oikeudenmukaisuuden puolesta! Opas maailmanmuuttajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "oikeudenmukaisuuden puolesta! Opas maailmanmuuttajille"

Transkriptio

1 Globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta! Opas maailmanmuuttajille 1

2

3 Globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta! Opas maailmanmuuttajille Toimittaja: Mari Kettunen Kirjoittajat: Mimma Jäntti, Tytti Matsinen, Hannele Tulkki, Mari Kettunen, Minna Mannert, Mikko Vuolle ja Kaisa-Leena Juvonen Kuvat: Kirkon Ulkomaanavun kuva-arkisto, Paul Jeffrey/ACT, Pauliina Saares (sivu 10), Changemaker-kuvat Iina Jokilaakso ja Jarkko Lievonen (sivu 16) 3 Aineiston on tuottanut Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto Ulkoasu ja kuvitus: Tea Ikonen, Ohjelmatoimisto Huviputki Painopaikka: Fram Oy, 2010 Tilaukset:

4 Sisällys 4 sivu Lukijalle 5 Mikä Changemaker on? 6 Tervehdys Changemaker! 7 Rauha 8 Velka 11 Ympäristö 14 Toimintapankki 18 Hakemisto 29 Luku- ja elokuvavinkkejä 30 Lähteet 32

5 Lukijalle Vaikka tieto maailman hädästä ja erilaisista kriiseistä tavoittaa meidät helpommin kuin koskaan aiemmin, on vaikeaa nähdä omien tekojen merkitystä maailman muuttamisessa. Jokaisella teolla tai tekemättä jättämisellä on kuitenkin vaikutuksensa. Pienet teot saattavat tuntua mitättömiltä, mutta niissä voi piillä suurten muutosten alku. Kaaosteoriat käyttävät perhosvaikutusta kuvaamaan pienen teon merkitystä. Voiko perhosen siivenisku Suomessa saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa? Tämä kirja on suunnattu sinulle, joka olet kiinnostunut maailmanlaajuisesta oikeudenmukaisuudesta ja kansainvälisestä vastuusta. Kirjan tarkoituksena on antaa sinulle välineitä ja keinoja pohtia yhdessä muiden kanssa oikeudenmukaisuuden kysymyksiä. Ensin tutustutamme sinut Changemakerin toimintaan ja motiiveihin. Tarjoamme sinulle myös näkökulman vaikuttamisen merkityksestä. Tämän jälkeen esittelemme sinulle tärkeinä pitämiämme teemoja: Rauhaa, Velkaa ja Ympäristöä. Haluamme kertoa sinulle, mitä nämä teemat tarkoittavat ja mikä merkitys niillä on kehitysmaassa elävän ihmisen arkeen. Lisäksi annamme toimintavinkkejä, jotta voit näistä teemoista käsin lähestyä globaalia oikeudenmukaisuutta myös ryhmässä. Toivottavasti vinkit antavat lisäpotkua esimerkiksi paikallisryhmätoimintaanne! Tämä kirja on tuotettu nuorten aikuisten voimin. Haluamme esimerkillämme haastaa sinut mukaan pohtimaan, mitä voit tehdä paremman maailman puolesta. Saadaan se myrsky aikaiseksi! Helsingissä syksyllä 2010 Mari Kettunen 5

6 Mikä Changemaker on? 6 Changemaker on valtakunnallinen kehityskysymyksiin keskittyvä verkosto, joka toimii Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä. Tarjoamme vapaaehtoistyön avulla vaikuttamismahdollisuuksia nuorille, joita kehityskysymykset kiinnostavat. Haluamme puuttua epäoikeudenmukaisuuden ja köyhyyden rakenteellisiin syihin. Uskomme, että voimme vaikuttaa vääryyteen maailmalla toimimalla Suomessa epäoikeutettujen rakenteiden poistamiseksi. Meitä ohjaa halu edistää oikeudenmukaisuutta globaalilla, koko maailman kattavalla tasolla. Emme suinkaan ole yksin globaalin oikeudenmukaisuuden edistämisen asialla. Teemme yhteistyötä myös monien muiden samoihin päämääriin pyrkivien tahojen kanssa vakaumukseen katsomatta. Yhteistyömme sisarverkostojemme Norjan, Unkarin, Islannin, Kenian ja Pakistanin Changemakerien kanssa on meille erityisen tärkeää. Jo perustamisestamme eli vuodesta 2004 lähtien olemme uskoneet, että voimme tehdä maailmasta paremman ja oikeudenmukai- semman paikan elää. Nykyisin ihmisillä on valtavasti informaatiota kehitysongelmista ja globaalista epäoikeudenmukaisuudesta. Media välittää meille tietoa hädästä eri puolilta maailmaa. Epäoikeudenmukaisuuden ja köyhyyden poistaminen on lisääntyneestä tiedosta huolimatta suuri haaste. Me changemakerit kuitenkin uskomme, että parempi maailma on mahdollinen. Useimmat ongelmat ovat ihmisten itsensä aiheuttamia. Miksi emme siis voisi muuttaa niitä? Pyrimme sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kampanjoimalla herättämään suomalaisten kiinnostuksen rakenteellisiin syihin, jotka ylläpitävät kehitysmaassa elävien epäoikeudenmukaista asemaa. Viikoittainen toimintamme tapahtuu paikallisryhmissä, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. Paikallisryhmissä kehityskysymyksistä kiinnostuneet nuoret ja nuoret aikuiset kokoontuvat yhteen ja järjestävät mielenkiintonsa mukaista toimintaa. Lukupiirit, elokuvaillat, eri alojen asiantuntijoiden luennot, tempaukset ja kampanjat voivat olla osa tätä toimintaa. Vain mielikuvitus on rajana! Vielä ehdit mukaan maailmanparannustalkoisiin!

7 Tervehdys Changemaker! Kirjoitan tätä Mosambikin pääkaupungissa Maputossa, jossa olen Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöiden opintomatkalla. Täältä Mosambikista käsin muutoksen tarpeellisuus näyttäytyy välttämättömissä arjen asioissa. Mosambikissa HIV-epidemia on laaja. Arviolta 16 prosenttia väestöstä kantaa virusta, mutta silti ihmisten stigmatisointi on edelleen yleistä. Täällä hyvinvointi voi olla pienestä kiinni vaikkapa siitä, että joku huomaa ja auttaa pitämään huolta omista oikeuksista, kuten oikeudesta ilmaisiin HIV-lääkkeisiin. Tänään olen nähnyt todellisia arkienkeleitä, kun tapasin paikallisia aktivistoja. Aktivistat ovat nuoria aikuisia, jotka kiertävät kaupungin laitamilla köyhälistöalueella ja etsivät terveydellistä ja sosiaalista tukea tarvitsevia ihmisiä. Yksi aktivista tapaa viikon aikana parisenkymmentä perhettä ja saa vaivanpalkaksi noin 50 dollarin arvoisen korvauksen kuukauden työstä. Palkkio ei ole ydinasia, vaan auttamisen halu ja auttamisesta nouseva ilo. Aktivistoilla ei ole työhönsä muuta pakollista pohjakoulutusta kuin Kirkon Ulkomaanavun paikallisen kumppanin, Luterilaisen Maailmanliiton järjestämä aktivistojen koulutus. Tapaamani aktivistat tuntevat paikallisen todellisuuden kuin omat taskunsa ja ovat innokkaita oppimaan lisää. Eräs nuori nainen oli saanut aiemmin sängyssä makaavan isoäidin kannus- tettua palaamaan jälleen toimeliaaksi, kodistaan huolehtivaksi pienyrittäjäksi. Tällaista nähdessäni uskon yhä enemmän aikuiskasvatuksen ja vapaaehtoisuuden voimaan. Työtoveruus yhdistää yli rajojen. Huomaamme jatkuvasti täkäläisten työtovereiden kanssa, kuinka paljon työssämme on yhteistä. Poimin Luterilaisen Maailmanliiton Maputon toimiston seinältä kaksi mietelausetta: It s loss of Interest, not Age, that makes you Age ja The Future Belong to those who believe in the Beauty of their dreams. Nämä sanat tiivistävät jotain myös changemakerinä olemisen ytimestä: siitä ei naiivista vaan realistisesta olettamuksesta, että aivan jokaisessa ihmisessä voi olla jotakin hyvää, jos sille hyvälle annetaan mahdollisuus kasvaa. Vaikka allekirjoittanut ylittää tänä vuonna virallisen nuoren ikärajan (29v.), toivon että changemakeriys ei lopu siihen itseni, taikka muidenkaan kohdalla. Changemakeriys ei lopu ikinä, tai ainakaan helpolla. Se on epäkohtien huomaamista, tinkimätöntä asioihin paneutumista ja impulsiivista iloa rajat ylittävästä kekseliäisyydestä. Totta kai voimme muuttaa maailman! Minna Mannert 7

8 RAUHA Läsnäoloa ei ainoastaan poissaoloa 8 Hiljaisuus, harmonia, aselepo, sorron ja väkivallan poissaolo. Pohtiessamme käsitettä rauha tiedämme intuitiivisesti sen olevan merkittävä osa elämäämme. Tiedämme mitä hektisen arjen keskellä merkitsee rauhallisuus ja aistimme välittömästi, kun se kaikkoaa keskuudestamme. Toisinaan rauha tuntuu jopa itsestäänselvyydeltä. Viestinten välittämä kuva maailmasta ei kuitenkaan tue näkemystä rauhan itsestäänselvyydestä. Monissa maailman kolkissa rauha loistaa lähinnä poissaolollaan. On helppo sulkea silmänsä ja suhtautua välinpitämättömästi maailman epäkohtiin. Vasta kun otamme haasteet vakavasti ja katsomme totuutta silmiin, näemme monimutkaisuuden jokaisessa konfliktissa. Monissa maailman kolkissa rauha loistaa lähinnä poissaolollaan. Konflikteille ominaista on vuorovaikutus. Maailmassa on tänä päivänä lähes 7 miljardia asukasta, joista jokaisella on omat tarpeensa ja oma tapansa nähdä maailma. On vaikea sovittaa jokaisen ainutkertainen elämä yhteen lukuisten muiden kanssa. Ihmisten ja yhteisöjen itsekkäistä motiiveista voi helposti muodostua este sovulle. Tarkemmin pohtiessamme voimme ymmärtää, miksi rauhan ylläpitäminen voi olla joskus ylivoimaisen hankalaa ihmislajin neuvottelutaidoista ja edistysaskelista huolimatta. Sodassa ei ole koskaan voittajia. Sodassa henkensä menettää lukematon määrä ihmisiä, joista yleensä noin 75 prosenttia on siviilejä. Viime vuosisadan lopussa noin 40 miljoonaa ihmistä oli joutunut pakenemaan kodeistaan syynä sodat ja vainot. Monet maapallomme asukkaista elävät täysin unohduksissa vailla kotia, mutta vailla myös pakolaisstatusta. Yli alle 18-vuotiasta nuorta taistelee sodissa ympäri maailmaa. Jokin on pielessä. Niin selvänä ja tärkeänä kuin rauha meille näyttäytyykin, emme tunnu kunnioittavan sitä tarpeeksi. Astuessamme pienten tai suurten konfliktien vyöhykkeille voisimme asettua toisten asemaan ja pyrkiä ymmärtämään muiden vaikuttimia sen sijaan, että itsekkäästi tavoittelisimme omia päämääriämme. Sen sijaan, että kulkisimme sokeina, voisimme oppia muiden elämästä ja laajentaa omaa maailmankatsomustamme. Voisimme tehdä niin paljon toisin. Norjalainen rauhantutkija Johan Galtung jakoi rauhan positiiviseen ja negatiiviseen rauhaan. Negatiivinen rauha tarkoittaa tilaa, joka on vakaa ja josta puuttuu sota ja väkivalta. Positiivinen rauha puolestaan käsittää jatkuvan prosessin, jossa jokapäiväisiä konflikteja pyritään aktiivisesti ratkaisemaan kaikkia hyödyttävin keinoin. Rauhassa ei siis ole kyse tuudit-

9 tautumisesta näennäiseen, hetkelliseen rauhankaltaiseen tilaan vaan sen eteen tulee valmistaa tietä jatkuvasti. Mikään rauhansopimus ei vielä tarkoita rauhaa vaan siitä vasta alkaa rauhan rakentaminen. Rauha edellyttää ymmärrystä. Ensimmäinen askel on ymmärtää rauhan arvo omassa elämässä. Martin Luther King sanoi, että rauha ei tarkoita vain ristiriitojen poissaoloa, vaan oikeudenmukaisuuden läsnäoloa. Siksi meidän on äärimmäisen tärkeä ensin ymmärtää rauhan merkitys ennen kuin pohdimme, kuinka rakentaa kestävä ja mielekäs yhteiskunta. Rauha itsessään ei edellytä samojen arvojen, näkemysten tai tapojen jakamista. Rauha edellyttää ymmärrystä. Ensimmäinen askel on ymmärtää rauhan arvo omassa elämässä. Hannele Tulkki Changemaker ja rauha Changemaker haluaa nostaa esiin Suomen ja suomalaisten mahdollisuuden vaikuttaa maailman konflikteihin. Ilman eettisesti kestäviä valintoja ja läpinäkyvyyttä taloudelliset kytköksemme voivat pitkittää meneillään olevia konflikteja. Eettiset kriteerit tulee ottaa huomioon valtion ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Tällaisia ovat esimerkiksi rauhan rakentaminen siviilikriisihallinnan ja kehitysyhteistyön keinoin, sekä asejärjestelmien ja rauhanturvatehtävien vastuulliset valinnat. Myös yritysten tulee kantaa vastuunsa, käyttää vaikutusvaltaansa ja toimia rauhan edistämisen asialla. Valinnoillamme on merkitys rauhan rakentamisessa maailmassa. Changemaker vaatii: Suomen valtion on huolehdittava, että sen omistamat yhtiöt eivät hyödy meneillään olevista konflikteista tai niiden pitkittymisistä. Suomen tulee osallistua siviilikriisinhallintaan puolueettomista lähtökohdista ja taata kehitysyhteistyöllä inhimillinen turvallisuus maailmalla. Suomen tulee liittyä epäinhimilliset aseet kieltäviin sopimuksiin. Suomen tulee kiinnittää siviilikriisihallinnassa ja rauhan turvaamisessa huomionsa alueisiin, jotka muut maat ovat jättäneet vähemmälle huomiolle. Sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden on oltava varmoja siitä, että he eivät sijoita rahaa yhtiöihin tai rahastoihin, joilla on yhteyksiä konflikteihin. Yritysten tulee selvittää tuotteidensa raaka-aineketjut, jotta myös kansalaisilla on mahdollisuus kuluttaa vastuullisesti ruokkimatta maailman konflikteja. 9

10 10 Naisia Shedderin pakolaisleirillä Elämää pakolaisleirillä Shahra Muhammed Fahra on asunut miehensä ja poikiensa kanssa jo vuoden Shedderin pakolaisleirillä Itä-Etiopiassa, jonne he ovat paenneet Jowharista, Somaliasta. Somaliperheessä naisen tehtäviin kuuluu muun muassa veden haku. Haen vettä kolmesti päivässä kaikkiin kahdeksaan vesikanisteriin, jotka perheelläni on. Ennen jouduin hakemaan veden kauempaa. Nyt vesipiste on lähempänä ja se helpottaa elämää suuresti, Shahra kertoo. Kysymys leirielämän haasteista laittaa Shahran hetkeksi miettimään. Ainoa mikä nyt tulee mieleen, ovat yöllä purevat hyttyset, jotka levittävät trooppisia tauteja, hän naurahtaa äänekkäästi. Kaisa-Leena Juvonen Shahra näkee pakolaisleirissä elämisessä haasteellisena öisin esiin tulevat tauteja levittävät hyttyset. Tee mielikuvamatka pakolaisleirille. Millaisia näkyjä, ääniä ja hajuja koet? Mitä ongelmia tai haasteita ajattelet pakolaisleirissä elämisessä olevan? Koetko mahdollisesti muita haasteita kuin hyttyset?

11 VELKA Vastuuton rahoitus ja epäoikeutettu velka ylläpitävät köyhyyttä Epäoikeutetulla velalla tarkoitetaan velkaa, jonka ottaminen ei ole hyödyttänyt kehitysmaiden asukkaita. Velka on tietoisesti myönnetty sellaisen maan hallinnolle, joka ei ole käyttänyt velkaa valtion hyväksi. Velka voi olla myönnetty myös hyödyttömiin kehityshankkeisiin. Epäoikeutettuna velkana voidaan pitää kaikkia vastuuttomasti myönnettyjä lainoja sekä ideologisista ja poliittisista syistä myönnetyistä lainoista muodostuneita velkoja. Velka on voitu antaa epädemokraattisesti, sen takaisinmaksuehdot voivat olla kohtuuttomat tai se on myönnetty lainan antajamaan teollisuuden pönkittämiseksi. Kehitysmaiden velkaongelma on yksi suurimmista köyhyyden ylläpitäjistä maailmassa. Velkaongelman juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin öljyllä vaurastuminen alkoi, pääomaa kasaantui nopeasti ja etenkin Lähi-idässä oli suuri tarve sijoittaa kertyneet rikkaudet nopeasti. Rahaa Kehitysmaiden velkaongelma on yksi suurimmista köyhyyden ylläpitäjistä maailmassa. lainattiin erityisesti juuri kehitysmaihin. Monet kehitysmaiden valtaapitävät diktaattorit ottivat lainaa omiin tarkoituksiinsa oman ylellisen elämäntapansa ylläpitämiseksi. Esimerkiksi tällaista lainaa voidaan kutsua epäoikeutetuksi velaksi luvulla maailmanlaajuinen taantuma ja korkojen nousu moninkertaistivat kehitysmaiden velkoja ja heikensivät kehitysmaiden kykyä maksaa lainat takaisin. Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF reagoivat kehitysmaiden talousongelmiin lanseeraamalla rakennesopeutusohjelmat, Velkaongelman ratkaisuksi tarkoitettu järjestelmä syvensi ongelmaa entisestään. jotka asettivat ehtoja kehitysmaiden lainansaannille. Käytännössä kehitysmaiden tuli yksityistää palveluitaan, tarjota enemmän tavaraa vientiin sekä vähentää hallituksen päätäntävaltaa talousasioissa lainaa saadakseen. Nämä toimenpiteet eivät ole olleet köyhän kansan edun mukaisia. Velkaongelman ratkaisuksi tarkoitettu järjestelmä syvensi ongelmaa entisestään. Kehitysmaiden velkaongelmaan on etsitty ratkaisua erilaisista velkahelpotusohjelmista, kuten HIPC (Heavily Indebted Poor Countries) ja MDRI (Multilateral Debt Relief Initiative), joka on tarkoitettu HIPC:n jo läpikäyneille valtioille. Näihin ohjelmiin valitaan maailman köyhimpiin kuuluvia valtioita objektiivisin velkakestävyyskriteerein. Kriteereitä on kritisoitu siitä, etteivät ne todellisuudessa aina kohdista helpotuksia maille, joiden tarve velkahelpotuksille on suurin. Ohjelmat ovat tiukasti ehdollistettuja etenkin talouspolitiikan osalta, 11

12 Ilman rahoituskäytäntöjen uudistamista epäoikeutettua velkaa syntyy koko ajan lisää. 12 minkä vuoksi velkahelpotusohjelmiin osallistuvat valtiot ovat rahoituslaitosten määräysvallassa, eivätkä voi itsenäisesti päättää maan sisäisistä asioista. Suurten luonnonkatastrofien yhteydessä maat voivat kansalaisjärjestöjen lobbauksen ansiosta saada velkahelpotuksia muilta valtioilta, jotta kehitysmaan resurssit voidaan kohdistaa jälleenrakennustyöhön. Kansalaisjärjestöt vaativat kuitenkin kaikkien epäoikeutettujen velkojen järjestelmällistä mitätöintiä ja vastuullista lainaamista tulevaisuudessa, sillä osa velalla rahoitetuista kehityshankkeista on ollut huonosti suunniteltuja ja hyödyttäneet usein lähinnä valtaeliittiä ja lainanantajamaan teollisuutta. EURODAD (The European Network on Debt and Development) on määritellyt vastuullisen lainaamisen periaatteita. Sen mukaan kaikissa lainasopimuksissa sopimisprosessin tulee olla läpinäkyvä, laillinen ja osallistava. Lainaajan tulee todistaa lainan tarve ja kolmannen osapuolen tulee arvioida rahoitettavan toiminnan laillisuus ja toteuttamiskelpoisuus. Velkaongelman ratkaisuksi on esitetty myös velkasovittelumekanismia, joka eroaa velkahelpotusohjelmista siinä, että velkojen oikeudenmukaisuutta arvioi riippumaton taho eikä lainanantaja itse. Ilman rahoituskäytäntöjen uudistamista epäoikeutettua velkaa syntyy koko ajan lisää. Tytti Matsinen Changemaker ja velka Kehitysmaiden velkakriisi on yksi suurimmista esteistä globaalin oikeudenmukaisuuden toteutumiselle. Monet kehitysmaat joutuvat maksamaan velkaa enemmän takaisin kuin, mitä ne saavat kehitysapua tai mitä ne ovat alun perin lainanneet. Kehitysmaat eivät pysty huolehtimaan kansalaistensa hyvinvoinnista, koska suurin osa velkaantuneiden valtioiden budjeteista menee velan takaisinmaksuun. Suuri osa tästä velasta on epäoikeutettua. Tätä epäoikeutettua velkaa kehitysmaiden ei pitäisi joutua maksamaan takaisin, koska velka on syntynyt epäoikeudenmukaisissa olosuhteissa. Changemaker vaatii: Suomen tulee myöntää olevansa osaltaan vastuullinen epäoikeutetun velan syntymisessä. Suomen on käytävä läpi kaikki myöntämänsä lainat ja mitätöitävä epäoikeutetut velat. Suomen tulee noudattaa vastuullisen rahoittamisen periaatteita, jotta epäoikeutettua velkaa ei pääse enää syntymään. Suomen on lisäksi toimittava aktiivisena osapuolena kansainvälisissä instituutioissa, etenkin Maailmanpankissa ja IMF:ssä vastuullisen lainaamisen ja objektiivisen velkasovittelumekanismin luomiseksi.

13 Haiti Haiti on ollut yksi pahiten velkaantuneista kehitysmaista jo itsenäistymisestään lähtien. Tällöin Haiti vapautui orjuudesta, mutta joutui maksamaan siirtomaaisännälleen Ranskalle vapautumisestaan korvauksia, jotta Ranska ei miehittäisi Haitia uudelleen ja palauttaisi orjuutta. Vuosien aikana Haiti velkaantui diktaattoriveloilla Duvalierien hallinnassa, jolloin diktaattori-isä ja -poika ottivat lainaa pääasiassa henkilökohtaisiin tarkoituksiinsa. Haitilla on takanaan siis pitkä historia velkaantumisessa. Haitissa tapahtuneessa maanjäristyksessä kuoli yli ihmistä ja ainakin 1,5 miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi. Tämän seurauksena monet järjestöt, Changemaker mukaan lukien, vaativat Haitin velkojen mitätöimistä, jotta maa voisi keskittää varojaan jälleenrakennukseen velkojen takaisinmaksun sijaan. G7-maat päättivät antaa Haitille velat anteeksi. Myös Suomi osallistui velkojen anteeksiantoon 2,7 miljoonan euron arvosta. IMF on antanut Haitin 268 miljoonan dollarin velat anteeksi, jotta maanjäristyksen runtelema maa voisi keskittää varoja taloutensa tasapainottamiseen. Lisäksi IMF lupasi Haitille uuden 60 miljoonan dollarin lainan, jotta Haiti voisi korjata maanjäristyksen aiheuttamia tuhoja. IMF ei peri lainasta korkoa ennen vuotta 2011, minkä jälkeenkin korko jää alle 0,5 prosentin. Jos Haitille tulevaisuudessa myönnetään lisää lainaa, on ehdottoman tärkeää, että noudatetaan oikeudenmukaisen ja vastuullisen lainaamisen periaatteita. Mari Kettunen 13 Haitilaisperhe ja väliaikainen koti

14 YMPÄRISTÖ Ympäristökriisi mistä on kyse? 14 Elämme keskellä mittavaa ympäristökriisiä, jonka teollisuusmaat ovat toimillaan aiheuttaneet. Maailman metsät hupenevat, ilmasto lämpenee, eroosio ja kuivuus rasittavat maaperää, lajeja kuolee sukupuuttoon vuosittain tuhatmäärin ja monenlaiset myrkyt vaarantavat niin ihmisen kuin ympäristönkin terveyden. Elämme yli varojemme: tarvitsisimme puolitoista maapalloa kulutustasomme ylläpitämiseen. Raskaimmin ympäristökriisi kohdistuu kehitysmaiden köyhiin, Elämme yli varojemme: tarvitsisimme puolitoista maapalloa kulutustasomme ylläpitämiseen. jotka eivät ole ongelmia aiheuttaneet ja joilla ei ole varaa sopeutua muutoksiin. Pohjoisen ja etelän suhteet ovat olleet epätasapainossa pitkään. Jo siirtomaajärjestelmä perustui raakaaineiden kuljettamiseen vähemmän kehittyneistä maista kehittyneempiin, eikä suuntaus ole muuttunut. Yhä edelleen kehitysmaat ovat halvan raaka-aineen ja työvoiman lähde teollisuusmaille. Suurin osa nykyisestä luonnon kantokyvyn ylittävästä tuotannosta tapahtuu kehitysmaissa, vaikka valtaosan maailman luonnonvaroista kuluttaa pohjoinen. Monet kehitysmaat ovat pakotettuja tuottamaan hyödykkeitä vientiin yrittäessään selvitä raskaista ulkomaanveloista. Kiire velkojen maksussa johtaa helposti luonnonvarojen huolimattomaan käyttöön. Paikallisiin oloihin sopeutuvan monimuotoisen pienviljelyn sijaan vientikasvien viljelyssä suositaan suuria ja yksipuolisia plantaaseja, joiden tieltä on pahimmassa tapauksessa raivattu pois sademetsää. Samoja tuotteita maailmanmarkkinoille tuottavat kehitysmaat joutuvat kilpailemaan keskenään, jolloin tuotteiden hinnat laskevat keinotekoisen alas. Pohjoinen pääsee jälleen hyötymään etelän luonnon kustannuksella tuotetuista halvoista hyödykkeistä. Myös ylikansalliset yritykset käyttävät hyväkseen kehitysmaiden luontoa, sekä kehittymättömiä hallinto- ja talousrakenteita. Useimmissa kehitysmaissa ympäristö- ja laatustandardit ovat paljon löyhempiä kuin kehittyneissä maissa. On tavallista, että runsaasti saastuttava toiminta ja tehtaat sijoitetaan maihin, joissa ympäristövalvonta on heikkoa. Näin organisaatio säästää tuotantokuluissa välttymällä päästöjen vähennystoimenpiteiltä. Myöskään vaarallisten jätteiden vientiä kehitysmaihin käsiteltäviksi ei ole saatu loppumaan. Yritysten toimintatapojen ansiosta me saamme halvempia tuotteita, joiden tuotannosta kehitysmaiden ihmiset ja Länsimaiden elintaso perustuu siis olennaisesti kehitysmaiden luonnonvarojen hyödyntämiseen.

15 Teollisuusmailla on erityinen vastuu kestävän kehityksen aikaansaamisessa, koska me käytimme jo helpot keinot ja valjastimme koko maapallon elintasomme luomiseen. On meidän vuoromme antaa jotain takaisin. ympäristö maksavat terveydellään. Länsimaiden elintaso perustuu siis olennaisesti kehitysmaiden luonnonvarojen hyödyntämiseen. Teollistuneiden maiden asukkaat kuluttavat myös suhteettoman suuren osan yleismaailmallisista resursseista. Maailman merten kalakantojen romahdus johtuu etenkin rikkaiden ja keskituloisten maiden kalatuotteiden kulutuksesta. Länsimaiden CFC-päästöt olivat miltei ainoa syy otsonikerroksen ohentumiseen. Teollisuusmaat kantavat myös suurimman vastuun ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutos on erityisen polttava aikamme ongelma, joka kohtelee epätasa-arvoisesti rikkaita ja köyhiä. Rikkaimmat seitsemän prosenttia maapallon väestöstä tuottavat puolet kasvihuonepäästöistä, kun taas puolet väestöstä tuottaa vain seitsemän prosenttia. Valtaosa teollisuusmaista sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä, jossa ilmaston lämpenemisen vaikutukset eivät ole yhtä kohtalokkaita kuin tropiikissa ja subtropiikissa. Lukuisat kehitysmaat kamppailevat jo nyt kuivuuden, aavikoitumisen, tautien ja tuholaisten, tulvien tai arvaamattomien sääolojen kanssa. Kaikkia näitä ilmiöitä ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään tai voimistamaan edelleen. Kehitysmaiden sopeutumismahdollisuudet lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin ovat paljon teollisuusmaita heikommat. Useimmat kehitysmaat ovat edelleen suoraan riippuvaisia luonnonvaroista ja maataloudesta, jotka ovat erityisen herkkiä ilmaston muutoksille. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän myös äärimmäisiä sääilmiöitä kuten myrskyjä ja tulvia, eivätkä kehitysmaiden valmiudet selvitä niistä ole riittävät. Ilmastonmuutos uhkaa pahentaa ruoka- ja vesitilannetta monissa maissa ja tehdä köyhien elämästä entistäkin arvaamattomampaa. Ympäristökriisi uhkaa kärjistyä vieläkin sietämättömämmäksi, kun kehitysmaat koettavat kulkea teollisuusmaiden jalanjäljissä kehitykseen. Länsimaat ovat rakentaneet oman vaurautensa uusiutumattomien luonnonvarojen ja kestämättömien käytäntöjen varaan. Se oli helppo tie niin kauan kun ympäristö vielä pystyi vastaamaan vaateisiimme. Nyt tie on kuljettu loppuun, eikä maapallomme kantokyky kestä, jos vieläkin suurempi määrä ihmisiä koettaa vaurastua samalla tavalla. Teollisuusmailla on erityinen vastuu kestävän kehityksen aikaansaamisessa, koska me käytimme jo helpot keinot ja valjastimme koko maapallon elintasomme luomiseen. On meidän vuoromme antaa jotain takaisin. Mimma Jäntti 15

16 16 Changemaker ja ympäristö Changemaker on huolestunut ilmastonmuutoksesta ja monista muista ympäristöongelmista. Erilaiset haitalliset kemikaalit, ympäristömyrkyt ja ilmansaasteet vahingoittavat ekosysteemiämme. Muutokset maankäytössä, ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ja muut ympäristöriskit tuhoavat luontomme monimuotoisuutta ja tuottavat kärsimystä eri puolilla maailmaa ja etenkin alueilla, jotka ovat jo ennestään vaikeuksissa. Meidän on toimittava globaalilla tasolla myös heidän hyväksi, joiden mahdollisuudet sopeutua muutoksiin ovat heikot. Ilmastonmuutosta ja muita ympäristöongelmia ovat edistäneet etupäässä rikkaat maat, joten meidän on kannettava vastuumme ympäristöongelmien seurauksista. Tähän meillä on paremmat mahdollisuudet kuin kehitysmailla. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii järeitä toimia ja johdonmukaista politiikkaa. Changemaker vaatii monien muiden järjestöjen kanssa ilmastolain aikaansaamista Suomeen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi Changemaker on osallistunut Polttava kysymys -kampanjaan. Kampanjan tarkoituksena on saada aikaan ilmastolaki, joka velvoittaisi päättäjät toteuttamaan osansa niistä päästövähennyksistä, jotka tarvitaan katastrofaalisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen osalta viiden prosentin vuosittaiset päästövähennykset riittäisivät välttämään kohtuullisella todennäköisyydellä ilmastokatastrofin. Vuodesta 2010 lähtien toteutettavat viiden prosentin vuotuiset vähennykset veisivät yhteensä 38 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 ja yhteensä 87 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Myös yritysten on otettava ympäristökysymykset globaalilla tasolla huomioon. Niiden tulee toiminnassaan välttää kaikkia tekoja, joilla on ympäristöä vahingoittavia vaikutuksia. Yritysten tulee kantaa yhteiskuntavastuunsa ja huomioida siinä myös ekologinen osatekijä. Kirkon ja seurakuntien tulee suhtautua vakavasti ympäristöä uhkaaviin ongelmiin. Kestävän kehityksen mukaisia periaatteita on noudatettava kirkon kaikessa toiminnassa. Myös yksittäiset ihmiset voivat kulutustottumuksillaan ja oman ekologisen jalanjälkensä pienentämisen kautta vaikuttaa ratkaisevasti ympäristön tilaan. Yksilön vastuullisesta ja pitkänäköisestä toiminnasta hyötyy ympäristön myötä myös lopulta yksilö itse. Changemakerin vaellus Lieksassa

17 Terveisiä Katmandusta Onko sinusta viime vuosina tuntunut, että kesät ovat käyneet kuumemmiksi? Ovatko runsaslumiset talvet vähentyneet, ja lumipeite näyttää tulevan yhä useammin yhä myöhempään? Tämä on merkki ilmastonmuutoksesta. Meille nämä merkit eivät, ainakaan vielä, vaikuta elinolosuhteisiin suuresti. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla. Nepal on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Täällä 80 prosenttia ihmisistä saa elantonsa maataloudesta. Viime vuosina sateet ovat kuitenkin muuttuneet epäsäännöllisimmiksi ja rankemmiksi. Tulvivat vedet ovat huuhtoneet paljon maata viljelysalueilta. Vuorilla jään raja siirtyy useita metrejä vuodessa ylöspäin, mikä kertoo myös ilmastonmuutoksen todellisuudesta täällä. Tulevaisuudessa pelätään, että ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa myös monien vuoristokylien juomaveden saatavuuteen. Vaikeakulkuiseen vuoristoon juomaveden kuljettaminen muualta on lähes mahdotonta. Suomessa tulee harvoin ajatelleeksi, kuinka suuri asia riittävä juomavesi on. Kathmandussa asuessa tämä tulee paljon useammin mieleen. Veden kanssa täytyy olla hyvin tarkkana, koska juuri siitä tulee helpoiten kipeäksi. Maailmassa varsinkin lapsia kuolee joka vuosi valtavia määriä likaisesta juomavedestä johtuviin tauteihin. Vaikka olemme yrittäneet olla täällä varovaisia, on jokainen ryhmästämme kamppaillut ainakin jonkinasteisten vatsatautiongelmien kanssa. Olemme hyväosaisia, koska maailman mittapuussa olemme varakkaita. Meillä on mahdollisuus laadukkaaseen terveydenhoitoon myös täällä Katmandussa. Pahimmillaan vedestä voi silti saada tauteja, jotka hoidosta huolimatta ovat vakavia. Vesi on samaan aikaan sekä elintärkeää että hengenvaarallista. Onko meillä enää varaa siihen, että ilmastonmuutos lisää jälkimmäisen osuutta? 17 Mikko Vuolle, Katmandu, Nepal Nepalissa vedenhakureissulla

18 TOIMINTAPANKKI 18 Näiltä sivuilta saatte toimintavinkkejä, joilla voitte käsitellä globaalin oikeudenmukaisuuden teemoja ryhmässä. Voitte vapaasti soveltaa ja muokata ideoita omaan toimintaanne sopiviksi. Näyttely Maalatkaa ihollenne rauha-aiheisia sanoja ja kuvia. Ikuistakaa ne valokuvin ja järjestäkää niistä valokuvanäyttely julkiselle paikalle. Voitte kysyä esimerkiksi koulustanne, nuorisotilalta tai kirjastosta mahdollisuutta järjestää näyttely siellä. Media-analyysi Tarkkailkaa viikon ajan sanomalehtiä ja niiden esittämiä kuvia sodasta. Kootkaa talteen kaikki sotaa kuvaavat valokuvat. Koostakaa kuvista kuvakollaasi. Miten sota mielestänne tyypillisesti esitetään sanomalehtien kuvituksessa? Miten lukijaan pyritään vaikuttamaan sodan kuvituksella? Jos teillä on useampi kuva samasta konfliktista, voitte miettiä sulkeeko kuvitus jotain näkökohtia pois tai esittääkö kuvitus konfliktin objektiivisesti? Konfliktin juuret Tutustukaa johonkin maailmalla meneillään olevaan konfliktiin (esimerkiksi Kongo tai Afganistan). Ottakaa selvää konfliktin taustoista ja lähtökohdista. Tutkikaa konfliktin eri vaiheita ja kehitystä. Millaisia syitä on konfliktin taustalla? Miten tilanne on kehittynyt? Mitkä vaiheet ovat olleet ratkaisevia kiistan jatkumiselle? Miten suunta parempaan voitaisiin saada aikaiseksi? Mitkä olisivat keskeisiä seikkoja konfliktin päättymiselle ja rauhan rakentamiselle? Roolileikki rauhanneuvotteluista Järjestäkää improvisoiden roolileikki rauhanneuvottelutilanteesta. Neuvotteluissa yksi toimii sovittelijana ja muut ovat vastakkaisten kansakuntien asukkaita. Olkoon näitä kansakuntia kaksi. Osapuolten kiistan aiheena on vesialue, jonka hallinnasta on epäselvyyttä. Se on molemmille kansoille elintärkeä, koska se turvaa väestön ruuan saannin. Kuivuutta on nyt jatkunut pitkään ja nälän myötä levottomuudet kansojen välillä ovat lisääntyneet. Levoton tilanne on jatkunut jo liian kauan. Levottomuuksia pyritään sovittelemaan ennen kuin tilanne pahenee. Sovittelijan tulisi tarjota neuvoja tai mahdollisia ratkaisuehdotuksia riitautuneiden kansakuntien kiistaan. Kansalaiset voivat vuorollaan perustella omaa kantaansa vesialueen kuulumisesta omalle kansalle. Sovittelijan tulee tarkkailla kiistan syitä ja etsiä mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi kaikkien tulisi roolileikin aikana miettiä, minkälainen ihminen on hyvä rauhanrakentaja. Millaisia ominaisuuksia hänellä tulee olla? Miten hän ei saa missään nimessä käyttäy-

19 tyä? Roolileikkiin osallistuvat voivat pohtia, millaisia tunteita neuvottelutilanne heissä herätti. Kansainvälisen rauhanpäivän kunniaksi YK:n hyväksymää kansainvälistä rauhanpäivää vietetään joka vuosi 21. päivä syyskuuta. Päivä on omistettu rauhan vahvistamisella niin kansojen välillä kuin sisälläkin. Järjestäkää sen kunniaksi tempaus, jossa lähestytte päättäjiä rauhan tärkeyden ja sen edistämisen näkökulmasta. Voitte esimerkiksi kirjoittaa kirjeen poliittiselle päättäjälle. 19 Rauhankyyhkyt Askarrelkaa rauhan kyyhkysparvi. Leikatkaa paperista rauhankyyhkyjä. Kirjoittakaa itsenäisesti jokaiseen kyyhkyseen yksi asia, joka on oleellinen rauhan toteutumisen kannalta sekä omassa päivittäisessä elämässänne tai globaalisti. Kootkaa parvi seinälle ja keskustelkaa tekijöistä, joita vaaditaan rauhaan. Mitkä tekijät ovat mielestänne tärkeimpiä rauhan toteutumiselle? Oletko täysin samaa mieltä vai täysin eri mieltä? Tähän harjoitteeseen tarvitsette tilan, jonka vastakkaisille seinille on mahdollista kiinnittää julisteet, joista toisessa lukee Täysin samaa mieltä ja toisessa Täysin eri mieltä. Harjoitteeseen osallistuville tulee kertoa väitteitä sodasta ja rauhasta. Osallistujien tulee jokai-

20 20 sen väitteen jälkeen siirtyä huoneessa paikkaan, joka kertoo kunkin osallistujan oman kannan väitteeseen. Osallistujien on mahdollista sijoittua aivan huoneen ääripäihin tai seinien välimaastoon. Voitte käyttää harjoituksessa esimerkiksi seuraavia väitteitä: Sota ei ole koskaan oikeutettu. Kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa. Valtiolla tulee olla oikeus puolustautua asein toista valtiota vastaan. Ihmisellä tulee olla oikeus puolustaa itseään väkivalloin. Sodassa tärkeintä on sodan voitto. Rauha on mahdollista rakentaa ilman väkivaltaa. Ilman väkivaltaa on mahdotonta sotia. Kunkin väitteen esittämisen jälkeen voitte yhdessä keskustella väitteen herättämistä ajatuksista. Millä perusteilla kukin osallistuja sijoittui huoneeseen niin kuin sijoittui? Millaisia ajatuksia oli sijoittumisen taustalla? Voitte myös herättää keskustelua siitä, oliko muilla ryhmän jäsenillä vaikutusta siihen, mihin kohtaan kukin huoneessa asettui. Sotapropaganda Tutustukaa sotapropagandan käsitteeseen ja verkosta löytyviin sotapropagandajulisteisiin. Keskustelkaa siitä, mikä on sotien aikana julkaistujen kuvien tarkoitus. Kuka julisteet on tuottanut ja julkaissut? Miksi ne on tehty? Millaisia näkökulmia julisteiden kuvitus ja tekstit pyrkivät nostamaan sodan aikana esiin? Millaisia seurauksia ajattelette näistä olevan? Teot ympäristön vuoksi Pohdi ensin yksin, millaisia tekoja teet ympäristön puolesta arjessasi tai millaisia tekoja voisit tehdä ympäristön puolesta jokapäiväisessä elämässäsi. Esitelkää ryhmässä toisillenne omat tekonne ja ideanne. Kirjatkaa ajatukset ylös. Olivatko kaikkien teot ja ideat samanlaiset vai esittelikö joku asian, mitä et itse tullut ajatelleeksi? Pohtikaa yhdessä, millaisia seurauksia näillä teoilla ja ideoiden toteuttamisella on ympäristöön meillä ja muualla. Tavaranvaihtotori Perustakaa tavaranvaihtotori. Sopikaa, että jokainen osallistuja tuo mukanaan muutaman tavaran tai vaatekappaleen, jolle ei itsellä ole enää käyttöä. Voitte esitellä toisillenne tuomianne tavaroita ja saatatte löytää tavaralle uuden tarvitsevan omistajan. Miettikää, mitä hyötyä tällaisesta tavaranvaihdosta on. Tuunausilta Voitte järjestää korjaus- tai tuunausillan. Tuokaa iltaan vanha kaapin perukoille unohtunut tavara tai vaatekappale, jota haluatte korjata tai uudistaa entistä ehommaksi, jotta sille olisi taas käyttöä. Ottakaa iltaan mukaan kotoa löytämiänne välineitä tai materiaaleja, joilla voitte ajatella korjaavanne tai uudistavanne tavaroita (esimerkiksi nappeja, nauhoja ja kangaspaloja). Yhdessä tavaran korjaaminen tai tuunaaminen on mukavampaa, ja tavaran käyttöikä pitenee. Mitä hyötyä ajattelette tällaisesta toiminnasta olevan ympäristön kannalta? Ympäristön näkyvyys mediassa Sopikaa seuraavanne viikon ajan paikkakuntanne päivälehteä tai päivälehden verkkosivuja (esimerkiksi Helsingin Sanomat). Voitte seurata myös muitakin viestintävälineitä. Leikatkaa talteen tai kirjatkaa ylös mielestänne kaikki ympäristöön liittyvät uutiset tai artikkelit, jotka tavoittivat teidät. Kootkaa uutisista taulu esimerkiksi suurelle pahville. Millaisia asioita media nostaa ympäristöstä esiin? Millaisten asioiden ympärillä median keskustelu ympäristöstä liikkuu? Koetteko jonkun näkökulman puuttuvan viestintävälineiden esiin nostamista ympäristöaiheista?

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Attac: G8-sopimus ei innostanut WSF:ssä

Attac: G8-sopimus ei innostanut WSF:ssä Attacin velkakampanjan tuottama tausta-artikkeli helmikuussa 2006. Kirjoittaja Hanna Kuusela on Attacin varapuheenjohtaja. Attac: G8-sopimus ei innostanut WSF:ssä Kansainvälisessä velkaliikkeessä ollaan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle Uusi OPS ja ilmiöpohjaisuus Uusi opetussuunnitelma edellyttää globaalikasvatuksen olevan kaikki oppiaineet ja luokka-asteet läpileikkaavaa.

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Tämä materiaalikirje tulee seurakuntaan vain nimetyille Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöille. Ota uudet materiaalit käyttöösi ja kartoita lisätarvetta eri

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Changemaker Opas toimintaan

Changemaker Opas toimintaan Changemaker Opas toimintaan Changemaker Opas toimintaan Aineiston on tuottanut Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto. TOIMITUS: Changemakerin materiaalityöryhmä KUVAT: Changemakerin kuva-arkisto: Eva

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Pakolaisuus. Sota. Epäoikeudemukaisuus. Köyhyys. Pakolaisuus. Sota. Ketä kiinnostaa? Kirkkoja kiinnostaa.

Pakolaisuus. Sota. Epäoikeudemukaisuus. Köyhyys. Pakolaisuus. Sota. Ketä kiinnostaa? Kirkkoja kiinnostaa. Nälkä Pakolaisuus Sota Epäoikeudemukaisuus Nälkä Köyhyys Pakolaisuus Sota Köyhyys Ketä kiinnostaa? Kirkkoja kiinnostaa. Ota askel Kansainvälisen diakonian ja lähetystyön kautta tehtävä avustustyö ulkomailla

Lisätiedot

Mikä on lukutaitosi arvo?

Mikä on lukutaitosi arvo? 1 Mikä on lukutaitosi arvo? Sinulla on jotain arvokasta. Rauha. Ihmisarvoinen elämä. Toimeentulo. Mikään näistä ei ole mahdollista ilman lukutaitoa. Koulutus on ainoa keino nousta köyhyydestä ja rakentaa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. 2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot