IIN KUNNAN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 IIN KUNNAN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Kunnanhallitus

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus 1.4.Rahoitusasema ja sen muutokset 1.5.Kokonaistulot ja menot 1.6.Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 1.7. Keskeiset liitetiedot 1.8.Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta ja hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Tekniset palvelut Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma 3.2. Rahoituslaskelma 3.3. Tase 3.4. Konsernilaskelmat Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 5. Ii-Instituutti liikelaitoksen tilinpäätös 6. Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen tilinpäätös 7. Iin Vesiliikelaitoksen tilinpäätös 8. Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen 8.1. Liikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen 8.2. Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen

3 3 9. Luettelot kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 10. Allekirjoitukset ja merkinnät 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli edelleen kuntarakenteen uudistamista, joka eteni nihkeästi. Epävarmuus leimasi tulevaisuuden suunnittelua ja merkittäviä resursseja käytettiin selvitysten ja lausuntojen tekemiseen. Kaikille Suomen kunnille tuli rakennelain perusteella selvitysvelvollisuus ja kaupunkiseutujen selvitysvelvollisuus tuli myös Oululle, Oulun seudulle ja Iille. Iin kunnanvaltuusto teki päätöksen mennä mukaan tähän selvitykseen, joka valmistuu 2014 vuoden loppuun mennessä. Perustuslakivaliokunta päätti, että kuntien on tiedettävä kuinka kunnan sote-palvelut järjestetään ennekuin kunnat voivat päättää kuntarakenteesta. Iin kunta on noudattanut Paras-lain määräyksiä ja järjestänyt omat sote-palvelut yhteistyössä Oulunkaaren kuntien kanssa. Oulunkaaren tehokkaan ja taloudellisen toiminnan ansiosta kunnat ovat saaneet perustason sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset hallintaan. Oulunkaaren tuottamien Iin kunnan sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen asukaskohtainen kustannuskehitys on ollut todella maltillista. Sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan asukaskohtaisten nettokustannusten kehitys Erikoissairaanhoidon asukaskohtaisten nettokustannusten kehitys

4 4 (Sairaankuljetus/ensihoito oikaistu erikoissairaanhoitoon vertailun mahdollistamiseksi vuosilta Vuosien 2013 ja 2014 väkiluvun kasvua arvioitu + 1 %.) Iin kunnan liikelaitokset myös pysyivät talousarvioissaan ja liikelaitosten toiminta oli vastuullista ja kustannustietoista. Iin kunnan kokonaistalous pysyi vielä positiivisena, mutta taloudellisia uhkakuvia kuntauudistus, sote-palvelujen järjestäminen, valtionosuusuudistus jne. Oma paikallinen huoli on työllisyyden negatiivinen kehitys. Toimintatuotot 7,192 milj olivat 0,872 milj suuremmat kuin ta:ssa Toimintakulut - 57,926 milj olivat 1,608 milj pienemmät kuin ta:ssa Verotulot 28,935 milj olivat 1,185 milj suuremmat kuin ta:ssa Valtionosuudet 26,239 milj olivat 0,290 milj pienemmät kuin ta:ssa Vuosikatetta kertyi 4,3 milj ja poistojen ja varausten muutosten jälkeen ylijäämäksi jää noin 2,1 milj, joka lisää kertyneen kumulatiivisen ylijäämän määrän noin 3,6 milj :oon. Tilinpäätöksessä huomiot kiintyvät verotulojen merkittävään kasvuun, joka osin selittyy 2014 verotilitysten aikaistamisesta vuodelle Verotuloissa oli myös todellista kasvua. Valtionosuuksia kertyi hieman arvioitua vähemmän ja leikkaukset valtionosuuksiin alkavat näkyä. Omia toimintatuottoja kertyi yli arvion euroa. Tilinpäätöksen hyvä tulos tehtiin kuitenkin menojen hallinnalla, kun talousarvioon arvioidut menot alitettiin 1,4 milj :lla. Oman toiminnan menot pystyttiin alittamaan kaikilla tulosalueilla ja Oulunkaaren ylitys, , oli maltillinen ja koostui pääasiassa ensihoidon ja erikoissairaanhoidon kalliiden hoitojen tasausmaksun suuruudesta. Myös rahoitustuottoja kertyi yli arvioidun, koska ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen yhteydessä tilitettiin kuntayhtymän ylijäämää 0,4 milj kuntiin ja sama summa sijoitettiin Oy:n osakepääomaksi. Vuoden 2013 investoinnit olivat 5 milj tasolla, mutta konsernitarkastelussa on huomioitava, että Haminan uusi koulu toteutettiin Iilaakso Oy:n kautta, johon kunta antoi 5 milj :n takauksen.

5 5 Iin kunnassa uusiutuvan energian kehittäminen on ollut kunnan kehittämisen painopiste ja Iissä onkin saavutettu hyviä tuloksia uusiutuvan energian käytön ja tuotannon lisäämiseksi. Näkyvimmät tulokset on saatu tuulivoiman rakentamisen saralla. Olhava Myllykangas alueen kolme tuulipuistoa ovat rakenteilla ja valmistuvat 2014 vuoden aikana. Energian säästö ja uusiutuvan energian lisääminen ovat tuoneet hyviä tuloksia. Iin kunnassa omaa öljynkulutusta on kolmessa vuodessa pystytty vähentämään litrasta litraan. Uutena asiana on valmisteltu sähköautojen käyttöönottoa. Kunnan tehtävä on luoda yritystoiminnalle mahdollisuuksia sijoittua Iihin ja kasvaa Iissä. Yritystoiminnan osalta vuosi oli vilkas ja uusia yrityksiä perustettiin lisää. Uusi elinkeinostrategia valmistui ja valmistauduttiin uuden kuntastrategian tekemiseen ensi vuonna. Kiitän Iin kunnan eri organisaatioiden ja Oulunkaaren henkilöstöä hyvin tehdystä työstä Iin kunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Markku Kehus kunnanjohtaja

6 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tilivelvolliset toimielimet, toimielinten tilivelvolliset jäsenet ja tilivelvolliset viranhaltijat vuonna 2013: Kunnanhallitus: Johannes Tuomela, puheenjohtaja Teijo Liedes, 1. vpj. Risto Säkkinen, 2. vpj. Riikka Ruonala Veli Paakkola Helka Tapio Hannes Hekkala Aili-Marja Alaraasakka Leena Tiiro Oili Kaleva Petri Tervonen Tarkastuslautakunta: Jouni Mähönen, puheenjohtaja Mika Koistinen, varapuheenjohtaja Anna Turtinen Matti Haatainen Saila Juutilainen, saakka Anne Paaso-Rantala, alkaen Aila Paaso Tekninen lautakunta: Mika Hast, puheenjohtaja Matti Kumpulainen, 1 vpj. Pentti Kurttila, 2 vpj Ritva Jokela-Lantiainen Anne Hakoköngäs Petri Tervonen Arja Heinikoski Paula Juopperi Matti Kaakkuriniemi Iin vesiliikelaitoksen johtokunta: Jouni Mähönen, puheenjohtaja Mika Hast, varapuheenjohtaja Maire Turtinen Pekka Parviainen Tauno Kova Ritva Jokela-Lantiainen Paula Hyry Ilkka Pakonen Annastiina Junnila Ii-Instituutti-liikelaitoksen johtokunta: Timo Hand, puheenjohtaja Veera Kuha, varapuheenjohtaja Sirpa Varanka Tellervo Jyrkkä Ari Rautakoski Jesse Alanikula Väinö Klasila Pertti Huovinen Keskusvaalilautakunta: Risto Säkkinen, puheenjohtaja Tellervo Jyrkkä, varapuheenjohtaja Reino Aaltonen Mika Jeronen Paula Juopperi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta: Reijo Kehus, puheenjohtaja Leena Tiiro, 1 vpj. Annastiina Junnila, 2 vpj. Jaakko Höyhtyä Minna Paakkola Mika Koistinen Susanna Illikainen Petteri Mäenpää Tapio Rissanen Valvontalautakunta: Ilkka Pakonen, puheenjohtaja Sauli Keltamäki, 1 vpj Ville Nikkinen, 2 vpj Sonja Alaraasakka Arto Junes Leila Kehus Marja-Leena Liimatta Saku Kaakinen Tiina Vuononvirta Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtokunta: Tauno Kivelä, puheenjohtaja Merja Jeronen, varapuheenjohtaja Helka Tapio Ritva Liedes Risto Paaso Kalevi Stenberg Taisto Orajärvi Hilkka Kalliorinne

7 7 Maria-Liisa Halonen Tilivelvolliset viranhaltijat v. 2013: Anu Mäenkoski kunnanjohtaja Markku Kehus hallintojohtaja Erkki Taskila opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö Vesa Anttila tekninen johtaja Markku Vitikka Tilivelvolliset liikelaitoksissa v. 2013: Ii instituutti liikelaitoksen johtaja Tarja Rahkola Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtaja Jaana Honkanen Iin vesiliikelaitoksen johtaja Pekka Paaso Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kunnan työllisyys- ja väestökehityksestä Iissä/seutukunnassa keskimäärin kuukausittain avoimet työpaikat työttömyysaste 14,2 16,2 työttömät työnhakijat alle 25-v. tyött. työnhakijat yli 50 v. tyött. työnhakijat yli vuoden työttömänä olleet työttömyysaste seutukunnassa 14,2 15,5 työttömät työnhakijat seutukunnassa (Lähde: ELY-keskus) Väestökehitys vv arvio 2016 väestö arv arv arv uusi Iin kunta muutos hlö muutos% 1,1 1,1 0,9 0,3 0,5 0,5 0, Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksiä vuonna 2013: Khall : Jätevesipuhdistamon toiminnan lopettaminen Khall : Etäpalvelun valtakunnalliseen käyttöönottoon osallistuminen Khall : Kalakäsittelytilan rakentaminen/rakennusurakkatarjoukset Khall : Maapoliittisen työryhmän nimeäminen Khall : Asuntopoliittisen työryhmän nimeäminen Khall : Iin kunnan sitoumus/oulun Seudun Leader Khall : Tuulivoimaosayleiskaavan laatiminen Suurhiekan merialueelle Khall : Iin kunnan omistajaohjauskanta Rantakairan Sähkö Oy:n osallistumiseen Fennovoiman ydinvoimala investointiin ***** Kvalt : Moduulikoulun rakentaminen Kvalt : Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Maalismaan tien varteen Aseman koulun kohdalle Kvalt : Yhteistoimintasopimuksen hyväksyminen/oulun seudun joukkoliikenteen toimivaltainen lupaviranomainen Kvalt : Osakassopimuksen hyväksyminen/oulun Ammattikorkeakoulu Oy

8 Kvalt : Liiketoiminnan kauppa/iin kunta ja Kuivaniemen Vesi Oy Kvalt : Huilingin katsomon kattaminen Kvalt : Oulun kaupunkiseudun kuntien ja Iin kunnan kuntajakoselvityksen toteuttaminen Kvalt : Iin kunnan laaja hyvinvointikertomus Kvalt : Elinkeino-ohjelman päivittäminen ***** Iin kunnan vuoden 2013 taloudellinen tulos on erittäin hyvä, sillä tuloslaskelma osoittaa euron ylijäämää. Ylijäämäisen taloustuloksen taustalla on ennen kaikkea tiukka menotalous, joka perustuu tarkkaan taloudenpitoon ja määrärahojen käytön harkintaan. Lisäksi talousarvion toteutumisen seuranta on tullut koko organisaatiossa osaksi käytännön arkipäivää. Viime vuonna Iin kunnan menot alittuivat budjetoidusta noin 1,6 miljoonalla eurolla. Suurimmat euromääräiset säästöt toteutuivat henkilöstökuluissa n euroa ja palveluiden ostoissa n euroa. Vuonna 2013 Iin kunnan verotulot kasvoivat 8,7 %. Kyseinen kasvuluku ei kuitenkaan ole todellinen, vaan pääosa kasvusta selittyy valtion tilityskäytännön muutoksella. Vuoden 2012 jäännösveroa on tilitetty 1,4 milj. euroa tavanomaisesta aikataulusta kuukautta aikaisemmin eli jo joulukuussa Iin kunta sai valtionosuuksia kaikkiaan euroa, eli noin miljoona euroa edellisvuotta enemmän. Prosentteina valtionosuuksien kasvu on 3,96 %. Valtiontalouden tasapainottamiseksi valtioneuvosto on päättänyt leikata kuntien valtionosuuksia lähivuosien aikana. Kuluneen vuoden osalta Iin kunnan leikkaus oli 1,3 milj. euroa. Tilinpäätöksen taseluvut kertovat Iin kunnan talouden myönteisestä kehityksestä. Omavaraisuusaste on nyt 47,36 % ja se on kohentunut verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin se oli 45,83 %. Samoin suhteellinen velkaantuneisuus on pienentynyt runsaasta 60 %:sta 56 %:iin. Vuoden 2013 lopussa Iin kunnan taseessa on ylijäämää Kuten edellä kerrotuista omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantumisasteen positiivisista muutoksista voidaan päätellä, Iin kunnan velkamäärän kasvu pysähtyi vuonna Vuoden lopussa velan kokonaismäärä oli euroa ja lainaa asukasta kohden euroa. Verotulot (1000 euroa): tilivuosi/verolaji kunnallisvero muutos% ,3 % ,2 % ,3 % osuus yhteisöveron tuotosta muutos% ,9 % ,2 % ,7 % kiinteistövero muutos% ,2 % ,2 % ,1 % yhteensä muutos% ,9 % ,53 % ,74 % Kunnan henkilöstö Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden viimeisen kalenteripäivän mukainen henkilöstömäärä vertailuvuosina. Henkilöstömäärä Henkilöstö muutos vakinaiset 284* määräaikaiset 131* 155** työllistetyt oppisopimuksella yhteensä

9 9 * henkilöstömäärän suurta muutosta selittää sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön päivähoitoa lukuun ottamatta siirtyminen kuntayhtymälle ** määräaikaisissa sivutoimisia opettajia 55 Palkkamenojen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa; luvut sisältävät liikelaitokset. Palkkamenojen kehitys v muutos ero % vakinainen henkilöstö ,79 % määräaikainen henkilöstö ,06 % sairaus- ja äit.lomasijaiset ,40 % muut sijaiset ,25 % erilliskorvaukset ,36 % muut korvaukset ,44 % palkkatuki ,38 % tuntipalkat ,19 % opettajat kuel ,06 % opettajat vel ,37 % jaksotetut palkat ,52 % yhteensä ,73 % Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Iin kunnan riskienhallintasuunnitelmassa koko kunnan toiminnan kannalta merkittävimmäksi riskiksi on todettu talousriski, vaikka vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa Iin kunnan talouden olevan vakaalla pohjalla. Tulevaisuudessa kuntatalouteen epävarmuutta tuovat sekä paikalliset että valtakunnalliset tekijät. Iin kunnan myönteinen talouskehitys on seurausta tiukasta taloudenpidosta sekä verotulojen että valtionosuuksien lisääntymistä kunnan väkiluvun kasvun seurauksena. Nyt näyttää siltä, että Iin kunnan väestönkasvu on selvästi hiipumaan päin. Vuonna 2011 väkiluvun kasvu oli 108 henkilöä, seuraavana vuonna 84 ja viime vuonna vain 28 henkilöä. Edellisen perusteella voidaan arvella, että mikäli väestönkasvu jää tulevina vuosina viime vuoden tasolle, kunnan verotulojen kasvu ei jatku samalla tasolla kuin voimakkaamman väestönkasvun vuosina. Iin kunnan työllisyydessä tapahtui vuoden 2013 aikana käänne huonompaan suuntaan. Kunnan työttömyysaste oli useiden vuosien ajan %:n välillä. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 16,0 % ja kyseisen vuoden aikana työttömien määrä kasvoi loppuvuonna noin 100 henkilöllä ja joulukuun 2013 työttömyysaste oli 18,5 %. Voidaan päätellä, että pitemmällä aikavälillä Iin kunnan työttömyysasteen nousu vaikuttaa negatiivisesti kunnallisverokertymään. Mikäli työllisyystilanne jatkuu pitkään huonona, lisääntyvät kunnan menot myös pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukimaksujen ja sosiaalitoimen menojen kasvun vuoksi. Koska työllisyystilanteen heikentyminen vaikuttaa kunnan toimintoihin usealla tavalla, on Iin kunnassa päätetty ryhtyä toimenpiteisiin työttömyysasteen saamiseksi alemmalle tasolle. Toimenpiteet voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään eli nopeasti vaikuttaviin toimiin ja lähinnä hankerahoituksella toteutettaviin kehittämistoimiin. Koska työttömyys ei ole vain kunnan ongelma, vaan se koettelee koko yhteisöä, on Iin työantajat haastettu myös mukaan työttömyyden torjuntaan ja Iin yrittäjäjärjestöt ovat suhteutuneet asiaan myönteisesti.

10 Suomen valtion huono taloudellinen tilanne vaikuttaa myös Iin kunnan talouteen. Nykyinen hallitus on päättänyt sekä hallitusohjelmassa että myöhemmissä kehysriihissä tasapainottaa valtiontaloutta vuoteen 2017 asti ulottuvilla valtionosuuksien miljarditason leikkauksilla, jotka merkitsevät Iissä vähimmillään 2 me:n ja enimmillään 3,5 me:n leikkausta vuositasolla. Iin kunta on varautunut taloustaantumaan siten, että kunnanvaltuusto päätti tarkistaa ansiotuloista perittää kunnallisveroprosenttia vuoden 2014 alusta 0,75 %:la, mikä tarkoittaa noin euron verotulojen lisäystä vuositasolla. Iin kunta on ulkoistanut osan palvelutuotannostaan. Suurin muutos kunnan palvelutuotannossa tapahtui 2010, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä talous- ja it -palveluiden tuottaminen siirrettiin Oulunkaaren kuntayhtymän vastuulle. Lisäksi ylikunnallisilla sopimuksilla tuotetaan mm. palo- ja pelastustoimen sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Sopimuksiin ja niiden pitävyyteen liittyviä riskejä pyritään vähentämään sopimusten tavoitteiden toteutumisen säännöllisellä seurannalla, väliraportoinnilla ja Oulunkaaren osalta muutaman kerran vuodessa käytävillä kuntaneuvotteluilla Ympäristötekijät Iin ydinkeskustaan aloitettiin uuden koulurakennuksen suunnittelu. Hankkeen johdosta jouduttiin alueelle laatimaan asemakaavan muutos, jonka kunnanvaltuusto joulukuussa 2013 hyväksyi. Alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi rakennettiin syksyn aikana kevyen liikenteen väylä Alarannantien ja Kirkkotien välille Valtarintien / Hallitien rinnalle. Väylällä tulee olemaan merkittävä vaikutus keskustan kevyen liikenteen suuntautumiseen. Siirtoviemärin välille Ii Haukipudas Oulu ja sen lähtöpumppaamo jätevedenpuhdistamolle valmistuivat lokakuun 2013 alussa. Alustavat kokemusten perusteella viemäri / pumppaamo toimivat suunnitelmien mukaisesti eikä jätevedenpuhdistamon aikaisia jäteveden ohijuoksutuksia Iijokeen ole tarvinnut suorittaa. Poikkeuksellisen jääpadon aiheuttama paineviemärin rikkoutuminen Iijoessa aiheutti joessa ympäristövahingon riskin. Riski pyrittiin torjumaan aloittamalla jäteveden ajaminen säiliöautolla Pohjois-Iistä silloiselle jätevedenpuhdistamolle. Paineviemäri ja sen rinnalla ollut vesijohto saatiin korjattua marraskuussa 2013 eikä Iin vesiliikelaitoksen eikä Pohjois-Suomen ELY-keskuksen suorittamassa valvonnassa havaittu ympäristövahingon toteutumista Iijoessa. Pakollisiin varauksiin on varattu lisää vuoden 2013 tilinpäätöksessä euroa kaatopaikkojen maisemointiin Simon Maliininkankaalle ja Iin Sääskenharjuun. Yhteensä pakollisissa varauksissa on kaatopaikkojen maisemointeihin nyt 1,0 milj. euroa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu kuntalakiin ja kunnan sisäisen valvonnan ohjeisiin sekä muihin sääntöihin, määräyksiin ja ohjeisiin ja niissä määriteltyihin tehtäviin, toimivaltuuksiin ja vastuisiin sekä talousarvioon. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Iin kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja kunnanhallitus on hyväksynyt Iin kunnan sisäisen valvonnan ohjeen. Ohjeen mukaan sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamista, jolla riskejä tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan. Sisäisen valvonnan tarkoitus on varmistaa toiminnan tuloksellisuus, varojen ja resurssien turvaaminen, lakien ja johdon ohjeiden mukainen toiminta sekä riittävä ja luotettava tieto. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä muut tilivelvolliset ovat vastuullisia sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvan kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä ja asianmukaisesta toimivuudesta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Hyvä hallintotapa toteutuu palvelualueilla lakien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisella asioiden valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Toiminnan tavoitteena on asiakaslähtöisyys.

11 11 Kunnan uusien liikelaitosten käyttöönoton jälkeen on toimivaltaa, vastuita ja tehtäviä selkiytetty, mutta toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. Kunnan hallintosääntö päivitettiin Uusi sääntö astui voimaan alkaen. Liikelaitosten johtosäännöt muutettiin vastaamaan hallintosäännön määräyksiä: Lautakuntien ja johtokuntien päätökset on pantu täytäntöön päätösten mukaisesti viivytyksettä. Delegointipäätökset on tehty ja niitä on noudatettu. Viranhaltija päätökset kirjataan dynasty-asiakirjan hallinta ohjelmaan eikä päätöksistä ole tiedossa ole korvausvaatimuksia. Sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ovat tehneet tarkastuksia viime vuoden aikana kaikkiin liikelaitoksiin, valvontalautakuntaan, hallitukseen ja opetus ja varhaiskasvatuslautakuntaan. Teknisen lautakunnan sisäiset tarkastajat eivät ole tehneet tarkastusta. Tarkastajat ovat käyneet läpi lautakunnan/johtokunnan ja viranhaltijapäätöksiä ja niiden täytäntöönpanoa. Vesiliikelaitoksen tarkastajat ovat tarkastaneet lisäksi toiminnallista tehokkuutta ja organisaation tarkoituksenmukaisuutta sekä antaneet suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Controller on raportoinut kunnanhallitukselle viime vuoden toimenpiteistä ja tarkastusraportit on jätetty kunnanjohtajalle. Kokonaisvaltainen riskienhallinta Riskikartoitus päivitettiin vuoden 2013 talousarvion laadinnan yhteydessä ja väliraportoinnissa käytiin läpi tehdyt toimenpiteet riskien pienentämiseksi tai poistamiseksi. Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa ja talousarvion 2014 valmistelussa on riskit arvioitu ja priorisoitu uudestaan. Toimenpiteet riskien hallitsemiseksi käsitellään väliraportoinnissa ja tilinpäätöksessä. Kunnan vakuutukset on ollut viime vuonna Pohjola Vakuutus Oy:ssä. Viime vuoden aikana aloitettiin vakuutuksien kilpailutus, joka jatkuu kuluvan vuoden aikana. Kokonaisvaltaisen riskien kartoituksen ja hallinnan omaksuminen osaksi talouden ja toiminnan suunnitteluprosessia on Iin kunnassa saatu alulle, mutta asian käytännöksi tuleminen vaatii edelleen koulutusta ja suunnitteluprosessin kehittämistä. Viime vuonna tapahtui kaksi merkittävää vahinkoa. Toinen oli Vesiliikelaitoksen vesijohdon ja paineviemärin rikkoutuminen Nätteporin kohdalla Iijoen alittavassa kaivannossa. Tämän vahingon kustannukset jäivät kunnan maksettavaksi. Toinen oli Jokikylän koulun öljyvahinko. Kunnan varolaitteet olivat kunnossa ja vakuutusyhtiö on antanut päätöksen korvata kunnalle aiheutuneet vahingot. Kuluvana vuonna kiinnitetään erityistä huomiota kiinteistöjen varolaitteisiin, vartiointiin ja turvalaitteisiin. Kiinteistöjen suojelupäälliköitä ohjeistetaan tarkastamaan kiinteistöjen turvallisuus sekä työpaikkojen työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Esimiehille annetaan koulutusta työturvallisuudesta, työsuojelusta ja työhyvinvoinnista. Toiminnan ja talouden tavoitteet Talouden seuranta on ollut säännöllistä kaikilla toimialoilla ja budjetissa asetettuja määrärahoja ei ole ylitetty. Talouden kehitystä on seurattu säännöllisesti myös toimielimissä. Talousseurannalla ja tarkalla talouden hoidolla saatiin kustannukset pysymään talousarviossa ja menot alittuivat budjetoidusta. Viime vuonna tehtiin talouden väliraportointi tilanteesta ja ne esitettiin valtuustolle Investointeihin on otettu vuoden aikana lisämäärärahoja ja investointien toteutumaa on seurattu säännöllisesti. Myös toteutetut investoinnit ovat pääsääntöisesti pysyneet budjetissa.

12 Laskujen hyväksyjät vuodelle 2013 on hyväksytty kaikissa lautakunnissa ja johtokunnissa. Ostolaskut on käsitelty Rondo-ostolaskuohjelmalla, johon on määritelty laskujen käsittelijöille tarvittavat oikeudet. Liikelaitoksien johtajille ja työntekijöille on määritelty vastuut ja velvollisuudet. Hankinnoissa noudatetaan Iin kunnan hankintasääntöä ja hankinnat on kilpailutettu hankintaohjeiden mukaisesti. Lisäksi hankinnoissa on noudatettu vahvistettuja hankintarajoja, lakia julkisista hankinnoista, kuntalain säännöksiä sekä Kuntaliiton julkaisemia yleisiä hankintaohjeita. Hankinnat on kilpailutettu Oulun hankintarenkaan kautta. Muista, kuin hankintarenkaan kautta tapahtuneista hankinnoista ja kilpailutuksesta, ovat vastanneet palvelualueet. Esimiehiä on muistutettu, että kilpailutetut hankinnat pitää suorittaa Oulun toimiston kilpailuttamalta toimittajalta. Lakien säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne, tms. vaatimus tai oikeusseuraamus ei ole kunnan toimielinten tai liikelaitosten tiedossa. Riita-asiana vireillä ollut Valtarin koulun mattokorjauksista aiheutunut kiista rakennuttajan kanssa on ratkennut viime vuoden aikana ja rakentaja on maksanut korvauksen kunnalle. Käyttöomaisuuden hankinnassa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Käyttöomaisuuden luovutuksessa on meneillään neuvottelu asunto-osakehuoneiston korjaamisesta, joka on myyty yksityiselle henkilölle. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Iin kunnan sisäinen tarkastus on controllerin tehtävänä. Työaika jakaantuu taloussihteerin tehtävät 50 % ja 50 % controllerin tehtävät. Päävastuu controllerilla on taloushallinnon kehittämisessä ja muissa kiireelliseksi tunnistettavissa tehtävissä. Tämän vuoden sisäisen tarkastuksen kohteena on ollut Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen vuokralaskutus ja vuokrien perintä. Yleisesti käytiin läpi myös muut kunnan laskutukset ja saatavatilanne. Perintää tehostettiin etenkin vuokrarästien osalta, jotka tarkastuksen jälkeen on laitettu suoraan käräjäoikeuteen tuomion ja häädön hakemista varten. Toinen laajempi tarkastuksen kohde on ollut Ii instiuutti liikelaitoksen viranhaltijoiden päätökset ja työajan käyttö. Hankinnat ja ostolaskut ovat jatkuvan seurannan kohteena. Kaikista näihin liittyvistä havainnoista ei tehdä erillistä raporttia vaan huomiot raportoidaan joko suoraan toimialoille tai suullisesti kunnanjohtajalle. Controller raportoi havainnoistaan suullisesti ja kirjallisesti suoraan kunnanjohtajalle. Controller raportoi myös kirjallisesti kunnanhallitukselle. Talouden seurantaa ja valvontaa toimielimet tekevät säännöllisesti. Investointien talouden toteutumaa tulee vielä kehittää ja sisäistä valvontaa tulee tehostaa hankinnoissa. 12

13 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tuottoina kertynyt tilikauden tulorahoitus riittää palveluiden tuottamiseksi aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset tuotot, joka tarkoittaa niitä tuloja, jotka kerätään muilta kuin kunnan omasta toiminnasta ja liikelaitoksilta. Samoin kulut ovat niitä, jotka maksetaan rahana kunnan kassasta. Virallisessa tuloslaskelmassa on laskettu yhteen peruskunta ja kunnan liikelaitokset. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 12,42 12,17 Vuosikate/Poistot, % 195,16 130,61 Vuosikate, /asukas 442,52 259,73 Asukasmäärä Toimintakate Toimintatuottojen ja kulujen erotus on toimintakate, joka osoittaa kuinka suuri osuus toimintakuluista katetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kaikissa kunnissa negatiivinen. Iin kunnan toimintatuotot kattoivat 12,25 % toimintakuluista. Toimintakate oli vuonna ,722 milj. euroa, joka heikkeni edellisestä vuodesta 1,783 milj.euroa. Toimintatulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,413 mijl. euroa. Toimintatuloista kasvoi eniten muut toimintatuotot n. 0,205 milj.euroa. Tähän summaan sisältyi 0,113 milj. euroa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palauttamaa laitoshoidon maksua vuosilta Avustukset nousivat 0,183 milj. euroa edellisestä vuodesta. Avustuksia saatiin enemmän Ely-keskukselta projekteihin ja opetushallitukselta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle kerhotoiminnan kehittämiseen ja ryhmäkoon pienentämiseen. Toimintakulut kasvoivat 2,179 milj. euroa, joka on prosentteina 3,9 %. Toimintakuluihin sisältyy 0,400 milj. euron pakollinen varaus kaatopaikkojen sulkemiseen. Kaikki

14 14 kunnan oma toiminta pysyi talousarviossa, mutta sosiaali- ja terveyspalvelut ylittivät yhteensä budjetoidun n. 0,330 milj. eurolla. Verotulot ja valtionosuudet Verotuloja kertyi 28,935 milj. euroa ja verotulot kasvoivat 8,7 %:a edellisestä vuodesta. Verotulojen kasvu johtui osittain verotilitysjakson muutoksesta. Valtionosuudet kasvoivat 1,001 milj. euroa edellisestä vuodesta, joka on prosentteina 4,0 %. Viime vuonna toimintakulujen kasvu on ollut maltillisempaa kuin verotulojen ja valtionosuuksien kasvu. Vuosikate Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulojen riittävyyttä. Vuosikatteeseen lasketaan toimintakate, verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Iin kunnan vuosikate suureni edellisestä vuodesta 1,763 milj. euroa. Vuoden 2013 vuosikate oli 4,252 milj. euroa, joka kattaa poistot 195,16 %:a. Tunnusluku parani edellisestä vuodesta. Kun tunnusluvun arvo on vähintään 100 % tulorahoituksen tulkitaan olevan riittävä. Tällöin kuitenkin investointien pitäisi olla poistojen suuruiset. Iin kunnan investointitaso on kuitenkin niin suuri, että poistot ovat huomattavasti pienemmät kuin investoinnit. Iin kunnan poistosuunnitelma on muutettu vuoden 2012 aikana kirjanpitolautakunnan antaman uuden ohjeen mukaiseksi. Rahoitustuottoihin kirjattiin viime vuonna Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kunnalle palauttama ylijäämä 0,391 milj. euroa. Tämän ylijäämän palautuksen kunta sijoitti investointien kautta Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:hyn. Tilikauden tulos ja ylijäämä Iin kunnan tilikauden tulos oli 2,073 milj. euroa ylijäämäinen, edellisenä vuonna tulos oli 0,478 milj. euroa. Tilikauden tuloksessa on huomioitu kaikki tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tilikauden poistot. Poistot vuonna 2013 olivat 2,179 miljoonaa euroa. Poistot nousivat edellisestä vuodesta 0,273 milj. euroa. Nousu joutui poistosuunnitelman muutoksesta ja siitä, että viime vuosina on valmistunut kalliita investointeja kuten Lieksen alueen kunnallistekniikka, Nikkarin päiväkoti ja terveyskeskus. Poistoeron vähennykseen kirjattiin 0,076 milj. euroa, jonka jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 2,149 milj. euroa.

15 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma osoittaa onko toiminnan ja investointien rahavirta ylijäämäinen vai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman ja investointien muuttamiseen. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oma pääoman muutokset -81 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -8 1 Vaihto-omaisuuden muutos 1-1 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,7 Investointien tulorahoitus, % 90,43 33,31 Lainanhoitokate 0,95 0,67 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

16 16 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta osoittaa kuinka paljon kunta on pystynyt toiminnan (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, investointeihin ja lainojen takaisinmaksuun nostamatta uutta lainaa. Tulorahoitus lasketaan vuosikatteesta, mukaan huomioidaan mahdolliset satunnaiset erät. Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen kirjanpidolliset korjauserät. Kunnan tulorahoitus v oli 4,645 milj. euroa. Tulorahoitusta kertyi 2,234 milj.euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Investointien rahavirta koostuu käyttöomaisuuden investointimenoista, rahoitusosuuksista ja myyntituloista. Kunnan v nettoinvestointimenot olivat 4,6 miljoonaa euroa, johon sisältyy vesiliikelaitoksen nettoinvestoinnit 1,825 miljoonaa euroa. Investointeja käsitellään tarkemmin luvussa 2. Talousarvon toteutuminen. Toiminnan ja investointien rahavirta oli n euroa ylijäämäinen. Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä ilmaisee positiivisena sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennykseen ja kassan vahvistamiseen. Vuonna 2012 toiminnan ja investointien rahavirran kertymä oli negatiivinen, joka osoitti että investointeja on katettu lainanotolla. Investointien tulorahoitus-prosentti tunnusluku osoittaa, että 90,4 prosenttia investoinneista pystyttiin kattamaan tulorahoituksella ja noin 9,6 prosenttia katettiin kassavaroilla. Rahoituksen rahavirta Uutta lainaa nostettiin 5,0 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 4,5 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisia lainoja oli vuoden vaihteessa 0,511 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näin ollen kunnan nettolainanotto osoittaa ettei uutta lainaa otettu vaan maksettiin lainoja vähemmäksi 0,039 miljoonaa euroa. Lainan hoitokate oli tilikaudella 0,95. Tällä tunnusluvulla mitataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on heikko, kun tunnusluvun arvo on alle yhden. Kassavarojen muutos Rahavarat vähenivät vuoden alusta 0,125 miljoonaa euroa. Kassan riittävyys päivässä tunnusluku kertoo kuin monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa vuoden viimeisen päivän rahavaroilla.

17 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusaseman rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikauden aikana tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. 17 IIN KUNNAN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT milj. milj. OMA PÄÄOMA milj. milj. Aiheettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Käyvän arvon rahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot Ed. tk:en yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesk.er. hank PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 0,00 Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Valtion toimeksiannot Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 8 7 Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut Valmiit tuotteet velat Muu vaihto-omaisuus Siirtovelat Ennakkomaksut Lyhytaikainen Saamiset Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 11 Lainasaamsiet Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00 Muut saamiset Saadut ennakot Siirtosaamiset Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamsiet VASTATTAVAA YHTEENSÄ Muut saamiset Siirtosaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, % 47,43 % 45,83 % Rahoitusarvopaperit Suhteellinen velkaantuneisuus % 56,26 % 60,32 % Osakkeet ja osuudet 0,00 Kertynyt yli-/alijäämä, Sijoitukset rahamarkk.instrum. 0,00 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 371,29 148,10 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 Lainakanta , Muut arvopaperit 0,00 Lainat /asukas ,00 0,00 Lainasaamiset , Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä

18 Kokonaistulot ja menot TULOT 1000 % Toiminta Toimintatuotot ,54 Verotulot ,40 Valtionosuudet ,45 Korkotuotot 12 0,02 Muut rahoitustuotot 462 0,68 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -7-0,01 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 350 0,51 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 62 0,09 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,33 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä ,00 % MENOT Toiminta Toimintakulut ,84 - Valmistus omaan käyttöön 12-0,02 Korkokulut ,99 Muut rahoituskulut -2 0,00 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos 400-0,59 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 1 0,00 Investoinnit Investointimenot ,40 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,92 Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,46 Oman pääoman vähennykset 0 0,00 Kokonaismenot yhteensä ,00 % Iin kunnan kokonaistulojen määrä (toimintatulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot, lainannosto) vuonna 2013 oli yhteensä 68,246 milj. euroa. Kokonaistuottojen määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 1,297 milj. euroa. Vuonna 2013 nostettiin lainaa 2,5 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta vastaavasti verotulot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,3 milj. euroa ja valtionosuudet 0,9 milj. euroa. Iin kunnan kokonaismenot olivat 68,280 milj. euroa, jotka kasvoivat edellisestä vuodesta 2,2 %:a. Suurimmat menojen kasvut olivat palvelujen ostoissa 4,0 % euroina nousu oli 1,3 milj euroa ja henkilöstömenoissa kasvu oli 2,4 %, joka on euroina 0,441 milj. euroa.

19 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt yhdistely konsernitilinpäätökseen yhdistelty (kpl) ei yhdistelty (kpl) 2 1 Muut omistusyhteysyhteisöt yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Iin kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan talouden tasapainottamissopimuksen, jossa erityisesti on kiinnitetty huomiota konserniohjaukseen. Iin kunnan uudessa toimintamallissa korostetaan kunnanvaltuuston ja hallituksen asemaa kunnan johtamisessa sekä sopimusohjauksen hallintaa ja palvelujen uutta tuottamistapaa liikelaitos- ja liikelaitosinstituutti -malleilla. Iin kunnan konserniohjaus keskitettiin kunnanhallitukselle ja konsernijohtoryhmä poistettiin. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin Iin kunnan strategian päivittämistä ja valtuusto päätti päivittää Iin kunnan strategian vuoden 2014 aikana Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vuoden 2013 aikana valmisteltiin Iin vesiliikelaitoksen ja Kuivaniemen Vesi Oy:n yhdistymistä ja valtuusto päätti siirtää yhdistymistä vuodella, jotta saadaan tarkemmat tiedot Ouluun johdettavan jäteveden määrästä, siirto- ja puhdistuskustannuksista. Iilaakso Oy:n tilinpäätös osoittaa :n tappiota. Tappio johtui yrityskonkurssista, jonka seurauksena realisoitui maksamattomia vuokria. Iin Energia osti Finnvera Oyj:ltä Micropolis Oy:n osakkeita 450 kappaletta, jonka seurauksena Iin kunnan konsernin omistus nousi 69,23 %:iin. Elinkeinostrategian linjausten mukaisesti elinkeinojen kehittämistoiminta ja kuntamarkkinointi keskitettiin Micropilis Oy:ön ja Iilaakso Oy toimii jatkossa kiinteistöyhtiönä.

20 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Iin kunnan konsernin tuloslaskelma Tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 5 15 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut yhteensä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 56,14 57,48 Vuosikate/Poistot, % 132,72 122,13 Vuosikate, /asukas 689,35 573,05 Asukasmäärä