oikeudenmukaisuuden puolesta! Opas maailmanmuuttajille

Transkriptio

1 Globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta! Opas maailmanmuuttajille 1

2

3 Globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta! Opas maailmanmuuttajille Toimittaja: Mari Kettunen Kirjoittajat: Mimma Jäntti, Tytti Matsinen, Hannele Tulkki, Mari Kettunen, Minna Mannert, Mikko Vuolle ja Kaisa-Leena Juvonen Kuvat: Kirkon Ulkomaanavun kuva-arkisto, Paul Jeffrey/ACT, Pauliina Saares (sivu 10), Changemaker-kuvat Iina Jokilaakso ja Jarkko Lievonen (sivu 16) 3 Aineiston on tuottanut Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto Ulkoasu ja kuvitus: Tea Ikonen, Ohjelmatoimisto Huviputki Painopaikka: Fram Oy, 2010 Tilaukset: toimisto@changemaker.fi

4 Sisällys 4 sivu Lukijalle 5 Mikä Changemaker on? 6 Tervehdys Changemaker! 7 Rauha 8 Velka 11 Ympäristö 14 Toimintapankki 18 Hakemisto 29 Luku- ja elokuvavinkkejä 30 Lähteet 32

5 Lukijalle Vaikka tieto maailman hädästä ja erilaisista kriiseistä tavoittaa meidät helpommin kuin koskaan aiemmin, on vaikeaa nähdä omien tekojen merkitystä maailman muuttamisessa. Jokaisella teolla tai tekemättä jättämisellä on kuitenkin vaikutuksensa. Pienet teot saattavat tuntua mitättömiltä, mutta niissä voi piillä suurten muutosten alku. Kaaosteoriat käyttävät perhosvaikutusta kuvaamaan pienen teon merkitystä. Voiko perhosen siivenisku Suomessa saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa? Tämä kirja on suunnattu sinulle, joka olet kiinnostunut maailmanlaajuisesta oikeudenmukaisuudesta ja kansainvälisestä vastuusta. Kirjan tarkoituksena on antaa sinulle välineitä ja keinoja pohtia yhdessä muiden kanssa oikeudenmukaisuuden kysymyksiä. Ensin tutustutamme sinut Changemakerin toimintaan ja motiiveihin. Tarjoamme sinulle myös näkökulman vaikuttamisen merkityksestä. Tämän jälkeen esittelemme sinulle tärkeinä pitämiämme teemoja: Rauhaa, Velkaa ja Ympäristöä. Haluamme kertoa sinulle, mitä nämä teemat tarkoittavat ja mikä merkitys niillä on kehitysmaassa elävän ihmisen arkeen. Lisäksi annamme toimintavinkkejä, jotta voit näistä teemoista käsin lähestyä globaalia oikeudenmukaisuutta myös ryhmässä. Toivottavasti vinkit antavat lisäpotkua esimerkiksi paikallisryhmätoimintaanne! Tämä kirja on tuotettu nuorten aikuisten voimin. Haluamme esimerkillämme haastaa sinut mukaan pohtimaan, mitä voit tehdä paremman maailman puolesta. Saadaan se myrsky aikaiseksi! Helsingissä syksyllä 2010 Mari Kettunen 5

6 Mikä Changemaker on? 6 Changemaker on valtakunnallinen kehityskysymyksiin keskittyvä verkosto, joka toimii Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä. Tarjoamme vapaaehtoistyön avulla vaikuttamismahdollisuuksia nuorille, joita kehityskysymykset kiinnostavat. Haluamme puuttua epäoikeudenmukaisuuden ja köyhyyden rakenteellisiin syihin. Uskomme, että voimme vaikuttaa vääryyteen maailmalla toimimalla Suomessa epäoikeutettujen rakenteiden poistamiseksi. Meitä ohjaa halu edistää oikeudenmukaisuutta globaalilla, koko maailman kattavalla tasolla. Emme suinkaan ole yksin globaalin oikeudenmukaisuuden edistämisen asialla. Teemme yhteistyötä myös monien muiden samoihin päämääriin pyrkivien tahojen kanssa vakaumukseen katsomatta. Yhteistyömme sisarverkostojemme Norjan, Unkarin, Islannin, Kenian ja Pakistanin Changemakerien kanssa on meille erityisen tärkeää. Jo perustamisestamme eli vuodesta 2004 lähtien olemme uskoneet, että voimme tehdä maailmasta paremman ja oikeudenmukai- semman paikan elää. Nykyisin ihmisillä on valtavasti informaatiota kehitysongelmista ja globaalista epäoikeudenmukaisuudesta. Media välittää meille tietoa hädästä eri puolilta maailmaa. Epäoikeudenmukaisuuden ja köyhyyden poistaminen on lisääntyneestä tiedosta huolimatta suuri haaste. Me changemakerit kuitenkin uskomme, että parempi maailma on mahdollinen. Useimmat ongelmat ovat ihmisten itsensä aiheuttamia. Miksi emme siis voisi muuttaa niitä? Pyrimme sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kampanjoimalla herättämään suomalaisten kiinnostuksen rakenteellisiin syihin, jotka ylläpitävät kehitysmaassa elävien epäoikeudenmukaista asemaa. Viikoittainen toimintamme tapahtuu paikallisryhmissä, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. Paikallisryhmissä kehityskysymyksistä kiinnostuneet nuoret ja nuoret aikuiset kokoontuvat yhteen ja järjestävät mielenkiintonsa mukaista toimintaa. Lukupiirit, elokuvaillat, eri alojen asiantuntijoiden luennot, tempaukset ja kampanjat voivat olla osa tätä toimintaa. Vain mielikuvitus on rajana! Vielä ehdit mukaan maailmanparannustalkoisiin!

7 Tervehdys Changemaker! Kirjoitan tätä Mosambikin pääkaupungissa Maputossa, jossa olen Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöiden opintomatkalla. Täältä Mosambikista käsin muutoksen tarpeellisuus näyttäytyy välttämättömissä arjen asioissa. Mosambikissa HIV-epidemia on laaja. Arviolta 16 prosenttia väestöstä kantaa virusta, mutta silti ihmisten stigmatisointi on edelleen yleistä. Täällä hyvinvointi voi olla pienestä kiinni vaikkapa siitä, että joku huomaa ja auttaa pitämään huolta omista oikeuksista, kuten oikeudesta ilmaisiin HIV-lääkkeisiin. Tänään olen nähnyt todellisia arkienkeleitä, kun tapasin paikallisia aktivistoja. Aktivistat ovat nuoria aikuisia, jotka kiertävät kaupungin laitamilla köyhälistöalueella ja etsivät terveydellistä ja sosiaalista tukea tarvitsevia ihmisiä. Yksi aktivista tapaa viikon aikana parisenkymmentä perhettä ja saa vaivanpalkaksi noin 50 dollarin arvoisen korvauksen kuukauden työstä. Palkkio ei ole ydinasia, vaan auttamisen halu ja auttamisesta nouseva ilo. Aktivistoilla ei ole työhönsä muuta pakollista pohjakoulutusta kuin Kirkon Ulkomaanavun paikallisen kumppanin, Luterilaisen Maailmanliiton järjestämä aktivistojen koulutus. Tapaamani aktivistat tuntevat paikallisen todellisuuden kuin omat taskunsa ja ovat innokkaita oppimaan lisää. Eräs nuori nainen oli saanut aiemmin sängyssä makaavan isoäidin kannus- tettua palaamaan jälleen toimeliaaksi, kodistaan huolehtivaksi pienyrittäjäksi. Tällaista nähdessäni uskon yhä enemmän aikuiskasvatuksen ja vapaaehtoisuuden voimaan. Työtoveruus yhdistää yli rajojen. Huomaamme jatkuvasti täkäläisten työtovereiden kanssa, kuinka paljon työssämme on yhteistä. Poimin Luterilaisen Maailmanliiton Maputon toimiston seinältä kaksi mietelausetta: It s loss of Interest, not Age, that makes you Age ja The Future Belong to those who believe in the Beauty of their dreams. Nämä sanat tiivistävät jotain myös changemakerinä olemisen ytimestä: siitä ei naiivista vaan realistisesta olettamuksesta, että aivan jokaisessa ihmisessä voi olla jotakin hyvää, jos sille hyvälle annetaan mahdollisuus kasvaa. Vaikka allekirjoittanut ylittää tänä vuonna virallisen nuoren ikärajan (29v.), toivon että changemakeriys ei lopu siihen itseni, taikka muidenkaan kohdalla. Changemakeriys ei lopu ikinä, tai ainakaan helpolla. Se on epäkohtien huomaamista, tinkimätöntä asioihin paneutumista ja impulsiivista iloa rajat ylittävästä kekseliäisyydestä. Totta kai voimme muuttaa maailman! Minna Mannert 7

8 RAUHA Läsnäoloa ei ainoastaan poissaoloa 8 Hiljaisuus, harmonia, aselepo, sorron ja väkivallan poissaolo. Pohtiessamme käsitettä rauha tiedämme intuitiivisesti sen olevan merkittävä osa elämäämme. Tiedämme mitä hektisen arjen keskellä merkitsee rauhallisuus ja aistimme välittömästi, kun se kaikkoaa keskuudestamme. Toisinaan rauha tuntuu jopa itsestäänselvyydeltä. Viestinten välittämä kuva maailmasta ei kuitenkaan tue näkemystä rauhan itsestäänselvyydestä. Monissa maailman kolkissa rauha loistaa lähinnä poissaolollaan. On helppo sulkea silmänsä ja suhtautua välinpitämättömästi maailman epäkohtiin. Vasta kun otamme haasteet vakavasti ja katsomme totuutta silmiin, näemme monimutkaisuuden jokaisessa konfliktissa. Monissa maailman kolkissa rauha loistaa lähinnä poissaolollaan. Konflikteille ominaista on vuorovaikutus. Maailmassa on tänä päivänä lähes 7 miljardia asukasta, joista jokaisella on omat tarpeensa ja oma tapansa nähdä maailma. On vaikea sovittaa jokaisen ainutkertainen elämä yhteen lukuisten muiden kanssa. Ihmisten ja yhteisöjen itsekkäistä motiiveista voi helposti muodostua este sovulle. Tarkemmin pohtiessamme voimme ymmärtää, miksi rauhan ylläpitäminen voi olla joskus ylivoimaisen hankalaa ihmislajin neuvottelutaidoista ja edistysaskelista huolimatta. Sodassa ei ole koskaan voittajia. Sodassa henkensä menettää lukematon määrä ihmisiä, joista yleensä noin 75 prosenttia on siviilejä. Viime vuosisadan lopussa noin 40 miljoonaa ihmistä oli joutunut pakenemaan kodeistaan syynä sodat ja vainot. Monet maapallomme asukkaista elävät täysin unohduksissa vailla kotia, mutta vailla myös pakolaisstatusta. Yli alle 18-vuotiasta nuorta taistelee sodissa ympäri maailmaa. Jokin on pielessä. Niin selvänä ja tärkeänä kuin rauha meille näyttäytyykin, emme tunnu kunnioittavan sitä tarpeeksi. Astuessamme pienten tai suurten konfliktien vyöhykkeille voisimme asettua toisten asemaan ja pyrkiä ymmärtämään muiden vaikuttimia sen sijaan, että itsekkäästi tavoittelisimme omia päämääriämme. Sen sijaan, että kulkisimme sokeina, voisimme oppia muiden elämästä ja laajentaa omaa maailmankatsomustamme. Voisimme tehdä niin paljon toisin. Norjalainen rauhantutkija Johan Galtung jakoi rauhan positiiviseen ja negatiiviseen rauhaan. Negatiivinen rauha tarkoittaa tilaa, joka on vakaa ja josta puuttuu sota ja väkivalta. Positiivinen rauha puolestaan käsittää jatkuvan prosessin, jossa jokapäiväisiä konflikteja pyritään aktiivisesti ratkaisemaan kaikkia hyödyttävin keinoin. Rauhassa ei siis ole kyse tuudit-

9 tautumisesta näennäiseen, hetkelliseen rauhankaltaiseen tilaan vaan sen eteen tulee valmistaa tietä jatkuvasti. Mikään rauhansopimus ei vielä tarkoita rauhaa vaan siitä vasta alkaa rauhan rakentaminen. Rauha edellyttää ymmärrystä. Ensimmäinen askel on ymmärtää rauhan arvo omassa elämässä. Martin Luther King sanoi, että rauha ei tarkoita vain ristiriitojen poissaoloa, vaan oikeudenmukaisuuden läsnäoloa. Siksi meidän on äärimmäisen tärkeä ensin ymmärtää rauhan merkitys ennen kuin pohdimme, kuinka rakentaa kestävä ja mielekäs yhteiskunta. Rauha itsessään ei edellytä samojen arvojen, näkemysten tai tapojen jakamista. Rauha edellyttää ymmärrystä. Ensimmäinen askel on ymmärtää rauhan arvo omassa elämässä. Hannele Tulkki Changemaker ja rauha Changemaker haluaa nostaa esiin Suomen ja suomalaisten mahdollisuuden vaikuttaa maailman konflikteihin. Ilman eettisesti kestäviä valintoja ja läpinäkyvyyttä taloudelliset kytköksemme voivat pitkittää meneillään olevia konflikteja. Eettiset kriteerit tulee ottaa huomioon valtion ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Tällaisia ovat esimerkiksi rauhan rakentaminen siviilikriisihallinnan ja kehitysyhteistyön keinoin, sekä asejärjestelmien ja rauhanturvatehtävien vastuulliset valinnat. Myös yritysten tulee kantaa vastuunsa, käyttää vaikutusvaltaansa ja toimia rauhan edistämisen asialla. Valinnoillamme on merkitys rauhan rakentamisessa maailmassa. Changemaker vaatii: Suomen valtion on huolehdittava, että sen omistamat yhtiöt eivät hyödy meneillään olevista konflikteista tai niiden pitkittymisistä. Suomen tulee osallistua siviilikriisinhallintaan puolueettomista lähtökohdista ja taata kehitysyhteistyöllä inhimillinen turvallisuus maailmalla. Suomen tulee liittyä epäinhimilliset aseet kieltäviin sopimuksiin. Suomen tulee kiinnittää siviilikriisihallinnassa ja rauhan turvaamisessa huomionsa alueisiin, jotka muut maat ovat jättäneet vähemmälle huomiolle. Sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden on oltava varmoja siitä, että he eivät sijoita rahaa yhtiöihin tai rahastoihin, joilla on yhteyksiä konflikteihin. Yritysten tulee selvittää tuotteidensa raaka-aineketjut, jotta myös kansalaisilla on mahdollisuus kuluttaa vastuullisesti ruokkimatta maailman konflikteja. 9

10 10 Naisia Shedderin pakolaisleirillä Elämää pakolaisleirillä Shahra Muhammed Fahra on asunut miehensä ja poikiensa kanssa jo vuoden Shedderin pakolaisleirillä Itä-Etiopiassa, jonne he ovat paenneet Jowharista, Somaliasta. Somaliperheessä naisen tehtäviin kuuluu muun muassa veden haku. Haen vettä kolmesti päivässä kaikkiin kahdeksaan vesikanisteriin, jotka perheelläni on. Ennen jouduin hakemaan veden kauempaa. Nyt vesipiste on lähempänä ja se helpottaa elämää suuresti, Shahra kertoo. Kysymys leirielämän haasteista laittaa Shahran hetkeksi miettimään. Ainoa mikä nyt tulee mieleen, ovat yöllä purevat hyttyset, jotka levittävät trooppisia tauteja, hän naurahtaa äänekkäästi. Kaisa-Leena Juvonen Shahra näkee pakolaisleirissä elämisessä haasteellisena öisin esiin tulevat tauteja levittävät hyttyset. Tee mielikuvamatka pakolaisleirille. Millaisia näkyjä, ääniä ja hajuja koet? Mitä ongelmia tai haasteita ajattelet pakolaisleirissä elämisessä olevan? Koetko mahdollisesti muita haasteita kuin hyttyset?

11 VELKA Vastuuton rahoitus ja epäoikeutettu velka ylläpitävät köyhyyttä Epäoikeutetulla velalla tarkoitetaan velkaa, jonka ottaminen ei ole hyödyttänyt kehitysmaiden asukkaita. Velka on tietoisesti myönnetty sellaisen maan hallinnolle, joka ei ole käyttänyt velkaa valtion hyväksi. Velka voi olla myönnetty myös hyödyttömiin kehityshankkeisiin. Epäoikeutettuna velkana voidaan pitää kaikkia vastuuttomasti myönnettyjä lainoja sekä ideologisista ja poliittisista syistä myönnetyistä lainoista muodostuneita velkoja. Velka on voitu antaa epädemokraattisesti, sen takaisinmaksuehdot voivat olla kohtuuttomat tai se on myönnetty lainan antajamaan teollisuuden pönkittämiseksi. Kehitysmaiden velkaongelma on yksi suurimmista köyhyyden ylläpitäjistä maailmassa. Velkaongelman juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin öljyllä vaurastuminen alkoi, pääomaa kasaantui nopeasti ja etenkin Lähi-idässä oli suuri tarve sijoittaa kertyneet rikkaudet nopeasti. Rahaa Kehitysmaiden velkaongelma on yksi suurimmista köyhyyden ylläpitäjistä maailmassa. lainattiin erityisesti juuri kehitysmaihin. Monet kehitysmaiden valtaapitävät diktaattorit ottivat lainaa omiin tarkoituksiinsa oman ylellisen elämäntapansa ylläpitämiseksi. Esimerkiksi tällaista lainaa voidaan kutsua epäoikeutetuksi velaksi luvulla maailmanlaajuinen taantuma ja korkojen nousu moninkertaistivat kehitysmaiden velkoja ja heikensivät kehitysmaiden kykyä maksaa lainat takaisin. Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF reagoivat kehitysmaiden talousongelmiin lanseeraamalla rakennesopeutusohjelmat, Velkaongelman ratkaisuksi tarkoitettu järjestelmä syvensi ongelmaa entisestään. jotka asettivat ehtoja kehitysmaiden lainansaannille. Käytännössä kehitysmaiden tuli yksityistää palveluitaan, tarjota enemmän tavaraa vientiin sekä vähentää hallituksen päätäntävaltaa talousasioissa lainaa saadakseen. Nämä toimenpiteet eivät ole olleet köyhän kansan edun mukaisia. Velkaongelman ratkaisuksi tarkoitettu järjestelmä syvensi ongelmaa entisestään. Kehitysmaiden velkaongelmaan on etsitty ratkaisua erilaisista velkahelpotusohjelmista, kuten HIPC (Heavily Indebted Poor Countries) ja MDRI (Multilateral Debt Relief Initiative), joka on tarkoitettu HIPC:n jo läpikäyneille valtioille. Näihin ohjelmiin valitaan maailman köyhimpiin kuuluvia valtioita objektiivisin velkakestävyyskriteerein. Kriteereitä on kritisoitu siitä, etteivät ne todellisuudessa aina kohdista helpotuksia maille, joiden tarve velkahelpotuksille on suurin. Ohjelmat ovat tiukasti ehdollistettuja etenkin talouspolitiikan osalta, 11

12 Ilman rahoituskäytäntöjen uudistamista epäoikeutettua velkaa syntyy koko ajan lisää. 12 minkä vuoksi velkahelpotusohjelmiin osallistuvat valtiot ovat rahoituslaitosten määräysvallassa, eivätkä voi itsenäisesti päättää maan sisäisistä asioista. Suurten luonnonkatastrofien yhteydessä maat voivat kansalaisjärjestöjen lobbauksen ansiosta saada velkahelpotuksia muilta valtioilta, jotta kehitysmaan resurssit voidaan kohdistaa jälleenrakennustyöhön. Kansalaisjärjestöt vaativat kuitenkin kaikkien epäoikeutettujen velkojen järjestelmällistä mitätöintiä ja vastuullista lainaamista tulevaisuudessa, sillä osa velalla rahoitetuista kehityshankkeista on ollut huonosti suunniteltuja ja hyödyttäneet usein lähinnä valtaeliittiä ja lainanantajamaan teollisuutta. EURODAD (The European Network on Debt and Development) on määritellyt vastuullisen lainaamisen periaatteita. Sen mukaan kaikissa lainasopimuksissa sopimisprosessin tulee olla läpinäkyvä, laillinen ja osallistava. Lainaajan tulee todistaa lainan tarve ja kolmannen osapuolen tulee arvioida rahoitettavan toiminnan laillisuus ja toteuttamiskelpoisuus. Velkaongelman ratkaisuksi on esitetty myös velkasovittelumekanismia, joka eroaa velkahelpotusohjelmista siinä, että velkojen oikeudenmukaisuutta arvioi riippumaton taho eikä lainanantaja itse. Ilman rahoituskäytäntöjen uudistamista epäoikeutettua velkaa syntyy koko ajan lisää. Tytti Matsinen Changemaker ja velka Kehitysmaiden velkakriisi on yksi suurimmista esteistä globaalin oikeudenmukaisuuden toteutumiselle. Monet kehitysmaat joutuvat maksamaan velkaa enemmän takaisin kuin, mitä ne saavat kehitysapua tai mitä ne ovat alun perin lainanneet. Kehitysmaat eivät pysty huolehtimaan kansalaistensa hyvinvoinnista, koska suurin osa velkaantuneiden valtioiden budjeteista menee velan takaisinmaksuun. Suuri osa tästä velasta on epäoikeutettua. Tätä epäoikeutettua velkaa kehitysmaiden ei pitäisi joutua maksamaan takaisin, koska velka on syntynyt epäoikeudenmukaisissa olosuhteissa. Changemaker vaatii: Suomen tulee myöntää olevansa osaltaan vastuullinen epäoikeutetun velan syntymisessä. Suomen on käytävä läpi kaikki myöntämänsä lainat ja mitätöitävä epäoikeutetut velat. Suomen tulee noudattaa vastuullisen rahoittamisen periaatteita, jotta epäoikeutettua velkaa ei pääse enää syntymään. Suomen on lisäksi toimittava aktiivisena osapuolena kansainvälisissä instituutioissa, etenkin Maailmanpankissa ja IMF:ssä vastuullisen lainaamisen ja objektiivisen velkasovittelumekanismin luomiseksi.

13 Haiti Haiti on ollut yksi pahiten velkaantuneista kehitysmaista jo itsenäistymisestään lähtien. Tällöin Haiti vapautui orjuudesta, mutta joutui maksamaan siirtomaaisännälleen Ranskalle vapautumisestaan korvauksia, jotta Ranska ei miehittäisi Haitia uudelleen ja palauttaisi orjuutta. Vuosien aikana Haiti velkaantui diktaattoriveloilla Duvalierien hallinnassa, jolloin diktaattori-isä ja -poika ottivat lainaa pääasiassa henkilökohtaisiin tarkoituksiinsa. Haitilla on takanaan siis pitkä historia velkaantumisessa. Haitissa tapahtuneessa maanjäristyksessä kuoli yli ihmistä ja ainakin 1,5 miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi. Tämän seurauksena monet järjestöt, Changemaker mukaan lukien, vaativat Haitin velkojen mitätöimistä, jotta maa voisi keskittää varojaan jälleenrakennukseen velkojen takaisinmaksun sijaan. G7-maat päättivät antaa Haitille velat anteeksi. Myös Suomi osallistui velkojen anteeksiantoon 2,7 miljoonan euron arvosta. IMF on antanut Haitin 268 miljoonan dollarin velat anteeksi, jotta maanjäristyksen runtelema maa voisi keskittää varoja taloutensa tasapainottamiseen. Lisäksi IMF lupasi Haitille uuden 60 miljoonan dollarin lainan, jotta Haiti voisi korjata maanjäristyksen aiheuttamia tuhoja. IMF ei peri lainasta korkoa ennen vuotta 2011, minkä jälkeenkin korko jää alle 0,5 prosentin. Jos Haitille tulevaisuudessa myönnetään lisää lainaa, on ehdottoman tärkeää, että noudatetaan oikeudenmukaisen ja vastuullisen lainaamisen periaatteita. Mari Kettunen 13 Haitilaisperhe ja väliaikainen koti

14 YMPÄRISTÖ Ympäristökriisi mistä on kyse? 14 Elämme keskellä mittavaa ympäristökriisiä, jonka teollisuusmaat ovat toimillaan aiheuttaneet. Maailman metsät hupenevat, ilmasto lämpenee, eroosio ja kuivuus rasittavat maaperää, lajeja kuolee sukupuuttoon vuosittain tuhatmäärin ja monenlaiset myrkyt vaarantavat niin ihmisen kuin ympäristönkin terveyden. Elämme yli varojemme: tarvitsisimme puolitoista maapalloa kulutustasomme ylläpitämiseen. Raskaimmin ympäristökriisi kohdistuu kehitysmaiden köyhiin, Elämme yli varojemme: tarvitsisimme puolitoista maapalloa kulutustasomme ylläpitämiseen. jotka eivät ole ongelmia aiheuttaneet ja joilla ei ole varaa sopeutua muutoksiin. Pohjoisen ja etelän suhteet ovat olleet epätasapainossa pitkään. Jo siirtomaajärjestelmä perustui raakaaineiden kuljettamiseen vähemmän kehittyneistä maista kehittyneempiin, eikä suuntaus ole muuttunut. Yhä edelleen kehitysmaat ovat halvan raaka-aineen ja työvoiman lähde teollisuusmaille. Suurin osa nykyisestä luonnon kantokyvyn ylittävästä tuotannosta tapahtuu kehitysmaissa, vaikka valtaosan maailman luonnonvaroista kuluttaa pohjoinen. Monet kehitysmaat ovat pakotettuja tuottamaan hyödykkeitä vientiin yrittäessään selvitä raskaista ulkomaanveloista. Kiire velkojen maksussa johtaa helposti luonnonvarojen huolimattomaan käyttöön. Paikallisiin oloihin sopeutuvan monimuotoisen pienviljelyn sijaan vientikasvien viljelyssä suositaan suuria ja yksipuolisia plantaaseja, joiden tieltä on pahimmassa tapauksessa raivattu pois sademetsää. Samoja tuotteita maailmanmarkkinoille tuottavat kehitysmaat joutuvat kilpailemaan keskenään, jolloin tuotteiden hinnat laskevat keinotekoisen alas. Pohjoinen pääsee jälleen hyötymään etelän luonnon kustannuksella tuotetuista halvoista hyödykkeistä. Myös ylikansalliset yritykset käyttävät hyväkseen kehitysmaiden luontoa, sekä kehittymättömiä hallinto- ja talousrakenteita. Useimmissa kehitysmaissa ympäristö- ja laatustandardit ovat paljon löyhempiä kuin kehittyneissä maissa. On tavallista, että runsaasti saastuttava toiminta ja tehtaat sijoitetaan maihin, joissa ympäristövalvonta on heikkoa. Näin organisaatio säästää tuotantokuluissa välttymällä päästöjen vähennystoimenpiteiltä. Myöskään vaarallisten jätteiden vientiä kehitysmaihin käsiteltäviksi ei ole saatu loppumaan. Yritysten toimintatapojen ansiosta me saamme halvempia tuotteita, joiden tuotannosta kehitysmaiden ihmiset ja Länsimaiden elintaso perustuu siis olennaisesti kehitysmaiden luonnonvarojen hyödyntämiseen.

15 Teollisuusmailla on erityinen vastuu kestävän kehityksen aikaansaamisessa, koska me käytimme jo helpot keinot ja valjastimme koko maapallon elintasomme luomiseen. On meidän vuoromme antaa jotain takaisin. ympäristö maksavat terveydellään. Länsimaiden elintaso perustuu siis olennaisesti kehitysmaiden luonnonvarojen hyödyntämiseen. Teollistuneiden maiden asukkaat kuluttavat myös suhteettoman suuren osan yleismaailmallisista resursseista. Maailman merten kalakantojen romahdus johtuu etenkin rikkaiden ja keskituloisten maiden kalatuotteiden kulutuksesta. Länsimaiden CFC-päästöt olivat miltei ainoa syy otsonikerroksen ohentumiseen. Teollisuusmaat kantavat myös suurimman vastuun ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutos on erityisen polttava aikamme ongelma, joka kohtelee epätasa-arvoisesti rikkaita ja köyhiä. Rikkaimmat seitsemän prosenttia maapallon väestöstä tuottavat puolet kasvihuonepäästöistä, kun taas puolet väestöstä tuottaa vain seitsemän prosenttia. Valtaosa teollisuusmaista sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä, jossa ilmaston lämpenemisen vaikutukset eivät ole yhtä kohtalokkaita kuin tropiikissa ja subtropiikissa. Lukuisat kehitysmaat kamppailevat jo nyt kuivuuden, aavikoitumisen, tautien ja tuholaisten, tulvien tai arvaamattomien sääolojen kanssa. Kaikkia näitä ilmiöitä ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään tai voimistamaan edelleen. Kehitysmaiden sopeutumismahdollisuudet lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin ovat paljon teollisuusmaita heikommat. Useimmat kehitysmaat ovat edelleen suoraan riippuvaisia luonnonvaroista ja maataloudesta, jotka ovat erityisen herkkiä ilmaston muutoksille. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän myös äärimmäisiä sääilmiöitä kuten myrskyjä ja tulvia, eivätkä kehitysmaiden valmiudet selvitä niistä ole riittävät. Ilmastonmuutos uhkaa pahentaa ruoka- ja vesitilannetta monissa maissa ja tehdä köyhien elämästä entistäkin arvaamattomampaa. Ympäristökriisi uhkaa kärjistyä vieläkin sietämättömämmäksi, kun kehitysmaat koettavat kulkea teollisuusmaiden jalanjäljissä kehitykseen. Länsimaat ovat rakentaneet oman vaurautensa uusiutumattomien luonnonvarojen ja kestämättömien käytäntöjen varaan. Se oli helppo tie niin kauan kun ympäristö vielä pystyi vastaamaan vaateisiimme. Nyt tie on kuljettu loppuun, eikä maapallomme kantokyky kestä, jos vieläkin suurempi määrä ihmisiä koettaa vaurastua samalla tavalla. Teollisuusmailla on erityinen vastuu kestävän kehityksen aikaansaamisessa, koska me käytimme jo helpot keinot ja valjastimme koko maapallon elintasomme luomiseen. On meidän vuoromme antaa jotain takaisin. Mimma Jäntti 15

16 16 Changemaker ja ympäristö Changemaker on huolestunut ilmastonmuutoksesta ja monista muista ympäristöongelmista. Erilaiset haitalliset kemikaalit, ympäristömyrkyt ja ilmansaasteet vahingoittavat ekosysteemiämme. Muutokset maankäytössä, ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ja muut ympäristöriskit tuhoavat luontomme monimuotoisuutta ja tuottavat kärsimystä eri puolilla maailmaa ja etenkin alueilla, jotka ovat jo ennestään vaikeuksissa. Meidän on toimittava globaalilla tasolla myös heidän hyväksi, joiden mahdollisuudet sopeutua muutoksiin ovat heikot. Ilmastonmuutosta ja muita ympäristöongelmia ovat edistäneet etupäässä rikkaat maat, joten meidän on kannettava vastuumme ympäristöongelmien seurauksista. Tähän meillä on paremmat mahdollisuudet kuin kehitysmailla. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii järeitä toimia ja johdonmukaista politiikkaa. Changemaker vaatii monien muiden järjestöjen kanssa ilmastolain aikaansaamista Suomeen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi Changemaker on osallistunut Polttava kysymys -kampanjaan. Kampanjan tarkoituksena on saada aikaan ilmastolaki, joka velvoittaisi päättäjät toteuttamaan osansa niistä päästövähennyksistä, jotka tarvitaan katastrofaalisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen osalta viiden prosentin vuosittaiset päästövähennykset riittäisivät välttämään kohtuullisella todennäköisyydellä ilmastokatastrofin. Vuodesta 2010 lähtien toteutettavat viiden prosentin vuotuiset vähennykset veisivät yhteensä 38 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 ja yhteensä 87 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Myös yritysten on otettava ympäristökysymykset globaalilla tasolla huomioon. Niiden tulee toiminnassaan välttää kaikkia tekoja, joilla on ympäristöä vahingoittavia vaikutuksia. Yritysten tulee kantaa yhteiskuntavastuunsa ja huomioida siinä myös ekologinen osatekijä. Kirkon ja seurakuntien tulee suhtautua vakavasti ympäristöä uhkaaviin ongelmiin. Kestävän kehityksen mukaisia periaatteita on noudatettava kirkon kaikessa toiminnassa. Myös yksittäiset ihmiset voivat kulutustottumuksillaan ja oman ekologisen jalanjälkensä pienentämisen kautta vaikuttaa ratkaisevasti ympäristön tilaan. Yksilön vastuullisesta ja pitkänäköisestä toiminnasta hyötyy ympäristön myötä myös lopulta yksilö itse. Changemakerin vaellus Lieksassa

17 Terveisiä Katmandusta Onko sinusta viime vuosina tuntunut, että kesät ovat käyneet kuumemmiksi? Ovatko runsaslumiset talvet vähentyneet, ja lumipeite näyttää tulevan yhä useammin yhä myöhempään? Tämä on merkki ilmastonmuutoksesta. Meille nämä merkit eivät, ainakaan vielä, vaikuta elinolosuhteisiin suuresti. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla. Nepal on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Täällä 80 prosenttia ihmisistä saa elantonsa maataloudesta. Viime vuosina sateet ovat kuitenkin muuttuneet epäsäännöllisimmiksi ja rankemmiksi. Tulvivat vedet ovat huuhtoneet paljon maata viljelysalueilta. Vuorilla jään raja siirtyy useita metrejä vuodessa ylöspäin, mikä kertoo myös ilmastonmuutoksen todellisuudesta täällä. Tulevaisuudessa pelätään, että ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa myös monien vuoristokylien juomaveden saatavuuteen. Vaikeakulkuiseen vuoristoon juomaveden kuljettaminen muualta on lähes mahdotonta. Suomessa tulee harvoin ajatelleeksi, kuinka suuri asia riittävä juomavesi on. Kathmandussa asuessa tämä tulee paljon useammin mieleen. Veden kanssa täytyy olla hyvin tarkkana, koska juuri siitä tulee helpoiten kipeäksi. Maailmassa varsinkin lapsia kuolee joka vuosi valtavia määriä likaisesta juomavedestä johtuviin tauteihin. Vaikka olemme yrittäneet olla täällä varovaisia, on jokainen ryhmästämme kamppaillut ainakin jonkinasteisten vatsatautiongelmien kanssa. Olemme hyväosaisia, koska maailman mittapuussa olemme varakkaita. Meillä on mahdollisuus laadukkaaseen terveydenhoitoon myös täällä Katmandussa. Pahimmillaan vedestä voi silti saada tauteja, jotka hoidosta huolimatta ovat vakavia. Vesi on samaan aikaan sekä elintärkeää että hengenvaarallista. Onko meillä enää varaa siihen, että ilmastonmuutos lisää jälkimmäisen osuutta? 17 Mikko Vuolle, Katmandu, Nepal Nepalissa vedenhakureissulla

18 TOIMINTAPANKKI 18 Näiltä sivuilta saatte toimintavinkkejä, joilla voitte käsitellä globaalin oikeudenmukaisuuden teemoja ryhmässä. Voitte vapaasti soveltaa ja muokata ideoita omaan toimintaanne sopiviksi. Näyttely Maalatkaa ihollenne rauha-aiheisia sanoja ja kuvia. Ikuistakaa ne valokuvin ja järjestäkää niistä valokuvanäyttely julkiselle paikalle. Voitte kysyä esimerkiksi koulustanne, nuorisotilalta tai kirjastosta mahdollisuutta järjestää näyttely siellä. Media-analyysi Tarkkailkaa viikon ajan sanomalehtiä ja niiden esittämiä kuvia sodasta. Kootkaa talteen kaikki sotaa kuvaavat valokuvat. Koostakaa kuvista kuvakollaasi. Miten sota mielestänne tyypillisesti esitetään sanomalehtien kuvituksessa? Miten lukijaan pyritään vaikuttamaan sodan kuvituksella? Jos teillä on useampi kuva samasta konfliktista, voitte miettiä sulkeeko kuvitus jotain näkökohtia pois tai esittääkö kuvitus konfliktin objektiivisesti? Konfliktin juuret Tutustukaa johonkin maailmalla meneillään olevaan konfliktiin (esimerkiksi Kongo tai Afganistan). Ottakaa selvää konfliktin taustoista ja lähtökohdista. Tutkikaa konfliktin eri vaiheita ja kehitystä. Millaisia syitä on konfliktin taustalla? Miten tilanne on kehittynyt? Mitkä vaiheet ovat olleet ratkaisevia kiistan jatkumiselle? Miten suunta parempaan voitaisiin saada aikaiseksi? Mitkä olisivat keskeisiä seikkoja konfliktin päättymiselle ja rauhan rakentamiselle? Roolileikki rauhanneuvotteluista Järjestäkää improvisoiden roolileikki rauhanneuvottelutilanteesta. Neuvotteluissa yksi toimii sovittelijana ja muut ovat vastakkaisten kansakuntien asukkaita. Olkoon näitä kansakuntia kaksi. Osapuolten kiistan aiheena on vesialue, jonka hallinnasta on epäselvyyttä. Se on molemmille kansoille elintärkeä, koska se turvaa väestön ruuan saannin. Kuivuutta on nyt jatkunut pitkään ja nälän myötä levottomuudet kansojen välillä ovat lisääntyneet. Levoton tilanne on jatkunut jo liian kauan. Levottomuuksia pyritään sovittelemaan ennen kuin tilanne pahenee. Sovittelijan tulisi tarjota neuvoja tai mahdollisia ratkaisuehdotuksia riitautuneiden kansakuntien kiistaan. Kansalaiset voivat vuorollaan perustella omaa kantaansa vesialueen kuulumisesta omalle kansalle. Sovittelijan tulee tarkkailla kiistan syitä ja etsiä mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi kaikkien tulisi roolileikin aikana miettiä, minkälainen ihminen on hyvä rauhanrakentaja. Millaisia ominaisuuksia hänellä tulee olla? Miten hän ei saa missään nimessä käyttäy-

19 tyä? Roolileikkiin osallistuvat voivat pohtia, millaisia tunteita neuvottelutilanne heissä herätti. Kansainvälisen rauhanpäivän kunniaksi YK:n hyväksymää kansainvälistä rauhanpäivää vietetään joka vuosi 21. päivä syyskuuta. Päivä on omistettu rauhan vahvistamisella niin kansojen välillä kuin sisälläkin. Järjestäkää sen kunniaksi tempaus, jossa lähestytte päättäjiä rauhan tärkeyden ja sen edistämisen näkökulmasta. Voitte esimerkiksi kirjoittaa kirjeen poliittiselle päättäjälle. 19 Rauhankyyhkyt Askarrelkaa rauhan kyyhkysparvi. Leikatkaa paperista rauhankyyhkyjä. Kirjoittakaa itsenäisesti jokaiseen kyyhkyseen yksi asia, joka on oleellinen rauhan toteutumisen kannalta sekä omassa päivittäisessä elämässänne tai globaalisti. Kootkaa parvi seinälle ja keskustelkaa tekijöistä, joita vaaditaan rauhaan. Mitkä tekijät ovat mielestänne tärkeimpiä rauhan toteutumiselle? Oletko täysin samaa mieltä vai täysin eri mieltä? Tähän harjoitteeseen tarvitsette tilan, jonka vastakkaisille seinille on mahdollista kiinnittää julisteet, joista toisessa lukee Täysin samaa mieltä ja toisessa Täysin eri mieltä. Harjoitteeseen osallistuville tulee kertoa väitteitä sodasta ja rauhasta. Osallistujien tulee jokai-

20 20 sen väitteen jälkeen siirtyä huoneessa paikkaan, joka kertoo kunkin osallistujan oman kannan väitteeseen. Osallistujien on mahdollista sijoittua aivan huoneen ääripäihin tai seinien välimaastoon. Voitte käyttää harjoituksessa esimerkiksi seuraavia väitteitä: Sota ei ole koskaan oikeutettu. Kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa. Valtiolla tulee olla oikeus puolustautua asein toista valtiota vastaan. Ihmisellä tulee olla oikeus puolustaa itseään väkivalloin. Sodassa tärkeintä on sodan voitto. Rauha on mahdollista rakentaa ilman väkivaltaa. Ilman väkivaltaa on mahdotonta sotia. Kunkin väitteen esittämisen jälkeen voitte yhdessä keskustella väitteen herättämistä ajatuksista. Millä perusteilla kukin osallistuja sijoittui huoneeseen niin kuin sijoittui? Millaisia ajatuksia oli sijoittumisen taustalla? Voitte myös herättää keskustelua siitä, oliko muilla ryhmän jäsenillä vaikutusta siihen, mihin kohtaan kukin huoneessa asettui. Sotapropaganda Tutustukaa sotapropagandan käsitteeseen ja verkosta löytyviin sotapropagandajulisteisiin. Keskustelkaa siitä, mikä on sotien aikana julkaistujen kuvien tarkoitus. Kuka julisteet on tuottanut ja julkaissut? Miksi ne on tehty? Millaisia näkökulmia julisteiden kuvitus ja tekstit pyrkivät nostamaan sodan aikana esiin? Millaisia seurauksia ajattelette näistä olevan? Teot ympäristön vuoksi Pohdi ensin yksin, millaisia tekoja teet ympäristön puolesta arjessasi tai millaisia tekoja voisit tehdä ympäristön puolesta jokapäiväisessä elämässäsi. Esitelkää ryhmässä toisillenne omat tekonne ja ideanne. Kirjatkaa ajatukset ylös. Olivatko kaikkien teot ja ideat samanlaiset vai esittelikö joku asian, mitä et itse tullut ajatelleeksi? Pohtikaa yhdessä, millaisia seurauksia näillä teoilla ja ideoiden toteuttamisella on ympäristöön meillä ja muualla. Tavaranvaihtotori Perustakaa tavaranvaihtotori. Sopikaa, että jokainen osallistuja tuo mukanaan muutaman tavaran tai vaatekappaleen, jolle ei itsellä ole enää käyttöä. Voitte esitellä toisillenne tuomianne tavaroita ja saatatte löytää tavaralle uuden tarvitsevan omistajan. Miettikää, mitä hyötyä tällaisesta tavaranvaihdosta on. Tuunausilta Voitte järjestää korjaus- tai tuunausillan. Tuokaa iltaan vanha kaapin perukoille unohtunut tavara tai vaatekappale, jota haluatte korjata tai uudistaa entistä ehommaksi, jotta sille olisi taas käyttöä. Ottakaa iltaan mukaan kotoa löytämiänne välineitä tai materiaaleja, joilla voitte ajatella korjaavanne tai uudistavanne tavaroita (esimerkiksi nappeja, nauhoja ja kangaspaloja). Yhdessä tavaran korjaaminen tai tuunaaminen on mukavampaa, ja tavaran käyttöikä pitenee. Mitä hyötyä ajattelette tällaisesta toiminnasta olevan ympäristön kannalta? Ympäristön näkyvyys mediassa Sopikaa seuraavanne viikon ajan paikkakuntanne päivälehteä tai päivälehden verkkosivuja (esimerkiksi Helsingin Sanomat). Voitte seurata myös muitakin viestintävälineitä. Leikatkaa talteen tai kirjatkaa ylös mielestänne kaikki ympäristöön liittyvät uutiset tai artikkelit, jotka tavoittivat teidät. Kootkaa uutisista taulu esimerkiksi suurelle pahville. Millaisia asioita media nostaa ympäristöstä esiin? Millaisten asioiden ympärillä median keskustelu ympäristöstä liikkuu? Koetteko jonkun näkökulman puuttuvan viestintävälineiden esiin nostamista ympäristöaiheista?