Fysioline hoitopöydät

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fysioline hoitopöydät"

Transkriptio

1 4 2012

2 Fysioline hoitopöydät Tuotenro: Fysioline hierontatuotesarja Vita Lotion 1l Coco Lotion 1l Massaga Lotion 1l Massage Creme 800g Garnaatio hierontaöljy 1l Parafiini hierontaöljy 1l Pähkinälehto hierontaöljy 1l Soft Oil hierontaöljy 1l Ice Power Alkuperäinen kotimainen kivunlievittäjä Desipower Kotimaiset desinfiointituotteet hoitopöydille, iholle ja pinnoille CureTape Laadukas kinesioteippi Arvionkatu Tampere p

3 Hieroja-lehti 2/ Kannen kuva: Birgitta Laakso Tässä numerossa mm: 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajalta Muut lehdet 5 Toiminnanjohtajan palsta 6 Terveysuutiset 8 Turvallisuutta hierojan työhön 12 Myofaskiaaliset triggerpisteet 16 Soutajan hoitavat kädet: Pertti Karppinen 19 Kolumni: Linda Elfving Turusta 20 KuPS hoitavien terapeuttien näkökulmasta 24 KHL:n stipendinsaajan kertomus 25 Hierojien ristikko 2/ Hierojien opintopäivät pidettiin Kuopiossa 30 Saunan lauteilla Ulla Kangas-Väisänen

4 KELAN HYVÄKSYMÄT KOULUTETTUJEN HIEROJIEN ASLAK-KURSSIT VUONNA 2014 Kelan kuntoutusryhmässä on rekisteröity hyväksytyksi KHL.n hakema valtakunnallinen ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutuskurssi, ASLAK-kurssi nro järjestetään Reumaliiton kuntoutuskeskus Apilassa, Reumantie 6, Kangasala. Kurssille valitaan 10 kuntoutujaa ja sen jaksojen ajat ovat: Kuntoutujan jaksot kurssi Kokonaispituus yhteensä 20 vuorokautta laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta. SEKÄ KK-Kunto Oy Tampereelle on Kela myöntänyt järjestettäväksi Länsi-Suomen alueen hierojien ASLAK-kuntoutuskurssin (paikkakunnat joista voi hakea, löytyvät tekstin lopusta), nro Kuntoutuskurssi järjestetään Varalan Urheiluopistolla Tampereella. Kurssille valitaan 10 kuntoutujaa ja sen jaksojen ajat ovat: Kuntoutujan jaksot kurssi Kokonaispituus yhteensä 20 vuorokautta laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Yhteyshenkilö: Kaisa Männistö, puh Sähköpostiosoite: Tietoa ASLAK-kurssille hakeville: Hakijoilla pitää olla lääkärin laatima B-lausunto, jossa on selvitetty kuntoutustarve. Lisäksi hakijat täyttävät ja allekirjoittavat kuntoutushakemuslomakkeen KU 132, johon lisätään kurssinumero Apila tai Varala Hakemukset lähetetään hakijan omaan Kelaan. ELI TOIMI NÄIN: 1. Varaa HETI aika lääkärintarkastukseen B-todistusta varten ja täytätte myös kaavakkeen KU 132 (muista lisätä kurssinumero) Muista toimia reippaasti sillä joskus ajan saaminen lääkärille voi kestää pitkään. Ja Kelan käsittelyajat saattavat olla 4-6 viikkoon. 2. Toimita lääkärintodistus ja kaavake KU 132 paikalliseen KELAN konttoriin. (ja muista vieläkin kurssinumero) 3. Ilmoita minulle toimistolle nimesi, yhteystietosi ja sotutunnuksesi sekä sen Kelan tiedot minne olet palauttanut kaavakkeet!! Tämä siksi, että voimme etsiä tietojasi, mikäli päätöksiä ei ala Kelasta kuulua ajoissa. Muista että voit seurata tietojesi käsittelyä Kelan sähköisen asiakaspalvelun kautta. 4. TOIMI ENNEN kun hakeudut Apilan kurssille ja kun hakeudut Varalaan Kurssille valitaan vain 10 kuntoutujaa. Ota rohkeasti yhteyttä minuun toimistolle, autan mieluusti eteenpäin ja vastailen mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Nyt kaikki hakeutumaan koulutetulle hierojalle suunniteltuun kuntoutukseen!! LISÄTIETOJA ASLAKISTA Kela maksaa kurssin ajalta kuntoutuksen, täysihoidon kahden hengen huoneessa ja kuntoutusrahan kuntoutuksen ajalta. Lisäksi kuntoutujalle maksetaan matkakorvaus edullisimman matkustusvaihtoehdon mukaan vähennettynä omavastuulla yhdensuuntaiselta matkalta. Jos kuntoutuja joutuu yöpymään kuntoutuslaitoksessa kurssin alkamista edeltävänä yönä pitkän matkan tai kurssin varhaisen alkamisajan vuoksi, hänelle voidaan maksaa yöpymisraha. Tästä yöpymisestä kuntoutujan on aina erikseen itse sovittava kuntoutuslaitoksen kanssa. Tarvittavat lomakkeet löytyvät myös Kelan sivustoilta Hakutietojasi odotellen Timo Koskenranta toiminnanjohtaja Katso ASLAK-kunnat, joilta voidaan hakea kuntoutukseen SIVULTA 11. ASLAK 2 HIEROJA

5 Lehden julkaisija Koulutettujen Hierojien Liitto ry Ruukintie 66, Seinäjoki Liiton puheenjohtaja Martti Lahikainen Kuntokatu 11, Lappeenranta puh Liiton toiminnanjohtaja Timo Koskenranta Ruukintie 66, Seinäjoki ma-pe klo Myös osoitteenmuutokset. TOIMITUS Toimituspäällikkö Timo Koskenranta Ruukintie 66, Seinäjoki puh Päätoimittaja Minna Koskenranta Rauhankatu 4 B 57, Kotka puh sähköposti: Pääkirjoitus 2/2014 Toimitussihteeri Sanna Hyvämäki Kuonomäentie 1, Klaukkala puh , Ulkoasu Seppo Leiniitty Sammonkatu 25 D 63, Tampere Ilmoitushinnat Koko musta-valko 2-värinen 4-värinen 1/1 sivu /2 sivu /4 sivu /8 sivu TAKAKANSI: 950 nelivärinen II-SIVU edessä: 740 nelivärinen II-SIVU takana: 740 nelivärinen Koulutusilmoitukset Koko musta-valko 1/1 sivu 220 1/2 sivu 150 1/4 sivu 105 1/8 sivu 89 Lehden ilmoitusmyynti: Sirpa Leppänen Käyräkuja 18, VUORENTAUSTA puh Muut luokitellut ilmoitukset: Myydään/Ostetaan/ym /palstamillimetri Ilmoitushinnat on laskettu painovalmiin aineiston mukaan. Ilmoitusten mahdollisesta tekemisestä neuvotellaan erikseen. Ilmestymisaikataulu 2014 Ilmest.päivä ain. jättöpvä ilm.jättöpvä Ihan kohta Sitten kun lapset on isoja, olen eläkkeellä pitäisi lomailla, pitäisi mennä salille joo joo, ihan kohta laitan ne pyykit, siivoan huoneeni Kolahtiko? Noiden maneereiden taakse on helppo piiloutua ja siirtää ehkä vaikeallekin tuntuvia asioita. Mietipä vaikkapa lääkärille soittoa. Kuinka helppoa onkaan sanoa joo joo, soitan ihan kohta, tai sitten kun tuntuu tarpeeksi pahalle? Mitäpä jos nyt ihan heti, jo tänään aloittaisit haaveilemasi harrastuksen, eikä vasta sitten kun? Tai pitäisit lomaa, eikä vain pitäisi pitää lomaa. Tai hoitaisit kiperän asian pois alta eikä ihan kohta? Kuinka hyvältä tuntuukaan kun saa jonkin pitäisi asian hoidettua. Loppujen lopuksi se ei ollutkaan niin hankalaa kunhan vaan tuli tarttuneeksi asiaan. Jospa vaikka kokeeksi kesän ajaksi hylkäisimme sanat sitten kun, pitäisi ja ihan kohta. Mennään heti ongelle kun siltä tuntuu ja siivotaan se toivoton kaappi heti kun se mieleen tulee. Helppoa vai mitä? Stressitöntä kesää toivotellen, Minna Koskenranta Mahdolliset peruutukset ja muutokset kaksi viikkoa ennen ilmoitusten jättöpäivää. Peruutuksen syy mainittava. Lehden levikki 1600 kpl Osoitteellinen jakelu Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenille (1600 kpl), lisäksi mm. hierojakouluille, kylpylöille ja terveydenhuolto-oppilaitoksille. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti PAINO: KTMP/Ykkösoffset Oy Mustasaari 2014 ISSN Lehden periaatelinja Hieroja-lehden tarkoituksena on toimia hierojien ammatillisena tiedonvälityskanavana koko maassa. Lehden tehtävänä on olla lukijoilleen hyödyllinen, ajankohtainen ja aikaansa seuraava tiedonvälittäjä. Tässä tehtävässä se huomioi erityisesti Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenten tarpeet. Lehti noudattaa eettisesti korkeatasoista julkaisuperiaatetta. Lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen. HIEROJA

6 Puheenjohtajalta Puheenjohtajalta Martti Lahikainen Lappenrannassa huhtikuussa 2014 Pitäisikö päästä helpolla? Vuoden 2012 alusta voimaan tulleissa koulutetun hierojan tutkinnon perusteissa on valinnaisena osana yksi osa hierojan erikoisammattitutkinnosta. Ensimmäisten näillä perusteilla suoritettujen tutkintojen jälkeen on hierojakouluttajilta kantautunut turhautuneita viestejä: erikoisammattitutkinnon osaa pidetään hierojan ammattitutkinnossa liian vaikeana. Tutkinnon perusteita uudistettaessa ajateltiin, että tämä valinnaisuus madaltaisi kynnystä suorittaa myöhemmin koko erikoisammattitutkinto. Ajateltiin myös, että urheiluhierojien koulutukseen saataisiin yhdenmukaisuutta ja virallista lisäarvoa, jos tutkinnon suorittaja valitsee erikoisammattitutkinnon osan urheilijan hieronta. Harkittu tarkoitus oli, että tutkinto olisi aiempaa vaativampi, valmistuvien hierojan ammattitaito olisi entistä parempi ja sitä kautta myös hierojan ammatin arvostus nousisi. Tämä kaikki vain edellyttää tutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjiltä sen hyväksymistä, että helpolla ei ole tarkoituskaan selvitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutusaikoja on pidennettävä. Asiaa on myös tarkasteltava koulutuksen aikaisen potilasturvallisuuden kannalta. Erikoisammattitutkinnon osissa edellytetään hallittavaksi sellaisia tekniikoita, joiden turvallinen oppiminen ja harjoittelu edellyttää suurta manuaalista lahjakkuutta ja pitkää työkokemusta tai pitkää opiskeluaikaa. Hierojakouluttajilta tullut palaute on erittäin tärkeää, ja se on otettava huomioon, kun tutkinnon perusteita seuraavan kerran parin vuoden kuluttua avataan. MUUT LEHDET Yle-uutisten nettisivuilla toimittaja Heli Mansikka kertoo Potilasliiton puheenjohtajan ajatuksista: Potilasliiton puheenjohtaja: Vahingon sattuessa riittäisi usein anteeksipyyntö Potilasliittoa johtava Paavo Koistinen peräänkuuluttaa asennemuutosta suhtautumisessa potilasturvallisuuteen. Hän rohkaisee potilaita kertomaan esimerkiksi läheltä piti -tilanteista ja toisaalta hoitohenkilökuntaa kertomaan avoimesti, jos vahinko on sattunut. Vaikka sairaaloissa ja hoitolaitoksissa on jo vuosia tehty työtä potilasturvallisuuden eteen, edelleen joka 100. potilas joutuu vakavan hoitovirheen kohteeksi. Potilasvahingoista kertyy terveydenhuollolle joka vuosi yli miljardin euron kustannukset. Potilasliittoa pitkään johtanut Paavo Koistinen uskoo, että potilasturvallisuuden parantamiseen tarvitaan myös rohkeita potilaita. Monilla potilaille pelko, että jos hän kertoo potilasturvallisuuteen liittyvistä epäkohdista, hänen hoitonsa heikkenee. Näistä peloista on päästävä. Osin niistä on jo päästykin, mutta tehtävää riittää. Asennemuutosta tarvitaan myös hoitohenkilökunnan puolella. Tultaisiin kertomaan avoimesti, jos on tapahtunut hoitovirhe. Tärkeää on myös se, että potilasta ohjataan ja kerrotaan, mistä saa apua. Silloin me potilaat tuntisimme turvalliseksi olomme. Ja käytettäisiin sanaa anteeksi. Joskus asia voisi selvitä ihan sillä. Potilasturvallisuuspäivillä kiiteltiin yleisesti pari viikkoa sitten syntynyttä sote-linjausta. Koistinen toivoo, että nyt päästään hoidon kehittämisessä eteenpäin, koska oikea-aikainen hoitoon pääsy on ehdoton edellytys potilasturvallisuudelle. Ennen kaikkea pitäisi sairaudet saada diagnosoitua varhaisemmassa vaiheessa, nyt jonot ovat hyvin pitkiä suomalaisissa terveyskeskuksissa, Koistinen sanoo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Juhani Eskola uskoo, että nyt on oikea hetki panostaa myös potilasturvallisuuteen. Sote-linjaukset, siis suuret sote-alueet ja vahvat järjestäjät, antavat mahdollisuuden kiinnittää huomiota niihin asioihin jotka ovat tärkeitä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitämispäällikkö Petri Pommelinin mukaan tärkeintä on, että hoitoketjut ovat sujuvia ja että myös potilaat otetaan mukaan hoidon suunnitteluun. Meidän pitää miettiä hoidon sujumista, niin että se ei katkea potilaan näkökulmasta. Kun potilas siirtyy paikasta toiseen, hän myös itse tietää, mitä hänelle tehdään. Myös Potilasliiton Paavo Koistinen sanoo, että potilasjärjestöt on otettava mukaan sote-ratkaisun käytännön toteutukseen. Nyt pitää seurata hyvin tarkasti, miten palvelun tuottajat ottavat huomioon potilasturvallisuusasiat. Ja ennen kaikkea potilaat ja potilasjärjestöt pitää ottaa mukaan näihin työryhmiin. Se on se tärkeä asia, koska potilashan näkee sen koko prosessin sairaalassa. 4 HIEROJA

7 Toiminnanjohtajalta Talous kuntoon kaikkien etu Kuopio osoittautui taas kerran paikaksi, missä opintopäivät olivat onnistuneet. Osallistujia oli yli 120 ja väki viihtyi. Kiitos Raimo Kääriäiselle luentomaratonista. Osallistujat antoivat palautteissaan täyden 10 luentojen annista! Kuopiossa. Koulutettujen Hierojien Liiton kevätkokouksessa, hyväksyttiin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Tilinpäätöksen tappiollisuus askarrutti kokousväkeä. Murheena oli kolme asiaa. Jäsenmaksujen maksamattomuus ja siitä johtuva karhuamiskirjeiden lähetteleminen ja kolmantena, opintopäivien osallistujamäärien pieneneminen. Viime vuoden veti tappiolliseksi Kisakalliossa pidetyt opintopäivämme. Urheiluopisto oli puitteiltaan aivan mielettömän mahtava paikka mutta jotenkin jäsenistö sitä vierasti. Reilun 50 osallistujan maksuilla ei katettu sitä toimintaa, jota opintopäivien kulurakenne vaati. Kuitenkin paikka ja luennot Kisakalliossakin olivat toivelistaltanne otettuja. Tuon toisen, eli jäsenmaksujen maksamattomuuden takia, rahaa jää liiton kassasta uupumaan ja toisaalta kun karhutaan, se tuottaa postimaksukuluja. Eli tavallaan tuplakulu. Huolehditaan jokainen nyt viimeistään jäsenmaksuasia kuntoon, se on meidän jokaisen hyöty. Liiton hallitus on toimissaan ottanut kantaa kulurakenteeseen ja mm. lehden painatus kilpailutettiin uudelleen. Khl.fi -sivustojen muutostöistä tehtiin vain pakolliset. Ongelmia aiheuttaneet ohjelmistokorjaukset ja sivut saatettiin luettaviksi kaikilla päätelaitteilla. Näillä toimilla saimme vuosikuluja pienenettyä hienosti. Hallitus toivoo, että sitä samaa yhteistyötä jota olemme jäsenistön kanssa peräänkuuluttaneet ja jota olemme tehneet yhdessä, pystyttäisiin laajentamaan. Olemme suunnittelemassa kampanjaa ILMIANNA KAVERI eli jäsenhankintaa sinne omalle paikkakunnalle. Laita liittoon kuulumattoman kollegan yhteystiedot tulemaan minulle. Lähestyn häntä ystävällismielisellä toiveella josko jäsenyys kiinnostaisi. Tällainen suunnitelma on rakentumassa hallituksen aivoriihessä. Ja porkkanana sekä ilmiantajalle että uudelle jäsenelle on luvassa jotain. Palataan asiaan. Mainostajiakin voisitte ilmiantaa minulle. Kuopiossa esitettiin toivetta että Hierojalehdessä olisi useampia mainostajia vähän ympäri suomen. Antakaapas tulla osoitteita teitä lähellä olevista paperi-, rasva-, tuote-, vaate-, välinekauppiaista tai ihan mistä vain alan tukkurista tai kaupittelijasta. Annetaan heille mahdollisuus olla mukana hyvässä lehdessä ja koitetaan saada kaikille meillä lisää hienoja yhteistyökumppaneita uusista ilmoittelijoista. Pistä minulle yhteystietoja tulemaan. Kuopiossa kyselimme palautekaavakkeissa sitä, mitkä voisivat olla ne kolme paikkakuntaa tai kaupunkia joissa jatkossa pidettäisiin opintopäivät. Eli unohtaisimme kiertämisen ympäri Suomea ja ottaisimme kolme-neljä kaupunkia joissa vuorotellen kokoontuisimme. Kolmen ylivoimainen kärki oli Kuopio, Jyväskylä ja Tampere yli 40 äänellä. Pääkaupunkiseutu oli neljäntenä saaden 21 ääntä. Hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan ja katsotaan minkä- laisen kannan ja toimintatavan tulemme sitten aikanaan valitsemaan. Lahjakortteja on toivottu uudistettavan. Olisiko sinulla ehdotusta kansikuvitukseen? Nyt voit antaa taiteellisen puolesi villiintyä ja ehdottaa. Jos osaat, tee piirustus, mutta jos mielessäsi on vain idea tai ajatus, laita pieni kirjoitelma asiasta. Koitetaan saada iso kasa ehdotuksia ja kaikenlaisia raakaversioita. Laita sähköpostia tulemaan. Jään jännityksellä odottamaan. Alamme pikkuhiljaa kulkemaan kohti kesää ja loma-aikoja. Toimisto tulee olemaan suljettuna kesäkuun lopun ja heinäkuun. Pyrin katsomaan sähköposteja silloin tällöin ja huolehdin liiton laskut ja tilikirjanpidon, mutta tuotetilauksia kannattaa tehdä nyt jo etukäteen. Puhelin on auki satunnaisesti joten kannattaa laittaa tekstiviesti, jos en ole heti vastaamassa. Loma-ajat vaikuttavat myös noihin kuntoutuksiimme. MUISTA HAKEUTUA AJOISSA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE!! Ja sitten kipinkapin viemään hakemustasi omaan Kelan konttoriisi. Ja muista, minulle tietoa tulemaan kun olet paperisi vienyt ja kun olet päätöksen saanut. Oli se sitten hyväksytty tai hylätty. Ja iloinen asia on sekin, että meille on myönnetty 2015 vuodelle alkavaksi jälleen uusi 10 hengen Aslak-kuntoutus. Paljon on ehtinyt tapahtua taas tämän alkuvuoden aikana. Luvatkaa, että otatte itsellenne edes pienen hetken omaa aikaa ja irtaudutte arjen askareista. Meidän työmme on niin kuluttavaa ja energiaa vievää, että hetki akkujen latausta ei ole pahitteeksi, siitä hyötyvät sinä, läheisesi ja asiakkaasi. HYVÄÄ KESÄÄ!! Timo Ilmari HIEROJA

8 terveysuutisia Uutiset kokosivat: Sanna Hyvämäki Iina Kuusisto-Leppänen Kesä saa kolesteroliarvot kuriin Auringon paiste ja lämpö saa ihmiset liikkeelle. Tämä näkyy myös kolesteroliarvoissa. Veren kolesteroliarvot ovat paremmat kesällä kuin talvella. Kyseisen vuodenaikoihin liittyvän vaihtelun todettiin Johns Hopkins -yliopiston sydäntautien tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa, joka esitettiin Yhdysvaltain kardiologian seuran vuosikokouksessa. Aikaisemmin oli huomattu, että sydänkohtauksia tai sydänperäisiä kuolemia tapahtui enemmän talvikaudella, kuin kesällä. Tuoreen 2,8 miljoonan ihmisen seurantatietoihin perustuvan tutkimuksen mukaan kolesteroli kohoaa korkeammalle kylminä vuodenaikoina, mutta laskee lämpiminä vuodenaikoina. Kolesteroli on yksi sydänsairauksien riskitekijöistä. Varsinaisesti ero kolesteroliarvoissa vuodenaikojen vaihteluissa ei ollut suuri, mutta silti merkitsevä. Talvella nousi haitallinen LDL-kolesteroli, mutta HDL-kolesterolissa ei tapahtunut muutoksia. Syytä näihin eroihin ei selvitetty. Kuitenkin voi päätellä, jotta kesällä ihmiset liikkuvat enemmän ja syövät terveellisemmin. Tämä pitää myös kolesteroliarvoja kurissa. Talvikaudella ihmiset vetäytyvät koteihinsa ja nauttivat enemmän rasvaisia ruokia. Myös pimeällä kaudella D-vitamiinien saanti voi olla vähäisempää. Tällä on myös vaikutusta hyvän ja huonon kolesterolin suhteisiin. Lähde: Hyväterveys-lehti Suomalaistutkimus: Lihavat ja ylipainoiset voivat olla muita herkempiä sairastumaan kivuliaaseen iskiakseen sekä välilevypullistumaan A merikkalaisen lehdessä, American Journal of Epidemiology, julkaistun suomalaisen tutkimuksen mukaan lihavat ja ylipainoiset voivat olla muita herkempiä sairastumaan issiakseen ja välilevyn pullistumaan. Issiakseen sairastumisen riski on lievästi ylipainoisilla 12% ja runsaammin lihavilla 31% suurempi kuin normaalipainoisilla. Riskiryhmään kuuluvilla esiintyy myös issiaksen aiheuttamia sairaalakäyntejä ja lannepunosten kipuja yleisemmin kuin normaali painoisilla. Ylipainoisten ja lihavien joutuminen välilevypullistuman leikkaukseen on todennäköisempää, kuin normaalipainoisilla. Iskiasoireilla tässä tarkoitetaan iskiashermon ärsytyksestä johtuvaa selkäkipua sekä muita oireita, jotka voivat jatkua jopa varpaisiin saakka. Yleisin aiheuttaja on nikamien välilevyn rappeutumisen vuoksi pullistunut välilevy, joka aiheuttaa hermoärsytystä tai painaa selkäydinhermoa. Kyseinen tutkimus perustui 26 aiemman tutkimuksen meta-analyysiin, joka tehtiin Työterveyslaitoksen tutkijaryhmän toimesta. Lähde: Uutispalvelu Duodecim Työttömyys suurentaa sydänriskejä Keski-iässä työttömäksi joutuvat miehet ovat ruotsalaistutkimuksen mukaan alttiita sairastumaan sepelvaltimotautiin. Työttömyys lisää monien muidenkin pitkäaikaissairauksien vaaraa, aiemmista tutkimuksista tiedetään. Ruotsalaisten tulokset julkaistiin tieteellisessä Occupational & Environmental Medicine -lehdessä. Tulosten perusteella työttömyyteen liittyy lähes 50 % suurempi riski sairastua sepelvaltimotautiin seuraavien kahdeksan vuoden aikana. Tämä havaitaan verrattuna työttömyydeltä välttyneisiin samanikäisiin. Sepelvaltimotautiin sairastuneilla oli usein sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, mutta ne selittivät tulokset vain osin. Tutkijat uskovatkin, että työttömien sepelvaltimotautiriski voi olla somaattinen seuraus työttömyyden aiheuttamasta stressistä ja psyykkisestä ahdingosta. Aiemmissa tutkimuksissa työttömyyden on havaittu lisäävän pitkäaikaissairauksien ja psyykkisten ongelmien riskiä. Myös itsemurhan vaara suurenee työttömyyden myötä. Lähde: Uutispalvelu Duodecim 6 HIEROJA

9 terveysuutisia Liikunnalliset konsolipelit voivat auttaa lapsia laihduttamaan Kehon liikkeillä ohjattavat liikunnalliset konsolipelit voivat tehostaa ylipainoisten lasten laihtumista. Pelejä pelaavat lapset alkavat tulosten perusteella liikkua enemmän, mikä näkyy myös painon putoamisena, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Jama Pediatrics -lehdessä, ja siinä 75 ylipainoista tai lihavaa kymmenvuotiasta lasta aloitti neljän kuukauden mittaisen perhepohjaisen painonhallintaohjelman. Puolet lapsista satunnaistettiin koeryhmään, joka sai myös liikkeillä ohjattavan pelikonsolin ja siihen sopivan pelin kotiinsa. Yhdeksän viikon kuluttua lapset saivat vielä toisen pelin. Liikkeillä ohjattavia pelejä pelanneet lapset alkoivat tutkimuksen aikana liikkua selvästi enemmän kuin ennen tutkimusta, tutkijat havaitsivat. Keskimäärin tämä tarkoitti noin 8 minuuttia liikuntaa per päivä. Verrokkiryhmän lapset liikkuivat saman verran kuin ennen tutkimusta ja osa hieman vähemmän. Kaikki lapset osallistuivat painonpudotusohjelmaan, ja kummassakin ryhmässä lapset myös laihtuivat. Peliryhmäläiset olivat tässä kuitenkin parempia ja tiputtivat keskimäärin 10 prosenttia liikakiloistaan, kun verrokit karistivat keskimäärin 6 prosenttia. Kahdeksan minuuttia liikuntaa päivässä ei kuulosta paljolta, mutta pitemmän ajan kuluessa pienetkin lisäykset voivat johtaa suuriin muutoksiin. Tutkijat arvioivat, että kahdeksan minuutin lisäys päivässä voisi tarkoittaa jopa 1,5 kilon pudotusta vuodessa. Nyt tehty tutkimus oli kuitenkin liian lyhyt tämän varmistamiseen. Lähde: Uutispalvelu Duodecim Marjat suojaavat suomalaismiestä diabetekselta P aljon marjoja syövät suomalaismiehet saattavat säästyä aikuistyypin diabetekselta, tai ainakin sairastua siihen epätodennäköisemmin kuin muut. Sen sijaan hedelmät ja vihannekset eivät välttämättä ole yhtä merkittäviä diabeteksen ehkäisijöitä heille, tuore suomalaistutkimus osoittaa. Kun tiedot diabeteksista yhdistettiin miesten ruokavaliotietoihin, analyysi osoitti sairastumisriskin pienimmäksi miehillä, jotka söivät eniten marjoja. Verrattuna vähiten marjoja syöviin heidän diabetesriskinsä oli noin kolmanneksen pienempi. Vihannekset ja hedelmät eivät juurikaan vaikuttaneet kuopiolaismiesten diabetesriskiin, mikä on mielenkiintoista, sillä niiden terveellisyys on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Onkin mahdollista, että miehet eivät syöneet hedelmiä ja vihanneksia tarpeeksi, jotta vaikutus olisi näkynyt tässä tutkimuksessa. Oma vaikutuksensa on varmasti silläkin, että analyysista rajattiin pois peruna ja mehut. Tutkimusta johti Jaakko Mursu Itä-Suomen yliopistosta. Tulokset julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Lähde: Uutispalvelu Duodecim Kahvi ei aiheutakaan nestehukkaa K ahvin päivittäinen juominen ei poista nestettä kehosta eikä siten myöskään aiheuta nestehukkaa, vaikka niin usein väitetään. Brittitutkijoiden mukaan kahviin pitäisikin tässä mielessä suhtautua kuten muihin nesteisiin. Tutkimuksista tiedetään, että runsas kofeiinin nauttiminen poistaa nestettä kehosta ja tämän perusteella saman on uskottu koskevan myös kahvia. Ennen nyt tehtyä tutkimusta itse kahvin vaikutuksia nestetasapainoon on kuitenkin selvitetty vain kahdessa tutkimuksessa. Brittien tutkimus julkaistiin Plos One -tiedelehdessä, ja siihen osallistui 50 kahvia juovaa miestä, jotka osana tutkimusta joivat neljä mukillista kahvia tai vettä kolmen päivän ajan. Tämän jälkeen miehet pitivät kymmenen päivän tauon ja vaihtoivat sitten ryhmää. Näin kaikki osallistujat joivat sekä vettä että kahvia yhtä pitkät ajat. Nestetasapainon selvittämiseksi tutkijat seurasivat miesten painoa ja kehon vesipitoisuutta sekä ottivat veri- ja virtsanäytteitä. Kun tutkijat yhdistivät keräämäänsä tiedot, he eivät löytäneet minkäänlaisia merkkejä siitä, että kahvin juominen olisi lisännyt nesteen poistumista tai nestehukkaa. Miesten kehot siis reagoivat kahviin samalla tavalla kuin veteen. Tulostensa perusteella tutkijat uskovat, ettei kahvi normaalioloissa ja kohtuudella nautittuna aiheuta nestehukkaa. On silti mahdollista, että suuremmat annokset pitkään nautittuna vaikuttavat toisin. Lähde: Uutispalvelu Duodecim HIEROJA

10 Turvallisuutta työhön Teksti: Marko Leppänen, hierojaopiskelija Kuvat: Birgitta Laakso Timo Varpula tuntee läpikotaisin turvallisuusalan. Hän työskenteli poliisina 16 vuotta, ja viimeiset kuusi vuotta ovat kuluneet turvallisuusasiantuntijana Vantaan kaupungilla. Hän käy myös luennoimassa muun muassa pankeissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Varpulalla on painavaa sanottavaa siitä miten hierojan kannattaisi ottaa turvallisuusasiat huomioon omassa työssään. Hierojat huolehtivat esimerkiksi ergonomiasta ja hygieniasta automaattisesti, mutta olisi hyvä myös suunnitella turvallisuutta ja kartoittaa riskejä, Varpula sanoo. Varpulan mukaan on ensiarvioisen tärkeää, että hierojan toimitilat näyttävät ulospäin riittävän ammattimaiselta, kliiniseltä ja lääketieteelliseltä. Kun esimerkiksi ulko-ovessa ja markkinoinnissa käytetään virallisia ammattinimikkeitä, se karsii jo ensimmäiset seksuaalipalvelujen etsijät. Yrityksen nimeenkin kannattaa kiinnittää huomiota. Se ei saa olla liian vilkas tai kaksimielinen. Timo Varpula Hieroja pystyy välttämään huolellisella ennakkosuunnitelulla monet uhkaavat vaaratilanteet. Turvallisuusalan asiantuntija Timo Varpula antaa hierojille hyödyllisiä vinkkejä. Toimitiloihin huomioita Jos mahdollista, hierojan kannattaa järjestää toimitilat niin, ettei heti ulko-ovelta pääse itse hoitotilaan. Paras vaihtoehto on asiakastiski, jossa hieroja pystyy tekemään ensimmäisen arvion uudesta asiakkaasta. Itse hierontatila ei saisi näkyä kadulle asti. Ulko-oveen olisi hyvä hommata kello, joka ilmoittaa sen aukeamisesta. Ensimmäiseen keskusteluun kannattaa satsata. Siitä näkee, että millaisessa mielentilassa asiakas on. Mitä enemmän kommunikointia on, sitä enemmän tietoa tulee. Vastaanottotilaan ei kannata jättää omia arvo-esineitä. Lukittava kaappi on aina hyvä ratkaisu. Usein kuulee, että joku säilyttää laukussa koko elämää. Yhdessä laukussa ei kannata säilyttää kaikkea. 8 HIEROJA

11 Hierojat huolehtivat esimerkiksi ergonomiasta ja hygieniasta automaattisesti, mutta olisi hyvä myös suunnitella turvallisuutta ja kartoittaa riskejä, Varpula sanoo. On ensiarvoisen tärkeää, että hierojan toimitilat näyttävät ulospäin riittävän ammattimaiselta. HIEROJA

12 Omia asioita vain tutulle Yksi hierojan perusopeista on, ettei varsinkaan tuntemattomalle uudelle asiakkaalle saa tyrkyttää liikaa omia mielipiteitään. Jos asiakas haluaa kertoa syvällisesti omista tuntemuksistaan ja elämästään, kannattaa heittäytyä enemmänkin kuuntelijan rooliin. Asiakas voi kokea joskus, että hieroja ihastuu häneen. Neutraali heittäyminen on hyvä suhtautumistapa. Itsestään ei saa antaa kaikkea, eikä pidä kertoa koko omaa elämäkertaa. Varpula varoittaa, että henkisesti häiriintynyt asiakas saattaa kerätä tietoa hierojasta hyvinkin mitättömiltä tuntuvista lähteistä. Esimerkiksi omista lapsistaan kannattaa puhua vasta, kun oppii tuntemaan asiakkaan kunnolla. Eikä kannata mainostaa, että tuo Bemari pihassa on minun. Siitä asiakas poimii helposti rekisteritunnuksen. Perhepotretit on hyvä pitää piilossa hoitotilasta, eikä näytönsäästäjäänkään kannata asentaa läheisten ihmisten kuvia. Erotilanteissa mustasukkaiset puolisot seuraavat entistä kumppaniaan kauppoihin ja kouluihin. Miksi ne eivät voisi seurata hierontapaikkaankin, Varpula kysyy. Matkapuhelin lähettyvillä Jos kaikista varotoimista huolimatta hoitotilanne muuttuu uhkaavaksi, on hyvä olla toimintasuunnitelma selvillä. Matkapuhelinta kannattaa pitää lähettyvillä, että avun hälyttäminen onnistuu mahdollisimman vaivattomasti. Varpula muistuttaa, että yksityiset vartiointipalvelut tarjoavat edullisia hälytinpainikesysteemejä. Kuukausimaksut ovat halvimmillaan euron luokkaa. Mukana kannettavassa hälyttimessä on GPS-systeemi, joka paikantaa hälytyksen. Esimerkiksi Vantaalla vartijoiden tulo paikalle kestää korkeintaan 11 minuuttia. Hälytys on niin sanotusti hiljainen, eli mitään ääntä ei asiakkaan korviin kuulu. Jos toimintapiste on sijoitettu isompaan liikekokonaisuuteen, pitää keskuksella olla oma turvallisuussuunnitelma. Tilanteen riistäytyminen Matkapuhelinta kannattaa pitää lähettyvillä. väkivaltaiseen yhteenottoon on harvinaista, mutta siihenkin on hyvä varautua. Varpula ei välttämättä suosittele lamaannuttavien sumutteiden käyttöä niiden melko hankalan käyttöönoton takia. Hyvä rauhallinen kommunikaatio on tärkeää. Omaisuuden takia ei kannata meuhkata. Henki ja terveys eivät ole sen arvoisia. FASKIA- JA VENYTYSHIERONNAN KURSSI Helsinki Faskiahierontaa voi suorittaa käsin, mutta sitä voi tehostaa käyttämällä apuna erikoisinstrumentteja. Erityisesti niistä on apua nilkan ja polven nivelsidevammoista johtuvien kiputilojen hoidossa. Kurssilla opetetaan faskiahieronnan käyttö systemaattisesti niska- ja selkäkivussa sekä raajojen eri kiputiloissa. Näitä ovat olkapää- ja tenniskyynärpään kipu, rannekanavaoireyhtymä, lonkka- ja s-i-nivelsiteiden kipu, penikkatauti, polven- ja akillesjänteen rappeumaan sekä jalkapohjan faskiaan liittyvät kiputilat. Faskiahieronnan käyttö sopii myös ammattilaisille, joilla sormien nivelrikko hankaloittaa manuaalista terapiaa. Hieronta tehdään kolmivaiheisena eli levossa, venytyksen aikana ja kuormituksessa. Tähän liittyen käydään läpi eri kiputiloihin liittyen harjoitusterapian ohjaus. KURSSIOHJELMA: Lauantai klo ja lihaksen rakenne ja toiminta - venytyshieronnan ja lihaskalvohieronnan periaatteet - mekaanisten hoitovälineiden esittely ja käyttö - niskan ja yläraajojen mekaanisten sidekudos- ja venytyshierontatekniikoiden demonstraatiot ja harjoittelu Sunnuntai klo ja triggerpisteiden mekaaninen käsittely - hoitotekniikoiden vasta-aiheet - selän ja alaraajojen mekaanisten sidekudos- ja venytyshierontatekniikoiden demonstraatiot ja harjoittelu. NISKAN MOBILISOIVA HIERONTA Vuokatti Helsinki Kurssilla opetetaan mobilisoivat hierontatekniikat, joissa nivelen liikkuvuutta lisätään syviin lihaksiin, nivelsiteisiin ja nivelkapseliin kohdistuvalla käsittelyllä. Perinteinen hieronta kohdistuu lähinnä pinnallisiin lihaksiin ja sen vaikutusta voidaan tehostaa yhdistämällä siihen rangan syvien lihasten venytyshierontakäsittely. KURSSIOHJELMA: Lauantai klo ja manipulaatiota harjoittavat koulukunnat ja niiden väliset erot - mobilisoivat hierontatekniikat ja niiden vaikutukset - mobilisoivan hieronnan indikaatiot - kaularangan yläosan rakenne ja toiminta - kaularangan mobilisoivan hieronnan tekniikat Sunnuntai klo ja mobilisoivan hieronnan vasta-aiheet kaularangan alueella - kaularangan alaosan rakenne ja toiminta - kaularangan liikkuvuuden tutkiminen - kaularangan mobilisoivan hieronnan tekniikat - niskan ja kaulan etuosan lihasten manuaaliset hoitotekniikat Tämän koulutuksen jälkeen voi erikoistumista jatkaa rinta- ja lannerangan mobilisoivan hieronnan kursseilla. Käsittelytekniikoihin voi tutustua internetissä osoitteista: Kurssimaksut: 250,00 + alv 60, yht. 310 /kurssi (sis. alv, opetus, kahvi ja koulutusmateriaali). Kouluttaja: Jari Ylinen, dosentti, fysiatrian ylilääkäri, K-SKS, London College of Osteopathy, kivun hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyydet. Ilmoittautumiset: Marita Ylinen, puh tai sähköpostilla: 10 HIEROJA

13 ...JATKOA SIVULTA 2 ASLAK ASLAK-KUNNAT Tässä ovat kunnat joilta voidaan hakea Varalan Aslak-kuntotukseen: Etelä-Pirkanmaa: Akaa, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti. Etelä-Pohjanmaa: Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Vimpeli, Isokyrö, Seinäjoki, Lapua, Alajärvi, Soini, Ilmajoki, Kuortane, Ähtäri, Alavus, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Teuva, Isojoki ja Karijoki Keski-Suomen vakuutuspiiri: Kinnula, Pihtipudas, Kivijärvi, Viitasaari, Kyyjärvi, Karstula, Kannonkoski, Saarijärvi, Äänekoski, Konnevesi, Multia, Uurainen, Laukaa, Hankasalmi, Keuruu, Petäjävesi, Jyväskylä, Toivakka, Muurame, Jämsä, Korpilahti, Joutsa, Luhanka, Kuhmoinen Keski-Pohjanmaa: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Toholampi, Perho, Veteli Pohjanmaa: Vaasa, Mustasaari, Vöyri, Oravainen, Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Luoto, Laihia ja Vähäkyrö. Tampereen vakuutuspiiri: Ikaalinen, Juupajoki, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Parkano, Ruovesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi. Turun vakuutuspiiri: Turku, Kaarina, Rusko, Parainen ja Kemiönsaari Varsinais-Suomen vakuutuspiiri: Aura, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Uusikaupunki, Vehmaa. Satakunta: Merikarvia, Siikainen, Honkajoki, Karvia, Pori, Pomarkkuu, Kankaanpää, Jämijärvi, Lavia, Ulvila, Luvia, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Eurajoki, Eura, Rauma, Köyliö, Huittinen ja Säkylä akupunktio koulutusta, hierojille PORVOOSSA syksyllä 2014 Koulutuksessa perehdytään kivunlievitykseen hierojan yleisimmin kohtaamissa ongelmissa. Hieroja-lehden toimitus toivottaa KHL:n jäsenistölle oikein hyvää ja rentouttavaa kesää! Tiedustelut ja koulutusohjelma aikatauluineen: TEIJA KORKOLAINEN kiinalaisen lääketieteen asiantuntija HIEROJA

14 Myofaskiaaliset Petri Joensalo, hierojakouluttaja, naprapaatti Meillä jokaisella on hieman alle 350 parillista lihasta ja muutamia parittomia lihaksia siis yhteensä noin 700 lihasta, joista jokaisessa voi olla yksi tai useampi triggerpiste. Triggerpisteiden aiheuttamista tukija liikuntaelimistön kivuista on tehty useita eri tutkimuksia. Amerikkalaiset lääkärit Janet G. Travell ja Lois S. Simons, joista voidaan puhua triggerpisteiden uranuurtajina, ovat tutkineet aihetta vuosikymmenien ajan. Janet G. Travell on julkaissut vuosien välissä yli 40 erilaista tutkimusta. Edellä mainittujen julkaisujen pohjalta on tullut esille, että eräässä 96 henkilön tutkimusryhmässä jopa yli 93% tutkimusryhmään osallistuneiden kivuista on johtunut ainakin välillisesti triggerpisteistä ja 74%:ssa kipujen arvioidaan johtuvan ensisijaisesti triggeroireyhtymästä. Mm. tämän tiedon perusteella voidaan sanoa, että myofaskiaaliset triggerpisteet ovat ylivoimaisesti yleisin syy ihmisen kipuun ja kärsimykseen. Travell ja Simons pitävät valtaosaa kivuista triggerperäisinä. Kuvassa näkyy keskellä n. 100:n sarkomeerin supistustila, jonka seurauksena sarkomeerit molemmin puolin ovat venytystilassa. Myös supistustilassa olevien sarkomeerien sivuilla näkyy venyneitä/ kiertyneitä sarkomeerejä, josta seuraa myös niiden toiminnan häiriintymistä. Yllä oleva kuva on triggerpisteiden käsikirjasta : Travell ja Simons; Myofascial Pain and Dysfunction: The Trigger Point Manual, 2. edition. Tietämättömyys triggereihin liittyvistä peruskäsitteistä ja triggerien ilmenemistavoista johtaa väistämättä vääriin diagnooseihin. Kivun syytä ei päästä hoitamaan ja joudutaan turvautumaan oireenmukaiseen kipujen hoitamiseen. Esimerkiksi hieroja hieroo asiakkaan jalkaa, koska kipu on siellä. Kuitenkin vaivan alkuperä on m. gluteus minimuksen etureunassa, josta kipu heijastuu jalkaan triggerin aktivoituessa. Me tuki- ja liikuntaelimistön kanssa työtä tekevät terveydenhuollon ammattilaiset emme saisi väheksyä lihasten (triggerpisteiden) vaikutusta ihmisvartalon kipuihin. Niin hermosto, nivelkoneisto kuin lihaksetkin näyttelevät tärkeää roolia kehon vaivojen tutkimisessa, diagnosoinnissa ja hoidossa. Diagnosoinnilla en tarkoita, että hierojalla olisi lääketieteessä ja terveydenhuollossa diagnosoiva rooli. Kuitenkin jokainen tavoitteellista hoitotyötä tekevä hieroja varmasti pyrkii määrittelemään asiakkaansa taustaa ja nykytilaa, johtaen näiden pohjalta hoitodiagnoosin. Uskon, että kipuasiakkaita hoitaessa ja ongelmanratkaisukeskeisyyden kasvaessa käypäs siihen vatsalleen, niin ruvetaan leipomaan -hierojien aika alkaa olla takanapäin. Myofaskiaaliset triggerpisteet mitä ne ovat? Triggerpiste on hyperärtynyt kohta kireässä lihaksen säikeessä, joka sijaitsee muutoin normaalissa ja rentoutuneessa lihaksessa. Tuo hyperärtynyt piste on lihaksessa tai lihaskalvossa (fascia), joka ympäröi lihasta. Siksi niitä kutsutaan myofaskiaalisiksi triggerpisteiksi. Triggerpiste on aina palpaatioarka ja voi aiheuttaa johonkin muuhun kehonosaan heijastuneen kivun. Heijastunut kipu kohdistuu aina tietylle alueelle ja noudattaa ennalta tiettyä kaavaa. Esim. trapeziuksen yläosasta kipu heijastuu aina kohden niskaa, päätä ja ohimoa, vain harvoin käteen tai käsivarteen. Samoin infraspinatuksen triggeri heijastaa kivun aina kohden kättä, ei koskaan päähän. Triggerpisteet syntyvät lihaksessa siihen kohtaan, josta lihas tai sen osa saa motorisen hermotuksensa. Tätä kohtaa kutsutaan lihaksen motoriseksi pisteeksi. Näitä pisteitä voi yhdessä lihaksessa olla useampia. Triggerpiste syntyy kun lihaksen toiminta tai aineenvaihdunta häiriintyy niin, että lihaksen pienimpiin osasiin kuuluva sarkomeeri ei pysty vapautumaan supistustilastaan vaan jää kramppiin. Tällöin lihakseen muodustuu pieni hernemäinen kovempi kohta ja verenkierto triggerin ympäristössä heikkenee entisestään. Tästä seuraa supistustilassa olevan sarkomeerien molemmin puolinen venytystila. Noidankehä on valmis, kun kudokset happamoituvat triggerpisteen läheisyydessä ja aiheuttavat tuntoreseptoreiden välityksellä kivuntuntemusta, joka puolestaan lisää kudoksen jännitystilaa. Triggereiden toiminnan ymmärtäminen johtaa parhaimmillaan erittäin hyvään apuun asiakkaan vaivan määrittelyssä. Kahdenkymmenen vuoden aikana olen törmännyt erilaisiin lähestymiskulmiin suhteessa myofaskiaalisiin triggerpisteisiin. Edellä mainitulla tarkoitan hierojien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. En haluisi itse ajatella niin, että pisteitä hoidetaan pelkästään pisteinä ajatellen, että niitä käydään läpi ketjumaisesti tiettyä karttaa noudattaen. Näkisin loogisimmaksi lähestymistavaksi uskoa asiakkaan ilmaisemaan kipuun ja seurata sitä kautta, vaikkapa triggerkartan avulla, kivun aiheuttavaan pisteeseen. Lihasten ryhmittely suhteessa triggereihin Triggereihin liittyen lihakset voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: 1. Normaali lihas Normaali lihas ei ole palpaatioarka, ei heijasta kipua, siinä ei ole kireitä säikeitä, eikä se ole lyhentynyt. 2. Lihas, jossa on latentti triggerpiste Lihas, jossa on latentti triggerpiste, ei heijasta kipua spontaanisti. Pistettä provosoitaessa (esim. painettaessa peukalolla) se saa aikaan kohdealueelle kipuheijasteen. 3. Lihas, jossa on aktiivinen triggerpiste Lihas, jossa on aktiivinen triggerpiste, säteilee spontaanisti kivun heijastusalueelle. Lihaksesta löytyy aina jännittynyt, palpaatioarka lihassäie. Palpaatio provosoi jo olemassa olevan kivun voimakkaammin esille. Lihas on lisäksi lyhentynyt ja palpaatiol- 12 HIEROJA

15 triggerpisteet la saadaan aikaan spontaaneja kontraktioita lihaksessa (local twich response). Kipu Triggerkipu heijastuu aina kyseiselle lihakselle tyypilliselle alueelle. Esimerkkinä voidaan mainita trapeziuksen yläosa, joka aina heijastaa kivun kohden päätä. Tai m. gluteus minimus, joka aina heijastaa kivun jalkaan. Samalla tavoin on jokaisella lihaksella oma erityinen alueensa jonne kipu heijastuu. A B A) m. gluteus minimuksen etureunan triggerkipuheijaste B) m. gluteus minimuksen takareunan triggerkipuheijaste Kipu on tavallisesti tuskallinen, jomottava ja luonteeltaan yleensä erittäin epämiellyttävä. Intensiteetti voi kuitenkin vaihdella kevyestä kivusta erittäin voimakkaaseen invalidisoivaan kipuun. Kivun intensiteetti riippuu tässä tapauksessa siitä kuinka aktiivinen triggerpiste on. Tyypillistä myöskin on, että kipu harvoin tuntuu itse lihaksessa, ainakaan yhtä voimakkaana kuin kipuheijastealueella. Tästä hyvä esimerkki on m. infraspinatuksen triggeri, joka tuskin koskaan on kipeä itse lihaksen kohdalta kipu tuntuu lavan päällä vain palpoitaessa tai hierottaessa. Asiakas harvoin kertoo potevansa kipua lavan päällä m. infraspinatuksen kodalla. Hän usein valittaa vain kipua olkapäässä ja mahdollisesti säteilyä alemmas käsivarteen, jopa peukalon ja etusormen alueelle. Kuvassa alla oleva kipu on yksi tyypillisimmistä olkapään kivuista. m. infraspinatuksen triggerkipuheijaste Kivun saa aina esille painamalla triggeriä. Kipu voi myös vähentyä tai lisääntyä eri kehon asennoissa tai liikkeissä. Kivun lisääntymiseen tai vähenemiseen em. tilanteissa vaikuttaa se, että joutuuko lihas venytyksen alaiseksi tai joutuuko se aktivoitumaan esim. ylläpitääkseen tiettyä kehon asentoa. Erityisen pahana kipu tuntuu yleensä pitkäaikaisen inaktiviteetin seurauksena (esim. yön jälkeen). Tämä johtunee siitä, että kehon ollessa lepotilassa, aineenvaihdunta heikkenee vähentyneen verenkierron myötä. Tällöin läpihuuhtelu kireissä paikoissa ei toimi ja oireet vahvistuvat. Sitä vastoin kipu helpottaa yleensä pienen levon jälkeen. Esimerkiksi päätetyöläinen voi kokea iltapäivää kohden jännityspäänsäryn oireiden hiipivän ohimoille. Pieni tauotus ja hartioiden pyörittely saa verenkierron toimimaan ja oireet poistuvat. Kipuheijasteen leviäminen triggerpisteestä kipualueelle on suurimmalta osaltaan pimeän peitossa. Usein kipuheijastealue kuitenkin sisältää alueen, josta lihas hermotuksensa saa, lisäksi peittäen alleen muiden segmenttien hermotusalueita. Esimerkkinä vaikkapa m. infraspinatus, joka saa hermotuksensa n. suprascapulariksesta (C5,C6) ja kipuheijaste leviää kyseisille dermatomeille. Triggerpistekivun tutkiminen Tutkittaessa asiakkaan kipua tulisi aina pyrkiä kartoittamaan taustat. Työn kuva kertoo yleensä jo aika paljon. Jos hoitaja hallitsee anatomian, pystyy hän toiminnallisen anatomian ymmärtämisen kautta paikallistamaan ylikuormittuvia lihaksia tai muita rakenteita kehossa. Esimerkiksi seisomatyöläisellä ovat pakarat ja alaraajojen lihaksisto ja muut tukirakenteet kovalla rasituksella. Kun taas istumatyöläisen (vaikkapa kuorma-auton kuljettajan) lonkan koukistajat ovat pitkäkestoisesti lyhentyneessä tilassa (ei välttämättä supistuneena). Nämä kuormituksen kohteena olevat rakenteet ovat kaikkein alttiimpia kehittämään triggereitä. Kun tutkitaan onko kyseessä oleva kipu peräisin triggeristä, palpaatiotestiä, venytystestiä ja lihasvoimatestiä apuna käyttäen voidaan tutkia useimmat lihaksistoon ja sen rakenteisiin liittyvät vaivat. Palpaatiotestissä painaen tai puristaen provosoidaan lihasta, missä triggerpiste on. Jos kyseessä on aktiivinen tai latentti trigger, löytyy lihaksesta jännittynyt lihassäie, joka heijastaa kivun kipuheijastealueelle. Kipuheijaste siis syntyy alueelle, jossa asiakasta häiritsevä kipu sijaitsee. Kipuheijaste syntyy joko välittömästi tai pienen ajan kuluessa. Kyseinen säie itsessään on palpaatioarka ja saattaa saada aikaan palpoidessa spontaaneja kontraktioita lihaksessa. Tästä käytetään termiä local twich response. Jos triggerpiste on todella aktiivinen ja pisteeseen mennään varomattomasti saattaa asiakas pompata pöydällä, kirjallisuudessa puhutaan tästä käyttäen termiä jump sign. On hyvä pitää mielessä, että myös kipuheijaste alueen lihaksisto on kosketus arka, vaikka siellä ei primääristi ole kivun aiheuttaja. Tämä johtunee siitä, että triggerkipuheijaste aiheuttaa alueen motorisiin neuroneihin alentuneen ärsyyntyvyyskynnyksen ja tällöin normaalia pienemmällä aktiopotentiaalilla saadaan aikaan lihasten supistuminen ja lihakset tulevat aroiksi. Vaikka puhutaan triggerkipuheijasteesta, kyseessä ei ole aina kipu. Kipu voi olla myös tunne, pistely, puutuminen, tunnottomuus, paine tai joku muu normaalista poikkeava aistimus. Venytystestissä lihas pyritään viemään venytykseen. Testattaessa voi huomata nivelen liikkuvuuden rajoittumisen verrattuna vastakkaiseen puoleen. Venytys ns. lievemmässä triggerissä voi tuntua hyvältä ja auttaa, mutta akuutissa aktiivisessä triggerissä lihaksen venyvyys saattaa olla olematon. Reaktio on esim. ns. niskanoidannuolessa päinvastainen, kuin normaalin lihaksen venytyksen yhteydessä. Koska noidannuolessa niska on rajusti liikerajoitteinen johonkin suuntaan, saa krampissa olevien lihasten venytysyritys tai pienikin sopimaton liike aikaan rajun kipuaistimuksen. Edellä mainittu johtuu spasmissa ole- HIEROJA

16 ...myofaskiaaliset triggerpisteet vien sarkomeerien kyvyttömyydestä antaa periksi, sillä seurauksella, että spasmi pahenee venytysyrityksen myötä. Tätä seuraa äkisti paheneva kipu (vihlaisu) ja lihaskramppi leviää ympäröiviin säikeisiin ja lihaksiin. Venytystestiä ei välttämättä tarvitse tehdä tutkimuksen yhteydessä. Huolellinen haastattelu voi tuoda esille kyseisen provokaatiomallin. Esimerkiksi asiakas, joka kertoo nukahtavansa illalla hyvin, mutta herää pian syvän univaiheen jälkeen jalkasärkyyn. Tämän jälkeen loppuyö sujuukin asentoa vaihtaessa. Tarkempi selvitys voi tuoda esille, että asiakas nukahtaa yleensä kivuliaan puolen kyljelle, jolloin pienen ja keskimmäisen pakaralihaksen alueelle tulee pitkäkestoinen laimea venytys. Edellä mainittu pieni venytys on riittävä yhdessä heikentyneen yöllisen aineenvaihdunnan kanssa provosoimaan triggerkivun esim. pienen pakaralihaksen kipuheijastus alueelle jalan ulkosivulle. Lihasvoimatestissä lihas on normaalia heikompi ja heikompi myös verrattuna vastakkaiseen puoleen. On hyvä sulkea pois mahdolliset neuraaliset ongelmat. Hermorakenteiden pinnetilojen testaamiseen on omat testinsä, joiden avulla pystytään selvittämään mahdolliset hermoperäiset ongelmat. Tyypillisimpiä polvikipujen aiheuttajia ovat etureiden lihakset. Etureiden voimaa voidaan testata helposti hoitotilanteessa spesifillä testillä (kuva yllä), tai vaikka kyykkyyn menemällä. Myös tässä, kuten venytystestin yhteydessä, voidaan haastattelussa esille tulevista asioista saada selville lihasvoiman heikkeneminen tai triggerlihaksen aktivoitumisen aiheuttama kipuheijaste. Asiakas voi haastattelussa kertoa portaiden alaspäin kävelyn sattuvan polveen, kun taas ylöspäin hän pääsee ilman kipua. Rappuja alaspäin kävellessä voi tulla myös tunne, että polvelle ei uskalla varata sen pettämisen pelossa. Eli haastattelusta saatavien tietojen merkitys triggerpisteiden ymmärtämisessä korostuu. Oleellista on toiminnallisen anatomian osaaminen. Syyt Lihaskudoksen toiminnan häiriintymisen mekanismia ei tunneta tarkasti. On kuitenkin useita tekijöitä, joiden tiedetään altistavan triggereiden syntymiselle. Janet G. Travell ja Lois S. Simons pitävät huonontunutta ryhtiä ja kehon epäsymmetriaa yhtenä merkittävänä triggereiden aiheuttaja. Talonpoikaisjärjellä voidaan ajatella, että kaikki mikä aiheuttaa ylirasitusta lihaksille toimii triggerpisteiden aiheuttajana. Seuraavassa luettelomaisesti muutamia: Raju painavan taakan nostaminen - Lihas joutuu tuottamaan isomman voiman kuin mihin se sillä hetkellä kykenisi. Pitkäaikainen staattinen jännitys - Päätetyö jossa hartiaseudun ja kaulan lihaksisto työskentelee jatkuvasti pienessä jännityksessä Kevytkin pitkään jatkuva toistotyö altistaa triggereille. Nivelpatologia esim. lonkkanivelrikko - Lonkkanivelen asentoa joudutaan lihaksiston avulla ohjaamaan nivelen kannalta suotuisampaan asentoon, seurauksena lonkan seudun lihaksiston ylikuormittuminen. Veto ja kylmä - Veto ja kylmä aiheuttavat kehon lihaksistossa lämmittämisen (kylmän hytinä) tarpeen ja tämä puolestaan saattaa olla osallisena esim. niskan lihasten jännityksen kasvuun. Lihaksen pitäminen pitkään lyhentyneessä tilassa - Esim. lonkan koukistajiin voi kehittyä triggereitä istumatyössä. Trauma - Vamman parannuttua kehossa lisääntyvä jäykkyyden tuntu ja lisääntyvä kipuilu viittaa trigger oireisiin, usein myös alkuperäisiä oireita matkien. Muut triggerit ja kipu yleensäkin - Satelliitti-triggerit syntyvät toisen triggerin kipuheijastus alueelle, m.quadratus lumborum - m.gluteus minimus m.peroneus brevis on hyvä esimerkki tällaisesta ketjusta. Triggerpisteiden hoitaminen Hoitaminen tapahtuu, kuten muidenkin tuki- ja liikuntaelin (etenkin lihasten) vaivojen hoito. Mielestäni triggerpiste ajattelussa ei ole mitään mikä muuttaisi lihaksiston normaalia tutkimista ja hoitamista. Kyse on lihasjännityksen poissaamisesta. Triggereiden mekaaninen käsittely useimmiten auttaa, koska kyhmyyn kohdistettu paine ja muokkaus erottaa sarkomeerejä toisistaan. Hoitajan on syytä olla huolellinen ja monipuolinen hoitaessaan triggereitä. Jos hoitaa huolimattomasti hutaisten saattaa tehdä karhunpalveluksen asiakkaalle. Latenttina ollut triggerkipu voi äityä aktiiviseksi ja asiakas saakin itselleen hoidon jälkeen pahenneet kivut. Voidaan pohtia vaikkapa aihetta - niskahieronnan jälkeinen päänsärky. Miksi asiakas kärsii päänsärystä hieronnan jälkeen? Voiko kyse olla osittain siitä, että onnistutaan sohaisemaan kusiaispesään, eikä hoideta aluetta huolellisesti alusta loppuun. Triggereiden hoitaminen venyttämällä lihasta tulee myös tehdä taiten ja sijoittaa hoidossa sopivaan kohtaan. On muistettava, että osa lihaksesta on supistustilassa (triggerin kohdalta) ja osa ylivenyneessä tilassa. Tästä johtuen venytys ei välttämättä kohdistu krampissa olevaan kohtaan, vaan venyttää jo venytyksessä olevia sarkomeerejä. Hoitokeinoja: Hieronta - Aivan perinteinen hieronta on hyvä keino, kuitenkin ehkä painottaen muokkaavia ja venyttäviä otteita. Lihaspressuuri - Tällä tarkoitetaan triggerin hoitamista painantatekniikoita käyttäen. Lihasvenytys - Lihasten venyttäminen kannattaa sijoittaa hoidon loppupuolelle, jolloin lihasta on jo muokattu ja triggeriä pehmitelty. Erilaiset MET- tekniikat sopivat tähän mainiosti. Paikallinen lämpö - Lämpö hoidon aikana voi auttaa lihaksistoa rentoutumaan. On muistettava kuitenkin, että kudoshan jäähtyykin jossain vaiheessa. Kombinaatio hieronta, venytys, lihaspressuri ja lämpö - On hyvä käyttää useita erilaisia hoitokeinoja perätysten ja päällekkäinen, kannattaa ainakin kokeilla. Joku tehoaa yhdelle, toinen toiselle. Venytys + Kylmähoito - Tätä hoitomuotoa käyttivät paljon triggerpisteiden pioneerit Janet G. Travell ja Lois S. Simons tutkiessaan ja hoitaessaan potilaitaan Venytys ja sidekudos veto - Tämä hoitomuoto sopii hyvin tietyille kehon osille, esimerkiksi olkanivelen ulkokiertäjille. Hoidettaessa viedään lihas venytykseen ja sen jälkeen tehdään sormilla sidekudosvetoja ihoalueen yli. Ultraäänihoito + venytys - Ultraäänihoidolla saadaan nostettua kudoksen verenkiertoa ja lämpötilaa, kun tätä kombinoidaan venytyksen kanssa, voidaan triggerpiste saada rentoutumaan. Venytys + Lokaalianestesia - Tämä hoitokeino ei ole hierojan ulottuvilla. Myös tätä Travell ja Simons käyttivät paljon, hyvin tuloksin. Venytyksessä olevaan lihakseen ruiskutetaan puudutetta. Dry needling - Akupunktioneulaa hyväksi käyttäen laukaistaan triggerspasmi. Neula laitetaan triggerlihakseen juuri triggerpistekyhmyn kohdalle ja odotetaan jännityksen laukeamista. Pidän hyvänä hoitokeinona ja hoidon pohjana hierontaa, lihaspressuria ja venytystä. Siitä on hyvä lähteä soveltamaan hoi- 14 HIEROJA

17 toa tilanteenmukaiseksi ja tapauskohtaiseksi. Erilaiset vivutus- ja kalvokäsittelytekniikat ja sovelletut hieronnat ovat erinomainen apu hoitotilanteessa. Lopuksi Myofaskiaaliset triggerpisteet ovat, kuten alussa mainitsin, suurin yksittäinen tuki- ja liikuntaelimistön kipujen aiheuttaja. Hoitajalle, joka pyrkii auttamaan asiakkaitaan hänen kivuissaan, on erittäin hyödyllistä oppia tuntemaan triggerpisteiden toimintamekanismeja ja niiden hoitoa. Valmistuin naprapaatiksi Tukholmasta vuonna 1999 ja uskon, että suurin yksittäinen ajatteluani avartanut asia ihmisen kivun tutkimisessa, hoidon tarpeen määrittelyssä ja hoitamisessa on ollut triggerpiste ajattelu. Triggerpisteiden merkitystä korostaa se, että naprapaattien koulutuksessaan saama vahva nivelten ja nikamien toimintaan liittyvä ymmärryksen pohja, on itselläni jäänyt jopa edellä mainitun taustalle. Meidän on hyväksyttävä, että tiedon kenttä on loputon. Koko ajan lääketieteen uusi tutkimus tuo valoa eilisen hämäryyteen ja auttaa meitä selviämään paremmin asiakkaidemme haasteiden kanssa. Tämä tarkoittaa jatkuvaa tiedon hankintaa ja kouluttautumista. Kuitenkin perusta on rakennettava huolella, asiakasta ajatellen, muuten sen päälle ei voi uutta osaamista rakentaa. Useimmat meistä saavat niin ajattelun kuin hoitotyön mallinsa erilaisilta opettajilta. Osa meistä tekee rutiininomaisesti niin kuin meitä on opetettu luottamalla siihen, että menetelmä toimii ja on parasta asiakkaalle. Osa hankkii tietoa eri lähteistä (kirjallisuudesta, netistä ym.) ja pyrkii soveltamaan sitä mahdollisuuksien ja kokemuksen mukaan käytännön hoitotilanteisiin. Kannustan kaikkia ajatteluun ja hoitamisen monipuoliseen soveltamiseen. Ei tämä mitään YDINFYSIIKKAA ole! Lähteet: Travell ja Simons; Myofascial Pain and Dysfunction: The Trigger Point Manual, 2. Edition, Näsmän Tore: Myofasciala triggerpunkter (studiematerial) Urheiluhierojat ry järjestää jälleen OPINTOPÄIVÄTAPAHTUMAN Varalan Urheiluopistolla (p ), Tampereella Lauantai MET-tekniikka, OMT fysioterapeutti Ismo Palmamäki Lounas Ismo jatkaa MET-tekniikoista Urheiluhierojien sääntömääräinen syyskokous Päivällinen Rantasaunan löylyt kutsuvat! Sunnuntai Triggerit, Ismo Palmamäki opastaa aiheeseen Lounas Ismo jatkaa triggereistä n saakka Molemmat päivät sisältävät sekä luentoa, että käytännön harjoittelua. Hinnat Kurssimaksu KHL:n jäsenet 60, ei jäsenet 70. Maksetaan Urheiluhierojat ry tilille FI Majoitus 2hh 104, 1hh 137 täysihoidolla. Ainoastaan ruokailu 14, päivämaksu ei majoittuville 6 /pv. HUOM! Majoitukset, ruokailut ja päivämaksut maksetaan Varalan Urheiluopistolle! ILMOITTAUDU viimeistään Annelille p JOS OMISTAT MATKAPLINTIN, OTA MUKAASI; ISMO TEETTÄÄ TÖITÄ-NÄÄS! VARAUDUTHAN VARALAAN! Luonnollinen Oliivi OILI Ristikon 1/2014 ratkaisu KAUSTISLAINEN JÄSENKORJAUSKOULUTUS Jäsenkorjauksella voidaan hoitaa esimerkiksi selkä- ja niskakipuja, olkapää- ja polvinivelvaivoja sekä lihassärkyä. Koulutus soveltuu osaamisen täydentämiseksi fysioterapeuteille, hierojille tai muuten vastaavat perustiedot omaaville henkilöille. Katso lisätietoja: Opintojen toteutus: 10 lähijaksoa (pe-su) lukuvuoden aikana. Opetusmaksu 118 / lähiopetusjakso Haku mennessä. HIEROJA

18 Soutajan hoitavat kädet Marko Leppänen, hierojaopiskelija Kolminkertainen soudun olympiavoittaja Pertti Karppinen on työskennyt jo parikymmentä vuotta hierojana. Hän kannustaa hierojia opettelemaan urheiluvalmennuksen perusteita. Kolminkertainen soudun olympiavoittaja Pertti Karppinen lopetti uransa Barcelonan kisojen jälkeen vuonna Hän oli työskennellyt seitsemän vuotta palomiehenä ja kolme vuotta palomestarina, mutta laman aikana niitä töitä oli enää vaikea löytää. PR-tehtävätkin jäivät, kun urheilu-ura loppui. Karppinen oli 39-vuotias, kun hän aloitti urheiluhierojaksi opiskelun Turun hierojakoulussa. Karppinen oli kurssin kolmanneksi vanhin. Ajattelin, että se on väliaikainen homma, mutta tässä sitä vieläkin ollaan, 61-vuotias Karppinen naurahtaa. Karppinen pitää tärkeänä, että urheilija löytää mielekästä tekemistä heti uran jälkeen vaikka pankkitilillä olisi riittävästi rahaa elämiseen. Monet urheilevat tätä nykyä nelikymppiseksi. Toisaalta ne urheilu-uran parhaat vuodet ovat juuri niitä, jolloin sijoitutaan työelämään. Karppinen on havainnut muutosta nuorten asenteissa. Sosiaalista kanssakäymistä vaativien ammattien arvostus on hänen mielestään nousussa. 16 HIEROJA

19 HIEROJA

20 ... soutajan hoitavat kädet Nokian kulta-aikoina kaikki halusivat olla vain tietokoneen ääressä. Hieroja ei ole koskaan valmis Karppinen pitää vastaanottoa Raision keskustassa sijaitsevassa liiketilassa.laajaan asiakaskuntaan kuuluu urheilijoita, mutta suurin osa on tavallisia kansalaisia. En ole halunnut mennä mukaan mihinkään seuraan tai kiertämäään kisoja. Mielestäni se on nuorten hommaa, Karppinen naurahtaa Karppisen mielestä hierojan ammatissa kiehtoo, ettei siinä ole koskaan valmis. Karppinen etsii tietoa ihmiskehosta kirjoista, netistä ja kollegoilta. Hän järjestää hierojakavereiden kanssa omia koulutuspäiviä. He hierovat toinen toisiaan ja vaihtavat ajatuksia. Mielestäni nuorten hierojien kannattaisi ottaa oppia vanhemmilta ammattilaisilta ja kysellä asioista. Aina sieltä tulee jotain uutta. Jotain uutta tekniikkaa on hyvä kokeilla ensin kaverille ennen kuin käyttää asiakkaan kanssa. Ei ole hyvä, että vakioasiakas lähtee vaikka liian rajun otteen takia. Karppinen kannustaa myös kuuntelemaan tarkasti asiakkaita. Heiltä saa hyviä tiedonmurusia esimerkiksi siitä miten lääkärit tai osteopaatit ovat hoitaneet vaivoja. Jumppavinkkejä asiakkaille Karppinen haluaa hoitaa asiakasta kokonaisvaltaisesti. Hän antaa mielellään jumppa- ja venyttelyohjeita. Ihmiset ihmettelevät joskus, että miksi neuvon heitä, koska menetän asiakkaita. Kyllä ne silti uudelleen tulevat. Vaikka Karppinen antaa mielellään kuntoutusohjeita, hän ei halua astua lääkäreiden tontille. En halua, että asiakas sanoo hierojan käskeneen tekemään näin. Asiakasta voi kysyä, että mitä mieltä olet tästä hierojan neuvosta. Monet tulevat hierontaa rentoutumisen takia, vaikkei lihaksistossa olisi mitään suurempaa vaivaakaan. Kosketus tekee sen, ettei hieronnan aikana pysty ajattelemaan esimerkiksi työasioita. Se on tärkeää yläpäälle. Moni nukahtaa pyödälle, vaikka hieroo kovaakin. Karppinen pitää tärkeänä, että klassiseenkin hierontaan erikoistuneet perehtyvät urheiluvalmennuksen perusteisiin. Hän huomauttaa, että kun lihasta kuntoutetaan, käytössä on samoja voimanhankinnan periaatteita kuin urheiluvalmennuksessa. Iäkkäämmät ihmiset vaativat enemmän palautumista, mutta systeemit ovat samat. Hierojan olisi hyvä hallita ainakin peruskäsiteet. Solutasolle asti ei tarvitse mennä, tutkijat ovat erikseen. Huomiota ergonomiaan Karppisen parimetrisestä olemuksesta huokuu, että hän pitää itsestään edelleen hyvää huolta. Ex-huippu-urheilija tekee puu- ja metsätöitä mökillä. Hän soutaa huvikseen mökillä ja vetää välillä sisälenkkejä ergometrillä. Karppinen voisi jäädä parin vuoden päästä eläkkeelle, mutta motivaatiota ja kuntoa riittää hommiin näillä näkymin pidempäänkin. Yksi vaihtoehto on tehdä lyhyempää työviikkoa. Isosta miehestä löytyy voimaa hierontaan, mutta hänkin on joutunut miettimään omia työtapojaan ja ergonomiaansa. Soutu on niin kova laji, että se on jättänyt jälkensä selkään ja lonkkiin. Nuorempana sitä melkein hyppi pöydällä, hän naurahtaa. 18 HIEROJA

21 Käsityöläinen Turusta Linda Elfving, naprapaatti Kolumni Hoidammeko ihmisiä vai epäsymmetriaa? Ihminen tulee vastaanotollemme ja kertoo vaivastaan johon hakee apua. Huomaamme heissä vikoja, hartiat ovat eri tasolla, toinen jalka on pidempi kuin toinen, lanneselkä on notko ja skolioosikin vielä kaiken kukkuraksi. Siinä sitten kaikessa ammattiylpeydessämme kerromme jokaisen pienenkin havaintomme kovaan ääneen ja kauhistelemme miten tällaisella keholla on voitu pärjätä tähän asti. Mitähän tämä ihminen alkaa tästä kaikesta ajatella? Notko lanneselkä ja mahtava skolioosi jäävät kytemään alitajuntaan ja näin ollen ajatus pysyvästä sairaudesta on olemassa. Selässä tulee siis aina olemaan oireita, onhan se hirveän notko! Pohditaanpa hetki normaalia ihmistä. Sellaista, jolla hartiat ovat samalla tasolla, raajat samanmittaiset, selässä täydellinen S-muotoinen ryhti ja molemmat jalkaterätkin loistavassa ryhdissä. Tunteeko joku tällaisen henkilön? Minä en ainakaan ole törmännyt vielä tähän ns. normaaliin ihmiseen. Tästä voisikin jatkaa pohdintaa että mitä tarkoittaa normaali? Onko sellaista olemassa. Olemme jokainen epäsymmetrisiä, erikokoisia ja painoisia. Luumme ja lihaksemme ovat erimittaisia ja kiinnittyvät aina hieman eri kohtiin. Miten voimme siis määrittää normaaliuden ja antaa siihen mittoja ja asteita? Jokaisella on siis joko hartiat eri korkeudella, selässä enemmän tai vähemmän ässää, joillakin oireilee selkä, toisella olkapää ja toisella ei ole minkäänlaisia oireita. Voimmeko siis vetää johtopäätöksiä tästä luomastamme Sairaudesta epäsymmetria? Hmm Mitä jos lähestyisimme asiakasta hieman toisella tavalla. Kertoisimme miten loistavaa, että hän on lähtenyt hakemaan apua oireisiinsa ja miten tuollaisella motivaatiolla päästään varmasti pitkälle. Keskittymällä niihin seikkoihin, joilla saamme helpotettua oireita ja painottamalla vaivan paranemista voimme luoda tuolle ihmiselle hyvin toisenlaisen mielikuvan ja näin ollen edesauttaa paranemista. Hoitokerta kun pitää sisällään paljon muutakin kuin tuon manuaalisesti toteutetun fyysisen toiminnan. HIEROJA

22 Terapeuttina veikkausliigajoukkueen mukana Jari Puustinen Naprapaatti, fysioterapeutti, urheiluhieroja, Tt yo KUPS DBC klinikka Kuopio Jari Valkonen Hieroja KUPS DBC klinikka Kuopio Jalkapallo on noussut ensimmäistä kertaa arvostetuimmaksi urheilulajiksi suomalaisten keskuudessa. Tämä selvisi helmikuussa 2014 julkaistussa Taloustutkimuksen Sponsorointi & urheilun arvomaailma -tutkimuksessa, jossa urheilulajeja arvioitiin kouluarvosanoin mielikuvien perusteella. Vuosia arvostetuimpana lajina pidetty jääkiekko joutui nyt tyytymään kolmanteen sijaan. Toiseksi eniten suomalaiset arvostavat yleisurheilua. Se on pitänyt asemansa vuodesta toiseen, kun taas jääkiekko ja jalkapallo ovat nyt vaihtaneet paikkaa. Suosiosta huolimatta suomalaiset veikkausliigatason seurat painivat jatkuvien talousvaikeuksien kanssa. Pelaajat ovat osittain edelleen puoliammattilaisia ja talouden realiteetit heijastuvat väkisinkin myös joukkueen mukana toimivien hierojien, fysioterapeuttien ja muiden ammattilaisten tekemiseen. Kaudella 2007 vain yhden Veikkausliigajoukkueen fysioterapeutti ilmoitti toimivansa päätoimisesti joukkueen mukana. Harvalla veikkausliigan seuralla on edelleenkään päätoimista hierojaa tai muuta terveydenhoitoalan ammattilaista. Useissa seuroissa terapeuttien palvelu on ostettu ulkopuolelta tai on mukana toiminnassa esim. yhteistyösopimuksen kautta. Näin on toimittu myös Kuopion palloseuran veikkausliigajoukkueessa jo useamman vuoden ajan. Tiimityö ja sovittu viestintä avainasemassa Kun työskennellään rajatuilla resursseilla, joudutaan toiminta miettimään niin, että se olisi mahdollisimman tehokasta. Kupsissa päävalmentaja ja apuvalmentaja ovat päätoimisesti joukkueen mukana, lääkäri, fysiikkavalmentaja, hieroja ja fysioterapeutti/naprapaatti toimivat oman työnsä ohessa. Valmennuksen ja kuntoutusta tekevien henkilöiden välinen yhteistyö on avainasemassa urheilijan vammakuntoutuksessa ja sen aikaisessa harjoittelussa. Niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on keskimääräisesti riittävä osaaminen urheilijan fyysisen kunnon tukitoimintojen tuottamiseen. Usein toimijoiden välinen kommunikointi on riittämätöntä tai se puuttuu kokonaan. Tärkeänkin viestin (esim. lääkäriltä fysioterapeutille ja valmennukselle) välittyminen hoitoketjussa jää usein urheilijan itsensä vastuulle. Urheilijan motiivit tehdä työtään ovat yleensä korkealla ja siten omalta kannalta negatiivisen viestin vieminen esimerkiksi valmentajalle voi ohjata urheilijaa muuttamaan sisältöä itselleen sopivaksi. Onkin erittäin tärkeää että kuntoutus ja valmennus luovat suoran viestiyhteyden keskenään, jotta tieto välittyy mahdollisimman todenmukaisesti perille. Pienilläkin resursseilla voidaan toimia tehokkaasti, kun toiminta on suunnitelmallista. Aina ei tarvitse olla käytössä sa- 20 HIEROJA

23 - käytännön kokemukset ja tulevaisuuden näkymät mat olosuhteet ja viimeisin teknologia, joita maailman suurseurat pystyvät käyttämään. Hyväksi havaittuja toimintaa tehostavia toimenpiteitä ovat Kuopiossa olleet mm. KUPS-klinikka. Klinikalla kuntoutuvat pelaajat ovat voineet käydä harjoittelemassa pienryhmissä terapeutin ohjauksessa. Tällöin on samalla kertaa ollut mahdollista kartoittaa kunkin pelaajan terveyden tilaa, antaa jatko-ohjausta ja miettiä lajiin tai joukkueharjoitteluun paluun ajankohtaa. Toinen toimintaa nopeuttanut tekijä on ollut ns. Akuutti-klinikka, johon pelaajat voivat tulla aikaa varaamatta 1-2 päivää edellisen pelin jälkeen. Terapeutti kartoittaa esim. vammatilanteen, antaa kuntoutusohjeita ja akuuttihoitoa tai ohjaa pelaajan lääkäriin. Näin vältytään ylimääräisiltä lääkärikäynneiltä ja saadaan mahdollisimman nopeasti kuntouttavat toimenpiteet käytäntöön sekä annetaan aikaa spontaanille paranemiselle. Tätä ennen akuutimman lääkärin vastaanoton tarpeessa olevat pelaajat ovat jo käyneet lääkärillä ja mahdollisesti tulevat sitten terapeutin vastaanotolle. Lääkärin tekemän urheilijoiden terveystarkastuksen lisäksi urheilijoiden TU- LE-kartoituksia on tehty varsinkin riskiryhmän pelaajille ja pelaajille joilla on ollut aikaisempia vammoja, riski niiden syntyyn sekä uusille pelaajille. Aikaisempien vammojen selvittäminen ja pelaajan vammahistoria on syytä kartoittaa mahdollisimman tarkkaan, jotta turhilta uusilta vammoilta vältyttäisiin. Kartoittamisen tulee perustua lajianalyysiin ja siltä pohjalta tehtyihin kohdennettuihin testeihin, jotka simuloivat lajin vaatimia ominaisuuksia ja vaatimuksia. Näiden löydösten perusteella, pelaajalle ohjataan henkilökohtaiset tukiharjoitteet, joiden kontrolloiminen ja jatkoprogressio ovat kaiken A ja O. Tukiharjoittelun merkitys Tukiharjoittelun merkitys korostuu myös jalkapalloilijoiden harjoittelussa. Yksipuolinen harjoittelu johtaa helposti rasitusvammoihin ja tarvittavien ominaisuuksien epätasaiseen kehittymiseen. Monipuolisella tukiharjoittelulla pyritään vahvistamaan urheilijan heikkoja lenkkejä ja luomaan pohjaa hyvälle lajisuoritukselle. Parhaimmillaan tukiharjoittelun tulisi olla yksilöllisesti suunniteltua, progressiivista ja ennen kaikkea kontrolloitua. Sen tulee perustua havaittuihin puutteisiin tai esim. loukkaantumisten tai vammojen takana piileviin syihin, jotta urheilija motivoituu tukiharjoittelun toteuttamiseen. Tähän hyvänä pohjana voidaan käyttää henkilökohtaista lihastasapainokartoitusta ja toiminnallista liikkeiden analysointia, jolla pyritään pääsemään käsiksi näihin tekijöihin. Kartoituksen perusteella valittujen esim. tukilihas- ja liikkuvuusharjoitteiden pitäisi tulla säännölliseksi rutiiniksi vuoden ympäri ja huomio tulisi kiinnittää erityisesti suoritustekniikoihin. Myös harjoittelun rytmitys tulee ottaa huomioon ja liian monta ominaisuutta ei kannata ottaa kehitettäväksi samaan aikaan. Voimaharjoittelutekniikoissa erityistä huomiota tulee kiinnittää keskivartalon ja polven hallintaan. Kamera on hyvä apuväline myös oheisharjoitteiden analysoinnissa. Edelleenkin urheilun parissa tehdään turhan paljon testejä ja kartoituksia vain testaamisen takia, eikä sen jälkeen muutosta tai harjoittelun vaikutusta kontrolloida riittävällä tavalla myöskään tukiharjoittelussa. Monella urheilijalla oireita alkaa esiintymään siinä vaiheessa, kun peruskoulusta siirrytään lukioon/ammattikouluun ja harjoitusmäärät kasvavat nopeasti. Kun kipuja urheilijoilla havaitaan toistuvasti, tulisi siihen puuttua ja yrittää selvittää siihen johtavat syyt. Varhaisen puuttumisen malli ja riittävän ammattitaitoisen yhteistyöverkoston luominen urheilijan ympärille on tässä avainasemassa. Toimenpiteiden ajoitus ratkaisee, miten nopeasti urheilija pystyy palaamaan optimaaliseen harjoitteluun ja saadaan käyntiin oikeanlainen tukiharjoittelu. HIEROJA

24 ...terapeuttina veikkausliigajoukkueen mukana Hierojan rooli osana hoitoketjua ja ennaltaehkäisevässä kuntoutuksessa Hieroja on herkässä rajapinnassa urheilijan ja muun urheiluorganisaation välillä ja voi olla sen vuoksi merkittävässä roolissa kuntoutusketjussa. Hierojan ja urheilijan välinen suhde muodostuu usein hyvin luottamukselliseksi ja urheilija avautuu hierojalle helposti vaikeistakin asioista, jolloin hieroja voi auttaa ja rohkaista urheilijaa tarvittaessa ohjautumaan kuntoutusketjun muille toimijoille. Näissä tilanteissa on tärkeää, että hieroja voi olla yhteydessä suoraan kuntoutusorganisaation muihin jäseniin ja välittää heille tietoa urheilijan tilanteesta - urheilijan suostumuksella tietenkin! On myös tärkeää, että hieroja on tietoinen ketjun muiden toimijoiden tekemisistä, jotta urheilijan kuntouttaminen saataisiin toteutettua laadukkaasti. Hierojan rooli vammakuntoutuksessa Usein urheilijan loukkaantuessa akuutin vaiheen kuntoutuksen hoitavat lääkäri ja fysioterapeutti. Mutta myös hierojan erikoisosaamisella voi olla merkittävä rooli vammakuntoutuksessa. Hierojan työtä ohjaavat lääkärin ja fysioterapeutin tekemät päätökset ja ohjeistukset. On tärkeää, että urheilijan kuntoutuessa kohti normaalia harjoittelu- ja kilpailurutiineja, hieroja tietää hänen edistymisetä ja voi osaltaan auttaa urheilijaa kuntoutumisprosessissa. Leiri- ja kilpailumatkoille palkataan usein mukaan vain hieroja tai fysioterapeutti. Pienellä lisäkoulutuksella hierojat voisivat toimia leiri- ja kilpailutilanteissa myös ohjaavassa roolissa ja näin saataisiin pienistäkin resursseista enemmän irti. Huippuseurat suunnannäyttäjinä jalkapallon kehityksessä Huippuseuroissa kuten FC Barcelona, Real Madrid, AC Milan, Juventus etc. jalkapalloilijoiden fyysinen harjoittelu on muuttunut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Paljon on tullut myös uutta teknologiaa, jolla pystytään entistä paremmin arvioimaan pelaajien suorituskykyä ja esim. riskiä loukkaantua. Useat huippuseurat ovat muokanneet harjoitteluaan niin, että perinteisen lisäpainoharjoittelun tilalle on tullut esimerkiksi isoinertia laitteet. Tämän lisäksi käytetään paljon pelitilanteita simuloivia voimaharjoitteita, räjähtäviä suunnanmuutos harjoitteita, korkea intensiteettistä juoksuharjoittelua sekä GPS seurantaan perustuvaa testaamista ja analysointia juoksun/ pelaamisen aikana. Yksi mielenkiintoinen harjoitusmuoto on kevennetty juoksumattoharjoittelu ns. AlterG laitteella. AlterG laitteessa on rakennettu juoksumattoon lantion ympärille kannatteleva järjestelmä, jonka avulla pystytään saamaan aikaan painovoimaton tila ja säätämään, kuinka paljon kehon painosta tulee jalkojen päälle. Tämä mahdollistaa huomattavan paljon aikaisemman juoksuharjoittelun aloittamisen esim. leikkauksen jälkeen kevennetyllä varauksella. Seuraava suuri innovaatio voi olla älyvaateteollisuus, jota hyödynnetään jo mm. useissa seuroissa kuten FC Everton ja Pittsburgh Penguins. Kuopiolainen Spinoff yritys Myontec lanseerasi ensimmäisenä maailmassa kaupalliseen käyttöön tarkoitetut älyshortsit, joilla voidaan mitata sykemittarin tavoin lihastoimintaa. Mbodyn avulla on saatavissa täysin uutta tietoa lihaskuormituksesta, suoritustekniikasta, lihastasapainosta, lihastyön taloudellisuudesta ja intensiteetistä. Mbody mittaa lihasten kuormitusta, suoritustekniikkaa, lihasbalanssia sekä lihasten tehokkuutta ja intensiteettiä rasituksessa. Urheilija pystyy seuraamaan itse lihasten aktiviteettia livenä joko älypuhelimen näytöltä, tietokoneruudulta tai jälkikäteen purkamaan tiedot koneelle ja analysoida ne. Käyttökokemuksena älyshortsit tarjoavat aivan uuden maailman myös urheilijan lihasten analysointiin. Jalkapalloilijaa pystytään arvioimaan pelitilannesuorituksen aikana ja arvioimaan esim. lihasten rasituskestävyyttä lajinomaisesti. STATSports Technologies on yksi suurimmista suorituskykyä arvioivista ja analysoivista yhtiöistä urheilumaailmassa. Sen laitteita käyttävät mm. Barcelona FC, Manchester United, Manchester City, Liverpool, Juventus ja Galatasaray. Kun GPS paikannukseen yhdistetään videokuva ja sykeseuranta, saadaan pelaajista todella paljon informaatiota ja pystytään analysoimaan harjoituskuormitusta sekä poimimaan kentältä pelaajia, jotka saattavat olla vaarassa loukkaantua. GPS paikannuksen avulla pystytään arvioimaan esim. pelaajien juoksumatkaa, kiihdytyksiä, jarrutuksia, kovatempoisia spurtteja ja vertaamaan esim. pelipaikkakohtaisia vaatimuksia. Pelipaikkakohtaiset vaatimukset voivat olla täysin erilaisia pelaajien kesken. Pelin aikana voi esim. keskikenttäpelaajalle tulla kovatempoista juoksua yli 90% teholla maksimisykkeestä yli 25% peliajasta, kun taas toisella pelipaikalla samalla sykealueella juoksuaika on vain 10% peliajasta. Samoilla pelaajilla voi tulla yli 21 km/h juoksua 400 metriä pelissä kun toisella se voi olla 59 metriä. Tuleeko eri pelipaikkojen pelaajien siis harjoitella samanlaisesti? Tähän uudet innovaatiot ovat tuoneet lisähyötyä suunniteltaessa yksilökohtaista harjoittelua. 22 HIEROJA

25 FIFA on kerännyt vuodesta 1994 asti systemaattisesti tietoa jalkapalloilijoiden loukkaantumisista ja seurannut niiden esiintyvyyden muutoksia 20-vuoden ajan. Vuonna 1994 FIFA aloitti ns. FMARC ohjelman, kun huomattiin, että jalkapalloilijoiden vammat lisääntyivät ja aiheuttivat entistä enemmän poissaoloja pelaajille. Samaan aikaan alettiin myös miettimään, ovatko jalkapalloilijoiden vammat ennaltaehkäistävissä - ja jos on, niin miten. Tutkimustyön edetessä huomattiin, että suurin osa jalkapalloilijoiden vakavista vammoista kohdistuu polviin ja nilkkoihin. Tästä sai sitten alkunsa FIFA:n lanseeraama 11+ vammojen ennaltaehkäisy ohjelma. 11+ koostuu alkulämmittelyyn suunnitellusta n. 20 min kestoisesta harjoiteohjelmasta, jossa keskitytään alaraajan ja lantion linjaukseen erilaisilla hyppyharjoitteilla, keskivartalon vahvistamiseen ja erilaisiin juoksuharjoitteisiin. Kaikissa liikkeissä tärkeintä on oikea liikesuoritus. Harjoitteet on jaettu 3 tasoon niin, että taso 1 on helpoin ja taso 3 vaativin ja tarkoitettu ns. ammattipelaajille. Harjoitteissa on tarkoitus edetä progressiivisesti aina tasolle 3 asti jos kehitys sitä edellyttää. Harjoitteita on tarkoitus tehdä alkulämmittelynä vähintään 2 krt viikossa, jotta niillä pystytään vaikuttamaan vammojen ennaltaehkäisyyn. 11+ ohjelma on implementoitu viimeisimpänä Saksaan valtavilla ponnisteluilla FIFA:n, Saksan jalkapalloliiton ja yksityisen saksalaisen vakuutusyhtiön toimesta. Joukkueissa joissa 11+ harjoittelu on ollut säännöllisesti vähintään 2 krt viikossa käytössä, on pystytty merkittävästi vähentämään vammoja. Perinteisen mallin mukaisesti urheiluvammoja ja leikkauksen jälkeisiä kuntoutuksia on ajateltu edettävän ns. lääketieteellisen mallin mukaisesti, jossa esim. ACL-leikkauksen jälkeinen kuntoutus jaetaan etukäteen eri vaiheisiin milloin voidaan aloittaa juokseminen, hyppy-ja loikkaharjoittelu, paluu lajiin yms. Nykytrendi näyttääkin olevan muuttumassa enemmän kriteeriperusteiseen kuntoutukseen, jossa progression ja esim. juoksuharjoittelun aloittamisen määrittelee urheilijan saavuttama fyysinen taso ja kliiniset testit eikä niinkään etukäteen määritelty kalenteri. Usein keskittyminen jää turhan paljon pyörimään polven ympärille, eikä nähdä tilannetta niinkään urheilijan kokonaisvaltaisena uudelleen harjoittamisena. Jotta ammattiurheilija pystyy palaamaan lajin vaatimalle tasolle kaikilla osa-alueilla, vaatii se täyttä ymmärrystä lajin vaatimista ominaisuuksista ja harjoittelun suunnittelua niin, että sillä saavutetaan maksimaalinen urheilijan uudelleen kouluttaminen lajiin nähden. Kysymys kuuluukin, jos et pysty suunnittelemaan suorituskykyä parantavaa ja ylläpitävää kokonaisvaltaista ohjelmaa oman lajinsa urheilijalle, miten pystyt kuntouttamaan urheilijan samalle tasolle esimerkiksi leikkauksen tai vammautumisen jälkeen? HIEROJA

26 Stipendinsaajan kurssikertomus: LIIKKUVUUS- JA KEHONHUOLTO- SEMINAARI Heikki Vuorila koulutettu hieroja (IKKO) Osallistuin Liikkuvuus- ja kehonhuoltoseminaariin Helsingissä. Seminaarin kouluttajina olivat CrossFit-valmentaja Antti Akonniemi ja Osteopaatti (AMK) Kari Suomalainen. Teimme teoriaopetuksen lisäksi käytännön mobilisointiharjoitteita. Käytännön mobilisointiharjoituksia tehtiin Antti Akonniemen johdolla. Kari Suomalainen hoiti teoreettisen puolen. Putkirullilla ja Lacrosse palloilla tuotettiin dynaamista painetta ja pyörittävää hierontaa lihaksiin. Lihaksen tottuessa paineeseen se rentoutuu. Kurssilaisten tehdessä harjoituksia osallistujista kuului ähinää ja puhinaa, koska mobilisointi teki kipeää. Kari Suomalainen puuttui tähän, ja kertoi asiasta lisää, kun hänen teoriaosuuteensa tuli. Tämän jälkeen Antti Akonniemen seuraavat harjoitukset sujuivat hyvin hiljaisesti. Karin oppi oli mennyt osallistujille perille. Mistä tässä on kysymys? Ihminen ähisee ja puhisee silloin, kun jokin on vaikeaa tai kivuliasta. Mikä näissä mobilisointiharjoituksissa sitten oli kivuliasta? Suomalaisen mukaan kipu ei ole vahingollista, mutta ihmisen hermosto tulkitsee kivun vahingolliseksi. Tämä puolestaan aiheuttaa stressivasteen kehossa ja refleksiomaista jännitystä sekä asennon vaihtamista. Näin ihminen voi pakoilla kivuliasta liikettä. Tämä aiheuttaa varsinaisen ristiriitatilanteen: kun yritän tehdä yhtä asiaa, niin keho yrittää vastustaa tekemistäni kaikin keinoin. Kyse on aivan samasta ilmiöstä, kun keho alkaa sietämään paremmin venytyksen aiheuttamaa kipua ja vastustaa liikettä vähemmän (stretch tolerance). Ähinä hengitystapana ilmentää stressiä. Kun jokin on vaikeaa tai johonkin sattuu, silloin hengitys muuttuu katkonaiseksi ähinäksi. Tämä ilmoittaa hermostollemme takaisin olevamme vaikeuksissa. Kipu ja ähinä lisäävät stressiä ja hidastavat rentoutumista. Tee toisin: lopeta ähinä ja hengitä rauhallisesti ja tasaisesti. Rentouta kehosi, mielesi ja hengityksesi sekä liiku hitaasti. Lihas on nesteen täyttämä kalvoinen pussi, jossa on sisällä pienempiä nesteen täyttämiä kalvojen ympäröimiä pusseja. Neste on lihaksessa sekä solun sisä- että ulkopuolella. Koska nestettä ei voi puristaa kasaan, ainoa vaihtoehto on liike lihaksen sisällä sen väistäessä painetta ja puristuessa osittain solukalvojen läpi. Tämä prosessi vaatii aikaa. Sama periaate (rullaaminen) toimii myös hieronnassa, jossa aiheutetaan paineenvaihtelua lihakseen. Hyötynä tässä on nesteen liikkeen edistäminen. Jos liike on nopea, lihaksen kimmoisuus vastustaa lihaksen syvälle ulottuvaa paineenvaihtelua. Näin toivottu vaikutus jääkin hyvin vähäiseksi, vaikka asiakkaaseen sattuisikin. Mitä tapahtuu, kun lopetat ähinän ja rentoudut sekä hidastat liikettä joko pallon tai rullan kanssa mobilisoinnissa. Lihakseen kohdistuva paineen vaihtelu aiheuttaa nesteen liikettä ja myös verenpaineen vaihtelua lihaksen hiussuonissa. Lihas rentoutuu nopeammin, koska kipu ei ole antamassa vaarasignaalia. Näin pääset vähemmällä ähinällä ja kivulla sekä lyhyemmässä ajassa parempaan lopputulokseen silloin, kun tavoitteesi on huoltaa kivuliasta, väsynyttä ja jännittynyttä lihasta. Hengitys on tärkeä asia liikunnassa, urheilussa ja yleensä fyysisessä harjoittelussa. Hengitys on ihmisen primitiivinen toiminto, josta elimistö pitää kiinni viimeiseen saakka. Esimerkiksi kun teemme keskivartalon tukea vaativaa liikettä hengästyneenä, rasituksen jatkuessa riittävän kauan, elimistömme priorisoi hengityksen tärkeämmäksi kuin keskivartalon tuen. Keskivartalon tuki ja hengitys liittyvät toisiinsa siten, että molemmista huolehtivat pääosin samat lihakset. Toisaalta osa lihaksista toimii hengityslihaksena tuottaen samaan aikaan vatsaonteloon, selkälihaksiin ja selkälihasten kalvoihin tukea tuottavaa painetta. Mobilisointi on hyvä tapa tarkkailla omaa hengitystä. Jos huomaat ähiseväsi ja pidättäväsi hengitystä, todistat oman elimistösi stressireaktiota. Helpoin tie katkaista stressi on rentouttaa hengitys. Hieronnassa voit sanoa asiakkaallesi Anna lihakselle lupa rentoutua! 24 HIEROJA

27 HIEROJIEN RISTIKKO 2/2014 AISTIA LIKI- ARVO IHO- PAITA KAS- TIKE VATKU- LEITA MAA- TALON ELÄIN- SUOJA HENDRIX PÖNK- KIÄ RATSU- MIES KAUPUNKI UNKARISSA ANTI- LOOPPI ALUS- TA JURA- KAUTTA MUS. LAJI ASE- MA JUHLIVAT JOULU- KUUSSA klo 8.00 PUTI- LIN SÄIKKY UJOSTE- LEMISTA API- NA ESI- KUVIA LIT- MA- NEN ETSIN- TÄÄN ME- TAL- LI POH- JIL- LA KU- RA- LAM- MI- KOI- TA VEN. JOKI KESY LINTU ESP. RAHA EI NUKU VAA- TIMA- TON AUT- TAJA AA- SA- JU- MA- LA KOURA DEODO- RANT- TEJA Grafipepe Ky / Vesa Mykkänen HINKA- LOITA JÄRVI EISAKU SAA- RI LEO VALMISTAA PUKUJA URHEILU- SEURA ILON- PITOJA KAU- PUN- KI ALI- PAINEITA JURK- KA AUT- TA- JIA VUO- RISTO KUOP- PA ASIKAI- NEN REU- NIM- MAISIN URA- NUKSEN KUU AN- SIO KOLK- KO TIE- KONE KAU- PUN- KI JÄR- VI -T NIVEL- VAIVA KIURU SUKUA NIEMI- NEN ENNEN VÄKEÄ PAALU POIKA MASEN- NUS LINTUJA PAPU- KAIJA LÄHINNÄ MAATA ERISTYS HIEROJA

28 Kevään opintopäivät Kuopion Rauhalahdessa Koonneet: Sanna Hyvämäki, kuvat Birgitta Laakso Kylpylän poreet odottivat hierojia rentoutumaan. Sanna Hyvämäki sai kultaisen ansiomerkin 10 v. palveluksesta Hieroja-lehden parissa. 26 HIEROJA

29 perjantai 4.4. Perjantain ja lauantain luennot piti ft-omt, TtM, Raimo Kääriäinen. Perjantaiaamupäivän aiheena kaularankaperäiset kiputilat ja säteilyoireet. Kaularangan provokaatiotestejä, tässä Spurling-testin harjoittelu. Roosin testi. HIEROJA

30 Kauppa kävi vilkkaasti perjantain luentotauolla perjantai...luennot jatkuvat kahvitauon jälkeen 1. Hermoston toiminnan arviointia. Spiderman-testi! 2. N. medianuksen neurodynaaminen testi. 3. Hermojuuriaukon avaustekniikkaa. 3. perjantai-illan herkut maistuvat...ja tietenkin hyvässä seurassa 28 HIEROJA

31 perjantai-ilta jatkuu... Kahden sukupolven hierojat Tapani ja Rami Korpi. Kati Keinänen ja Jasmine Rahkonen. Anna mulle tähtitaivas, anna mulle elämä! lauantai 5.4. Lauantaiaamu: Birgitta Laakso 25 vuotta hierojana ja 50:s kerta opintopäivillä. Päänsärky, asiakkaan manuaalinen terapia HIEROJA

32 HIEROJAT SAUNAN LAUTEILLA Sanna Hyvämäki...DA-DAA-DAADA-DAADA... HIKI PINTAAN TÄYTYY SAADA... Ulla Kangas-Väisänen Kerro kuka olet, missä asut ja minkälainen työpaikkasi on? Olen Ulla Kangas-Väisänen, 49-vuotias koulutettu hieroja, voice massage terapeutti ja joogaopettaja, SJL (Suomen Joogaliiton kouluttama). Tätä työtä olen tehnyt yrittäjänä pian kymmenen vuotta. Puolet tuosta ajasta olen ollut vuokralla pienen kerrostalon alakerrassa entisessä kerhotilassa. Rauhallinen toimitilani sijaitsee Iisalmen keskustan tuntumassa, hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Mistä ja koska valmistuit hierojaksi ja miksi juuri hierojaksi? Opiskelin Kaustisen evankelisessa opistossa hierojan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Näyttötutkinnon ryhmämme suoritti Tampereella Urheiluhierojakoululla kesäkuussa Halu saada etäisyyttä silloiseen kotikaupunkiini ja pitää välivuosi työstä sai minut hakeutumaan koulutukseen. Olin pienestä tytöstä lähtien hieronut perheenjäseniä ja saanut palautetta hyvistä näpeistä. Tuo innosti minua ottamaan selville, miten oikeasti tulee hieroa ja mistä kaikesta tässä on kysymys. Aloittaessani koulutusta en aikonut tähdätä näyttötutkintoon, mutta opiskelijakavereiden ja opettajien sekä ennen kaikkea omalta tuntuvan alan innostamana ajatukseni muuttuivat pian. Mitä teit ennen kun opiskelit hierojaksi? Olin työssä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirissä ja myös opiskelun jälkeen palasin entiseen työhöni nuorten asioiden pariin. Hierojan työtä tein tuolloin osapäiväisenä kotona muutaman vuoden ajan. Elämä johdatti sittemmin Ylä-Savoon ja viiden vuoden ajan tein aivan muun alan työtä. Määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeen mietin muutamia kuukausia, mitä haluan tehdä ja silloin päätin alkaa päätoimisesti hierojayrittäjäksi. Minkälaisia harrastuksia sinulla on ja miten parhaiten rentoudut työviikosta? Jooga on elämäntapa ja paras rentoutumisen tuoja minulle. Laulu yksinlaulutunnit ja lauluryhmä tuovat iloa ja vastapainoa työhön. Kaikenlainen luonnossa liikkuminen mieheni ja kahden lyhytkarvaisen saksanseisojapojan kanssa on lähes yhtä tärkeää kuin happi! Miten lomailet kesällä/talvella? Lomaani kuuluvat joogaleirit ja ennen kaikkea erähenkiset retket lähinnä Suomen lapin suuntaan. Mitkä ovat mielestäsi vahvuutesi ja entäpä heikkoutesi? Vahvuuteni on rauhallisuus ja läsnäolo sekä oppimisen into. Teen mieluummin harvoja asioita keskittyneesti ja hyvin, kuin hajotan itseäni useaan suuntaan. Keskeneräisenä ihmisenä kehittämisen puolta riittää koko ajan. Mm. tietotekniikan tuomiin uusiin mahdollisuuksiin en ole jaksanut perehtyä. Miten olet vuosien varrella kouluttanut itseäsi? Voice massage terapiakoulutuksen kävin vuonna 1997 ja 2004 kävin ajantasaistamassa tietoni menetelmän kehittäjän Leena Koskisen johdolla. Aiheeseen liittyviä täydennyskoulutuksia olen käynyt vuosittain. Kaustisella olen käynyt jäsenkorjaukseen liittyviä kursseja. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana olen opiskellut joogaopettajaksi. Ensin kaksi vuotta perusopintoja ja sitten pienen tauon jälkeen neljä vuotta syventäviä opintoja. Lisäksi seuraan alan kirjallisuutta. Teetkö yhteistyötä paikkakunnan muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa? Etenkin voice massage asiakkaita ohjautuu vastaanotolleni työterveyshuollon, hammaslääkäreiden, KYSn foniatrian pkl:n ja puheterapeuttien kautta. Silloin tällöin asiakkaan ja ohjaavan tahon kanssa yhdessä neuvotellen etsitään ratkaisuja asiakkaan tilanteeseen. Myös itse ohjaan aktiivisesti asiakasta eteenpäin, jos tilanne niin vaatii. Suosittelen myös muita paikkakunnan hierojia, jos itsellä ei löydy tilaa kalenterista. Ja tietysti kalenteriin on varattava kuukausittain tilaa omalle hieronnalle, jotta pysyy työkykyisenä. Oletko osallistunut opintopäiville ja minkälaisia luentoja haluaisit päivillä pidettävän? En vielä. Sen mitä olen seurannut, ovat luentojen aiheet olleet mielenkiintoisia. Kiitos, että Hieroja-lehden välityksellä olemme päässeet osalliseksi koulutusten annista. Tämän Jari Lehtonen Janakkalasta halusi kysyä sinulta: Onko hierojan ammattitutkintoon valmistava koulutus mielestäsi riittävän kattava sisällöllisesti näinkin vaativan ja itsenäisen työn aloittamiseen yrittäjänä, joita lähes kaikki olemme? On ja ei. Mielestäni kaikkia yrittämiseen liittyviä asioita ei voi millään täysin kattavasti opetukseen sisällyttää. Tieto perusasioista sekä ennen kaikkea taito, ymmärrys ja uskallus etsiä lisätietoa ja kysyä neuvoja eri tahoilta ovat tärkeitä. Lähes jokaiselta paikkakunnalta löytynee yritysneuvontaa, jota voi hyödyntää koko yrittäjätaipaleensa ajan. Lisäksi erilaisilla yrittäjyyskursseilla voi vielä halutessaan vahvistaa osaamistaan. Kysymys, johon haluaisit vastauksen seuraavalta saunan lauteilla istujalta? Mitä ammattiylpeys sinulle merkitsee? 30 HIEROJA

33 Martti Lahikainen Minna Koskenranta Timo Koskenranta Sanna Hyvämäki Salla Laurilehto YHTEISTYÖ- JÄSENET Birgitta Laakso Hallitus 2014 Iina Kuusisto-Leppänen Marko Leppänen Martti Lahikainen (puheenjohtaja), Kuntokatu 11, Lappeenranta, puh Minna Koskenranta (Hieroja-lehden päätoimittaja), Rauhankatu 4 B 57, Kotka, puh Timo Koskenranta (toiminnanjohtaja), Ruukintie 66, Seinäjoki, puh Sanna Hyvämäki (lehden toimitussihteeri), Kuonomäentie 1, Klaukkala, puh Birgitta Laakso Haapasaarentie 49, Sahalahti, puh Salla Laurilehto (varapuheenjohtaja) Ratakatu 8 B 15, Turku, puh Iina Kuusisto-Leppänen Opiskelinjankatu 37 C 14, Tampere, puh Marko Leppänen Opiskelinjankatu 37 C 14, Tampere, puh Simo Kallo Sibeliuksen Bulevardi 36 B 13, Porvoo, puh Simo Kallo SÄHKÖPOSTIT MUOTOA: URHEILUHIEROJAT RY Puheenjohtaja: Juhani Kärkkäinen Neidonkeidas, Lohja, puh. (019) Sihteeri: Anneli Suhonen-Laakso Kalkkitie 5 D, Lohja, puh. (019) Koulutettujen Hierojien Liitto on perustettu vuonna KHL on epäpoliittinen, ammatillinen, saman alan ammatti-ihmisten yhteistyöjärjestö. Työ- ja virkaehtosopimusasiat eivät kuulu liitolle. LIITON TEHTÄVIÄ Liitto toimii yhdyssiteenä Suomessa toimivien, koulutettujen hierojien välillä ja vahvistaa heidän ammatti-identiteettiään ja imagoaan terveydenhuoltoalan ammattilaisina. Liiton tavoitteena on mm: lisätä ja pitää ajan tasalla hierojien ammattitaitoa ja -tietoa järjestämällä koulutuspäiviä ja luentoja järjestää jäsenilleen mahdollisuus yhteisiin tapahtumiin sekä opiskelun että virkistäytymisen muodossa parantaa hierojien toimintaedellytyksiä olemalla vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö edunvalvonnassa pitää tarvittaessa yhteyttä opetushallitukseen, terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen ja muihin päättäviin elimiin ottaa aktiivisesti kantaa hierojan ammattitutkinnon yhdenmukaistamiseen ja näyttökokeen sisältöön MITÄ HYÖTYÄ ON LIITTOON KUULUMISESTA? Saat tarvittaessa neuvontapalvelua lakiasioissa liiton lakimieheltä (ammatinharjoittamista koskevissa asioissa neuvonta on jäsenille maksutonta) Saat Hieroja-lehden neljä kertaa vuodessa. Lehti lähetetään vain jäsenille. Voit osallistua alan koulutustilaisuuksiin jäsenetuhintaan Voit käyttää markkinoinnissasi ja toiminnassasi liiton tunnusta, joka lisää ammattilaisen imagoa ja uskottavuutta Sinulla on mahdollisuus täydennyskoulutusstipendiin Voit osallistua aktiivisesti liiton toimintaan ja vaikuttaa omalta osaltasi alan myönteiseen kehitykseen Voit ostaa liiton jäsentuotteita sekä itsellesi ja halutessasi mainoslahjoiksi Saat virikkeitä ja uusia kollega-ystäviä kautta maan! Voit hakeutua liiton kautta ASLAK- ja TYK-kuntoutuksiin KUKA VOI LIITTYÄ? Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä hierojan tai kuntohoitajan ammattitutkinnon hyväksytysti suorittaneet, VALVIRA:n terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteriin merkityt hierojat ja kuntohoitajat. Opiskelijajäseneksi voi liittyä, jos opiskelu tähtää hierojan näyttötutkintoon. Liittymisilmoitukseen tulee liittää kopio opiskelijatodistuksesta. Opiskelija saa kaikki varsinaisen jäsenen edut. Lisäksi opintopäiville voi osallistua edulliseen opiskelijahintaan. ENTÄ KUSTANNUKSET? Liittymismaksu 15 Jäsenmaksu 90 /vuosi Opiskelijajäsenmaksu 40 /opiskelukausi Eläkeläisten jäsenmaksu 20 Kannatusjäsenmaksu 90 henkilöjäseneltä ja 600 kannatusyhdistykseltä. Liitto on jäseniään varten ja yhteydenotot ovat aina tervetulleita. Päivittäisistäkäytännön asioista vastaa toiminnanjohtaja, jonka puhelinaika on ma-pe Muina aikoina voit jättää viestin tai soittopyynnön puhelinvastaajaan. KHL:n toimisto: Ruukintie SEINÄJOKI puh Postimerkki Koulutettujen Hierojien Liitto ry, KHL Ruukintie SEINÄJOKI HIEROJA

34 Markkinointiesite koulutetusta hierojasta Takana tyhjä tila, jonne voit liittää yhteystietosi joko tarralla tai leimasimellasi. 10 kpl/paketti 3 paketti HIERONTA ON KUNNON HOITOA KOULUTETTUJEN HIEROJIEN LIITTO Kaikki tuotekuvat nähtävissä hierojien nettisivuilla: LIITTYMISKAAVAKE Sukunimi Etunimet Sotu Osoite Postinro -toimipaikka Puhelin Sähköpostiosoite (jos on) Hierojakoulu Näyttötutkinnon vast.ottaja (koulu) Valmistumisaika (rekisteröintipivä) (Liitä oheen kopio VALVIRA:n rekisteröintitodistuksesta!) OPISKELIJA TÄYTTÄÄ: Opiskelun alkamisajankohta Suunniteltu päättyminen Liitä oheen kopio opiskelijakortista! Päiväys Allekirjoitus NIMEN- JA OSOITTEENMUUTOSKAAVAKE Sukunimi Entinen Etunimet Entinen osoite Entinen postinro -toimipaikka Uusi osoite Uusi postinro -toimipaikka Puhelin 32 HIEROJA KAIKKIEN KOULUTETTUJEN HIEROJIEN AMMATTISORMUS SORMUS 70 KAULAKORU METALLIKETJULLA 70 KAULAKORU MUSTALLA NYÖRILLÄ 60 Käsin kaiverrus 5 Postikulut 6 TILAAN seuraavia jäsentuotteita Asiakaskortti 100 kpl/pkt á pkt Lahjakortti, kuorella suomen/ruotsin. kiel. 10 kpl/pkt á 6.00 pkt HIEROJIEN SORMUS/RIIPUS Sormus (+ käsinkaiverrus 5 ) (+5) kpl Kaulakoru metalliketjulla (+ käsinkaiverrus 5 ) (+5) kpl Kaulakoru mustalla nyörillä (+ käsinkaiverrus 5 ) (+5) kpl PIKEE-PAIDAT 55 % puuvillaa (sisäpuoli), 45 % polyesteriä (ulkopuoli) 160 g/m2 CoolDry Sävy-sävyyn napit koot S XXL hihassa brodeerattuna khl.fi S, M, L, XL, XXL värit: valk./sin., harm./pun., musta/vihr. á kpl NAISILLE: turkoosi ja limen vihreä, vain koot XS enää jäljellä á kpl (vasemmassa hihassa teksti khl.fi) KHL:n mainostarra ø 15,0 cm á 3.00 kpl KHL:n mainostarra ø 7,5 cm á 2.00 kpl KHL:n kullattu jäsenmerkki ø 1,5 cm á kpl Julisteet A3-kokoa á 2.00 kpl Venytysops, 1-4 kpl 12 /kpl ja > 5 kpl 10 /kpl kpl MARKKINOINTIESITE: Koulutetun hierojan markkinointiesite 10 kpl/paketti 3.00 pkt HINTOIHIN LISÄTÄÄN postitus- ja pakkauskulut! Toimitusaika n. kaksi viikkoa. Yrityksen nimi: Tilaajan nimi: Osoite: Postinro: -toimipaikka Puhelin: TILAUKSET OSOITTEELLA: Koulutettujen Hierojien Liitto, Ruukintie 66, SEINÄJOKI tai Muista ilmoittaa tilauksessa myös tilaajan/yrityksen nimi, osoitetiedot ja puh.nro!

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 VM/KAO/vs, 10.4.2014 maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 488 788 16 199 217 2 144 020 56 832 025 35

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , % KOKO MAA 5374499 5486616 2,1 0,6 1,47 29 2011- muutos 2011-2015 Helsinki Uudenmaan maakunta 588384 628510 6,8-0,58 5,00-1,51-0,16 2,74 1,5 2,71 Espoo Uudenmaan maakunta 247869 269496 8,7 0,35 0,87 0,35-0,12

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 94 550 347,51 11,02 58,5 106 038 318,13 11,79 51,2 47,1 % 7,0 % Pääkaupunkiseutu Espoo 5 354 410,61 12,32 63,3 3 958 403,52 14,80 55,1 57,5 % 20,1 % Helsinki 16 295 415,79 12,29

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10) Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2014 Kunta ja maakunta kuntia kpl /kk m2 kuntia kpl /kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi 88949 318,86 10,70 56,7 101640 283,88 11,58

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu) Akaa 853 853 877 910 910 858 858 793 780 735 702 730 699 633 640 647 Alajärvi 389 389 398 398 398 398 398 388 373 373 343 302 266 291 291 271 Alavieska 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 92

Lisätiedot

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto

Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto STM / 4.12.2014, Kuntien sote-maksulaskelma Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto Sairastavuuden yksikköhinta 1 119 Paino1 0,20 väkiluku 20% +nousee Vuoden 2014 kuntajaolla Paino2 0,80

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Yhteensä

Yhteensä 7.11.2012 Laskelma verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta vuonna 2013 Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 30.10.2012 Vuoden 2013 kuntajaolla. Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

TILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013

TILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013 Koko maa 430 117 37 398 76 951 39 553 005 Alajärvi 1 314 100 310 210 009 Alavieska 464 11 45 34 010 Alavus 870 26 63 37 016 Asikkala 435 40 45 5 018 Askola 205 17.. 019 Aura 66 8 5-3 020 Akaa 543 290 454

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017.

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja 8.-9. luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Perusopetuksen 4.-5. luokat Akaa 313 70 % 191 49 % Alajärvi 203 82 % 157 66 % Alavieska

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

ALUENRO KUNTA NIMI MT_MAA-ALA JULKAISUALA JULKAISU-% KEILAUS_HA MUU_HA KIINTEISTÖT

ALUENRO KUNTA NIMI MT_MAA-ALA JULKAISUALA JULKAISU-% KEILAUS_HA MUU_HA KIINTEISTÖT Suomen metsäkeskus Valmis metsävaratieto maaliskuussa 2014 Sarakkeiden selitykset A=metsäkeskusalue: 1:Rannikko, 2=Lounais-Suomi, 3=Häme-Uusimaa, 4=Kaakkois-Suomi, 5=Pirkanmaa, 6=Etelä-Savo, 7=Etelä- ja

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2015 KUNNITTAIN

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2015 KUNNITTAIN VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väkiluku 31.13. Väestömuutos Hakijat 15.11. ARA-vuokra-asunnon saaneet Toteuma Ennuste Kaii taloudet Tyhjät ARA-vuokra-asunnot 15.11. 15.11. Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT ENNAKKOTIEDOT LAKKAUTETTAVISTA, YHDISTETTÄVISTÄ JA PERUSTETTAVISTA PERUSKOULUISTA

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

Two-person household, EUR per month

Two-person household, EUR per month Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain

Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain SUOMEN KULTTUURIRAHASTO LEHDISTÖTIEDOTE 13.4.2012 Liite korj.17.4.2012 * hankintayhteistyö Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain keskiarvo 2005-06, Kirjahankintakulut toteutunut 2011, Muutos

Lisätiedot

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320 2013 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 19.8.2013 020 AKAA X X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset Koko maa 1 080 626 2 837 676 123 031 267 396 309 641 43,36 Akaa 2 903 7 540 295 007 953 094 39,13 Alajärvi 1 315 3 491 139 159 460 001 39,86 Alavieska 97 181 9 030 26 434 49,89 Alavus 1 338 2 981 143 131

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 Peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: : Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta

Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta Hallituksen linjaus rakennepoliittisessa ohjelmassa Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen

Lisätiedot

KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016

KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016 KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kunnallisvero Muutos % Yhteisövero Muutos % Kiinteistövero Muutos % Akaa 31 481 915 3,7 847 208-48,6 62 938 Alajärvi 15 437 362 3,5 969 701-32,9

Lisätiedot