Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan LIITTEET

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan LIITTEET

2

3 SELVITYS Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen tehostetun palveluasumisen linjauksista TYÖRYHMÄ: Tapio Anttonen Ulla Yli-Karro Niina Helminen Mirja Kauppinen, Anne Hyytiä-Hassinen Sari Kärkkäinen Niina Kaukonen Maikki Kiviluoto Ria-Liisa Jokinen MIKKELISSÄ helmikuu 2012

4 1. TOIMEKSIANTO Mikkelin kaupungin johtoryhmä on kokouksessaan päättänyt tehostetun palvelutalon selvityksen tekemisestä ja antanut sen työryhmän valmisteltavaksi sosiaalija terveystoimen tuotantolautakuntaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että tehostetusta palveluasumisesta tehdään selvitys alkuvuodesta. Valmistelutyöhön on nimetty työryhmä, johon on kuulunut vanhusten palvelujen ylilääkäri Tapio Anttonen, kotihoidon esimies Ulla Yli-Karro, laitos- ja asumispalveluiden esimies Sari Kärkkäinen, toiminnanohjaaja Ria-Liisa Jokinen, psykososiaalisen palvelujen johtaja Niina Helminen, vammaispalvelun tulosyksikön esimies Anne Hyytiä-Hassinen, asuntotoimen päällikkö Mirja Kauppinen, kehittämispäällikkö Maikki Kiviluoto. Työryhmä on laajasti selvittänyt vanhusten palvelujen ja psykososiaalisten palvelujen palveluasumisen tarpeita ja tulevaisuuden näkymiä, järjestämisvaihtoehtoja sekä kustannusten vertailua. Keskusteluun on myös noussut kustannukset ja tehostetun palveluasumisen järjestämistavat. Oman ja ostopalvelun rinnalla voi tuottaa palvelua palvelusetelijärjestelmän kautta. Selvityksessä on verrattu eri tapoja toteuttaa palveluita ja tehtiin kustannusvertailua sekä ehdotus jatkotoimenpiteiksi. Oman toiminnan lisäämiseksi Mikkelin kaupunki on varannut tontin Levypolulle. Rakennusoikeutta on 2000 k-m2 ja tontin pinta-ala n m2 oman palvelutalon rakentamista varten. Kaavoituspäällikön mukaan tontille voidaan rakentaa enintään noin 25 -paikkainen yksikkö. 25 -paikkaisen yksikön käyttökustannukset muodostuvat korkeiksi johtuen ympärivuorokautisen palvelun kustannusrakenteista. Kevään 2012 aikana selvitetään mahdolliset muut vapaana olevat rakennuspaikat ja lisäksi selvitetään mahdollinen lisärakentaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, mikäli päädytään lisäämään omaa palvelutuotantoa. 2. JOHDANTO Lain sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksista 4 :n mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: 1) hoitamalla ne itse; 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa; 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä;

5 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palveluntuottajalta; 5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä annettuun setelin arvoon asti. Hankkiessaan palveluita ulkopuoliselta palveluntuottajalta kunnan on varmistuttava hankintalain mukaisen hankintaprosessin oikeellisuuden lisäksi myös siitä, että palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. (Laki sosiaalija terveydenhuollon valtionavustuksista 733/1992, 4 ). Yksityisiin sosiaalipalveluihin, joita palvelun tuottaja antaa korvausta vastaan liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla, jollei lailla toisin säädetä, sovelletaan yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annettua lakia. Laissa yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (9 ) sanotaan, että valvontaviranomaisen on toimittava yhteistyössä yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan kanssa järjestettäessä palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta, neuvontaa ja seurantaa. Sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon sovelletaan lakia asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Viranomaistoiminnasta ja hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään hallintolaissa. Uuden ikähoivan muistion ja ikälain säätämisen yhteydessä STM on linjannut tulevaisuuden strategian vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa. Tämä perustuu kolmiportaiseen malliin, joka muodostuu kotihoidosta, tehostetusta palveluasumisesta ja sairaalahoidosta. Asumispalvelut muodostuvat siten, että yli 75 vuotiaista kotona asuu %, joista säännöllisen kotihoidon piirissä on 13 %. Tehostetussa palveluasumisessa on 8-9 % yli 75 -vuotiaista. Sairaala ei tuota asumispalveluita, vaan ainoastaan akuuttihoitoa, kuntoutusta ja saattohoitoa. Tämä edellyttää asumispalveluiden kehittämistä tarvetta vastaavaksi. Vanhusten asumispalvelut perustuvat sosiaalihuoltolakiin (710 / ja 23) ja sosiaalihuoltoasetukseen (607/ ). Palveluasumisessa asiakkaan asumisen

6 perustana on asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481 / 1995) mukainen vuokrasopimus. Asiakas maksaa vuokransa itse. Lisäksi asiakkaalta peritään muista palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön mukaiset maksut tai kunnan määräämät maksut palvelusta riippuen. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut perustuvat sosiaalihuoltolakiin (710 / ja 23) ja sosiaalihuoltoasetukseen (607/ ) sekä päihdehuoltolakiin /41 ja päihdehuoltoasetukseen /653. Vammaisten palvelusasuminen perustuu lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380 ja Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /759 sekä sosiaalihuoltolakiin. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Kehitysvammaisten palveluasuminen perustuu lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta /519 ja asetukseen kehitysvammaisten erityishuollosta /988. Yksilöllistä erityishuolto-ohjelmaa toteutettaessa on pyrittävä siihen, että sellaisen henkilön asuminen, joka ei voi asua omassa kodissaan mutta joka ei ole laitoshuollon tarpeessa, järjestetään muulla tavoin. Palveluasumisella tarkoitetaan palvelu- (ja tukiasumisen) järjestämistä palvelu- (ja tukiasunnoissa), joissa henkilön itsenäistä asumista (tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen) tuetaan muilla asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisilla palveluilla. Palveluasuminen on avohoitoa. Asiakkaan tarvitsemat muut

7 palvelut järjestetään sosiaalihuoltolain, -asetuksen ja mahdollisesti sosiaalihuollon erityislakien sekä terveydenhuoltoa ohjaavan lainsäädännön nojalla. Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan palveluasumista, jossa henkilökunta on paikalla ympärivuorokauden ja asukkaina on paljon hoivaa ja hoitoa tarvitsevia ihmisiä.. Tehostetussa palveluasumisessa lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan hoitoa, jossa lyhytaikainen palvelun tarve syntyy asiakkaan lyhytaikaisen toimintakyvyn laskun ja siitä kuntoutumisen tai kotona toteutettavaa hoitoa tukevan syyn vuoksi. Tehostettua palveluasumista tuotetaan joko omana toimintana tai ostopalveluna. Palveluseteli on vaihtoehto kunnan itse tuottamalle tai ostamalle palveluasumiselle. Palvelusetelillä järjestettävä palvelu vastaa sisällöltään kaupungin omaa palvelua. Mikkelissä on kehitetty palvelurakennetta vastaamaan valtakunnallisia linjauksia ja laitoshoitoa on purettu. Ikäihmisten tehostettua palveluasumista järjestetään joko omana toimintana tai ostopalveluna puitesopimuksen mukaisesti. Puitesopimuskausi on ajalle Sopimusta voidaan jatkaa 2 optiovuodella saakka. Sopimuksilla on 7 kuukauden irtisanomisaika. Hinnat ovat voimassa vuoden 2012 loppuun. Tämän jälkeen hintoja voidaan tarkistaa kalenterivuosittain. Sopimushintojen tarkistaminen tapahtuu osapuolten kirjallisesta aloitteesta. Hintojen muutokset sovitaan elokuun loppuun mennessä ja ne tulevat voimaan aikaisintaan Ristiinalla on Ikihyvä Oy:n kanssa sopimus, joka päättyy Suomenniemellä on Helmikodin kanssa ostopalvelusopimus voimassa vuoden 2012 loppuun. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut on kilpailutettu vuonna 2011 ja puitesopimukset ovat voimassa ajalla Sopimuksissa on 7 kuukauden irtisanomisaika. Vammaispalveluiden, kehitysvammapalveluiden ja päihdepalveluiden asumispalveluita ei ole kilpailutettu. Asiakas sijoitetaan maksusitoumuksella hänen tarpeitaan vastaavaan asumisyksikköön kustannusvaikutukset huomioiden. Mielenterveys- ja päihdeasumispalveluiden osalta Mikkelin kaupungilla ei ole tällä hetkellä juurikaan omaa toimintaa tarjolla. Muutamien asiakkaiden kohdalla

8 tehostetun palveluasumisen paikka on löytynyt vanhuspalveluiden kilpailutetuista yksiköistä, joissa on myös päihde- ja mielenterveysasiakkaiden aluehallintoviraston luvat (Tiiterontuvassa 4, Matti ja Liisa kodissa 1, Iltasadussa 1) Tilanne on samantyyppinen kaikissa seudun kunnissa. Suurin osa mielenterveys- ja päihdeasumispalveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Kinnarin 12 paikkaisessa kaupungin omassa asumisyksikössä tarjotaan tukiasumista. Kyse ei siis ole ympärivuorokautisesta tehostetusta palveluasumisesta. Ensisijaisesti pyritään sijoittamaan oman kunnan palveluasumisen yksiköihin ja tarvittaessa muihin kuntiin. Palveluohjausyksikkö tai muu asiasta vastaava taho tekee asiakkaan hoidon- ja palveluiden tarpeen arviointia ja avustavat hakemuksen teossa. Hakemus tehostettuun palveluasumiseen käsitellään SAS-työryhmässä. Asiakkaalle tehdään viranhaltijapäätös, joko myönteinen tai kielteinen olemassa olevien kriteereiden perusteella hyväksymisestä tehostetun palveluasumisen asiakkaaksi. Erityistilanteet arvioidaan yksilöllisesti vanhusten palvelujen ylilääkärin päätöksellä. SAS-työryhmä valvoo, että asiakkaalle laaditaan alustava hoito- ja palvelusuunnitelma lähettävässä yksikössä ennen asiakkaan siirtymistä tehostettuun palveluasumiseen. Asiakkuuden siirtyessä tehostetun palveluasumisen yksikköön hoito- ja palvelusuunnitelma tarkennetaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaisten kanssa. Palveluohjaustiimissä (SAS) viranhaltija tekee asiakasmaksupäätöksen tuloselvityksen perusteella Tavoitteena on, että omaa toimintaa lisätään ostopalvelutoiminnan rinnalle ja etsitään eri vaihtoehtoja järjestää tehostettua palveluasumista. 3. TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN NYKYTILA JA TARVE 3.1 Ikäihmisten määrä Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti alueellamme. Muistisairaudet lisäävät tehostetun palveluasumisen tarvetta ja ikääntyessä muistisairauksien määrä kasvaa.

9 Taulukko 1. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Mikkelin seudullisen sosiaali- ja terveystoimen alueella/mikkelin palvelutuotantoyksikön (PTY) alueella yli 75-vuotiaita on v seuraavasti: Kaikki Mikkelin PTY Mäntyharju, Pertunmaa ja Kangasniemi Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli - S:t Michel Mäntyharju Pertunmaa Ristiina Suomenniemi yht josta 9 % Nykytila ja tarve vuonna 2020 ikäihmisten palveluasumisessa Taulukko 2. Tehostetun palveluasumisen paikkamäärät vuonna 2012 ja tarve vuonna 2020 vanhustenpalveluissa Mikkelin PTY alueella Käytössä helmikuu Paikat Oma palvelutuotanto Anttolan palvelukeskus Kotikartano/Haukivuori Graanin palvelutalo Suonsaari TARVE Mikkelin PTY yhteensä v 2020 Huomautukset Hirvensalmen palvelukeskus * Metsätähti, Suomenniemi Poukama/Suvanto, Ristiina* yht Yksityinen palvelutuotanto puitesopimuspaikat Annakoti Pietarinpirtti Pappilanpuisto Lavilanhovi paikkaa vanhalla sopimuksella, 11 uudella 50 paikkaa vanhalla sopimuksella, 10 uudella 18 paikkaa vanhalla sopimuksella, 12 uudella, 3 ulkokuntalaista lisäksi 2 vammaispalvelun asiakasta

10 Kyyhkylä Lounatuuli Vetrea Tiiterontupa, Sulkava 28 8 Matti ja Liisakoti oy, Pieksämäki 2 2 Ristiina, perhehoito 1 1 Ikihyvä Helmikoti, Suomenniemi Kaijakoti, Savitaipale 1 1 Mäntypuisto, Mäntyharju 24 0 Ristiinan sopimuksella 22, Mikkelin sopimuksella 3 Suomenniemen sopimuksella 7, Mikkelin 3 Suomenniemen sopimuksella Jos Mäntyharjulta jää paikkoja vapaaksi yht kaikki yhteensä PAIKKOJEN LISÄTARVE 140 Mikkelin PTY sisältää myös vuotiaat lisätään 55 paikkaa jos kokonaismäärästä poistetaan muilla paikkakunnilla olevat paikat Muutettavissa tehostetuksi Veteraanipuisto 30 0 Suunnitteilla Mehiläinen 120 osa paikoista muille kuin vanhuksille? Rakenteilla Mummola 60 ei puitesopimuspaikka YHTEENSÄ Omaa tuotantoa yhteensä kaikista palveluasumisen paikoista helmikuussa ,50 % Ostopalvelua yhteensä kaikista palveluasumisen paikoista helmikuussa ,50 % Hirvensalmen palvelukeskuksessa lisäksi Heikinkodin puolella 24 huonetta kevyemmässä palveluasumisessa. Remontoidaan tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Suunnittelu työ on käynnistynyt v Ristiinassa alkanut suunnittelutyö, jossa

11 kartoitetaan mahdollisuutta keskittää palveluasuminen Vaarinsaareen ja vuodeosaston nykyisiin tiloihin avohoitoa (esim. kotihoito ja päivätoiminta). Taulukko 3. Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen paikat vuonna 2012 ja tarve vuonna 2020 Kangasniemellä, Pertunmaalla ja Mäntyharjulla vuonna 2012 Paikat Mäntyharju Kangasniemi Pertunmaa Omatoiminta v Ostopalvelu v.2012 Yhteensä Tarve v Lisätarve Taulukko 4. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden sekä vammaisten tehostetun palveluasumisen asiakkaiden määrä vuonna 2012 (käytössä olevat paikat) Taulukossa kehitysvammaisten kohdalla tarkoitetaan tehostetulla palveluasumisella yövalvottua asumispalvelua Mielenterveys kuntoutujien asumispalvelut Päihdehuollo n asumispalvelu Vaikeavammaisten asumispalvelut Kehitysvammaisten asumispalvelut Yht. Mikkeli Hirvensalmi Ristiina Suomen -niemi

12 Kangas niemi Mäntyh arju Pertun ma YHT Päihde ja mielenterveysasiakkaiden lisätarpeen arvioidaan olevan Mikkelin palvelutuotantoyksikön alueella olevan nykyiseen verrattuna lähivuosina noin 25 paikkaa. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden ja vammaispalveluiden osalta oman toiminnan tavoitemäärä ei ole asetettu valtakunnallisesti. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tarve on ollut kasvava, koska psykiatrista sairaalahoitoa vähennetty Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 45 sairaansijalla vuosien aikana. Psykiatrisia sairaansijoja on tällä hetkellä 75. Hoitojaksoista pyritään saamaan mahdollisimman lyhyitä ja jatkohoito toteutuu usein tehostetussa palveluasumisessa. Mikkelin kaupungin osalta psykiatrian hoitopäivät ovat vähentyneet 235 hoitopäivällä vuodesta Hoitopäivämäärät koko sairaanhoitopiirin tasolla ovat kuitenkin lisääntyneet 541. Sairaalajaksojen pituuteen vaikuttaa sekä henkilön tilanne että tarjolla olevat vaihtoehtoiset hoitopaikat. Kehitysvammapalveluissa Vaalijalan kuntayhtymän tavoitteena on vähentää pitkäaikaista laitosasumista noin 15 paikalla vuodessa. Tällä hetkellä on pitkäaikaisessa laitoshoidossa Mikkeliläisiä asiakkaita 21 henkilöä. Erityisesti suositaan asumispalveluvaihtoehtoja laitoshoidon tilalla aina silloin kun se on asiakkaalle mahdollista. Tämä rakennemuutos lisää paikkojen tarvetta jonkin verran nykyisestä, mutta kasvu on huomattavasti vähäisempää kuin vanhusten palveluiden puolella. Päihdepalveluiden

13 puolella lisääntynyt alkoholinkulutus lisää jonkin verran myös asumispalveluiden paikkatarvetta. 4. TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PROSESSI 4.1 Ikäihmisten asiakkaaksi tuleminen tehostettuun palveluasumiseen SAS-hoitajat ja lääkäri selvittävät asiakkaan kokonaistilannetta asiakkaan sairaskertomusten, kotikäyntien ja haastattelujen pohjalta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Selvityksellä pyritään kartoittamaan asiakkaan psykofyysinen ja sosiaalinen toimintakyky. Eli tehostettuun palveluasumiseen tullaan tarkan seulan läpi ja aina arvioidaan seuraavat tekijät. Tehostetun palveluasumisen ja sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon kriteerit ja asiakasmaksut hyväksyttiin työvaliokunnassa ja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnassa Kriteerit otettiin seudullisesti käyttöön Tehostetussa palveluasumisessa voidaan tarjota yksikön palvelutarjonnasta riippuen päivähoitoa, yöhoitoa tai lyhytaikaista palveluasumista. Palveluasumisessa toteutetaan myös omaishoitajan vapaapäivienaikaista hoitoa. Lyhytaikaisissa palveluissa palveluasumisessa asiakkaalta ei peritä vuokraa eikä erillistä maksua ateria- ja tukipalveluista. Päivähoidolla tarkoitetaan enintään kahdeksan (8) tuntia kerrallaan kestävää palvelua, josta peritään 14 euron asiakasmaksu / päivähoitokerta. Yöhoidolla tarkoitetaan kello 18 ja kello 10 välillä toteutettavaa palvelua, josta peritään 14 euron asiakasmaksu / yöhoitokerta. Päivä- tai yöhoidon ylittäessä sille asetetut aikarajat, asiakasmaksu peritään lyhytaikaisen palveluasumisen hoitopäivän mukaisesti. Lyhytaikaisella palveluasumisella tarkoitetaan asiakkaan eri syistä tarvitsemaa lyhytaikaista, alle 90 vuorokautta kestävää palveluasumista, kuten esimerkiksi kotona asumisen tueksi toteutettavaa jaksottaista hoitoa tilanteissa, joissa asiakas ei ole lääkärin valvonnassa tapahtuvan lyhytaikaisen laitoshoidon tarpeessa. Lyhytaikaisesta palveluasumisesta peritään 30 euron maksu hoitopäivältä. Omaishoitajan vapaapäivien

14 aikana toteutettavasta hoidosta peritään asiakasmaksulainsäädännön määräämä maksu hoitovuorokausina. Taulukko 5. Seutukunnallinen palveluasumisen palveluprosessi. Prosessivaihe toiminnan kuvaus toiminnan kriteerit 1. Asiakkaan hakeutuminen tehostettuun palveluasumiseen Asiakas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa vaikea dementia RaVaTar on väh 2.60 tiheät turvapuhelinhälytykset toistuvat sairaalassa käynnit karkailua ja eksymisiä ei osaa käyttää turvapuhelinta / passiivinen paikannin riittämätön Hakemus tehostettuun palveluasumiseen -Palveluohjaustiimi (SAS) tekee hoidon- ja palveluiden tarpeen arviointia ja avustaa asiakasta tekemään hakemuksen tehostettuun palveluasumiseen Asiakas täyttää tehostetun palveluasumisen kriteerit -Toimintakyvyn kokonaisarvion perusteella (fyysisen-, psyykkisen- ja sosiaalisen toimintakyvyn ja elinympäristön arviointi) -Palvelua ei voida riittävällä tavalla järjestää kotiin annettavien palvelujen eikä tavallisen / tuetun palveluasumisen keinoin (nykyisten palvelujen arviointi) -Asiakkaalla ei ole lääketieteellisesti perusteltua syytä sairaalatasoiseen hoitoon-asiakalähtöisyyden ja yksilöllisyyden huomioiminen sekä turvallisuuden tunteen luominen -Asiakas ja omainen osallistuvat hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja

15 -Hakemus tehostettuun palveluasumiseen käsitellään palveluohjaustiimissä (SAS). arviointiin Viranhaltijapäätös -Asiakkaalle tehdään viranhaltijapäätös, joko myönteinen tai kielteinen olemassa olevien kriteereiden perusteella hyväksymisestä tehostetun palveluasumisen asiakkaaksi. Hoito- ja palvelusuunnitelma -Palveluohjaustiimissä (SAS) asiakkaalle laaditaan alustava hoito- ja palvelusuunnitelma. -Asiakkuuden siirtyessä tehostetun palveluasumisen yksikköön hoito- ja palvelusuunnitelma tarkennetaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaisten kanssa. -Sosiaalihuoltolaki ja asetus -Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Asiakasmaksupäätös -Palveluohjaustiimissä (SAS) viranhaltija tekee asiakasmaksupäätöksen tuloselvityksen perusteella. 2. Asiakkaana oleminen tehostetun palveluasumisen piirissä Hoito- ja palvelusuunnitelma ja vuokrasopimus -Asumispalvelu on valvottua ja turvallista, kodinomaisissa -Asiakas tuntee tulleensa kohdelluksi yksilönä ja

16 olosuhteissa tapahtuvaa asiakkaan tarpeista lähtevää toimintakykyä tukevaa ja kuntouttavan työotteen sisältävää perushoitoa, henkilökohtaista hoitoa ja avustamista kaikessa päivittäisessä toiminnassa ravitsemukseen hygieniaan pukeutumiseen asiointiin liikkumiseen lääkehoitoon sairaanhoitoon huolehtimiseen ulkoiluttamiseen sosiaaliseen toimintaan liittyvää tukea / apua -Asiakkaalle laaditaan hoitoja palvelusuunnitelma yhteistyössä omaisten kanssa, jota tarkennetaan sovituin väliajoin tuntee olonsa turvalliseksi -Omatoimisuuden tukeminen -Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen -Asiakas ja omainen osallistuvat hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin -Sosiaalihuoltolaki ja asetus -Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista -Asiakkaalle tehdään vuokrasopimus -Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta - Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntö

17 3. Asiakkaan poistuminen tehostetusta palveluasumisesta -Asiakkaan hoidon- ja palveluiden tarve muuttuu tai loppuu asiakas siirtyy hoivaasumiseen (pitkäaikaishoitoa vanhainkodissa), sairaalaan tai kuolee - Asiakkaan yksilöllinen, inhimillinen huomioiminen ja yhteistyö omaisten kanssa - Asiakkaan hoidon jatkuvuuden turvaaminen (siirtotiedot) ja yhteistyö mahdolliseen jatkohoitopaikkaan 4.2. Tehostetun palveluasumisen ja sosiaalihuoltolain mukaiset laitoshoidon kriteerit ja asiakasmaksut Työvaliokunnassa ja sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä Mikkelin seudun vanhuspalveluiden käsikirjassa on vahvistetut palveluasumisen kriteerit ja asiakasmaksut on otettu käyttöön yhteistoiminta alueella ikäihmisten palveluissa.

18 Taulukko 6. Tehostetun palveluasumisen ja sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon kriteerit SEUDULLISET PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN Lyhytaikaisessa asiakkuudessa sovelletaan samoja kriteerejä ja JA arviointimenetelmiä. Lyhytaikaisen palvelun tarve syntyy asiakkaan SOSIAALIHUOLTOL lyhytaikaisen toimintakyvyn laskun ja siitä kuntoutumisen tai kotona AIN MUKAISEN toteutettavaa hoitoa tukevan syyn vuoksi. LAITOSHOIDON KRITEERIT Fyysisen toimintakyvyn arviointi: 1) Jatkuva Fyysiset edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista mitataan testein, ympärivuorokautinen haastatteluin ja havainnoimalla yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen palvelujen tarve edustajansa kanssa. Mittareina käytetään asiakkaan fyysisen toimintakyvyn toimintakyvyn arvioon soveltuvia mittareita. Tehostetun palveluasumisen kokonaisarvion ja sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon asiakkaan RaVaTar indeksi perusteella on vähintään ) Palvelua ei voida riittävällä tavalla järjestää kotiin annettavien palvelujen eikä tavallisen / tuetun palveluasumisen keinoin. 3) Asiakkaalla ei ole lääketieteellisesti perusteltua syytä sairaalatasoiseen hoitoon. Psyykkisen toimintakyvyn arviointi: Psyykkiset ja kognitiiviset edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista mitataan testein, haastatteluin ja havainnoimalla yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa kanssa. Mittareina käytetään asiakkaan psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn arvioon soveltuvia mittareita. Käytössä ovat esimerkiksi MMSE -muistitesti ja GDS15 -masennustesti. Muistisairauden vuoksi ympärivuorokautista palvelua tarvitsevan asiakkaan MMSE on alle 18. Sosiaalisen toimintakyvyn ja elinympäristön arviointi: Sosiaalisen toimintakyvyn ja elinympäristön luomat edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista selvitetään haastatteluin ja havainnoimalla yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa kanssa. Sosiaalista toimintakykyä kuvaavat olemassa oleva sosiaalinen verkosto, sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet ja omat kyvyt sosiaaliseen

19 kanssakäymiseen. Arviossa huomioidaan koti- ja elinympäristö terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta. Nykyisten palvelujen arviointi: Olemassa olevien palvelujen kokonaisuuden luomat edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista ja niiden tehostamisen mahdollisuudet selvitetään yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa sekä asiakkaan tilanteeseen perehtyneiden ammattihenkilöiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön mukaan kunnan tuottaman palveluasumisen asiakasmaksut voivat olla enintään kunnalle palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannuksien suuruiset. Palveluasumisen asiakasmaksuihin ei ole olemassa toistaiseksi omaa lainsäädäntöä. Asiakasmaksuina peritään kunnissa asianomaisen lautakunnan määräämät maksut. Taulukko 7. Tehostetun palveluasumisen asiakasmaksut TEHOSTETUUN PALVELUASUMISEEN LIITTYVÄT ASIAKASMAKSUT TEHOSTET UN PALVELU- ASUMISEN HOITOMAK -SUT Yleiset lähtökohdat: hoitomaksua määrättäessä otetaan huomioon asiakkaan maksukyky soveltaen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön mukaisia kotihoidon maksuperusteita maksuprosentti on kaikilla asiakkailla 35 % perheen kokoa ei huomioida hoitomaksua määrättäessä ympärivuorokautisesta palvelusta peritään erillinen kiinteä maksu jokaiselle asiakkaalle lasketaan nettotuloista käyttövara 170 /kk tilapäisissä poissaoloissa hoitomaksua ei peritä yli viiden päivän yhtenäisen poissaolon ajalta. Hoitomaksun määräytyminen: asiakkaan huomioon otettavista bruttotuloista vähennetään tulorajan mukainen euromäärä (v euroa) erotuksena saadusta euromäärästä otetaan asiakasmaksuun 35 %

20 näin saatuun euromäärään lisätään kiinteä summa 150 /kk korvauksena ympärivuorokautisesta palvelusta. Hoitomaksuun sisältyvät: asiakkaan palvelukokonaisuuden suunnittelu ja kirjaaminen yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan tavoitteineen yhteistyössä asiakkaan ja mahdollisesti omaisen kanssa hoito- ja palvelusuunnitelman mukainen palvelujen toteuttaminen asiakkaan omassa yksikössä, oman yksikön henkilökunnan toteuttamana sisältäen huolenpidon, avustamisen, ohjauksen sekä kuntouttavat, virikkeelliset ja sairaanhoidolliset palvelut hoito- ja palvelusuunnitelman arviointi äkilliset, lyhytaikaisesti (korkeintaan muutamia päiviä) käytettävät hoitotarvikkeet sauna päivittäissiistiminen Asiakaan itse kustantamat palvelut: lääkkeet ja mahdollinen lääkkeiden annosjakelu hoitotarvikkeet (hoitotarvikkeet haetaan asiakkaalle ilmaisjakeluna aina, kun siihen oikeuttavat kriteerit täyttyvät). LYHYT- AIKAISEN PALVELU- ASUMISEN HOITO- MAKSUT Lyhytaikaisen palveluasumisen määritelmät ja hoitomaksut: Lyhytaikaisella palveluasumisella tarkoitetaan asiakkaan eri syistä tarvitsemaa lyhytaikaista, alle 90 vuorokautta kestävää palveluasumista, josta peritään 30 /hoitopäivä. Päivähoidolla tarkoitetaan enintään kahdeksan tuntia kerrallaan kestävää palvelua, josta peritään 14 euron asiakasmaksu / päivähoitokerta. Yöhoidolla tarkoitetaan kello 18 ja kello 10 välillä toteutettavaa palvelua, josta peritään 14 euron asiakasmaksu / yöhoitokerta. Päivä- tai yöhoidon ylittäessä sille asetetut aikarajat, asiakasmaksu peritään lyhytaikaisen palveluasumisen hoitopäivän mukaisesti. Omaishoitajan vapaapäivien aikana toteutettavasta hoidosta peritään asiakasmaksulainsäädännön määräämä maksu hoitovuorokausina. Lyhytaikaisissa palveluissa palveluasumisessa asiakkaalta ei peritä vuokraa eikä erillistä maksua ateria- ja tukipalveluista. Tehostetun palveluasumisen asiakkaalta peritään terveyspalveluista asiakasmaksulainsäädännön mukaiset maksut.

21 TERVEYS- PALVELU- MAKSUT TUKI- PALVELUM AKSUT Asiakkaan käynnistä perusterveydenhuollon vastaanotolla tai palveluasumisen yksikössä sen asukkaille erikseen järjestetyllä vastaanotolla peritään käyntimaksu. Eri avohoidon ammattiryhmien yksilöllisestä kotikäynnistä peritään asiakasmaksulainsäädännön mukainen kotikäyntimaksu. Tehostetussa palveluasumisessa asiakasta avustetaan saavuttamaan tarvitsemansa tukipalvelut. Tukipalveluista peritään maksu käytön mukaan. Ateriapalvelut, vaatehuolto ja siivouspalvelut järjestetään yksikössä soveltuvalla tavalla. Asiakas voi ostaa palvelut suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta tai erillistä maksua vastaan kunnalta, joka tuottaa palvelun joko omana tai ostopalveluna. Tehostetun palveluasumisen asiakas maksaa itse tarvittavan viikko- ja suursiivouksen päivittäissiistimisen sisältyessä hoitomaksuun. Turvapalveluista peritään erillinen maksu riippuen turvapalvelun sisällöstä. Saunamaksu sisältyy hoitomaksuun. Hygieniatarvikkeensa asiakas hankkii ja kustantaa itse. Tehostetussa palveluasumisessa lähtökohtana on, että asukkaalla on oma vaatteisto sisältäen päälle puettavat vaatteet ja liinavaatteet. Asiakkaan omaiset voivat huolehtia pyykkihuollosta halutessaan. Yksikön liinavaatteiden käyttö on mahdollista tarvittaessa erillistä maksua vastaan. Liinavaatekorvaus sisältää tarvittaessa lakanat, tyynyliinat, peiton, tyynyn, pyyhkeet ja vuodesuojat sekä niiden pesun. Liinavaatekorvauksena peritään 30 /kk. Tehostetussa palveluasumisessa asiakas kalustaa huoneensa itse. Kunnallisena palveluna ei pidetä yllä huonekaluvuokraukseen tarvittavaa kalustoa. Asiakkaalla on mahdollisuus saada sähkökäyttöinen sänky ilmaisena apuvälineenä yksilölliseen apuvälinearvioon perustuen tai vaihtoehtoisesti asukas voi saada sähkökäyttöisen sängyn ilmaiseksi tehostetun palveluasumisen yksiköstä, jos näin on yksikössä käytäntönä. Kunnissa voidaan kuitenkin ylimenokauden ajan jatkaa kunnan nykyistä käytäntöä Palveluasumisen asiakkaille myönnetään sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua myöntämiskriteerien mukaisesti. Asiointi- ja saattamispalveluja ei järjestetä kunnan toimesta.

22 ATERIAPALVELUT TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA Mikkeli Ateriamaksu 440 /kk Muusta erityisruokailusta sovitaan erikseen (esim. letkuruokinta) 4.3. Sosiaalihuoltolain ja päihdehuoltolain mukaiset asumispalvelun kriteerit (ei laitoshoitoa eikä kuntoutusta) Päihdeongelmaisten asumispalvelua (Sosiaalihuoltolaki 23 ) annetaan asunnottomille päihdeongelmaisille/päihdekuntoutujille, jotka eivät tule autetuksi pelkällä asunnon saamisella, vaan tarvitsevat asumiseensa jonkinlaista tukea. Tuen tarve ei yleensä ole ympärivuorokautista. Heillä on yleensä asumishäiriöitä historiassaan, häätöjä vuokrarästien tai häiriöntuoton takia. Asumispalvelun tarkoitus on kuntouttaa ihmisiä pienin askelin kohti itsenäisempää asumista. Päihdehuollon asumispalvelun yhden jakson kesto mitataan yleensä kuukausissa, ei vuosissa. Jaksoja voi olla yhdellä ihmisellä useita. Pitkäaikainen asumispalvelu, jopa ihmisen loppuiän kestävä, josta ei ole tavoitteena kuntoutua itsenäisempään asumiseen, vaan jossa suunta on todennäköisesti suuremman hoivan tarpeeseen, ei ole päihdeongelmaisten asumispalvelua, vaikka taustalla olisikin pitkä päihteiden käytön historia. Palvelun tarpeen syynä ei tällöin ole kykenemättömyys hallita omaa päihteiden käyttöä ja sen haittavaikutukset asumisessa, vaan jokin fyysinen sairaus. Päihdekuntoutujan hoivapalvelua annetaan päihdeongelmaiselle tai entiselle päihdeongelmaiselle, joka fyysisen toimintakykynsä laskun takia tarvitsee tukea asumiseensa eikä saa sitä muualta esim. vanhusten palveluista. Diagnoosina hänellä on usein alkoholismi, mutta hän on voinut olla käyttämättä päihteitä jo vuosia, jopa vuosikymmeniä. Päihdekuntoutujan hoivapalvelun tarpeen syynä ei aina ole kykenemättömyys hallita omaa päihteiden käyttöä, vaan tarpeen aiheuttaa pikemminkin jokin fyysinen sairaus tai fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen. Monesti nämä asiakkaat ovat palvelun piirin tullessaan asunnottomia.

23 Tuen tarve on yleensä ympärivuorokautinen. Tavoitteena ei ole aina kuntoutua itsenäisempään asumiseen eikä toimintakyvyn odoteta olennaisesti paranevan pitkäaikaisesti. Kysymys on pikemminkin ylläpitävästä hoidosta ja suunta on usein suurempaan hoivan tarpeeseen. Hoivapalvelun kesto mitataan yleensä vuosissa. Joskus riittää muutaman viikon tai kuukauden mittainen ns. intervallijakso. Mielenterveyskuntoutujan asumispalveluihin pääsy arvioidaan yhteistyössä kuntoutujan, terveyspalveluiden asiantuntijoiden ja muiden asianosaisten tahojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kokonaisvaltaisesti kuntoutujan tilanne arvioiden. Tavoitteena on siirtyä sairaalahoidon jälkeen asteittain kevyempiin tukimuotoihin kuntoutujan voinnin mukaan. Osalle palveluasumisesta muodostuu pitkäaikainen asumismuoto. Vammaisten palveluasumista järjestetään henkilöille, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ( /980) 8. Kehitysvammahuollon palveluasumista järjestetään lain kehitysvammaisten erityishuollosta ( /519) 2 mukaisesti. Asiakkailta vaaditaan erityishuoltoohjelma. 5. TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT 5.1 Omana toimintana Lähtökohta on, että tehostettuun palveluasumiseen pääsee vain asiakkaat, jotka täyttävät tehostetun palveluasumisen kriteerit. Aina ensin annetaan kaikki mahdollinen tuki ja palvelu omaan kotiin ja mikäli siellä ei enää pärjätä avuinkaan turvin, mietitään välimuotoista asumisen ratkaisua ja sitten tehostettua palveluasumista Välimuotoiset palvelut kotona asumisen tukena

24 Välimuotoisia palveluita lisätään kotihoidon ja omaishoidon tuen turvin hoidettavien henkilöiden kotona asumisen ajan pidentämiseksi. Välimuotoisten palveluiden avulla voidaan myöhentää pitkäaikaishoidon tarvetta, vähentää epätarkoituksenmukaista sairaalahoitoa sekä tukea kotiutumista sairaalasta. Välimuotoisia palveluita ovat mm. toimintakykyä tukeva päivätoiminta tai lyhytaikaishoitojaksot. Myös sairaalasta kotiutumista tukevien palvelujen, kuten eri sektorien yhteistyönä toteutettavien kotiutustiimien laajempi käyttöönotto on tarpeellista, jotta sairaalahoidossa oleville saadaan hyvät edellytykset kuntoutua takaisin kotiin. Näyttö välimuotoisten palveluiden vaikuttavuudesta on osin ristiriitaista, mutta useat tutkijat korostavat niiden merkitystä pitkäaikaisen hoidon myöhentäjänä ja hoitavan omaisen jaksamisen tukijana. Lyhytaikaisen hoidon määrällinen tarve arvioidaan osana kunnan ikäihmisten palveluiden kokonaisuutta. Lyhytaikaishoitoon voidaan varata osa tehostetun palveluasumisen, kuten ryhmäkodin tiloista. Vaihtoehtoisesti lyhytaikaishoito voidaan järjestää ostopalveluna siten, että tietty määrä ostopalveluna hankittavista palveluista varataan vain lyhytaikaishoidon käyttöön. Perhehoito on yksi mahdollisuus tarjota kodinomaista ympärivuorokautista hoivaa päivittäistä apua ja/tai valvontaa tarvitsevalle ikäihmiselle. Perhehoidon lisäämisen mahdollisuudet on tästä syystä perusteltua selvittää. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvitetään iäkkäiden ihmisten perhehoidon kehittämismahdollisuuksia. Ristiinassa mallinnetaan perhehoitoa ja Mikkeliin on suunnitteilla yksi perhehoidon yksikkö, jossa voidaan hoitaa lyhytaikaishoitoa tarvitsevia esimerkiksi omaishoitajien lakisääteisten vapaiden ajan kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä.. Senioriasumisella tarkoitetaan ikäihmisille suunnattuja asuntoja, joissa saa tarvittaessa erilaisia palveluita. Usein senioriasunnot ovat rakennettu lähelle palvelualuetta tai saman katon alla toimii eri palvelujen tuottajia.

25 Päivätoimintaa Palvelualue ~ palvelukampus Harrastetoimintaa Neuvontaa Lyhytaikaishoitoa 24-7 asumista SoTe palveluja Kuvio 1. Palvelualue Palvelualueet Paras vaihtoehto on, kun tehostettu palveluasuminen on osa palvelualuetta. Näin saadaan kustannushyötyä, kun samalla alueella on monenlaista palvelutarjontaa, tukee ihmisten kotona asumista ja resursseja voidaan hyödyntää laajasti. Palvelualueella on tarjolla erilaisia koti- ja ympärivuorokautisen hoidon välimaastoon sijoittuvia palveluja kuten päivätoimintaa ja lyhytaikaishoitoa, joilla tuetaan kotona asuvien ja omaistaan hoitavien ikäihmisten toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä. Toiminta on monipuolista ulottuen liikuntamahdollisuuksista hengellisiin ja erilaisiin yhteisöllisyyttä edistäviin harrastetoimintoihin. Toiminnan järjestämiseen osallistuvat niin julkinen sektori, yritykset, järjestöt ja seurakunnat kuin ikäihmiset itse esimerkiksi vertaisryhmien vetäjinä. Palvelualue käsittää kotihoidon, välimuotoisen asumisratkaisun, ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarjoavia asumispalveluita ja ikäihmisten hyvinvointia edistävät palvelut. Palveluita muodostetaan kuntakeskuksiin palveluiden läheisyyteen maantieteellisesti mahdollisimman yhtenäiselle ja tiiviille alueelle. Alueiden suunnittelussa on otettu huomioon iäkkäiden ihmisten oikeus kotiin ja toimivaan arkeen, itsemääräämiseen, yksilöllisyyteen ja yhteisöllisyyteen.

26 Palvelualueita tällä hetkellä on Mikkelin PTY alueella seuraavasti: Graanin palvelualue: Ikäihmisten välimuotoista asumista, jonne kotihoito tuottaa palvelut Kuntouttavaa Päivätoimintaa Tehostettua palveluasumista Lyhytaikaishoitoa Ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä toimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoimijoiden sekä oppilaitosten kanssa Tukiasuntopalvelu; 1 h + tupakeittiö+ saunatila,30 m2, 8 krs, huone 64, tukiasunto ikäihmisille ja muille tarvitsijoille Kyyhkylän palvelualue: Kuntoutusosasto Tehostettua palveluasumista Lyhytaikaishoitoa palvelusetelillä Kriisihoitopaikka Tulevaisuudessa välimuotoista asumista, jonne Kyyhkylä voi palvelusetelillä tuottaa palveluita. Pienkoti Pihapirtti, jonne Kyyhkylä voi tuottaa palvelusetelillä palveluita, kehitetään toimitnamalli syksyllä 2012 Anttola ja Haukivuori: Kotihoitoa Välimuotoista asumista, jonne kotihoito tuottaa palvelut Lyhytaikaishoitoa Tehostettua palveluasumista Kuntouttavaa päivätoimintaa Ikäihmisten vuokra-asumista, vanhustentalosäätiö 50 asuntoa, keskustie 64-66, suojatie Ikäihmisten vuokra-asumista, Haukivuoren vanhustentalo säätiö Suonsaaren palvelualue: Välimuotoista asumista, jonne kotihoito tuottaa palvelut Ympärillä olevat rivitaloasunnot erityisryhmille, kunnostettava Lyhytaikaishoitoa Laitoshoitoa Tehostettua palveluasumista

27 Kuntouttavaa päivätoimintaa Otavan kampusalue Ikäihmisten yhteisöllistä asumista ja toimintakykyä tukevaa toimintaa 3.sektorin toimesta Ihastjärven palvelualue, uusi kyläkoulu yhteisölliseen käyttöön Hirvensalmi, Ristiina ja Suomenniemi: Kotihoitoa Välimuotoista asumista, jonne kotihoito tuottaa palvelut Tehostettua palveluasumista Lyhytaikaishoitoa Päivätoimintaa Ristiina, perhehoitopaikka Mäntyharjussa, Pertunmaalla ja Kangasniemellä on omat palvelualueet. Suunnitteilla olevat yksiköt: Ristiinan tehostettu palveluasuminen: Ristiinassa tehostettua palveluasumista on Vaarinsaaressa 25 paikkaa ja ostopalveluna Ikihyvä Oy:ltä 22 paikkaa. Tulevaisuudessa on järkevää keskittää tehostettu palveluasuminen Vaarinsaaren ympäristöön henkilöstön joustavan käytön ja muiden toiminnallisten (esim. ateriapalvelut) hyötyjen takia. Olemassa olevat Ristiinan tilat kartoitetaan kevään 2012 aikana. Suunnitteilla on Ristiinan vuodeosaston remontointi. Suunnitelmissa otetaan kantaa asumispalvelun ja akuutti- ja lyhytaikaishoidon järjestämiseen joko osastolla ja/ tai Vaarinsaaressa. Hirvensalmen tehostettu palveluasuminen: Hirvensalmella on 25 paikkaa tehostettua palveluasumista. Kevään 2012 aikana suunnitellaan Heikinkodin muuttamista tehostetuksi palveluasumisen yksiköksi. Myös muut mahdolliset tilat kartoitetaan kevään 2012 aikana.

28 Pankalampi, Monikko hanke, suunnitteilla: Pankarannan kampusalue hanke: Muistisairauksien erityisosaamisen kehittäminen saman katon alle Suunnitelmissa rakennetaan lisää tehostettua palveluasumista ja välimuotoista asumispaikkoja seudulliseen tarpeeseen. Erillinen selvitystyö valmistuu kevään 2012 aikana. Selvityksen tekee Tampereen teknillinen korkeakoulun opiskelija osana Monikko- hanketta. Ryhmäkoti, jossa 4 yksikköä, yhteensä 60 paikkaa, alle 65- vuotta täyttäneille, yli 65- vuotta täyttäneille ja alkodementiaa sairastaville omat yksiöt seudullisena palveluna Kuntouttava, lyhytaikainen arviointi- ja kriisihoito seudullisena palveluna, 14 paikkaa seudullisena palveluna (korvaa nykyisen terveyskeskussairaalassa toimivan dementiaosaston) Päivätoiminta, erilaista toimintaa muistisairauden eri vaiheissa, asiakasta /pvä/ilta (korvaa nykyisen Tenholan toiminnan ) Avohoito: seudullinen muistipoliklinikkatoiminta Lähellä ns. välimuotoista asumista, senioritalotyyppistä asumista Lähellä toimintakykyä tukeva ympäristö ja yhteisöllistä toimintaa Vaalijala kuntayhtymä: Rakentaa 14 paikkaisen yksikön vuonna 2012 syksyllä, yövalvottua asumispalvelua Mikkelin perhehoito yksikkö Perhehoitoon on suunnitteilla 4-6 asiakkaalle lyhytaikaishoitoa esimerkiksi omaishoidon asiakkaille. Perhehoitomallia suunnitellaan kevään 2012 aikana. Levypolku, tonttivaraus Peltomaa Hannu , Mikkelin kaupunki / Tekninen toimi / Maankäyttö: Levypolun tontti on vapaa, rakennusoikeutta on 2000 k-m2 ja tontin pinta-ala n m2. Oheismateriaalissa kaavakuva tontista. Kaavoituspäällikkö, arkkitehti Ilkka Tarkkasen sähköposti tieto tontista; Tontille voi rakentaa, mikäli rakennusoikeus ei ylitä 2000 k-m2. 60 asiakaspaikan talo edellyttää n k-m2. Kaavoituspäällikön mukaan tontille voidaan rakentaa enintään

29 noin 25-paikkainen yksikkö. 25 -paikkaisen yksikön käyttökustannukset muodostuvat korkeiksi johtuen ympärivuorokautisen palvelun kustannusrakenteista. Kevään 2012 aikana selvitetään mahdolliset muut vapaana olevat rakennuspaikat ja lisäksi selvitetään mahdollinen lisärakentaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Olemassa olevien tilojen kartoitus Olemassa olevat tilat on käyty läpi tilahallinnon Riitta Väänäsen ja Heikki Rautiaisen kanssa. Tyhjillään olevia asuntoja voisi käyttää ns. pienkotiasumiseen. Pienkoti on kotihoidon ja laitoshoidon väliin asettuva palvelumuoto. Se on tarkoitettu vanhuksille, jotka tarvitsevat tuki- ja hoivapalveluja, eivätkä kykene/halua asua yksin kotipalvelun turvin omassa kodissaan. Pienkoti on iso huoneisto tai omakotitalo, jossa on yhteiset wchygieniatilat, ja joissa ei kaikilla ole välttämättä omia huoneita. Palveluja järjestetään yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tavoitteena on, että asuminen on turvallista, sisältää tarvittavat palvelut ja yhteisöllisyys tukee asiakkaan mahdollisuutta asua kodinomaisesti. Pienkotiasumisen hyöty tulee siitä, että voidaan siirtää asiakkaan siirtymistä raskaampaan hoitomuotoon Anttolatalo: 6-7 työhuonetta tyhjillään + muuta tilaa On mahdollista järjestää välimuotoista asumista ja kuntouttavaa toimintaa, 6-8 asiakasta Anttolan Kanervakukka, Kanervatie 4, pienkoti 3 huonetta + keittiö +sauna, 2-3 asiakasta pienkotimahdollisuus Kartoitetaan kevään 2012 aikana mahdollinen käyttö. Jalavakatu 14 Asuntoja 6, yksiköitä 5 ja 1 kaksio Sitä mukaan kun tyhjenee, niin SAS sijoittaa ikäihmisiä Välimuotoista asumista 6-8 asiakasta Yrjönkatu 5 4 h + keittiö, jos vapautuu eikä laiteta myyntiin, pienkoti mahdollisuus 6 asiakasta Maaliskuu.2012 vastaus, mitä asunnolle käy ja onko se käytettävissä pienkodiksi.

30 Moision Terveyskeskussairaalan tilat: osasto 3 ja 4, tyhjenee vuonna 2012 Osasto 3-4:llä ei vanhustenpalveluilla ole käyttöä ja tilat eivät ole sopivia asumispalveluun. Osasto 4 on jo tyhjä ja osasto 3 tyhjenee kevään aikana. Osastot ovat laitosmaisia yksiköitä eikä sovellu tehostettuun palveluasumiseen. Sisäilmatutkimus valmistunut. Tutkimustulokset oheismateriaalina. Kyyhkylän kuntoutussairaalan osasto 2 Selvitettiin, onko mahdollista tuottaa omana toimintana yksi osasto tulevaisuudessa käydyssä neuvotelluissa ei nähty mahdollisena, Kyyhkylä tarvitsee tilan toistaiseksi omaan käyttöön. Sateenkaari ry, (Sateenkaari ry on esittänyt seuraavia kannanottoja selvitykseen): Jalavapuisto 30 asuntoa, Ns. välimuotoista asumismallia kehitetään, johon kotihoito tuottaa palvelut, yhteisöllinen, toimintakykyä tukeva ympäristö, n. 22 asiakasta. Osaan isoihin asuntoihin voidaan sijoittaa lyhytaikaispaikalle asiakkaita, 3-8 asiakasta Pappilanpuisto: Selvitetään mahdollinen lisärakentamisen mahdollisuus yhteistyössä kaupungin kanssa kevään 2012 aikana. Pappilanpuisto, jatkaa tehostetun palvelun yksikkönä, tällä hetkellä 36 asukaspaikkaa, joista käytössä 33 paikka Veteraanipuisto: Palvelutalovarustus on valmiina, 50 asuntoa, tilat käytettävissä myös tehostettuun palveluasumiseen. Mäntypuisto: 24 tehostetun palveluasumisen paikkaa seudulliseen käyttöön. Yhteenveto olemassa olevista tiloista: Pienkotiasumiseen noin 25 asiakaspaikkaa, mikäli asunnot saadaan käyttöön. Veteraanipuisto on lähellä Graanin palvelualuetta ja voisi muuttaa tehostetuksi palveluasumiseksi, mikäli saadaan omaksi toiminnaksi. Näin henkilöstön ja toiminnan

31 yhteiskäyttö mahdollistuu Graanin palvelutalon kanssa ja saadaan kustannushyötyä. Tehostettua palveluasumista noin 30 paikkaa. Terveyskeskuksen sairaalan osasto 3-4 jäävät tyhjäksi, joten tilojen hyödyntäminen esimerkiksi päihde- ja mielenterveysyksikön käyttöön selvitetään osana seudullista päihdepalveluiden kehittämistä. 5.2 Palvelusetelipalveluna Väestön ikärakenteen muutokseen varautuminen edellyttää erilaisten vaihtoehtoisten palvelujen tuotanto- ja rahoitustapojen kehittämistä, kokeilua ja kokeilujen arviointia. Palveluseteli on yksi uusi tapa järjestää iäkkäiden ympärivuorokautisia palveluita julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009, palvelusetelilaki) tuli voimaan Kotona annettavissa palveluissa käytettävien palvelusetelien arvosta säädetään edelleen sosiaalihuoltolaissa ja kansanterveyslaissa. Uusi laki mahdollistaa kuntien tai kuntayhtymien harkinnan mukaisesti palvelusetelin käytön useimpien kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuten asumispalvelujen, järjestämistapana paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti. Lain tavoitteena on palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa, tehostaa ja joustavuutta palvelutuotantoa sekä edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Yhtä aikaa palvelusetelilain kanssa annetulla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) muutoksella poistettiin kytkös palvelusetelin omavastuuosuuden ja asiakasmaksun välillä. Palvelusetelin käyttö on kunnan näkökulmasta hallinnollisesti kevyin käytettävissä oleva järjestämistapa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle. Yhteistyökumppaneina toimivien palvelujen tuottajien hyväksymisessä ei edellytetä käytettäväksi samanlaista tarjousvertailumenettelyä, joka on käytössä julkisissa hankinnoissa. Ikäihmisen näkökulmasta palveluseteli tarkoittaa sitä, että ikäihminen itse tai yhdessä läheistensä kanssa etsii itselleen kodin, kuten tehostetun palveluasumisen kodin, jonne hän muuttaa asumaan ja jossa hän saa tarvitsemansa palvelut. Palvelusetelin saamisen perusteena on ikäihmisen kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi ja sen perusteella

32 laadittu hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Palveluseteli lisää ikäihmisen valinnan mahdollisuuksia ja samalla hänelle tai hänen läheisilleen tulee vastuuta palveluiden järjestelyissä. Palvelusetelin käyttö edellyttää ikäihmisen näkökulmasta sitä, että hän tarvitsee tietoa tarjolla olevista vaihtoehdoista: sijainnaista, palveluiden sisällöstä, hinnoista, laadusta. Kun ikäihminen valitsee palvelusetelin, hän myös hyväksyy sen mahdollisuuden, että palveluseteli ei kata hoidosta aiheutuvia kustannuksia täysimääräisesti. MIKKELIN PALVELUSETELIPROSESSIMALLI: Kaupungin palveluohjaaja/ viranhaltija arvioi palveluntarpeen ja luo sähköisen palvelusetelin maksuliikennejärjestelmässä sekä tekee palvelupäätöksen Asiakas valitsee palveluntuottajan palveluntuottajarekisteristä Asiakas tekee sopimuksen palveluntuottajan kanssa Palveluntuottaja suorittaa palvelun ja laskuttaa asiakasta sekä tulouttaa setelin arvon sähköisessä maksuliikennejärjestelmässä Maksuliikennetuottaja laskuttaa kuntaa sovituissa erissä Kaupungin palveluohjaaja/ viranhaltija: asiakkaan voinnin seuranta ja raportointi Kevään aikana yhteistyössä Miset Oy:n kanssa mallinnetaan tehostetun palveluasumisen malli ja tuodaan esitys hyväksyttäväksi lautakuntaan. Vastuuhenkilöitä ovat laitos- ja asumispalveluiden esimies Sari Kärkkäinen ja palvelusetelin valmistelusta vastaava Maikki Kiviluoto. 5.3 Ostopalveluna kilpailuttamisen kautta Silloin kun kunta hankkii palveluja oman organisaation ulkopuolelta, hankinta on lähtökohtaisesti kilpailutettava hankintalain mukaisesti (laki julkisista hankinnoista 348/2007). Hankintaprosessi käynnistetään tarjouspyyntöasiakirjojen laatimisella ja hankinnasta ilmoittamisella. Hankintaprosessi päättyy hankintasopimuksen tekemiseen. Hankintaprosessin onnistunut läpivieminen edellyttää paitsi lainsäädännön tuntemista myös ostajan ja myyjän monipuolista ammattitaitoa ja osaamista. Hankinnan suunnittelu

33 on hankintaprosessin keskeisin vaihe. Tarjouspyynnössä on määriteltävä yksiselitteisesti mm. mitä hankitaan - palvelun määrä ja laatu - sekä millä perusteella valinta tehdään. Laatutekijöiden konkretisointi on tarjouspyyntöjä laadittaessa erityisen haasteellista: olennaista olisi pystyä kuvaamaan laatu niin rakenteiden (esim. henkilöstön määrä ja rakenne), palveluprosessin kuin asukkaiden kokemustenkin näkökulmasta. Jokaiselle osaalueelle tarvitaan selkeät ja yhdenmukaiset kriteerit. Tarjouspyynnön pitää olla niin selkeä, että tarjouspyynnön perusteella annettavat tarjoukset ovat yhteismitalliset ja vertailukelpoiset. Näin varmistetaan tarjoajien tasapuolinen tiedonsaanti ja kohtelu. Tarjousten arviointi edellyttää myös kunnan tuottamien palvelujen kustannusten läpinäkyvyyttä. Palvelujen hankintaan on liittynyt myös ongelmia. Kritiikkiä on esitetty erityisesti siitä, että iäkkäät asiakkaat ovat saattaneet joutua muuttamaan asumisyksiköstä toiseen, kun se palveluasumisyksikkö, jossa iäkäs ihminen on asiakkaana ollut, ei ole voittanut järjestettyä kilpailutusta. Tähän pitäisikin kiinnittää erityistä huomiota: kun iäkäs ihminen on muuttanut omasta kodistaan esimerkiksi ryhmäkotiin, pitäisi hänen voida elää siellä kuten kotona, ilman tutun elinympäristön ja ihmissuhteiden menetyksen uhkaa. Jo siitä syystä, että kotiutuminen uuteen elinympäristöön ja tottuminen uusiin ihmisiin on yksilöllinen prosessi. Siirtymä on erityisen haasteellinen muistisairaalle ihmiselle. On olennaisen tärkeää, että palvelujen käyttäjiä ja heidän läheisiään kuullaan kaikissa prosessin vaiheissa eikä palveluiden käyttäjiä tarpeettomasti siirretä paikasta toiseen. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) säätää, että asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Mikäli asiakas ei sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi pysty vaikuttamaan palvelunsa suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaistensa tai muun hänelle läheisen henkilön kanssa. Asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä säätää hallintolaki (1361/2003). Näistä lähtökohdista asiakkaan (ja tarvittaessa hänen omaisensa) mielipiteen huomioon ottaminen muutostilanteessa, joka vaarantaisi hänen hoitosuhteensa pysyvyyden, on hyvin tärkeä palveluita järjestettäessä.