oikeudenmukaisuuden puolesta! Opas maailmanmuuttajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "oikeudenmukaisuuden puolesta! Opas maailmanmuuttajille"

Transkriptio

1 Globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta! Opas maailmanmuuttajille 1

2

3 Globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta! Opas maailmanmuuttajille Toimittaja: Mari Kettunen Kirjoittajat: Mimma Jäntti, Tytti Matsinen, Hannele Tulkki, Mari Kettunen, Minna Mannert, Mikko Vuolle ja Kaisa-Leena Juvonen Kuvat: Kirkon Ulkomaanavun kuva-arkisto, Paul Jeffrey/ACT, Pauliina Saares (sivu 10), Changemaker-kuvat Iina Jokilaakso ja Jarkko Lievonen (sivu 16) 3 Aineiston on tuottanut Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto Ulkoasu ja kuvitus: Tea Ikonen, Ohjelmatoimisto Huviputki Painopaikka: Fram Oy, 2010 Tilaukset:

4 Sisällys 4 sivu Lukijalle 5 Mikä Changemaker on? 6 Tervehdys Changemaker! 7 Rauha 8 Velka 11 Ympäristö 14 Toimintapankki 18 Hakemisto 29 Luku- ja elokuvavinkkejä 30 Lähteet 32

5 Lukijalle Vaikka tieto maailman hädästä ja erilaisista kriiseistä tavoittaa meidät helpommin kuin koskaan aiemmin, on vaikeaa nähdä omien tekojen merkitystä maailman muuttamisessa. Jokaisella teolla tai tekemättä jättämisellä on kuitenkin vaikutuksensa. Pienet teot saattavat tuntua mitättömiltä, mutta niissä voi piillä suurten muutosten alku. Kaaosteoriat käyttävät perhosvaikutusta kuvaamaan pienen teon merkitystä. Voiko perhosen siivenisku Suomessa saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa? Tämä kirja on suunnattu sinulle, joka olet kiinnostunut maailmanlaajuisesta oikeudenmukaisuudesta ja kansainvälisestä vastuusta. Kirjan tarkoituksena on antaa sinulle välineitä ja keinoja pohtia yhdessä muiden kanssa oikeudenmukaisuuden kysymyksiä. Ensin tutustutamme sinut Changemakerin toimintaan ja motiiveihin. Tarjoamme sinulle myös näkökulman vaikuttamisen merkityksestä. Tämän jälkeen esittelemme sinulle tärkeinä pitämiämme teemoja: Rauhaa, Velkaa ja Ympäristöä. Haluamme kertoa sinulle, mitä nämä teemat tarkoittavat ja mikä merkitys niillä on kehitysmaassa elävän ihmisen arkeen. Lisäksi annamme toimintavinkkejä, jotta voit näistä teemoista käsin lähestyä globaalia oikeudenmukaisuutta myös ryhmässä. Toivottavasti vinkit antavat lisäpotkua esimerkiksi paikallisryhmätoimintaanne! Tämä kirja on tuotettu nuorten aikuisten voimin. Haluamme esimerkillämme haastaa sinut mukaan pohtimaan, mitä voit tehdä paremman maailman puolesta. Saadaan se myrsky aikaiseksi! Helsingissä syksyllä 2010 Mari Kettunen 5

6 Mikä Changemaker on? 6 Changemaker on valtakunnallinen kehityskysymyksiin keskittyvä verkosto, joka toimii Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä. Tarjoamme vapaaehtoistyön avulla vaikuttamismahdollisuuksia nuorille, joita kehityskysymykset kiinnostavat. Haluamme puuttua epäoikeudenmukaisuuden ja köyhyyden rakenteellisiin syihin. Uskomme, että voimme vaikuttaa vääryyteen maailmalla toimimalla Suomessa epäoikeutettujen rakenteiden poistamiseksi. Meitä ohjaa halu edistää oikeudenmukaisuutta globaalilla, koko maailman kattavalla tasolla. Emme suinkaan ole yksin globaalin oikeudenmukaisuuden edistämisen asialla. Teemme yhteistyötä myös monien muiden samoihin päämääriin pyrkivien tahojen kanssa vakaumukseen katsomatta. Yhteistyömme sisarverkostojemme Norjan, Unkarin, Islannin, Kenian ja Pakistanin Changemakerien kanssa on meille erityisen tärkeää. Jo perustamisestamme eli vuodesta 2004 lähtien olemme uskoneet, että voimme tehdä maailmasta paremman ja oikeudenmukai- semman paikan elää. Nykyisin ihmisillä on valtavasti informaatiota kehitysongelmista ja globaalista epäoikeudenmukaisuudesta. Media välittää meille tietoa hädästä eri puolilta maailmaa. Epäoikeudenmukaisuuden ja köyhyyden poistaminen on lisääntyneestä tiedosta huolimatta suuri haaste. Me changemakerit kuitenkin uskomme, että parempi maailma on mahdollinen. Useimmat ongelmat ovat ihmisten itsensä aiheuttamia. Miksi emme siis voisi muuttaa niitä? Pyrimme sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kampanjoimalla herättämään suomalaisten kiinnostuksen rakenteellisiin syihin, jotka ylläpitävät kehitysmaassa elävien epäoikeudenmukaista asemaa. Viikoittainen toimintamme tapahtuu paikallisryhmissä, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. Paikallisryhmissä kehityskysymyksistä kiinnostuneet nuoret ja nuoret aikuiset kokoontuvat yhteen ja järjestävät mielenkiintonsa mukaista toimintaa. Lukupiirit, elokuvaillat, eri alojen asiantuntijoiden luennot, tempaukset ja kampanjat voivat olla osa tätä toimintaa. Vain mielikuvitus on rajana! Vielä ehdit mukaan maailmanparannustalkoisiin!

7 Tervehdys Changemaker! Kirjoitan tätä Mosambikin pääkaupungissa Maputossa, jossa olen Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöiden opintomatkalla. Täältä Mosambikista käsin muutoksen tarpeellisuus näyttäytyy välttämättömissä arjen asioissa. Mosambikissa HIV-epidemia on laaja. Arviolta 16 prosenttia väestöstä kantaa virusta, mutta silti ihmisten stigmatisointi on edelleen yleistä. Täällä hyvinvointi voi olla pienestä kiinni vaikkapa siitä, että joku huomaa ja auttaa pitämään huolta omista oikeuksista, kuten oikeudesta ilmaisiin HIV-lääkkeisiin. Tänään olen nähnyt todellisia arkienkeleitä, kun tapasin paikallisia aktivistoja. Aktivistat ovat nuoria aikuisia, jotka kiertävät kaupungin laitamilla köyhälistöalueella ja etsivät terveydellistä ja sosiaalista tukea tarvitsevia ihmisiä. Yksi aktivista tapaa viikon aikana parisenkymmentä perhettä ja saa vaivanpalkaksi noin 50 dollarin arvoisen korvauksen kuukauden työstä. Palkkio ei ole ydinasia, vaan auttamisen halu ja auttamisesta nouseva ilo. Aktivistoilla ei ole työhönsä muuta pakollista pohjakoulutusta kuin Kirkon Ulkomaanavun paikallisen kumppanin, Luterilaisen Maailmanliiton järjestämä aktivistojen koulutus. Tapaamani aktivistat tuntevat paikallisen todellisuuden kuin omat taskunsa ja ovat innokkaita oppimaan lisää. Eräs nuori nainen oli saanut aiemmin sängyssä makaavan isoäidin kannus- tettua palaamaan jälleen toimeliaaksi, kodistaan huolehtivaksi pienyrittäjäksi. Tällaista nähdessäni uskon yhä enemmän aikuiskasvatuksen ja vapaaehtoisuuden voimaan. Työtoveruus yhdistää yli rajojen. Huomaamme jatkuvasti täkäläisten työtovereiden kanssa, kuinka paljon työssämme on yhteistä. Poimin Luterilaisen Maailmanliiton Maputon toimiston seinältä kaksi mietelausetta: It s loss of Interest, not Age, that makes you Age ja The Future Belong to those who believe in the Beauty of their dreams. Nämä sanat tiivistävät jotain myös changemakerinä olemisen ytimestä: siitä ei naiivista vaan realistisesta olettamuksesta, että aivan jokaisessa ihmisessä voi olla jotakin hyvää, jos sille hyvälle annetaan mahdollisuus kasvaa. Vaikka allekirjoittanut ylittää tänä vuonna virallisen nuoren ikärajan (29v.), toivon että changemakeriys ei lopu siihen itseni, taikka muidenkaan kohdalla. Changemakeriys ei lopu ikinä, tai ainakaan helpolla. Se on epäkohtien huomaamista, tinkimätöntä asioihin paneutumista ja impulsiivista iloa rajat ylittävästä kekseliäisyydestä. Totta kai voimme muuttaa maailman! Minna Mannert 7

8 RAUHA Läsnäoloa ei ainoastaan poissaoloa 8 Hiljaisuus, harmonia, aselepo, sorron ja väkivallan poissaolo. Pohtiessamme käsitettä rauha tiedämme intuitiivisesti sen olevan merkittävä osa elämäämme. Tiedämme mitä hektisen arjen keskellä merkitsee rauhallisuus ja aistimme välittömästi, kun se kaikkoaa keskuudestamme. Toisinaan rauha tuntuu jopa itsestäänselvyydeltä. Viestinten välittämä kuva maailmasta ei kuitenkaan tue näkemystä rauhan itsestäänselvyydestä. Monissa maailman kolkissa rauha loistaa lähinnä poissaolollaan. On helppo sulkea silmänsä ja suhtautua välinpitämättömästi maailman epäkohtiin. Vasta kun otamme haasteet vakavasti ja katsomme totuutta silmiin, näemme monimutkaisuuden jokaisessa konfliktissa. Monissa maailman kolkissa rauha loistaa lähinnä poissaolollaan. Konflikteille ominaista on vuorovaikutus. Maailmassa on tänä päivänä lähes 7 miljardia asukasta, joista jokaisella on omat tarpeensa ja oma tapansa nähdä maailma. On vaikea sovittaa jokaisen ainutkertainen elämä yhteen lukuisten muiden kanssa. Ihmisten ja yhteisöjen itsekkäistä motiiveista voi helposti muodostua este sovulle. Tarkemmin pohtiessamme voimme ymmärtää, miksi rauhan ylläpitäminen voi olla joskus ylivoimaisen hankalaa ihmislajin neuvottelutaidoista ja edistysaskelista huolimatta. Sodassa ei ole koskaan voittajia. Sodassa henkensä menettää lukematon määrä ihmisiä, joista yleensä noin 75 prosenttia on siviilejä. Viime vuosisadan lopussa noin 40 miljoonaa ihmistä oli joutunut pakenemaan kodeistaan syynä sodat ja vainot. Monet maapallomme asukkaista elävät täysin unohduksissa vailla kotia, mutta vailla myös pakolaisstatusta. Yli alle 18-vuotiasta nuorta taistelee sodissa ympäri maailmaa. Jokin on pielessä. Niin selvänä ja tärkeänä kuin rauha meille näyttäytyykin, emme tunnu kunnioittavan sitä tarpeeksi. Astuessamme pienten tai suurten konfliktien vyöhykkeille voisimme asettua toisten asemaan ja pyrkiä ymmärtämään muiden vaikuttimia sen sijaan, että itsekkäästi tavoittelisimme omia päämääriämme. Sen sijaan, että kulkisimme sokeina, voisimme oppia muiden elämästä ja laajentaa omaa maailmankatsomustamme. Voisimme tehdä niin paljon toisin. Norjalainen rauhantutkija Johan Galtung jakoi rauhan positiiviseen ja negatiiviseen rauhaan. Negatiivinen rauha tarkoittaa tilaa, joka on vakaa ja josta puuttuu sota ja väkivalta. Positiivinen rauha puolestaan käsittää jatkuvan prosessin, jossa jokapäiväisiä konflikteja pyritään aktiivisesti ratkaisemaan kaikkia hyödyttävin keinoin. Rauhassa ei siis ole kyse tuudit-

9 tautumisesta näennäiseen, hetkelliseen rauhankaltaiseen tilaan vaan sen eteen tulee valmistaa tietä jatkuvasti. Mikään rauhansopimus ei vielä tarkoita rauhaa vaan siitä vasta alkaa rauhan rakentaminen. Rauha edellyttää ymmärrystä. Ensimmäinen askel on ymmärtää rauhan arvo omassa elämässä. Martin Luther King sanoi, että rauha ei tarkoita vain ristiriitojen poissaoloa, vaan oikeudenmukaisuuden läsnäoloa. Siksi meidän on äärimmäisen tärkeä ensin ymmärtää rauhan merkitys ennen kuin pohdimme, kuinka rakentaa kestävä ja mielekäs yhteiskunta. Rauha itsessään ei edellytä samojen arvojen, näkemysten tai tapojen jakamista. Rauha edellyttää ymmärrystä. Ensimmäinen askel on ymmärtää rauhan arvo omassa elämässä. Hannele Tulkki Changemaker ja rauha Changemaker haluaa nostaa esiin Suomen ja suomalaisten mahdollisuuden vaikuttaa maailman konflikteihin. Ilman eettisesti kestäviä valintoja ja läpinäkyvyyttä taloudelliset kytköksemme voivat pitkittää meneillään olevia konflikteja. Eettiset kriteerit tulee ottaa huomioon valtion ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Tällaisia ovat esimerkiksi rauhan rakentaminen siviilikriisihallinnan ja kehitysyhteistyön keinoin, sekä asejärjestelmien ja rauhanturvatehtävien vastuulliset valinnat. Myös yritysten tulee kantaa vastuunsa, käyttää vaikutusvaltaansa ja toimia rauhan edistämisen asialla. Valinnoillamme on merkitys rauhan rakentamisessa maailmassa. Changemaker vaatii: Suomen valtion on huolehdittava, että sen omistamat yhtiöt eivät hyödy meneillään olevista konflikteista tai niiden pitkittymisistä. Suomen tulee osallistua siviilikriisinhallintaan puolueettomista lähtökohdista ja taata kehitysyhteistyöllä inhimillinen turvallisuus maailmalla. Suomen tulee liittyä epäinhimilliset aseet kieltäviin sopimuksiin. Suomen tulee kiinnittää siviilikriisihallinnassa ja rauhan turvaamisessa huomionsa alueisiin, jotka muut maat ovat jättäneet vähemmälle huomiolle. Sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden on oltava varmoja siitä, että he eivät sijoita rahaa yhtiöihin tai rahastoihin, joilla on yhteyksiä konflikteihin. Yritysten tulee selvittää tuotteidensa raaka-aineketjut, jotta myös kansalaisilla on mahdollisuus kuluttaa vastuullisesti ruokkimatta maailman konflikteja. 9

10 10 Naisia Shedderin pakolaisleirillä Elämää pakolaisleirillä Shahra Muhammed Fahra on asunut miehensä ja poikiensa kanssa jo vuoden Shedderin pakolaisleirillä Itä-Etiopiassa, jonne he ovat paenneet Jowharista, Somaliasta. Somaliperheessä naisen tehtäviin kuuluu muun muassa veden haku. Haen vettä kolmesti päivässä kaikkiin kahdeksaan vesikanisteriin, jotka perheelläni on. Ennen jouduin hakemaan veden kauempaa. Nyt vesipiste on lähempänä ja se helpottaa elämää suuresti, Shahra kertoo. Kysymys leirielämän haasteista laittaa Shahran hetkeksi miettimään. Ainoa mikä nyt tulee mieleen, ovat yöllä purevat hyttyset, jotka levittävät trooppisia tauteja, hän naurahtaa äänekkäästi. Kaisa-Leena Juvonen Shahra näkee pakolaisleirissä elämisessä haasteellisena öisin esiin tulevat tauteja levittävät hyttyset. Tee mielikuvamatka pakolaisleirille. Millaisia näkyjä, ääniä ja hajuja koet? Mitä ongelmia tai haasteita ajattelet pakolaisleirissä elämisessä olevan? Koetko mahdollisesti muita haasteita kuin hyttyset?

11 VELKA Vastuuton rahoitus ja epäoikeutettu velka ylläpitävät köyhyyttä Epäoikeutetulla velalla tarkoitetaan velkaa, jonka ottaminen ei ole hyödyttänyt kehitysmaiden asukkaita. Velka on tietoisesti myönnetty sellaisen maan hallinnolle, joka ei ole käyttänyt velkaa valtion hyväksi. Velka voi olla myönnetty myös hyödyttömiin kehityshankkeisiin. Epäoikeutettuna velkana voidaan pitää kaikkia vastuuttomasti myönnettyjä lainoja sekä ideologisista ja poliittisista syistä myönnetyistä lainoista muodostuneita velkoja. Velka on voitu antaa epädemokraattisesti, sen takaisinmaksuehdot voivat olla kohtuuttomat tai se on myönnetty lainan antajamaan teollisuuden pönkittämiseksi. Kehitysmaiden velkaongelma on yksi suurimmista köyhyyden ylläpitäjistä maailmassa. Velkaongelman juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin öljyllä vaurastuminen alkoi, pääomaa kasaantui nopeasti ja etenkin Lähi-idässä oli suuri tarve sijoittaa kertyneet rikkaudet nopeasti. Rahaa Kehitysmaiden velkaongelma on yksi suurimmista köyhyyden ylläpitäjistä maailmassa. lainattiin erityisesti juuri kehitysmaihin. Monet kehitysmaiden valtaapitävät diktaattorit ottivat lainaa omiin tarkoituksiinsa oman ylellisen elämäntapansa ylläpitämiseksi. Esimerkiksi tällaista lainaa voidaan kutsua epäoikeutetuksi velaksi luvulla maailmanlaajuinen taantuma ja korkojen nousu moninkertaistivat kehitysmaiden velkoja ja heikensivät kehitysmaiden kykyä maksaa lainat takaisin. Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF reagoivat kehitysmaiden talousongelmiin lanseeraamalla rakennesopeutusohjelmat, Velkaongelman ratkaisuksi tarkoitettu järjestelmä syvensi ongelmaa entisestään. jotka asettivat ehtoja kehitysmaiden lainansaannille. Käytännössä kehitysmaiden tuli yksityistää palveluitaan, tarjota enemmän tavaraa vientiin sekä vähentää hallituksen päätäntävaltaa talousasioissa lainaa saadakseen. Nämä toimenpiteet eivät ole olleet köyhän kansan edun mukaisia. Velkaongelman ratkaisuksi tarkoitettu järjestelmä syvensi ongelmaa entisestään. Kehitysmaiden velkaongelmaan on etsitty ratkaisua erilaisista velkahelpotusohjelmista, kuten HIPC (Heavily Indebted Poor Countries) ja MDRI (Multilateral Debt Relief Initiative), joka on tarkoitettu HIPC:n jo läpikäyneille valtioille. Näihin ohjelmiin valitaan maailman köyhimpiin kuuluvia valtioita objektiivisin velkakestävyyskriteerein. Kriteereitä on kritisoitu siitä, etteivät ne todellisuudessa aina kohdista helpotuksia maille, joiden tarve velkahelpotuksille on suurin. Ohjelmat ovat tiukasti ehdollistettuja etenkin talouspolitiikan osalta, 11

12 Ilman rahoituskäytäntöjen uudistamista epäoikeutettua velkaa syntyy koko ajan lisää. 12 minkä vuoksi velkahelpotusohjelmiin osallistuvat valtiot ovat rahoituslaitosten määräysvallassa, eivätkä voi itsenäisesti päättää maan sisäisistä asioista. Suurten luonnonkatastrofien yhteydessä maat voivat kansalaisjärjestöjen lobbauksen ansiosta saada velkahelpotuksia muilta valtioilta, jotta kehitysmaan resurssit voidaan kohdistaa jälleenrakennustyöhön. Kansalaisjärjestöt vaativat kuitenkin kaikkien epäoikeutettujen velkojen järjestelmällistä mitätöintiä ja vastuullista lainaamista tulevaisuudessa, sillä osa velalla rahoitetuista kehityshankkeista on ollut huonosti suunniteltuja ja hyödyttäneet usein lähinnä valtaeliittiä ja lainanantajamaan teollisuutta. EURODAD (The European Network on Debt and Development) on määritellyt vastuullisen lainaamisen periaatteita. Sen mukaan kaikissa lainasopimuksissa sopimisprosessin tulee olla läpinäkyvä, laillinen ja osallistava. Lainaajan tulee todistaa lainan tarve ja kolmannen osapuolen tulee arvioida rahoitettavan toiminnan laillisuus ja toteuttamiskelpoisuus. Velkaongelman ratkaisuksi on esitetty myös velkasovittelumekanismia, joka eroaa velkahelpotusohjelmista siinä, että velkojen oikeudenmukaisuutta arvioi riippumaton taho eikä lainanantaja itse. Ilman rahoituskäytäntöjen uudistamista epäoikeutettua velkaa syntyy koko ajan lisää. Tytti Matsinen Changemaker ja velka Kehitysmaiden velkakriisi on yksi suurimmista esteistä globaalin oikeudenmukaisuuden toteutumiselle. Monet kehitysmaat joutuvat maksamaan velkaa enemmän takaisin kuin, mitä ne saavat kehitysapua tai mitä ne ovat alun perin lainanneet. Kehitysmaat eivät pysty huolehtimaan kansalaistensa hyvinvoinnista, koska suurin osa velkaantuneiden valtioiden budjeteista menee velan takaisinmaksuun. Suuri osa tästä velasta on epäoikeutettua. Tätä epäoikeutettua velkaa kehitysmaiden ei pitäisi joutua maksamaan takaisin, koska velka on syntynyt epäoikeudenmukaisissa olosuhteissa. Changemaker vaatii: Suomen tulee myöntää olevansa osaltaan vastuullinen epäoikeutetun velan syntymisessä. Suomen on käytävä läpi kaikki myöntämänsä lainat ja mitätöitävä epäoikeutetut velat. Suomen tulee noudattaa vastuullisen rahoittamisen periaatteita, jotta epäoikeutettua velkaa ei pääse enää syntymään. Suomen on lisäksi toimittava aktiivisena osapuolena kansainvälisissä instituutioissa, etenkin Maailmanpankissa ja IMF:ssä vastuullisen lainaamisen ja objektiivisen velkasovittelumekanismin luomiseksi.

13 Haiti Haiti on ollut yksi pahiten velkaantuneista kehitysmaista jo itsenäistymisestään lähtien. Tällöin Haiti vapautui orjuudesta, mutta joutui maksamaan siirtomaaisännälleen Ranskalle vapautumisestaan korvauksia, jotta Ranska ei miehittäisi Haitia uudelleen ja palauttaisi orjuutta. Vuosien aikana Haiti velkaantui diktaattoriveloilla Duvalierien hallinnassa, jolloin diktaattori-isä ja -poika ottivat lainaa pääasiassa henkilökohtaisiin tarkoituksiinsa. Haitilla on takanaan siis pitkä historia velkaantumisessa. Haitissa tapahtuneessa maanjäristyksessä kuoli yli ihmistä ja ainakin 1,5 miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi. Tämän seurauksena monet järjestöt, Changemaker mukaan lukien, vaativat Haitin velkojen mitätöimistä, jotta maa voisi keskittää varojaan jälleenrakennukseen velkojen takaisinmaksun sijaan. G7-maat päättivät antaa Haitille velat anteeksi. Myös Suomi osallistui velkojen anteeksiantoon 2,7 miljoonan euron arvosta. IMF on antanut Haitin 268 miljoonan dollarin velat anteeksi, jotta maanjäristyksen runtelema maa voisi keskittää varoja taloutensa tasapainottamiseen. Lisäksi IMF lupasi Haitille uuden 60 miljoonan dollarin lainan, jotta Haiti voisi korjata maanjäristyksen aiheuttamia tuhoja. IMF ei peri lainasta korkoa ennen vuotta 2011, minkä jälkeenkin korko jää alle 0,5 prosentin. Jos Haitille tulevaisuudessa myönnetään lisää lainaa, on ehdottoman tärkeää, että noudatetaan oikeudenmukaisen ja vastuullisen lainaamisen periaatteita. Mari Kettunen 13 Haitilaisperhe ja väliaikainen koti

14 YMPÄRISTÖ Ympäristökriisi mistä on kyse? 14 Elämme keskellä mittavaa ympäristökriisiä, jonka teollisuusmaat ovat toimillaan aiheuttaneet. Maailman metsät hupenevat, ilmasto lämpenee, eroosio ja kuivuus rasittavat maaperää, lajeja kuolee sukupuuttoon vuosittain tuhatmäärin ja monenlaiset myrkyt vaarantavat niin ihmisen kuin ympäristönkin terveyden. Elämme yli varojemme: tarvitsisimme puolitoista maapalloa kulutustasomme ylläpitämiseen. Raskaimmin ympäristökriisi kohdistuu kehitysmaiden köyhiin, Elämme yli varojemme: tarvitsisimme puolitoista maapalloa kulutustasomme ylläpitämiseen. jotka eivät ole ongelmia aiheuttaneet ja joilla ei ole varaa sopeutua muutoksiin. Pohjoisen ja etelän suhteet ovat olleet epätasapainossa pitkään. Jo siirtomaajärjestelmä perustui raakaaineiden kuljettamiseen vähemmän kehittyneistä maista kehittyneempiin, eikä suuntaus ole muuttunut. Yhä edelleen kehitysmaat ovat halvan raaka-aineen ja työvoiman lähde teollisuusmaille. Suurin osa nykyisestä luonnon kantokyvyn ylittävästä tuotannosta tapahtuu kehitysmaissa, vaikka valtaosan maailman luonnonvaroista kuluttaa pohjoinen. Monet kehitysmaat ovat pakotettuja tuottamaan hyödykkeitä vientiin yrittäessään selvitä raskaista ulkomaanveloista. Kiire velkojen maksussa johtaa helposti luonnonvarojen huolimattomaan käyttöön. Paikallisiin oloihin sopeutuvan monimuotoisen pienviljelyn sijaan vientikasvien viljelyssä suositaan suuria ja yksipuolisia plantaaseja, joiden tieltä on pahimmassa tapauksessa raivattu pois sademetsää. Samoja tuotteita maailmanmarkkinoille tuottavat kehitysmaat joutuvat kilpailemaan keskenään, jolloin tuotteiden hinnat laskevat keinotekoisen alas. Pohjoinen pääsee jälleen hyötymään etelän luonnon kustannuksella tuotetuista halvoista hyödykkeistä. Myös ylikansalliset yritykset käyttävät hyväkseen kehitysmaiden luontoa, sekä kehittymättömiä hallinto- ja talousrakenteita. Useimmissa kehitysmaissa ympäristö- ja laatustandardit ovat paljon löyhempiä kuin kehittyneissä maissa. On tavallista, että runsaasti saastuttava toiminta ja tehtaat sijoitetaan maihin, joissa ympäristövalvonta on heikkoa. Näin organisaatio säästää tuotantokuluissa välttymällä päästöjen vähennystoimenpiteiltä. Myöskään vaarallisten jätteiden vientiä kehitysmaihin käsiteltäviksi ei ole saatu loppumaan. Yritysten toimintatapojen ansiosta me saamme halvempia tuotteita, joiden tuotannosta kehitysmaiden ihmiset ja Länsimaiden elintaso perustuu siis olennaisesti kehitysmaiden luonnonvarojen hyödyntämiseen.

15 Teollisuusmailla on erityinen vastuu kestävän kehityksen aikaansaamisessa, koska me käytimme jo helpot keinot ja valjastimme koko maapallon elintasomme luomiseen. On meidän vuoromme antaa jotain takaisin. ympäristö maksavat terveydellään. Länsimaiden elintaso perustuu siis olennaisesti kehitysmaiden luonnonvarojen hyödyntämiseen. Teollistuneiden maiden asukkaat kuluttavat myös suhteettoman suuren osan yleismaailmallisista resursseista. Maailman merten kalakantojen romahdus johtuu etenkin rikkaiden ja keskituloisten maiden kalatuotteiden kulutuksesta. Länsimaiden CFC-päästöt olivat miltei ainoa syy otsonikerroksen ohentumiseen. Teollisuusmaat kantavat myös suurimman vastuun ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutos on erityisen polttava aikamme ongelma, joka kohtelee epätasa-arvoisesti rikkaita ja köyhiä. Rikkaimmat seitsemän prosenttia maapallon väestöstä tuottavat puolet kasvihuonepäästöistä, kun taas puolet väestöstä tuottaa vain seitsemän prosenttia. Valtaosa teollisuusmaista sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä, jossa ilmaston lämpenemisen vaikutukset eivät ole yhtä kohtalokkaita kuin tropiikissa ja subtropiikissa. Lukuisat kehitysmaat kamppailevat jo nyt kuivuuden, aavikoitumisen, tautien ja tuholaisten, tulvien tai arvaamattomien sääolojen kanssa. Kaikkia näitä ilmiöitä ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään tai voimistamaan edelleen. Kehitysmaiden sopeutumismahdollisuudet lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin ovat paljon teollisuusmaita heikommat. Useimmat kehitysmaat ovat edelleen suoraan riippuvaisia luonnonvaroista ja maataloudesta, jotka ovat erityisen herkkiä ilmaston muutoksille. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän myös äärimmäisiä sääilmiöitä kuten myrskyjä ja tulvia, eivätkä kehitysmaiden valmiudet selvitä niistä ole riittävät. Ilmastonmuutos uhkaa pahentaa ruoka- ja vesitilannetta monissa maissa ja tehdä köyhien elämästä entistäkin arvaamattomampaa. Ympäristökriisi uhkaa kärjistyä vieläkin sietämättömämmäksi, kun kehitysmaat koettavat kulkea teollisuusmaiden jalanjäljissä kehitykseen. Länsimaat ovat rakentaneet oman vaurautensa uusiutumattomien luonnonvarojen ja kestämättömien käytäntöjen varaan. Se oli helppo tie niin kauan kun ympäristö vielä pystyi vastaamaan vaateisiimme. Nyt tie on kuljettu loppuun, eikä maapallomme kantokyky kestä, jos vieläkin suurempi määrä ihmisiä koettaa vaurastua samalla tavalla. Teollisuusmailla on erityinen vastuu kestävän kehityksen aikaansaamisessa, koska me käytimme jo helpot keinot ja valjastimme koko maapallon elintasomme luomiseen. On meidän vuoromme antaa jotain takaisin. Mimma Jäntti 15

16 16 Changemaker ja ympäristö Changemaker on huolestunut ilmastonmuutoksesta ja monista muista ympäristöongelmista. Erilaiset haitalliset kemikaalit, ympäristömyrkyt ja ilmansaasteet vahingoittavat ekosysteemiämme. Muutokset maankäytössä, ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ja muut ympäristöriskit tuhoavat luontomme monimuotoisuutta ja tuottavat kärsimystä eri puolilla maailmaa ja etenkin alueilla, jotka ovat jo ennestään vaikeuksissa. Meidän on toimittava globaalilla tasolla myös heidän hyväksi, joiden mahdollisuudet sopeutua muutoksiin ovat heikot. Ilmastonmuutosta ja muita ympäristöongelmia ovat edistäneet etupäässä rikkaat maat, joten meidän on kannettava vastuumme ympäristöongelmien seurauksista. Tähän meillä on paremmat mahdollisuudet kuin kehitysmailla. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii järeitä toimia ja johdonmukaista politiikkaa. Changemaker vaatii monien muiden järjestöjen kanssa ilmastolain aikaansaamista Suomeen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi Changemaker on osallistunut Polttava kysymys -kampanjaan. Kampanjan tarkoituksena on saada aikaan ilmastolaki, joka velvoittaisi päättäjät toteuttamaan osansa niistä päästövähennyksistä, jotka tarvitaan katastrofaalisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen osalta viiden prosentin vuosittaiset päästövähennykset riittäisivät välttämään kohtuullisella todennäköisyydellä ilmastokatastrofin. Vuodesta 2010 lähtien toteutettavat viiden prosentin vuotuiset vähennykset veisivät yhteensä 38 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 ja yhteensä 87 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Myös yritysten on otettava ympäristökysymykset globaalilla tasolla huomioon. Niiden tulee toiminnassaan välttää kaikkia tekoja, joilla on ympäristöä vahingoittavia vaikutuksia. Yritysten tulee kantaa yhteiskuntavastuunsa ja huomioida siinä myös ekologinen osatekijä. Kirkon ja seurakuntien tulee suhtautua vakavasti ympäristöä uhkaaviin ongelmiin. Kestävän kehityksen mukaisia periaatteita on noudatettava kirkon kaikessa toiminnassa. Myös yksittäiset ihmiset voivat kulutustottumuksillaan ja oman ekologisen jalanjälkensä pienentämisen kautta vaikuttaa ratkaisevasti ympäristön tilaan. Yksilön vastuullisesta ja pitkänäköisestä toiminnasta hyötyy ympäristön myötä myös lopulta yksilö itse. Changemakerin vaellus Lieksassa

17 Terveisiä Katmandusta Onko sinusta viime vuosina tuntunut, että kesät ovat käyneet kuumemmiksi? Ovatko runsaslumiset talvet vähentyneet, ja lumipeite näyttää tulevan yhä useammin yhä myöhempään? Tämä on merkki ilmastonmuutoksesta. Meille nämä merkit eivät, ainakaan vielä, vaikuta elinolosuhteisiin suuresti. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla. Nepal on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Täällä 80 prosenttia ihmisistä saa elantonsa maataloudesta. Viime vuosina sateet ovat kuitenkin muuttuneet epäsäännöllisimmiksi ja rankemmiksi. Tulvivat vedet ovat huuhtoneet paljon maata viljelysalueilta. Vuorilla jään raja siirtyy useita metrejä vuodessa ylöspäin, mikä kertoo myös ilmastonmuutoksen todellisuudesta täällä. Tulevaisuudessa pelätään, että ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa myös monien vuoristokylien juomaveden saatavuuteen. Vaikeakulkuiseen vuoristoon juomaveden kuljettaminen muualta on lähes mahdotonta. Suomessa tulee harvoin ajatelleeksi, kuinka suuri asia riittävä juomavesi on. Kathmandussa asuessa tämä tulee paljon useammin mieleen. Veden kanssa täytyy olla hyvin tarkkana, koska juuri siitä tulee helpoiten kipeäksi. Maailmassa varsinkin lapsia kuolee joka vuosi valtavia määriä likaisesta juomavedestä johtuviin tauteihin. Vaikka olemme yrittäneet olla täällä varovaisia, on jokainen ryhmästämme kamppaillut ainakin jonkinasteisten vatsatautiongelmien kanssa. Olemme hyväosaisia, koska maailman mittapuussa olemme varakkaita. Meillä on mahdollisuus laadukkaaseen terveydenhoitoon myös täällä Katmandussa. Pahimmillaan vedestä voi silti saada tauteja, jotka hoidosta huolimatta ovat vakavia. Vesi on samaan aikaan sekä elintärkeää että hengenvaarallista. Onko meillä enää varaa siihen, että ilmastonmuutos lisää jälkimmäisen osuutta? 17 Mikko Vuolle, Katmandu, Nepal Nepalissa vedenhakureissulla

18 TOIMINTAPANKKI 18 Näiltä sivuilta saatte toimintavinkkejä, joilla voitte käsitellä globaalin oikeudenmukaisuuden teemoja ryhmässä. Voitte vapaasti soveltaa ja muokata ideoita omaan toimintaanne sopiviksi. Näyttely Maalatkaa ihollenne rauha-aiheisia sanoja ja kuvia. Ikuistakaa ne valokuvin ja järjestäkää niistä valokuvanäyttely julkiselle paikalle. Voitte kysyä esimerkiksi koulustanne, nuorisotilalta tai kirjastosta mahdollisuutta järjestää näyttely siellä. Media-analyysi Tarkkailkaa viikon ajan sanomalehtiä ja niiden esittämiä kuvia sodasta. Kootkaa talteen kaikki sotaa kuvaavat valokuvat. Koostakaa kuvista kuvakollaasi. Miten sota mielestänne tyypillisesti esitetään sanomalehtien kuvituksessa? Miten lukijaan pyritään vaikuttamaan sodan kuvituksella? Jos teillä on useampi kuva samasta konfliktista, voitte miettiä sulkeeko kuvitus jotain näkökohtia pois tai esittääkö kuvitus konfliktin objektiivisesti? Konfliktin juuret Tutustukaa johonkin maailmalla meneillään olevaan konfliktiin (esimerkiksi Kongo tai Afganistan). Ottakaa selvää konfliktin taustoista ja lähtökohdista. Tutkikaa konfliktin eri vaiheita ja kehitystä. Millaisia syitä on konfliktin taustalla? Miten tilanne on kehittynyt? Mitkä vaiheet ovat olleet ratkaisevia kiistan jatkumiselle? Miten suunta parempaan voitaisiin saada aikaiseksi? Mitkä olisivat keskeisiä seikkoja konfliktin päättymiselle ja rauhan rakentamiselle? Roolileikki rauhanneuvotteluista Järjestäkää improvisoiden roolileikki rauhanneuvottelutilanteesta. Neuvotteluissa yksi toimii sovittelijana ja muut ovat vastakkaisten kansakuntien asukkaita. Olkoon näitä kansakuntia kaksi. Osapuolten kiistan aiheena on vesialue, jonka hallinnasta on epäselvyyttä. Se on molemmille kansoille elintärkeä, koska se turvaa väestön ruuan saannin. Kuivuutta on nyt jatkunut pitkään ja nälän myötä levottomuudet kansojen välillä ovat lisääntyneet. Levoton tilanne on jatkunut jo liian kauan. Levottomuuksia pyritään sovittelemaan ennen kuin tilanne pahenee. Sovittelijan tulisi tarjota neuvoja tai mahdollisia ratkaisuehdotuksia riitautuneiden kansakuntien kiistaan. Kansalaiset voivat vuorollaan perustella omaa kantaansa vesialueen kuulumisesta omalle kansalle. Sovittelijan tulee tarkkailla kiistan syitä ja etsiä mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi kaikkien tulisi roolileikin aikana miettiä, minkälainen ihminen on hyvä rauhanrakentaja. Millaisia ominaisuuksia hänellä tulee olla? Miten hän ei saa missään nimessä käyttäy-

19 tyä? Roolileikkiin osallistuvat voivat pohtia, millaisia tunteita neuvottelutilanne heissä herätti. Kansainvälisen rauhanpäivän kunniaksi YK:n hyväksymää kansainvälistä rauhanpäivää vietetään joka vuosi 21. päivä syyskuuta. Päivä on omistettu rauhan vahvistamisella niin kansojen välillä kuin sisälläkin. Järjestäkää sen kunniaksi tempaus, jossa lähestytte päättäjiä rauhan tärkeyden ja sen edistämisen näkökulmasta. Voitte esimerkiksi kirjoittaa kirjeen poliittiselle päättäjälle. 19 Rauhankyyhkyt Askarrelkaa rauhan kyyhkysparvi. Leikatkaa paperista rauhankyyhkyjä. Kirjoittakaa itsenäisesti jokaiseen kyyhkyseen yksi asia, joka on oleellinen rauhan toteutumisen kannalta sekä omassa päivittäisessä elämässänne tai globaalisti. Kootkaa parvi seinälle ja keskustelkaa tekijöistä, joita vaaditaan rauhaan. Mitkä tekijät ovat mielestänne tärkeimpiä rauhan toteutumiselle? Oletko täysin samaa mieltä vai täysin eri mieltä? Tähän harjoitteeseen tarvitsette tilan, jonka vastakkaisille seinille on mahdollista kiinnittää julisteet, joista toisessa lukee Täysin samaa mieltä ja toisessa Täysin eri mieltä. Harjoitteeseen osallistuville tulee kertoa väitteitä sodasta ja rauhasta. Osallistujien tulee jokai-

20 20 sen väitteen jälkeen siirtyä huoneessa paikkaan, joka kertoo kunkin osallistujan oman kannan väitteeseen. Osallistujien on mahdollista sijoittua aivan huoneen ääripäihin tai seinien välimaastoon. Voitte käyttää harjoituksessa esimerkiksi seuraavia väitteitä: Sota ei ole koskaan oikeutettu. Kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa. Valtiolla tulee olla oikeus puolustautua asein toista valtiota vastaan. Ihmisellä tulee olla oikeus puolustaa itseään väkivalloin. Sodassa tärkeintä on sodan voitto. Rauha on mahdollista rakentaa ilman väkivaltaa. Ilman väkivaltaa on mahdotonta sotia. Kunkin väitteen esittämisen jälkeen voitte yhdessä keskustella väitteen herättämistä ajatuksista. Millä perusteilla kukin osallistuja sijoittui huoneeseen niin kuin sijoittui? Millaisia ajatuksia oli sijoittumisen taustalla? Voitte myös herättää keskustelua siitä, oliko muilla ryhmän jäsenillä vaikutusta siihen, mihin kohtaan kukin huoneessa asettui. Sotapropaganda Tutustukaa sotapropagandan käsitteeseen ja verkosta löytyviin sotapropagandajulisteisiin. Keskustelkaa siitä, mikä on sotien aikana julkaistujen kuvien tarkoitus. Kuka julisteet on tuottanut ja julkaissut? Miksi ne on tehty? Millaisia näkökulmia julisteiden kuvitus ja tekstit pyrkivät nostamaan sodan aikana esiin? Millaisia seurauksia ajattelette näistä olevan? Teot ympäristön vuoksi Pohdi ensin yksin, millaisia tekoja teet ympäristön puolesta arjessasi tai millaisia tekoja voisit tehdä ympäristön puolesta jokapäiväisessä elämässäsi. Esitelkää ryhmässä toisillenne omat tekonne ja ideanne. Kirjatkaa ajatukset ylös. Olivatko kaikkien teot ja ideat samanlaiset vai esittelikö joku asian, mitä et itse tullut ajatelleeksi? Pohtikaa yhdessä, millaisia seurauksia näillä teoilla ja ideoiden toteuttamisella on ympäristöön meillä ja muualla. Tavaranvaihtotori Perustakaa tavaranvaihtotori. Sopikaa, että jokainen osallistuja tuo mukanaan muutaman tavaran tai vaatekappaleen, jolle ei itsellä ole enää käyttöä. Voitte esitellä toisillenne tuomianne tavaroita ja saatatte löytää tavaralle uuden tarvitsevan omistajan. Miettikää, mitä hyötyä tällaisesta tavaranvaihdosta on. Tuunausilta Voitte järjestää korjaus- tai tuunausillan. Tuokaa iltaan vanha kaapin perukoille unohtunut tavara tai vaatekappale, jota haluatte korjata tai uudistaa entistä ehommaksi, jotta sille olisi taas käyttöä. Ottakaa iltaan mukaan kotoa löytämiänne välineitä tai materiaaleja, joilla voitte ajatella korjaavanne tai uudistavanne tavaroita (esimerkiksi nappeja, nauhoja ja kangaspaloja). Yhdessä tavaran korjaaminen tai tuunaaminen on mukavampaa, ja tavaran käyttöikä pitenee. Mitä hyötyä ajattelette tällaisesta toiminnasta olevan ympäristön kannalta? Ympäristön näkyvyys mediassa Sopikaa seuraavanne viikon ajan paikkakuntanne päivälehteä tai päivälehden verkkosivuja (esimerkiksi Helsingin Sanomat). Voitte seurata myös muitakin viestintävälineitä. Leikatkaa talteen tai kirjatkaa ylös mielestänne kaikki ympäristöön liittyvät uutiset tai artikkelit, jotka tavoittivat teidät. Kootkaa uutisista taulu esimerkiksi suurelle pahville. Millaisia asioita media nostaa ympäristöstä esiin? Millaisten asioiden ympärillä median keskustelu ympäristöstä liikkuu? Koetteko jonkun näkökulman puuttuvan viestintävälineiden esiin nostamista ympäristöaiheista?

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Tämä materiaalikirje tulee seurakuntaan vain nimetyille Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöille. Ota uudet materiaalit käyttöösi ja kartoita lisätarvetta eri

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

Fokusprosessia ohjeet

Fokusprosessia ohjeet Fokusprosessia Ohjeet ennen Fokusprosessia Tulokset ovat nyt valmiit ja edessä on prosessin tärkein osa, nimittäin työilmapiirinne kohentaminen. Aivan ensimmäiseksi teidän tulisi keskustella tuloksista

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli PELIOHJEET JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelin tarkoituksena on oppia uutta mielekkäällä ja hauskalla tavalla. Pelissä ei varsinaisesti ole voittajaa,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja. Teema1. Johdanto. T1. Kirjoita lyhyt yhteenveto kuvista. T2. Haastattelu

Oppimispäiväkirja. Teema1. Johdanto. T1. Kirjoita lyhyt yhteenveto kuvista. T2. Haastattelu Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirja on kurssin kirjallinen työ, jonka jokainen oppilas tekee itsenäisesti ja palauttaa opettajalle kurssin päätteeksi. Osa tehtävistä tehdään pareittain tai ryhmissä, nämä

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Palvelen - Sanoja ja tekoja. Worksop Rauman kevätseminaari

Palvelen - Sanoja ja tekoja. Worksop Rauman kevätseminaari Palvelen - Sanoja ja tekoja Worksop Rauman kevätseminaari 16.4.2016 2 Mitä on Zonta-toiminta? Empowering Women Through Service and Advocacy Zonta International on johtava, eri alojen ammattilaisten muodostama

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Changemaker Opas toimintaan

Changemaker Opas toimintaan Changemaker Opas toimintaan Changemaker Opas toimintaan Aineiston on tuottanut Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto. TOIMITUS: Changemakerin materiaalityöryhmä KUVAT: Changemakerin kuva-arkisto: Eva

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ VALINTOJA Näyttely ilmastonmuutoksesta Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. Tee Muutos -ilmastokampanja 2006. MITEN IHMINEN OSAA MUUTTAA ILMASTOA?

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot