Äänekosken kaupunginhallitus ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Vuoden 2012 tilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äänekosken kaupunginhallitus 25.3.2013 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Vuoden 2012 tilinpäätös"

Transkriptio

1 Äänekosken kaupunginhallitus ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Vuoden 2012 tilinpäätös

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI y-tunnus Vuoden 2012 tilinpäätös Äänekosken kaupunginhallitus Äänekosken kaupunginvaltuusto xx.x.2013 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Ääneseudun talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät 1.2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoituksen muodostuminen 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset 1.5. Kokonaistulot ja menot 1.6. Kaupunkikonsernin toiminta ja tulos Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 1

3 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma 3.2. Rahoituslaskelma 3.3. Tase 3.4. Konsernilaskelmat 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat tiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat tiedot 4.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 4.3. Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat tiedot Taseen vastattavia koskeva tiedot 4.4. Ympäristövastuut 4.5. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 4.6. Konsernia koskevat liitetiedot 5. Allekirjoitukset ja merkinnät 6. Luettelot ja selvitykset 7. Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat 2

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Tilinpäätös vuodelta 2012 Tasekirja 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Ääneseutu on myös jatkossa korkean teknologian seutukunta, jossa yritysten T&K panostus ja jalostustyöpaikkojen osuus on maakunnan korkeinta tasoa. Seutukuntamme yritysten T&K panostukset asukasta kohden olivat viimeisen tilaston mukaan yli 800 euroa, kun vastaava panostus esim. Jyvässeudulla oli lähes puolet matalampi. Äänekoski noteerattiin myös Suomen teollistuneimmaksi paikkakunnaksi, jossa jalostustyöpaikkojen osuus on yli 42 %. Ääneseutu oli edelleen merkittävästi omaa aluettaan suurempi työllistäjä, sillä työpaikkaomavaraisuus oli 105 %. Äänekoskella pendelöi päivittäin n henkilöä ja äänekoskelaisia käy oman kunnan ulkopuolella työssä n henkilöä. Äänekoski on selkeästi kehittymässä myös pohjoisen Keski-Suomen palvelukeskittymäksi. Varsinkin kaupalliset palvelut ovat kehittyneet erittäin laadukkaiksi. Kaupan alan työllistävä vaikutus oli merkittävä ja kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Lähivuosina uusia hankkeita on suunnitteilla lähinnä Hirvaskankaan alueelle. Äänekoskella asuvan työvoiman työllisyystilanne kääntyi huonompaan suuntaan johtuen erityisesti paperitehtaan alasajosta. Työttömyysaste pysyi vuoden aikana keskimäärin yli 15 %:ssa. Metsäteollisuuden rakennemuutosten johdosta Ääneseutu nimettiin jo vuoden 2011 loppupuolella äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Teollisuuden käyntiasteet pysyivät kuitenkin hyvinä. Esimerkiksi metsäteollisuuden päivittäinen puunkäyttö pysyi historiallisen korkealla tasolla ja alueella toimivat tuotantoyksiköt edustavat oman tuotealansa maailmalaajuista kärkeä. Metsäteollisuus investoi tuotantorakenteen uusimiseen ja uusiin teknologiaratkaisuihin, joista merkittävin oli kartonkituotannon kapasiteetin lisäyksen mahdollistanut investointi. Jatkossa kapasiteettiinvestointien arvioidaan jopa uudelleen kasvattavan alan henkilöstön määrää. Myös alueen metalliteollisuus jatkoi investointeja tuotannon ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Yritysten perustaminen jatkui aktiivisena. Kuitenkin valtakunnan kehityksen tapaan myös Ääneseudulla perustettujen yritysten määrä putosi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Yritystukien käyttö sen sijaan jatkui edellisten vuosien tasolla ja niiden kokonaismäärä ylitti selvästi väestöpohjaan suhteutetun osuuden. 3

5 Äänekosken työllisyystilanne kokonaisuudessaan pysyi edelleen heikkona johtuen pääsääntöisesti ns. rakennetyöttömyydestä. Huolestuttavaa on se, erityisesti ammattikoulutettujen nuorten työttömien määrä lisääntyi. Yli 55 vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi lähes 20 % edellisvuodesta. Ääneseudun työttömistä suoraan työmarkkinoille valmiita oli noin 50 %. Suoraan työmarkkinoille valmiiden ryhmässä vaihtuvuus on suurinta. Osaamisen kehittämistä tarvitsee noin 33 % työttömistä. Näistä suuri osa työllistyi määräaikaisiin työsuhteisiin avoimille työmarkkinoille sekä palkkatukityöhön yrityksiin ja kuntiin. Pysyvämpi työllistyminen edellyttäisi ammatillisen osaamisen kehittämistä ja toisaalta voimakkaasti elpyvää työvoiman kysyntää ja liikkuvuutta. Yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä olleiden määrä nousi vuodessa 10,5 %, yli 50 vuotiaiden työttömien määrä 19,1 %, alle 25 vuotiaiden 14 % ja ikäluokassa vuotiaat nousu oli 5,9 %. Oman haasteensa vaikea työttömyystilanne tuo kaupungin tuottamille palveluille ja taloudelle monella eri tapaa. Yksi merkittävimmistä haasteista on työmarkkinatuen kuntaosuus (ns. sakkomaksu), jota Äänekosken kaupunki maksoi n euroa. Edellä esitetyn tilanteen johdosta myös kaupungin omassa organisaatiossa toimi jo toisen vuoden ajan ns. työllisyysyksikkö, johon keskitettiin kaikki toiminta ja palvelut, joilla tavoitellaan työllistymisen ja muiden aktiivitoimenpiteiden edellytysten kehittämistä ja tukitoimenpiteiden vaikuttavuuden kehittämistä. Keskeisinä yhteistyökumppaneina tässä työssä ovat olleet kolmannen sektorin toimijat, joilla on paikkakunnalla merkittävä rooli pitkäaikaistyöttömien ja ns. matalankynnyksen työllistäjänä. Välityömarkkinat tarjosivat matalankynnyksen työpaikkoja pääsääntöisesti pitkään työttömänä olleille työttömille. Huolimatta vaikeasta työllisyystilanteesta Ääneseutu on kuitenkin ollut samanaikaisesti menestyjä työpaikkakehityksessä. Työ ja elinkeinoministeriön julkaiseman alueellisten työmarkkinoiden muutosselvityksen mukaan maakunnassamme on vain kaksi seutukuntaa, joissa työpaikkakehitys on ollut vuodesta 2000 lähtien positiivinen. Kärjessä on Jyväskylä, jossa työpaikkojen määrä on kasvanut 11,5 prosenttia. Toinen menestyjä on ollut Äänekosken seutukunta, jossa työpaikkojen määrän lisäys on ollut 4 prosenttia. Kaupungin keskeisin kärkihanke on edelleen talouden vakauttaminen, mille lisähaastetta antoivat paperitehtaan sulkeminen, korkeana pysynyt työttömyys ja valtionosuuksien leikkaukset. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa 2012 kaupungin talouden IV vakauttamisohjelman. Siitä huolimatta valtuusto ei myöntänyt vuoden 2011 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä tili- ja vastuuvapautta kaupunginhallitukselle ja johtajalle, koska kaupungilta puuttui uskottava kuntalain tarkoittama toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi. Joulukuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2020 asti ulottuvan talouden vakauttamisen toimenpideohjelman. Toimenpideohjelman mukaan kaupungin taseessa olevat alijäämät saadaan katettua tilivuotena Samassa yhteydessä valtuusto myönsi kaupunginhallitukselle ja johtajalle tili- ja vastuuvapauden tilivuodelta

6 Käynnistetyn 4. vakauttamisohjelman keskeisimmät haasteet liittyvät vuonna 2010 käynnistettyyn perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen tuottavuusja vaikuttavuusohjelmaan ja vuoden 2011 lopulla käynnistettyyn koko perusterveydenhuoltoa koskevaan kehittämisprojektiin, joista jälkimmäinen liittyy oleellisesti uuden noin 30 miljoonaa euroa maksavan terveysaseman rakentamiseen. Merkittävässä asemassa on myös kesällä 2011 käynnistetty projekti vanhustenhuollon palvelurakenteiden ja -prosessien kehittämiseksi. Samanaikaisesti talouden vakauttamisohjelmaan liittyen kaupunginvaltuusto hyväksyi kokonaisvaltaisen kaupunkikonsernin palveluorganisaatiota koskevan uudistamishankkeen ja palvelustrategian. Oman haasteensa kunnille toi hallitusohjelmaan sisältyvä vuonna 2011 aloitettu kuntauudistushanke, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kaupunginvaltuuston ko. asiasta antaman lausunnon keskeinen sisältö oli seuraava: Kuntauudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, pitää uusien kuntarajojen piirtämisen sijaan lähtökohtana olla ehdottomasti ja ensisijaisesti kuntien keskeisten peruspalvelujen ja tehtävien uuden järjestämisja rahoitusmallin luominen tavoitteena kuntatalouden vakauttaminen, mutta myös palveluiden turvaaminen. On päästävä organisaatioiden muuttamisesta toiminnan muuttamiseen niin, että verotuloja kaikkien eniten tarvitsevat toiminnat, kuten terveydenhuolto ja joiltain osin myös sosiaalitoimi, järjestetään kuntia suuremmissa kokonaisuuksissa, kuten esimerkiksi terveyspiireissä niin kuin se on tehty Ruotsissa. Tästä järjestelystä tuleva hyöty perustuu päällekkäisten toimintojen poistamiseen. Terveydenhuollon integraation hyödyistä on paljon näyttöä jo Suomessakin. Uudistustarpeen aiheuttaa ensisijaisesti epäsuhta, joka on ikärakenteen muutoksesta johtuen syntymässä kuntien palvelujen kysynnän kasvusta aiheutuvien kulujen ja kuntien käytettävissä olevien rahoituskeinojen välillä. Tällöin erityisesti palvelujen tarjonnasta syntyvien kulujen kasvun hillitsemisessä tarvitaan laajempaa näkemystä sekä suurempia ja tehokkaampia palveluyksiköitä kuin nykyisellä kuntarakenteella voidaan aikaansaada. Elinkeinoelämän edellytysten turvaamisessa ja kehittämisessä ja myös koko kaupungin kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden edistämisessä keskeisessä asemassa edunvalvontatyössä olivat edelleen isot infrahankkeet. Niistä tärkeimmät ovat 4 tien parantaminen moottoritietasoiseksi välillä Kirri Äänekoski ja Äänekoski Haapajärvi radan perusparantamisen jatkaminen. Molempien hankkeiden puolesta on tehty paljon työtä ja tavoitteena on, että niiden alku- ja jatkorahoitus saadaan sisällytettyä seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. 5

7 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2009 alusta aloitti toimintansa ensimmäinen uuden Äänekosken kuntalaisten yhdessä valitsema 43-jäseninen kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto kokoontui vuoden aikana 7 (8) kertaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on toiminut Leila Lindell, 1. varapuheenjohtajana Simo Salmelin, 2. varapuheenjohtajana Pekka Leppänen ja 3. varapuheenjohtajana Kyllikki Lång. Kuntien yhdistymissopimuksen mukaisesti valtuustokauden kaupunginhallitukseen valittiin 13 jäsentä, joista 2 jäsentä edustamaan Sumiaisten, 4 Suolahden ja 7 Äänekosken aluetta. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden aikana 30 (21) kertaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut Kari Kiiskinen (varajäsenenä Marko Tuhkanen) sekä muina jäseninä Heikki Flinkman (2.vpj) Kalervo Toffer (varajäsen) Risto Kumpu Anna-Riitta Pentinpuro Tommi Lunttila Ilkka Saarenpää Sirpa Martins Matti Virtanen Rolf Nyholm Seppo Ruotsalainen Merja Närhi Virva Tikkanen Pentti Piilonen Erkki Pönkänen Piia Soininen Anneli Kuukkanen Jaana Tani Minna Tuikka Matti Tiusanen (1.vpj) Seppo Hänninen Marke Tuominen Virpi Raatikainen Pirjo Uusitalo Hannele Vainio Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Yleinen talouskehitys elpyi lamasta vuonna 2010, mutta kääntyi vuoden 2011 aikana uudelleen muun Euroopan rahoituskriisin myötä taantumaan. Näkymät lähitulevaisuuteen ovat poikkeuksellisen epävarmat. Suomen talouden kehitys hyytyi ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen 0,3 prosentin kasvuun, minkä suuruisena kasvun ennakoidaan jatkuvan vuonna Kasvua kannatteli lähinnä yksityinen kulutuskysyntä vuoden alkupuolella. Vienti ja investoinnit supistuivat. Vuoden lopulla bruttokansantuote oli noin yhden prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin. Inflaatio taittui edellisestä vuodesta, ollen vuoden lopulla n. 2,4 prosenttia. Julkisen talouden rahoitusasema bkt:sta oli neljättä vuotta peräjälkeen negatiivinen ollen n. -1,3 % bkt:stä. 6

8 Työllisyystilanne heikkeni vuoden loppua kohden. Työttömyysaste oli vuoden lopussa hieman yli 8 prosentin. Työttömyyden kasvua on hidastanut työvoiman tarjonnan supistuminen eläkeikään tulevien ikäluokkien suuruuden vuoksi. Työikäisten (15-64-vuotiaiden) määrä alenee vuosittain 0,5 prosentilla. Työttömien määrä on noin Lyhyt korkotaso (3 kk euribor) laski 1,4 %:n tasolta vuoden vaihteeseen hieman alle tason 0,2 %. Pitempi viitekorko, 12 kk, laski vastaavasti tasolta 2,0 % tasolle 0,55 %. Lainoituksen marginaalit nousivat hieman yleisesti ja myös kuntien lainarahoituksessa. Kuntatalous pysyi edelleen heikkona. Maan 336 kunnasta 119 (91) nosti tuloveroprosenttejaan vuodelle Tuloveroprosenttien painotettu keskiarvo nousi vuodelle ,38:een (19,25) ja aritmeettinen keskiarvo 20,01:een (19,81). Maan sisäinen muuttoliike on ollut edelleen voimakasta Ääneseudun talousalueen kehitys Metsäteollisuuden tuotantoyksiköt ja työpaikat koko maassa olivat edelleen saneerauksen kohteena. Äänekosken yksiköt ovat mm. synergiahyötyjensä ansiosta pääosin säästyneet voimakkaimmilta toimilta. Vuoden alussa toteutettiin paperitehtaan alasajo, mikä vähensi työpaikkoja noin 170. Muilla teollisuuden aloilla toteutettiin lomautuksia, mutta mittavilta irtisanomisilta vältyttiin. Kaupungin liiketilojen täyttöaste on vuoden mittaan pysynyt hyvänä. Vain itteollisuuden hiipumisen seurauksena on tiloja edelleen vailla käyttöä. Asuinrakentaminen jatkui kohtuullisen vilkkaana, vaikkakin vaimentuen edellisistä vuosista. Tyhjien vuokra-asuntojen määrä kasvoi 2000-luvun alussa voimakkaasti. Kaupungin hallitsemien vuokra-asuntojen käyttöaste parani mm. asuntojen myyntien ansiosta. Työllisyystilanne heikkeni selvästi edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli vuoden lopussa 17,3 % (15,3). Äänekosken (8 998) hengen työvoimasta oli vuoden lopussa ilman työtä (1 378) henkilöä. Koko maakunnan työttömyysaste oli 14,9 (12,9) %. Äänekosken väkiluku oli vuoden 2011 lopussa henkilöä, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 87 (1) henkeä. Syntyvyys/kuolleisuus oli +19, maassamuutto +61 ja maahanmuutto +7 henkeä. 7

9 Äänekosken väestömuutostokset ja osatekijät Elävänä syntyneet Kuolleet Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos Äänekosken väestömäärä v oli henkeä ja oli enimmillään v. 1991: henkeä. Vuosituhannen alussa väkiluku aleni viidessä vuodessa lähes 600 hengellä. Väestömuutos vaihtelee suuresti vuosittain tulo- ja lähtömuuton mukaan. Vuonna 2012 väestömuutos oli ennakkotietojen mukaan -60 henkeä tulomuuton ollessa 756 ja lähtömuuton 819. Väkiluku olisi tällöin henkeä. Nuorten 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä on 8,1 %. Koko maassa vastaava osuus on 7,8 %. 65 vuotta täyttäneiden osuus on 20,7 % ja koko maassa 18,1 %. Naisten osuus on 50,05 %. Ulkomaan kansalaisia oli väestöstä noin 210 henkeä eli 1,0 % Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2011 jälkeen kaupungilla oli taseessa alijäämiä ,94 euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden vakauttamisohjelman, jolla talouskehitystä ohjattiin kuntalain vaateet täyttäväksi. Ohjelman mukaiset toimet parantavat vaiheittain kaupungin taloudellista asemaa jääden kuitenkin vuosina tilanteeseen, jossa talous on tasapainossa, mutta kertyvää noin 12 miljoonan euron alijäämää ei pystytä pienentämään. Kaupunginvaltuusto siirsi tilinpäätöksen 2011 käsittelyssä kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen vastuuvapauden käsittelyn siihen asti, kunnes valtuustolle on esitetty kuntalain edellyttämä toimenpideohjelma alijäämän kattamisesta. Toimenpideohjelma hyväksyttiin vuosien taloussuunni- 8

10 telman käsittelyn yhteydessä ulottaen se vuoteen 2020 saakka, millä aikajaksolla aiemmat alijäämät saadaan katettua. Vastuuvapaus tilivelvollisille myönnettiin tällöin alijäämän kattamisvelvoitteen sekä myös teknisen toimialan hankintojen osalta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kunnallisen tuloveroprosentin korottamisen vuoteen ,50 prosentista 21,00 prosenttiin, mikä lisää vuosittaisia verotuloja 1,5 milj. eurolla. Syksyllä 2012 kaupunginvaltuusto hyväksyi, että veroprosentti vuodelle 2013 on 21,00. Vuosi 2011 toteutui kaupungin toimintakulujen osalta huomattavasti heikompana, kuin mitä ennakoitiin. Kasvua ei voitu ennakoida vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa ja arviota jouduttiin oleellisesti tarkistamaan lisätalousarviolla. Kokonaiskulujen kasvu vuoteen 2012 oli 2,8 prosenttia. Myös verokertymää korotettiin lisätalousarviolla ja toteutunut kasvu oli 5,6 prosenttia. Kuntaveron kasvu oli 5,2, yhteisöveron 12,9 ja kiinteistöveron 3,9 prosenttia. Harkinnanvaraista valionosuuden korotusta saatiin 0,9 milj. euroa, mitä ei oltu ennakoitu budjetoinnissa. Perusturvan määrärahavarauksia korotettiin vuoden 2011 koko vuoden ja 2012 alkuvuoden toteutuman perusteella lisätalousarviolla bruttomääräisesti 4,1 ja nettona 3,0 milj. eurolla. Luovutusvoittoja kirjattiin 1,5 milj. euroa (0,9). Yhdistymisavustukset jäivät nyt pois (0,6), samoin talousarviossa ennakoidut 0,3 milj. euron maankäyttösopimusmaksut. Vuositulos oli heikko. Vuosikate on ,68 euroa ja tilikauden tulos alijäämäinen ,14 euroa. Talouden vakauttamista tulee jatkaa myös lähivuosien ajan. Kaupunginhallitus työsti palvelustrategiaa tavoitteena myös kaupungin konsernirakenteen tarkistaminen, mikä työ valmistui vuoden lopulla ja tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Hallintosääntöä ja konserniohjeistusta tarkistettiin toimintaympäristön muutoksen mukaisesti. Tilivelvollisia toimielimiä ovat kaupunginhallitus ja lautakunnat. Tilivelvollisia viran- ja toimenhaltijoita ovat osastopäälliköt sekä muut esittelevät viran- ja toimenhaltijat. 9

11 Kaupungin henkilöstö Palkat ilman sivukuluja olivat 44,4 milj. euroa kasvun ollessa 2,3 %. Kasvu alitti kunta-alan yleisen palkkatason muutoksen. Henkilökulut/ käyttötalous, 1000 euroa /11 muutos- % Vakinainen kkpalkkainen ,8 Tilapäinen kk-palkkainen ,9 Sijaisten palkat ,3 Erilliskorvaukset ,5 Tunti- ja urakkapalkat ,5 Työllistettyjen palkat ,4 Muut palkat ,8 Kokouspalkkiot ,5 Jaksotukset ,6 Sosiaalimaksulisät ,5 Em. yhteensä ,3 Muut henkilösivukulut ,0 Eläkekulut ,0 Kaikki yhteensä ,8 Vakituisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa (1 062) henkilöä. Työllistetyt, määräaikaiset ja sijaiset huomioiden oli koko henkilöstömäärä (1 422) henkeä. Toimintojen organisaatiorakenne ilmenee mm. talousarvion toteutumavertailusta. Henkilöstöä koskevista tiedoista on laadittu henkilöstökertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin haasteet liittyvät talouteen ja väestön ikääntymisestä johtuvaan palveluiden lisääntyvään kysyntään. Talouden haasteet ovat vanhojen alijäämien kattaminen sekä suhdannetaantuman vaikutukset erityisesti tulopohjaan. Vanhuspalveluiden kysyntää lisää erityisesti 75 vuotta täyttäneiden määrän lisääntymisen. Kasvu on lähivuosikymmenet noin 75 henkeä vuodessa. Työikäisen väestön, v., määrä vähenee sadalla hengellä vuodessa, mikä heijastuu verotuottojen kehitykseen. Haasteet on tiedostettu ja niihin pyritään vastaamaan ennakoiden sekä toimintaa ohjaamalla. 10

12 Tietohallinnon toiminnallisia riskejä on pyritty rajaamaan mm. käyttöjärjestelmien käyttöoikeuksien määrittelyjen, käyttöohjeistusten sekä varmuuskopioiden ja varalaitejärjestelyjen avulla. Rahoitusriskejä on pyritty rajamaan mm. realistisen taloussuunnittelun kautta. Kaupungin lainasalkkuun sisältyy korkoriskiä, mitä on rajattu koronvaihtosopimuksilla. Lainakannasta on suojattu 39 milj. euroa eli n. 66 %. Toimintaan liittyviä vahinkoriskejä on pyritty rajamaan mm. työsuojelutoimenpiteillä, riskihallinnan suunnittelulla sekä viime kädessä vakuuttamisella. Kaupunki kilpailutti vuonna 2010 vakuutuksensa. Tekninen lautakunta päätti purkaa Äänekosken kaupungin ja Porrokki Oy:n välisen Telakkakadun koulun peruskorjausta koskevan urakkasopimuksen. Tilaajan ja urakoitsijan välillä olevien näkemyserojen käsittely jatkuu omana asianaan ja rakennustyöt on saatettu loppuun uuden urakoitsijan kanssa tehdyllä sopimuksella. Kaupunki on noin 40 muun kunnan sekä valtion kanssa hakenut korvausta ns. asfalttikartelliasiassa. Kaupungin vahingonkorvausvaade on euroa. Oikeuden päätös saataneen vuoden 2013 aikana. Puukaupan hintakartellin suhteen kaupunki on myös esittänyt korvausvarauksen. Vireillä olevan valtionosuuslainsäädännön kuntakohtaisia vaikutuksia ei voida vielä ennakoida. Vuonna 2012 valtionosuudet ilman harkinnanvaraista korotusta olivat 37,5 milj. euroa. Keväällä 2013 on akuutisti esillä kuntarakennelain valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien palvelurakenneuudistus. Valtakunnallinen ja maakunnallinen valmistelu on huomioitu, mutta vaikutusta ei ole ennakoitu kaupungin talous- tai muussa suunnittelussa Ympäristötekijät Kaupungin lähivuosien oleellisimmat haasteet ympäröivän yhteisön suhteen liittyvät elinkeinorakenteen pitkäaikaisin muutoksiin ja suhdannetaantumaan. Kaupungin toiminta on perinteisesti ollut kytkennässä paikkakunnan suurteollisuuden ja erityisesti metsäteollisuuden kehitykseen. Riippuvuus on vähitellen pienentynyt, mutta on edelleen suurta. Suhdannetaantuma on vauhdittanut muutoinkin tapahtuvaa elinkeinorakenteen muutosta. Haasteet on tiedostettu ja kehitystä pyritään seuraamaan ja mahdollisuuksien mukaan siihen vaikuttamaan tai sopeutumaan. Ympäristöjohtamisjärjestelmän laatiminen käynnistettiin valtuuston hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ympäristökäsikirjatyön pilottikohteena valmisteltiin kaupungintalon ympäristöselvitys. 11

13 1.2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus ja se kuuluu osana lautakuntien ja esimiesasemassa olevien työtehtäviin. Valvonta on toteutunut lakien, päätösten ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Erityistä huomiota on jatkossa kiinnitettävä rakentamisen suunnitteluun, laatuun sekä tilojen käyttöön siten, että tilat ovat henkilöstön ja asiakkaiden kannalta turvallisia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehostamiseksi suoritettiin 2008 Audiator-Kehittämispalvelujen kanssa kokonaisvaltainen riskienhallinnan arviointi kohdistuen keskeisimpiin strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä konserniohjaukseen ja valvontaan. Vuonna 2011 tehtiin arvonlisäverokartoitus, toteuttajana Oy Audiapro Ab. Kartoituksessa ei ilmennyt oleellisia puutteita ja voitiin todeta seurannan toimivan. Tarkastuslautakunta on vuoden 2011 tarkastuskertomuksessaan todennut, että sisäinen tarkastus teknisen toimen hankintojen osalta ei ole toteutunut. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleisohjeen sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta sekä tarkisti hallintosääntöä ao. osin. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2011 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä, että teknisen toimen hankintojen osalta vastuuvapauden käsittely siirretään siihen asti, kunnes kaupunginhallitus on saanut asian käsittelyn valmiiksi. Valtuusto myönsi vastuuvapauden joulukuussa Vuoden aikana ei realisoitunut oleellisia taloudellisia tai toiminnallisia riskejä. Kohdassa mainittujen vuoden 2012 alussa todettujen asioiden käsittely suoritetaan myös sisäisen tarkastuksen täsmentämistarpeiden kannalta. Sisäinen valvonta kuuluu osana kaikkien lautakuntien ja esimiesasemassa olevien tehtäviin. Eriytettyä sisäistä tarkastusta ei ole järjestetty eikä toiminnan eriyttämistä ole valmisteltu Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Ulkoiset toimintatuotot olivat 18,4 milj. euroa, kasvaen hieman edellisestä vuodesta. Luovutusvoitoilla voitiin kompensoida yhdistymisavustuksen loppumista. Maksutuotot olivat 8,3 (8,1) ja myyntituotot 2,9 (2,8) milj. euroa. 12

14 Tuet ja avustukset olivat 2,2 (2,6) milj. euroa ja muut toimintatuotot 5,0 (4,6) milj. euroa sisältäen vuokratuottoja 2,9 (2,9) milj. euroa ja myyntivoittoja 1,5 (0,9) milj. euroa. Tuloslaskelma Tuloslaskelma, Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (-) Tilikauden ylijäämä Toimintakulut olivat 120,0 (116,7) milj. euroa. Tästä henkilöstömenot olivat 58,7 (57,1) milj. euroa eli 48,9 (49,0) prosenttia. Palkat ja palkkiot olivat 44,4 milj. euroa ja 2,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Asiakaspalvelumaksut olivat 33,4 milj. euroa, missä oli kasvua 6,4 prosenttia. Muiden palveluiden ostot olivat 10,4 (10,6) milj. euroa ja aineet ja tarvikkeet 8,1 (8,3) milj. euroa. Verotulot olivat yhteensä 66,2 milj. euroa, kun ne olivat edellisenä vuonna 62,7 milj. euroa. Kunnallisveron tuotto oli 58,2 (55,3) milj. euroa. Osuus yhteisöverosta oli 4,4 (3,9) milj. euroa. Vuonna 2011 ennakonpidätyksen alaiset tulot koko maassa olivat euroa/asukas ja Äänekoskella euroa/asukas. Ero maan keskiarvoon kasvoi eurosta euroon. 13

15 Verotuotot ja valtionosuudet kiinteistövero yhteisövero kunnallisvero valtionosuudet Valtionosuudet olivat 38,4 milj. euroa, missä harkinnanvaraista korotusta oli 0,9 milj. euroa. Kasvu ilman korotusta oli 6,0 prosenttia. Verotulon tasauksen osuus oli 4,3 (3,8) milj. euroa. Korkotuotot olivat 1,1 (1,2) milj. euroa ja korkokulut 1,0 (0,8) milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut olivat yhteensä ylijäämäiset 0,3 (0,7) milj. euroa. Lainakannasta on koronvaihtosopimuksilla suojattu 39 miljoonaa euroa eli kaksi kolmasosaa. Vuosikate oli 3,5 (0,6) milj. euroa positiivinen. Viime vuosien tuloksiin on vaikuttanut osaltaan mm. nyt pois jääneet yhdistymisavustukset (0,6) ja myyntivoitot 1,5 (0,9) milj. euroa. Maankäyttösopimusmaksuja ei kertynyt (0,0). Suunnitelmapoistojen määrä oli 5,1 milj. euroa. Lisäksi tehtiin muita poistoja 0,7 milj. euron verran. Tilikauden 2012 tulos on alijäämäinen ,14 euroa ( ,27). Tuloslaskelman tunnusluvut Vuosikatteella voitiin kattaa 60 prosenttia (11) poistojen määrästä. 14

16 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ Toimintakulut % 17,5 15,5 15,3 Vuosikate/ Poistot % 114,1 11,3 59,6 Vuosikate/ Asukasluku /as Asukasmäärä Veroprosentti 19,75 20,50 21,00 Yli-/alijäämä vuosittain ja kumulatiivisesti Tilikauden yli-/alijäämä Kumulat. yli-/alijäämä Toiminnan rahoituksen muodostuminen Investointien nettovaikutus oli 15,5 milj. euroa kassavirtaa rasittava ja koko varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta oli 10,3 milj. euroa (10,8) negatiivinen. Lainakanta kasvoi 14,7 milj. euroa (3,7) ja antolainakanta kasvoi 2,5 milj. euroa. 15

17 Rahoituslaskelma, Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit yhteensä netto Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yhteensä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Tulorahoitus riitti 22 prosenttiin (5) investoinneista. Kassasta maksut olivat lähes 150 milj. euroa. Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % Pääomamenojen tulorahoitus % Lainanhoitokate 0,9 0,2 0,5 Kassasta maksut/ vuosi Kassan riittävyys pv

18 Investointien tulorahoitus % = 100 *vuosikate/investointien omahankintameno. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100*vuosikate/ investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset). Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Taseen loppusumma kasvoi 14,0 milj. eurolla 145,9 milj. euroon. Pysyvissä vastaavissa aineellisten hyödykkeiden / rakennusten arvo kasvoi yli 10 milj. eurolla. Pankkisaamisten määrä kasvoi edellisen vuoden 1,7 milj. eurosta 4,8 milj. euroon. VASTAAVAA, PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset Sijoitukset Os. ja osuudet tytäryhteisöissä Kuntayhtymäosuudet Os. ja osuudet osakkuus- ja muissa Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 15 5 Muut toimeksiantojen varat 5 5 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset

19 Lainasaamiset 15 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit 31 9 Rahat ja pankkisaamiset YHTEENSÄ VASTAAVAT VASTATTAVAA, 1000 e OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten kausien yli/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET 6 6 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat 10 9 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta 0 0 Saadut ennakot 6 5 Ostovelat Muut velat Jaksotukset Valtionosuusennakot Muut siirtovelat 0 0 YHTEENSÄ VASTATTAVAA

20 Tilikauden ja edellisten vuosien alijäämä kasvoi 7,3 milj. eurosta 9,6 milj. euroon eli 476 euroon/asukas. Vieraan pääoman määrä kasvoi 16,4 milj. eurolla 76,4 milj. euroon. Taseen tunnusluvut Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % 54,3 47,4 Suhteellinen velkaantuneisuus % 51,6 65,7 Kertynyt yli/alijäämä, Kertynyt yli/alijäämä, /as Lainat /as Lainakanta Lainasaamiset Lainakanta kasvoi 44,6 milj. eurosta 59,3 milj. euroon. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 10,0 milj. euroa ja lyhytaikaista 13,5 milj. euroa. Vanhaa lainalantaa lyhennettiin 8,8 milj. euroa. Vuoden 2013 lainojen lyhennykset ovat 9,5 +13,5 milj. euroa. Lainakanta asukasta kohti oli euroa, mikä on yli maan keskiarvon. Lainasaamiset olivat 25,0 (22,6) milj. euroa. Ottolainat, antolainat ja kassavarat huomioiden oli kaupungin nettovelka 29,53 (20,3) milj. euroa. Omavaraisuusaste heikkeni ollen 47 %.Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selvitä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot). Suhteellinen velkaantuneisuus, mikä heijastaa vieraan pääoman suhdetta käyttötuloihin, heikkeni ollen nyt 52 %. Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot. 19

21 1.5. Kokonaistulot ja menot Tulot, ulkoiset milj. % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 18,4 12 Verotulot 66,2 43 Valtionosuudet 38,4 25 Korkotuotot 1,1 1 Muut rahoitustuotot 0,5 0 Satunnaiset tuotot 0,0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 0 Investoinnit Rahoitusosuudet 1,1 1 Pysyvien vastaavien hyöd. luov.tulot 3,1 2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10,0 7 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 13,5 9 Oman pääoman lisäykset 0,0 0 Kokonaistulot yhteensä 152,3 100 Verotuotot muodostivat 43 % kaupungin kokonaistuloista ja valtionosuudet 25 %. Toimintatuotot olivat 12 % ja lainaotto 16 %. Menot, ulkoiset milj. % Varsinainen toiminta Toimintakulut 120, valmistus omaan käyttöön -0,1 0 Korkokulut 1,0 1 Muut rahoituskulut 0,3 0 Satunnaiset kulut 0,0 0 Tulorahoituksen korjauserät 1,3 1 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 16,6 11 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 2,5 2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 8,8 6 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0 Kokonaismenot yhteensä 150,3 100 Toimintakulut muodostivat 80 % kaupungin kokonaiskuluista, investoinnit 11 % ja lainojen lyhennykset 6 %. 20

22 1.6. Kaupunkikonsernin toiminta ja tulos Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kaupunkikonsernilla tarkoitetaan emoyhteisöä sekä tytäryhteisöjä. Konsernitilinpäätöksessä on yhdistelty emo, tytäryhteisöt ja kuntayhtymät. Yhteisyhteisöjen, omistusyhteysyhteisöjen ja osakkuusyhteisöjen osalta on yhdistelty osuudet voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Tytäryhteisöt: Kiinteistö- ja asuntotoiminta Äänekosken Vuokra-asunnot Oy (100,0 % omistus) Suolahden Vuokra-asunnot Oy (100,0) Äänekosken Teollisuuskiinteistöt Oy (100,0) Äänekosken Asumispalvelusäätiö (100,0) K. Oy Kennäsapila (75,0 / ÄSE Oy) K. Oy Konginkankaan Säästölipas (74,6) K. Oy Suolahden Keskusraitti (73,3) Kiinteistö Oy Äänekosken Kauppatalo (54,3 / Äänekosken Teollisuuskiinteistöt) Liiketoiminta Ääneseudun Energia Oy (100,0) Äänekosken Kiinteistönhoito Oy ( 100,0) Muut Keitele-Museo Oy (87,0) Ääneseudun Kehitys Oy (76,7) SS-Jäähalli Oy (50,25) Kuntayhtymät: Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky (41,6) Keski-Suomen liitto (7,7) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky (8,9) Yhteisyhteisö: Omistusyhteysyhteisöt: K. Oy Koppelonpesä (50,0 / ÄSE Oy) K. Oy Suolahden Kellosepänkatu 21 (48,3 / Äänekosken Teollisuuskiinteistöt Oy) As. Oy Sääkskulma (47,2 / Suolahden Vuokraasunnot Oy) Kumpuniemen Voima Oy (46,0 / ÄSE Oy) Koskienergia Oy (45,0 / ÄSE Oy) EP-Äänekosken Kiinteistöt Oy (40,0) Konginkankaan OP-Liikekeskus Oy (25,3) As. Oy Sumiaisten Kukkoranta (37,7 / Suolahden Vuokra-asunnot Oy) KS Energiavälitys Oy (20,4 / ÄSE Oy) 21

23 Osakkuusyhteisöt: Äänekosken Vanhaintukisäätiö Suolahden Vanhain- ja vammaistentukisäätiö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri muodostaa oman ala-konsernin. Ääneseudun Energia Oy laatii tilinpäätöksen alakonsernista vuodesta 2013 lähtien. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkikonsernia koskevat omistajapolitiikan linjaukset sekä konserniohjeet. Linjauksilla on määritelty mm. yhteisöjen mahdolliset tuottotavoitteet. Konsernin yksiköiden seuranta tapahtuu toimi- ja luottamushenkilöiden kautta toiminnallisesti niiden yksiköiden toimesta, joiden toiminta-alueeseen yksikkö kuuluu sekä lisäksi keskushallinnon toimesta Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kaupunginvaltuusto päätti , että Äänekosken Vuokra-asunnot Oy ja Suolahden Vuokra-asunnot Oy fuusioidaan vuoden 2013 alusta. Fuusio toteutuu sen mukaisesti. Kaupunki myi syksyllä 2012 yhteensä 25 yhtiömuotoista asuntoa em. vuokrataloyhtiöille, mm. As. Oy Sääkspihan (47,2 % ) ja As. Oy Sumiaisten Kukkorannan (37,7 %) omistukset. Äänekosken Vuokra-asunnot Oy on useana edellisenä vuonna yhtiöittänyt ja myynyt asuntokantaansa. Yhtiön taloustilanne on helpottunut asuntojen myynnin sekä matalana pysyneen korkotason ansiosta. Vuokra-asuntojen tyhjänä olo rasitti edelleen yhtiön taloutta 10 % vuokratuotoista. Yhtiön lainamäärä oli 24,2 (23,2) milj. euroa. Yhtiöllä oli vuoden lopussa 801 asuntoa. Valtuusto päätti , että kaupungin tilapalvelu- ja aluepalveluhenkilöstö siirtyy vuoden 2013 aikana Äänekosken Kiinteistönhoito Oy:n palvelukseen, jolloin em. toiminnot konsernin sisällä tulevat kootuksi yhteen. Siivoustoimi siirtyy yhtiölle vuoden 2013 alusta ja muu tila- ja aluepalvelu lokakuun 2013 alusta. Kaupunki korotti yhtiön osakepääomaa ,60 eurolla. Kaupunki myi voimaan tulleella kaupalla omistusosuutensa K. Oy Äänekosken Kauppatalossa (54,3 %) ja K. Oy Kellosepänkatu 21:ssa (48,3 %) Äänekosken Teollisuuskiinteistöt Oy:lle. Ääneseudun Energia Oy:n taloudellinen asema ja tulos on pysynyt hyvänä. Yhtiön 45 %-osuudella omistama osakkuusyhtiö Koskienergia Oy hankki allekirjoitetulla kaupalla 14 vesivoimalaitosta kaksinkertaistaen täten sähköntuotantokapasiteettinsa. Yhtiön liikevaihto oli 20,6 (19,7) ja liikevoitto 2,7 (2,6) sekä tilikauden tulos 1,1 milj. euron poistoerokirjauksen jälkeen 0,3 (0,3) milj. euroa. 22

24 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonta on järjestetty konserniohjeen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkikonsernia koskevat omistajapolitiikan linjaukset sekä konserniohjeet. Linjauksilla on määritelty mm. yhteisöjen mahdolliset tuottotavoitteet. Suurimmat konsernin tytäryhtiöt ovat osallistuneet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehostamiseksi Audiator-Kehittämispalvelujen kanssa suoritettuun kokonaisvaltaiseen riskienhallinnan arviointiin. Arviointi kohdistui keskeisimpiin strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä konserniohjaukseen ja valvontaan. Konsernin tuloslaskelma Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 12 5 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät 17 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 2 14 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernin tuloslaskelma oli 3,6 milj. euroa alijäämäinen, kun se oli vuotta aiemmin alijäämäinen 4,7 milj. euroa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky:n vaikutus konsernin tulokseen oli alijäämää 0,8 milj. euroa ja Äänekosken kaupungin vaikutus 2,3 milj. euroa alijäämää. Ammatillisen koulutuksen ky:n vaikutus oli ylijäämää 0,6 milj. euroa. Vuosikatteella voitiin kattaa poistoista kolme neljäsosaa. 23

25 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 41,6 42,8 Vuosikate / poistot, % 76,2 67,0 Vuosikate, euroa / asukas 440,63 370,40 Asukasmäärä Konsernin rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten purku Muut oikaisut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääom. muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Kassavarojen muutos

26 Investointien tulorahoitus oli vain 27 %. Toiminnan ja investointien rahavirta oli 20,9 milj. euroa alijäämäinen, kun se oli vuotta aiemmin 8,5 milj. euroa alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirran ollessa 24,7 milj. euroa ylijäämäinen, oli kassavarojen muutos 3,9 milj. euroa. Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 27,2 40,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 17,0 23,2 Lainanhoitokate 0,7 0,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Konsernitase TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat 5 12 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus 2 1 Vaihto-omaisuus Saamiset 25

27 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 34 Edellisten tilikausien yli/alijäämä Muu erä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Pitkäaikainen Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta

28 Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA Konsernitaseessa on eliminoitu sisäiset saamiset ja velat, sisäinen omistus (pariarvomenetelmä), vähemmistöosuuksien erottaminen sekä suoritettu poistojen oikaisu. Tytäryhteisöjen poistoja on oikaistu suunnitelman mukaisiksi, minkä vaikutus on 13,5 milj. euroa. Rakennusten käyttöomaisuuden arvoja on alennettu ko. määrillä edellisten tilikausien ja tilivuoden yli/alijäämätiliä vastaan. Konsernitaseen loppusumma on 226,9 (184,3) milj. euroa. Rakennusten osuus on 93,5 (83,1) milj. euroa ja maaomaisuuden 19,9 milj. euroa. Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset ovat 21,2 (16,6) milj. euroa. Vastattavissa on peruspääoma 78,5 milj. euroa. Tilivuoden ja edellisten tilikausien alijäämää on 30,6 (27,7) milj. euroa. Vieras pääoma on yhteensä 162,9 (118,3) milj. euroa. Konsernitaseen tunnusluvut Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 27,3 34,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 88,3 66,4 Lainakanta Lainat/ asukas Lainasaamiset Konsernin lainakanta on 127,6 (86,5) milj. euroa eli euroa/asukas. Emoyhteisön 59,3 milj. euron lainakannan lisäksi huomattavia ovat Ääneseudun Energia Oy:n (ennen sisäisen lainan eliminointia 54,7) Äänekosken Vuokra-asunnot Oy:n (24,2) ja Suolahden Vuokra-asunnot Oy:n (9,0 milj. euroa) lainakannat. 27

29 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Poistoeroa tuloslaskelmaan tuloksi kirjataan ,38 euroa. Tilikauden alijäämä ,14 euroa esitetään liitettäväksi taseeseen omaan pääomaan tilille tilikauden yli-/alijäämä Talouden tasapainottamistoimenpiteet Vuoden 2011 jälkeen kaupungilla oli taseessa alijäämiä ,94 euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden vakauttamisohjelman, jolla talouskehitystä ohjattiin kuntalain vaateet täyttäväksi. Ohjelman mukaiset toimet parantavat vaiheittain kaupungin taloudellista tilannetta jääden kuitenkin vuosina tilanteeseen, jossa talous on tasapainossa, mutta kertyvää noin 12 miljoonan euron alijäämää ei pystytä pienentämään. Kuntalain edellyttämä toimenpideohjelma alijäämän kattamisesta hyväksyttiin vuosien taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä ulottaen se vuoteen 2020 saakka, millä aikajaksolla aiemmat alijäämät saadaan katettua. Toimenpideohjelma sisältää vielä yksilöimättömiä vakauttamistoimia. Vuoden 2012 tilikauden tulos korostaa tarvetta nopeille ja vaikuttaville talouden vakauttamisratkaisuille. Talouden vakauttamisen toimenpideohjelman jatkovalmistelu on keväällä 2013 käynnissä. Vuosi 2012 mukaan lukien on alijäämää yhteensä ,08 euroa. 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen Koko kaupunkia koskevat yleiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto on määritellyt tavoiteaineiston, jossa strategisiksi päälinjauksiksi on hyväksytty: Kaupunki: 1. arvostaa ja korostaa palvelutoiminnassaan toimivaa yhteistyötä, asukkaiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja oman elämän hallintaa 2. aktivoi ja mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kaupungin ja sen palvelujen kehittämistyössä 3. turvaa maapoliittisen ohjauksen ja kaavoituksen kautta uuden kunnan tasapainoisen kehittymisen 4. verkottuu luontevasti Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä kasvukäytävään. Tukee maakunnan elinvoimaa työssäkäynnin, asumisen ja asioinnin keskuksena 28

30 5. tarjoaa asukkaille ja yrityksille kilpailukykyisen, toimivan ja turvallisen toimintaympäristön 6. toimii siten, että kuntatalous pidetään vakaalla pohjalla säilyttäen peruspalvelujen hyvän tason 7. tuottaa ja järjestää kuntapalvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja kilpailukykyisesti sekä omana toimintana että valikoidusti ostopalveluina 8. noudattaa henkilöstöstrategian mukaista hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Keskeisiksi tavoitteiksi on määritelty: - menestyvä, elinvoimainen Äänekoski - kehityshakuinen, kannustava, toimiva ja uskottava johtamiskulttuuri - tehokas palvelurakenne ja toimivat palveluprosessit - kaupunki on maineeltaan hyvä työnantaja jonka palveluksessa on osaava, palveluhaluinen, oikein mitoitettu henkilöstö. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toiminnan tavoitteiden tarkistamisen kaupunkistrategiaan. Lautakunnat arvioivat näiden toteutumista omissa kertomuksissaan. Yleinen taloudellinen kehitys, työllisyystilanne ja muut ulkoiset tekijät vaikuttavat suuresti kaupungin palveluiden kysyntään, tulotasoon sekä täten tavoitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2012 kaupungin kokonaistilanteesta voidaan todeta mm. seuraavaa: - väestönkehitys on vaihdellut vuosittain tasapainotilanteen molemmin puolin johtuen erityisesti muuttoliikkeestä ollen vuonna 2012 kuitenkin selvästi negatiivinen (60 henkeä) - työllisyystilanne on pysynyt vaikeana - kaupungin verotulokertymä on heikentynyt suhteessa koko maan kehitykseen - vakauttamisohjelmilla on menokehitystä voitu rajoittaa, vaikkakaan ei riittävästi - kaupunki on mukana Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehityskäytävähankkeessa, jolta kaupunki odottaa tukea alueen elinvoiman vahvistamiseen - elinkeino- ja työpaikkakehitykseen sisältyy paljon potentiaalisia positiivisia mahdollisuuksia. Henkilöstöraportissa on kuvattu henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot. Kaavoitus ja maapolitiikka Kaupunginvaltuusto hyväksyi Äänekosken rantayleiskaavan tarkistuksen, jonka työn päätavoite oli siirtää kaava numeeriseen muotoon. Nyt kaikki Äänekosken alueen rantayleiskaavat - Äänekoski, Suolahti, Sumiainen - ovat sähköisessä muodossa tarkasteltavissa mm. kaupungin kotisivuilla. Keskustojen vetovoimaisuuden lisäämiseen liittyvä tavoite saavutettiin: valtuusto hyväksyi oikeusvaikutuksettoman Äänekosken keskustan kehittäminen 29

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016 TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Talous vielä hyvässä vauhdissa, kasvu kuitenkin hidastumassa Julkinen talous ja kuntatalous velkaantuu edelleen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

KONSERNITULOSLASKELMA

KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta Liite 11a KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 12a

KUUMA-johtokunta Liite 12a KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 28 729 986,76 26 416 878,43 Valmistus omaan käyttöön 6 810,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 500 810,15 1 468 655,80 Materiaalit

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma ei laadittu 1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 26 416 878,43 Liiketoiminnan muut tuotot 1 468 655,80 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA 2016 2015 LIIKEVAIHTO Vesimaksut (ulk.) 259 704,43 245 632,53 Vesimaksut (sis.) 13 532,17 13 569,17 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 5.4.2018 Päiväys: 5.4.2018 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2017 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Vuosi 2017 oli monella tavalla merkkivuosi Luodon kunnalle. Juhlavuosi Suomi 100 vuotta ja Luodon kunta 150 vuotta huomioitiin isosti

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2016 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2016. Väestö kasvoi 29 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 176. Työllisyystilanne oli hieman

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

TALOUSARVION SEURANTA

TALOUSARVION SEURANTA TALOUSARVION SEURANTA 31.8.2018 Tuloslaskelma 1.1. -31.8.2018 Tuloslaskelma ulkoinen TP 2017 1-8/2017 TA 2018 1-8/2018 TA-tot Ylitys/alitus Limingan kunta liikelaitoksin Varsinainen toiminta Toimintatuotot

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosikertomus 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Servican kannalta vuotta 2017 voi kuvata mielenkiintoiseksi. Lähdimme vuoden alkaessa valmistelemaan yhdessä omistajien kanssa Servican yhtiöittämistä vuoden

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman

Lisätiedot

Väestömuutokset 2017, kuukausittain

Väestömuutokset 2017, kuukausittain Iitin kunta 21/02.01.02/2017 Talouskatsaus 4.8.2017 Tammi-Kesäkuu, puolivuosiraportti Väestön kehitys ja väestömuutokset 2017 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN TIEDOTE 27.3.2017 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN Juuri valmistuneessa tilinpäätöksessä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot