Ohje 2: Luota kieleesi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohje 2: Luota kieleesi"

Transkriptio

1 Ohje 2: Luota kieleesi Oma kieleni ei ole riittävän monipuolinen. Oma kieleni on köyhä ja kehittymätön. Oma kieleni ei sovellu uusista asioista puhumiseen. Oma kieleni on nolo. Aivan yksinkertaisesti se on huonompi kuin muut kielet! Tunnistatteko asenteen? Ainakin moni kieliaktivisti on törmännyt kyseiseen ajattelutapaan. Ihmisillä ei ole luottoa vähemmistökieliin tai ylipäänsä pieneksi koettuihin kieliin. Nekään ihmiset, jotka osaisivat näitä kieliä puhua sujuvasti, eivät tunnu luottavan niiden laatuun. Sanomattakin on selvää, ettei tällainen asenne edistä kielen asemaa tai anna sen tulevaisuudesta kovin toiveikasta kuvaa. Koska haluamme pelastaa kielet, meidän on vakavasti pohdittava, onko pessimistisellä asenteella minkäänlaista pohjaa todellisuudessa? Onko kielesi huonompi kun naapurin kieli? Itse en näin usko. On kyseenalaista, ovatko jotkin kielet itsessään, siis järjestelminä ylipäänsä parempia tai huonompia kuin muut. Jos näin on, niin mikä silloin tekisi toisista kielistä huonompia? Sanojen vähäisyys vai ehkä lainasanojen runsaus? Entä kielenpuhujat? Ovatko jotkut heistä parempia, huonompia tai tärkeämpiä kuin muut? Onko kaupunkilaisen tai nuoren kieli huonompaa tai parempaa kuin maalla asuvan tai keski-ikäisen? Pitäisikö kouluttamattoman hävetä omaa kielimuotoaan? Tässä ohjeessa perustelen ajatusta, jonka mukaan kieliä ja kielenpuhujia ei voi eikä kannata laittaa paremmuusjärjestykseen. Jokainen kieli on arvokas samoin kuin jokainen kielenpuhuja. Siksi voimme ihan hyvin luottaa omaan kieleemme ja kielitajuumme. Lisäksi tämä luottamus pitäisi saada tarttumaan muihinkin. Luottamuksen synnyttäminen on jopa yksi tärkeä osa kielensuojelua. Luottamuksen aikaansaamiseksi ehdotan tässä ohjeessa täyskäännöstä tapaan puhua kieliasioista. Ainakin meillä Suomessa kieliasioista puhuminen tarkoittaa nimittäin usein kieliasioista valittamista. Valittaminen on kuitenkin energianhukkaa. Se on lähestymistapa, joka ei johda mihinkään. Negatiivisen lähestymistavan sijaan tarvitaan siis positiivista: kannustamista ja tukemista. Selitän näitä ajatuksia konkreettisemmin seuraavassa. 1

2 Luota kielesi laatuun Kielten paremmuudesta on kiistelty kautta aikojen. Entisaikaan yritettiin esimerkiksi todistella kielellä kuin kielellä olevan hienoja sukujuuria. Sukulaisuussuhde johonkin antiikin suurvallan kieleen katsottiin eduksi. Sittemmin taas on laskettu esimerkiksi sanoja. Hyvänä kielenä on pidetty sellaista kieltä, jossa on mahdollisimman paljon sanoja. Kautta aikojen on myös kannettu huolta kielen puhtaudesta: mitä vähemmän vieraita vaikutteita, sitä parempi kieli. En antaisi kovinkaan suurta painoa tällaisille mittareille. Hienot historialliset sukulaissuhteet eivät tee kielestä sen käyttökelpoisempaa nykyhetkessä. Myös sanojen laskeminen on kielten pinnallista vertailua, sillä emmehän me edes tiedä kielten sanojen kokonaismäärää. On turha esimerkiksi verrata kahden kielen sanakirjoja toisiinsa, sillä sanakirjojen sanojen keräysperusteet ja käytettävissä olleet resurssit ovat erilaisia eri sanakirjoissa. Muutenkin vertailu on turhaa: sanojen absoluuttinen määrä ei korreloi kielen käytettävyyden kanssa. Vaikka meillä olisi kielessä kymmenen sanaa jollekin käytöstä poistuneelle työkalulle, eivät ne auta tippaakaan, jos kielestä puuttuu sana jollekin nykyajan työkalulle. Entä sitten kielen puhtaus? Usein ajatellaan, että kieli muuttuu huonommaksi, jos se imee vaikutteita muista kielistä. Huoli on maailmanlaajuinen. BBC uutisoi vuoden 2010 lopulla jopa kiinalaisten olevan huolissaan kielensä puhtaudesta. Kiinalaiset mediaviranomaiset kielsivät tuolloin kokonaan vieraskielisten sanojen käytön mediassa, sillä niiden ajateltiin pilaavan kauniin kiinan kielen. Tällainen vieraiden vaikutteiden torjuminen on ollut näkyvässä osassa myös esimerkiksi suomen kielen kehittämisen historiassa: ensin oltiin huolestuneita ruotsin kielen vaikutuksesta, nyt englannin. Englannin vaikutuksesta ollaan huolissaan myös venäjän kielen kohdalla, ja venäjästä vaikutteet taas huolestuttavat vastavuoroisesti monien Venäjän vähemmistökielten puhujia. On siis selvää, että vaikutteita olisi tarjolla monesta suunnasta. Sen sijaan ei ole selvää, miksi vaikutteita pitäisi erityisesti pelätä? Tavallaanhan on toki sympaattista, että maailman suurimman kielen, kiinan edustajat ovat hermostuneita kielensä tilasta. Toisaalta yksikään kieli ei ole vielä kuollut lainasanoihin tai niiden aiheuttamaan rappioon. Lainat kertovat pikemminkin siitä, että emme tuijota vain omaan napaamme. Kaikki ajattelu ja sitä kautta uudet ideat eivät voi syntyä yhden kielen puhujien parissa. Eivät suomeksi, kiinaksi 2

3 eivätkä edes englanniksi. Lainaamme ajattelua ja sen kautta sanoja muualta. Itse asiassa sanojen lainaaminen rikastaa, ei rappioita, kieltä. Vieraiden vaikutteiden positiivisesta vaikutuksesta on olemassa aivan vastaansanomaton esimerkki: nimittäin englanti. Sen voi sanoa hieman liioitellen olevan kontaktissa kaikkien maailman kielten kanssa. Historiansa aikana se on lisäksi ollut melkoinen vaikutteiden sieni. Siinä on esimerkiksi vanhaa kelttiläistä sanastoa, joka näkyy lähinnä paikannimistössä: Thames, Kent. Viikingit taas toivat mukanaan omat, skandinaaviset kielensä ja sanastonsa: ham nimessä West Ham on samaa perua kuin ruotsin hamn. Latinan kielen vaikutuksesta taas kertovat monet kristinuskoon liittyvät sanat kuten bishop ja priest. Varsinainen supervaikuttaja on kuitenkin ollut ranska, sillä englanti oli vuosisatoja ranskaa puhuvien normannien hallinnassa. Näitä lainoja on lukemattomilta eri ihmiselämän aloilta: war, tax, beef, prose, gender, baptism, nature. Jos kielet heikkenisivät vieraitten vaikutuksien takia, englanti tuskin voisi kovinkaan hyvin. Kaikki tietävät, että tilanne on toinen. En tietenkään tarkoita, että jo olemassa olevia sanoja pitäisi ehdoin tahdoin ryhtyä vaihtamaan uusiin, ei englannin- eikä venäjänkielisiin. En myöskään tarkoita, etteikö meidän kannattaisi yrittää keksiä omakielisiä termejä uusien ilmiöiden englanninkielisille tai venäjänkielisille nimityksille. Selvää on, ettei hands free ole erityisen osuva suomen kielen ilmaus jo pelkästään sen takia, että suomenkielisen on hankalaa lausua sitä. Mutta entä googlata, joka on paljon helpompi lausua ja suomen kieleen mukautettuna johdoksena myös helppo taivuttaa? Vertauksella englannin kielen historiaan pyrin vain korostamaan sitä, ettei kielen puhtauden vaalimiseen siis lainasanojen ja muiden vaikutteiden vastustamiseen kannata käyttää määrättömästi energiaa, sillä ne eivät pilaa kieltä. Kieliä ei siis voi asettaa paremmuusjärjestykseen esimerkiksi sukupuun, sanojen määrän tai vieraiden vaikutteiden perusteella. Keskeinen hyvin- ja huonostivoivia kieliä erottava seikka ei ole itse kielen laatu, vaan ympäristö, jossa kieli elää. Ja jos tämä ympäristö kutistuu todella pieneksi, voi kielen laatukin lopulta kärsiä: näin voi käydä esimerkiksi siirtolaiskielille tai hyvin hyvin pienille kielille, joiden puhujien mahdollisuudet käyttää kieltään ovat olemattomat. Tällöinkin kyse on nimenomaan käytön vähyyden aiheuttamista ongelmista. Esimerkiksi voi nostaa amerikansuomen, joka on aivan yhtä hyvä kielimuoto kuin Suomessakin puhuttava suomen kieli, vaikka siinä on selvästi enemmän vaikutteita englannin kielestä. Amerikansuomen ongelma on kuitenkin käyttömahdollisuuksien vähäisyys: suurista 3

4 siirtolaisvuosista on jo aikaa ja useamman sukupolven siirtolaisten kielitaito ei enää ole kovin hyvä. Kielen laatuun voi ylipäänsä antaa nyrkkisäännön: jos jokin ilmaus, sana tai lause tuntuu omaan suuhusi sopivalta, on se hyvää kieltä. Sillä sinä itse kielen puhujana tiedät, millaista kielesi on. Puhun tästä seuraavassa. Luota itse puhumaasi kieleen Pienten kielten, erityisesti vähemmistökielten, puhujilla on useilla alueilla vaikeuksia pitää omaa kieltään arvossa. Kun puhutaan omasta henkilökohtaisesta kielimuodosta, siis siitä, mitä omasta suusta ja kynästä lähtee, tämä oman kielen arvostamisen vaikeus pätee kaikkiin kieliin. Meillä Suomessa tällainen pelko on ainakin tuiki tavallista: oma puhe ja kirjoitus nähdään potentiaalisten virheiden tyyssijana. Olen huomannut, että varmin tapa hiljentää vilkas keskustelu puolituntemattoman kanssa on paljastaa olevansa suomen kielen ammattilainen. Yleensä paljastuksesta seuraa vaivautunut hiljaisuus. Keskustelukumppani kelailee sisäistä nauhuriaan taaksepäin: Mitä tulinkaan viimeisten minuuttien aikana sanoneeksi Sanoinkohan varmasti kaiken oikein. Käytinkö oikeita sanoja? Kehtaanko puhua omaa murrettani vai pitäisikö yrittää sanoa jotenkin hienommin? Oi oi, miksi kielioppinikin on näin huonoa? Omaan kielimuotoon ja omaan kielitajuun luottaminen ei tosiaankaan ole itsestäänselvyys. Kieliasioihin liitetään nimittäin usein käsitys ulkoapäin annetusta oikeasta ja väärästä. Jokaisen kielen historiaan kuuluu suuria kielimestareita, jotka ovat mahtikäskyillään tuominneet jos kohta minkäkin sanan tai sanonnan kyseenalaiseksi kieleksi. Esimerkit ovat ulkopuolisen korviin lähes absurdeja. Tällainen on vaikkapa suomen alkaaverbiin liittyvän verbitäydennyksen muoto. Puheessa käytetään eri puolilla Suomea joko muotoa alkaa tehdä tai alkaa tekemään. Kielimestarit ovat kuitenkin päättäneet, että vain alkaa tehdä kelpaa. Niinpä kielialamaiset ovat jo vuosisadan pyrkineet tuottamaan käskyjen mukaista kieltä puoli kansaa oman kielitajunsa kustannuksella. Mutta mitä kielimuotoa kielimestareiden käskyt oikeastaan koskevat? Puhetta? Kirjoitusta? Vai jopa kaikkia kielimuotoja, jolloin joku ulkopuolinen siis tietäisi aina sinua paremmin sinun omaan puheeseesi sopivimmat sanat ja muodot? Mielestäni ainoa 4

5 mahdollinen vastaus on kirjoitusta. Jokainen hyvinvoiva ja tulevaisuuteen kurkottava kieli tarvitsee kirjakielen, jota pitääkin normittaa ja säännöttää. Mutta puhe on jotain kokonaan muuta! Se on meidän omaa omaisuuttamme. Jos annamme toisten määräillä, miten pitää puhua, luovutamme osan omasta persoonastamme. Jokainen on nimittäin oman kielensä kielimestari, siis oman puhekielensä ylin asiantuntija. Ihmisen oma puhekieli kehittyy yksilöllisesti. Opimme sitä äidiltä, ystäviltä, kylän miehiltä, opettajilta ja mediasta. Samalla opimme puhumaan erilaisissa tilanteissa: kotona, koulussa, vapaa-ajan harrastuksissa. Aina kun kuulemme kieltä, sanat, rakenteet ja niiden abstraktiot siirtyvät osaksi kieltämme ja käsityksiämme eri tilanteisiin sopivasta kielestä. Lopputulos ei ole täydellinen kielitaito jossakin objektiivisessa mielessä, vaan jokaiselle ominainen summa siihen asti oppimastamme. Oma kielemme! Tämä johtaa siihen, että kukaan ei oikeastaan voi väittää ainakaan kieltä jo lapsena oppineelle puhujalle, että jokin hänen oikeaksi kokemansa on väärää kieltä, sillä kukaan ei ole imenyt itseensä täysin samaa kieli-informaatiota. Useimmiten vääräksi leimaaminen tapahtuu vieläpä silloin, kun leimaaja ei itse asiassa tunne puhujan käyttämää kielimuotoa: esimerkiksi nuorten puhekieli saa usein pyyhkeitä ihmisiltä, jotka eivät itse enää ole kovin nuoria. En tarkoita, ettemmekö voisi puhua väärääkin kieltä esimerkiksi vahingossa tai ettemmekö voisi käyttää ylipäänsä tilanteeseen sopimatonta kieltä varsinkin jos, tilanne on meille uusi, emmekä tunne kaikkia siihen liittyviä sanoja ja käytänteitä. Totta kai voimme. En tarkoita, että pitäisi alkaa ylimieliseksi ja kuvitella olevansa aina oikeassa. Oleellista on kuitenkin se, että puhuessamme meidän on luotettava omaan kielitajuumme. Se kertoo ulkopuolisia luotettavammin, mikä on oikein meidän omassa puhekielen muodossamme. Kun luotamme omaan kielitaitoomme, voimme kääntää koko kielikeskustelun suunnan. Nyt meillä on tapana pelätä vääriä muotoja omassa puheessamme, metsästää niitä toisten puheesta ja valittaa toisten virheistä. Sen sijaan meillä voisi olla tapana nauttia sekä omasta että toistemme kielestä. Ei etsiä virheitä vaan hienoja, kauniita, hurmaavia, kiehtovia, osuvia ja vitsikkäitä asioita kielessä. 5

6 Älä valita, vaan kannusta Valittaminen on osa tapakulttuuria. Vika on kanssaeläjissä tai nykyajassa. Naapurin aita on liian korkea, koira liian äänekäs ja lapset sottaisia. Ruoka oli ennen maukkaampaa, talvet lumisempia ja heinäsirkatkin pitivät vielä konserttejaan. Kielikeskustelussa tämä ihmisluonteen piirre pääsee erityisen hyvin oikeuksiinsa: nuoret puhuvat heikosti, naapurikylässä käytetään vääriä muotoja ja nykykieli on muutenkin paljon kehnompaa kuin eilisen puhdas kieli. Usein valittajien tavoite on hyvä. Esimerkiksi eräs Suomen suurimmassa sanomalehdessä Helsingin sanomissa kieleen tulleista uusista muodoista valittanut kirjoittaja päätti mielipidekirjoituksensa kehotukseen: Pidetään yhdessä kauniista, vivahteikkaasta ja harvinaisesta kielestämme huolta! Olen samaa mieltä kehotuksesta, mutta eri mieltä keinoista. Valittaminen on väärä strategia tavoitteen saavuttamiseen. Siksi tässä kirjassa ei ole ohjetta, joka kehottaisi valittamaan. Valittamisen tehottomuus on niin ilmeistä, että en voi olla ihmettelemättä sen suosiota. Oppiiko ihminen kieltään paremmin, jos joku valittaa kielitaidon heikkoudesta? Ei opi. Osaamattomuutta korjataan opettamalla ja ennen kuin kukaan oppii, pitää hänellä olla halu oppia. Entä saadaanko nuoret mukaan omakieliseen toimintaan valittamalla, että he ovat piittaamattomia omasta kulttuuristaan? Ei saada. Kiinnostuksen puutetta voi korjata vain osoittamalla asian tärkeys tai tekemällä asiasta kiinnostavamman. Miten sitten kielen siirtäminen sukupolvelta seuraavalle? Puhuuko kukaan lapselleen jotakin kieltä sen takia, että häntä painostetaan siihen syyllistämällä? Ei puhu. Kyseessä on iso päätös, joka tehdään osin rationaalisesti ja osin tunteella. Ratkaisevaa on usko kielen mahdollisuuksiin. Siihen meidän on vaikutettava. Kehotukseni välttää valittamista perustuu myös siihen, että kieli on henkilökohtaista. Yksilölle kieli ei ole pelkkä kommunikaatioväline. Se on myös hyvin omakohtainen asia, jonka avulla luodaan suhde omiin rakkaisiin, sen avulla ilmaistaan tunteita ja omaa itseä. Toisen käyttämän kielen moittiminen on siis vähän kuin arvostelisi toisen lapsia tai vanhempia. Siis jotain, minkä seurauksena on ärtymys ja vain harvoin tilanteen paraneminen tai edes hedelmällinen keskustelu. Valittaminen ei siis ole ratkaisu vaan riidankylväjä. Negatiivisuus ei ole avain, vaan lukkoon työnnetty purukumi. 6

7 Tarvitsemme valittamisen tilalle positiivisen vaihtoehdon. Esitän seuraavassa muutaman yksinkertaisen keinon, joista olen joko kuullut maailmalla kulkiessani tai jotka jokainen tuntee aivan tavallisesta päivittäisestä toiminnasta ihmisten kanssa. Myönnän, että yksinkertainen voi olla jopa hieman banaalia. Siitä huolimatta se on usein toimivaa. Positiivinen tapa vaikuttaa on esimerkiksi pieni rahallinen tukeminen. Jos sinulla on hieman ylimääräistä, käytä sitä vähän oman kulttuurisi tuotteiden ostamiseen. Joku näkee vaivaa ja tuottaa kirjoja, musiikkia, lehtiä ja muuta sellaista kielelläsi. Se on turhaa, ellei kukaan käytä näitä tuotteita. Muistakaa siis ostaa omakielistä, sillä jostain kulttuurituotteiden tekijänkin pitää saada voita leivän päälle. Tukeminen voi olla myös henkistä, mukana olemista. Usein riittää, että osoitat mielenkiintoasi toisten projekteja kohtaan. Moni kulttuurintekijä tekee oman kielen parissa työtä muista kuin taloudellisista motiiveista. Tällöinkin hän tarvitsee asiakkaita : ihmisiä tilaisuuksiin, lukijoita lehdilleen tai kommentoijia blogiinsa. Pienimmillään positiivinen strategia voi tarkoittaa positiivisen palautteen antamista. Pienen kehun jälkeen ihmisellä on yleensä virtaa enemmän kuin haukkujen jälkeen. Voisihan esimerkiksi lehtien yleisönosastoilla olla myös kehuja: tv-kuuluttaja ilmaisi asiansa selkeästi, nuoriso käytti vinkeitä ilmaisuja, kuulemani uusi lainasana on harvinaisen osuva. Kuten huomaatte ehdotukseni ovat varsinaisia pienen kynnyksen ohjeita. Muutama sana blogissa tai käynti teatterissa ei kummoisia ponnistuksia vaadi. Mielestäni kielen suojelutyössä tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä: pelkät suuret visionäärit eivät riitä, tarvitaan myös ihmisiä, jotka ymmärtävät heidän visionsa ja tukevat niitä. Suuri visionääri tuomitaan helposti kylähulluksi, jos kukaan ei uskalla innostua hänen ajatuksistaan. On siis tärkeää, että ihmiset uskaltavat paitsi toimia itse myös kuulua tukijoiden joukkoon infolaatikko vaikka tähän luvun loppuun NÄINKIN SUOJELET POSITIIVISESTI * Tilaa jotakin omakielistä lehteä ja suosittele sitä ystävillekin. Pienillä lehdillä on pienet budjetit. Muutamakin lisätilaaja auttaa. * Tue tai ota osaa kansalaisjärjestöjen toimintaan. Koska viranomaisilla ei aina riitä kiinnostusta pienten kielten suojeluun, kansalaisjärjestöjen toiminta on erittäin tärkeää. Raha ja aika ovat tarpeen. 7

8 * Perusta pieni apuraha nuorille ja lapsille. Jo tuhannen ruplan apuraha saattaa ratkaista, onko jollakin nuorella mahdollisuuksia toteuttaa omia ajatuksiaan. Isommasta stipendistä nyt puhumattakaan. * Auo päätä huumorilla. Kritiikin esittäminenkään ei ole kielletty. Lähestymistapana ei kuitenkaan kannata olla totinen syyllistäminen vaan esimerkiksi huumori. * Puhu. Pieniä kieliä on totuttu kuulemaan vain tietyissä konteksteissa. Yllätä kanssaihmiset ja puhu uusissa paikoissa! Käytä myös kieltä osaamattomien kanssa puhuessa esimerkiksi helppoja fraaseja. Ne oppii nopeasti. * Osoita arvostavasi ihmisiä, jotka puhuvat kieltä. Kehu, hymyile ja vastaa samalla kielellä, jos osaat. * Houkuttele ihmisiä kursseille. Moni harkitsee ryhtyvänsä opiskelemaan vanhempiensa tai isovanhempiensa kieltä. Tarjoa potku persauksille. * Tue niitä, jotka vasta opettelevat kieltä. Kieli ei ole tarkoitettu vain sitä loistavasti osaaville. Osoita arvostavasi oppijoiden ponnisteluja ja ole valmis neuvomaan jos pyydetään. * Kehitä palkinto kielenkäyttäjille. Palkitse vaikkapa internetissä paljon kirjoittanut, parhaimman uudissanan keksinyt tai positiivinen mielipidevaikuttaja. Palkinnon ei tarvitse välttämättä olla kuin kunniaa, eikä fooruminkaan tarvitse olla blogia kummempi. * Anna palautetta verkossa. Kirjoita kommentti blogiin tai lähetä sähköposti. Helppoa ja halpaa infolaatikko loppuu

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Englannin kielen asema Suomessa. Malinda Haapakoski, Veera Isopahkala, Annamari Kurtti, Esa Runtti 2013

Englannin kielen asema Suomessa. Malinda Haapakoski, Veera Isopahkala, Annamari Kurtti, Esa Runtti 2013 Englannin kielen asema Suomessa Malinda Haapakoski, Veera Isopahkala, Annamari Kurtti, Esa Runtti 2013 Englannin kielen näkyminen Suomessa Englan1a näkee ja kuulee päivi5äin esimerkiksi interne1ssä, tv:ssä,

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

VINKKEJÄ VALMENTAJALLE SUOMEN OPETUKSEEN:

VINKKEJÄ VALMENTAJALLE SUOMEN OPETUKSEEN: VINKKEJÄ VALMENTAJALLE SUOMEN OPETUKSEEN: 1. OTOLLISEN MAAPERÄN LUOMINEN: - hyväksy, että : kielen opetus kuuluu minun hommiin! - luo hyvä kontakti valmennettavaan. - huolehdi siitä, että valmennettava

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

Valinnaisaineopas 2015 seitsemännelle luokalle

Valinnaisaineopas 2015 seitsemännelle luokalle 1 Valinnaisaineopas 2015 seitsemännelle luokalle Hyvä kuudesluokkalainen! Sinulla on nyt mahdollisuus päättää oman koulutyösi sisällöstä. Saat valita kiinnostuksesi mukaan yhden lyhyen valinnan seitsemännelle

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Erasmus+ Online Linguistic Support

Erasmus+ Online Linguistic Support Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen Diakonian tutkimuksen seura 16.3.2015 Vuosikokous, HY 16.4.2015 1 Aiheita Mitä on hyvinvointi? Yhteisö määrittää hyvinvointiamme

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

CxO Academy. Paras neuvoni johtamiseen ikinä. 5.10.2011 Toni Hinkka. CxO Mentor Oy 2011

CxO Academy. Paras neuvoni johtamiseen ikinä. 5.10.2011 Toni Hinkka. CxO Mentor Oy 2011 CxO Academy Paras neuvoni johtamiseen ikinä 5.10.2011 Toni Hinkka Sisältö Kirja Teidän neuvonne Parhaat neuvot 1-10 Keskustelua Yhteenveto Paras neuvoni johtamiseen ikinä! - kirja Teidän neuvonne 1. "Ole

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Miten oppimisvaikeudet näkyvät koulunkäynnissä ja millaiset tukitoimet voisivat auttaa?

Miten oppimisvaikeudet näkyvät koulunkäynnissä ja millaiset tukitoimet voisivat auttaa? Miten oppimisvaikeudet näkyvät koulunkäynnissä ja millaiset tukitoimet voisivat auttaa? 16.9.2010 Teija Jalanne Ylioppilaaksi 1 pahaa-aavistamaton, lukioimaton iltakoulukas 10 rlk englannin kieliopin poikkeuksia

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Nina Pirttinokka Kielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Suomen kieli Amerikassa (1929)

Suomen kieli Amerikassa (1929) K.A. Suvanto Suomen kieli Amerikassa (1929) Johdantoluku kirjasta: K.A. Suvanto, Hauska kirja. Julkaissut Amerikan Suomalaisten Sosialististen Kustannusliikkeiden Liitto. Työmies Print, Superior, Wisconsin

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot