Äirjrtifia frtiifrtllc

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äirjrtifia frtiifrtllc"

Transkriptio

1 m täytetty, ia Rattoa t> fä uonten f aloilla tätyfcemmästä ja ttufyitteutänunästa ft)fcäme tä toivoöttailt Reille onnea ja menestytä tytitfyffesfään, liitu Sirjan=tc?ia. 3 L S u o m e n l a l o u g f e u r a n Äirjrtifia frtiifrtllc Äotiettiinten ruoffim ifesta fatonixtoftna* M u ta ile m a lla fuotnentatm t grcnäcnikifesfä tirjai>aintos'fa, i s ä ä

2 Jfofi-eläintcn ruoffimtfcsta fafottjuojtna. ^ fy to in tuolitusta ja Ijoibetugta farjagta, fen tietää jotai= iten toimettiiten talon-pattia, on fjtiött) toatfin faa f)än parfjaagta päästä touotifen färpimenfä ja fttureffi ofalfi toaate-tarpeenfa. ÄatjanantimiSta faa t)än mtjög moniin tarpeijtinfa tartoittatoat taljat. 3 a jog oifein tyjjs* ten lagfetaan on larja maaniöiljeliähe raijaa tuottavampi toälilappale luin toilja. 91iin toiljan faamifegta otoat toi* toot fangen feljnot, jottei larja ote tentjoflifegfa forjusfa. hartiasta faabaan nimittäin fe f)itygte pellolle, jota luiljan fagiuattaa. Sangen rajittaioa ja ioafjingoflinen on fiig talotlifette fatotouofi larjan-ruuagta. tarjan-ruuan ogta* minen tulee latohmonna fangen tulalalfi ja fattiiffi Zu* talalfi jo fenli tä^ben, että fen tuljettaminen fuutemmisfa määrigfä taufafemmilta mailoilta on ioarfin tt)ö!äs, miltei mafiboton, ilman fitä, että fe fatoluuofina on tallista og= taali. Satonfjattiaöa ei ole fiig latoiouonna muuta neu* tooa, tuin mäf)entää farjaanfa. idutta luäfjentää far= jaanfa on famatta lahottaa ne tulot, luin pnettä on fiitä ottut. 3 a tällainen tulojen todfjennp tootpi lestää monta touotta; fittä latotouobenli lahottua ei Die tjätoitetty larja lo()ta faatu entifeen tooimaanfa. Suutta famatlanfa luin fjän ätoittää fen, nxiljenttytoät mtyös fjänen fontatoaranfa. e panee taag pellon faitagtamaan monelft touobelft ja ioä entää toilja-tulot, Äuitt näin on, emme tooi muuta

3 3 luutta, maan että talonlaitta mieluifegti taitelee ja mt)&g maljbottifuutta myöben muibattaa niitä yffinfertafia neu-<»noja, joita täsfä famagfa aineegfa firjoitetun ruptfalaifen firjait mutaan annamme farjan-ruuan puutteen auttamifetfi ja Uemittämifeffi, niin että talollinen miten mäljimmättä maljingotta ja tappiotta pääfift fatomnoben läpi taloutena fjoibogfa. Äitjagfa nimitetään ett fin aafottifegfa järjesty f fegfä ne ruofa-aineet, jotta ptämuottna fopii farjan-ruuaffi toota. amattattfa annetaan lyljyeitä ogmiitto ja, fitinfa lutati lajia fopii malmistaa felpaamatta tamatta ramimtefft eliföitte. tä gfä nimitettään fettaifet fasmut, jotta maag* famme omat tamattifia. iinä ei mainita otteittaan niitä, joita entifeltään alitali farjanruofana täytetään, mittifiä omat oljet, fjeinät, atanat, paunmarret ja taitettaifet naa* tit, maan mitä ptäm nofina erittäin fopii loota ja panttia tamaflifen farjan-ruuan amuffi ja lifätfi. itte annetaan neumoja ptäruofaht fopimagta malmistamifesta ja miljele- mifestä niin että täyttäifimät tarfotuffenfa. fatft tägfä mainittua meibän maagfamme tietemme tuntematonta tapaa malmistaa farjatte fomeliasta rttofaa anfaitfemat mieleltämme maamiegtemme tarffaamista ja munattamista ei ainoastanfa fatomuoftna, maan ainafi loinen on {arjam ruuan täyttäminen, iitä puhutaan folmannegfa In long f a d puuhatuitta merfttysfä ofasfa. Soinen on fjapan ruuan laittaminen faitellaipta naateilta, juurifagionista ja yle= t)enfä faifista {asumista, joita ei f tilittä faaba mäpttä fuimaffi. iitä puhutaan 4 IttmuSfa. tietysti tulee farjan-ruuagta fatonntofi {uitoitta pouta? fumina. entänen on firjatt loputta mäfjäiten ogmiitta fyygpuotta rutiinfänteen taltta toutooffi jätettyyn amio= peltoon fylmämääit fettaifia fagmia, jotta mielä fyffyttäft ennättävät fagmautaan ja yymätt fabon antamaan, ruuan puutteen auttamifetfi SC^otti rttofa-aine, joita firjasfa efitettään farjanruttan lifätfi, fuittaa monen mielestä otta mäl)äpätömen ja mitätöit. SDtutta juuri niin tuleeti rnaanmiljeliä tarfo= tutfenfa peritte, että f)ätt tyysten totoo ja torjaa mädätti ja mielestänfä mitättömät aineet ja ainafi on määrin ylen= tatfoa ja forjaamattomuuteen jättää, migtä olift m äpfi yyötyä. 5täyttäfäämme fiis fjymäffentme laitti, joibett mil= jelentättä moimme ebistää talouttamme ja farjatt hoitoamme, niin aljferoitfemifemme ja toimemme ott famagfa määrägfä menestymä, tuin taibotta ja puoletta teemme tefjtämämme. talollinen tulee fäälle ainoagtanfa toimen ja tarttuuben tantta ja luoipi niin parantaa tilanfa. työ, fäästämät= fyys ja taittein loaraitt oitea loiljelentinett tuottaa l)äitette taatun maurastumifen talonpibogfa. faviatte liio fa -a in e ita * annetiatoia 2ljof(t, ifo, (Zostera marina), futfutaart myög "fofalmus", "fofantug", "merenajofag", ott utetesfä tamal* littett fasldu. tuoreena ja loifjeriäifenä fyömät totieläimet fitä. itri myöbett tuin aallot ajamat fitä rannoille on fe toottaloa ja fuimattama. talmiruuaffi felpaa fe ymin, tuin fe pehmitetään, faatamatta liehumaa mettä päälle, tuim ana felpaa fe fuimitteefft eläinten alle, matragfein täytteetfi, y. tn. etotettuna IjemoSfontaan faabaatt fiitä I)pmää lantaa. >ftattmttleljfta taibetaan toota talmiruuaffi faititte eliföitte, etenfi I)cmofitle, paitfi lampaille, joille eimät fomi. )n lasfettu ifott Ijaaman antaman tynttyrmmitan ristotuita leljtiä, jotta mastaamat rttofa-armosfa 2 leimigfää Reittiä. tte alempana mitä teftbiötä ylefjenfä f anotaan. Intaumufuoriöta faabaatt (jymää ruofaa eliföitte, fogfa niitä jofo tuoreena eli tuimina {eitettyinä taiffa jäit-

4 4 pettuina fetotetaan afattoipin. huimattuina ja furmottuina fpömät ctenli el»ofet niitä mielettänfä. to sia ftis hact5 poja puitft palataan taiffa fermoiffi farfitaan on fangen tarpeesfa hätättmoftna luotia puut ja fäilpttää fuoret elit» totit ruuaffi. fmmiuftemcnct, joibett foloontifesta tainakifesti et lulua pibetä, otoat fuuresti ebucifta ruuaffi {anoitte ja f)anf)tffe luin mt)ös elilbitte ja fioitte. Slolme tpnnpriä heinänfiemeniä m taa ruofa-artoosfa t)i)tä tpnnpriä toit jaa, SJliita on feutähben h^bpöinen loota felä hpminä että juottoina ^eittätouoftna. osla fieinät oivat lahosta lorjatut, lootaan tjetnänterät totoon ja feulotaan ja pan* ttan höpsteelft filputt päälle. OL'öm a, (Epilobium augustifolium) eli "fjepo= häntä", 'pontta", "heränt)äntile", "Sefutfen {11110, "mai= tiainen", "riesfantoko", {astoaa plehettfä mälimaisfa, toanhoisfa fasfisfa ja mahoifft jääneisfä fuopetloisfa. M pnät Ippfätoät fiitä ^toin. Qtnfaitfifi toitjeltää fitoifesfä ja multaifegfa maanlaabusfa, josfa metfää pttnä fasmaa. e niitetään ennen {ulostamista ja fuitoataan. itä fetotetaan filppmtn {eitettynä tallia lahotaan filpun lansfa antmeifiitt töpinään ja annetaan fettaifena eliliufle. 5pat* loin Riitetään horsmalta, latajan^aon ja pihlajaniemien tausfa {eitettynä nuorta faijaa ja loafiloita, jotta looiioat fiitä lunnit. Satam anlehti on oimallista vuotaa farjafle. ftaiftlasta, fpffpttä teilattuna, on juuri apu farjan- ruuaffi. amate mtjbs tuom osfa, tuin fe {o ta heinän* teon jälteen teilataan, luotoa ei jaa luitenlaan niittää ufeimtnin luin jota toinen imtofi, fiitä jota touotifesta niittämifestä {jarlnenee fe ja tallaa miimein tastoamasta. Äanertint. emofet, lehmät, lampaat ja touotjet fpbtoät fpffpin ja femäiit paremman ruuan puutteesta fanerloattroarfista plifet toifjeriäiiet päät, Salm iruuan puut* teesfa fopii fiis apuruolana heinäin ja ollein feasfa antaa lotieliföitle laitertoia. Äanettnaliemi, jos fetmnenli ennen {eittämistä fanertnan felaan on pantu Ijenteen- ja paluun* toarfia, on aiman fotoetiasta ntolaa farjalte. Äanermat pitää fpffpttä niitettämän, loottaman läjin eli ratoihin ja peitettämän kamuilla. SJiitö luontofappateet raattaatoat fopii fuitoitteeffi teloittää peibän attenfa, joten larja pibe* tään puhtaana ja fontatoarat enennetään. Stuotfisfa molli eräs talollinen 30:Qä ppbeit hetoofen tuormalta Reiniä taim en pii 14 fartoiraamasta, 30 tammasta, 12 muol)ta ja phbeit tjetoofett niin, että pätt fofoft fpffpttä fattertoia, htt* toaft ja tappoi ja fäptti mpttpsfä fiementobat jauhoifft, joita letoitti Ijöpstölfi ollein, mustillaloatfien, fuopurfun, {aifilait p. m. päälle. 9lorjaSfa fpbtetään ^eteofiöe t)ie* nolft furlöotuita ja tranfitta tastetuita lanertoia. Soimel* linen taloubentjoitaja tooipi fanertoistali, joita lasloaa nto* niit patioin ptepeufä, malmistaa ptäruolaa tarjahenfa niin, että panee furtootuita latterltua fe{afin muihin elatus* aineitjin fumnäätt ja happanemaan. ^iancjaöjäfälä oit ioarfttt fotoelias ruuaffi felä it>* mifice että etiföitte. 9liitä fastoaa plefjenfä metfisfämme. SrlanniSfa fofootoat afujamet niitä touofittain tarpeifiinfa talouben pibosfa. &pnnprin l)ptoitt fullottua ja put)bistettua {angasjäfälää pitämät l)e pljtä fuuresfa armosfa tuin puolen tpnnpriä ohria, Slnnettaisfa eläimille pitää jäfälää lualettaman fiel)uloalta loebettä ja fefotettaman ftlppuun, eitfiit roätjemmäu, jauhoja päälle pirslotettuna ja, fitä mpöben tuin {arja ftihen tottuu, enemmän ja tmi= mein jauhoja pirslottamattali. Earja lihoo fiitä ruuasta. Äitinta fiitä malmistetaan i mifille hätäruualfi toettua ja leipää oit maasfamtne roiimifenä hätätouonna opittu tie* täntään. ÄangaSjäfätää pitää loottaman fateifetta fäättä, fittä fittoin fe murenematta parhain tuimaa pian

5 fnteen lanttua ja faatetaan taflittaa roufftoisfa ilmasfa niin peitettynä, ettei fe fateesta ja lumirännästä fastu* neena jääbt) taimetta pliteen..tcifajanm atia, fatajanlicm t, fataja on monesfa aftasfa ftturesti t)öbt)hinen. SDlarjoiSta malmistetaan juomista (faijaa), hittoa ja ftirappia. 3Bäf)emmiStä fataja* penfaista ja ifoistafi, pienifft filpottuina, faabaan feittä= mäflä rusfianlöntää, Jämältä fjajafjtamaa lientä, jofa filp* puun fefotettuna on termeeftistä ja xainitfeinaa ft/bttää fefä lefimille ettei nuorelle farjalle. jgfyöbtyftistä on fiis fato* muoftna foota fatajia, fttsfa niitä ntnfaasti fasmaa. Äoitim nle[)ttä footaan pleljenfä talmiruuaffi lampaille, mutta niistä tulee oimaöista ntofaa raamailleft fosfa niitä malmistetaan f t p tapaa fuin leljbistä t/iipään alempana (anotaan. &.uu[en!jafua, femmenft nuorista ja permeistä of* fista, on marifjuuttain miljeltty fjätäruofaua farjalle ja f)e* mofilleft. Ufein näfjbäätt eläinten fetoäim ruuaffenfa ptt* resfeleman fuufenfjafua. aut fjafataan eli furmotaan pienifft ja fefotetaan Olliin, Reiniin ja muihin itfestänfä läm piäviin ruofa-aineifitn. ^emofifle fpötetään fttufen* neulafia tertoetjbeffi. (St luontofappaleet fentään elä pffiit fuufenljamusta, inaiffa onfi fjeihe terroeetttstä ja ramitfemaa ntofaa. äjhttta Dlfein, heinäin, lestein ja nuijan fansfa f ef otettuna on fe moimaflista. ^etuofitle on fuufenöaftt fjfymää ntofaa, fuin ne furmoiaan eli palataan pieniffi ja pirsfotetaan famate fuin mttufi ape ftlputt päälle. ätä* muofina tulee ftts niitä ruuan liftfft miljettä, fusfa maan fuufta runfaammin fasmaa. SftpöS m ännin o f fis ta on fuuri ruuan lifä p Ijätämuofina. emntenfi lampaat ftjö* mät mfttttttjn-neulafia ja fuoria nuorista offtsia mielet* lättfä, jos eitä fof)ta fiyffptä niihin totutetaan. Sefitipuiben Icljtiä on tjätämuofiua tarpeesfa foota itiin paljo fuin fuittti on mai)bottista. 9tamit]eioiitta on raibanletjti, fttä Iäl)iit pihlajan, fitte fjaaman, foimun, le* päit, mafjteran, f aarnin, niinispuun, jalamau, p äp n än, tammen, paattaimen ja tamallifeit pajun, aawanleljbet omat erittäin Ijemofitle fuotuifaa ntofaa, lepän- ja tammen* lefjbet lampaille, joiben Janotaan IjaamanlefjbiStä pubotta* mau miflaitfa. M )tiä on paras foota, fosfa ne omat tätjfifasmanneita ja uuhetta luulla. foettelemuffesta ott Iiamaittu, että eläimet mieleltänfä fpbmät feltaifia lehtiä, «e p ä faabaan jofo niin, että offat puusta farfitaan ja fibotaan fermoiffi, taiffa utljbs riipimällä, jos joftt ei ras* fitfifi faataa puita ppsttystä. sjläin foottnja lefjtiä f opit ftyöttää elifbitle jofo tuimiltaan, niinfttin t am allista onfi antaa Ijemofitte eteen fttimia Ijaamanferpoja ja lampaille foimun- ja lepänferpoja, taiffa itiin, että niitä fefotetaan ftlputt, eli peuran- ja fangasjäfälätt fefaait ja fjaubotaan taiffa annetaan fätjbä ja Ijapaantua ifoisfa ammeisfa. SÄaanmiljeliä moipi fiis faaba futtren almut farjattfa elät* tämifeffi, fuin Ijäit talmimaraffi fofoo runfaasti lehtiä, tlföön maan fyfätlö lehtien fofoomista fiffi fuin ne nt* peemat fellastumaan; fillä feftaifina on niistä paras ra* mintomoima fabonnut. Äe^tiä foottafoon ftibätt fnmetta. gcpänleljtt on fomelias ptäruualfi, fatfo mitä tylem* pättä Ief)biStä on fanottu. Suntme (eli feltanupuffa, ttpuffa, lituffa) ja toavfan u p u ffa on fomeliasta farjan-ruuafft. ef)bet footaan, fuimataan, fefotetaan faiftlan eli ntomon faitsfa, f eitetään eli lioitetaan filpuffi. iät eritoten ft)5mät mieleflänfä luminen- eli upufantefjtiä, jopa juuriaft. Siitben fanotaan fuitenfi fiemenöittymän juuria runfaammin fpötpttfä ja IjebeltniSiä fofonaan fuoleman. Suuret paranemat fuitenfi {eittämällä ja taitaan fatomuofiua leimäffifi fäpttää. tarmitfemat luittenfa fasmami* feffi ja t)ii)spiboffi ruuasfanfa faaba falffia ja fosfori* IjappDa. Sftiitä aineita on ntpös ^eibätt ramittnoffeffenfa

6 n tarpeefft maanitom fjetnisfä ja muisfaft ruofa-aineisfa ja, toista niitä runfaasti faamat, ei ote tarmis tatffia ja fos= foriljappoa erittäin Reille antaa. SJlutta peräti toiftn on afian taita, fosta eläimiä eitin ruofitaan oljitta ja faraexi fttofjeinillä, joisfa on t; en mätjä tatitta ja fosforinapa poa, taitta jos ne ptämuoben perästä faamat niulatta ntofaa taitta ei tarpeelfi fjeiniä ja muuta ruofaa, joisfa on mainituita aineita. ititt niitä ei ote tarpeelfi ntuasfa, tjeilontumat eläinten tuut ja Vaurastumat ja maanmiljeliä faa tarjanfa, femmenti fypftrfetjmänfä lipeilfi ja milaantu* neifft, mälistä marftn aamistamattataan, mistä tauti on tullut, SOfutta fefiaifet tjaitat vältetään, f uin fiitä pibe= tään maari, että etilöt faamat fettaista ruofaa, joisfa on falttta ja fosforifjappoa. en puutteen täpttätoät luu* jauhot. Äailft eläimet fp&toät mielettänfä luuta. ÄoSla tetjmä faa luunpatan fuuljunfa, niin fe tuutifaubet fitä puresfelee ja ottlannisfa on tapana, tosia leljmät fu= mettä omat uitoitta laitumella, p istää IppfäiSfä tuunpata teljntäit fuu^uit, feifoalfenfa tt)pfi)najan alaflanfa. 5tato= muofina, luin larjan-ruola on niufasfa taitta losfa Ijeille annetaan mäfjemntän fotoeliasta ruofaa, on fentäfjbett aina l^i}öb^iiistä fitppuun fefottaa Riutan luujauljaja. SRuola* tuftfattifesfa lehmää lofjbett on fphä muorolaubeffi. SBafis loitte ja mulleille faa aittaa mäfjemntän. Saiujautjoja faa ostaa monin pailoiit. Sota ei tatjbo ostaa, Ijäit moipi itfeti mäf)ättä maimatta Jjantfia tarpeenfa. Äailfi tuut pautafoon lorjuun ja pottettafoon; poltettuina faabaan ne IjetpoSti murenemaan pienilft jautjoiffi. 9toffoneit on fuimattuna oimattista talmiruolaa elilintte. 9iolfofiSta Itypfämät leljmät runfaasti ja ntaiioli f elä taate tulee mauffaantmaffi ja moimaltifemmaln ja moi fentäljben Iitjroäffi ja feltafeffi. SJlpöS lampaille on fe ruuafft tjpmää ja termeeftistä, $itää fitä marten martain teilattaman. SfJoflofta olift ebutttnen fasmattaa tjfljäifigfä limt* utaisfa. S^e fastoaloat felä juurista että fiemenistä Iilja= masfa maasfa. Äuimia nollofta fopii taimetta antaa Ippfplelpnille niin, että faabetaan fiefjumaa mettä noffosten päätie. 9Ziitä annetaan telmitte fuitenlt mäljisfä ofisfa ja muoro= telien muun ruuan lansfa. parasta on jota päimä fefoltaa mäpfen notlofia filpun, lestein ja muun leitettämän tailla täsmään matmistettaman ruuan fefaan, noffofista tultatfenfa mauffaantmaffi ja moimattifentmalfi. SLBietci fomeliaammalft tulee tämä ntofa, luin fiif)en lifätään Viu= fan fuotaa. (Syttyneille taiffa fot)bafloin fantamitte lefjmttte ei faa fuitenfaan antaa nolfofia, fitxä niistä tulee riesla pien martain ja liila paljo liitteelle. Äaifin paifoin lastoaa uoneitten feiniftä ja lartanoitla notlofia, jotta jätetään forjaamattomuuteen. SKutta niin ei faa enää tel)bä, fem? mentään tuimina muofina, joina on puutos Reinistä ja re* usta ja joina on tarmis toota eläimille, mitä maan faa^ baait. SoIIei nolfoifia faataifilaan runfaammin, pitää fentään nett foottaman, tuin faabaan ja parhain päin miljeltämän. äbäfjäfemmän talon menestys ebistetään eritenti niin, ettei mitään (jaasfata, maan että mädätti ja mitättömät marat footaan, ja toimettinen talonljaltia ei laimin Ipö fjpmäffenfä miljettä, mitä Ijätt maan fuiitfi faa ja taitaa. %'ajunlefitiä miljettään niinfuin (efjbistä on fanottu. SDttjÖS pajun, femmeufi raitapajun fuorcöta faabaan oi= m ädistä tarjanruolaa famate Iitin fyaamanft tuoresta. ^Jeutanjäfälä eli peuranfammat (Cladonia rangi- ferina) on peuran paras raminto talmettafi. ruualft ntpös farjatte. 9 Äelpaatoat Dliitä lasm aa plefjenfä ntaasfamme ja fentäfjbett luulemme, että ne laitin paifoin omat fjpmin tutut. Sätitä fofoomat uubisafulfaat apin maasfa Ijara=

7 10 uritta läjin tatmimaratfi. sjlutft fitte antamat lemmitte, jotta niistä luoiloat tornin ja antamat runfaabti fototta maitoa. M itä toetaan myös 9tuotfi3fa monin paifoin fat* jaa marten tatmefft. Enintä jymäfästä peutanjäfätä on fatjantuuaffi ymmärretään fiitäti, että teimigfästä pitf;bis- tettuja ja tuimia peuranjäfätiä faabaan miinaa 2 tannna ja fitäti tunfaammin. SDlutta tuin peutanjätälä fagmami* feffenfa tarmitfee 12 ja 15 touotta, näfjbään fiitä, että niitä ainoa ti ptämuofina on toottama, tuin ne pian fa= toifimat, jog niitä jota muofi foottaifiin. ammatia on parag aifa toota ftjtftjhä fateifetta fäältä. Stoota niitä tuimalla ilmatta on fopimaton, tuin ne tjetpogti murene* mat ja fjaagfaantumat, mutta tuoreetta ilmatta jaa niitä fietpogti tjaramatta fotoon läjin, jotta tatmefft peitetään kamuitta ja tuobaan fitte retititatta totio. tn rja ei ft)ö m iem änfä peuranjäfätiä malmista* tilattomina. M itä pitää fentäfjben päimää ennen panta* man ifoon ammeefeen ja taabettaman fietjumaa mettä päälle. 9läin fagtettua ja pehmitettyä jätätää annetaan enfimättä m ä p fä nuiärigfä, afanoita ett jauhoja päätie tiputettuna ja Riutan fttotaa. itä mtjöben tuin faija tottuu nuijin, tifätään tuofamäärät ja mifjboin miimeiit fl)5mät ne niitä Ijatuftaagti. Spaifoiit ruofitaan telmiä «ftuotfigfa niin, että niitte aarituifin annetaan peuranjäfä* tiä, afanoita päättä, ynnä meben fangfa, jogfa jätätät omat otteet tifoomagfa, päimättifeffi annetaan otfia ja tiä tuimitta taiffa fitppuna ja efjtootta fjiufan Ijeiniä. 3Jtoni elättää tampaanfa t/ti tatmen tetjbittä ja jäfämä. Sliistä eläimet eimät ainoagtanfa elä, maan moimat Iito in ja tit)oomatti. -Kuorta farjaa ja tjärfiä fopii tuoffia famatta tapaa. Äugfa fiig maan peuranjäfätiä fagtoaa, on niitä tarmiä tjätämuofina toota fatjantuuaffi amatta tapaa fetpaa ruuaffi mtj&g puun-naama eli Jjapenet. $uun-naamoigta on monta taija farmagta, mutta fatmaug tatoo totonaan tuin niitä enfin tioitetaan ftjtmägfä tipiägfft ja mirutetaan tipiägtä putjtaaffi. ^Pihlajanm arjat omat oifeiit omianfa ruuaffi lam* paitte ja fioitte. iät fumminfi ftjömät niitä Ijatuffaagti ja lipoomat. Äampaitte omat ne erittäin mauffaita ja ter* meettifiä. 5pifjtajigta tasetta ljrttitarf;aa ei pibä fuitenfaan faiffia marjoja noufittaman, maan jätettämän linnuille ruuaffi, joita pitää fuofittaman fen tjpbbyit tätjben f uin tefemät, nouffien pois matoja, Ijyönteiben munia y. m. ^ifttajaulctjbiöfä, furmotuigta pifjlafano^ftöfa, pititaiaufuorcöta ja marjoigta faabaan eläinten ruuaffi oimattigta lientä. Sampaat ja lehmät ftyömät mietettänfä pttjtajanfuoria. M )m ät typfämät niigtä Iitoin ja moi tulee fettafeffi fuiit futiri moi. Samattifegti feitetään fuo* ret eli fjentummat offat t/ljbegfä testien fangfa Reiniä t)iu= fan feasfa ja annetaan fitte fitppuna farjatte. Sftäin tuo* fittu farja tiljoo mätjägfä ajagfa. ^ ä p in ä ttle ^ tiä ffyömät niihin tottuneet lampaat ja ja etiföt fefä tuoreina että fitimina. M itä fopii fentäljben toota tatmiruuaffi. fiatfo mitä lehtiötä on ennen fanottu. 3?aifapaiuutcl)bet omat tetjbigtä mauffaimpia fai* fitte etifbitte. pienemmät raibantaimet eli mefat tuin mpög ifompain offaiit tatmat fetpaamat ruuaffi, tuin ne furmo* taan eli fjafataan pieniffi ja feitetään, Shtoio, fatfo faifita. S at) aja ui) o t, 33tont fuittaa tuuttamagti itjmetettä, että tuemme faf)ajauf)ot farjan Jjätäruofatn fefaan. SUutta fjuomattaioa on, että fatjajautjoigfa, puugfa ja puumaifigfa aineigfa on pää-afiattifegti famoja atfu-aineita fuitt ot= jigfa, tjeinisfä, tef)bi»fä, jäfätigfä ja mitigfctfi ruotatajigfa. Äoettetemug on rntybg ofottanut, että etiföt ftjömät faija* jauhoja ja moimat niigtä tornin, faati ne maan omat ot* Xet tenf)oflifegti taitetut ruuaffi.

8 13 3tuofjoln forfi ja miljain otti on [antaa laatua fuin alftt- eli perusaineet puimamme ja penfaigfamtne. S(5ää eroituffena ttiiben mälittä on, että puiben ja pettfagtett pitu-aine on luontoaitfa fomempaa ja lujempaa, tuotoin puu-aine taa» on pehmeä ja meluinen; mutta forfisfa ja oljisfa, famate fttiit puisfaft, on fpbäit-, pttu- ja parffteli fuortferroffia. 3oS ^einälfi niitetty ruoho jaa liiaffi malmisilta, niin forret fuimaamat ja tulemat puumaiftffi; ftm tapaa fabottamat ne paljo ramintomotmaanfa ja fu* lamat thöläämmin. puihin ja penfaifiin laamaa jota muoft ttufi fpp, jota enftn on pehmeä ja mefiuifa luin ruohoin forfi; mutta muobesta muoteen lomettumat fppt ia muuttumat puuffi, (SahattaeSfa murenee fe fahanjäljesfä fahajauljofft. atja* jauho on fiis pieitefft murennettua puuta, (Semmofina fopii niitä fefottaa muutuit rttofaan famate!uin jaufjojafi ja liifiä, ja jog ne famaöanfa uitit malmigtetaan, että pef)mtämät, taitamat rnärehtimäifet etitbt helpommin fulat= taa niitä, >Ifi, jota f ott-eläimille annetaan, on pljtä foioaa ja lujaa tuin puunfi fppt, ja jog tu!lo olfia olifi itiin lujasti phbigtettt) t)ijteen fuin fppt puitgfa, olifi olfituffo paljo lu= jentpi ja fomempi fuin fotoin ja lujin puu metfigfämme. gleljenfä ottfi tunnettu, että otti tpöläästi futaa ja tähän asti on ottufi fiinä luulosfa, etteimät eliföt moi fulattaa ja l)t)mäffenfä nauttia puu-ainetta oljegfa ja liiaffi mau migtuneegfa heinäsfä, Snrfemmat tuttinnot omat fuitenfin o f ottaneet, että lorregfa olemasta puu-ainee ta ofa futaa ja tulee raminnofft ia loput tulemat fonnasfa ulos. S a * mate on taita faf)ajaitf)on famate fuin Ijehtägfä ja forresfa on tärffiä ja muita ramitfemia aineita. Snstä fppstä marftn luonnollifegti päätämme, että fal)ajaul)ot omat fomeliaita fjätänutaffi. $ ä ä afta on, että fal)ajauf)ot omat pienoja ja puhtaita puunriisteigtä. el)tiputtu fal)ajaul)ot omat fal)ajaul)oi8ta parhaimpia. Saukot lahonneista ja mäbänneistä puista omat peräti felpaamattomia. Rituafft elifmfle otetaan olmt-teräfen faijan tefemiä jauhoja. (Seulomalla erotetaan niistä pois tifut ja riisteet. Sotainen ymmärtää, ettei eliöt elä paljailla falja= jauhoilla, h iistä ott fititenfi ruuan lifiä ja, niinfuin oljigta, furmotuigta h a u is t a p. m. parhaittain matfantäptettä. SJfutta ntpös fitä tarmitaan ja fiinä afiasfa on hpbtp f af) a jrtitl) ois t a farna fuin oljistafi. ^ätämuofina on fits marfitt h')w afia, jog faabaait tarpeefft fahajauhoja muun ruuan lifäffi. 9tuotfigfa annetaan fahajauhoja eli= föille ntuaffi monegfa fartanosfa. Säpfifasmaneille My mille annetaan 3 ja 4 fannua fahajauhoja ja mulleille fofoitfa jälleen mähemmän. (Sahajauhoja malmigtetaan rituafft feuraamalla ta? maila. (Seulottuja fahajauhoja pannaan lohmottuin eli riimattuin juurifagmitin felaatt ja fefotetaan oltiin, lehtiin p. m. itfeffenfä lämpiämään eli läpiltään; niitä fopii mpög fefottaa filpttit ja ttanfin fefaan, fefä hapan ruuan laitot fegfa jogta ebegpäin puhutaan. S ie n i. SMftSfämtne fagmaa mottellaifia fiettiä, joita fopii ja tulee laittaa i^mifiöe ruuaffi fefä milja- että latomuofina. Suutta fifft fttiit fienteit malmistaminen ihmigruualfi tulee p()teifeffi ja tamattifeffi maasfamme, niinfuin monin paifottt ulfomaika ja fimistpneemmisfä perheisfä ntetbättfi maasfamme, on tarpeellista, että ne juuret marat, joita metftsfämme fasmaa, lumminfi fatomuofina footaan elifbille talmiruuaffi. Sienistä faataifiin talmeffi fotoon fuitret marat, joista ei olifi fuurempaa fustannusta fuin fuolait ja tarpeellisten astiain hanffimi^ iteit ftenien fuolaamifeffi, eifä muitta maimaa, fuin niiben fofoomitteit fpffpllä ifomman fateen perästä.

9 14 kuoreita fieniä footaan, pudistetaan mullasta ja neulafista, pannaan laarein, astioihin eli ammeiftft ja fuolataan ferros lerrolfen päälle ja peitetään f annetta, jota painuu laitain fifäfle. taim en päätie pannaan fimiä painolfi, litistämään fieniä fotoon niin paljo tuin fuinlt on madollista. Sätä tekään funnes astia tulee täpteen, jota fitte peitetään tiitoiifcä taimella, jonfa päättä pibetään painoa. ieniastia fäilptetään miileäsfä paifasfa ja ote* taan taiteetta jota päimä muutama tourattinen fieniä ja fefotetaan filppuun. 9Zäin tottumat elitöt pian niihin ja moimat niistä piriin. Sota enemmän fieniä fptfpttä too= taan fitä parempi, ieniä fopii ntnfaammin määrin fuo* Iata ja fäilpttää fuopisfa etenti muuratuisfa, mintuin ebespäin neulotaan. ttä fienet oraat fopimia elitbifle n ä rä ä n fiitäfi, että eläimet itfeti niitä ft)ffpiftn ajamat tataa. 3 a jos tulia olifi epäfjuomiosfa fiitä, mtttiftä fieniä elilöitte fopift foota, niin muistutamme, että ne taitamat ilman ^aittaa fplibä tailfia niitä, luin itpnifetfi, 3 a fettaifista fienistä on fuomeffi laitettu erinäinen lirja, josfa maalifutoilla ofo= tetaan laitti ruualft lelpaamat fienet. fitja on painettu SutuSfa teifarillifen fuomen alousfeuran toimesta m itä lirjaa on peippo faaba. ett nimi on: ieni-tirja; eli ieni-fatten osmiitta tuntemaan ja läpt* tämään jtyötämiä fieniä. SSaI)feranlet)bet omat muodille Ijerffupala. piitä fpijmät IjaluttaaSti muutti fotieläimet. Sliitä on fentät)ben tarpeesfa foota talmiruualfi niin paljo tuin maan faabaan. S S e p a tasmaa foiben rannoitta ja rupafisfa ojisfa. 2M )an juuret omat palfuja. SliiStä tamattifesti malmis* tetaan ptä-ieipää tatomuofina. autat juuret lelpaamat etiföitteti. 5fte otetaan plös, pestään putjtaitfi, loljmotaan ja luimataan ja annetaan fettaiftna ftlpusfa tarjatte taiffa jauhetaan jaul)otffi. M pös mel)anlet)bet telpaamat fiätäruualft ja torjutaan famatta tapaa fuin Inmmenlefibistä on fanottn. 20BeI)faa fasmaa pleljenfä runfaasti ja tar* peesfa on forjata niitä talmiruualfi, maitfei niistä täfjän asti ole fmtrta tutua pibettp. M utta niisfä oleman tärtin täljbcn on meljfa IjpDbpttiStä tarjanrnotaa. $ aito in on maasfamme tapana antaa nuorelle tar* jatte ja etenli fioitte tuoretta IjemoSfonta afanain feasfa. 3 a antaa fitäti on parempi tuin tibuttaa talmitaubet fifoja näljättä, mintuin monesfa tatosfa on pahana tapana. ficm oöfonta laitetaan tarjatte ruualft feuraamatta lamatta. oljta aamutta footaan IjemoSfonta tuoreena tallista astiaan, faabetaan lämmintä mettä päälle, pirs= {'otetaan jauhoja fefaait ja Riutan fnolaa. Sarja tottuu fiiljen annetaan mäpfeit ja fufjen totuttua runfaammin. iät oppimat mäfjemmättä fpömään fjemosfontaa. parasta on fitfjen felottaa alania, fjeinänteriä, joten f e tulee mauffaantmalfi ja ramitfemammalft. 2. tuofa-otitcttctt fowife ta ja p. m* Mainittuamme ne eri aineet, jotta fatomuofina tel* paamat miljeltää elitöitte Ijätäruolana, felitämme täsfä npt tppstemmin, miten elifbt omat ruolittamat ja ruola m at mistettama, p. m Ä oljta fu in cäifot on patttu fifätte itä ä ruojsttittfcöfa n o«6atettom att tatjjaa jä r je sty stä. la p a n a on monesfa talosfa lotjia fptfpllä pitää rutt* fasta lättä farjanruuait eritenti heinäin larjait eteen mie= mifesfä, josta fitte taimetta ja femmenli lemäättä tulee fuurin puutos ja elilötti ufein nostamifiin. $äm ä on

10 16 vrtrftn nurjasti tehty ja latovuoftna peräti puolustamaan menetys, unen tuin larja otetaan fifäde on tarita lastu tehtävä ruolavaroista ja tyysten mietittävä, litinla paljo futali lajia ulottuu päiväisfä tunti elifött ofalfi. as* luun on otettava myös lifävarat, peuranjälälät, ajoltaat, jaf)ajauf)ot y. m, fetä myös fe Vilja, luin aivotaan latjan* ruualft panna, SoS nyt näin laslettaisfa Vainaitaan, että tarjoa on enemmän luin ruofaa, on larjan tutu väljettävä teurastamana tattia myymättä niin Väljälft, että tuolavarat ainali on parempi pitää väljä l)l)uiin ruolittuja tuin paljo näljättä uuvutettuja eläimiä. y * min ruofitusta lehmästä faabaan enemmän hyötyä luin lafibesta laidasta ja «ällään-uuvutetusta; ja unoljbet* laman ei pibä, että totuit fjuonoontuu ja tulo ebeslttäftn vähentyy, jos lehmää on liufattu nutofinäljällä; filfä n ä t {ääntyneistä ja taidoista lehmistä faabaan väljä Vettyä, fifft luin omat ehtineet tulla lifjaanfa ja moimiinfa, johon ufeitt menee paljo aitaa, ja niulau ruotfimifen feuraus on fitä tuntuvampi ja raslaampi, jota lauvemmin elilöitä on ruuanpuutteelfa liufattu. kiloon fiis talinen pii pibettälö ufeampaa nautaa, luin laitaan tenfjottifesti luin liiat elttöt ovat teurastetut tattia m yybyt, fääbettälöön tarlla ruuan määräys, tumia paljo päiväisfä luttelt nauhalle on an* nettava, ja pibettälöön tarlla vaati fiitä, että määrättyä järjestystä noubatetaan. uurimmasti VyöbyHinen on aina tarfasfa järjes* tylfesfä mottia elilöitä; Ejätärnuofina on välttämättömän tarpeesfa äsmälleen noubattaa järjestystä eläinten tuotti* mifesfa fiitä päivästä affaett, luin ne on otettu fifäile fiityen päivään faatta, luin ne päästetään ulos laitumelle. SftuolajärjeStyStä tefytäisfä lasfettaloon tuota varat niin, että ne ulottuvat, jos larjaa täytyifi myöf)äfen levän täyben fauvemmtnft ruolfia tarfjasfa; ftllä ei M a a n ofaa ennalta fanoa, luutia lauman levättä lestää ja ainalin on parempi, että jää ylt toifefft vuobefft petittä luorma iafjt falft, Iitin että tulift ruuasta puute, jos fattuifi tule* maan myöfjäiten levä. Stifain lansfa aina tulee fäälfe ja varfin Ijyvä on, luin on larjatte jotafi antamista fituljun fitteli luin jo ovat laitumelle tulleet, fittä fiitä Voi latja hyvin ja antaa paremman Ijyöbyn. 2..Äotffi ollet ja jmjfuntntat Sotoaf Reinot #itäa leijat* tantan filjm lft. fötjia ci faa fatcinnonna $anna Jnittsitteeffi» Äatovuofhta on fmtrestt tarpeesfa täy ttää laitti oi* jet ja muu tuota Ijyöbytttfimntällä tavatta, tu in elttöitte annetaan ollia teiftaamattomiua, niin ne vetävät attenfa ne oljet, joibeit päälle toifta fyöbesfänfä hengittivät. 3"ä* mä on latovuonna haaslaamista. 8 0 S oljet teilataan ja felotetaan fjeinäiit, Veinänfiementen, juurttasvuin ja intti* beit ruola-ainetten fansfa felafin ja annetaan tulla läynti* feen, niin pehmenevät oljet fiitä ja futaavat helpommin, etä läymifestä että felotutfesta heinäin ja mttiben tuota* ainetten fansfa fetafin faa otti hyvän hajun, josta fyystä latja fyö fitä hätuftaammin. Äuivitteita pitää fentään aina larjan äde pantavan, SOZutta fifft lelpaavat luivat fanajalat, Valtonen famntal, lanetva, halit, turpeet ja luramulta y. nt, hiistä faa etilöitte lyttä pehmilettä alle ja niihin istuu puitaan* menemättä larjan-virsta, joten faabaan hy^^ö lantaa pettotte.

11 18 3. >liet, leljfcet, a fa n a t, iä fä lä t ia l>afw, t). m. tuoja* eineet p itää peim utettäm än ia toalm iötettantan n iin, että tnlettm t eliföitte ntauffaantm ifft ja fn< lam aan Jjaofeinttntffi, &e tapah tu u heittäm ättä, film attam alla ia Jätjttäm äffä eli f> appaiittam au a. on, Spää-afia eläinten ruoffimifegfa femmenfi fatomuoftna että luontofappaleet mitä mat)bo[lifimma ti faamat ruuan hy^älfenfä. itä marten on tarpeegfa malmigtaa vuota fettaifeffi, että fe mitä fjuoteimmtn futaa ja tämä tartotug faamutetaan niin, että tuota jofo {eitetään, taiten taan fitpiiffi taltta pannaan täyittään ett happanemaan. Söte ta[)bomme näistä fustaft puljua erittäin. a. Siu u a n fcitfämtneit. $ alfoin on maagfamme jofo tarljagfa eli fobagfa lä* tjeftä tarhaa muuripata, fjauteitten teittämifetfi farjahe. Ranteen päätie, eliföitte annettaisi a, reputetaan atanoita, Xiiflä, peräjaul)oja y. m. ja tiemi pistetään pabagta (jau= teen fetaan taiffa annetaan erittäin juomafft. SBarottama on, että tiemi jota ferta otetaan tyyni pois, muutoin fe happanee, afaffi ett hauteeffi teitetään perunanmarfia, naatteja, testiä, heiniä, Ijeinänftemeniä, pihtajantuoria, furmotuita pihlajan- ja jjajunoffia, fatajanhafua ynnä marjoin faitgfa, haaman- ja pajuntuoria y. m. itfi tel- paamat myös peuranjäfälät. efaan fopii lifätä höyg* teetfi furmotuita f anermia, foiruoljoja, pujomarunaa (Artemisia vulgaris), tattialfentehtiä, notfofia, p. m., joigta tuo la tulee mauffaammafft ja moimattifemmafft. ^äitoäöä annetaan määräljettinä tuimaa ruofaa, he^ ä ia a ' joibeit pitää otla plenitfi yhteen ett fetafin teilatulta, fittä niin tulee otti paremmin fyöbyfft eitä haasfatuffi. 3oS niistä feimeigfä eläinten fyötyä lamataan jäännötfiä, pi? tää ne forjattaman ia tulematta erättä pabagfa teitettämän. 9läin tullaan huoteagti aitoin, tuin ei miniään an* neta haagfuuit joutua. SDlutta taiflrt palloin el ole maas= famme fettaifta fetttolaitoffia tarjoa marten. Suutta jofai nen, jota niin tahtoo, moipi hanttia fettaifia, taltta myög pitää tointa fiitä, että ruota pannaan täpmään eli Ijappa? nemaan, jogta on fama hyöty tuin teittämifegtäti. Äaitfea ruotaa ei faa fuitenlaan {eittää, maan ainoagtanfa fettaifia, jotta paremmin fulaaffenfa tarmitfemat pehmlttämigtä laitta muihin felottamifegta faabatfenfa pa* remman maun. äbiljettä eläimille ruotana paljagta hflw= betta, turmelee matfan ja tuottaa muitati haittoja. b. S ilp p u a tefemincn. SJionin palloin on tapana te^bä filppua fettaifista ruota-ainelgta, jotta omat tuimia ja lomia ja fentähben maileita puregfetta ja työläitä fulattaa, jotta pehmitäffenfä fastetaan mebettä. ettaifta aineita omat tamattifegti filpuiffi leitatut oljet, atanat, pahnat, leljbet, peuranjätälät ynnä muut ja mäligtä tofonaifet jymät ja herneet. SBit= jän tagtamifegta on feti h1)0**)/ että tärfflalne pitemmin muuttuu lolurifft ja tulee niin hu feemmitt fulamatfi. SBilja on niin lauman pibettämä mebegfä, että fe tulee ibutte. 8 os ruofa-aineet plbetään Itfoomagfa, niintuin tapa on, lämpymigfä tarhahuoneigfa, tulee filppu malmiitfi puolegfa muorotaubegfa, niin että feuraaman päimän aamutta faabaan antaa eliföitte, mitä ef)tootta eniten on pantu lifoomaan. jruofa-aineihtn, jotta ftlpuffi tekään, pannaan myög fuolaa, ei tulleittaan enempää fuin fafft luotia jofaigta ifompaa nautaa foljben ja mähemmän mähempiä toteen. Sog fuolaa annetaan runfaammin mailuttaa fe tääffeenä ja panee eliföt metelälle. M utta filpugfa famate fuin h au* teegfa on fuola fanotugfa määrägfä tarpeellista, fittä fe estää meltostumifen, jota on feurauffena fiettä, fttgfa raa=

12 20 maat patsaasta päästä metetättä ruualla ruofitaan. ttota antaa trtpbs fatfetfe fetlatfeöe ruuatte, fuin oljet, fomuifet heinät, fuoret, of f at, ifjamut, jäfätät, fatfttat ja ruomöt, l). m. omat, joita ei etiföt mietettään fyb, paremman maun ja faattamat ne helpommin futamaan, joten farjatta on niistä fuurempi tjyöty, SKainita taljbon, että fitota on mpbs ramitfema ja pibettämä fiis ei paljaana Ijbysteenä. uotaffi fetpaa tamattinen feittofuota ja fimifuota ett farja* fuota. Äimifuota on [uutisja möhtäteisfä, jotfa omat ru tottumat ja fntatettamat fitppumebesfä taiffa haubetta teit* täisfä. itä fopii fulattaa myös mebesfä, ja pirsfottaa fitte farjatfe annettaman fuimattfi ruuan päätie. SBuort* juotan möhfäleitä fopii fofonatftnafi panna tjetoosten ja farjan fefä lammasten ruofatjäffein, joista tuontofappaleet nuolemat fitä tarpeeffenfa. Sofa perljeesfä farttuu jofapäimä ruuppuja leljbistä, perttnanfuorista, nauriista, junriffaista eli räätiffäistä, leimätt- ja ruuaitjäännöffistä, y. m. joita fopii foota far* jatte ja etenfi fioitte. 9aitä fopii antaa tuoreetta, taiffa foota astioihin happanemaan ja antaa etifbitte fefotettuna af aitoihin, ^einänteriin, y. tn. fitppuna. ^ybbyttistä on famatta tapaa täyttää ruofa-astiaiit pefomefiä. $efometeen tottuneet lehmät nauttimat mieleltänfä femmenfi fettaista, josfa on fuotaista fataa tioitettu eli feitetty, taiffa tihan lauttaa y. m. Sointettittett perfjeenhattia ei faaba niitä haasfuun, ftttä fatja fostuu niistä ntetfittifesti. e. ^täyttäm inen eli noufettam iucn. Äuiit olfifilppua ja heiniä (teifattuina), furmottua hafua *), jäfätää, y. m. fefotetaan hitoin fefafin tiffi* *) (gliföitte a n n e tta p a fuufenljafu ^ ttä ä olem an pienefft-ljafat* tu a ja fefotettua fa u ro itta, fu u ru ffe fla, liiftttä ta iffa m u u tta to iljatt- to o im atta. p a ifo in tatoau ifesti fu rto o ta an l?afu ennen fu itt fe feitetään talji p a n n aan ru o fata a riin fätymään ja n iin faabaan fiitä fyelpoäti fu» leifattuin taiffa htttotfl rufennettuin juurifasmuin fausfa, taiffa fastettaan mebettä ja fotfetaan piuffaan taareihin, jotfa hy toin peitetään f annetta, paino päättä, niin rupee fefotus 10 asteen tämpimäsfä t)uoneesfa itfestänfä 36 tunnin futuetta lämpiämään. Säilä tamatla itfestänfä lämminnyt fefotus on tuontofappateitfe otollista ja helposti futamaa ruofaa. SLarpeeSfa on, että huoneen tämpymyys pibetäätt aitta yhtätäifenä, fitfä niin faabaan etifbitte tafat* tama rttofa fohtuuttifesti fäymäätt. Stäin matmistetun ruuan pitää ytösotettaisfa oleman lämmintä ja hajauta* matt maltaatta, itä ei faa jättää happanemaan. anottuun tapaan matmistettua ruofaa annetaan lypfylefjmitte haaleatta, e fopii Ijymin myös fyöttitäs* farjatfe ruuaffi. itä mastaan ei ote fometiasta antaa nuorelle farjatfe paljo feifettyä taiffa täytettyä ruofaa, ftttä niibett matfa mettoontuu fiitä. sjtuofa-aineet, jotfa pannaan fäymään, pitää enfin piettiffi furmottoman, tafan ja tyysten fastettaman, fitte taarihin tabottaman ja piuffaan fotfettaman ja taimetta paitto päättä peitettämän. tafjbett folmett päimätt perästä ott fe tamattifesti tarpeeffi fäynyt, etifbitte tafattaa. Oljet faamat olla atitoastanfa puotentoista tuumaa pitfiä famate myös heinät, jotteimät ole erittäin lyhyfätfiä ja pieniä maaniitutt Reiniä. Suurifasmut pitää oleman tohmotuita taiffa masftinasfa rufennettuja. etanoita, teifatuita tjetneenmarfia, pahnoja y. m., joita, niinfuin eniten on mainittu, moibaan mitjettä hauteena taiffa fitp= puna, fopii mitjettä myös niin, että pannaan fäymään, atitoastanfa maan faiffi hymin ja tarfoin toifihinfa fefote* taan. la to a a ru o fa a. 3oS jauhoja taiffa muuta jymämäfeä pannaan 3 o Iiatounoffat fa a p a ri p ä ito ä ä o tta futoagfa {Jaffa* fesfa, n iin neutafet tta rife to a t rtiiötä t a k a m a i t a eli p u im a lta, 21 m t ä n ä in on to a ris fu t fa a b aan fu rto o m alla p ten ifft, n iin n iitä fopii fitte fau ljo afi farjaffe ru u affi.

13 22 fäptös-ruofaan, on tarpeesfa, että niitä humina pirslotetaan forftin jotta enfin omat fastetut. Sällaifeen fäp* tölfeen fopii fefottaa mpös Xiifiä, naatteja, fatajanmarjoja, pihlajanmarjoja eli janalla faiffia, fitiit on farjalle runaffi foottu. nolaa pannaan fefotuffeeu faffi luotia jofaista ifom* paa eläintä foljben päimää päälle, jos fefotuffesfa on maut* tornia ntof a-aineita eli forjusfa pahentuneita. Su o la a ei jaa fuitenfaan panna runfaammin, luin janottu on, fa* masta fppstä fuin ennen on mainittu. SäKaifetfi ruuan malmistamifeffi tarmitaan faffi taa* ria, fuin fäpmifeffi tarvitaan faffi päimää ja pitää fum* pafeitfi laarin metämän niin paljo fuin pl)beffi päimäffi tarvitaan. Sagfettu on, että jofainen ifompi raamas tar* mitfee laarisfa 5 fuutiojalfaa ruofanfa tilaffi ja fiis 40 lehmää fitutiofl)kän fuuruifen laarin, lu o taa malntis* taesfa on tarpeesfa pitää fiitä maari, että jofa puolta fptntärää maljma ferros tenljoflifesti fastetaan ja fotfetaau ptuffaan. Söettä pannaan»aan fen merran, ettei fotfeisfa fiitä mitään tulee näfpmiin. fiiifa meft estää fäpmifeit. gpääflimmäifen ferroffeu päälle pannaan forttelia magnalta tuimia filppuja ja peitetään taimella paino päällänfä. «Käin fullottu ruofa rupee itfestänfä toäptäin lämpiämään ja feuraaman päiluän lopulla on lämmin noin 40 asteen paifoin, jofa onfi tarpeeffi. aari amataan, ruofa otetaan plös ja Ijajafjtaa npt Ijpmältä, mallas* maifelta, Salmella, jos laarit täytetään fplmällä mebeöä ja fuu* remmasfa määräsfä otjiöa fefotetulla aineella, menee faffi ja folmefi päimää, ennenfuin ruofa tulee tarpeen lämpöfeffi. SOlutta ruofa-aineiben fastamiuen lämpmnällä mebeflä ebts* tää fäpmistä. tällainen ruuan malmistustapa on fjtymtn fomelias ja paras feino noubatetaan Stnotfisfa monin paifoin ja on fjamattu fjijmäffi. iifjett menee enemmän tpötä ja on toimitettama fuuremmaöa tarttuu* betta ja maariapitäntifeöä, fuin f eittäminen taiffa filppua* tefeminen, mutta fiitä on mpös niin paljo enemmän l)p&* tpä, että fe Ijpmin formaa tm'n ja maiman. d. fdaiöfaffpä ntofaa. (Suuresti ebullista on mpös perunain ja muiben tärffiaineellifieit fasmuin fefaan fefottaa maltaita, joista fefotus pian rupee fälrmään ja futfutaan fe happanee pian ja felpaa fellaifena fp&ttiläihe, mutta Ippfinleljmiöe pitää fitä annettaman ennen fuin fe e^tii happanemaan. 4. Ä o ifft n a a tit, ioita ci 8oi)ta $anna fätjtm uinjft, ia fa if f i jmi»ifa$ttmt, ioiöcn pahenemista en peliätä, pitää fpffpaä tvalmigtettaman fyappa ntafft tm iaffi, taltveua elifföin-tu ofan a ttsilieltää, Äatomuofina on fuurimmasti tarpeesfa foota faiffi mitä fuinfin on matjbohista ja malmistaa fopimalla ta* maila farjanruuaffi.. >apatmiuafft talmeffi laitaan Ijel* posti laittaa nauriin, juurittaan, p. m. naatit ja plefjenfä faiffi metifet eli meljuifat fasmnt, joiben fuimaaminen fpf* fpllä on työläs, niin etteimät Ijometu taiffa mätäne. 3 M r* tina fpffpiitä on apilaan toinen niitos ontanfa malmistaa fjapattntuaffi. faiffi mitä ei fpötetä tuoreena ja juuri* fjebelmät, loljmottuina, taiöetaan helposti fäityttää talmija femäruuaffi fjapanntofana, niinfuin fol)ta faabaan tuulla. Sam alla tapaa moi fäityttää mpös foleratautifet perunat. Äuin perunat tofjmotaan ja lasfetaan peitettiin läjin fän* mään, niin fieni, josta penutafolera faa atfunfa, fuolete* taan eifä peruna mätäne enää. taitella Ijapanruuafft malmistetulla ruualla on omi* Hiilten, Ijapatt, mafiamafu. 23 liföt fpömät fitä mielellänfä

14 24 ja moimat, tein faamat talmettafi mehuista ja ter- meettigtä ruofaa; folueliasta on aittaa hapanruofaa uänfä tattia fefafin fitpun fangfa vuorotellen tutinan ruuan ottein ja heinäin p. m. fangfa. >apanruuatt matmigtamifefft laimetaan neljää fpp* närää Xelneitä, fotrne fppnärää tyrniä ja tarpeen mutaan pittid tuoppia, tuoppain pitää oleman mebettbmiä ja lä* fjeg itmanti pibättämiä. 9?e tatoetaan [alueen taifta mun* rataan fiinistä fementin (liinteäit prnnlin) fangfa, niin etteimät täpäfe mettä. 9lät in tuoppiin fotfetaan naatit, märfinäfi, ja muut täfft aimotut ruota-aineet, itiin piuf* faait tuin fuinfi. Sota mähemmän ilmaa jää mätiin, fitä paremmaffi tulee ruofa. t u in fuoppa on faatu tähteen futtotuffi, futtotaan fuopan päättefi famoja aineita faton* harjan mufafeffi. M j ä peitetään lellittä, fitte [ainetta eli famenfefafetta faunalla fahta ja fotmeafi forttetia lnaf)lnatta. Sog fuopan fatto rupee loajoomaan ja maapeitoffeen it* megtpp ha(fei)nia' täytetään ne tie te n ja hitoin fifft ettei niitä enää itmegtity, niin että fatto luihboin iniimein oit M anen, tiimig ja lujaan futtottu. (Samatta tapaa taite* taan nauriita, juuriffaita ja perunoita hapanruuafft. ^apanruofa annetaan tatmetta ja fetoääflä larjatte jofo fefotettuna fitppnun taiffa pffinänfä muorotetten h «' näin eli patjitain fangfa. itä tybmät etifbt mieteltänfä. itä hapanruofaa fuin on tehty apitoigta, mirnaigta, paunmarfigta ja ruoholta, fopii aittaa typtytehmittefi, fantate tnpbg h«:panruutaa perunan- ja moutiaignaateigta, mutta hapanruofa nauriin-, juuriffain- ja faalimtaateista antaa tiegfatte pahan maun, joten fetxaigta ruofaa on an* nettama nuorelle farjatte ja tybttitäitte. 5. «ftcttfiatt ««ofa-tunnit. Äuinfa monta fertaa farjatte päilnäigfä on annettapa ruofaa, on 1 ruuan taabugta, 2 eliffbiit ijägtä ja 3 fttinfa etifbt omat tottuneet tyhmään enemmän taifta mähemmäit ferrattanfa. Äegfinfertaiten foofag nauta tarmitfee tybbä tuimaa ruofaa puolentoista ja faffi tuntia, faabaffenfa mahaattfa niin paljo ruofaa, että hän faa rumetuffi märehtimään, ama ruofa fegtää taag märehtiä faffi tuntia, joten ftig mahan täpttämifeffi ja märehtimifeffi menee noin neljä tuntia. Sog etifbitte annetaan ainoagtanfa tuimaa ruofaa menee heittä noin netjäntteg muorofautta paljaafeen mä* rehtimifeen. SJJutta jog elifbiffe annetaan mebenfefafta ruofa-aineita, mintuin juurifagmia, rapaa 1). m, niin ei märehtimigtä otteittaan tarmita, pait jog on fefaatt pantu hplniit paljo afania taiffa fitppua, 3tuumiS ottaa mete* tigtä ruofa-aineigta ramitfemat eineet pitemmin ftymäffenfä fuitt fuimagta ruuagta. SuStä nähbään ftig, että etifbihe, jog heitä ruofitaan luetifittä muitta, pitää ufeimtnin a n * nettaman ruofaa, fuin jog h^tte annetaan heiniä taiffa oi* fta. SDlutta maitta etifbitte oitfi mähetnmän maimaa me* tetäit ruuan tybmifestä, ei fät) fentään laatuun ruoffia heitä paljaatta metetättä; fittä fuin et heibätt patjo tar* mitfe ptttegfettä metetää ruofaa, niin ei fefaamut ftijfjeit tarpeeffi tylfeäfään, jota on välttämättömän tarpeellista eroittamaan ruuasta muutamia ralnitfelnia aineita. Sog fiis faiffi ruuat feitettäifiin, fulfift ruofa-aineita futamatto* mitta läpi mahan fontaan ja maifutus fiitä otifi fanta, fuin jog fohta meifi ofait farjatte määrätystä ruuagta tunfiotte. SLoifaattafi on taag tiifa pffipuotigta antaa eli* toitte faiffi oljet fofoitaifina ja afanat tuimina, parasta on pehmittää afanat, jotta omat maifeita futattaa, ja lei* 25

15 26 fata jontun ofan olfia ja pehmittää ne {eittämättä taiffct täyttämättä. Syöläägti fulamat hätäruuat, niinfuin a!u, y. m. pitää pienifft furmottaman, feitettämän, tel)tämän filputfi eli laitettaman täymään, niinfuin ennen on fa* nottu, mutta fitä magiaan fopii fumitulon oljet, heinät ja ofa tufiinolfia antaa tuimilta, kuoren farjatt rituntiigfa fulaa tuota nopeemmin, joten fie tarmitfemat ufeimntin vuotaa tuin täyfifagmanut farja. Sog elitöt omat tottuneet terrallaan fyömään enemmän eli mähemmän niin l)eibän matfanfa m äntäin menyy fen jälteen. «Miben aftanfjaarain jälfeen pitää farjan ntoffiminen fomitettaman. tu in eläin tarmitfe noin 3 */2 ja 4 tuntia fyöbätfenfä ja märehtiäffenfä ottatfenfa tarpeetfi ramittu, niin on 4 ja 5 tunnigfa apettamifen mäliä ft)uäfft, paitfi jog eläimet ruofitaan paljaatta metetäöä. Sog eläimille annetaan tuimana ruutana heiniä, toumonolfia ja xufiinolfia muoxoin metetämmän xuuan tansfa, niin fopii heitä mottia feuxaamatta tamaöa: tello 5 ty&mältä aamutta fumitulon- eli toumonolfia; tetto 10 e. p.p. fitppua (joto teitettyä taiffa täytettyä); tello tetto 2 j. p. p. heiniä ja 7 ehtoolla xufiinolfia. Sog taag annetaan xunfaammin juutifagmuja afa* nain, filpun ja miljan tangfa fefotettuna filppuxuuatfi, fopii fitä antaa heille tähteen otteefeen, näin: tello 5 aamulla fumitulonoltia (eli heiniä); feöo 9 e. p. p. filpugta puoli; tello 1 j. p. p. fpm n (taiffa fumitulonoltia); tetto 5 j. p.p. filpugta toinen puoli; tetto 7 ja 8 aitaan ehtooöa xufiinolfia. Sota texta on elitöitte annettama niin paljo, että johonfi määrin faamat matfanfa täyteen. Ufeampaa miittä atexiaa ei pibä annettaman, pait jog txanffia xunfaammin annetaan, jogfa tapautfegfa on taxpeegfa antaa 6 atexia muoxofaitbegfa. ghtä on mitä enfifft annetaan, mutta tamalligta on antaa fitppua fahben tuiman aterian mätillä. haitoin annetaan eliföitte xuofaa ainoagti faljbegti päimäigfä, aamulla ja ehtoon ebettci, mutta xuofa jaetaan mähempiin ofiin. Sog näin xuofittaigfa xuofa-aineet omat liitä titamia, pinfotetaau eläinten mahat ylen paljon, ja fettaifigfa paifotgfa nähbäänfiit eläinten maategfaan äljfi' mäit paljo. u in maha on liiaffi pinfotettu futaa raota tyoläämmin ja eläin hengittää xagfaammin. Sotta fyttä, että mahat mähittäin menymät uutan mutaan, mutta fittä= fin on xajanfa ja jog elifföiit matfat omat liiaffi pinfotetut ja he äytimät, on ruuan tilamuug ottut fuuxempi, fuin fopii yhteen järjeltifen ruoffimifen fansfa. Soifaatta ei ole myögfäätt ^yiibyttistä antaa ifotte farjatle ufein ja Itifa mähä eräänfä, fittä mahan täytyy olla jotenfi täyben ennen märehtimägtä, ja jotteimät luonto* fappaleet faa jota terta tarpeeffenfa, niin omat tytymättbmiä ja obottamat toigta ateriaa täyttäätfenfä matfanfa, ja rupeemat magta fitte märehtimään. M utta jog ruofa annetaan määräheifittä ja ruofa* määrä fomitetaan ruuan laabun jälteen, niin hamaitaan xuotfimifegta aiman hy^ä maifutug. & i f»i «s». Äogfa fumi on fuima, heittäntuto huono, otti haimaa, toumot matalia ja tuntuneita, on fatomitoft farjan^ xuuagta tutogfa. en haittoja tulee toimetlifen maan* mitjeliän foettaa faantianfa mybben poigtaa ja liemittää. S M n ittu on jo, mitä raota-aineita hänen tulee hätä* maxafft toota. :)tuofamaxoja moi l)än mielä niinfi lifätä,. että hän aifaitanfa fylmää peltoonfa fettaifia tagmuja, 27

16 28 jotta rnäpgfö ajagfa malmigturnat. SätSfä annamme ty* Ijtyen tilin niigtä. 3 og rnfiita tyltoetään fjeinäfitun taiffa elofuunfi alugfa aina fen jälteen fitin fatanut on ja maa on fome* ia, ennättää fe toielä fagtoaa niin pitfälfi, että fiitä tooi tnfla aioukinen farjantuuan lifä p. ^liitettt) rufiinotag, jottei faaba fuimafft, laitetaan Ijapantuuaffi, niinfuin en* nen fanottu on. yftym niitetty taiffa työtetty orag fag*»aa mielä felnäättäli toifet oraat, jotta felpaa niittää farjanruuaffi tätjäffe tutteja. Spergula maxima, "p tiffa ", (fatapolmi) ^on pian malmigtuloa fagtoi. e lastoaa faitta- eli lötyljägfä multa* ntaagfa. e tarlmtfee maan 7 eli 8 mitffoa lagttaalfenfa. itä f opit fiis tylmää tufiinfänfeen. tu in ruig on lei* fattit ja poi lorjattu, f onni te taan pelto ja raletaan l)ie* nolft. Spnntyrittalaan Ilm etään 25 naulaa Katilan* ftemeniä, jotta äleettä mullitetaan matalaan ja pelto p * tetään juntatta tafafetfu fijltoögtä faabaan f^glaibun ja, jog pelto on Ijpmägfä moimagfa, ntyög ftymä heinän tulo. ^einätfi luimaamat ne työläästi; mutta niistä fo* pii laittaa fjapancuofaa talmelft taiffa fof)ta tyffptä toil* jettä täyttäen (fäpmään panematta). SSalfcaftem ennatöfu (peftoftnappi) (Sinapis alba) fagtoaa ntyög toäleen. perägtä tyltoön jälleen. e fufoistaa jo 6 eli 7 toiifon itä fopii tyltoää peltoon, jota on fefannotte jätetty tuleman touoben toufoa toarten. Eljlloö moi tapahtua toielä etofuugfafi. e fagtoaa fantaja fatoimuttagfa ja fuopettoisfa. M aan pitää oleman fon* nitetun ja fjienofft rafetun. Sliitä tyltoetään 30 naulaa tynnyrinalalle, iemen muttitetaan helposti eli töl)f)ägti äfeeöä ja pelto juntataan fileäffi. tagtou forjataan fu* logtaisfa eli tulostamaan rutoetegfa., t»bt) (lista on tylmää rapfatm auttöfa, 5Ru* fiinfänfi tynnetään matalalta, pelto rafetaan totoin l)ie= itoffi ja tyltoö toimitetaan niinfuin ebettifistä on fanottn. S^mtyrinalaan tyltoetään 2 lappaa fiementä. itä työ* tetään jolo tuoreena taiffa toalmigtetaan IjapanrituaffL anottuin lagtoieit ioiljelemife8tä on ufeasfa ifommasfa maantoiljetyglirjagfa tätjbettifempi felityg. Sägfä on tämä annettu ainoagtanfa ogtoittafjt.

17

kotieläinten fuojusten rafentamifeen. jt0 u o n m t lolougfcutön \fe%jt b - H i r j a i f i a f a i t f t t l l c.

kotieläinten fuojusten rafentamifeen. jt0 u o n m t lolougfcutön \fe%jt b - H i r j a i f i a f a i t f t t l l c. b - \fe%jt «s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s s jt0 u o n m t lolougfcutön H i r j a i f i a f a i t f t t l l c. i s. JTt)l t)t neuroa kotieläinten fuojusten rafentamifeen.

Lisätiedot

Sficobot @eberl)oim in fugtannulfetta.

Sficobot @eberl)oim in fugtannulfetta. R e k i i n i i j n t t k n \ }«S D t a r j a p e n f a ö t e n fagtoattamifegta. G.. Söberbergiltii. S u o m e n tan u t: a. st. Sficobot @eberl)oim in fugtannulfetta. ^ortoeogfa,. S. @öber$ttomm ftrja^atncsfa,

Lisätiedot

SPorffanautoitjetyffen ebetttjhjffet. Uäbäsen porkkanan ja palsternakan uiljelyksestä. k, ( /. &>, ä*

SPorffanautoitjetyffen ebetttjhjffet. Uäbäsen porkkanan ja palsternakan uiljelyksestä. k, ( /. &>, ä* k, ( /. &>, ä* eiintaimballituksen lehtisiä H:o 16. Uäbäsen porkkanan ja palsternakan uiljelyksestä. i. Aorttana on ttritjekjgfasuu, jofa niertestqg maamme etetäofagfa niin* tornin teittiötaslm* fuitt

Lisätiedot

ompereett äinfuojelu0t)l)bi0ti)kfen polhitfem a kilpakirjoitue. cfjnt)t Jb.?af>rifiit. Öääninfläinlääfäri.

ompereett äinfuojelu0t)l)bi0ti)kfen polhitfem a kilpakirjoitue. cfjnt)t Jb.?af>rifiit. Öääninfläinlääfäri. ompereett äinfuojelu0t)l)bi0ti)kfen polhitfem a kilpakirjoitue. cfjnt)t Jb.?af>rifiit. Öääninfläinlääfäri. / ' Ö \JS> Tampereen @läinfuoielu«tyijbt«tpffen palfitfema filpafirjcitus. SeEingt g fad rifiu

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

S u o m e n m a a n p e d o t. --- - ~ ^ ---- f. X u v u & fa 1 8 5 4, J. W, L illja & Co. firjapdnosfa.

S u o m e n m a a n p e d o t. --- - ~ ^ ---- f. X u v u & fa 1 8 5 4, J. W, L illja & Co. firjapdnosfa. S u o m e n m a a n p e d o t --- - ~ ^ ---- f X u v u & fa 1 8 5 4, J. W, L illja & Co. firjapdnosfa. * Imprimatur: H- Molander. & u m n m manit 3 o{la itto, 1» petein lufu uomegfa on ainoan fuurt ja

Lisätiedot

f. ju o n te n a te fm r a n irjaifia feanfalh. 13. ft)f»)itä tteitwojct fjt)ttmtt ja ftesfättmtt tuotit ttmfntisfatttijvsfa- -G-:-VÄ^-Q--

f. ju o n te n a te fm r a n irjaifia feanfalh. 13. ft)f»)itä tteitwojct fjt)ttmtt ja ftesfättmtt tuotit ttmfntisfatttijvsfa- -G-:-VÄ^-Q-- m ~ \SCK/~~ -JU f. ju o n te n a te fm r a n..^t-m»wf iitiiiabbwwimm^iibst^^i^äas#sgs^g-'' I irjaifia feanfalh. 13. ft)f»)itä tteitwojct fjt)ttmtt ja ftesfättmtt tuotit ttmfntisfatttijvsfa- # Maat S u

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Sf. Sf. >elfingi$fn, ST&cobor ebcrf)o!m iit JiiätannulfcDa. 1862

Sf. Sf. >elfingi$fn, ST&cobor ebcrf)o!m iit JiiätannulfcDa. 1862 H e d e l m ä p u i d e n M jaa r j a p e n s a s t e n kasvattamisesta C. O. S ö d e rb e rg uomentanut: Sf. Sf. >elfingi$fn, ST&cobor ebcrf)o!m iit JiiätannulfcDa. 1862. k. ^ e b e l m a ^ u t b e n

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Santojen $al)autfcöta

Santojen $al)autfcöta Liite Aikakauslehti Suomen Puun n:oon 6, 1930. Ensimäinen puunjalostusteollisuutta koskeva Suomessa julkaistu väitöskirja. Alkuperäinen teos ruotsinkielinen. 3. a. tdaatimattomia 2Ijatuffta Santojen $al)autfcöta

Lisätiedot

METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS

METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapion Käsikirjasia N:o 15. METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS ESITTÄNYT ARVID BORG. TAPIO Metsänomistaja, jolla ei ole TAPIO-lehteä, on ajastaan aivan takapajulla. Jos haluat tietoja metsäsi

Lisätiedot

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/ V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/7 1933. PUOLUE Et'. MI VAALIVOITTO YLITTI ROHKEE i MATKIN ODOTUKSET. Jos v a a lit o l i s i to im ite ttu vuosi s i t t e n,

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Yykaakoo 1A opettajan oppaan liitteet

Yykaakoo 1A opettajan oppaan liitteet Yykaakoo A opettajan oppaan liitteet Kopiointipohjat. Laskemisen tukimateriaali 2 a. Kymppiruudukot 2 b. Pistenapit 3 c. Lukunapit 4 d. Geometriset tasokuviot 5 e. Rahat 6 2. Ruutupohjia 7 a. Ruutupohja

Lisätiedot

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

$tarf August 2öagner'tu

$tarf August 2öagner'tu C ijfjg itä n e u m o ja m ite n on fjo ib e tta tu a fje n g e n m a a r a a n j a äfttptifitu o n n e ffo m u u ls fttn jo u t u n e i t a e n n e n fnnfen rin tu f o a. u o tn e ttn o ä $tarf August

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 M IT E N O S A A M IS T A V O I J O H T A A? jo ita k in a ja tu k s ia J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 E s ity

Lisätiedot

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki: Kaupunginhallitus 243 17.10.2016 Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kaupunginhallitus 263 07.11.2016 Kaupunginhallitus 272 21.11.2016 Yhteistyötoimikunta 22 23.11.2016 Kaupunginhallitus 283 28.11.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

JUMALANSYNNYTTÄJÄN KIITOSVIRSI Kaikilla kahdeksalla ekhoksella (Jakeet resitoidaan improvisoiden ekhoksen perussävelellä) Säv./sov.

JUMALANSYNNYTTÄJÄN KIITOSVIRSI Kaikilla kahdeksalla ekhoksella (Jakeet resitoidaan improvisoiden ekhoksen perussävelellä) Säv./sov. JUMALANSYNNYTTÄJÄN KIITOSVIRSI Kaikilla kahdeksalla ekhoksella (Jakeet resitoidaan improvisoiden ekhoksen perussävelellä) Säv./sov. Jaakko Olkinuora 1. ekhos Me y lis tämme Si nu a jo ka o let ke ru be

Lisätiedot

- 16 Kokouksen avaaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Työjärjestyksen hyväksyminen. Vt. kaupunginjohtajan päätösehdotus:

- 16 Kokouksen avaaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Työjärjestyksen hyväksyminen. Vt. kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus 198 12.06.2017 Kaupunginvaltuuston kokouksen 24.4.2017 päätösten täytäntöönpano 1898/00.02.01/2017 KHALL 12.06.2017 198 Kuntalain (410/2015) 39 :n 1 momentin mukaan kunnanhallitus vas

Lisätiedot

102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille

102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille Tekninen lautakunta 66 20.09.2017 Tekninen lautakunta 102 19.12.2017 102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille

Lisätiedot

matsku 2 YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

matsku 2 YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS matsku 2 HTEEN- JA VÄHENNSLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS MATSKU 2 Tämän kirjan omistaa: Sisällysluettelo 0 h-tä suu-ri h-tä suu-ri htä suuri 4 1 h-teen-las-ku 0 5 Mi-tä puut-tuu?

Lisätiedot

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja SYNTYMÄPÄIVÄTAIVAS (aapinen s. 114 125): JAKSOARVIOINTI, opettajan ohjeet Jaksoarvioinnin kolme ensimmäistä tehtävää ovat sanelutehtäviä ja ne tehdään

Lisätiedot

Helka-neiti kylvyssä

Helka-neiti kylvyssä Helkanet kylvyssä Frtz Grunbaum suom. M. A. ummnen Solo Tenor???? m Fred Raymond sov. G. Ventur 2001 Tä män täs tä p Bass Uu m g Wow uu uu uu uu uu uu uu, uu p wow wow wow wow wow wow wow, wow uu wow Mart

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XV Del XV Volume

Lisätiedot

Hyvät p u o lu e to v e r it

Hyvät p u o lu e to v e r it L y y li A a lto : A v io liitto la k ik o m ite a n m ie tin n ö s tä E t. H:n sos.dem. N a i s p i i r i n s y y s n e u v o tte lu p ä iv illä V iia la s s a 2 5.8.7 3 Hyvät p u o lu e to v e r it Kun

Lisätiedot

6 km 1750 m 6 km 1250 m 1750 m K K K 1250 m P K P 250 m 8 9 10 11 12 13 14 250 m 7 6 5 4 3 2 1 Metsikön valtapituus, m 12 10 8 6 4 2 0 30 50 70 90 110 130 150 Metsikön ikä, v MORFOLOGIA

Lisätiedot

Soiialisiin mietteitä. 0 0 Hjan varrelta.

Soiialisiin mietteitä. 0 0 Hjan varrelta. f;.1 li, l.jlll ililiiww^wpiwwwi) Soiialisiin mietteitä 0 0 Hjan varrelta. 3 iiri. t? 'l i \È 'firàf&m*:n?;-$fiíl

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016

Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016 Kunnanhallitus 308 09.11.2015 Valtuusto 71 16.11.2015 Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016 804/02.03.01/2015 KHALL 308 9.11.2015 Kuntalain 66 :n mukaan valtuusto

Lisätiedot

A 1 Yli esteiden Nimi

A 1 Yli esteiden Nimi A Yli esteiden Nimi Ym-py-röi oi-ke-a lu-ku. Käy-tä ku-vi-a las-ke-mi-sen tu-ke-na. Lu-vun ja lu-ku-mää-rän yh-te-ys Lu-vun ja lu-ku-mää-rän yh-te-ys Lu-vun ja lu-ku-mää-rän yh-te-ys Vä-ri-tä oi-ke-a mää-rä.

Lisätiedot

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S 100 H a n n u P o h a n n o r o N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S lauluäänelle, kitaralle sekä viola da gamballe tai sellolle or voices, guitar, viola da gamba / violoncello - ' 00 Teosto Suomalaisen

Lisätiedot

LEIVOTAAN YHDESSÄ. Kuvat: Jutta Valtonen

LEIVOTAAN YHDESSÄ. Kuvat: Jutta Valtonen LEIVOTAAN YHDESSÄ Susanna Koistinen Miia Laho Kuvat: Jutta Valtonen SI-SÄL-LYS E-SI-VAL-MIS-TE-LUT... 2 PE-RUS-RE-SEP-TIT KAU-RA-KEK-SIT... 5 SUK-LAA-KEK-SIT... 7 MAR-JA-PII-RAK-KA... 9 MUF-FIN-IT...

Lisätiedot

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien. Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta 101 15.12.2015 22 22.03.2016 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 1.1.2016 alkaen 444/02.05.00/2015 Soteltk 15.12.2015 101 Perhehoidon

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

P S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv.

P S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv. TI E f as 8 5 5 pu ke lu pi ip iv - le / te AP 1 4 KI +8 8 +8 9 O le lem ht a ip ss uu a st ol oa ev aa rk ki ip met A L 31 6 L AP P LE IK S E T ei l y tu pu r u va liu m k u at m to äk i in u hl M 22

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

KIERTO KIRJEKOKOELMA

KIERTO KIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKOKOELMA 1968 No 27-28 N :o 27. Kiertokirje vapaakirjeoikeuden myöntämisestä. Posti- ja lennätinhallitus on tänään istunnossa tapahtuneessa esittelyssä myiintänvt

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta

Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta 87 05.06.2013 Ympäristölautakunta 99 27.06.2013 Ympäristölautakunta 78 12.08.2014 Ympäristölautakunta 88 11.09.2014 Autojen varastointi Kiuruveden Autosähkö Ky:n kiinteistöllä 239/11.03.04/2013

Lisätiedot

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot. 19082008 12:42 - Viimeksi päivitetty 23062010 06:06 Mummo menee metsään Toimittaja Terttu Lensun pakina YLE:n radiossa juhannuksena 2008 Metsäpäiviä ja -teemoja 1996-2009 Metsätyömaiden Tehopakkaus 1940-luvulta

Lisätiedot

1 Pöytäkirja Avaa haku

1 Pöytäkirja Avaa haku D yn as t y t i et o pa l ve l u Sivu 1 / 9 Poistuminen ( Toimielimet 1 Jätelautakunta 1 Pöytäkirja 17.12.2013 Avaa haku 1 Jätelautakunta Pöytäkirja 17.12.2013 Pykälä 15 Edellinen asia 1Seuraava asia M

Lisätiedot

Imprimatur: G. F. Aminoff

Imprimatur: G. F. Aminoff ' M % 5! ä ö u o * i > w U i e l # f f e t ä. Kirjoitti > SEn m $unt fa, 3 9ö. Sitljan tirja^ainoöfa, 1859. Riitta:

Lisätiedot

Forssan kaupunki Osavuosikatsaus YHDYSKUNTAPALVELUT. Arviointik r iteeri tr mittarit ja tavoitetaso ja t a v o i t e t a s o

Forssan kaupunki Osavuosikatsaus YHDYSKUNTAPALVELUT. Arviointik r iteeri tr mittarit ja tavoitetaso ja t a v o i t e t a s o Forssan kaupunki Osavuosikatsaus 2017-08 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S E U T U P A L V E L U T T I L I

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kotijuusto kefiiristä

Kotijuusto kefiiristä Kotijuusto kefiiristä Kefiirijuusto on kotijuusto, jota voi valmistaa itse ilman ostojuoksutteita tai -hapatteita. Tekemällä kotijuustoa välttyy ostamasta muovi- tai metallipakkauksia, ja saa syödä aitoa

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04.

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04. Kunnanhallitus 276 28.11.2016 Valtuusto 63 12.12.2016 Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018 2020 taloussuunnitelma 162/04.041/2016 Kunnanhallitus 276 Kunnanhallitus esittää valtuuston hyväksyttäväksi

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Soiva ilo. lotta. wennäkoski. sopraanolle ja pianolle runo marjo heiskanen. Soiva ilo. Tila pisteiden välissä: ääni. Valtaa pisteissä, luulit,

Soiva ilo. lotta. wennäkoski. sopraanolle ja pianolle runo marjo heiskanen. Soiva ilo. Tila pisteiden välissä: ääni. Valtaa pisteissä, luulit, lotta Soiva ilo ennäkoski Soiva ilo Tila isteiden välissä: ääni Valtaa isteissä, luulit, soraanolle ja ianolle runo marjo heiskanen mutta väleissä luaus, mahtavin valta, kuljettajan voima ja kaikki mahdolliset

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

Psalmin kertosäkeitä

Psalmin kertosäkeitä Psalmin kertosäkeitä Kaste Tämän päivän on Herra tehnyt Ps. 118:24. Virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä nro 852. Tuomo Nikkola 2001 Tä - män päi - vän on Her - ra teh - nyt, i - loit - kaa ja rie - muit

Lisätiedot

Ajatus. Muutama. Jak. Juteinin. Tutkinnon Aineista. Viipurissa. Cederwallerin Lesken japojan Kirja-painosta, toudund 1844.

Ajatus. Muutama. Jak. Juteinin. Tutkinnon Aineista. Viipurissa. Cederwallerin Lesken japojan Kirja-painosta, toudund 1844. 17. N:o Muutama Ajatus Jak. Juteinin Tutkinnon Aineista. Viipurissa. Cederwallerin Lesken japojan Kirja-painosta, toudund 1844. Imprimatur: 6. Aeiti* Hywyys ja rakkaus Jumalalla, korkeimmassa mitassa,

Lisätiedot

A-SI-A-KAS ON TOI-MIN-TAM-ME LÄH-TÖ-KOH-TA. 1 A-SI-A-KAS TIE-TÄ KÄYT-TÄÄ - TAIK-KA PA-PE-REI-TA TÄYT-TÄÄ.

A-SI-A-KAS ON TOI-MIN-TAM-ME LÄH-TÖ-KOH-TA. 1 A-SI-A-KAS TIE-TÄ KÄYT-TÄÄ - TAIK-KA PA-PE-REI-TA TÄYT-TÄÄ. TIEHALLINTO OTJEH/J/ Tmi,,kjjwv Kirjasto Asiakkuusaapinen on tehty havainnoltistamaan Tiehallinnon johtokunnassa 30.9.2002 hyväksyttyä asiakkuusstrategiaa. Aapista ovat työstäneet Outi Ryyppö, Otti Haavisto,

Lisätiedot

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen ,

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen , Kaupunginhallitus 5 09.06.2014 Kaupunginhallitus 10 23.02.2015 Kaupunginhallitus 7 04.04.2016 Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina 2014-2017 / Ajankäytön järjestäminen

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus MESSUJEN ALENNUSTONTIT 27/02.09/2016

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus MESSUJEN ALENNUSTONTIT 27/02.09/2016 Kunnanhallitus 54 15.02.2016 Kunnanvaltuusto 16 22.02.2016 Kunnanhallitus 179 20.06.2016 MESSUJEN ALENNUSTONTIT 27/02.09/2016 KHALL 54 Forssassa pidetään vuoden tauon jälkeen Ra ken na-si sus ta-asu -messut

Lisätiedot

MERKKIEN SELITYKSET. Kartta: Vt13. Parannettava tieosuus. Uusi tai parannettava yksityistie. Ohituskaistaosuus ja kaistamäärä. Kevyen liikenteen väylä

MERKKIEN SELITYKSET. Kartta: Vt13. Parannettava tieosuus. Uusi tai parannettava yksityistie. Ohituskaistaosuus ja kaistamäärä. Kevyen liikenteen väylä ERKKEN SETKSET Kartta Vt arannettaa tesuus Uus ta parannettaa ykstyste Ohtuskastasuus ja kastaäärä Keyen lkenteen äylä Nykysen lttyän katkasu Näkeälekkaus Aseakaaa-alueen raja Hren yltyska tuuslekkaus

Lisätiedot

ASETUSKOKOELMA. .. 2$. Iraki

ASETUSKOKOELMA. .. 2$. Iraki I9I9 SUOMN N:o 133 ASTUSKOKOLMA. isällys: Laki tulojen Buostunr&vBrosta vuodelta 1gI". tulojen Annettu Iraki tirostuntav reosta vuodelta lgl8, eisingieeå, 7 päiväuö maraskuuta 1910. rluskunnarl pä" ätöksen

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

26 05.06.2013 25 16.04.2014 70 28.10.2014 17 19.02.2015 61 30.09.2015 27 20.04.2016 13 22.02.2017 Tarkastuslautakunnan jäsenten ja varajäsenten esteellisyyksien toteaminen TARLTK 05.06.2013 26 Tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

KIERTOKIRJEKOKO ELMA

KIERTOKIRJEKOKO ELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKO ELMA 1976 N :o 126-130 N:o 126 postitoim ipaikkojen perustam isesta T a m m ik u u n 1 p ä iv ä s tä 1 9 7 7 perustetaan h aaraosa stot I I m a tra 1 2 Imatran

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Jou-lu. jou-lu-kuu-si. kynt-ti-lä. kink-ku. jou-lu-ka-len-te-ri. tont-tu. jou-lu-puk-ki. pa-ket-ti. jou-lu-tort-tu. jou-lu-ko-ris-te.

Jou-lu. jou-lu-kuu-si. kynt-ti-lä. kink-ku. jou-lu-ka-len-te-ri. tont-tu. jou-lu-puk-ki. pa-ket-ti. jou-lu-tort-tu. jou-lu-ko-ris-te. Jou-lu 1. Et-si sa-naa vas-taa-va ku-va. Vä-ri-tä se. jou-lu-kuu-si kynt-ti-lä kink-ku jou-lu-ka-len-te-ri tont-tu jou-lu-puk-ki pa-ket-ti jou-lu-tort-tu jou-lu-ko-ris-te rii-si-puu-ro 2. Vä-rit-tä-mät-tä

Lisätiedot

Ympäristöpäällikkö on tehnyt 21.10.2011 179 seuraavan viranhaltijapäätöksen:

Ympäristöpäällikkö on tehnyt 21.10.2011 179 seuraavan viranhaltijapäätöksen: Ympäristölautakunta 147 21.12.2011 Lausunto Pirkko Käckin valituksesta Kuopion hallinto-oikeudelle ympäristöpäällikön päätöksestä 21.10.2011 179 koskien talousjätteen aluekeräyspisteen käyttömaksua vuodelta

Lisätiedot

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS matsku LUUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS MATSU Tämän kirjan omistaa: Sisällysluettelo Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 0053 Helsinki wwwophfi/verkkokauppa Ulkoasu

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

SILLAN RAKENTAMINEN RUOSTEJÄRVEEN KURJENNIEMEN JA LEPPILAMMIN KANNAKSEN VÄLILLE

SILLAN RAKENTAMINEN RUOSTEJÄRVEEN KURJENNIEMEN JA LEPPILAMMIN KANNAKSEN VÄLILLE Ympäristölautakunta 60 15.06.2016 Kunnanhallitus 181 20.06.2016 Ympäristölautakunta 32 22.03.2017 Kunnanhallitus 87 27.03.2017 SILLAN RAKENTAMINEN RUOSTEJÄRVEEN KURJENNIEMEN JA LEPPILAMMIN KANNAKSEN VÄLILLE

Lisätiedot

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 146, 147, 148, 150, 151, 152, 153, 155, 156, 160, 162, 163 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muu tos ta. Sovellettava

Lisätiedot

Lotta Wennäkoski. Soiva ilo. Sopraanolle ja pianolle. (Marjo Heiskanen)

Lotta Wennäkoski. Soiva ilo. Sopraanolle ja pianolle. (Marjo Heiskanen) 22 788 Lotta Wennäkoski Soiva ilo Soraanolle ja ianolle (Marjo Heiskanen) 201 Coyright by the Comoser All Rights Reserved No art o this ublication may be coied or reroduced in any orm or by any means ithout

Lisätiedot

Pietarinpolun tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen

Pietarinpolun tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen TEKNINEN LAUTAKUNTA 127 20.11.2014 KAUPUNGINHALLITUS 471 01.12.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO 157 08.12.2014 Pietarinpolun tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen 1836/10.1000.100002/2014 TELA 127

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus Kunnanhallitus 59 23.03.2016 Kunnanhallitus 94 23.05.2016 Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus 1.1.2017 107/010/013/2015 KHALL 59 Selostus: Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen järjestäjä päät tää paikallisesti tiettyjä asioita:

Opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen järjestäjä päät tää paikallisesti tiettyjä asioita: Koulutuslautakunta 44 10.06.2014 Koulutuslautakunta 58 16.09.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 alkaen / luku 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen / opiskelijahuollon

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Hannu Pohjannoro VALKOINEN HUONE. Kolme laulua Johanna Venhon teksteihin Three Songs to Texts by Johanna Venho

Hannu Pohjannoro VALKOINEN HUONE. Kolme laulua Johanna Venhon teksteihin Three Songs to Texts by Johanna Venho Hannu ohannoro VALKOINEN HONE Kolme laulua ohanna Venhon teksteihin Three Songs to Texts y ohanna Venho lauluäänelle a ianolle or voice and iano 200 ' (korkea versio / high version) OR ROMOTION ONLY Valkoinen

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 79 17.11.2015 Tekninen lautakunta 91 08.12.2015. Hakemus, puiden kaataminen kunnan maa-alueelta, Salmentie 9 1318/07.

Tekninen lautakunta 79 17.11.2015 Tekninen lautakunta 91 08.12.2015. Hakemus, puiden kaataminen kunnan maa-alueelta, Salmentie 9 1318/07. Tekninen lautakunta 79 17.11.2015 Tekninen lautakunta 91 08.12.2015 Hakemus, puiden kaataminen kunnan maa-alueelta, Salmentie 9 1318/07.072/2015 Tekninen lautakunta 17.11.2015 79 Tekniselle lautakunnalle

Lisätiedot

Hämeenlinnassa

Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa 5.2.2015 KUVIO KEHITTÄÄ KULTTURITOIMINTAA Tarkoituksena: kulttuurialan toimintaedellytysten parantaminen kulttuurin aseman vahvistaminen ihmisten jokapäiväisessä elämässä, yhteiskunnassa

Lisätiedot

ü)^ Taimet / . Käytetään 2-vuotisia avojuurisia . Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a L7

ü)^ Taimet / . Käytetään 2-vuotisia avojuurisia . Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a L7 22.1.20L7 Taimet /. Käytetään 2-vuotisia avojuurisia "knip"taimia jossa on 5-8 sivuversoa.. Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a Latva/ohtoverso Tuotanto-oksat lkkuna I Alaoksat/pöytä

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola Suunnittelutarveratkaisu, Pitkätie 277 1280/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 24.11.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 411 Villähde Koivurinne 3:64 10771 Osoite Pitkätie 277 15560

Lisätiedot

ILOINEN. graafinen. Lempäälän seurakunta. takana paistaa aurinko LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA

ILOINEN. graafinen. Lempäälän seurakunta. takana paistaa aurinko LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA ILOINEN graafinen o eisto Lempäälän seurakunta äriper e raafiset elementit t po rafia aloku at ersio 1. 13.3. 017 a epil ien takana paistaa aurinko Lempäälän seurakunnan uusi ILOINEN ilme on reipas, elävä,

Lisätiedot

Ammattiluokitus Classification of occupations

Ammattiluokitus Classification of occupations K äsikirjoja H andböcker H andbooks N ro 14 Uusittu laitos Revised edition Ammattiluokitus Classification of occupations 1987 HELSIN KI 1987 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivistyslautakunta 30 22.06.2011 Sivistyslautakunta 52 22.05.2012 LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivltk 30 Koululaisten kuljetuksista on pyydetty tarjoukset

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot