Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös Hallinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2007. Hallinto"

Transkriptio

1 Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2007 Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 10/2008

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Talousjohtaja Jukka Aalto Sisäasiainministeriö Julkaisun laji Tilinpäätös Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2007 Julkaisun osat Tiivistelmä Sisäasiainministeriö -tiliviraston vuoden 2007 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Tilinpäätös käsittää koko sisäasiainministeriön hallinnonalan lukuun ottamatta Ahvenanmaan lääninhallitusta. Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä toimialoittain katsauksen toiminnan vaikuttavuuteen, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös toimialoittain kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä Tilinpäätös on vahvistettu sisäasiainministeriön johtoryhmässä Avainsanat (asiasanat) Sisäasiainministeriö, tilinpäätös,toimintakertomus Muut tiedot Verkkoversion ISBN-numero Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisu 10/2008 Kokonaissivumäärä 156 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli suomi ISSN Hinta 25,00 eur +alv Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN Luottamuksellisuus

3 INRIKESMINISTERIET PRESENTATIONSBLAD Datum Författare (organ, organets namn, ordförande, sekreterare) Ekonomidirektör Jukka Aalto Inrikesministeriet Publikationsslag Bokslut Uppdragsgivare Inrikesministeriet Organet tillsatt, datum Publikationens namn (även på svenska) Bokslut för inrikesministeriets räkenskapsverk 2007 Publikationens delar Sammandrag Bokslutet för inrikesministeriets räkenskapsverk för år 2007 består av en verksamhetsberättelse, budgetens utfallskalkyl, intäkts- och kostnadskalkyl, balansräkning som ger en bild av den ekonomiska ställningen på bokslutsdagen och av uppgifter som ges i bilagorna. Bokslutet omfattar hela inrikesministeriets förvaltningsområde med undantag av Länsstyrelsen på Åland. Verksamhetsberättelsen som ingår i bokslutet innehåller ledningens översikt över verksamheten samt en verksamhetsöversikt per verksamhetsområde, en beskrivning av verksamhetens effektivitet, avkastningar och kvalitetsledning samt kontroll över de psykiska resurserna. Verksamhetsberättelsen innefattar även resultaten av helhetsbedömningarna per verksamhetsområde och sammandrag av missbruken. Bokslutet har fastställts av inrikesministeriets ledningsgrupp den Nyckelord (referensord) Inrikesministeriet, bokslut, verksamhetsberättelse Övriga uppgifter Nätversionens ISBN nummer Publikationsseriens namn och nummer Inrikesministeriets publikation 10/2008 Totalt antal sidor 156 Distributör Inrikesministeriet Språk finska ISSN Pris 25,00 + moms Förläggare Inrikesministeriet ISBN Konfidentialitet

4 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Sisäasiainministeriö Maahanmuuttohallinto Lääninhallinto Rekisterihallinto Kihlakunnat Poliisitoimi Pelastustoimi ja hätäkeskuslaitos Rajavartiolaitos Sisäasiainhallinnon palvelukeskus Yhteenveto tiliviraston maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta Tuottavuusohjelman toimeenpano Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Tilinpäätöslaskelmien liitteet Muut liitteet Allekirjoitukset

5 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Yleistä Sisäasiainministeriön hallinnonalan toimintaympäristön osalta merkittävimmät muutokset linjattiin pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa. Muutokset ja niiden toimeenpanon valmistelu sävyttivät voimakkaasti koko loppuvuoden 2007 toimintaa ministeriössä ja hallinnonalalla. Hallitusohjelma sisälsi runsaasti sisäasiainministeriön tavoitteiden mukaisia kannanottoja keväällä 2007 valmistellun SM:n hallinnonalan tulevaisuuskatsauksen painotusten mukaisesti. Hallitusohjelman sisäistä turvallisuutta ja maahanmuuttoa käsittelevät osiot ovat huomattavasti aiempaa vahvempia ja laajempia, ja antavat hyvän tuen pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Toiminnan tuloksellisuus Sisäasiainministeriön hallinnonala saavutti pääsääntöisesti sille vuodelle 2007 asetetut tavoitteet. Poliisille ilmoitettujen rikosten kokonaismäärä kääntyi lievään nousuun edellisestä vuodesta, kun se oli aiempina vuosina jonkun verran laskenut. Ilmi tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrän nousuun on merkittävänä syynä poliisin aktiivinen toiminta piilorikollisuuden osalta. Näiden rikosten ilmoitusaktiivisuus nousi merkittävästi ja sen johdosta selvitysprosentti on alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Ilmoitettujen pahoinpitelyrikosten määrä koko maassa kasvoi hieman verrattuna edelliseen vuoteen ja samalla niiden selvitysprosentti laski kahden prosenttiyksikön verran. Julkisten palvelujen laatubarometrin mukaan poliisia koskevat käsitykset olivat pysyneet lähes ennallaan vuonna 2007 edelliseen vuoteen verrattuna. Kuitenkin poliisin palvelutoiminnan huolellisuus ja virheettömyys sekä erityisesti pääkaupunkiseudulla asiointi saivat aiempaa kriittisempää palautetta kansalaisilta. Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä pysyi vuoden 2006 tasossa. Tulipalojen määrä kasvoi vuosien keskiarvoon verrattuna, mutta väheni vuodesta Erityisesti maastopalojen määrä laski huomattavasti. Tavoitteellisesta toimintavalmiusajasta jäätiin etenkin 1. riskialueilla, joilla kohde saavutettiin 65 %:ssa onnettomuuksia asetetussa tavoiteajassa. Hätäkeskusten vastaanottamien hätäilmoitusten määrä on kasvanut edellisiin vuosin verrattuna. Hätäpuheluihin ei ole kyetty vastaamaan tavoiteajassa. EU:n maahanmuuttopolitiikassa jatkettiin kokonaisvaltaisen lähestymistavan soveltamista Suomen puheenjohtajakauden linjausten pohjalta. Maahanmuutto on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Tämä on asettanut uudenlaisia haasteita myös maahanmuutosta ja kotouttamisesta vastaaville viranomaisille. Erityisesti työperusteinen maahanmuutto on kasvanut voimakkaasti. Maahanmuuttovirastossa (Ulkomaalaisvirasto muuttui Maahanmuuttovirastoksi ) vireille tulleiden asioiden määrä kasvoi 11,4 % vuodesta Tämä johtuu lähinnä työntekijän oleskelulupien määrän kasvusta (kasvu 65 %). Hakemusten määrän kasvusta huolimatta työntekijän oleskelulupien käsittelyajat lyhenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 205 vuorokautta. Nopeutetussa menettelyssä käsiteltyjen turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 88 vuorokautta. Kansalaisuushakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli noin 1 vuosi 10 kuukautta. 4

6 Turvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla säilyi vakaana. Suomen ja Venäjän rajavalvontayhteistyössä panostettiin rikostorjuntayhteistyön tiivistämiseen. Lainsäädännön uudistus (2005) on operatiivisen toiminnan osalta vakiintumassa. Rikostutkintojen määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta ollen n. 100 tutkintaa kuukaudessa. Pääosa rikostorjunnasta muodostuu tavanomaiseen valvontatyöhön liittyvistä tehtävistä kuten ulkomaalais-, metsästys- ja kalastuslainsäädännön mukaisista rikkomuksista, väärennösrikoksista sekä ratti- ja ruorijuopumuksista. Rajavartiolaitos on tutkinut myös laittoman maahantulon järjestämis- ja ihmiskaupparikoksia. Kuntatalous parani vuonna 2007 edelliseen vuoteen verrattuna. Harkinnanvaraista rahoitusavustusta myönnettiin 49 kunnalle yhteensä 20 miljoonaa euroa sekä erillisenä avustuksena miljoona euroa Tuusulan kunnalle. Valtioneuvosto määritteli hallitusohjelmaan perustuvat aluekehittämisen valtakunnalliset tavoitteet. Päätös tarkentaa hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita. Valtioneuvosto nimesi seitsemän seutukuntaa äkillisen rakennemuutoksen alueiksi vuosiksi 2008 ja neljä seutukuntaa vuosiksi sekä varasi niille yhteensä 30 miljoonaa euroa käytettäväksi rakennemuutoksen lieventämiseen vuonna Osaamiskeskusohjelmaa toteutettiin 13 osaamisklusterissa ja 21 osaamiskeskuksessa eri alueilla. Aluekeskusohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan 34 ohjelmaan nimetyllä alueella ja yhdellä verkostoseudulla. Komissio hyväksyi elokuussa Suomen rakennerahastostrategian vuosiksi ja uuden ohjelmakauden alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden toimenpideohjelmat syyskuussa Valtioneuvosto hyväksyi vuoden 2007 aikana yhdeksän alueellisen yhteistyön tavoitteen toimenpideohjelmaa esitettäväksi komissiolle ja komissio on hyväksynyt kaikki nämä ohjelmat. Toimintaympäristössä ja toiminnassa tapahtuneet muutokset Uuteen hallitusohjelmaan sisältyi ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen uusi ministeriö. Sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto päätettiin siirtää hallitusohjelman mukaisesti osaksi uutta työ- ja elinkeinoministeriötä alue- ja paikallishallintoyksikköä lukuun ottamatta. Tämä yksikkö siirtyi osaksi valtiovarainministeriötä, jonne keskitettiin hallinnon kehittämistehtävät. Hallitusohjelmassa näkyi lisäksi se, että kunta-asiat kytkeytyvät tänä päivänä tiiviisti kuntatalouden kanssa yhteen. Tästä syystä ministeriön kuntaosasto päätettiin siirtää sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön Sisäasiainministeriöön päätettiin perustaa lukien uusi maahanmuutosta ja kotoutuksesta vastaava kokonaisuus, johon kuuluvat maahanmuutto-osasto sekä uuden osaston alaisuudessa toimiva Maahanmuuttovirasto. Lisäksi välittömästi kansliapäällikön alaisuuteen perustettiin oikeusyksikkö yhdenvertaisuuslain mukaisia yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymysten yhteensovittamistehtäviä varten. Ulkomaalaisviraston nimi päätettiin muuttaa Maahanmuuttovirastoksi. Sisäministeriön alaisuuteen siirtyivät myös etnisten suhteiden neuvottelukunta, vähemmistövaltuutetun toimisto, syrjintälautakunta, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ja ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö. Hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisten linjausten toteuttamiseksi päätettiin asettaa erillinen selvityshanke. Selvityshankkeen tehtävänä on mm. määritellä aktiivisen, kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteet erityisesti Maahanmuuttoviraston toiminnan näkökulmasta ja arvioida sisäasiainministeriön ja Maahanmuuttoviraston välistä tehtäväjakoa maahanmuuttopolitiikan toteuttamisessa ja tehdä tarvittavat esitykset tehtävien mahdollisesta siirtämisestä. Hallinnonalalta valtiovarainministeriön hallinnonalalle siirtyivät lääninhallitukset, maistraatit ja Väestörekisterikeskus. Hallituksen ohjelman mukaisesti on purettu kihlakuntahallinto lukien. 5

7 Poliisin toimialan osalta hallintorakenteen uudistaminen ja sen valmistelu on ollut keskeisin asia vuonna Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä tehnyt päätöksen siirtymisestä 90:stä kihlakunnan poliisilaitoksesta 24 poliisilaitokseen alkaen. Lähtökohtana hallintorakenteen uudistuksessa oli korkeatasoisten poliisipalvelujen saatavuuden turvaaminen ja palvelujen pitäminen lähellä kansalaista. Sisäasiainministeriö organisoi ministeriön hankintatoimen tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti lähtien varautuen näin voimaan tulleeseen uuteen hankintalakiin. Tavoitteena oli osastojen vapauttaminen niiden ydintehtäviin, hankintavoimavarojen tehokkaampi käyttö osaamista keskittämällä ja osaamisen tasoa kohottamalla sekä toimintamallien yhtenäistäminen. Henkiset voimavarat Sisäasiainministeriön hallinnonalan strateginen henkilöstösuunnitelma vuosille laadittiin osana tuottavuusohjelmaa. Sisäasiainministeriön hallinnonalan henkilöstömäärä oli kertomusvuoden päättyessä Heistä noin 61 % työskenteli poliisitoimessa, 17 % rajavartiolaitoksessa ja 6 % lääninhallinnossa sekä 5 % rekisterihallinnossa ja 5 % pelastustoimessa. Muiden toimialojen (maahanmuuttovirasto, sisäasiainministeriö, kihlakuntahallinto ja alueiden kehittäminen) osuus koko hallinnonalan henkilöstöstä oli noin 6 %. Hallinnonalan henkilöstöstä 33 % oli naisia ja 67 % miehiä. Hallinnonalan henkilöstön ikärakenne oli kokonaisuutena tarkastellen melko tasainen. 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Sisäasiainministeriö Sisäinen turvallisuus Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden vaikuttavuustavoitteena on ollut hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen. Poliisitoimi, pelastustoimi, hätäkeskuslaitos ja rajavartiolaitos ovat osallistuneet omalta osaltaan sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteenaan, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden kehitystä ja asetettujen tavoitteiden toteutumista vuonna 2007 tarkastellaan toimialoittain jäljempänä tässä kappaleessa. Maahanmuuttohallinto Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden siirtoa sisäasiainministeriöön pohtinut työryhmä valmisteli maahanmuuton, kotoutuksen, pakolaisasioiden, hyvien etnisten suhteiden edistämisen sekä ulkosuomalaisia koskevien asioiden osalta hallitusohjelmassa linjattujen uudistusten toimeenpanon käynnistämistä. Työryhmä laati puitteet tulevalle maahanmuuton strategialle ja teki ehdotuksen organisatoriseksi rakenteeksi sisäasiainministeriössä ja sisäasiainministeriön hallinnonalalla. Organisaatiorakenteen valmistelussa otettiin huomioon ministeriön ja Maahanmuuttoviraston työnjako sekä alue- ja paikallishallinnon tarpeet. Siviilikriisinhallinta Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet ylläpidettiin tasolla, joka vastasi määrällisesti ja laadullisesti Suomen antamia sitoumuksia kansainväliseen kriisinhallintaan osallistumisesta. 6

8 Suomi valmistautui vuoden 2007 aikana EU:n suureen siviilikriisinhallintaoperaatioon Kosovossa muun muassa kouluttamalla suuren joukon potentiaalisia suomalaisia asiantuntijoita operaation henkilöstövalintoja ajatellen sekä osallistumalla EU-operaation suunnitteluvaiheeseen Kosovossa muutaman asiantuntijan vahvuudella. Loppuvuonna 2007 EU-Kosovo -operaatio eteni ensimmäisen vaiheen henkilöstöhakuun ja Suomi osallistui siihen vajaan 60 henkilön vahvuudella; tavoitteena Suomella on saada jatkossakin tehtäviä alkavassa operaatiossa. Pelastusopiston yhteyteen avattu Kriisinhallintakeskus aloitti toimintansa dynaamisesti järjestämällä sekä kansallisia että kansainvälisiä siviilikriisinhallinnan koulutustapahtumia. Vuoden 2007 aikana aloitettiin hallinnonalan sisäiset valmistelut siirtää siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvät operatiivisluonteiset tehtävät Kriisinhallintakeskukseen mennessä, mikäli eduskunta hyväksyy tähän liittyvät lainsäädäntömuutokset. Valtion kuntapolitiikka Kunnallisten peruspalvelujen saatavuutta on turvattu jatkamalla kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista. Uudistuksen tarkoituksena on se, että kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne sekä palvelurakenteiden vahvistaminen. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Uudistukseen sisältyy kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä lait kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta tulivat voimaan Lait luovat edellytykset kunta- ja palvelurakenteen sekä kuntien yhteistyön kehittämiselle Niitä täydentämään annettiin samalla valtioneuvoston asetus (172/2007) kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista sekä valtioneuvoston asetus (173/2007) kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevien tietojen toimittamisesta valtioneuvostolle. Ensiksi mainitun asetuksen perusteella on toteutettu 13:ssa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevassa kunnassa selvitys niiden mahdollisuudesta turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Selvitysten perusteella kuntajakolain mukainen kuntajakoselvittäjä asetettiin kolmeen kuntaan, suoraan kuntaliitosta esitettiin kahdelle kunnalle ja muille tehtiin talouden tasapainotusohjelma. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamistyö käynnistettiin hallitusohjelman sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 11 :n linjausten mukaisesti. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen arviointihanke käynnistettiin. Hankkeen tehtävänä on arvioida kokonaisuutena, miten suunnitteluvaiheen perusteella kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelain) tarkoitus ja tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa ja millä keinoin tavoitteisiin pyritään ja miten puitelaissa määriteltyjä keinoja ollaan ottamassa käyttöön sekä ovatko suunnitellut toimenpiteet riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi. Alueiden ja hallinnon kehittäminen Alueiden kehittämisen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat tasapainoinen alueellinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Maakuntien väliset erot tuotannossa, työllisyydessä ja muuttoliikkeessä kaventuivat vuosina ja ovat pysyneet lähes ennallaan vuosina Yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi vuoden 2007 alkupuolella kaikissa maakunnissa. Nopeinta liikevaihdon kasvu oli Lapissa, Satakunnassa ja Keski- 7

9 Pohjanmaalla. Vuoden 2007 aikana työllisten määrä kasvoi voimakkaimmin Pirkanmaalla, Pohjois- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Heikointa kasvu oli Pohjois-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois- Savossa. Tuotannon nopean kasvun myötä työllisyys on parantunut ja työttömien määrä vähentynyt kaikissa maakunnissa vuosina 2006 ja Parhaiten ovat menestyneet suuret aluekeskukset ja niiden läheisyydessä olevat seutukunnat. Maan sisäinen muuttoliike on hyvän talouskasvun myötä hieman kiihtynyt, mutta maakuntien nettomuutossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2007 aikana. Uudenmaan muuttovoitto on kasvanut selvästi, mutta se perustuu suurelta osin vuonna 2007 voimakkaasti lisääntyneeseen maahanmuuttoon. Valtioneuvoston selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista linjaa keskus-, alue- ja paikallishallinnon kehittämistä 2010-luvulle saakka. Samoja teemoja on hallitusohjelmassa. Toimintalinjoina painottuvat palvelujen saatavuuden turvaamiseen, tuottavuuden parantamiseen, hallinnon rakenteiden ja yhteistyön kehittämiseen, tietoyhteiskuntakehityksen tukemiseen ja valtion henkilöstövoimavaroihin liittyvät tehtävät. Linjausten mukaisesti ministeriöt ja lääninhallitukset ovat asettaneet alaiselleen alue- ja paikallishallinnolle konkreettiset valtion palvelujen saatavuutta koskevat palvelutavoitteet vuodesta 2006 alkaen. Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta uusittiin vuonna 2007 ( /223). Lain mukaan yhteispalvelusta rajataan pois tehtävät, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä tai henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisessa viranomaisessa. Yhteispalvelu perustuu toimeksiantajan ja toimeksisaajan sopimussuhteeseen. Uuden lain mukaisia yhteispalvelupisteitä ryhdyttiin perustamaan viranomaisten välisenä yhteistyönä. KuntaIT- toiminnassa on voimistettu ja nopeutettu kuntien tietohallintokehitystä ja näin parannettu tuottavuutta. KuntaIT:n määrärahalla on edesautettu palvelurakenneuudistusta ja sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa kunnallishallinnossa. Tavoitteena on ollut kuntien ja koko julkishallinnon tietohallinnon yhteistyön tiivistäminen ja mm. perusrekisteritietojen tehokkaampi yhteiskäyttö. Toiminnassa on kiinnitetty huomiota tietoteknisten järjestelmien yhteentoimivuuteen ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi yksikkö on kehittänyt kunnille yhteistä arkkitehtuurimääritystä. Maahanmuuttohallinto Vuoden 2007 talousarvion sisäasiainministeriön hallinnonalan pääluokassa on asetettu aktiivisen ja hallitun maahanmuuttopolitiikan edistämiselle seuraavat tavoitteet: ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva ja kansallisten etujen huomioon ottaminen toteutuvat maahanmuuttopolitiikassa. Maahanmuutto on hallittua; laillista maahanmuuttoa edistetään ja kansainvälistä suojelua annetaan sitä tarvitseville. Torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja työntekoa sekä ihmiskauppaa. Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle luodaan paremmat edellytykset. Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on useita maahanmuuttoa koskevia kirjauksia. Hallituksen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteetkin. Maahanmuuttovirastossa on käynnissä sisäasiainministeriön tuottavuusohjelmaan sisältyvä ulkomaalaisprosessien sähköistämiseen tähtäävä hanke. Kaikkien ulkomaalaisasioissa toimivien viranomaisten käyttöön tarkoitettu ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmä (UMA) otetaan käyttöön vuonna Maahanmuuttovirasto on saanut hankkeen toteuttamista varten käyttöönsä kolme miljoonaa euroa tuottavuuden edistäminen -määrärahasta. Hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan Jatkossa kaikki prosesseihin osallistuvien viranomaisten välinen tiedonvaihto tapahtuu sähköisessä muodossa. 8

10 Lääninhallinto Lääninhallitukset huolehtivat eri toimialoillaan siitä, että väestön oikeudet toteutuvat koko maassa. Lääninhallitukset edistävät alueellista kehitystä ja varmistavat, että alueellinen ja seudullinen hyvinvointi ja kansalaisten turvallisuus paranevat. Lääninhallitukset toimivat sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä syrjäytymisen vähentämiseksi. Lääninhallitukset tukevat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Lääninhallitusten yhteiskunnalliset tavoitteet toteutuvat erityisesti lääninhallitusten arkipäivän työssä seitsemän eri ministeriön ohjauksessa. Tärkeä informaatio-ohjauksen väline on lääninhallitusten suorittama peruspalvelujen arviointi. Arvioinnin kehittämisessä on pääpaino arviointitiedon hyväksikäytössä. Peruspalvelujen arvioinnin tärkeimpiä hyväksikäyttäjiä ovat eri ministeriöt ja keskusvirastot, jotka samalla ovat arviointitehtävien toimeksiantajia ja suuntaajia. Toinen merkittävä hyväksikäyttäjäkohde on kuntasektori, joka saa riippumatonta vertailutietoa palvelujensa suuntaamiseksi ja kehittämiseksi. Arviointitietojen saatavuutta lisätään tietoverkoissa. Arvioinnin työvälineitä, kuten karttapalveluita saatetaan myös yhteiskäyttöön. Rekisterihallinto Rekisterihallinnon toiminnan suuntaamista koskevat tulostavoitteet toteutuivat vuonna Maistraattien toimialueiden laajentamisen toteutus saatiin päätökseen. Työmäärien tasaamista maistraattien kesken on jatkettu. Alueellistamistoimenpiteenä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Hyvinkään maistraateista siirrettiin nimenmuutoshakemusten käsittely Kainuun maistraattiin, perukirjan osakasluetteloiden vahvistamisasiat Kokkolan maistraattiin sekä isyyden tunnustamisen vahvistamiset Satakunnan maistraattiin ja vastaavien ruotsinkielisten asioiden käsittely joko Raaseporin maistraattiin tai Turunmaan maistraattiin. Kyseisten tehtävien siirto on merkinnyt työmäärän siirtymistä pääkaupunkiseudun maistraateista 5 htv:n edestä. Lisäksi holhoustoimesta annettua lakia on muutettu vuonna 2007 siten, että pääkaupunkiseudun maistraateista voidaan esim. alueellistamistoimenpiteenä siirtää holhoustoimen tilintarkastustehtäviä muualle Suomeen. Puhelinpalveluja on pyritty järjestämään edelleen aikaisempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin toimiviksi. Rekisterihallinnon vastuulla olevien järjestelmien käytettävyyttä ja toimintavarmuutta on parannettu sekä sähköisen asioinnin toimintaedellytyksiä on parannettu. Yhteispalvelun palveluvalikoimaa on laajennettu ja yhtenäistetty valtakunnallisesti. Suunnitelman mukaisesti yhteispalvelulla on korvattu maistraattien heikoin tuottavuuden palvelupisteitä siten, että vuoden 2007 aikana Lahden maistraatin Heinolan palveluyksikkö, Seinäjoen maistraatin Ähtärin palveluyksikkö ja Etelä-Savon maistraatin Mäntyharjun palveluyksikkö on lakkautettu ja korvattu yhteispalvelulla. Väestötietojärjestelmän tietojen luotettavuutta mittaavan tutkimuksen alustavien tulosten mukaan vakinaisista osoitteista oli vuonna 2007 oikein 99,1 % (edellisenä vuonna 99,0 %) ja tilapäisistä osoitteista 82,9 % (edellisenä vuonna 88,4 %). Vakinaisten osoitteiden osalta tavoite oli 99 % ja tilapäisten osoitteiden osalta 82 %. Kaikista maistraattien ja Postin vastaanottamista muuttoilmoituksista 57 % tehtiin vuonna 2007 joko puhelimitse tai verkon kautta, kun tavoitteeksi oli asetettu 50 %. Rakennustietoja sähköisesti ilmoittavien kuntien osuus kaikista kunnista oli vuoden 2007 lopussa 81,25 %. Tavoitteeksi oli asetettu 80 %. Väestörekisterikeskuksen antaman tietopalvelun kokonaistulon tavoitteeksi oli asetettu 10 miljoonaa euroa ja varmennepalvelujen tuloiksi 1,7 miljoonaa euroa. Tulotavoitteet ylittyivät, sillä tietopalvelun tulot olivat vuonna 2007 noin 10,6 miljoonaa euroa ja varmennepalvelujen tulot olivat noin 3,7 miljoonaa euroa. 9

11 Kihlakunnat Kihlakunnanvirasto toimi valtion paikallisena yleishallintoviranomaisena vuoden 2007 loppuun saakka. Kihlakuntahallinnon yhteiskunnalliset tavoitteet toteutuvat sen eri toimialoilla osana valtakunnallista toimintapolitiikkaa. Kihlakuntajärjestelmän purkamisesta lukien tehtiin hallitusohjelmaan perustuen päätös ja uuteen organisaatioon siirtymistä valmisteltiin tiiviisti. Poliisitoimi Poliisin tehtävänä on turvata oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jonka takeena on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyökykyinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi. Sisäasiainministeriö on asettanut valtion talousarviossa keskeiseksi yhteiskunnalliseksi vaikuttavuustavoitteeksi tasapainoisen alueellisen kehittämisen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistamisen. Poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Poliisin osuutta tämän tavoitteen saavuttamisessa arvioidaan seuraavien tunnuslukujen avulla. Taulukko 1: Poliisin tunnuslukuja 2005 toteuma 2006 toteuma 2007 tavoite 2007 toteuma Katuturvallisuusindeksin arvo (vähintään) 90,5 91,7 94,0 83,0 Liikenneturvallisuusindeksin* arvo (vähintään) **129 Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitystaso, % 49,6 49,0 50,0 49,5 *Liikenneturvallisuusindeksi: Indeksi on laskettu vuosittain kaikille Manner-Suomen lääneille, joissa on tapahtunut kuolemaan tai loukkaantumiseen johtanut liikenneonnettomuus. Indeksin laskentakaava on (autot + moottoripyörät ) / (50 * kuolleet + 5 * loukkaantuneet). Indeksinä vuosi 2001 = 100. **arvio (lopullinen indeksi ei ole vielä saatavilla) Turvallisuuden taso katuturvallisuusindeksillä mitattuna on aikaisempia vuosia heikompi ja jää vuodelle 2007 asetetusta tavoitteestaan. Katuturvallisuusindeksin heikkeneminen aiheutui pääasiassa väkivaltarikollisuuden määrän kasvusta. Liikenneturvallisuus liikenneturvallisuusindeksillä mitattuna pysyi ennallaan viime vuonna, mutta jäi vuodelle 2007 asetetusta tavoitteesta. Rikoslakirikosten selvitystaso nousi lievästi vuonna 2007 ja oli lähes asetetun tavoitteen mukainen. Sisäasiainministeriön valtion talousarviossa asettamana keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi poliisi on osallistunut sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Tavoitteen toteutumista arvioidaan seuraavien mittareiden avulla. 10

12 Taulukko 2: Poliisin tunnuslukuja Tunnusluku 2005 toteuma 2006 toteuma 2007 toteuma Tavoitetaso 2007 Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha, tappo, alle 100 surma), lkm Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät, lkm enintään Pahoinpitelyrikosten määrä enintään Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset enintään Poliisille ilmoitettujen talousrikosten lkm alle 1000 Päätettyjen talousrikosasioiden tutkinta-ajan keskiarvo, vrk enintään 210 Omaisuusrikosten selvitystaso, % sis. ETL 4 39,4 38,3 38,5 vähintään 40,2 Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten lkm enintään Liikenneonnettomuuksissa kuolleet, lkm *377 enintään 250 *Ennakkotieto Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikennekuolemat lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna. Liikenteessä kuoli 377 ihmistä eli 41 enemmän kuin tammi-joulukuussa Valtakunnallisena tavoitteena on kuitenkin edelleenkin liikennekuolemien määrän vähentäminen 250:een vuoteen 2010 mennessä. Poliisin tietoon tulleiden henkirikosten määrä nousi noin 15 %. Alle sadan henkirikoksen tavoitetasoa ei saavutettu vuonna Pahoinpitelyrikosten määrä nousi edellisvuodesta noin 12 % ja ylitti tavoitetason. Määrän voidaan arvioida nousseen lisääntyneen ilmoitusaktiivisuuden ja poliisin ennalta estävän toiminnan johdosta, mutta myös tosiasiallisesti lisääntyneen rikosten määrän vuoksi. Myös perheväkivaltaan liittyneiden poliisin hälytystehtävien lisääntymisen voidaan arvioida johtuneen samoista syistä. Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä nousi yli 15 %. Samoin törkeiden huumausainerikosten määrä lisääntyi noin 34 %. Törkeitä huumausainerikoksia on tehostamistoimilla saatu paljastettua siis selvästi tavoiteltua enemmän. Poliisille ilmoitettujen talousrikosten lukumäärä laski vuodesta 2006 noin viidellä prosentilla. Talousrikosten keskimääräinen tutkinta-aika lyhentyi edelleen vuonna Omaisuusrikosten selvitystaso nousi hieman vuoteen 2006 verrattuna. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä nousi noin kahdella prosentilla, mutta jäi alle arvioidun tason. Tieliikennekuolemat lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna noin 12 %. EU-maiden tavoitteeksi asetettu 250 kuolonuhrin enimmäismäärä ylittyi 127 kuolonuhrilla. Pelastustoimi Vuoden 2007 talousarviossa pelastustoimelle asetettiin seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: pelastustoimi osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, ja että Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri sekä tehokas pelastustoimen järjestelmä. Tämä tarkoittaa turvallista yhteiskuntaa, jossa onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta, motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja palveluita sekä hyvää kumppanuusverkostoa. Pelastustoimen järjestelmän tehokkuutta arvioidaan muun muassa tulipalojen ja niistä aiheutuvien vahinkojen korvausten sekä palokuolemien määrällä. Tulipalojen ja niistä aiheutuneiden vahinkojen sekä palokuolemien määrille asetettiin talousarviossa seuraavat määrälliset tavoitteet: 11

13 Taulukko3: Pelastustoimen tunnuslukuja 2005 toteuma 2006 toteuma 2007 tavoite (*** 2007 toteuma Tunnusluku Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsäja maastopalot) (kpl) Palokuolemien määrä, enintään (hlö) (* Rakennuspalovahinkojen korvausten arvo (milj. ), enintään (** (* Lähde on pelastusviranomaisten palontutkinnan kautta saatavat luvut (** Lähde: FK. Vuoden 2007 toteumaluku on arvio. (*** Vuoden 2007 talousarviossa ei asetettu määrällisiä tavoitteita vuodelle Tavoitteeksi asetettiin vuosi 2015, jolloin tulipalojen määrän (pl. maasto- ja metsäpalot) tulisi olla < 8 500, palokuolemien määrän < 40 henkilöä ja rakennuspalovahinkojen korvausten arvo < 80 milj. euroa. Tulipalojen (pl. metsä- ja maastopalot) määrä pysyi vuoden 2006 tasossa. Tulipaloista rakennuspaloja oli n , joista puolet oli asuntopaloja. Huomattavaa on, että vaikka rakennuspalojen määrä oli lähes samansuuruinen kuin vuonna 2006, vähenivät rakennuspaloista aiheutuneet euromääräiset vahingot. Palokuolemien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten palokuolemia tapahtui rakennuspaloissa ja suurella osalla paloissa menehtyneistä oli alentunut reaktio- tai toimintakyky. Valtiovarainvaliokunta totesi vuoden 2007 talousarviolausumassaan, että palokuolemien määrä on voimakkaasti kasvanut viime vuosina ja että myös valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet asiaan huomiota (K 16/2006 vp). Lausumassa todetaan, että väestön määrään suhteutettuna Suomessa on palokuolemia selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja moninkertaisesti verrattuna useisiin muihin läntisen Euroopan maihin. Tulipaloissa on viime vuosina kuollut vuosittain yli 100 henkilöä. Lähes kaikki palokuolemat liittyvät asumiseen ja asukkaan omaan käyttäytymiseen. Kuolemaan johtaneista tulipaloista yli 90 % tapahtuu asuinympäristössä. Useimmiten tulipaloon menehtynyt henkilö on ollut palon syttyessä asunnossaan yksin. Palotilanteessa puutteet liikkumisessa, havaitsemisessa tai ymmärtämisessä viivästyttävät palosta pelastautumista ja aiheuttavat nopeasti välittömän hengenvaaran. Omatoimisen pelastautumisen epäonnistumiseen ja palokuolemiin johtavien tapahtumaketjujen taustalta löytyy vain harvoin teknisiä syitä, sen sijaan liikunta-, ymmärrys- ja havaintokyvyn puutteet ovat keskeisiä taustatekijöitä. Tulevaisuuden kannalta tilanne onkin varsin huolestuttava, sillä pelkästään väestön ikääntymisen vaikutuksen arvioidaan lisäävän palokuolemien määrää tulevina vuosina. Palokuolemariskiä voidaan vähentää muun muassa kohdentamalla ennaltaehkäisytyötä tarkemmin riskikohteisiin, edistämällä paloturvallisten sähkölaitteiden käyttöä sekä asentamalla riskiryhmien asuntoihin automaattinen sammutuslaitteisto. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkuvaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Pelastustoimi on jatkanut toimenpiteitään palokuolemien määrän vähentämiseksi ja asumisen paloturvallisuuden parantamiseksi. Näistä toimenpiteistä raportoidaan tarkemmin kohdassa Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena vuonna 2007 on ollut huolehtia, että Suomessa ovat Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa rajaturvallisuuden taso asetettiin pidettäväksi hallituskaudella vuoden 2003 tasolla. Toimenpiteillä tuli varmistaa, että laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä pysyy vuoden 2003 tasolla ja rajaliikenne sujuu ilman kohtuutonta jonotusta. Hallituskaudella Euroopan unionin ja Schengenin ulkorajaliikenteessä henkilön rajatarkastuksessa keskimääräiseksi odotusajan tavoitteeksi asetettiin satamissa 30 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 10 minuuttia. Pidemmällä aikavälillä matkustajan keskimääräisen odotusajan tavoite on satamissa 20 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 5 minuuttia. 12

14 Taulukko 4: Rajavartiolaitoksen tunnuslukuja Tunnusluku/mittari Lähtötaso/ajankohta *) Lähde RVL RJT **) Lähde PolStat, RVL:n tilastot 2006 ja 2007 Mittarin arvo 2005 Mittarin arvo 2006 *) Tavoitetaso/ 2007 Laittoman maahantulon järjestämisrikokset 42 /vuonna enintään (kpl)**) 2003 Rajatarkastusten kattavuus 99,5 / ,9 99,9 99,5 99,9 (%) Rajatarkastusten laatu (%) 100,0 / ,7 99,5 99,9 99,4 Rajatapahtumien estäminen 97 / , (%) Rajatapahtumien paljastaminen 54 / , (%) Rajatapahtumien selvitystaso 64 / (%) Rajavartiolaitoksen paljastamat 6775 / rikokset lkm Henkilöliikenteen sujuvuus 9 / maarajalla ja lentoasemilla Henkilöliikenteen sujuvuus 34 / satamissa Mittarin arvo 2007 *) Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta Rajavartiolaitoksen rikostorjunta on lakiuudistuksen myötä vakiinnuttanut asemansa kansallisessa viranomaiskentässä erityisesti laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvien rikosten torjunnassa ja tutkinnassa. Kasvaneiden tilastolukujen taustalla on parantunut ammattitaito ja rikostorjuntaan kohdennetut voimavarat; muut indikaattorit eivät osoita rajat ylittävän rikollisuuden merkittävää kasvua. Rajaliikenteen sujuvuus henkilöliikenteen osalta on ollut kohtuullisen sujuvaa ja odotusajat ovat pysyneet tavoitetasossa. Suurimmat ongelmat rajaliikenteen sujuvuudessa ovat raskaassa liikenteessä. Venäjän puolella ja viranomaisissa olevat ongelmat vaikeuttavat raskaan liikenteen sujuvuutta. Raskaan liikenteen ongelmat aiheuttavat enemmän riskejä liikenne- ja ympäristöturvallisuudelle kuin henkilöliikenteen sujumiselle. Rajaturvallisuustilanne valtakunnan maasto- ja merirajoilla on säilynyt vakaana. Rajanylityspaikkojen välisellä maa- ja merirajalla paljastetaan vuosittain muutamia kymmeniä luvattomia rajanylityksiä, joista suurin osa on vähäisiä ja huolimattomuudesta johtuvia. Laittoman maahantulon tarkoituksessa havaitaan vain yksittäisiä tapauksia. Laittomien maahantulorikosten selvitystaso on pysynyt tavoitetasolla. Taulukko 5: Rajavartiolaitoksen tunnuslukuja Tunnusluku/mittari *) tavoite Toteuma 2007 Avun saatavuus hätätilanteissa, % , Hätätilanteiden ka toimintavalmiusaika, min *) Lähde RVL, RJT Meripelastustoimen johtamis- ja suoritusvalmiuden osalta on pidetty ympärivuorokautista valmiutta ja kaikkiin meripelastustoimen hätätilanteisiin on kyetty osoittamaan apua vaaditussa ajassa. Hätätilanteissa apu on saapunut paikalle keskimäärin alle 27 minuutissa siitä hetkestä, kun hätätilanne on tullut Rajavartiolaitoksen tietoon. 13

15 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Avustukset kunnille Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset Valtionosuuksien tarkoituksena on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohja on riittävä niiden tehtäviin ja velvoitteisiin. Kuntien yleinen valtionosuus muodostaa kunnille maksettavista laskennallisista valtionosuuksista alle neljän prosentin osuuden, myöskään yleistä valtionosuutta ei ole sidottu käytettäväksi tiettyyn tehtävään. Tämän johdosta momentille ei voida esittää yksityiskohtaisia vaikuttavuustavoitteita ja arvioida niiden toteutumisasteita. Yleisellä valtionosuudella on kuitenkin korotuskertoimien johdosta merkitystä määrätylle kuntajoukolle. Yleinen valtionosuus määräytyi vuonna 2007 asukasta kohden lasketusta euromäärästä (perusosa) ja sen suuruuteen vaikuttavista olosuhdelisistä: saaristo-, syrjäisyys-, taajamarakenne-, kielilisistä ja asukasluvun muutokseen perustuvasta lisästä. Näillä lisillä on kompensoitu laskennallisesti kustannuksia kunnille, joille kunnan maantieteellinen rakenne, väestön sijoittuminen, kielellinen rakenne ja väestön lukumäärän suuret muutokset aiheuttavat muihin kuntiin nähden ylimääräisiä kustannuksia peruspalveluiden tuottamisessa. Vuonna 2007 yleisen valtionosuuden yhtä tai useampaa lisää sai kolmannes kunnista eli 140 kpl. Osassa näitä kuntia on yleisellä valtionosuudella olennainen merkitys kunnan kokonaistuloissa. Valtionosuuksien tasaukset täydentävät muuta valtionosuusjärjestelmää. Tasauslisien määrä on noin 10 % kaikista valtionosuuksista. Vuonna 2007 tasauslisää sai 329 kuntaa, tasausvähennys tehtiin 72 kunnan valtionosuuksiin. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako sekä kuntien yhteistoiminnan tukeminen Määräraha on tuntuvasti edistänyt kuntien yhdistymisiä. Vuoden 2007 aikana kunnissa tehtiin Manner- Suomessa 30 päätöstä yhdistymisistä, joissa oli mukana 92 kuntaa. Päätökset merkitsevät 62 kunnan vähenemistä vuoden 2009 alusta. Lisäksi vuoden 2007 aikana tehtiin yksi kokonaisten kuntien yhdistymistä koskeva päätös, jossa yhdistyi kaksi kuntaa. Vuonna 2007 momentille myönnettyä määrärahaa käytettiin ko. vuoden alusta syntyneen 14 uuden kunnan yhdistymisavustukseen ja investointitukeen sekä 14:ään vuosina toteutuneiden yhdistymisten vuosittaisiin avustuksiin. Tämän lisäksi momentilla oleva esiselvityksiin varattu euron määräraha jaettiin 19:lle yhdistymistä selvittävälle kuntaryhmälle. Näistä esiselvityksistä ainakin kahdeksan johtaa yhdistymiseen vuoden 2009 alusta, neljä ei ole johtanut yhdistymiseen ja muiden osalta tilanne on vielä auki. Momentilla olevasta kuntien väliseen laaja-alaiseen ja merkittävään yhteistoimintaan varatusta yhden miljoonan euron määrärahasta käytettiin euroa kuuden kuntaryhmän kesken. Momentin määrärahaa erityisiin kuntajakoselvityksiin selvitysmiesrahaa käytettiin seitsemään selvitykseen. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus Määrärahan tarkoituksena on avustaa niitä kuntia, jotka ovat ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Momentille myönnettyä määrärahaa jaettiin 49 kunnalle yhteensä 20 miljoonaa euroa, keskimäärin 80 euroa/asukas. Tämän lisäksi erillisenä avustuksena annettiin Tuusulan kunnalle Jokelan ampumisvälikohtauksen aiheuttamiin ylimääräisiin kustannuksiin miljoona euroa. Määrärahalla lisätään kuntien peruspalveluiden hoitoon tarvittavaa toimintarahaa, joka näkyy tulojen lisäyksen kautta näiden kuntien vuosikat- 14

16 teiden parantumisena. Helmikuussa julkaistujen vuoden 2007 ennakollisten tilinpäätöstietojen perusteella negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä oli 49 kappaletta ja ilman harkinnanvaraista avustusta määrä olisi ollut 56. Lisäksi avustus vähensi painetta korottaa veroprosenttia avustusta saaneissa kunnissa. Alueiden kehittäminen Aluekeskusohjelma Aluekeskusohjelman toinen ohjelmakausi ( ) käynnistyi valtioneuvoston ohjelmaan nimeämällä 35 kaupunkiseudulla. Ohjelmassa keskityttiin aluekeskusten elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä sosiaalisen pääoman vahvistamiseen. Laaja-alaisen elinkeinopolitiikan painopisteet ovat aluekeskusten elinkeinostrategioiden yrityslähtöinen toteutus, osaavan työvoiman saannin turvaaminen ja työmarkkinoiden toimivuus, alueellisen osaamisrakenteen ja innovaatiotoiminnan sekä vetovoimaisen toimintaympäristön kehittäminen. Ohjelman tuloksia ja vaikutuksia koskeva arviointi käynnistyi loppuvuodesta Aluekeskukset tiivistivät yhteistyötään ensimmäisellä ohjelmakaudella käynnistyneissä kansallisissa verkostoissa. Toiminnan tehostamiseksi laadittiin kaikkia AKO verkostoja koskeva toimijakartoitus. Innovaatio ja osaaminen verkostossa keskityttiin erityisesti yrityksiä palvelevien joustavien innovaatiomenetelmien pilotointiin ja käynnistettiin aluekeskusten innovaatioympäristöjen kehittäjien valmennusohjelma. Hyvinvointiverkostossa käynnistettiin hyvinvointialan elinkeinopoliittista roolia aluekeskuksissa kartoittava selvitys ja hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen kehittämisen koulutusohjelma. Kulttuuriverkostossa laadittiin selvitys ja toimenpideohjelma siitä, miten luovien alojen edellyttämää alueellista toimintaympäristöä voidaan kehittää aluekeskusohjelman toimenpitein aluekeskuksissa. Aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin valtion tulo- ja menoarviossa varatusta määrärahasta osoitettiin perusrahoitusta aluekeskusohjelma-alueiden lisäksi myös Uudenmaan kaupunkiohjelmille. Osaamiskeskusohjelma Vuosi 2007 oli klusteriperusteisen osaamiskeskusohjelman ensimmäinen toimintavuosi. Ohjelmaan nimetyt 13 osaamisklusteria valmistelivat toimintansa perustaksi strategiset ohjelma-asiakirjat ohjelmakaudelle Ohjelman uusi toimintamalli on saanut alueilla yleisesti ottaen hyvän vastaanoton ja se on synnyttämässä aitoa yhteistyötä ja tekemistä osaamiskeskusten välillä, joskin osaamisklustereiden välillä on suuria eroja toimintatavoissa ja yhteisten hankkeiden aikaansaamisessa. Ohjelmaa kansallisella tasolla koordinoiva osaamiskeskustyöryhmä arvioi klustereiden ensimmäistä toimintavuotta tehdessään esitystä ohjelman perusrahoituksen jaosta vuodelle Arvioinnissa otettiin huomioon klustereiden erilaiset lähtökohdat ja kunkin klusterin oma kehitys. Tältä pohjalta klusterit ryhmiteltiin kolmeen luokkaan: vahvasti edenneet (Digitaaliset sisällöt, Jokapaikan tietotekniikka, Nanoteknologia, Ympäristöteknologia), odotetusti kehittyneet (Elintarvikekehitys, Energiateknologia, Meriosaaminen, Terveyden bioklusteri, Uusiutuva metsäteollisuus ja Älykkäät koneet) ja odotettua hitaammin edenneet klusterit (Asuminen, Hyvinvointi, Matkailu). Ensimmäinen toimintavuosi osoitti, että klustereiden koordinaattorit ovat keskeisessä asemassa yhteisen toiminnan käynnistymisen kannalta. Koordinaattoreiden rekrytoinnin viivästyminen alkuvuonna 2007 tai henkilön vaihtuminen näkyivät nopeasti klusterin toimintakyvyn heikkenemisenä. Alueittain tarkasteltuna osaamiskeskusten toiminta eteni odotetusti lukuun ottamatta Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksia, joissa ohjelmatyö ei heti alkuvuodesta päässyt käyntiin rekrytointiongelmien ja paikallisten organisaatiomuutosten takia. 15

17 Vuoden 2007 toiminnan arvioinnin perusteella osaamisklustereiden prosesseihin ja sidosryhmäyhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota. Tämä edesauttaa myös klustereiden roolin hahmottamista osana laajempia toimialakohtaisia klustereita ja innovaatiojärjestelmän kokonaisuutta. Osaamiskeskusten toiminnassa yritysten tarpeiden huomioonottaminen ja niiden aktivointi toiminnan ja hankkeiden suunnitteluun on varmistettava. Yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on ollut aktiivista, mutta ammattikorkeakoulujen asiantuntemus innovaatioiden kaupallistamisessa ja pk-yrityksille suunnatuissa tuotekehityspalveluissa tulisi kytkeä mukaan osaamiskeskusten toimintaan. Erityisen tärkeää ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö on alueilla, joilla ei ole yliopistoja. EU:n ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmat Ohjelmien toteutus jatkuu vielä vuosina Ohjelmille asetetut määrälliset tavoitteet tullaan melkein kaikilta osin saavuttamaan. Tavoite 1- ja 2 ohjelmat ovat ohjelmakauden alusta kesäkuun loppuun 2007 mennessä myötävaikuttaneet lähes uuden työpaikan (tavoite ) ja lähes uuden yrityksen (tavoite ) syntymiseen. Ohjelmien vaikutusta alueen sosioekonomiseen kehitykseen on vaikeampi todentaa, koska ohjelmien julkinen tuki on korkeintaan 1 % alueen bruttokansantuotteesta. Yleinen taloudellinen kehitys on ohjelmakaudella Itä- ja Pohjois-Suomessa ollut positiivista. Bruttokansantuote asukasta kohti on molemmilla 1-alueilla noussut mutta ohjelmassa asetettuun yhteiskunnalliseen vaikuttavuustavoitteeseen on vielä matkaa. Itä-Suomen tavoitteena on nostaa BKT asukasta kohti 80 %:iin maan keskiarvosta, mutta se on pysynyt ennallaan suhteessa koko maahan (n. 74 % koko maan tasosta). Pohjois-Suomessa BKT:n kehitykselle asetettu tavoite (80 % koko maan tasosta) on ylitetty. Itä- Suomessa väestötavoite (vuoden 2006 väkilukutavoite ) ei aivan toteutunut. Myös Pohjois- Suomessa muuttotappion pienentymisestä huolimatta tavoite (vuoden 2006 väkiluku ) jäi toteutumatta. Etelä- ja Länsi-Suomessa tavoite 2-alueilla väestö-, työllisyys- ja BKT:n kehitys on kulkenut samalla tasolla kuin maassa keskimäärin, Länsi-Suomen BKT:n kasvu on tosin ollut nopeampaa kuin muualla ja saavuttanut Uudenmaan. Tavoite 1-ohjelmien rahoituksella on tuotu lisäarvoa alueen osaamisen vahvistamiseen, eikä suurin osa osaamis- ja verkottumishankkeista olisi toteutunut ilman ohjelman rahoitusta. Osaamis- ja verkottumishankkeet ovat vahvistaneet yritysten henkilöstön osaamista ja parantaneet yritysten asemaa verkostoissa. Tavoite 2-alueilla verkottumista edistäviä hankkeita on toteutettu suhteellisesti enemmän Länsi-Suomen kuin Etelä-Suomen ohjelmassa. Yhtenä syynä on osaamiskeskusten ja korkeakoulujen vahvempi asema Länsi-Suomen ohjelma-alueella. Tavoite 2-ohjelmat ovat vahvistaneet hajakeskitetyn osaamiskeskusten ja korkeakoulujen verkoston kehittämistä. EU:n ohjelmakauden EAKR -ohjelmat Ohjelmat valmisteltiin sisäasiainministeriön johdolla ja hyväksyttiin valtioneuvostossa ja komissiossa vuoden 2007 aikana. Vuoden loppuun mennessä neljän suuralueen Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen EAKR -toimenpideohjelmissa oli syntynyt lähes uutta työpaikkaa ja 170 uutta yritystä. Ohjelmissa tavoitellaan yhteensä uuden työpaikan ja uuden yrityksen syntymistä ohjelmakauden aikana. Kainuun kehittämisraha Kainuun kehittämisrahan käytön tavoitteena on mm. alueen työttömyyden alentaminen lähemmäs valtakunnan tasoa, tienpidon tason ylläpitäminen, julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaaminen, metsä- ja muun ympäristön hoito sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen. 16

18 Alueen elinkeinotoiminnan omatoiminen tukeminen on onnistunut tyydyttävästi. Määrärahalla on toteutettu maakuntaohjelmaa ja käytössä on muutamia innovatiivisia toimintatapoja. Metsäluonnon hoidon edistäminen on toteutunut hyvin. Tavoitteen mukainen joukkoliikenteen palvelutaso on voitu turvata joukkoliikenteen ostorahoituksella. Kuntakeskusten välillä toteutuvat ympärivuotisesti peruspalvelutasoiset työ-, opiskelu ja liityntämatkojen tarpeita vastaavat joukkoliikenneyhteydet. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen käytetty rahoitus on mahdollistanut joustavia ja tuloksekkaita toimintoja. Lisäksi alueellista kuljetustukea on pystytty myöntämään kaikille tukeen oikeutetuille. Alueen työllisyyden parantamisessa on onnistuttu hyvin. Työllisyys kohosi ja työttömyys väheni Kainuussa selvästi ripeämmin kuin maassa keskimäärin. Työttömyys väheni edellisestä vuodesta 13,5 %. Rakennetyöttömyyden alentaminen on edistynyt erinomaisesti. Vuoden lopussa rakenteellisen työttömyyden osuus työvoimasta oli 7,9 %. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on kuitenkin toteutunut välttävästi ja rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Ongelmaan on reagoitu parantamalla työvoimapoliittisen aikuisten ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta terävöittämällä koulutuksen kohdentamista. Koulutuksen vaikuttavuus onkin maan keskiarvoa parempi mitattuna koulutuksessa olleiden työllistymisasteella. Vesihuoltotoimenpiteitä ja ympäristön hoitoa toteuttaneilla hankkeilla on alueellista merkitystä ja ne vastaavat loppukäyttäjien tarpeita. Tienpidon tason ylläpitäminen on toteutunut hyvin. Investoinnit ovat toteutuneet suunnitellusti ja aikataulussa. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha Määräraha jaettiin lähes kokonaan maakunnan liitoille käytettäväksi alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin. Määrärahaa on käytetty maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman mukaisesti mm. maakuntaohjelman kärkihankkeiden edistämiseen, innovaatio- ja yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen, suurempien hankekokonaisuuksien ja alueellisen yhteistyön mahdollisuuksien selvittämiseen, osaamisen tason nostamiseen, hyvinvoinnin edistämiseen ja maakunnan kansainvälistymiseen. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on mahdollistanut maakunnan liittojen mukaan nopean ja joustavan reagoinnin akuutteihin kehittämistarpeisiin. Raporttien mukaan maakunnan kehittämisrahalla rahoitettujen hankkeiden välillistä vaikuttavuutta, huolimatta rahoituksen vähäisestä määrästä, pidetään yleisesti huomattavana. 17

19 1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Sisäasiainministeriö Toiminnan taloudellisuus Taulukko 6: Rahoitus Rahoitus (1 000 euroa) Kulutusmenot Mom muut kulutusmenot Muut kulutusmenot Kulutusmenot yhteensä Muu budjettirahoitus 26. siirtomenot Tulomomentit Arvonlisäverot Muu budjettirahoitus* Muu budjettirahoitus yhteensä Tulorahoitus Maksullinen toiminta Yhteistoiminta Muut tuotot Tulorahoitus yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ * Sisältää myös momentin Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan. Pääluokan 26. kulutusmenoissa näkyy vuosilla 2005 ja 2006 EU-puheenjohtajuuskauden lisämäärärahat sekä valtiovarainministeriön myöntämä tuottavuusmääräraha. Muun budjettirahoituksen osalta siirtomenojen lasku selittyy muun muassa siviilikriisinhallinnan momentin määrärahojen vähenemisestä (-1,9 M ) sekä Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen rakennerahasto-ohjelmiin määrärahan laskulla (-3 M ). Sisäasiainministeriön toimintamenomomentin nettomenot kasvoivat 0,474 miljoonaa euroa (+2,1 %). Toimintamenomomentin siirtyvä erä kasvoi 23 %, 1,3 miljoonaan euroon (1,05 M /2006). Taulukko7: Ministeriön nettomenojen kehitys Tuotot Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Muut tiliryhmät Nettomenot yhteensä Vuokrakustannusten nousu johtuu siitä, että vuoden 2007 kustannuksissa näkyy ministeriön kiinteistöjen osalta koko vuoden vuokrat, kun vuoden 2006 kuluissa on vain osa Vuorikadun vuokrasta. Muiden kulujen tiliryhmässä vuoden 2006 kuluja nosti EU-puheenjohtajuuskauden matkakulut. Palvelujen ostot ovat 18

20 nousseet mm. siksi että vuoden 2007 alusta tiliviraston sisäiset ostot on kirjattu edellisestä vuodesta poiketen normaaliin kulujen tiliryhmään. Alla olevassa taulukossa sisäasiainministeriön osastokohtaiset nettokustannukset on saatu jakamalla ministeriön yhteisten tulosyksiköiden ja osastojen toimintaa tukevien erillisyksiköiden sekä ministeriön yhteiset kustannukset henkilötyövuosien suhteessa osastoille. Erillisyksiköistä momentin (siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan) menoja ei ole otettu mukaan kansainvälisen turvallisuusasioiden yksikön kustannuksiin. Siirtotalouden tuottoja tai kuluja tai Palvelukeskuksen kustannuksia ei tässä yhteydessä ole laskettu mukaan. Taulukko 8: Ministeriön kustannukset osastoittain Kustannukset euroa Osasto/yksikkö Muutos Ministeriön kansainväliset turvallisuusasiat % Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto % Kuntaosasto % Poliisiosasto % Pelastusosasto % Ulkomaalaisosasto % Ministeriö yhteensä % Ministeriön kustannukset ovat laskeneet 19 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten lasku johtuu osin siitä, että vuoden 2006 luvuissa on mukana loppuvuoden EU-puheenjohtajuuden kustannukset, jotka kohdistuivat puheenjohtajuutta koordinoivalle ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmälle sekä keskitettyjen hankintojen osalta poliisille (v kustannuksissa poliisilla on mukana MM-kisojen järjestelyiden kustannukset). Pelastusosaston osalta vuoden 2006 kustannuksissa on ollut mukana poikkeusolojen viestintäverkkojen kustannukset (3,5 M ). Seuraavassa taulukossa on esitetty sisäasiainministeriön henkilötyövuosien jakautuminen toiminnoille. Työaikatiedot on kerätty kolme kertaa vuodessa tehtävällä kyselyllä (2 krt/2006). Työaikakyselyn kautta koottujen tietojen aineistoa voidaan pitää varsin kattavana, koska saatujen vastausten osuus kattaa 95,3 % ministeriön vuoden 2007 henkilötyövuosimäärästä. Taulukko 9: Ministeriön henkilötyövuosien jakautuminen toiminnoittain (pl. mom ) Toiminto HTV HTV HTV Johto 16,3 15,4 18,5 Kehittäminen 50,0 49,3 56,9 Suunnittelu ja ohjaus 54,1 52,5 50,3 Säädösvalmistelu 26,0 25,5 25,8 EU- ja kansainväliset tehtävät 55,0 71,1 56,0 Osaston/yksikön sisäinen hallinto 46,9 47,0 48,1 Ministeriön sisäinen hallinto 76,6 85,0 75,8 Ulkoinen viestintä 12,4 9,5 10,6 Muut tehtävät 52,1 46,8 55,8 Yhteensä 389,4 402,1 397,9 Työajan kohdentumisessa näkyy selvästi hallitusohjelmasta aiheutuvien muutostöiden vaikutus ministeriön työajassa, joka on pääosin kohdennettu kehittämiseen (+ 7,6 htv) ja muihin tehtäviin, johon kuuluvana yhteensovitustehtävät ja sidosryhmäyhteistyö ovat kasvaneet + 4 htv. EU- ja kansainvälisten asioiden henkilötyövuosien osuuden lasku (- 15,1 htv) johtuu vuoden 2006 EU-puheenjohtajuudesta. 19

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2007 JULKAISUSARJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2006

Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2006 Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2006 Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 17/2007 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 19.3.2007 Tekijät (toimielimestä, toimielimen

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2018 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta

ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2018 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 15 033,00 8 952,00 8 463,00 8 952,00 Henkilötyövuodet 229,80 123,50

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2017 tulossopimuksen tunnusluvut

ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2017 tulossopimuksen tunnusluvut Tulossopimuksen tunnusluvut ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 2016 Tavoite Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Yhteispalvelun tehostamishanke loppusuoralla

Yhteispalvelun tehostamishanke loppusuoralla Yhteispalvelun tehostamishanke loppusuoralla Yhteispalvelupilottien seminaari 7.11.2007 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Yhteispalvelun säädöspohja uusi laki tullut voimaan 1.4.2007 uuden lainsäädännön mukainen

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö 2 Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäministeriö vastaa sisäisestä turvallisuudesta, maahanmuutosta ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut POL--12787 L5 VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 32 420 32 427 39 806 38 389 Henkilötyövuodet 507,7 498,1 576,7 566,2 540,0 Valvonnan kustannukset,

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2009

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2009 Ympäristöministeriön raportteja 5 2009 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2009 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2009 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Aluekehittäminen ja TKIO

Aluekehittäminen ja TKIO Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

POHJANMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2018 tulossopimuksen tunnusluvut

POHJANMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2018 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 2016 Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 11538 10851 12507 12 930,00 10 272,00 9 900,00 10 138,00 Henkilötyövuodet 160,2 143,0 169,0 167,20

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006 147/53/06 Opetusministeriö 31.5.2007 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2006 tämän

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta

Lisätiedot

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle. HE 74/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

VRK strategia

VRK strategia VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 31.1.2019 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN

Lisätiedot

Kasvupalvelu-uudistus

Kasvupalvelu-uudistus Kasvupalvelu-uudistus 1 Mitä kasvupalveluilla tavoitellaan? Yhteiskunnalliset tavoitteet Kestävän taloudellisen kasvun tukeminen Politiikkatavoitteet Strategiset tavoitteet Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiskatsaus

Kuntaliiton ajankohtaiskatsaus Kuntaliiton ajankohtaiskatsaus Maahanmuuton ajankohtaisseminaari 12.3.2019 Timo Reina 12.3.2019 Monimuotoinen kunta elinvoimainen kunta Maahanmuutto vahvistaa kuntien ja alueiden elinvoimaa. Kunnilla tulee

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/ SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/ SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/02 10.6.2002 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallituksen päätösvallan delegointi AIKO hankerahoitusta varten

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallituksen päätösvallan delegointi AIKO hankerahoitusta varten Maakuntahallitus 110 15.09.2014 Maakuntahallitus 106 22.08.2016 Maakuntahallituksen päätösvallan delegointi AIKO hankerahoitusta varten 263/00.00.01/2010 MHS 15.09.2014 110 n ehdotus: Maakuntavaltuuston

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 1(5) LUONNOS 11.10.2019 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020 2023 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

OULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta

OULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta OULU_Tunnus16 1/ (5) OULUN POLIISILAITOS, vuoden tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 11925 11065 12248 12 185

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA

ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA 1 13.9.2017 TEM/ Johanna Osenius Aluekehittäminen on yhteistoimintaa Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä 22.11.2018 Kaisa Äijö ALY -palvelukokonaisuus Alueiden suunnittelu ja käyttö Liikenne Ympäristö Epävarmuudesta huolimatta muutosorganisaatiossa

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi

10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi 10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Talousesitys 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti

Lisätiedot

Pohjanmaan Poliisilaitos

Pohjanmaan Poliisilaitos Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 218 Kari Puolitaival Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos Noin 445 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö

Lisätiedot