PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI Kesäkuu 2017

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI Kesäkuu 2017"

Transkriptio

1 << PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI Kesäkuu 2017 Kaartin kortteliin valoa ja selkeitä linjoja Tilahallinnan muutokset etenevät kentällä Kasarmit lämpiävät uusiutuvalla energialla Huippusuosittu naisten NASTA-harjoitus <<

2 PÄÄKIRJOITUS Hyvä lukija! Rakennuslaitoksessa vuosi 2016 oli edeltävänä vuonna tehtyjen muutosten jalkauttamisen aikaa. Muutokset koskevat laajasti koko organisaatiota ja henkilöstöä. Uudenlainen sopimustoiminta ja Pääesikunnan käynnistämä tilahallinnan sopeuttamisohjelma vaativat oman huomionsa. Vuoden 2016 toimintaa voidaan pitää sekä muutosten hallinnan että taloudellisten tulosten kannalta onnistuneena. Puolustusvoimien kanssa tehtävän yhteistoiminnan periaatteet uudistettiin ja kirjattiin puitesopimukseen, joka allekirjoitettiiin Kaksiportainen johtamismalli ja entistä laajemmat palveluyksiköiden toimialueet ovat jo osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi. Rakennuslaitoksen johtoryhmätyöskentely sekä toiminnan ja talouden suunnittelu ja raportointi ovat tehostuneet. Keskitetyn palvelusopimuksen valmistelu yhteistyössä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa on tavoitteiden mukaisesti yhtenäistänyt palvelujen sisältöä. Kentällä yhteistyö logistiikkarykmenttien ja Rakennuslaitoksen palveluyksiköiden kanssa on käynnistynyt hyvin, kuten tästä lehdestä voi lukea. Rakennuslaitoksen liikevaihto vuonna 2016 oli 155,9 milj. euroa. Liikevaihto supistui edelliseen vuoteen verrattuna 10,9 milj. euroa eli 6,6 %. Liikevaihdon supistukset toteutettiin yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa osana pitkäaikaista säästöohjelmaa. Kolmen vuoden aikana Rakennuslaitoksen liikevaihto on alentunut yhteensä 23,9 milj. euroa (13,3 %). Muutosten toteuttaminen on vaatinut koko organisaatiolta suuria ponnisteluja, mutta olemme onnistuneet siinä hyvän työnantajan menettelytapoja noudattaen. Säästötavoitteiden saavuttamista voitaneen pitää osoituksena organisaatiomme joustavuudesta ja sopeutuvuudesta toimintaympäristön muutoksiin. Voimme Rakennuslaitoksessa olla tyytyväisiä myös siitä, että palveluidemme käyttäjien asiakastyytyväisyys on jatkuvasti korkealla tasolla. Kyselytutkimuksen indeksi oli 3,93 asteikolla 1 5. Tulos on vertailuryhmiä korkeampi, ja sitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena haasteellisessa muutostilanteessa. Tähän Muuriankkuriin olemme valinneet aiheita, jotka tammikuisen lukijakyselyn mukaan kiinnostavat lukijoitamme. Kerromme mm. Pääesikunnan toimitilojen peruskorjauksesta, uusiutuvan energian käytöstä Puolustusvoimissa ja Taivallahden kasarmin eli Autolinnan uudesta elämästä. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi lehdessä on katsaus puolustuskiinteistöjen rakentamiseen Suomessa viimeisen sadan vuoden ajalta. Antoisia lukuhetkiä Muuriankkurin parissa ja hyvää kesää! Pekka Salojärvi Rakennuslaitoksen johtaja Muuriankkuria on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana. 2 MUURIANKKURI

3 Sisältö Pääesikunnan uudistetut tilat Kaartin korttelissa 4 Biopolttoaineiden käyttö kasvaa nopeasti 9 Tilahallinnan muutokset etenevät kentällä Satavuotiaan Suomen puolustuskiinteistöt Taivallahden funkiskasarmi entistettiin upeaksi Huippusuosittu naisten valmiusharjoitus Kasarmin rakennustyömaa 1930-luvulta 16 English Summary 28 Jyrki Iivosen kolumni: Uudet uhkat vaativat uusia ratkaisuja 30 Palautetta lehdestä Nimitysuutiset Entistetty Taivallahden kasarmi täyttyi nopeasti uusista käyttäjistä Valtakunnalliseen NASTA-harjoitukseen osallistui yli 450 naista. Kuva: Mikeva 26 Kuva: Rakennuslaitos Kuva: Marjatta Hinkkala Muuriankkuri kesäkuu 2017 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti 16. vuosikerta Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, PL 1, Hamina, puh , Muuriankkuri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa. Päätoimittaja Pekka Salojärvi, puh , Tuotanto Princeps Oy, toimituspäällikkö Kirsti Helin, puh , Ulkoasu: Sanna Moisio Translation: Integra Oy Kannen kuvat: Sanna Purho ja Marjatta Hinkkala Painopaikka Grano Oy ISSN-L Tilaukset ja osoitteen muutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset MUURIANKKURI 3

4 R A K E N T A M I N E N Teksti: Kirsti Helin Kuvat: SANNA Purho, JRT Arkkitehdit ja Puolustusvoimat Pääesikunnan toimitilat entisessä Kaartin kasarmin läntisessä miehistökasarmirakennuksessa eli F-rakennuksessa on korjattu perusteellisesti sisältä ja ulkoa. Pääesikunnan uudistetut Kaartin korttelissa Hankkeen parissa muutaman vuoden töitä tehneet arkkitehti Timo Jeskanen Jeskanen- Repo-Teränne Arkkitehdit Oy:stä ja projektipäällikkö, arkkitehti Jyrki Rihu Rakennuslaitoksesta esittelevät mielellään peruskorjattua rakennusta. Purkuvaiheen jälkeen rakennuksesta oli jäljellä porrashuoneita lukuun ottamatta lähinnä vain kantava runko. Korjauksen tavoitteena oli tehdä toimitalosta ajanmukainen ja samalla palauttaa siihen alkuperäistä selkeyttä, valoisuutta ja arvokkuutta. Viisi kuukautta kestäneiden purkutöiden aikana tuli esille uusia haasteita, jotka piti ottaa huomioon suunnittelussa. Purkaminen oli tarkkaa työtä, jotta tärinä ei olisi vahingoittanut alkuperäisiä kalkkilaastilla muurattuja kantavia rakenteita, kuvaa Jyrki Rihu. Kadun puoleisten välipohjien purkamisen yhteydessä ulkoseinät tuettiin muutamalla teräspalkilla. 4 MUURIANKKURI

5 R A K E N T A M I N E N tilat Projektipäällikkö Jyrki Rihu Rakennuslaitoksesta ja arkkitehti Timo Jeskanen Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy:stä ovat tyytyväisiä peruskorjaukseen, jossa saatiin palautettua vanhan miehistökasarmin alkuperäistä arvokkuutta. valoa ja selkeitä linjoja Engelin kädenjälki Kaartin kasarmissa Rakennus valmistui vuonna 1847 Kaartin kasarmin läntiseksi miehistökasarmiksi. Luonnokset laati arkkitehti Carl Ludvig Engel ja toteutussuunnitelmat teki arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann. Engelin kädenjälkeä olivat myös Kaartin kasarmin päärakennus, joka on nykyään puolustusministeriön toimitiloina, sekä korttelin toisella laidalla sijainnut itäinen miehistökasarmi. Rakennus toimi miehistökasarmina 130 vuotta, eikä suuria muutoksia tehty lukuun ottamatta 1880-luvulla rakennettua latriinisiipeä eli käymäläja pesutiloja. Tällöin myös kellarikerroksen muonitustilat muutettiin vahtituvaksi ja selleiksi. Helsingin yöpommituksissa 1944 kortteli kärsi suuria tuhoja, ja luvun puolivälissä läntistä miehistökasarmia kunnostettiin julkisivuiltaan päärakennuksen korjaustöiden yhteydessä. Sisätiloihin on saatu valoa ja avaruuden tuntua työhuoneiden osittaisilla lasiseinillä ja aiempaa korkeammalla alakatolla. <<< MUURIANKKURI 5

6 RJ O A KH ET NA TM A MI N I NE EN N Kellarikerroksen purkuvaiheen kuva ja uusi neuvotteluhuone samassa tilassa. Rakennuksen ensimmäinen laaja peruskorjaus tehtiin 1980-luvulla, jolloin miehistökasarmi muutettiin Pääesikunnan toimitiloiksi. Rakennuksessa oli alun perin kadun puolella leveä sivukäytävä ja pihan puolella suuret miehistötuvat. Tuolloin peruskorjauksessa sivukäytäville ja miehistötupiin rakennettiin pieniä työhuoneita sekä WC-, arkisto-, siivous- ym. aputiloja ja talotekniikan pystynousut. Lopputuloksena oli sokkeloinen ja pimeä rakennus. Talotekniikka piiloon Nyt toteutetussa peruskorjauksessa rakennukseen tehtiin mittavat talotekniset muutokset: ullakolle rakennettiin ilmanvaihtokonehuoneet ja energiataloudellisuutta parannettiin mm. yläja alapohjan lisälämmöneristyksellä, ilmanvaihdon lämmön talteenotolla, uusilla ikkunoilla ja automatisoidulla LED-valaistuksella. Timo Jeskanen kertoo, että isona haasteena oli talotekniikan piilottaminen. Rakennuksen keskellä olevaan porrashuoneeseen ja miehistökasarmiaikaisiin käytävätiloihin ei haluttu talotekniikkaa näkyviin. Rakennuksen julkisivurappaukset ja vesikatto uusittiin ja sisätilojen kevyet väliseinät, alakatot ja pinta- materiaalit uusittiin. Välipohjarakenteet uusittiin kadun puolelta, jossa vanhat puupalkit oli käsitelty nykyisin haitta-aineeksi luokiteltavalla kivihiilitervalla. Palkit purettiin ehjinä ja luovutettiin Suomenlinnan hoitokunnalle käytettäväksi esimerkiksi museaalisten laiturirakenteiden korjauksissa. Väliovet uusittiin pääosin, ja luvulta säilyneet puiset peiliovet sekä kolmannen kerroksen doorilaiset puupilarit restauroitiin. Porrashuoneen väritys rekonstruoitiin ja sinne haettiin vanhoista maalikerrostumista 1800-luvun sävyt. Talon alta louhittiin kalliota, jotta perusvedet saatiin ohjattua hallitusti Porrashuoneen alkuperäisten värisävyjen selvittämiseksi konservaattori teki vanhoista maalikerroksista väritutkimuksen. Tutkimuskohta haluttiin jättää näkyviin muistumaksi rakennuksen historiasta, Jyrki Rihu esittelee. salaojiin, ja samalla talon alle tehtiin radonin poistojärjestelmä. Kellariin saatiin rakennettua myös esteetön sisäänkäynti ja huoltoreitti, yksi uusi neuvotteluhuone ja varastotiloja. Selkeyttä, valoisuutta ja arvokkuutta Timo Jeskanen ja Jyrki Rihu ovat tyytyväisiä peruskorjauksen lopputulokseen. Vanhan miehistökasarmin alkuperäistä selkeyttä, valoisuutta ja arvokkuutta on saatu nyt palautettua. Kadun puoleisten työhuoneiden seinien yläosat tehtiin ääneneristyslasista, mikä tuo keskivyöhykkeelle valoa ja samalla sivukäytävätila hahmottuu rakennuksen alkuperäisen 6 MUURIANKKURI

7 R AJ O K EH NT TA A M I I N E N hengen mukaisena kokonaisuutena. Avaruuden tuntua lisää myös aiempaa korkeampi alakatto, jonka laudoitus muistuttaa vanhasta miehistökasarmista. Valaisimet ovat funkistyyliset ja neutraalit. Kaartin kasarmin F-rakennus on yksi harvoista valtioneuvoston asetuksella suojelluista rakennuksista maassamme, joten korjausperiaatteista sovittiin yksityiskohtia myöten Museoviraston kanssa, joka osallistui hankkeeseen kaikissa eri hankevaiheissa. Jyrki Rihu kertoo, että ennen peruskorjausta ja sen aikana rakennuksesta tehtiin useita selvityksiä ja tutkimuksia korjaustarpeiden ja oikeiden korjaustapojen selvittämiseksi. Tavanomaisten kuntotutkimusten lisäksi tehtiin mm. rakennushistoriallinen selvitys, laastianalyysit sekä väritutkimukset. F-rakennuksen bruttopinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3. Talotekniikan ja tilojen puolesta rakennukseen on sijoitettavissa 170 työpistettä, jolloin tilatehokkuus on 17,2 m 2 /hlö, mikä täyttää valtion toimitilastrategiassa asetetun tavoitteen. Tällä hetkellä rakennuksessa työskentelee noin 100 henkilöä. Mittava hanke F-rakennuksen peruskorjaushanke kesti suunnittelu-, purku-, rakennusja jälkitöineen joulukuusta 2012 kesäkuuhun Kiinteistönomistajana ja rakennuttajana hankkeessa toimi Senaattikiinteistöt. Puolustushallinnon rakennuslaitos vastasi peruskorjaushankkeen valmisteluvaiheessa hankesuunnittelusta ja toimi toteutusvaiheessa rakennuttajakonsulttina. Arkkitehti Timo Jeskanen on toiminut suunnittelijana useissa puolustushallinnon peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa. Pääesikunnan kanslia edusti hankkeessa käyttäjätahoa. Peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy, ja rakennusurakasta Lujatalo Oy. Alkuperäinen kivinen ulkoporras oli painunut ja talvella liukas ja pimeä. Portaaseen asennettiin uudet sulatuskaapelein varustetut askelmakivet. Alkuperäinen porras on säilytetty uusien askelmakivien alla sellaisenaan, joten se voidaan tarvittaessa palauttaa alkuperäiseen asuunsa. MUURIANKKURI 7

8 R A K E N T A M I N E N Kuvatekstiä... Suomen valkoisen kaartin rykmentti järjestäytyneenä Kaartin kasarmin pihalle vuonna Oikealla läntinen miehistökasarmi eli nyt peruskorjattu Pääesikunnan F-rakennus. (kuva: Pietinen/Museovirasto) Esikaupunkitorista Kaartin kasarmiksi Vuonna 1812 Helsinki korotettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n käskyllä Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Keskeinen henkilö uuden pääkaupungin suunnittelussa oli uudisrakennuskomitean puheenjohtajana toiminut Johan Albrecht Ehrenström, joka laati kaupungille asemakaavan. Ehrenströmin asemakaavassa laitakaupungille eli Uudenmaan esikaupunkiin oli piirretty Esikaupunkitori (nykyinen Kasarmitori), jonka varrella oli teatteri, hotelli ja ravintola vaunutalleineen. Helsinkiin tarvittiin myös kasarmitilat ns. Helsingin opetuspataljoonalle, josta myöhemmin kehittyi Suomen kaarti ja sittemmin Kaartin pataljoona. Ehrenströmin asemakaavassa kasarmi oli sijoitettu lännemmäs Hietalahteen, mutta Suomen asioiden esittelijänä Pietarissa toiminut ministerivaltiosihteeri Robert Henrik Rehbinder piti sijaintia aivan liian syrjäisenä. Kasarmin sijainti ratkesi vuonna 1818, kun Rehbinder oli tarkastusmatkalla Helsingissä. Kerrotaan, että Ehrenströmin tarjoaman runsaan päivällisen jälkeen Rehbinder ei jaksanut jatkaa kulkua kallioisessa maastossa Hietalahteen saakka ja määräsi kasarmin rakennettavaksi Esikaupunkitorille suunnitellun teatterin tilalle. Tiivis ja suljettu alue Saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel laati alueelle kasarmia varten klassisen umpipihakorttelin. Engelin periaatesuunnitelma hyväksyttiin 1819, päärakennus valmistui 1822, itäinen miehistökasarmi 1825 ja läntinen miehistökasarmi Myöhemmin kortteli täydentyi Tähtitorninmäelle päin (keittiö, ruokala, pesula, sauna, kaksi asuinrakennusta, latriinirakennus, talli, paja ja maneesi) ja Kaartin korttelista muodostui hyvin tiivis ja suljettu alue. Suomen kaarti lakkautettiin vuonna 1905 ja sen jälkeen kasarmi oli venäläisen sotaväen käytössä Suomen itsenäistymiseen asti. Sisällissodan päätyttyä vuodesta 1918 talvisodan alkuun Kaartin korttelissa toimi Suomen valkoinen kaarti. Helsingin suurpommitusten aikana helmikuussa 1944 päärakennus ja itäinen miehistökasarmi kärsivät suuria tuhoja, käytännössä ne raunioituivat. Pitkän pohdinnan jälkeen päärakennus päätettiin korjata vuonna 1954, mutta itäinen majoituskasarmi purettiin lopullisesti vuotta myöhemmin. Läntinen miehistökasarmi entisöitiin julkisivuiltaan. Rakennukset toimistokäyttöön Kaartin kortteli täydentyi 1960-luvun alkupuolella arkkitehtien Viljo Revell ja Heikki Castrén suunnittelemilla toimistorakennuksilla. Tuolloin kasarmilla ei enää ollut sotilaskoulutusta tai -majoitusta, vaan kortteli oli kokonaisuudessaan siirtynyt puolustusministeriön ja pääesikunnan käyttöön. Modernia arkkitehtuuria edustaa myös vuonna 1968 korttelin keskelle entisen ruokalan tilalle valmistunut matala paviljonkirakennus. Nykyisin Senaatti-kiinteistöjen omistamista Kaartin kasarmin rakennuksista osa toimii Puolustusministeriön ja Pääesikunnan toimitiloina ja osa odottaa tyhjillään uutta käyttöä. Puolustusvoimien toimitilojen tarve Kaartin korttelissa on pienentynyt luvulla erilaisten valtionhallinnon toimintojen ja tilojen uudelleensijoitus- ja tehostamisohjelmien myötä. 8 MUURIANKKURI

9 <<< Y l l ä p i t o Teksti: Kirsti Helin KUVAT: Kirsti Helin, KARI HUTTUNEN JA Schutterstock Puolustusvoimissa lisätään biopolttoaineiden käyttöä lämmityksessä Puolustusvoimat on julkisena toimijana sitoutunut kansallisiin tavoitteisiin kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi. Pro Pellet Oy:n toimitusjohtaja Tapani Peltokorpi sekä Rakennuslaitoksen kiinteistöasiantuntijat Vesa Mäkipää ja Seppo Mäkinen Keuruun Kalettoman lämpölaitoksessa. MUURIANKKURI 9

10 Y l l ä p i t o Puolustusvoimissa tuotetaan jo 38 prosenttia lämmöstä uusiutuvilla energialähteillä: hakkeella, maalämmöllä ja pelletillä. Sähkön tuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus on 56 %. Pienissä erilliskohteissa, joissa lämmön lähteenä on pelletti, uusiutuvan energian määrä on miltei 100 prosenttia. Uusiutuvan energian kasvuun on vaikuttanut erityisesti isojen varuskuntien, Utin, Säkylän, Vekaranjärven ja Luonetjärven siirtyminen hakkeen käyttöön, kertoo Rakennuslaitoksen johtava energia-asiantuntija Kari Huttunen. Maalämpöjärjestelmiä on asennettu muun muassa Kajaanin varuskuntaan ja Hartolan varikolle, mutta niissä tuotannon tavoitetasoa ei ole täysin saavutettu. Yhtenä syynä tähän Kari Huttunen pitää sitä, että vanhempien rakennusten lämmityksessä menoveden lämpötilan pitää olla korkea. Geolämmön hyödyntäminen vaatii kohteiden tarkkaa kartoitusta, jotta asetetut tuotto- ja hyötysuhdevaatimukset saavutetaan. Puolustusvoimissa ei voida täysin luopua öljystä huoltovarmuuden ja varautumisen takia. Erityissuojattavissa kohteissa pitää olla myös mahdollisuus öljyn käyttöön, Huttunen toteaa. Pelletti pieniin kohteisiin Pellettilämmitykseen on siirrytty puolustusvoimien pienemmissä kohteissa Koivujärvellä, Savitaipaleella, Tammelassa ja Kalettomalla. Kilpailutuksen tuloksena Pro Pellet Oy hoitaa nykyisin näiden kohteiden energiantuotannon. Pellettilämmitystä on myös Niinisalossa Rakennuslaitoksen omassa ylläpidossa. Pellettilämpölaitoksen siiloon mahtuu kerralla noin 50 tonnia pellettiä. Pro Pellet vastaa lämpölaitoksen toiminnasta avaimet käteen -periaatteella. 10 MUURIANKKURI

11 Y l l ä p i t o Pellettilämmitys sopii hyvin Puolustusvoimien pienkohteisiin. Hinta on kilpailukykyinen ja hiilidioksidipäästöt poistuvat lähes kokonaan, kertoo Rakennuslaitoksen johtava energia-asiantuntija Kari Huttunen. Keuruun Kalettomalla siirryttiin pelletin käyttöön syksyllä 2016 ja nykyisin 99 % sotilasalueen lämmöstä tuotetaan pellettilämpökeskuksessa. Pro Pellet on rakentanut alueelle lämpölaitoksen. Yhtiö hoitaa lämmöntuotannon avaimet käteen periaatteella eli vastaa laitoksen toiminnasta, huollosta ja hoitaa pellettitoimitukset. Rakennuslaitos puolestaan vastaa lämpöverkoston toiminnasta ja lämmön jakelusta rakennuksiin. Kalettomalla energiakulutus on vuositasolla noin megawattia. Lämpölaitoksen siiloon mahtuu kerralla 50 tonnia pellettiä, mikä merkitsee noin 15 täyttökertaa vuodessa, kertoo Pro Pellet Oy:n toimitusjohtaja Tapani Peltokorpi. Pro Pellet on keskittynyt pelletin tuotantoon ja tuotekehitykseen ja sillä on tehdas Ylivieskassa. Lämpölaitosten rakentamiseen ja huoltoon sekä pellettikuljetuksiin yritys käyttää alihankkijoita. Kalettomalla lämpölaitosta huoltaa paikallinen huoltoyhtiö, joka on jo aiemmin tehnyt töitä Rakennuslaitokselle. Kalettomalla on edelleen vanha öljylämmityskattila käyttövalmiina ja se toimii varavoimalana pellettilämpölaitoksen huollon aikana sekä kovimpina pakkaskausina. Kari Huttunen kertoo, että pienkohteiden siirtämistä pellettilämmitykseen jatketaan tulevina vuosina etenkin siellä, missä vanhat öljykattilat vaatisivat uusimista. Pohjois- Suomen erilliskohteita on kilpailutettu vuonna 2017, ja siellä muutamissa puolustusvoimien kohteissa siirrytään Pelletti lyhyesti Pelletti valmistetaan puristamalla kuivaa sahanpurua tai kutterinlastua kovalla paineella pienten metallilevyssä olevien reikien läpi. Reikien läpimitta ja samalla pelletin koko on tyypillisesti 8 mm. Tonni pellettejä vastaa lämpöarvoltaan noin 1,5 tonnia puuta tai noin 500 litraa öljyä. Pelletti on uusiutuvaa energiaa eikä sen poltto aiheuta ilmaan hiilidioksidipäästöjä. Pelletti soveltuu niin omakotitalojen kuin alue- ja kaukolämpölaitosten energialähteeksi. Suomessa yli pientaloa ja yli tuhat suurempaa kohdetta lämpiää pelletillä. Maassamme on 15 pellettitehdasta. Nykyisin Suomeen myös tuodaan pellettiä mm. Kanadasta, Venäjältä ja Baltian maista. Muualla Euroopassa ja erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa pelletin käyttö on huomattavasti pellettilämmitykseen ensi vuoden aikana. Pelletillä tuotetun lämmön hinta on kilpailukykyinen ja kattaa siilon täytöt, laitteiston käytön ja huollon. Pelletin käytöllä hiilidioksidipäästöt poistuvat lähes kokonaan. yleisempää sekä kotitalouksissa että lämpövoimaloissa. Käytön kasvuun on vaikuttanut muun muassa valtion verotuki. Pelletin valmistustekniikkaa käytettiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa 1930-luvun laman aikana. Tuloksena oli nykyistä pellettiä isompi, halkaisijaltaan noin 10 cm:n puubriketti. Laman jälkeen briketin käyttö kuitenkin hiipui. Seuraavan kerran pellettiä ryhdyttiin kehittämään 1970-luvun öljykriisin aikaan Euroopassa, mutta silloinkin kriisin jälkeen pelletin käyttö hiipui. Kolmas pelletin tuleminen oli 1990-luvulla öljyn hinta- ja saatavuuskriisin seurauksena. Sen jälkeen pelletin käyttö on kasvanut jatkuvasti, ja pelletin rakennetta ja palamisprosessia kehitetään aktiivisesti eri puolilla Eurooppaa. MUURIANKKURI 11

12 L O G I S T I I K K A Teksti: Kirsti Helin Kuvat: Kirsti Helin ja Ilmavoimat Tilahallinnan muutokset etenevät kentällä Puolustusvoimauudistuksen suurin muutos oli Logistiikkalaitoksen perustaminen vuonna Tänä päivänä tilahallinnan rajapinnat ovat selkiytyneet, tiedetään ketkä esittävät asioita ja ketkä niistä päättävät. Jyväskylän varuskunnassa tilahallinnan yhteistyökumppanit kiinteistöpäällikkö Kari Ponkilainen 3. Logistiikkarykmentistä ja palveluyksikön johtaja Taisto Hämäläinen Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta, arvioivat muutosten edenneen hyvin kentällä. Kari Ponkilainen toteaa, että sopimusasiat ovat nyt paremmassa hoidossa. Ennen yksittäisiä palvelusopimuksia tehtiin joukko-osastoissa, kun nykyisin tehdään vain yksi valtakunnallinen keskitetty tilahallinnan palvelusopimus Rakennuslaitoksen kanssa. Sopimuksen valmisteluun osallistuvat logistiikkarykmentit ja se viimeistellään Logistiikkalaitoksen esikunnan toimitilasektorin ja Rakennuslaitoksen keskusyksikön ylläpitotoimialan kesken. Tilahallinnan palvelusopimus määrittelee puolustushallinnon käytössä olevien toimitilojen ja -alueiden kiinteistönhoitoon, kunnossapitoon, siivoukseen sekä energian ja veden toimitukseen liittyvät palvelut sekä asiantuntijapalvelut. Rakennuslaitoksen Jyväskylän palveluyksikön johtaja Taisto Hämäläinen, Ilmasotakoulun huoltopäällikkö, everstiluutnantti Jukka Tirkkonen ja 3. Logistiikkarykmentin kiinteistöpäällikkö Kari Ponkilainen vastaavat siitä, että Ilmavoimilla on asianmukaiset toimitilat Luonetjärvellä. 12 MUURIANKKURI

13 L O G I S T I I K K A Logistiikkalaitoksen perustaminen merkitsi Rakennuslaitoksen organisaation muuttamista vastaamaan maantieteellisesti uutta tilahallinnan organisaatiota. Samalla siirryttiin kolmiportaisesta organisaatiosta kaksiportaiseen. Yhtenäinen sopimuskäytäntö on sekä selkeyttänyt asiakaspalveluamme että tuonut kustannussäästöjä kiinteistöjen ylläpitoon. Mikäli joukko-osastot haluavat sopimuksen ulkopuolista lisäpalvelua, ne maksavat siitä erikseen, kertoo Taisto Hämäläinen. Varuskunnissa kiinteistöjen ylläpito ja vuosikorjaukset tehdään niin kuin ennenkin mutta nyt uuden sopimuksen mukaisesti. Samoin arvioimme omistajan eli Senaatti-kiinteistöjen näkökulmasta rakennushankkeiden tarpeellisuudet. Asiakkainamme ovat edelleen joukko-osastojen huoltopäälliköt ja ympäristöasioista vastaavat henkilöt. Hyvä tilannekuva kiinteistöistä Ponkilainen ja Hämäläinen kiittelevät uuden sopimuskäytännön lisäksi keskitettyä asiakastukipalvelua. Tilahallinnan palvelusopimus ja Rakennuslaitoksen keskitetty Asiakastukikeskus ovat yhdessä erinomainen ratkaisu ajantasaiseen ja kustannustehokkaaseen kiinteistönhoitoon. Asiakastukikeskuksessa Jyväskylässä on hyvä tilannekuva puolustuskiinteistöistä sekä niiden korjaustarpeista ja -historiasta. Asiakkaalla on puolestaan ajantasainen tieto korjaustilanteista. Vikailmoituksen tehtyään asiakas saa järjestelmästä sähköisen kuittauksen, milloin työ on aloitettu ja milloin se on valmis. Aiemmin huoltopyynnöt tehtiin puhelimitse eikä niistä jäänyt mitään dokumenttia, Taisto Hämäläinen kertoo. Keväällä 2015 toimintansa aloittanut Asiakastukikeskus alkaa vakiinnuttaa asemaansa niin asiakkaiden kuin työntekijöidemme keskuudessa. Vanhasta poisoppiminen ja uusien toimintatapojen omaksuminen vie aina oman Rakennuslaitoksen keskitetty Asiakastukikeskus saa osakseen kiitosta. aikansa, mutta hyvin tässä on edistytty. Asiakastukikeskuksen HUTO-järjestelmä on helpottanut myös työn suunnittelua. Kiinteistönhoitajamme voivat samalla huoltokäynnillä tehdä kaikki järjestelmästä näkyvät korjauspyynnöt. Kiinteistöjen ylläpitokustannuksia pienentää se, että rakennusten talotekniikkaa voidaan säätää etänä. Hankkeita jonossa Vaikka puolustuskiinteistöjä on korjattu paljon viime vuosikymmeninä, korjausvelkaa on edelleen. Vanhat miehistökasarmit vaativat ajanmukaistamista ja aselajien uudet kalustot ja materiaalit suojaa. <<< Luonetjärvelle valmistui syksyllä 2016 iso materiaalikeskus. MUURIANKKURI 13

14 L O G I S T I I K K A Kari Ponkilainen kertoo, että tilahallinnan TOSU-listalla eli toimintasuunnitelmalistalla on jatkuvasti jonossa erilaisia rakennushankkeita seuraaviksi 4 5 vuodeksi. Hankkeita olisi paljon enemmän kuin rahaa niiden toteuttamiseksi eikä kaikkia joukkoosastojen tarpeita pystytä täyttämään halutussa aikataulussa. Pienemmistä ns. pieninvestointihankkeista joukko-osastot tekevät esitykset logistiikkarykmenttimme päätettäviksi, ja isompien hankkeiden tarve-esitykset toimitamme Logistiikkalaitoksen esikuntaan jatko- toimenpiteitä varten. Hyväksytyt esitykset siirtyvät Senaatti-kiinteistöjen hankesuunnitteluun. Vuonna 2016 valmistui valtakunnallisesti yhteensä 30 rakennushanketta, joiden kokonaisarvo oli reilut 100 miljoonaa euroa. Laajoja kasarmien peruskorjauksia tehtiin Vekaranjärvellä, Haminassa ja Niinisalossa. Uudisrakennuksina valmistuivat Luonetjärvelle materiaalikeskus sekä Säkylään terveysasema ja päävartio. Selvitykset ja esitykset vuosikorjaustarpeista tehdään Kirave-järjestelmään, josta ne ohjautuvat Rakennus- laitoksen keskusyksikön ja Logistiikkalaitoksen esikunnan hyväksyttäviksi, ja tästä muodostuu vuosikorjausohjelma. Kaava-asiat työllistävät Logistiikkalaitoksen toimitilasektorin palveluksessa Tampereella työskentelee yhteensä 10 henkilöä ja logistiikkarykmenteissä Jyväskylässä, Turussa ja Kouvolassa kussakin kaksi tilahallinnan asiantuntijaa. Kiinteistöpäällikkö Kari Ponkilaisella kollegoineen on vastuullaan 3. Logistiikkarykmentin toimialue Puolustusvoimien logistiikkarykmentit Rakennuslaitoksen palveluyksiköt 1. Logistiikkarykmentti Kouvola Puolustusvoimien hallintoyksiköt Kaartin jääkärirykmentti Karjalan prikaati Maanpuolustuskorkeakoulu Maasotakoulu Maavoimien esikunta Merisotakoulu Pääesikunta Utin jääkärirykmentti Kouvola Helsinki 2. Logistiikkarykmentti Turku Puolustusvoimien hallintoyksiköt Turku Järjestelmäkeskus Merivoimien esikunta Panssariprikaati Porin prikaati Puolustusvoimien logistiikkalaitos Puolustusvoimien tutkimuslaitos Rannikkolaivasto Rannikkoprikaati Räjähdekeskus Sotilaslääketieteen keskus Satakunnan lennosto Säkylä Hämeenlinna Tampere 3. Logistiikkarykmentti Jyväskylä Puolustusvoimien hallintoyksiköt Ilmasotakoulu Ilmavoimien esikunta Jääkäriprikaati Kainuun prikaati Karjalan lennosto Lapin lennosto Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus Puolustusvoimien palvelukeskus Jyväskylä Kajaani Sodankylä 14 MUURIANKKURI

15 L O G I S T I I K K A Ilmasotakoulun 1960-luvulla rakennetut miehistökasarmit on peruskorjattu viime vuosina. eli Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu ja Lappi. Toimialueellamme välimatkat ovat pitkiä ja yhteydenpitoa varuskuntiin hoidetaan paljolti videoneuvotteluin, mutta esimerkiksi tarve-esityksistä pitää käydä paikan päälläkin neuvottelemassa. Itselleni kertyy vuodessa lähes 80 matkavuorokautta, kertoo Ponkilainen. Tilahallinnan lisäksi logistiikkarykmenttejä työllistää kaavoitus. Toimimme Puolustusvoimien edunvalvojana kaava-asioissa ja pidämme huolta esimerkiksi siitä, ettei varuskuntien melualueiden läheisyyteen kaavoiteta asuinalueita eikä tuulivoimaloita tai torneja rakenneta häiritsemään puolustusvoimien toimintaa. Vuosittain laadimme satakunta kaavalausuntoa toimialueellamme. Ilmavoimien rakennukset hyvässä kunnossa Ilmavoimien rakennuskantaa Jyväskylän varuskunnassa Tikkakosken Luonetjärvellä on hoidettu hyvin, ja tilat ovat pääsääntöisesti erinomaisessa kunnossa. Muun muassa kaikki kolme 1960-luvulla rakennettua miehistökasarmia on peruskorjattu. Ilmavoimien materiaalin täydennys- ja kunnossapitopalveluiden tuottaminen on 3. Logistiikkarykmentin vastuulla, ja se asettaa omat vaatimuksensa myös tukikohtien tilahallinnalle. Ilmavoimissa varuskuntien infralla on varautumisen näkökulmasta vielä suurempi merkitys kuin maavoimissa. Laajarunkoiset lentokonehallit vaativat myös säännöllisiä tarkistuksia, Kari Ponkilainen kertoo. Jyväskylän varuskunta sijaitsee Luonetjärven molemmin puolin Länsirannalla ja Itärannalla. Kasarmialue on perustettu 1930-luvulla, ja se edusti aikanaan yhdessä Imatran Immolan, Utin varuskunnan ja Kauhavan Ilmasotakoulun kanssa uuden aselajin, lentovoimien, kasarmirakentamista. Luonetjärven lentoasema kenttineen rakennettiin Varuskunta-alue on myöhempinä vuosikymmeninä täydentynyt koulurakennuksilla, lentokonehalleilla, miehistökasarmeilla, upseerikerholla, ruokalalla ja kantahenkilöstön asuintaloilla. Ilmasotakoulun uusimmat rakennukset ovat lokakuussa 2014 valmistunut simulaattorirakennus ja marraskuussa 2016 valmistunut iso materiaalikeskus. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä vuonna 2015 silloisen Kauhavan Lentosotakoulun toiminta siirtyi Ilmasotakouluun Jyväskylän varuskuntaan, jonne Ilmavoimien tekninen koulu oli jo vuotta aiemmin siirtynyt Jämsän Hallista. Tämän myötä Jyväskylän varuskuntaan (vuoteen 2015 saakka Luonetjärven varuskunta) tuli 250 uutta työntekijää ja henkilöstömäärä nousi 450:ään ja varusmiesten määrä nousi 400:stä noin 650:een. Laajarunkoiset lentokonehallit vaativat säännöllisiä tarkistuksia. Kuvassa Vinka-alkeiskoulukoneita. MUURIANKKURI 15

16 teksti: Kirsti Helin KuvaT: Rakennuslaitos, Puolustusvoimat, Sotamuseo ja museovirasto Satavuotiaan Suomen puolu Suomen varuskunnissa on nähtävissä sadan vuoden ajalta monenlaista arkkitehtuuria vanhoista punatiilikasarmeista huippumoderneihin koulurakennuksiin. Säkylän varuskunta on yksi ns. korpivaruskunnista, joita rakennettiin 1960-luvulla isoille joukkoosastoille. Eduskunnan puolustusasiainvaliokunta tutustumassa rakennustöihin. 16 MUURIANKKURI

17 stusrakentamisen vaiheita Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 Suomen puolustusvoimat peri keisarilliselta Venäjältä varsin ison kasarmikapasiteetin: majoituspaikkoja miehelle ja talleja yli hevoselle. Osittain jo Ruotsin vallan aikana rakennetut varuskunnat sijaitsivat pääosin Turku Tampere Mikkeli Käkisalmi linjan eteläpuolella. Venäjän vallan aikaisten punatiilikasarmien tilat oli suunniteltu ja rakennettu karuiksi ja yksinkertaisiksi. Autonomisen Suomen sotaväen, niin sanotun vanhan väen, käyttöön oli 1800-luvun lopulla rakennettu kasarmeja, jotka olivat Helsingissä ja Lappeenrannassa kivirakenteisia ja muualla Suomessa, lähinnä läänien pääkaupungeissa, puurakenteisia. Lisäksi oli pienempiä, ns. reservikasarmeja eri puolilla maata yhteensä 32 paikkakunnalla. <<< MUURIANKKURI 17

18 Puolustusministeriö suunnitteli ja rakensi Itsenäisyyden alkuvuosina sotaministeriön majoitus- ja kasarmitoimisto jakoi sotilasrakennuksiin liittyvät tehtävät yleisten rakennusten ylihallituksen (YRYH, vuodesta 1936 Rakennushallitus) kanssa. Vuonna 1926 puolustuslaitoksen rakennusten suunnittelu ja ylläpito siirtyivät kokonaisuudessaan puolustusministeriön insinööriosastolle. Tuon ajan vaikutusvaltaisten arkkitehtien Armas Lindgrenin ja J. S. Sirénin johdolla muodostettiin asiantuntijaelin antamaan lausuntoja puolustuslaitoksen rakennussuunnitelmista. Pian kuitenkin puolustusministeriön organisaatiota uudistettiin ja entisestä insinööriosastosta muodostettiin teknillinen osasto, jonka rakennustoimistossa suunniteltiin suurin osa puolustuslaitoksen uudis- ja korjausrakentamisesta vuosina Ensimmäiset puolustusministeriössä suunnitellut kasarmit jatkoivat YRYH:ssä suunniteltujen kasarmien perinnettä ja klassisista arkkitehtuuria paitsi että peseytymistilat tehtiin reilumman kokoisiksi ja miehistötuvat pienemmiksi. Varuskunnissa kiinnitettiin 1920-luvulla erityistä huomiota kasarmihygienian parantamiseen kansantaudiksi yltyneen tuberkuloosin torjumiseksi. Kasarmihoito-ohjesääntö (1926) sisälsi ohjeita muun muassa oikeista sisälämpötiloista, lämmityksestä ja tuuletuksesta sekä vaatteiden pesusta ja kuivatuksesta. Vilkasta rakentamista funkishengessä Varuskuntia ja kasarmeja rakennettiin luvuilla erityisesti Kaakkois- Suomeen. Uudenlaista rakentamista vaativat varsinkin voimakkaasti kehittyvät teknilliset aselajit, kuten ilmavoimat tai auto- ja viestijoukot, ja lisäksi rakennettiin erilaisia huoltolaitoksia, varikoita ja sairaaloita. Puolustusminis- Venäjän vallan aikaisia punatiilisiä varuskuntarakennuksia on edelleen puolustusvoimien käytössä Dragsvikissä, Riihimäellä ja Santahaminassa. teriön suunnittelijat kehittyivät taitaviksi sotilasrakentamisen asiantuntijoiksi, jotka seurasivat tarkkaavaisesti siviilirakentamisen virtauksia ja sovelsivat niitä puolustusvoimien tarpeisiin. Vallitsevaksi tyylisuunnaksi nousi 1930-luvulla funktionalismi, jossa tärkeää oli paitsi tilojen tehokkuus ja toimivuus myös niiden selkeys ja valoisuus ja muotojen yksinkertaisuus. Rakennusmateriaalina puu sai väistyä kiven tieltä. Funktionalismin aikakautena syntyneitä rakennuksia ovat esimerkiksi Taivallahden kasarmi, Niinisalon lamellikasarmi, Tilkan sotilassairaala, Sorvalin kasarmi Viipurissa, Kauhavan Ilmailukoulu ja monet pienemmät kasarmit linnakesaarilla ja rannikoilla. Vuosikymmenen lopulla syntyi Kadettikoulun alue Santahaminaan. Arkkitehtuurissa heijastuivat eri arkkitehtien tavat tulkita Niinisalon varuskunnan terveysasema edustaa 1930-luvulla vallinnutta funkisarkkitehtuuria. kansallisia ja kansainvälisiä vaikutteita. Taloudellisuus ohjasi sotilasrakentamista, laadittiin tyyppipiirustuksia ja mitoitusta ja rakennusosia standardoitiin. Puolustusministeriön rakennustoimisto oli Suomen suurimpia arkkitehtitoimistoja: vuosina sen palveluksessa oli jopa 14 arkkitehtiä vuosittain. Monet heistä tekivät rakennustoimistossa koko elämäntyönsä, esimerkiksi Kalle Lehtovuori, Olavi Sortta, Elsi Borg ja Elis Hyvärinen. 18 MUURIANKKURI

19 Ministeriö vastasi suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös kiinteistöjen ylläpidosta ja korjaamisesta. Suomi oli jaettu kasarminhoitopiireihin, jotka toimivat suoraan puolustusministeriön alaisuudessa. Linnoitustöitä sota-aikana Talvisota keskeytti useita suunniteltuja rakennustöitä mutta osoitti linnoitustoiminnan tarpeellisuuden. Kasarmien ja varuskuntien sijaan rakennettiin betonikorsuja ja linnoitteita. Suomen itärajan turvaksi talvisodan jälkeen vuosina ja 1944 rakennettiin 1200 kilometriä pitkä linnoitusketju, Suomen Salpa eli Salpalinja. Enimmillään linnoitustöissä työskenteli jopa palkattua siviilityömiestä ja lisäksi armeijan joukkoja ja lottia. Salpalinjaa onkin sanottu Suomen suurimmaksi rakennustyömaaksi. Korpivaruskunnat työllisyysvaroilla Sotien jälkeen luvuilla rakennettiin isoja ns. korpivaruskuntia kaupunkiasutuksen ulkopuolelle ja kattavasti eri puolille maata, mm. Kajaanin Hoikankankaalle, Valkealan Vekaranjärvelle ja Säkylän Huovinrinteelle. Varuskunta koostui miehistökasarmeista, ruokalasta, sotilaskodista, kuntotalosta ja elokuvateatterista sekä kantahenkilökunnan asuintaloista. Varuskuntien suunnittelu tilattiin 1950-luvulta lähtien yksityisiltä arkkitehdeiltä, kuten Osmo Lappo, Timo ja Tuomo Suomalainen sekä Pekka Rajala. Puolustusministeriön rakennusosastolla suunnittelu väheni mutta vastaavasti valvontatehtävä laajeni. Rakennusosaston yliarkkitehti Vilho Noko johti varuskuntien kehittämistä ja rakennusosastoa ja rakennusneuvos, arkkitehti Pentti Viljanen kaavoitti uudet alueet. Rakennuslaitos on palvelujen hankinta- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee tiivistä yhteistyötä urakoitsijoiden kanssa. Maankäytön suunnittelua Karjalan lennoston Rissalan tukikohdassa vuonna <<< Säkylän varuskunnan sotilaskoti on rakennettu 1960-luvun alussa. MUURIANKKURI 19

20 Rakennussunnittelua 2000-luvun alkupuolella Rakennuslaitoksen keskusyksikössä Unioninkadulla Helsingissä. Puolustusministeriön rakennustoimisto oli vielä 1960-luvulla Suomen suurin rakennusliike, joka rakensi varuskunnat omana työnään. Työmailla oli töissä tuhansia miehiä ja naisia, ja työt tehtiin työllisyysvaroilla hiljaisempaan talviaikaan, usein vaikeissakin olosuhteissa. Varuskuntien nykyaikaistaminen Uusia varuskuntia ei juurikaan rakennettu enää 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä vaan rakentaminen keskittyi lähinnä vanhojen rakennusten peruskorjaukseen ja talotekniikan nykyaikaistamiseen. Mittavia peruskorjauskohteita ovat olleet mm. Säkylän, Kajaanin, Vekaranjärven, Parolan, Riihimäen, Niinisalon ja Luonetjärven varuskunnat, Kadettikoulu Santahaminassa, Merisotakoulu Suomenlinnassa, Reserviupseerikoulu Haminassa sekä Puolustusministeriön ja Pääesikunnan rakennukset Kaartin korttelissa. Useat puolustuskiinteistöt ovat rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, ja korjaustyöt suunnitellaan yhteistyössä Museoviraston kanssa. Myös uudisrakentamista tehdään edelleen puolustusvoimien toiminnan sitä vaatiessa. Ilmavoimien koulutusrakennus Tikkakoskella, Santahamina-talo, Utin helikopterihalli ja Haapajärven Asevarikon ammuslataamo ovat esimerkkejä 2000-luvun uudisrakentamisesta. Rakennuslaitoksessa korjaus- ja uudisrakentamista ovat johtaneet muun muassa arkkitehdit Raimo Jokela, Hannu Nuotio, Margit Antikainen, Jyrki Rihu, Jouni Multimäki ja Turkka Ehramaa. Suunnittelijoina ovat olleet esimerkiksi Kiiskilä-Rautiola-Rautiola Arkkitehdit, Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit ja Heikkinen-Kommonen Arkkitehdit. Uutta toimintaa entisiin varuskuntiin Puolustusvoimat on luopunut vuosien varrella useista puolustuskiinteistöistä ja kokonaisista varuskunnista. Lakkautettujen kohteiden osalta omistus on räätälöity tapauskohtaisesti. Usein kunta tai kaupunki on ollut kehittämässä alueelle uutta käyttöä, näin esim. Korialla, Kouvolassa ja Vaasassa. Suuret kasarmit soveltuvat hyvin muuhunkin koulutuskäyttöön. Esimerkiksi Kuopion entisillä kasarmeilla toimii kansalaisopisto, Kouvolassa ja Mikkelissä ammattikorkeakoulu ja Oulussa ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Viimeisin iso muutos varuskuntarakenteessa tapahtui vuoden 2015 puolustusvoimauudistuksessa, kun Lahden, Kontiolahden, Keuruun ja Kauhavan varuskunnat lakkautettiin. Kiinteistöille on etsitty uusia omistajia avoimella tarjouskilpailulla. Entisille varuskunta-alueille on sijoittunut yrityksiä, matkailutoimintaa ja maahanmuuttokeskuksia. 20 MUURIANKKURI

21 Vuonna 2015 valmistuneen Santahamina-talon kirjasto. Nykyään keskitytään peruskorjauksiin ja ylläpitoon, mutta puolustusvoimien tarpeiden mukaan rakennetaan myös uutta. Vekaranjärvellä Karjalan prikaatin urheiluhallin mittava kunnostustyö valmistui Tehokkuutta tilojen käyttöön ja rakentamiseen Valtionhallinnossa on 1990-luvulta alkaen virastoja muutettu liikelaitoksiksi ja yhtiöitetty. Tehokkuutta ryhdyttiin hakemaan myös valtion kiinteistösektorille. Haluttiin nopeuttaa ja tehostaa valtion rakennustoimintaa sekä kohdistaa toimitilojen käytön kustannukset ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kokonaisuudessaan tilojen käyttäjän maksettavaksi. Vuonna 1992 tehtiin selvitys, jonka seurauksena Rakennushallitus lakkautettiin ja valtion kiinteistöomaisuus hajautettiin 15 kiinteistöyksikölle. Näistä suurin oli Valtion kiinteistölaitos (nykyinen Senaattikiinteistöt). Puolustushallinnon kiinteistöt jäivät vielä tuolloin puolustusministeriön hallintaan. Puolustusvoimat oli kiinteistöjen käyttäjä, ja kiinteistöjen omistamisesta, ylläpidosta ja rakentamisesta vastasivat puolustusministeriön kaksi erillistä osastoa, kiinteistöosasto ja rakennusosasto. Rakentajasta rakennuttajaksi ja palvelujen tuottajaksi Vuonna 1994 puolustusministeriön rakennusosastosta ja Puolustusvoimien alueellisesta kiinteistöorganisaatiosta muodostettiin puolustusministeriön alainen nettobudjetoitu virasto, Puolustushallinnon rakennuslaitos. Rakennuslaitos on aktiivisesti kehittänyt ja rationalisoinut toimintaansa esimerkiksi hankkimalla palveluita markkinoilta. Keskeisin muutos tapahtui rakennuttamisen toimialalla, kun omasta rakentamisesta luovuttiin kokonaan vuonna Vuonna 2003 puolustusministeriön hallinnassa ollut kiinteistövarallisuus siirrettiin varallisuuden luonteesta riippuen Senaatti-kiinteistöille, Kapiteeli Oy:lle, Kruunuasunnot Oy:lle, Metsähallitukselle, Ilmailulaitokselle tai Tie- hallinnolle. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tehtäväksi jäi toimia puolustuskiinteistöjen ja ympäristöasioiden asiantuntija- ja palvelujen hankintaorganisaationa. Omaa palvelutuotantoa on kriisiajan puolustusrakentamisessa ja silloin, kun ulkopuolista palvelua ei ole saatavilla. Kansainvälinen puolustuskiinteistöihin liittyvä yhteistyö on osa Rakennuslaitoksen toimintaa. Muutos maan suurimmasta arkkitehtitoimistosta ja rakennusliikkeestä Puolustusvoimien rakennustyön ostajaksi, kiinteistönhoitajaksi ja asiakaspalvelijaksi on ollut mittava prosessi. Rakennuslaitoksen henkilöstö on vähentynyt tänä aikana henkilöstä 743 henkilöön. MUURIANKKURI 21

22 KASARMIEN UUSI ELÄMÄ Teksti: Kirsti Helin KuvaT: Kirsti Helin, Sotamuseo ja anna puiston kuva-arkisto Taivallahden ränsistynyt funkiskasarmi entistettiin upeaan kuntoon Kasarmin nykyiset käyttäjät arvostavat perinteikkään rakennuksen henkeä ja tunnelmaa. Vasemman siiven kolme ylintä kerrosta ovat Hoivakoti Mikevan käytössä ja alimmassa kerroksessa sijaitsee Ravintola Kaarti. 22 MUURIANKKURI

23 KASARMIEN UUSI ELÄMÄ Autokomppanian varusmies palveluksessa. Autokomppania Helsingin Töölössä lakkautettiin vuonna Sen jälkeen moni rakennusliike on ollut kiinnostunut Taivallahden funkiskasarmista, mutta todennut saneerauksen ja entisöinnin sisältävän liiaksi riskejä. Kun lähdimme hankkeeseen, kasarmi oli ollut tyhjillään kymmenkunta vuotta. Rakennukset olivat kärsineet vesivahingoista, ulkoseinien rappaukset olivat putoilleet ja lisäksi alue oli joutunut ilkivallan kohteeksi ja puusto oli villiintynyt, kertoo rakennuttajapäällikkö Janne Hietala Auratumista. Selvitimme kasarmin korjaus- ja käyttömahdollisuudet, ja saatuamme ensimmäiset vuokralaiset Hoivakoti Mikevan ja K-Supermarketin uskalsimme ryhtyä hankkeeseen ja tehdä kaupat Senaatti-kiinteistöjen kanssa. jonka oli suunnitellut arkkitehti Märtha Lilius-Tallroth. Molemmat arkkitehdit työskentelivät Puolustusministeriön rakennustoimistossa. Anna Puisto ylistää kasarmin suunnittelua. Naisarkkitehdit olivat tuolloin hyvin perillä maailman arkkitehtuurin virtauksista, ja he suunnittelivat kasarmia modernien suunnitteluperiaatteiden mukaan. Kasarmikokonaisuus oli harkiten ja elämyksellisesti suunniteltu. Se on vaatinut varmasti suurta paneutumista nuorilta suunnittelijoilta. Rakennusryhmän tyylin ja ajan hengen säilyttäminen on ollut korjaussuunnittelumme ehdoton lähtökohta ja Museovirastonkin vaatimus. Funkispiirteiden säilyminen on ollut punaisena lankana koko hankkeen ajan. Otimme ison riskin, mutta se kannatti. Kiinnostus kasarmia kohtaan on ollut valtaisa, kertoo rakennuttajapäällikkö Janne Hietala. Suunnittelussa suureksi avuksi olivat kasarmin alkuperäispiirustukset, joihin kävin tutustumassa Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa Haminassa. Rakennuslaitoksen arkistonhoitaja Ritva Sateila oli muutoinkin apunamme vanhojen tietojen etsimisessä, kertoo Anna Puisto. <<< Elämyksellinen kokonaisuus Tällainen Suomen arkkitehtuurin historian merkkirakennus on haastava, mutta äärimmäisen mielenkiintoinen ja innostava projekti, sanoo korjausrakentamisen suunnitellut arkkitehti Anna Puisto Parviainen Arkkitehdeistä. Taivallahden kasarmi on rakennettu vuosina ja sen on suunnitellut arkkitehti Martta Martikainen. Vuonna 1939 kasarmin yhteyteen valmistui korjauspaja, Tältä Taivallahden kasarmin ympäristö näytti, kun arkkitehti Anna Puisto aloitti työnsä. MUURIANKKURI 23

24 KASARMIEN UUSI ELÄMÄ Arvorakennus tuo lisäarvoa bisnekseen Jälkikäteen täytyy sanoa, että riski kannatti ottaa, toteaa Janne Hietala. Kiinnostus saneerattua kasarmia kohtaan on ollut valtaisa ja kaikkiin tiloihin löytyi nopeasti vuokralaiset. Sekä kasarmin käyttäjät että alueen asukkaat ja rakennuksessa vierailleet ovat onnitelleet onnistuneesta hankkeesta. Eipä tällaista projektia pääse kovin monta kertaa tekemään elämässään. Entisissä Autokomppanian tiloissa toimii nyt hoivakoti, fysioterapiayritys, kampaamo, ruokakauppa, Alko, ravintola sekä kirkkoherranvirasto ja kiinteistövälitystoimisto. Auratum Asunnot Helsinki Oy:n rakennuttajapäällikkö Janne Hietalalla työt Taivallahden kasarmilla jatkuvat vielä, sillä kasarmiaukion toiselle laidalle entiseen korjauspajaan on valmistumassa asuntoja. Kiinteistössä toimi viimeksi Kaartin soittokunta, joka muutti sieltä pois vuonna Kiinteistöön tulee yhteensä 23 erikokoista loft-henkistä asuntoa, joista osalla on oma pieni piha. Hietala kertoo, että asunnot on suorastaan viety käsistä, enää pari isompaa huoneistoa on myymättä. Anna Puisto sanoo vanhan kasarmin taipuneen yllättävän hyvin uuteen käyttöön. Vaikka uudet käyttötarkoitukset ja nykyajan talotekniset vaatimukset edellyttivät suuria muutoksia, paljon alkuperäistä voitiin säilyttää. Tiloissa on hyödynnetty rakennuksen perusperiaatteitta: selkeyttä, valoisuutta, hygieenisyyttä ja helppoa liikkumista. Tämä on toki vaatinut käyttäjiltäkin sopeutumista vanhan rakennuksen ehtoihin, mutta kaikki ovat ymmärtäneet kulttuuriperinnön tuoman lisäarvon. Tupien tilalle hoiva-asuntoja Miehistötupien tilalle on rakennettu hoivakodin huoneita. Entinen voimistelusali on muuttunut asukkaiden yhteiseksi olohuoneeksi, jonka seiniä koristavat vanhat puolapuut. Käytävillä varusmiesten varuskaapit toimivat hoivakodin yhteisten tavaroiden säilytystiloina. Mikevan Taivallahden Helmessä on kolme asuinkerrosta, joissa on yhteensä 63 asukashuonetta, sekä kellarikerros, jossa Mikevan kehityspäällikkö Minna Hiltunen esittelee hoivakodin viihtyisiä tiloja. Kauppiaspariskunta Pasi ja Anne Saarinen ovat tyytyväisiä kauppansa sijaintiin. Viime vuonna kauppa valittiin pääkaupunkiseudun parhaaksi K-Supermarketiksi. 24 MUURIANKKURI

25 KASARMIEN UUSI ELÄMÄ sijaitsevat asukkaiden liikunta- ja terapiatilat, saunaosasto ja pyykkitupa sekä henkilöstön sosiaalitilat. Hoivakodin pienimmät kodit ovat 20 neliön yksiöitä ja isoimmat 52 neliön kaksioita. Yksi asunnoista on rakennettu entiseen komentajan huoneeseen, jonka parvekkeelta on hulppeat näköalat merelle, Hesperian puistoon ja kasarmin sisäpihalle. Kasarmin alkuperäinen kauneus ja selkeys näkyvät saneerauksen lopputuloksessa, kiittelee Mikevan kehittämispäällikkö Minna Hiltunen. Hän on osallistunut hoivakodin suunnitteluun alusta alkaen. Hoivakodissamme on paljon isoja yhteisiä tiloja ja pitkät käytävät houkuttelevat asukkaitamme liikkumaan. Kerroksissa on ruokailu-, oleskelu- ja kauneudenhoitotiloja sekä rauhallisempia lukunurkkauksia. Rakennus huokuu funkista, nostalgiaa ja historiaa. Asumismukavuutta lisäävät kiinteistön monipuoliset palvelut. Keskeinen sijainti hyvine kulkuyhteyksineen saa kiitosta niin asukkailtamme kuin heidän läheisiltään. Kauppa, Alko ja ravintola K-Supermarket Kasarmilla on käytössään neliön tilat Hesperiankadun puoleisessa siivessä. Rakennuksen alla on paikoitustilat noin sadalle autolle, Autojoukkojen kiltalaiset talo-oppaina Autojoukkojen Helsingin Kilta on aktiivisesti seurannut Taivallahden kasarmin eli Autolinnan perusparannusta sen uusiin käyttötarkoituksiin. Kiltalaiset toimivat myös oppaina kasarmin nykyisten toimijoiden tapahtumissa ja tarinoivat mielellään rakennuksen historiasta. Olimme mukana jo korjausrakennusvaiheessa ja toimitimme arkkitehdille vanhoja valokuvia, joista taiteilija teki rakennustyömaan suojaksi grafiikkaa. Vanhat valokuvamme elävöittävät nykyisin myös K-Supermarket Kasarmia, kertoo killan puheenjohtaja Timo Koukari. Hän toimi Autokomppanian palveluksessa vuosina ja viimeiset kolme vuotta niistä kasarmin huoltopäällikkönä. Rakennus oli päässyt jo todella huonoon kuntoon, ja on hienoa, että kasarmille on löytynyt järkevää käyttöä. Täällä on hyvä yhteishenki yrittäjien kesken, aivan samalla tavalla kuin meilläkin oli Autolinnan aikaan pienessä erikoisjoukossa. ja jo Autokomppanian aikaan toimineesta autohallista on liukukäytävä kauppaan. Kaupan edustalla asiakkaita palvelee kahvio ja pieni Alkon myymälä. Kauppiaspariskunta Anne ja Pasi Saarinen ovat toimineet 31 vuotta K-kauppiaina ja K-Supermarket Kasarmi on heidän seitsemäs K-kauppansa. Kun kuulimme, että tänne olisi rakenteilla kaupalle tilat, ilmoittauduimme heti hakijoiksi. Meitä Ravintoloitsija Teemu Mattila innostui funkiskasarmista. Vuosina Autolinnassa varusmiespalveluksensa suorittaneet Kari Moring ja Heikki Heikkonen toimivat tarvittaessa kasarmin oppaina. Taustalla karttapiirros vuodelta Timo Koukari onnisti, sillä tulijoita olisi ollut useampikin. Autokomppanian entinen autohalli on ideaali tila päivittäistavarakaupalle, joka vaatii korkeaa tilaa. Saariset ovat hoitaneet hyvin kauppaansa: vuonna 2016 K-Supermarket Kasarmi valittiin pääkaupunkiseudun parhaaksi K-supermarketiksi. Ravintola Kaarti toimii entisessä muonituskeskuksessa. Halusimme kunnioittaa vanhan rakennuksen henkeä ja luoda tilaan nostalgiaa, joka näkyy muun muassa ravintolan somistuksessa ja henkilökunnan vaatetuksessa, kertoo ravintoloitsija Teemu Mattila. Ravintolassa on tilaa 200 ruokailijalle ja kesällä on lisäksi kasarmin sisäpihalla iso terassi grilleineen. Ruokasalin seinää komistaa edelleen muonituskeskuksen vanha karttamaalaus, joka kuvaa maailmaa vuonna Arkkitehti Martta Martikainen halusi saada taloon taidetta ja väriä ja vielä jotain järkeä siihen. MUURIANKKURI 25

26 Teksti: Jaana Siljander Kuvat: Marjatta Hinkkala Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund, Leijona harjoituksen johtaja Pirkko Lokinperä ja Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen. Leijona harjoitus Parolannummella kiinnosti laajasti NASTA-valmiusharjoitukset ovat vapaaehtoisten naisten järjestämiä. Panssariprikaati tarjosi erinomaiset puitteet toukokuun harjoitukselle. Naisten Valmiusliiton 39. NASTA-harjoitus, Leijona 2017, pidettiin Hattulan Panssariprikaatissa toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Osallistujia harjoituksessa oli koko maasta niin Kuusamosta Helsinkiin kuin Turusta Lappeenrantaan. Harjoitukseen osallistujien tausta ja ikäjakauma oli laaja: nuorimmat osallistujat juuri 15 täyttäneitä ja vanhimmat 80-vuotiaita. Kahdesti vuodessa järjestettävät NASTA-harjoitukset tuntuvat olevan kerta kerralta suositumpia. Leijona- 26 MUURIANKKURI harjoituksen kolmetoista kurssia täyttyivät osallistujista jälleen lähes heti ilmoittautumisajan alettua. Tulijoita olisi huomattavasti enemmän kuin on mahdollista hyväksyä. Leijona 2017 on Naisten Valmiusliiton valtakunnallisista valmiusharjoituksista tähän mennessä suurin. Yhteistyö Panssariprikaatin kanssa sujui erinomaisesti ja suuri varuskunta tarjosi hyvät mahdollisuudet harjoituksen onnistuneeseen läpivientiin, kertoo Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund. Ilman saumatonta yhteistyötä sekä MPK:n että puolustusvoimien kanssa näin suuren vapaaehtoisvoimin toteutetun harjoituksen toteuttaminen ei olisi mahdollista. Maastopuvut ja varuskuntaolosuhteet ovat monelle naiselle uusi kokemus. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen olivat vahvasti mukana koko harjoituksen ajan. Kevään 2017 harjoituksessa oli ikisuosikkien kuten Johtajakoulutuksen, Selviytyminen maastossa ja Jokanaisen selviytymispakki -kurssien lisäksi uutena Koira maamme turvana -kurssi, jossa tutustuttiin virkakoirien toimintaan ja opetettiin kurssilaisille vaihtoehtoja toimia koiran kanssa viranomaisten tukena ja ymmärtää eri viranomaisten virkakoirien käyttötarkoitukset. Saapuminen kolmen päivän valmiusharjoitukseen.

27 Kurssilaisia opetettiin toimimaan virkakoirien kanssa. Kurssilla vieraili virkakoiria ohjaajineen eri tehtäväalueilta. Myös kutsuvieraat pääsivät todistamaan koiran suorittamaa kiinniottoa. Olen tosi tyytyväinen tähän kurssiin. Minulla on koira ja olen harkinnut hyötykoiran hankintaa. Kouluttajat ovat tosi innostavia, kertoo kurssille osallistunut Enni Kettunen Oulusta. Oma kurssi kunnan työntekijöille Leijona harjoituksessa testattiin aivan uudenlaista kurssia, joka oli tarkoitettu Hattulan kunnan työntekijöille. Kokeiluluontoisesti rakennetun kurssin idea on antaa kunnan naistyöntekijöille avaimia arjen tilanteisiin työpaikalla. Valtaosa opeista toimii toki vapaa-ajallakin. Hattulan kunnan arjen turvallisuuskurssilla käytiin läpi henkistä hyvinvointia, hätäensiapua, alkusammutusta, uhkaavan henkilön kohtaamista ja perehdyttiin Sähköttä selviäminen -pakettiin, jonka pitäisi kuulua peruskoulun päästötodistukseen. Kyberuhkat ja informaatiovakuttaminen huolestuttavat Informaatiovaikuttamisen kurssilla alan kouluttajina toimineet huippu- Kyberturvallisuuskurssiin osallistuneet. asiantuntijat antoivat erinomaisen tilannekuvan Suomen tämänhetkisistä kyber- ja informaatiovaikuttamisen kyvykkyyksistä. Globaali turvallisuus, informaatioverkot ja demokratian haavoittuvuus herättivät runsaasti ajatuksia sekä uudesta turvallisuuskartasta että taidoista, joita tarvitaan uusia uhkia vastaan. Havainnolliset esimerkit informaatiovaikuttamisesta, vaikuttamisen anatomiasta ja vihapuheesta vetivät ilmeet vakaviksi. Kurssilla käytiin myös kuvitteellinen infosota, jossa kurssilaiset heittäytyivät annettuihin rooleihinsa rohkeasti. Vääpelikurssilaiset heti töihin Perjantain ilmoittautuminen ja varustautuminen sujui jouhevasti, ja muutenkin järjestelyt varuskunnassa saivat kurssilaisilta kiitosta. Vääpelikurssilaiset pääsivät heti ensimmäisenä kurssipäivänä töihin. Normaalit MPK:n vääpelikurssit keskittyvät opettamaan, miten toimitaan vääpeleinä kursseilla, mutta tämä kurssi keskittyi poikkeuksellisesti toimimaan organisaation tukena, mikä käytännössä tarkoitti ohjaamista ja opastusta. Saapumispäivä olikin vääpelikurssilaisille todellinen puristus. Muutaman tunnin aikaikkunassa piti opastaa yli 450 naista pysäköintiin, ilmoittautumiseen ja varusvarastolle. Pysäköintipaikalla nähtiin reippaita käsimerkkejä, ja varusvaraston ovella naiset saivat havainnollisen pikakurssituksen siitä miten toimia. Leijona harjoituksen johtaja Pirkko Lokinperä kertoo harjoituksen menneen kokonaisuutena yli odotusten. Puolentoista vuoden valmistava työ sai huipennuksen viikonloppuna. Olen erittäin tyytyväinen kokonaisuuteen ja iloinen upeasti menneestä harjoituksesta. Saavutimme kaikki tavoitteemme ja olen saanut paljon positiivista palautetta eri tahoilta. Myös MPK:n johto on kokonaisuuteen tyytyväinen, toteaa Lokinperä. Jopa yläkerran Herra on ollut meille hyvin suosiollinen sää on ollut mahtava ja Parolannummi on näyttänyt parastaan koko kuluneiden kolmen päivän aikana. Selviytymisharjoitus maastossa ja veden ylittäminen. MUURIANKKURI 27

28 ENGLISH SUMMARY The revival of the classical architecture in the Defence Command facilities The Defence Command is located in the Kaartinkortteli quarters in central Helsinki, in a historical Guards Barrack building, which has undergone a full restoration. The project started with a demolition that practically left only the load bearing frame and stairways intact. The intention was to modernise the building while, at the same time, restoring its original clarity and dignity. The building was constructed in 1847, during the Russian era, to serve as quarters for the Guard of Finland. It was designed by Architect C. L. Engel, with detailed drawings made by Architect E. B. Lohrmann. For 130 years, the building served as barracks. In the 1980s, it was converted into the headquarters of the General Staff of the Finnish Defence Forces. As a result, the building became a labyrinth of small and darkish office rooms. Architect Timo Jeskanen and Project Manager Jyrki Rihu are satisfied with the outcome of the restoration. The building reflects its original clarity and dignity, and the rooms are light and spacious. Increased use of bio fuels for heating within the Defence Forces The Defence Forces are committed to the national objective to reduce greenhouse emissions and to increase the use of renewable energy. Within the Defence Forces, up to 38 per cent of heat energy already comes from renewable sources: wood chips, pellets or geothermal sources. For electricity, the share of renewable sources is 56%. The proportion is nearly 100% in smaller heating units that use wood pellets. Pro Pellet Oy provides comprehensive heat production solutions, including the construction, operation and maintenance of the heat production facility and the required pellet deliveries. Pellet heating is competitive in terms of price and is practically carbon-neutral. For the Defence Forces, oil cannot be fully abandoned as a viable energy source due to requirements related to the security of supply and preparedness. Protected sites need to have the opportunity to use oil for heating, says Kari Huttunen, Senior Energy Advisor at the Construction Establishment. 28 MUURIANKKURI

29 The functionalistic barrack building was restored for new uses After the Truck Company was closed down in 2002, the Taivallahti barrack area in Helsinki stood empty for over 10 years and, as a result of the lack of investors, the buildings fell into decay. After a thorough mapping of the area s potential and with the first lease contracts signed, we decided to make a deal for the buildings, Auratum s Development Manager Janne Hietala explains. The Taivallahti barracks are an important representative of functionalism in Finland, and their renovation was a challenging as well as inspiring project, says Architect Anna Puisto, Parviainen Architects Ltd, who designed the renovation. Built in , the Taivallahti barracks were originally designed by Architect Martta Martikainen. The repair workshop designed by Architect Märtha Lilius-Tallroth was built in Once renovated, the barrack buildings raised immense interest and it was easy to find tenants for the premises. The buildings now house, among others, a retirement home, a grocery store and a restaurant. The loft apartments in the former repair workshop were sold in no time. NASTA 2017 attracted women from far and wide Leijona 2017 was the 39th NASTA training event arranged by the Women s National Emergency Preparedness Association. The training took place over a weekend in early May at Parolannummi garrison, near Hämeenlinna, and it attracted over 450 participants from all over Finland. The participants came from different backgrounds and the age range was wide: the youngest were just 15 years old and the oldest 80 years. Arranged twice a year, the NASTA training events are increasingly popular, and once again, the 13 courses were quickly filled. There are always more applicants than can possibly be accepted. The course topics included, for example, leadership, wilderness survival and an everywoman s survival kit. Top experts presented an excellent picture of the current cyber and informational influence capabilities in Finland. Issues related to global security, information networks and the vulnerability of democracies were thought-provoking both in terms of the new security map and skills required to combat new threats. MUURIANKKURI 29

30 KOLUMNI Jyrki Iivonen Kirjoittaja on valtio-opin dosentti ja entinen puolustusministeriön viestintäjohtaja Uudet uhkat vaativat uusia ratkaisuja Suomen turvallisuustilanteessa on viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut merkittävä muutos. Kyse ei ole vain siitä, että joudumme varautumaan täysin uudenlaisiin uhkiin. Kyse on myös siitä, että niihin varautuminen vaatii ratkaisuja, jotka eivät enää voi pohjautua sinänsä arvokkaisiin menneisyyden malleihin. Maamme ajautumisesta toiseen maailmansotaan on kulunut kohta kahdeksan vuosikymmentä ja talvija jatkosotaa seuranneista poliittisista muutoksista jo yli 70 vuotta. Suomen lähtökohtana, ja käytännössä ainoana itsenäisyyden turvaavana ratkaisuna, oli sopeutuminen kansainvälisen järjestelmän muutoksiin pyrkimällä pysyttelemään kansainvälisten ristiriitojen ulkopuolella. Kylmän sodan päättymisen jälkeen tällainen ratkaisu ei ole enää ollut mahdollinen. Maailmassa on toki edelleen aseellisia konflikteja, mutta nykyisin aseellisen voiman käyttö ei ole ainoa tai tehokkain keino poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla maailmanpolitiikan toimijoiden kirjo on kasvanut. Mukana on yksittäisten valtioiden lisäksi kansainvälisiä järjestöjä, separatistisia liikkeitä, terroristisoluja ja kansallisia tietojärjestelmiä haittaavia hakkereita. Suomen kansallista puolustusta on näihin päiviin saakka rakennettu perinteisen sodankäynnin mallin pohjalta. Varsinkin poliittisilla päätöksentekijöillämme näyttää olevan taipumusta tällaiseen jo vanhakantaiseen ajatteluun. Tilanne on hankala erityisesti siksi, että uudet uhkat edellyttävät täysin uudenlaisia ratkaisuja. Tarvitsemme toki tulevinakin vuosina varuskuntia, tukikohtia ja varikkoja, mutta niistä saatava hyöty ei ole sama kuin ennen. Läntisen Euroopan demokratioissa on havahduttu tähän uuteen tilanteeseen. Terrori-iskut ovat lisääntyneet, hyökkäykset kansallisia tietoverkkoja vastaan ovat yleistyneet ja informaatiovaikuttamisesta on tullut nopeasti kehittyvä sodankäynnin muoto. Näitä uhkia ei ole mahdollista torjua maa-, meri- ja ilmavoimien keinoin. Uusi tilanne vaikuttaa myös tulevaisuuden maanpuolustukselliseen tilastrategiaan. Kyse ei ole vain teknologisesta muutoksesta. Edellä mainittujen uhkien torjuminen edellyttää entistä tiiviimpää viranomaisten välistä yhteistyötä, jossa vanhat hallinnonalojen väliset raja-aidat menettävät merkitystään. Uusien yhteistyömuotojen lisäksi muutoksia tarvitaan myös lainsäädännön tasolla. Esimerkiksi tiedustelulainsäädännön uudistamiseen kohdistetut epäilyt osoittavat, miten vaikeaa perinteisistä ajattelumalleista on luopua. Uudet yhteistyörakenteet edellyttävät uusia yhteisiä tilaratkaisuja niin tiedustelussa, kriittisten infrastruktuurien suojelussa kuin informaatiovaikuttamisen torjunnassa. Kehitettävät menetelmät tulee toki suojata fyysisesti, mutta lisäksi tarvitaan eri tahojen välistä yhteistyötä. Kyse ei ole vain eri viranomaisten tilahallintayhteistyöstä vaan koko valtioneuvostojärjestelmän uudistamisesta. Tässä tilanteessa myös Puolustushallinnon rakennuslaitos joutuu pohtimaan asemaansa ja toimintatapaansa uudelleen. Yksi mahdollinen kehityssuunta on, että yhtenäisen valtioneuvostojärjestelmän osana eri hallinnonalojen käytössä olevien tilojen hallinnointi keskittyy. Näin myös Rakennuslaitoksella on edessään monia haasteita. 30 MUURIANKKURI

31 NIMITYSUUTISIA Janne Haverinen on nimitetty LVI-insinööriksi Kajaanin palveluyksikköön Esa Heikkinen on nimitetty tekniseksi päälliköksi Hämeenlinnan palveluyksikköön Satu Hämäläinen on nimitetty rakennusinsinööriksi Kouvolan palveluyksikköön Tero Kinnarinen on nimitetty turvallisuusasiantuntijaksi Kajaanin palveluyksikköön Tiia Päivärinta on nimitetty hankinta-asiantuntijaksi Keskusyksikköön Sari Salminen on nimitetty määräaikaiseksi siivoustyönohjaajaksi Turun palveluyksikköön Ari Taskinen on nimitetty turvallisuuspäälliköksi Keskusyksikköön Marika Valve on nimitetty viestintäsihteeriksi Keskusyksikköön NON LIN HAL TUS LUS PUO EN OKS AIT USL ENN RAK HTI ÄLE 6 YHM 201 OSR uu SID luk Jou NNON HALLI USTUS PUOL KSEN L AITO NNUS RAKE Lukijakyselyn tuloksia TI ÄLEH RYHM SIDOS 016 kuu 2 Joulu entaja ien kom Ilmavoimmeri: Kim Jää lutaiste Koko me on tapamtettu uudis komentaja Ilmavoimien Kim Jäämeri: elukoko taist on tapamme uudistettu PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSL AITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI Joulukuu 2016 Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri: Koko taistelutapamme on uudistettu << ma muuta enää ytössä ta kä kiin armeis rin Ira tiilikas joituslei Puna ensi ma stöjä tos rak sää lai us tuo Rakenn kastus stä etätar ämise niikan ä muutama keskitt Talotek tössä enä istiikan eista käy ksia log << Punatiilikasarm iin Kokemu itusleirin Irak s rakensi majo Rakennuslaito töjä tuo sääs etätarkastus Talotekniikan isestä n keskittäm tiika logis Kokemuksia << Punatiilikasarmeista käytössä enää muutama Rakennuslaitos rakensi majoitusleirin Irakiin Talotekniikan etätarkastus tuo säästöjä Kokemuksia logistiikan keskittämisestä Mauri Poso on nimitetty määräaikaiseksi energia-asiantuntijaksi Keskusyksikköön Erittäin hyvä ajankohtaispaketti. Kiteyttää asiat sopivalla tavalla. Helppolukuinen. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Muuriankkuri-lehden joulukuun 2016 numerosta tehtiin lukijakysely, johon vastasi lähes sata henkilöä. Arvoasteikolla 1 4 (1=huono, 4=erinomainen) lehden ulkoasu sai arvosanan 3,14, asiantuntevuus 3,19 ja luotettavuus 3,11. Monet vastaajista pitivät lehteä hyödyllisenä oman työnsä kannalta (2,48). Kokonaisuutena lehden kouluarvosanaksi tuli 8. Lukijoista 60 % haluaa lukea lehden edelleen painettuna, 19 % sekä painettuna että verkossa ja 21 % ainoastaan verkossa. Joulukuun Muuriankkurin kiinnostavimmaksi aiheeksi nousi Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeren haastattelu. Hyvinä kakkosina olivat Museoviraston erikoistutkija Jarkko Sinisalon haastattelu sotilasarkkitehtuurin suojelusta sekä Rakennuslaitoksen Irakin leirin rakentaminen. Lehden toivottiin sisältävän juttuja puolustuskiinteistöjen ylläpidosta, sotilasarkkitehtuurista ja rakennushistoriasta, joukkoosastoista sekä lakkautettujen varuskuntien uudesta käytöstä. Juttutyyppeinä toivottiin asia-artikkeleita, ajankohtaisuutisia, asioita taustoittavia juttuja sekä tulevaisuutta luotaavia kirjoituksia. Kiitämme kaikkia kyselyyn osallistuneita aktiivisuudesta ja saamastamme arvokkaasta palautteesta. MUURIANKKURI 31

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI Kesä 2011

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI Kesä 2011 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI Kesä 2011 Räty: Uskottava puolustus vaatii uudistumista Karjalan Lennosto toimii korkeassa valmiustilassa Rakennuspooli koordinoi huoltovarmuutta Keskusyksikkö

Lisätiedot

Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella

Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen 73 20.06.2017 91 30.08.2017 104 08.09.2017 Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella 88/10.00/2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 14.12.2012 Asemapiirros vuoden 2010 hankesuunnitelmasta Yhteenveto Rakentamiskustannukset yhteensä 24 400 000 euroa (alv 0 %) Suunnittelu ja rakentaminen vuosina

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Pääesikunta Muistio 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI

Pääesikunta Muistio 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI Pääesikunta Muistio 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI Pääesikunta Logistiikkaosasto PE LOGOS PL 919 00131 HELSINKI PUOLUSTUSVOIMIEN INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN 1 Asia Puolustusvaliokunta on pyytänyt Puolustusvoimia

Lisätiedot

M PELTOLA Olli Puolustusvoimien logistiikkala 15:11,2 +0,0. M TUHKALAINEN Janne Kainuun prikaati 15:13,3 +2,1

M PELTOLA Olli Puolustusvoimien logistiikkala 15:11,2 +0,0. M TUHKALAINEN Janne Kainuun prikaati 15:13,3 +2,1 Hiihdon sotilaiden SM-kilpailut Sodankylässä TULOKSET Maastohiihto 22.3.2017 Miehet 45v M45 1. 7 PELTOLA Olli Puolustusvoimien logistiikkala 15:11,2 +0,0 M45 2. 4 TUHKALAINEN Janne Kainuun prikaati 15:13,3

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Valtioneuvoston puolustusselonteko ja infrastruktuuri. Ympäristöneuvos, TkT Matias Warsta Osastoesiupseeri, EVL Vesa Halinen Puolustusministeriö

Valtioneuvoston puolustusselonteko ja infrastruktuuri. Ympäristöneuvos, TkT Matias Warsta Osastoesiupseeri, EVL Vesa Halinen Puolustusministeriö Valtioneuvoston puolustusselonteko ja infrastruktuuri Ympäristöneuvos, TkT Matias Warsta Osastoesiupseeri, EVL Vesa Halinen Puolustusministeriö Toimitilojen ja alueiden hallinta puolustushallinnossa Puolustusvoimat

Lisätiedot

Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet

Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet Valtion hankintapäivä, 9.2.2016 Puolustusvoimat / Jarno Riipinen Nimi Työ Osasto 10.2.2016 1 Esityksen sisältö Puolustusvoimien hankinnoista

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni Lauri Heikkinen 22.1.2013 Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

JOKIKATU 2 EKSPONENTIAALISIA MAHDOLLISUUKSIA

JOKIKATU 2 EKSPONENTIAALISIA MAHDOLLISUUKSIA JOKIKATU 2 EKSPONENTIAALISIA MAHDOLLISUUKSIA JOEN VARRELLA Turun suurin ja vaikuttavin maamerkki Aurajoki todisti aitiopaikalta kun kauppias Victor Alexander Reims perusti viinanjalostustehtaan joen upealle

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ Senaatti-kiinteistöt (jättöpäivämäärä 17.8.

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ Senaatti-kiinteistöt (jättöpäivämäärä 17.8. Helsingin kaupunki Esityslista 9/2017 1 (5) 5 Suunnittelutarveratkaisuhakemus (Santahamina, Hevostallintie) (basia) HEL 2016-009094 T 10 04 02 Ksv 5050_31, Rakvv 51-2058-16-S Päätösehdotus Hakija Rakennuspaikka

Lisätiedot

Energiansäästötoimenpiteet

Energiansäästötoimenpiteet 15.11.2017 Energiansäästötoimenpiteet Lappeen Rakennuttaja Oy Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin omistama yhtiö Tuottaa kaupunkikonsernin rakennuttamispalvelut Työntekijöitä 6

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen:

Lappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen: Tekninen lautakunta 382 12.11.2014 Puiteohjelman 2015-2028 päivitys 1283/02.02.00.00/2013 TEKLA 382 Valmistelija/lisätiedot Tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen puh. 0400 659 338 ilpo.koponen@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

MYYNTIESITE MAHDOLLISUUKSIEN KIINTEISTÖ HYVÄLLÄ SIJAINNILLA - PUINNINTIE 2

MYYNTIESITE MAHDOLLISUUKSIEN KIINTEISTÖ HYVÄLLÄ SIJAINNILLA - PUINNINTIE 2 MYYNTIESITE 7.4.2017 MAHDOLLISUUKSIEN KIINTEISTÖ HYVÄLLÄ SIJAINNILLA - PUINNINTIE 2 Yleistä Kiinteistö Oy Porin Ammattiopiston hallitus on päättänyt laittaa myyntiin Puinnintie 2 osoitteessa sijaitsevan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

HEKA LÄNSI-HERTTONIEMI SUSITIE 2-6 PERUSKORJAUS / hnro /

HEKA LÄNSI-HERTTONIEMI SUSITIE 2-6 PERUSKORJAUS / hnro / 2 SIJAINTIKARTTA C-TALON PIHAJULKISIVU 3 SUUNNITTELUKOHDE: KAUPUNGINOSA 42 / KORTTELI 101 / TONTTI 5 HELSINGIN ASUNTOTUOTANTOKOMITEAN HANKE V. 1950-1951 OHJELMASSA RAKENNUKSET OVAT VALMISTUNEET 1950-52

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakentamisen opintomatka

Koulu- ja päiväkotirakentamisen opintomatka Koulu- ja päiväkotirakentamisen opintomatka 28.6. - 29.6.2017 MATKARAPORTTI Johdanto Karelia-ammattikorkeakoulun Teollisen rakentamisen ratkaisut -hanke järjesti puurakentamisen opintomatkan 28.6. - 29.6.2017.

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7. Käyttötarkoituksen muutos

MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7. Käyttötarkoituksen muutos MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7 Käyttötarkoituksen muutos TÖÖLÖ RAUTATIEASEMA SENAATINTORI KAMPPI PUNAVUORI KAIVOPUISTO KATAJANOKKA Yhteensä neljä arvorakennusta: Bruttoala: 13 380 m2 Huoneistoala:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 369. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 369. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28..206 Sivu / 3757/206 0.03.02 369 Jousenkaaren koulu Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh. 046 877 3683 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN ARVOKIINTEISTÖ KUOPION KESKUSTASSA TARJOUSTEN PERUSTEELLA PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Kuopiossa sijaitsevat Maanmittauslaitoksen virastorakennus ja saunarakennus

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013 Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 1 / 1 1203/10.03.02/2013 259 Valtuustoaloite kiinteistöyhtiön muodostamisesta kaupungintaloa varten (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh. (09) 816 84419

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Hyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein.

Hyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Oppimis- ja ohjauskeskus Tervaväylä 2012 Hyvä olo Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Lomaa omasta vammasta Opettajat perehtymässä Oikea

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto

Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto Helena Sopen-Luoma www.helsinki.fi/yliopisto.23.5.2011 1 Asunto- ja majoituspalvelut Rehtorin päätös 12/2009, vuonna 2010 voimaan. - asumispalveluilla tuetaan

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

Nollaenergiatalo Asuntola Puuseppä. Yhteiskehityshanke Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa

Nollaenergiatalo Asuntola Puuseppä. Yhteiskehityshanke Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa Nollaenergiatalo Asuntola Puuseppä Yhteiskehityshanke Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa Vanha kiinteistö Asuntola Puuseppä rakennusvuosi 1960 3. krs, kellarikerros osittain maan sisällä kellarikerroksen

Lisätiedot

Suunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva

Suunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva Suunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva 19.11.2014 Henna Helander Yliarkkitehti RAKENNUSSUUNNITTELIJA Lähtökohta on, että rakennussuunnittelijalla tulee olla sellainen rakennusalan tutkinto, mihin sisältyy

Lisätiedot

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Kempeleen kunnan toimitilojen jakaantuminen vuonna 2014 Kempeleen kunnalla on käytössä yhteensä 86 855 m2 toimitilaa. Tiloista kunnan omistuksessa on 85

Lisätiedot

TuTkimus- JA TArkAsTuspAlveluT TAhTirAnTA.fi 075 758 0801

TuTkimus- JA TArkAsTuspAlveluT TAhTirAnTA.fi 075 758 0801 Tutkimus- JA tarkastuspalvelut 075 758 0801 TähtiRanta Oy on kasvava ja kehittyvä monialainen insinööritoimisto. Asiantuntijamme tutkivat ja suunnittelevat asiakkaillemme aina parhaan lopputuloksen kiinteistöjen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Nyt esitellään vuoden 2014 ensimmäiset projektien raportit, joita ovat:

Nyt esitellään vuoden 2014 ensimmäiset projektien raportit, joita ovat: 235/2014 103 Projektien väliraportit 03/2014 Päätösehdotus Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi investointiprojektien kolmannesvuosiraportit esittelyosan ja

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI

HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI Haukiputaan Kehitys Oy toimi yli 30 vuotta Haukiputaan kunnan elinkeinoyhtiönä. Uuden Oulun perustamisen myötä yhtiön rooli supistui toimitilojen tarjoajaksi yrityksille

Lisätiedot

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ HIRSIRAKENTAMISTA PUDASJÄRVELLÄ 1700-LUVULLA PUDASJÄRVEN KIRKKO MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA 1370 m 1884 LAKARIN KOULU TOIMII KOULUKÄYTÖSSÄ EDELLEEN 1980-LUVUN HIRSITALOKORTTELI

Lisätiedot

Myydään toimitilakiinteistökokonaisuus n kem², oma tontti m². Sepänkatu 1, Kuopio

Myydään toimitilakiinteistökokonaisuus n kem², oma tontti m². Sepänkatu 1, Kuopio Myydään toimitilakiinteistökokonaisuus n. 3.474 kem², oma tontti 5.084 m² Sepänkatu 1, 70100 Kuopio Sijainti Kuopio Sepänkatu 1, 70100 Kuopio Kiinteistö sijaitsee keskustassa hyvien liikenneyhteyksien

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Nurmijärven kunta myy tarjousmenettelyllä Rajamäeltä asemakaavaalueelta kaksi rakennettua kiinteistöä

Nurmijärven kunta myy tarjousmenettelyllä Rajamäeltä asemakaavaalueelta kaksi rakennettua kiinteistöä Nurmijärven kunta myy tarjousmenettelyllä Rajamäeltä asemakaavaalueelta kaksi rakennettua kiinteistöä MYYTÄVÄT KIINTEISTÖT Rajamäen kiinteistöt: 543-401-24-294 (osoite Lähdetie 31) 543-401-24-50 (osoite

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

KASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2 KASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2

KASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2 KASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2 KASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2 KASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2 RAKENNUS Rakennus on rakennettu kahdessa osassa. Vuonna 1933 rakennetun Kasarmikadun puoleisen rakennuksen on suunnitellut Johan Sigfrid Siren

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

LeaseGreen ostaa TalPron

LeaseGreen ostaa TalPron Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

IDEN PERUSKORJAUKSET

IDEN PERUSKORJAUKSET TALOYHTIÖIDEN IDEN PERUSKORJAUKSET säästöjen etsiminen lisä- ja muutostöiden minimointi voiko urakoitsija olla mukana jo suunnitteluvaiheessa? aikataulutus lisärakentaminen yhtenä rahoituskeinona Säästöjen

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS 2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

SOTEMAKU esiselvitysraportti

SOTEMAKU esiselvitysraportti Esiselvitys SOTEMAKU esiselvitysraportti Talous / alatyöryhmä kiinteistöt: Jari Hakala, epshp pj Timo Hakala, Eskoo Jorma Hemminki, epshp Jussi Aittoniemi, Seinäjoen kaupunki Timo Ketola, Alajärvi Marko

Lisätiedot

UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN

UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN KOY JYRKKÄLÄNPOLKU HANKKEEN TULEVAT VAIHEET JA KEHITYSKUVIOT Raklin klinikan tulosseminaari 19.9.2014 Forum Marinum, Turku Juuso Hämäläinen, Rakennuttajatoimisto

Lisätiedot

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI SISÄLLYSLUETTELO Sijainti 3 Perustietoa kohteesta 4 Kaavatilanteesta 5 Perustietoa rakennuksesta 6 Sotamuseo 7 1. Kerros 8 2.

Lisätiedot

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio Renovation Center, EU-day 21.9.2016 Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio MARK LivingLabhankkeen materiaalia Toimenpiteet Osallistuminen suunnittelukokouksiin Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting. Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.fi Orbionin esittely Pohjoismainen, riippumaton, tietoliikennealan

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY www.kanavuori.fi YLEISESITTELY SISÄLLYSLUETTELO KOY Vuoriluolat yleisesittely Yleisesittely alueesta Esikunnan alue Luolastot Rantarakennusten alue Ranta-alueet Kylmävarastot

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot