin afunto on, niinfuin färpänfi, fiviläjiafä, aiboiafa, filleiafa j. n, e. e on t)f)tä viffelä fuin färp= päfin ja V)^tä raatelevainen, juoffee puihin, ottaa lintuja, juo fyeibän numanfa j. n, e. en elatua on aivan fa= maniainen fuin färpänfi. kiiman aifa on f eväällä ia emä ftynntyttää toufo= fuulla 4 elt 5 penteeaa mäfitörmääafä, puun foloafa j. n. e. Sumtfti p^betään fatimilla nitnfutn piiriä eli rottia. än Eatfotaan pteemtntn ^öbpeifeefi Euin vafyingolufeefi eläväefi, EcaEa f)än feeä peltoiafa että taloiafa ja aitoiafa tappaa va^ingollifia pieeueläviä, piiriä ja muita. $>oi)= jaa-ssenäjäafä ja iperiaafa p^betään näitä paljo naf)= fanfa tä^ben, jofa, eljfä pieni ja ol)ufatnen, on aivan Meno ja valtoifempi fuin Eärpätt. Sftutta eteläifemmiafä matafa on nal)ea ruaeeampi ja rumempi. iv. *$a ä $ä tf fu t n t u n t n * OtuuratS pitfäm äntett; ivatpaat 5. ( tu - ja tulmafmmpaat tiiin fu u t ille rin fu fu tu m ia fla ; atifen leuan vaatoljampaafla pietti poltot ft apuolefla ja liiatalapcltpinen paiffa tafapuofella; ttm liljainpaita ylfiääflä 3, alhaalla 4. JTteli on tärkeä. ämän fueueunnan elävät ovat vä )än fuuremmat ebellifiä5 näillä on EorEeammat jalat ja tueevampi Isäntä, «hienon ja ti^un Earvanfa fefä jtevän ruutnitnfa raeen= nuffen puoleata Euin mpöa Eaunitit muotonfa ja vieeelän liifuntonfa VuoEft ovat nääbät Eaunttmpta eläviä meibän näillä ole fitä pal)aa lö^eää, joea feuraa illeriä ja färppiä. 9?ämät afuvat fernatmmin metfiafä, oleafelevat puiafa, Eiipeevät oefia pitein ia btyppelevät puuata puudun vainoten lintuja ja oravia, «ipe fpövät lämminverifiä eläviä, joiata fye itfe ottavat hengen. ^)e poteivat puiben Eoloi^in taieea EiVen rot= foi^in fernaimmin forfealla maaata.

16 1» «fjöojjottöötö. (ituma n:o6.) Sluum is ^armaalta iiäftyen m ustan rusfe a ; m ustan rusfea (jiiitd ja jalat, ivalfoinen Jauta ja rin ta. p itu u s 17 tuumaa, Ijäntä tarrooiiieitfa 12 tuumaa. >aapanäätä lofytyty melfein ^än afuu fimen rotfois[a ja raunioisja, mutta [anotaan mä= listäin tuleman ulfohuonetfinft; hän tulee mtyös imfemaan faneja taloina, jotfa omat tä^eccä hänen a[unpaiffaan[a. ^äimällä lepää hän fym^sfänfä, [idä f>än famof[uu mal=feutta; t)öhä menee hän [aaliille. S^aminnofft hafee tämä näätä faifenlaifia, erinomat» tain gef^tt^neitä lintuja, fanina, f anoja ja ftyhftnfiä [efä fuorfia, joiben fomin miholltnen hän on. ^Jöllä tultuan[a niibert pariin, tappaa pan fa iffi mitä hän [aa fiin i, puree potffi ja työ enftn päät ja imee lämpimän meren5 fitte a* terioitfee l)än muun lihan. $J!pö laajaa hän toi[inaan f of o linnun lt)m^pn[ä, josfa hän nouffii fyöpt)enet pois ja fitte fyö Itänen, $iljaf[een lähesty hän m^ös millilin* tuja, met[äfanoja, leimofta ja muita, niin mpö jänef[iä, piiriä, m irriä, [ammafoita, jotfa jäänette felpaamat. Äe= ftytthneenäfin on hänen paras ramintonfa liha ja munat; mutta hänelle felpaa mtyös maito, juuret ja leipä. kiiman aifa on martain femäällä; h^htt- eli tuofo* fuulla ftynntyttää emä 4 eli 5, mälistäin 7 :fi poifaa fimen rotfosfa eli puun folosfa. e mahinfo, jonfa tämä elämä tefee, nähbään raminto-aineista. J)t)ötpfään tästä ole juuri; [tllä [en Farma ei ole niin kierto eifä niin taaja fuin mäntynääbän. 2 * l & l ä n t t i n n n i ä. ( f f u r n tuo 7.) (Ruum is»a a tta n rusfea, tiätitä tuferoa ja m ustan rusfea, jalat m ustan tusfe* at, lauta ja rin ta feltaifet. tuvat otsat paljaat. 26 S ^ la n anturat oreat farivaife t, m utta öaapanääfcän an» 27 SKänttynäätä on met[än peto 5 ja maiffa [e elää eteläsfäfin, omat fuitenfi pohjaisten maafuntain taajat ja juuret henfametfät hänen paras afumafianfa, än pa* fenee ihmisten afttmapaiffoja, afuen faufaifisfa ja fyn= feisfä metfisfä. ^äimällä lepää t)än i puun folosfa eli fimen rotfosfa, mutta ^öllä menee hän faaliille. 0enpä= tä^bcn hamaitaan hänen jälfenfä ufein lumesfa, mutta itfe elämää faaban Jarmoin nähbä. nimmästi onfi hän puisfa ja ^ppelee latmasta latmaan, niin taitaen häbän tullesfa fulfea läpi fofo metfän maahan Jattumatta. SRuo* rena faatuna tulee hän pian feftyffi ja fiimoffi, ja onfi fau= neutenfa muofft faiffein ftemin eläin leifittelemään. S^amintona hänellä omat fa iffi metfän linnut (metfo, teeri, ptjty, metfäfana), joiben parille hän tulee Itymtyten ja puree ne fohta Ijengettömäffi. Säneffen poifia mainoo ^än mtyös PjaifuubeSfa. >ramia ajaa hän ufein tafaa pitfät matfat puusta puudun fifft että orama mäfyneenä lanfee hänen f^nfiinfä ja menee fohta fitaan. h iire t ja m ^ rä t felpaamat m^ös Janelle* Suutta erinomattain rafastaa hän munia, joita hän fyafee fefä puista että maasta. kiiman aifa on helmifuulla ja naara fynn^ttää huhs tifuulla 2 eli 3, h ^ o in 4 poifaa. Elämät pannaan puun foloon, oraman eli linnun pefään _taiffa muoren rotfoon lehtien ja fammalien päälle. $Pojat omat U itit' telemäifet ja fefytttymät h i o s t i maiffa heibän filmänfä jo ottaisfafin olifimat aufi. affan ja chmeitjin maalta feftyttämät metfästäjät mänttynääbän potfia, jotfa feuraa= mat ihmistä niinfuin foirat, joiben fytymifft tystämiffi h^ tulemat; mutta fisfoja etmät he 2CinoaStaan taimella felpaa nääbän nahfa tu rfifft, jonfa tähben häntä mtyös melfein ainoasti talmisaifana ammutaan ja p^betään. nimmästi mainotaan häntä

17 29 niin että feurataan pätien jälkiänfä lumesfa ftfft että ta ivaitaan hänen fiimenneen puuhun. SamaUifeSti mafaa hän (illoin jofo puun folosfa taiffa oraman pefäöfä, josta hän pelätetään ulos ja ammutaan. Söälistäin mafaa hän pitein jotafin offaa. StttyöS jaetaan näätä foiran amulla; mutta päti tytyp^elee puusta puuhun ja pääfee ufein metfästäjän filmistä. 59?työS ptytybetään näätä fati= millä, tehbtyt otyufaifista lautoista ja ripustetut puihin. $)tysftymiehtlie tefee näätä fuuren mahingon furma= tesfanfa metfän lintuja; mutta hän htyöbtyttää l)äntä fauniillä ja falliilla nahallanfa, josta maffetaan 3 ruplaa l)opiaa ja enempifin. v. G a n t m f u f u t m t a * (Äutea n:o 8.) Oinumtä vitfctmäinen; ja la t liit y t ; m artaat 5, joibett toälisfä en uintafejl. SUatoljammag tylbäällä oit fotm ieulm ainen; jtuä on fa tft färfeä ja m ite n m ätisfä teräroä ftjrjä ; ftjapuolella en matala puolitymptjriäinen poim i; alhaalla on ftflä folrne Eärleä, tafapuoli matalampi. SBäliljampaat tylp ä llä 3 ja alfjaaha 3 ; ty lp ä llä on enjtmäinen paljo pienempi toifta. Sämän fufufunnan elämät omat fuuremmat ebellifiä, mutta niillä on Ityhemmät jalat. «>eibän lemeä päänfä ja lemeä häntänfä näyttää heibäti lähesttymän l)tylfeitä, niinkuin h«omatfi mefielämiä. hiinpä elämätfi he me* besfä ja meben lähellä, josta l>e mtyös l)afemat rämin* tonfa, mutta menemät fuimalle [itä ftyömään. $e afu= mat foloisfa ja lämisfä meben lähellä ja omat työllä liif* feellä, maaten ItymtySfä melfein fofo päimät. Samallifen faufon farma on mustan rusfea; pään fimut, faula ja rinta maalean J)armat. ja la n antura! paljaat, p ituus on 1 ftytynärä 6 8 tuumaa; häntä puoli ruumiin mittaa. S ö iiffit tylihuulesfa ja fuupielien tafana omat melfein malfoifet, fanfeat ja pitfät. auffo elää fofo uropasfa ja melfein f of o 2lafi= asfa, efofä ei misfään fuuresfa paljoubesfa. p a n afuu iätmien, jofien, mirtojen ja muiben mefien tntyös merenfi rannoisfa, joisfa l)än ^afee läpiä, jotfa hän matmistaa itfellenfä. >mi on meben alla ja läpi fulfee tylospatn niin että fauffo fiellä taitaa olla kulmalla. $>tytytaja ha* maitfee hänen fonnastanfa, jonfa l)än panee ftmelle eli kannolle meben lähellä, aukolla on fytymä nafo, mutta huono haju. än on milli, fainoffumainen ja mtefas. jh m ifiä pafenee hän kauas. Hei hän taiba paeta, ot* taa M n f oman mastukfen ja puree komasti ja maaraut* festi. SBaiffa mefi on hänen paras fotonfa, juokfee tyan pifaifesti maallakin ja (anotaan taitaman fiimetä puu* tyunft. ^äimällä faa häntä harmein nähbä. Ajolla tulee hän ItymtyStänfä ham aan ramintoanfa. Salmella kuun malosfa nähbään hän filloin fuljeökeleman pitempiä mat» Joja jäällä mirran reunalla ja menee pätmafft ufetn maalle lepäämään muoren kolosfa. ^amaittu on mtyos että faurfo mälistäin tefee maelluffia, fulfein fefäfft meren ranteilta maan fifälöitle järmien ja jofien lähelle ja taas taimeni tafaifin meren rannoille.... auffo elää faifenlaifista mefielamtsta, faloista, fra* puista, fammafoista, mefihiiristä ja muista; mtyös ottaa hän fuorfan poifia ja muita mefilintuja. tyfftyua puh* bistaa hän ufein falanptytybtyffet. pienet kalat ftyo an tamallifesti mebesfä, fuuremmat mie hän maalle ia ftyo enfin päät, fitte ofan muustakin ruumiista. kalastais* fanfa on hän meben alla niin kauan kuin hän taitaa hcjl* kenfä pibattää, jonka jälkeen l)än pistää kuononfa meben pintaan ja hengittää. t r... '.pf kiiman aifa on eteläsfa helmtfuulla, pohjat]emmtsfa maafunnisfa maaliskuulla» mä kantaa 9 miikkoa ja

18 ftmntyttää toufofuulla 3 eli 4 fofeaa poifaa, jotfa enftn omat mustat mutta manttelien faamat emänfä muobon. ( mä fpottaa ^eitä alusfa pefäsfänfä, mutta ottaa ^eibän fitte mt>otänfä meteen, josfa pe uimat f)änen mieresjanfä; mälntellen opettaa emä f>eibän falastamaan ja itfe ra^ mintonfa l>afemaan. auffoa p^^betdan erinomattain faf)bella muoben ajalta: joulufuulla, fosfa mebet jäätymät, ja l)etmifuulia faufon fiima-ajalla. joulufuulla ammutaan fauffo foi= rien amulla. >elmifuulla mietettään fauffo pillillä. «&oi= ran amulla ammutaan fauffo niin että ampuja taluttain foiraa ^afee ja feuraa faufon jälfiäj jos fauffo on mennet jofyonfi fotoon, annetaan foiran ajaa f)änen fieltä u= I0S5 ampuja martoo l)änen tulemistanfa ja ampuu. 3>oS fauffo on mennet jofeen eli mirtaan, jofa ei ole fplmet* tpn )t, pitää fuljettaman ympäri rantoja tietääffeen mie= läfö fauffo on mebesfä. itte tutfitaan rannat foiran amulla, jofa pian antaa tiebon ntisfä fauffo olesfelee. jo S fauffo mafaa ä^rääsfä, josfa meft on lasfenut ja )onto jää on jälellä, pitää jää enfin molemmin puolin rifottaman. $uun malosfa mtyös p^betään fauffoa. 2Cmpuja fatfelee päimällä misfä faufon jäljet fulfemat jään auffoon, josta fauffo menee alas falastamaan. gjöffi afettaa l)än itfenfä liljaan fol^tuullifen fauaffi ja martoo ftfft että fauffo tulee aufohe. auffo p^betään mpös rauhoilla, fefä tamallifilla fetun rauhoilla taiffa erinomaiftlla täffi tarpeeffi mainostetuilla rauhoilla. SJtyöS p ^ betään fauffo fatimiha ja louffailla, jotfa afetetaan ulfc= puolella f)änen läpeänfä. auffo tefee paljo mafyinfoa fyöbesfänfä faloja, jot=?a fcän tappaa peräti loppuun asti, erinomattain fata- 30 lammifoisfa, joihin fyän ferran on tottunut tulemaan, aufon lii)a ftjöbään, ef)fä ei fe ole peräti fctymän maul= lista, (Suurempi on työty faufosta l)änen nafyfanfa muot* fi, jofa on aiman fauis. aufon naf)fa armataan fen mitasta niin että jofa fuubesta tuumasta (eli forttelista) maffetaan fuostuttu l&inta ja fyäntä pannaan faffin ferroin ja maffetaan fitte niinfuin fama mitta naf)faafin. &a= mallinen lointa on 50 fop. fyop. jofa 6 tuumasta. Äau= niistä faufon nahasta on maffettu 7 rupi. f)op. Ufeim= mat naimat miebään SÖenäjälle ja kiinaan. SlpSfän pap= pien la ffi on faufon nahasta. aufon pojat faabaan fefptttymään ja taibetaan o- pettää falastamaan. vi. QRtitjron fufufuittrt. (Äum a n:o 9.) Sluum is on tylfjäältä fa tjo ttu n a tafapuotelta lerceämpi ja manttelien eteenpäin tapenema,»eitetty p itfillä ^arjaffenmatftha f ankoitta; famaten mtyös fen ty ö lä in e n fyäntä; ja la t fy fjtjt; warpaat 5 EuSfa lin jatasfa. 9taatoE)ammaS ylijäädä lo im i» fulm aineit, t>fft fävfi ja ftfäpuoteha t iffi p oim i; alljaaua folrne färfeä, 31 tatampi ja ftiuä 2 polmea ulospäin ja 2 jijaflepätn. paalia 4, jo ista etumainen aiman pieni ja putoo pois aifaftn. tafapuolt ma» 2Bält ampaat ylhäällä 3 ja au Ktufyampaat alhaalla omat enempi tu in muibett petojen eteenpäin nojaamaifet. >efä tämä etuhammasten muoto että tuonen (fätfän) Itiffu m a ifu u S lähenee jtait fu fn fu n ta a n, jo sta uom alai* fet el)fä omat ottaneet mäyrän futfuaffenfa m et f ä j i a f f i. Kä^rä eli metfäfifa on malfoifett harmaa, jo^on ma )ä mustaa on fefoitettuj alipuoli päätä, faulaa, ruu= mistä ja jalat mustat; pää malfoinen, mutta lemeä musta miima fulfee filmätn ja formain läpitfe. SJiä^ra afuu muorifisfa ja mäfiftsfä paifoiöfa. $oö* fa!)än ainoastaan öiftn on liiffeellä ja lepää paimät, taitaa fcän lö^t^ä paiffafunnasfa, maiffa fcäntä Jarmoin faabaan nä^bä; fuitenfi rafastaa ^>än enempi eteläifta ats*v s s y r~. mumi»i.'m m m ' u.mm m

19 32 maakuntia. 2tfunnokfenfa katoaa mätyrä itfellenfä koloja muorien, fuurten kiirien alla eli fantamäfiin. äkft tar* peekfi on häneltä etujaloisfa pitkät terämät kannet $o= telia on aina ttfeampi läpi ulospäin, irälistäin 4 eli 5. perällä on itfe pefä, josfa l)än taittaa itfellenfä pehmeän lepoftan Reinistä, lehbistä, fammatista, ja lepää fiellä taimen pahnasfa niinkuin karhu, Sämmöifisfä keloisfa lepää ufein monta perhekuntaa, mutta kultakin on oma pefänfä, Äouko- ja kefäkuulla tallataan ufein manhem* mat mutta liietä ufeammin pojat lepäämän auringon paiöteeöfa ulkopuolella läpeä, Suutta päiioällä on t)än laiska eikä liiku pitkälle; pöllä fitä mastoin on p n mil* pas ja mikkelä, $>ahnaanfa menee ^än marraskuun lo* puita ja tulee fiettä harmein ennen kuin maaliskuun kes* kipaikoilla. ^os taimi on lämmin, taitaa l)än kuitenki tulta aikafentminki; mutta jos ktylmä faamuttaa hänen ulkona, l)akee hän likimäifen fympn ja nukkuu fiihen, SMpra on fuuri pelkuri; mutta matnottuna pefäsfänfä, on än liinainen ja puree komasti, «Potrat faamat h&* nettä takkiinfa; eikä koiran pureminen häntä paljon t;aita, filtä häneltä on pakfu filama, Sakapäästä antaa l)än pahan löyhkän, niinkuin monet muutkin elämät, 0 pkftyltä on fyän aiman tilaama niinkuin ftyötettty fika, ja fiitä liha* muubesta elää )än koko taimen pahnasfanfa, föoko hammasten rakennus näyttää että mätyrä elää fekä kasmutsta että eläimistä, SÄehuifet ruohot, juuret, joita hän kärfältänfä tuhrit nutuista, ja marjat omat hänen etatukfenfa; mtyös pienet elämät, niinkuin ^työnteifet, joita hän ufein hakee eläimen fonnasta, fammakot, hiiret ja muut fentaifet kelpaamat hänelle; linnun ja jänekfen pojat ehkä mtyös kelpaamat Sftuun raminnon puutteesfa me* nee $än haaskallekin. 33 mä poikii taimelta pahnasfa oltesfaan, luultamasti helmikuulla. «Kiiman aika on marraskuulla ennen pahnaan menttyä. Äannettuanfa 9 eli 10 miikkoa ftynntyttää emä 4 5 fckiata poikaa. 2tluSfa imettää hän l^eitä, mutta elättää fittc hljönteifillä, mahoilla ja juurilta,.fteko kefän feuraamat he äitiänfä ja malmistaroat ftykftyttä omat ke* lonfa eli tekemät omat kammionfa emän keloon. l)kft)ttä fpl)s- ja lokakuulta pahetaan mätyrä kot* rain amulta. * >änen kelonfa hokaan ja lämen eteen pis* tetään pieni tikku pistoon; JjämäräSfä tullaan katfomaan ja tiih i näyttää mieläkö mäl;rä on pefäsfänfä mai onko hän lähtenet utos faaliitte. ScS hän on lähtenet utos, tukitaan läpi kimittä ja koirat faamat pian hänen eteenfä; fillä mätyrä ei koskaan mene kauas pefästänfä, Sinne turmaa hän ntytkin koirain ebettä ja ampuja, joka feifoo lämen ebesfä, kaataa hänen hftpcsti. Muutoin kaimetaan hän ulos lämestänfä. helpommin faabaan hän niin että tukitaan kaikki muut aukot paitfi tykfi, jonka eteen mirite* tään fatimia, taikka pannaan famanlainen lauhoista tehty looba, jotta rottiakin ptytybetään. SO^^öS afetetaan fattkon raubat lämen eteen. SRätyrä ammutaan mielä niinki että ampuja afettaa itfenfä läheltä läpeä ennen auringon nou= fua ja martoo fiinä hänen tulemistanfa kotiin; mutta fii* nä pitää olla tarkka, filtä mätyrä päästpänfä as* kelta pefän lähelle rupee juokfemaan aiman pikaifesti eikä ptyfää ennenkuin fifälle tultua, Sptyrän liha, ^^roin taitettuna, on aiman mauttista» S^ahka^tehbään ptysfpmiehen taskuikfi, ptysfpn päättifikfi j;a muifjt tarpeikfi, SJJpöS htyöbtyttää mätyrä ftyöbesfänfä paljo pieniä mahingottifia itikoita. Suutta hän mahin* goitfee tuhrien niitut tylösataifin ja ftyöben ht>öbt;lliatcn kasmaimien juuret. Suom en maan ^ebct, 3

20 34 v h. «Karmitte fu fu fu n ta. (,<f n:o 10.) Stuumiin rafcnuus jänteivä ja U'aS)UHi, felfä tafapuolella fövristtirnjt, bäntä ai»,ui lu^fäiiieii, jafoiöfa iviifi roanoasta,»varustetut piltillä»äiiristctijiflä fynftns. 6iroul;am paat oivat yleifesti enemmin fu filo ijc t fu in fä rfife t. SJlaafofyampaalla pn»lifro fä IcuajKi»ifjl foifcam pi ja tjffi matalampi fä rfi, alifeefa tcuaffa tafapuofi puolta matalampi, etupuolella 2 färfcä ulospäin ja 1 fä rfi ftjällepäin. SBälifyampaita on jofo 3 tjlifeöfä ja 3 alifesf.i eli 2 ylifesfä ja 2 alifesfa leuaefa, fauas croitetut toinen toife&tanfa. Äar u on fofo öuropan mäfemin peto 5 mutta ft)llä fen ruumiakin naittaa mäfempt;ttä ja tufemuutta. $>aitfi jääfarl)ua, jota uomeafa et oleffaan, elämät fa iffi farkun lait metfiöfä, joiöfa l)e nauttimat monenlaifetmnan rämin* non fuin mifään muu peto, ja mafaamat taimen paljnasfa. uomalatfilla on aiman monta nimeä tälle elämälle, jota l)e tyl)tä paljon pelfäämät fuin funnioittamat. Äofo^ naifet firja t taibetaifitn tähteen firjoittaa tämän t)liatett>n pebon elämäatä ja ihmisten fanafa fofytauffiata, mutta eimät ne ni)t fuulu tarfoituffeemme. uuren farkun mitta fuonoata jännän juureen on runfaa fpltä ja fen forfo l)äppäille aati noin puoli ftiltää. «ftarma on tamailifesti muatan ruafea, nimittäin muoben neljänä enftmäifenä fuufautena foafa fyän on tätyfifaamui= nen, mutta toifinaan on farma täpfimuata, toifinaan l)ar= maa taiffa näiben mälillä mai()telemainen. äpfimustat farkut om-at fuuret ja maniat; nuori farl)u et fosfaan ole muata. SRuatan ruafea eli muatamainen, jolla mäliatäin mpöa on ruafeat farman huiput, omat tamallifimmat, jonfa täl)ben fenmuotoifia tamallifeati ammutaanfi. Ruafea far= fytt, jonfa farman huiput omat malfotfet ja jonfa pofyja* farma ufein on malfotnen, futfutaan J>optafar^ufft. 9lug= feilla eli pannaan näföifillä farkuilla on ufein malfotnen rengas faulan tympäri ja futfutaan fentäf>ben rengasfar- 85 E?uiEfi5 tämmöinen rengas on ufein fat)bella eli Abelia penifalla famaafa pefäafä, maiffa ei toifilla femmoiata oleffaan; toifena eli folmantena muotena fabottamat rnel* fein fa iffi tämän renfaan ja ainoaati aiman karmat pt* tämät fen fauentmin. Mirjamia ja peräti malfoifia met* fäfarlmja fanotaan filloin tällöin näl)bptt; mutta ainaftn omat ne peräti karmat. Äarl)u afuu fynfeiafä metfiafä ja erämaiafa. uon= noatanfa pelfuri pafenee l)än aina if)miaten afumapaiffo= ja, joisfa metfät Iparmenemat. uonteafa, joafa fan= fan paljous miimeifinä aifoina on faamanut faamamia* tanfa,^ omat mtyos metfät fyäminneet ja farkut niiben feuraafa, e^fä niitä mieläfin f^ llifft lö^tpp5 fuitenfi omat ne joffifin fyarmasfa uomen eteläpuoleafa. $)ofyjaifeen päin ulottuu farkun fotontaa aina Säppiin aati. $ar=> moin tamataan farl)u muorilla ja muortmaiafa, fihä femntoifiafa ci fyänellä ole elafetta. Suutta fitä maatoin moi far&u l)tymin alanfoifiafa fymiafä metfiafä, joiafa on fypmiä laitumia ja fp lliffi marjoja (puoloja, muatifoita j. n. e.), juuria ja mef)uifia faamaimia. ^elpoatt fiipee far^u puihin, mutta tulee alaa tafaperin. 3)työS fät>a= fentelee fyän laffin jaloin ja fantaa filloin etufäpäleiafä fuuret taafat. >än on nä&tp fillä tamalla fantaman fuolleen fjemofen etufäpäleiafänfä ja fulfein fouffaa por= rasta mpöten jofo fuon eli mirranfi tylitfe. SDtyöa taitaa fyän meteläatäfin fuoata fantaa tapetun lehmän maiffa $än majoo fuo >on niin fpmälle fuin jalat emät pitfät. än ui rnpös miffelään ja pitfänfi matfan. Ufein menee än meteen fplpemään fefan l)elteeafä. pelästyneenä juof* fee Ijän rajuati fröngötellen. $änen aiatimenfa omat fyt)- min tarfat, näfö, fuulo ja erinomattain l)aju, jonfa tä^= ben ihminen fcänett tapaa metfäafä maan aifafyarmoin.