VUOSIKERTOMUS Tradeka-yhtymä

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 1999 Tradeka-yhtymä

2

3 SISÄLTÖ Tradeka-yhtymä lyhyesti 4 Toimitusjohtajan katsaus 5 Tradeka-konserni 7 Restel-konserni 11 Eka-kiinteistöt Oy 13 Ympäristöraportti 14 Hallituksen toimintakertomus 18 Tradeka-yhtymän tilinpäätös 21 Osuuskunta Tradeka-yhtymän tilinpäätös 37 Tilintarkastuskertomus 49 Hallintoneuvoston lausunto 49 Edustajisto 50 Hallintoneuvosto 51 Hallitus 52 Tilintarkastajat 52 Liiketoimintaorganisaatio 53 Tradeka-yhtymän avainluvut TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS

4 TRADEKA-YHTYMÄ LYHYESTI /98 Liikevaihto Mmk ,0% Voitto ennen satunnaisia eriä Mmk Taseen loppusumma Mmk Henkilöstö keskimäärin Toimipaikat: myymälät hotellit ravintolat Liikevaihdon jakautuma Restel-konserni Mmk Tradeka-konserni Mmk Henkilöstön jakautuma Tradeka-konserni Restel-konserni Muut 39 4 TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS 1999

5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tradeka-yhtymän voitto ennen satunnaisia eriä oli 203 milj. markkaa. Tulos pitää sisällään onnistumisia mutta myös lieviä pettymyksiä. Osuuskunnan yrityssaneerausohjelmasta on jäljellä kolme ja puoli vuotta, mutta jo viitenä ensimmäisenä vuotena saavutettu tulospuskuri varmistaa ohjelman läpimenon. Vähittäiskaupasta vastaavan Tradekakonsernin tulos ei ollut tyydyttävä. Silti onnistuimme yhdessä Elannon Vähittäiskauppa Oy:n kanssa lievästi kasvattamaan markkinaosuuttamme, vaikka investointimme olivat kilpailijoihin verrattuna erittäin vähäiset. Hotelleista ja ravintoloista vastaavan Restel-konsernin tulos oli edelleen erinomainen. Ravintola-alalla kaikki vanhat ketjut menettivät osuuksiaan, kun markkinoille tuli lisää yksittäisiä ravintoloita. Restelin hotellit pärjäsivät hyvin alan kilpailussa. Restel-konsernin kuluvan vuoden tavoite on säilyttää nykyinen hyvä kannattavuus. Alalla, jossa tulos tehdään valtaosaltaan pienissä yksiköissä, jatkuva menestyminen vaatii johtamisjärjestelmän edelleen kehittämistä ja pienten yksityiskohtien tarkkaa hallintaa. Tradeka-konsernin tämän vuoden tavoitteena on selvä tulosparannus, jota ei edelleenkään saavuteta uusperustannan kautta. Yrityssaneerausohjelma rakennettiin olettamukselle, että Tradeka Oy velkaantuisi sen aikana milj. markkaa. Koska kuitenkin olemme päättäneet rajoittaa ohjelman aikaisen lainanoton korkeintaan 350 milj. markkaan, tingimme myös investointien määrästä. Sen sijaan haemme lisää tehokkuutta nykyisestä myymäläverkosta. Olemme ottamassa täysipainoisesti käyttöön viime vuonna valmistuneet uudet tietojärjestelmät. Uuden organisaation sisäänajo alkoi vuoden vaihteessa, ja henkilöstön innostus uusien työtapojen oppimiseen sekä oman osaamisen kehittämiseen näyttää hyvältä. Täyden hyödyn saaminen uusista työvälineistä vaatii meiltä kaikilta paljon työtä ja eri osa-alueiden koordinaatiota. Euroopassa jo jonkin aikaa sekä kaupan että teollisuuden aloilla jatkunut kehitys keskittyä yhä suurempiin yksiköihin ulottui viime vuoden aikana myös Pohjoismaihin. Meneillään olevassa muutoksessa, jossa haetaan puolin ja toisin yhä suurempia volyymeja, ovat kaikki suomalaiset kaupan yritykset yksinään liian pieniä. Myös Tradekassa on aloitettu yrityssaneerauksen päättymisen jälkeistä aikaa koskevien eri toimintavaihtoehtojen tarkastelu. Lämpimät kiitokseni Tradeka-yhtymään kuuluvien yritysten koko henkilöstölle kuluneesta vuodesta. Kiitokset myös tavaran toimittajille ja muille yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä 19. huhtikuuta 2000 Antti Remes TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS

6 6 TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS 1999

7 TRADEKA-KONSERNI Liikevaihdon kasvu oli asetettuja tavoitteita pienempi. Tähän vaikuttivat koko alan ennakoitua hitaampi kysynnän kasvu ja Tradekan ketjujen viime vuosien vähäinen uusperustanta. Venäjällä toimivien tytäryhtiöiden liikevaihto tippui vajaaseen kolmannekseen edellisestä vuodesta. Tulosta heikensivät lisäksi Y2K-valmiuksien rakentamiseen liittyvät kertaluontoiset kulut. YkkösBonus-kanta-asiakasjärjestelmän hyvä kehitys jatkui. Tradekan ketjujen kanta-asiakasmyynti oli 4,1 miljardia mk, joka on 7,1 % edellistä vuotta enemmän. YkkösBonus-brandin näkyvyyttä lisättiin ketjujen mainonnassa ja tekemällä yhteistyötä MTV3:n Salatut elämät -ohjelman kanssa. Uusina yhteistyökumppaneina aloittivat Ellos Oy ja KappAhl Oy. Yhteistyö Elloksen kanssa laajeni pakettijakeluun, jota pilotoitiin Pirkanmaan alueen myymälöissä. Nesteen kanssa sovittiin YkkösBonusyhteistyön jatkosta ja valmisteltiin Neste Quick Shop -myymälöiden tuotehallintaa ja tavarantoimituksia koskeva yhteistyösopimus. Sen mukaan Tradeka tulee Nesteen itsensä operoimien Neste Quick Shopien osakkaaksi, ja niistä tulee Tradekan tytäryhtiöitä. Ruotsin ja Norjan osuustoimintayritysten KF:n ja NKL:n kanssa valmisteltiin elektroniikan hankintayhteistyötä. Tradeka Oy on 4 %:n osuudella mukana tammikuussa 2000 perustetussa Coop Elektro AB:ssä, joka ostaa jatkossa kodin elektroniikkatuotteet Tradekan ketjuille. Vuodesta 1996 lähtien työn alla ollut tietojärjestelmien uudistus valmistui. Järjestelmien täysimittaisen käytön varmistava uusi organisaatio aloitti toimintansa Silloin siirryttiin prosessiperusteiseen toimintamalliin ja yhdistettiin aikaisemmin kolmessa ketjussa toimineet tuotehallinnan ja markkinoinnin organi- saatiot. Logistiikassa ryhdyttiin uudistamaan myymälöiden tilaus- ja toimitusrytmiä ja laajentamaan terminaalijakelua. SIWA UUDISTI ILMEENSÄ Siwa-ketjuun kuuluvien Tradekan myymälöiden liikevaihto oli milj. mk, joka on 1,4 % edellistä vuotta vähemmän. Alle 400 m 2 :n myymälät menettivät myyntiään lähes 4 %, joten Siwan markkinaosuus omassa kilpailusarjassaan kasvoi. Vuoden aikana avattiin neljä uutta myymälää. Kahdessa Siwassa tehtiin laajennusremontti, ja kuusi myymälää siirtyi uusiin tiloihin. 19 myymälän toiminta lopetettiin. Vuoden lopussa ketjuun kuului 384 Tradekan Siwaa, eli 15 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ketjuun kuuluu lisäksi 54 Elannon Vähittäiskauppa Oy:n omistuksessa olevaa myymälää. Vuotta leimasi edelleen uusien tietojärjestelmien ja ohjelmaversioiden levitys koko myymäläverkkoon. Kaikissa myymälöissä otettiin käyttöön uusi tilauspääte, Piccolink. Vuoteen 2000 valmistautumisen vuoksi sekä omissa että tavarantoimittajien tietokoneissa esiintyneet ongelmat häiritsivät jonkin verran Piccolinkmuutosta ja vaativat kärsivällisyyttä myymälöiden henkilökunnalta. Reiluun kymmeneen Tradekan Siwaan tuotiin uutena elementtinä paistopiste. Siwan myymälöiden ilme suunniteltiin uudelleen ja testattiin vuoden 1999 aikana. Myymälöiden ulkoasun ja henkilökunnan työasujen uudistaminen käynnistyi kuluvan vuoden puolella, ja työ saadaan kokonaan valmiiksi vuonna VALINTATALO TÄSMENSI MARKKINOINTIA Valintatalo-ketjuun kuuluvien Tradekan myymälöiden liikevaihto oli milj. mk, joka oli 2,9 % edellistä vuotta enemmän. A.C. Nielsenin luokituksen mukaan pääosa Valintataloista lukeutuu pienten Tradeka-konsernin liikevaihto oli milj. mk. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 0,9 %. Tulos ennen satunnaisia eriä oli -1 milj. mk, kun se vuotta aikaisemmin oli 57 milj. mk. Tradekan ja Elannon yhteisten ketjujen markkinaosuus oli 12,3 %, eli niiden osuus maan pt-kaupasta kasvoi 0,1 %. Toimitusjohtaja Aarno Mäntynen TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS

8 Liikevaihdon kehitys Mmk Tuloksen kehitys Mmk Henkilöstömäärän kehitys supermarketien sarjaan, joka menetti myyntiään 0,3 %, joten myös Valintatalo kasvatti markkinaosuutta omassa kilpailusarjassaan. Ketjukonseptin kehitystyö valmistui, ja muutosten vienti käytäntöön aloitettiin. Samalla tarkistettiin ketjun markkinointistrategia vuosille Perusviestien täsmentämisen lisäksi päätettiin siirtää markkinoinnin painopistettä lehti-ilmoittelusta TV-mainontaan. Vuoden aikana avattiin yksi uusi myymälä, Savonlinnan Valintatalo Plus. Haminan myymälä uudistettiin Plus-valikoimaluokkaan. Uudistus- ja laajennusinvestointeja tehtiin lisäksi Kellokosken, Pyhäsalmen, Kuusankosken, Rautalammen, Vihdin ja Karkkilan myymälöissä. Vuoden lopussa Tradekalla oli 109 Valintataloa, yksi enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ketjuun kuuluu lisäksi 30 Elannon Vähittäiskauppa Oy:n omistuksessa olevaa myymälää. Tradekan myymälöistä kuusi ja Elannon myymälöistä neljä on myyntipinta-alaltaan yli 1000 m 2 :n Valintatalo Plus -myymälöitä. EUROMARKETIN LIIKEIDEA TARKASTELUSSA Euromarketien liikevaihto oli milj. mk. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 5,9 %. Hypermarketit kasvattivat myyn- tiään 6,3 %, joten Tradekan marketit menettivät markkinaosuutta omassa kilpailusarjassaan. Syynä menetykseen ovat kilpailijoiden suuret investoinnit. Tradekalle ei valmistunut yhtään uutta marketia. Lappeenrannan Euromarketin laajennus valmistui kesällä ja Turun vastaava laajennus syksyllä. Lohjan EKAmarket uudistettiin alkuvuodesta Euromarketiksi. Euromarket/Maxi-ketjussa on edelleen 21 Tradekan marketia, joista 19 on Euromarketia, yksi EKA-market (Varkaus) ja yksi Maxi (Kerava). Ketjussa oli vuoden aikana meneillään useita kehitysprojekteja. Yhteistyössä A.C. Nielsenin tytäryhtiön, Infomainer Oy:n, kanssa selvitettiin eri tuotteiden yhteyttä toisiinsa analysoimalla asiakkaiden ostoskäyttäytymistä. Ostoskorianalyysin tuloksia sovellettiin ensimmäisen kerran käytäntöön Lappeenrannan Euromarketin laajennuksen yhteydessä, kun sen valikoimat asemoitiin paikallisille markkinoille. Vuoden lopulla aloitettiin ketjun liikeidean kehitystyö yhteistyössä Gemini Consulting -toimiston kanssa. VENÄJÄ TUOTTI TAPPIOTA Tradekan Venäjällä toimivien tytäryhtöiden liikevaihto oli 27 milj. mk, mikä on vain vajaa kolmannes edellisen vuoden Myymälät Siwa Valintatalo Euromarket 21 Kansainväliset 2-1 Yhteensä T O T I A M V I A T R T A A N J A T Tieto Logistiikka Talous Siwa-ketju Kauppapaikat Henkilöstöasiat Tuotehallinta Asiakassuhteet Valintataloketju Euromarket/ Maxi-ketju Myymälätoiminnot myymälät myymälät myymälät A S I A K A A T Vähittäiskaupassa siirryttiin uuteen prosessiorganisaatioon. 8 TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS 1999

9 tasosta. Venäjän talouden romahtamisen ja sitä seuranneen epävarmuuden vuoksi Tradeka luopui Moskovan liiketoiminnasta heinäkuussa, kun viisivuotinen sopimus paikallisen yhteistyökumppanin kanssa päättyi. Tradeka Internationalin Helsingissä toimiva tukiorganisaatio ajettiin alas, ja Pietarin liiketoiminta sopeutettiin voimakkaasti muuttuneeseen kysyntään. Liikevaihdon laskun ja Moskovan lopetuskulujen vuoksi Tradeka Internationalin tulos oli miinuksella. Siwa Mmk (-1,4 %) Liikevaihdon jakautuma Valintatalo Mmk (+2,9 %) International 27 Mmk (-70,0 %) Euromarket / Maxi Mmk (+5,9 %) Siwa (-30) Henkilöstön jakautuma Valintatalo 824 (+33) Tradeka International 110 (-57) (sisältää kv. tytäryhtiöt) Euromarket 953 (+59) TEKEMISEN VUOSI Vuoden alussa toimintansa aloittaneen uuden organisaation toimivuus mitataan käytännön työssä. Koko henkilöstön kattavalla tiimi- ja muutoskoulutuksella ajetaan sisään uudet toimintatavat ja organisaation osien väliset yhteistyömallit. Vähittäiskaupan tavara- ja tietovirran tarkastelu aikaisemmin lähinnä prosessiteollisuudesta tunnettu jatkuvana toimintoketjuna on uutta Suomessa. Tavoitteena on sitä hyödyntämällä saada täysi hyöty uusista tietojärjestelmistä sekä valtakunnallisesta, keskitetysti ohjatusta ketjurakenteesta. Vuoden 2000 ydintavoitteeksi on asetettu merkittävä tulosparannus. Tänä vuonna ei valmistu yhtään uutta suuryksikköä, vaan kasvua haetaan pääosin nykyisestä myymäläverkosta tehostamalla ja parantamalla sen toiminnan laatua. Tilaus- ja toimitusrytmin muutoksella päiväkohtaiseksi, jatkuvalla tankkauksella, haetaan parempaa tuoreutta, laajempia valikoimia ja lisää tehokkuutta. TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS

10 10 TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS 1999

11 RESTEL-KONSERNI Hotelli- ja ravintola-alan kehitys jatkui nousevana, mutta edellisestä vuodesta selvästi hidastuneena. Myynnin volyymi kasvoi vajaat 3 %. Alan kapasiteetti lisääntyi saman verran, eli käyttöasteet pysyivät edellisen vuoden tasolla. Anniskeluravintoloiden myynti kasvoi noin 6 %, hintojen nousun osuus kasvusta oli 2,5 %. Nousu johtui ruokamyynnin hyvästä kehityksestä, anniskelumyynti pysyi lähes ennallaan. Kapasiteetin kasvun vuoksi myynti per asiakaspaikka jäi edelleen aikaisempien vuosien tasolle. Hotellien majoitusmyynti kasvoi noin 9 %, kasvusta 7 % johtui huonehintojen noususta. Kapasiteetin kasvu oli 2 %, joten käyttöaste pysyi edellisen vuoden tasolla. Vaikka Restelin liikevaihto kasvoi vain vähän, konserni piti hyvän tulostasonsa. Tulos varmistettiin parantamalla suhteellista myyntikatetta ja liikekulujen tarkalla hallinnalla. Konsernin investoinnit olivat 112 milj. mk. Investoinnit kohdistuivat uuden toiminnan hankkimiseen, verkoston ylläpitoon, konseptimuutoksiin sekä tietojärjestelmiin. Konsernin rahoitusasema pysyi koko vuoden hyvänä. AULANKO JA TROPICLANDIA PÄÄINVESTOINNIT Restelin hotellien liikevaihto oli 645 milj. mk, joka on 7,3 % edellistä vuotta enemmän. Hotellien majoitusliikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 9,6 %. Restel-konserniin kuuluu neljä hotelliyhtiötä: Cumulus Oy, Rantasipi Oy, Kansainväliset Restel Hotellit Oy ja Restel Kylpylähotellit Oy. Kaikkien yhtiöiden tulos oli voitollinen, ja hotellitoiminnan tulos oli kokonaisuudessaan hyvä. Kylpylähotelli Tropiclandia Vaasasta siirtyi Restelin Rantasipi-ketjuun kesällä. Kymmenessä hotellissa uudistettiin huoneita ja kokoustiloja sekä ravintoloita. Rantasipi Aulangon peruskunnostus valmistui. Hotellijärjestelmät uusittiin vuoden 1999 aikana. Restelin omistuksessa oli vuoden lopussa 34 hotellia ja niissä yhteensä 61 ravintolaa. Lisäksi Restelin hotelliketjuihin kuuluu liikkeenhoitosopimuksin kolme Elannon hotellia Helsingissä sekä Rovaniemellä hotellit Rantasipi Pohjanhovi ja Cumulus. UUSIA TAPAHTUMA- JA PERHERAVINTOLOITA Ravintolatoiminnan liikevaihto oli 467 milj. mk, joka on 6,8 % edellistä vuotta vähemmän. Syynä vähennykseen olivat ravintolaverkon supistuminen ja anniskelumyynnin taantuminen. Restel-konserniin kuului viime vuoden lopussa kaksi ravintolayhtiötä: Restel Ravintolat Oy ja Helsingin Restel Ravintolat Oy. Yhtiöiden tulokset olivat voitollisia ja koko ravintolatoiminnan tulos oli hyvä. Tapahtumaravintolatoiminta laajeni merkittävästi, kun Hartwall Areenan lisäksi myös Espoon LänsiAuto Areena sekä Helsingin jäähallin ja Turun Messukeskuksen ravintolatoiminta siirtyi Restelille. Alkukesästä 2000 valmistuvan Helsingin jalkapalloareenan, Finnair Stadiumin, ravintolatoiminnasta tehtiin sopimus. Restel lähti kokonaan uudelle ravintolatoiminnan alueelle avaamalla Hyvä Ystävä Pizzapuffet -perheravintolan Tampereella. Perheravintolatoiminta sai jatkoa vuoden vaihteessa, kun Restel perusti Kotipizza Oy:n kanssa yhteisyrityksen, joka hankki omistukseensa 12 ravintolaa käsittävän Golden Rax Pizzapuffet -ketjun. Restel Oy on yhteisyrityksen enemmistöosakas. Martina-ketjun ilme uudistettiin ja kymmenen muuta ravintolaa kunnostettiin. Vuoden aikana myytiin tai lakkautettiin yhdeksän ravintolaa. Erillisten ravintoloiden kokonaismäärä oli vuoden päättyessä 168. Restel-konsernin liikevaihto oli milj. mk, joka on 1,3 % edellistä vuotta enemmän. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 113 milj. mk, joka on sama kuin vuotta aikaisemmin. Alalla jatkuvasta kapasiteetin kasvusta huolimatta Restel pystyi edelleen pitämään hyvän tulostasonsa. Toimitusjohtaja Ralf Sandström TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS

12 Liikevaihdon kehitys Mmk Tuloksen kehitys Mmk NÄKYMÄT VUODELLE 2000 Hotelli- ja ravintola-alan kasvun arvioidaan kuluvana vuonna jatkuvan lähes viime vuotista vauhtia. Anniskeluravintoloiden kapasiteetin kasvu syö edelleenkin asiakaspaikkakohtaisen myynnin kasvun. Hotellikapasiteetin kasvu pienentää puolestaan käyttöastetta Helsingissä. Kannattava laajentuminen, palvelun kehittäminen ja liikekulujen tarkka hallinta ovat Restelin toiminnassa tärkeitä edelleen vuonna Restel-konsernin ensimmäisten kuukausien tulos on ollut suunnitelmien mukainen Henkilöstömäärän kehitys Liikevaihdon jakautuma Ravintolayhtiöt 467 Mmk (-6,8 %) Hotelliyhtiöt 645 Mmk (+7,3 ) Muu myynti 16 Mmk Henkilöstön jakautuma Ravintolayhtiöt 797 (-78) Hotelliyhtiöt 799 (-32) Muut TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS 1999

13 EKA-KIINTEISTÖT OY Kiinteistöliiketoiminnan siirto Ekakiinteistöt Oy:lle oli osa Osuuskunta Tradeka-yhtymän yrityssaneerausohjelman mukaista rakennejärjestelyä. Yhtiö osti ja tehdyillä kaupoilla osuuskunnan kiinteistö- ja osakeomistukset sekä merkittävän määrän saatavia konserniyhtiöiltä. Tehtyjen kauppojen yhteishinta oli milj. mk, ja ne rahoitettiin osakepääoman korotuksella, osuuskunnalta otetulla korollisella lainalla, korottomalla pääomalainalla sekä vaihtovelkakirjalainalla. Osuuskunta Tradekayhtymä omistaa yhtiön koko osakekannan. Eka-kiinteistöt Oy:n omistuksessa oli vuoden lopussa 90 kiinteistöä ja osakkeita 36 kiinteistöosakeyhtiössä. Tilojen yhteenlaskettu pinta-ala oli m 2. Kiinteistöjen käyttöaste oli 82 %. Yhtiön vuokratuotoista 67 % tuli Tradeka-yhtymän konserni- ja osakkuusyhtöiltä. Vuoden aikana tehdyistä kaupoista merkittävimmät olivat Kiinteistö Oy Kvarnbackan, Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Raatihuoneenkatu 14:n, Kiinteistö Oy Kouvolan Valtakatu 11:n, Kiinteistö Oy Hotelli Turun ja Kiinteistö Oy Voiman osakkeiden myynti. Vuoden 2000 alkuun mennessä saneerausohjelman alussa olleesta kiinteistöomaisuudesta on myyty kappaleina laskettuna 2/3 ja pinta-alana ja markkamääräisesti mitattuna hieman yli puolet. Kaupat on tehty saneerausohjelmassa määriteltyjä parempaan hintaan. Investointeja tehtiin 13 milj. mk:lla ja ne rahoitettiin kokonaan kassavaroin. Investointikohteista merkittävin oli Lintulahden alue Helsingin Sörnäisissä. Investointeja on suunnattu erityisesti kohteiden toiminnalliseen kehittämiseen ja niiden vuokrauskelpoisuuden parantamiseen. Myyntikelpoisuutta ja myyntiarvoa on parannettu myös vuokraustoiminnalla, tästä hyviä esimerkkejä ovat Kouvolan ja Hämeenlinnan kohteiden kaupat. Vuonna 2000 kansantalous kasvaa edelleen nopeasti, mutta kasvu on alueellisesti yhä keskittyneempää. Kasvavilla paikkakunnilla toimitiloista on jo ajoittaista pulaa. Talouden kasvun myötä käynnistynyt rakentaminen hidastaa vuokrakehitystä ja epäkuranttien tilojen arvo laskee. Korkotason nousu on nostanut kiinteistösijoittajien tuottovaateita, toisaalta pörssikurssien korkea taso ja niihin liittyvä epävarmuus lisäävät kiinteistöjen houkuttelevuutta sijoituskohteena. Kiinteistömarkkinoiden arvopaperistumisen näkymät eivät tällä hetkellä ole kovin hyvät. Kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeet ovat pörssissä aliarvostettuja eikä uusia yhtiötä ole helppo listata. Eka-kiinteistöt Oy:n kasvavana ongelmana ovat erityisesti useat Itä- ja Pohjois- Suomen kaupungeissa sijaitsevat kiinteistöt. Useat niistä sijaitsevat keskeisellä paikalla ja ovat hyvin vuokrauskäytössä, mutta paikkakunnilla ei ole merkittävää sijoituskysyntää. Kiinteistöistä saatavan tuottotason turvaaminen vaatii jatkossakin kunnostusinvestointeja. Tuottavan kiinteistöomaisuuden myynti alentaa jatkuvasti omaisuuden keskimääräistä tuottotasoa. Liikevaihdon laskusta huolimatta Eka-kiinteistöt Oy:n kassavirta säilyy positiivisena ja yhtiön kassa-asema säilyy hyvänä. Vuoden 2000 merkittävimmät investointikohteet ovat Sörnäisten kiinteistö ja Lappeenrannan keskustakiinteistö. Kassavaroin rahoitettavat investoinnit parantavat kiinteistöjen tuottotasoa ja kiinnostavuutta sijoituskohteena. Eka-kiinteistöt Oy:n liiketoiminta käynnistyi vuoden 1999 alussa. Ensimmäisen toimintavuoden liikevaihto oli 85 milj. mk, joka koostui pääosin vuokra- ja hoitotuotoista. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 23 milj. mk. Vuoden aikana myydyn omaisuuden kauppahinnat olivat yhteensä 161 milj. mk. Toimitusjohtaja Heikki Venho TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS

14 YMPÄRISTÖRAPORTTI Tämä ympäristöraportti kuvaa Tradeka-yhtymään kuuluvien Tradeka Oy:n, Palveluetu Oy T & E:n, Ketjuetu Oy T & E:n, Tradeka Group Oy:n ja Osuuskunta Tradekan toimintaan liittyviä vuoden 1999 ympäristöasioita: ympäristövaikutuksia, -tavoitteita ja -toimenpiteitä. TRADEKAN TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Tradekan vähittäiskaupan toiminnoilla ja ohjaavilla tukitoiminnoilla on välitön tai välillinen vaikutus keskeisiin ympäristöongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, happamoitumiseen, rehevöitymiseen, otsonikatoon ja kemikalisoitumiseen. Myymälöiden sijoittuminen vaikuttaa välittömästi yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Kiinteistöjen rakennuttaminen, korjaaminen, ylläpito ja purku vaikuttavat materiaalien käyttöön, energian kulutukseen ja jätehuoltoon. Myymälöiden toiminnan merkittävimmät välittömät ympäristövaikutukset aiheutuvat energian kulutuksesta, materiaalien käytöstä ja jätteiden synnystä. Sama koskee toimistoja, jotka käyttävät myös runsaasti paperia. Riskejä saattaa lisäksi syntyä polttonesteiden jakelupisteistä, kiinteistöjen öljysäiliöistä ja tulipaloista. Tavaroiden hankinnasta ja kuljetuksista myymälöihin vastaa Inex Partners Oy. Kuljetusten ympäristövaikutukset ovat siis välillisiä, tosin Tradekan omista ratkaisuista ja päätöksistä riippuvaisia. Myytyjen tuotteiden ja niiden pakkausten valmistus, logistiikka, käyttö ja hävittäminen aiheuttavat myös välillisesti ympäristövaikutuksia, lähinnä asiakkaiden kautta. YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Tradekan toimintaa suhteessa ympäristöön ohjaa hyväksytty ympäristöpolitiikka, joka on saatavissa Tradekan viestinnästä ja Ketjuedun kauppapaikat-yksiköstä. Ympäristöpolitiikka on nähtävissä myös Tradekan internet-sivuilla. Tradekan ympäristöasioiden kehittämisestä vastaa Ketjuedun kauppapaikat -yksikkö. Vuoden aikana on tunnistettu Tradekan vähittäiskaupan ja sen tukitoimintojen ympäristönäkökohdat. Niiden ympäristövaikutukset on kartoitettu ja vaikutusten merkittävyys on arvioitu. Ympäristöasioiden hallinta ja ympäristöohjelmat merkittävimpien ympäristökuormitusten selvittämiseksi, hallitsemiseksi tai vähentämiseksi organisoidaan tehdyn selvityksen perusteella. Päämääränä on energian käytön tehostaminen ja vähentäminen, pakkausmateriaalien ja jätteiden vähentäminen sekä hyödyntämisen ja kierrättämisen tehostaminen, valikoimastrategian laatiminen ketjujen ympäristömyötäisille tuotteille, ympäristötietoisuuden lisääminen henkilökunnan ja asiakkaiden keskuudessa ja ympäristöriskien hallinta. Vuoden aikana tehtiin selvitystyötä tavoitteiden konkreettiseksi määrittämiseksi. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on työn alla ja valmistunee vuoden 2000 aikana. Järjestelmän vaatimien ohjeistuksien, mittauksien ja tiedostojen aikaansaamiseen keskitytään vuonna Vuoden aikana on ollut yksi maaperän saastuminen ja kolme tulipaloa. Kannanotot ympäristöasioihin ovat tapahtuneet Kaupan Keskusliiton yhteiskannanotoissa, kuten suositus PVC:n välttämisestä pakkausmateriaaleissa. Ympäristönsuojelun kustannuksista tai säästöistä ei ole vielä yksilöityä tietoa. Polttonesteiden jakelupisteiden puhdistaminen aiheuttaa tulevaisuudessa mahdollisesti lisäkustannuksia. 14 TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS 1999

15 ENERGIAN KULUTUS Vähittäiskauppa tarvitsee energiaa lämmitykseen, jäähdytykseen, valaistukseen, ilmanvaihtoon sekä koneisiin ja laitteisiin. Energian tuottamisen aiheuttamat hiilidioksidi-, rikki- ja typpipäästöt ovat olennaisesti vaikuttamassa ilmastonmuutokseen, happamoitumiseen ja rehevöitymiseen. Öljyn kulutus ja siitä aiheutuvat päästöt Tradekalla on 137 öljyllä lämmitettyä kiinteistöä. Vuoden aikana lämmittämiseen käytettiin kevyttä polttoöljyä noin m 3. Öljystä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olivat noin tonnia, mikä jää selvästi alle yhden prosentin koko maan hiilidioksidipäästöistä. Sähkön kulutus ja siitä aiheutuvat päästöt Sähkön hankinta tapahtuu keskitetysti yhdeltä toimittajalta. Sähkön kulutuslukuihin sisältyy myös kiinteistöissä vuokralaisena olevien yritysten sähkön kulutusta. Kulutusta mitattiin vuoden aikana 380 kohteessa. Osa kohteista tuli mittauksen piiriin vuoden aikana, osa aikaisemmin mitatuista kohteista poistui. Mitattu energian kulutus oli noin 100 milj. kwh. Mukana ovat kaikki Euromarketit ja suurimmat Valintatalot ja Siwat. Luku ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisen vuoden mitattuun ja arvioituun kulutukseen. Energian toimittaja tuottaa sähkön pääasiassa maakaasulla ja hiilellä yhteistuotannossa (75 %). Loppuosa on ydinvoimaa, vesivoimaa ja tuulivoimaa tai tuontienergiaa. Mitatun sähkön aiheuttamat päästöt ilmaan ovat energiantuottajan ympäristöselosteen perusteella: Rikkidioksidi 36 tonnia Typenoksidit 46 tonnia Hiilidioksidi (CO2) tonnia Hiukkaset 3,3 tonnia Tradekan osuus jää kaikkien päästöjen osalta alle 0,3 % koko maan päästöistä. Uusiin ja suurimpiin uusittaviin myymäläkiinteistöihin asennetaan aina kylmäkalusteiden lämmön talteenottojärjestelmä (4 uutta ja 4 uusittua myymälää vuonna 1999). Järjestelmä vähentää oleellisesti lämmitysenergian tarvetta. Kaukolämpö Myymälöiden lämmitykseen käytetyn kaukolämmön kulutuksesta tai sen tuotannon aiheuttamista ilmanpäästöistä ei ole tilastoitua tietoa. Syksyllä ennen lämmityskautta myymälöille toimitettiin energiansäästön ohjeistus. JÄTTEET, KIERRÄTYS Kaatopaikoille päätyvästä jätteestä syntyy metaania, joka voimistaa ilmastonmuutosta. Tradekan vähittäiskaupan ketjuissa jätteitä vähennetään lajittelemalla ja erilliskeräämällä eri jätejakeita. Syntyvästä jätteestä ja pakkausjätteestä lajitellaan säännöllisesti pahvi. Energiajaetta ja biojätettä kerätään kunnissa, joissa jätehuoltomääräykset sitä edellyttävät. Vapaaehtoinen energiajakeen kerääminen on aloitettu pilottikokeiluna yhdessä Euromarketissa. Jätteiden tilastointia ollaan yhdenmukaistamassa ja kehittämässä. Kierrätyspisteet Asiakkaille tarkoitettuja kierrätyspisteitä, Ekoparkkeja, on kolmen Euromarketin yhteydessä. 10 Euromarketin yhteydessä on myymälän tai kunnan hoitamina muita asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja kierrätyspisteitä. Useiden Valintatalojen ja Siwojen yhteydessä on yksittäisten tai joidenkin kierrätysjakeiden keräilypisteitä (paperi, lasi, nestepakkauskartonki). TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS

16 Logistiikka, kuljetusapuvälineet Kertakäyttöisten kuljetuspakkausten määrää on vähennetty yhteistyössä logistiikkayhtiö Inex Partners Oy:n kanssa siirtymällä entistä enemmän kiertävien kuljetusvälineiden (lavat, rullakot, laatikot) käyttöön. Kiertäviä kuljetuslaatikoita esimerkiksi tupakkatuotteille oli käytössä yli 5000 kpl, mikä vähensi kertakäyttöisten pahvilaatikoiden määrä yli 80 tonnilla. Myymälöiden jatkuva tavaran täydennys aloitettiin vuoden 1999 aikana. Tavaran täydennys tapahtuu ns. yhdistetyillä kuljetuksilla, mikä vähentää myymälöihin suuntautuvaa tavaraliikennettä ja niistä aiheutuvia päästöjä. Jatkuvan täydennyksen vaikutuksista ei ole vielä saatavissa yksityiskohtaista tietoa. Pääkonttorikiinteistö Helsingin Hämeentien kiinteistössä aloitettiin biojätteen erilliskeräys. Pahvia, konttoripaperia ja kotikeräyspaperia kiinteistössä on kerätty jo aikaisemmin. Ongelmajätteiden keräilyä, mustekasettien uusiokäyttöä ja konttorikalusteiden, -koneiden ja -tarvikkeiden kierrätystä tehostettiin. Kassajärjestelmien uusimisen yhteydessä entiset laitteet toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi arvomateriaalien talteenoton jälkeen. Konttoripaperia kierrätettiin yli 52 tonnia ja pahvia n. 4,5 tonnia. Kuitumateriaalin kierrättämisellä on säästetty neitseellistä raaka-ainetta n. 620 kuusitukin verran. YMPÄRISTÖMYÖTÄISET TUOTTEET Vähittäiskaupan tavoitteena on ottaa huomioon asiakkaiden ympäristömyötäiset elämäntapatavoitteet kysynnän mukaan. Ketjujen valikoimissa on niin luomutuotteita kuin ympäristömerkeillä varustettuja tuotteita (Pohjoismainen ympäristömerkki, ÖkoTex). Valikoimat vaihtelevat vuoden aikana, joten tarkkojen määrien esittäminen on mahdotonta. Siwa-ketjun valikoimissa on 1-2 luomuvaihtoehtoa viljatuotteissa. Valikoimissa olevista pehmopaperituotteista yli 60 % on varustettu Pohjoismaisella ympäristömerkillä. Pyykinhoito- ja puhdistusaineista vastaava määrä on 8-13 %. Valintataloissa luomuvaihtoehtojen määrä valikoimissa vaihtelee paikkakunnan, myymälän koon ja valikoimaluokan mukaan tuotteeseen. Valikoimien pehmopaperituotteista yli 65 % on varustettu Pohjoismaisella ympäristömerkillä, pyykinhoito- ja puhdistusaineista 6-15 %. Paristot ovat kaikki ympäristömerkittyjä. Euromarketien ja Maxin valikoimissa on paikkakunnasta, saatavuudesta ja vuodenajasta riippuen luomuvaihtoehtoa. Luomutuotteiden markkinaosuudet ovat keskimäärin 1-2 %. Ympäristömerkittyjä tuotteita on erityisesti pyykinhoito- ja puhdistusaineissa, 5-15 % valikoimissa olevista tuotteista, ja pehmopaperituotteissa, yli 60 % tuotteista. Liikevaihdossa ympäristömerkittyjen talouspapereiden osuus on 90 %. Paperituotteista 29 on ympäristömerkittyjä. ÖkoTex-merkkiä on mm. alusasuryhmän tuotteissa. Suurimmissa Valintataloissa ja Euromarketeissa on myynnissä myös kaksi fair trade -tuotetta. Intergroup-ostoyhteistyössä on asetettu vaatimukseksi, ettei lapsityövoimaa saa käyttää hankittujen tuotteiden valmistuksessa. Intergroup 16 TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS 1999

17 Far East Limited (IGFEL) organisaation omat toimistot ja asiantuntijat kauko-idässä valvovat vaatimuksen toteutumista. MATERIAALIEN KÄYTTÖ Raaka-aineiden käyttö vaikuttaa ympäristöön niin maisemallisesti kuin päästöinä ja jätteinä. Ympäristövaikutuksia on arvioitava lähtien raaka-aineen hankinnasta, kuten louhinnasta tai puun kaadosta, sen kuljettamisesta, tuotteen valmistuksesta, käytöstä ja päätyen sen mahdolliseen kierrättämiseen ja loppuhävittämiseen ja niistä aiheutuviin ympäristöhaittoihin. Pakkausmateriaalien käyttö Myymälöiden pakkaamien sekä maahantuotujen tuotteiden pakkausmateriaalien hyötykäyttövelvoitteiden täyttämiseksi Tradeka on liittynyt Pakkausalan ympäristörekisteri Oy:öön (PYR). Myymälöiden käyttämien pakkausmateriaalien määrä oli tn. Lisäys edelliseen vuoteen oli 0,006 %, mikä jää alle myynnin lisäyksen ja markkinaosuuden kasvun. Vuoden 1997 koko maan pakkausmääriin verrattuna on Tradekan osuus n. 0,03 %. Maahantuotujen tuotteiden mukana pakkausmateriaaleja tuli arviolta 693,8 tonnia. Vertailu edellisvuoteen ei anna oikeaa kuvaa tilastoinnissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Julkaisut Tradeka julkaisee säännöllisesti lehteä asiakkailleen ja henkilöstölle, lisäksi painetaan tiedotteita, ketjujen markkinointimateriaalia ja Bonustiedotteita. Julkaisuihin käytettiin vuonna 1999 paperia 2 283,1 tonnia. Määrä on n. 18 % edellistä vuotta pienempi. Sisäisessä tiedotuksessa on siirrytty entistä systemaattisemmin sähköisen Intranetverkon hyödyntämiseen, mikä vähentää paperin käyttöä. Paperi Hämeentien pääkonttorikiinteistössä käytettiin paperia monistukseen ja printtaukseen n. 22,5 tonnia. POLTTONESTEIDEN JAKELUPISTEET Polttonesteiden jakelupisteitä oli vuoden lopussa 24 myymälän yhteydessä. Niistä neljä on Nesteen hoitamia. Vuoden aikana kartoitettiin käytöstä poistetut jakelupisteet. Teuvalla on saastuneet maamassat vaihdettu ja jakelupiste lopetettu. MUU TOIMINTA Kierrätysopas kotitalouksille kuitupakkauksista jakelussa asiakkaille Ongelmajätekampanjasta tietoa myymälöille Osallistuminen EuroCoopin ympäristötyöryhmään Osallistuminen Kaupan Keskusliiton ympäristövaliokuntaan Kaupan edustajana Pohjoismaisessa ympäristömerkintälautakunnassa TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS

18 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTA VUONNA 1999 Osuuskunta Tradeka-yhtymä siirsi tammikuun alussa kiinteistöliiketoimintansa kokonaan omistamalleen Eka-kiinteistöt Oy:lle. Osuuskunta korotti yhtiön osakepääomaa, merkitsi sen liikkeelle laskeman vaihtovelkakirjalainan sekä myönsi yhtiölle korollisen lainan ja pääomalainan. Muutoin konsernin rakenteessa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Osuuskunnan lisäksi konserniin kuuluu 71 (68 vuonna 1998) toimintaa harjoittavaa tytäryhtiötä, joista kiinteistöyhtiöitä on 50 (49). Osakkuusyhtiöitä on 57. Konsernin liiketoiminta on nyt ryhmitetty kolmeen alakonserniin: Tradeka-, Restel- ja Eka-kiinteistötkonserniin. Osuuskunta on konsernin emoyritys, joka vastaa konsernihallinnosta ja -johtamisesta. Yhteistyö jatkui Osuusliike Elannon kanssa sekä vähittäiskaupassa että hotellitoiminnassa. Kuluvan vuoden alussa päätettiin osallistua muiden pohjoismaisten osuustoimintaliikkeiden käynnistämän Coop Norden -hankkeen valmisteluun. Tavoitteena on selvittää edellytykset lisätä toiminnallista ja omistuksellista yhteistyötä Norjan (NKL), Ruotsin (KF) ja Tanskan (FDB) osuustoimintaliikkeiden kanssa. Vähittäiskaupas- Liikevaihto Mmk sa käynnistettiin yhteistyö NKL:n ja KF:n kanssa perustamalla pohjoismainen elektroniikkayhtiö, Coop Elektro AB. Tradeka Oy on yhtiössä vähemmistöosakas 4 %:n osuudella. Yhtiö toimittaa jatkossa vähittäiskaupan myymäläketjuissa myytävät kodin elektroniikkatuotteet. Osuuskunnan saneerausohjelman toteutusta ja ohjelmaan liittyvien tulkintakysymysten käsittelyä jatkettiin. Saneerausvelkoja lyhennettiin vuoden aikana 315 milj. mk:lla. Yhteensä niitä on ohjelman aikana lyhennetty 1,6 mrd. mk:lla. Velkojien kanssa tarkasteltiin ohjelman päättymiseen liittyviä järjestelyjä. YkkösBonus-kanta-asiakasjärjestelmä kehittyi hyvin. Uusina yhteistyökumppaneina tulivat mukaan Ellos Oy ja KappAhl Oy. Kantaasiakastilejä oli vuoden lopussa ja kortteja asiakkailla yhteensä kappaletta. Uusia talouksia liittyi vuoden aikana kantaasiakkaiksi Kanta-asiakasmyynti oli milj. mk (+13 %), josta Tradeka- ja Restel-konsernien osuus oli yhteensä milj. mk (+ 9 %). Bonusta maksettiin kantaasiakkaille 124 milj. mk (110 milj. mk). Vuoteen 2000 valmistauduttiin tietojärjestelmien ja toimipaikkojen kiinteistö- ja laitetekniikan osalta Liiketoiminnan muut tuotot Mmk huolellisesti. Järjestelmien osalta varautuminen oli osa niiden kokonaisuudistusta, joka Tradeka-konsernissa aloitettiin vuonna 1996 ja Restel-konsernissa vuonna Vaikka vuoden aikana esiintyi häiriöitä niin omissa kuin tavarantoimittajienkin järjestelmissä, sivuutettiin vuodenvaihde ongelmitta. Uusissa järjestelmissä on varauduttu myös euron käyttöönottoon. Järjestelmäuudistuksen valmistuttua siirryttiin vähittäiskaupan ohjauksessa uuteen, prosessimalliin perustuvaan organisaatioon. Kuluvan vuoden alussa toteutetussa muutoksessa yhdistettiin myös aikaisemmin kolmessa eri ketjussa toimineet tuotehallinta- ja markkinointiyksiköt. Tulostavoitteita ei konsernissa kokonaisuutena saavutettu. Restelkonserni ja Eka-kiinteistöt ylittivät tulostavoitteensa, mutta Tradekakonsernissa tavoitteista jäätiin. Poikkeamalla ei ole vaikutusta saneerausohjelmaan. Tradeka- ja Restelkonsernit ovat selvästi edellä osuuskunnan saneerausohjelmassa niille asetettuja kumulatiivisia tavoitteita. LIIKEVAIHTO JA LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Konsernin liikevaihto oli milj. mk. Kasvu edellisestä vuodesta oli Käyttökate Mmk TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS 1999

19 1,0 %. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 128 milj. mk (123 milj. mk). Niistä vuokratuottoja oli 75 milj. mk ja käyttöomaisuuden myyntivoittoja 52 milj. mk, jotka olivat 6 milj. mk edellistä vuotta suuremmat. Tradeka-konsernin liikevaihto oli milj. mk. Liikevaihdon kasvu 0,9 % oli tavoitteita pienempi. Siihen vaikuttivat ennakoitua hitaampi päivittäistavarakaupan kysynnän kasvu, viime vuosien uusperustannan vähäisyys ja Venäjän yksiköiden saneeraus. Restel-konsernin liikevaihto kasvoi 1,3 % ja oli milj. mk. Kehittämistavoitteiden mukaisesti kasvu painottui hotellitoimintaan, ravintolatoiminnan liikevaihto supistui. Eka-kiinteistöjen pääosin vuokra- ja hoitotuotoista koostuva liikevaihto 88 milj. mk, sisältyy konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin. Osuuskunnan liikevaihto, joka muodostui liikkeenjohtopalvelujen ja arvopaperimyynneistä, oli 18 milj. mk. Kiinteistöliiketoiminnan siirtoon perustuen liiketoiminnan muut tuotot supistuivat ja olivat 2 milj. mk (149 milj. mk). Voitto ennen satunnaisia eriä Mmk TULOS Investoinnit Mmk Konsernin käyttökate oli 395 milj. mk (487 milj. mk). Tradeka-konsernin käyttökate oli 145 milj. mk, eli 65 milj. mk edellistä vuotta pienempi. Siihen vaikuttivat myynnin kasvun hidastuminen, kertaluontoiset tietojärjestelmä- ja vuoteen 2000 valmistautumisen kustannukset sekä eläkekustannusten kasvu. Restelkonsernin käyttökate oli 177 milj. mk, eli 3 milj. mk edellistä vuotta pienempi. Eka-kiinteistöjen käyttökate oli 45 milj. mk. Osuuskunnan käyttökate oli 16 milj. mk negatiivinen. Eläkekuluihin on kirjattu Eläkekassa Tuelle olevan vastuuvajauksen kasvu tilikaudella. Konsernin liikevoitto oli 232 milj. mk, se supistui edellisestä vuodesta 97 milj. mk:lla. Osuuskunnan liikevoitto oli -16 milj. mk (45 milj. mk). Konsernin satunnaiset tuotot olivat 76 milj. mk (156 milj. mk). Niihin sisältyy saatuja jako-osuuksia 11 milj. mk sekä laskennallinen verosaaminen 64 milj. mk (141 milj. mk). Satunnaiset kulut olivat 39 milj. mk. Merkittävimmät erät olivat Eläkekassa Tuelle aikaisemmilta vuosilta olevan vastuuvajauksen kulukirjaus ja kiinteistöliiketoiminnan siirtoon liittyvä, emo-osuuskunnan maksama varainsiirtovero. Satunnaiset erät olivat nettomäärältään 37 milj. mk (121 milj. mk). Osuuskunnan satunnaiset tuotot sisältävät lisäksi 119 milj. mk konserniavustuksia tytäryhtiöiltä ja 271 milj. mk:n kauppavoiton kiinteistöomaisuuden siirrosta Eka-kiinteistöt Oy:lle. Satunnaisten erien nettomäärä oli osuuskunnassa 366 milj. mk (35 milj. mk). Yhtymän tilikauden voitto oli 179 milj. mk (349 milj. mk) ja osuuskunnan ylijäämä 377 milj. mk (153 milj. mk). Hallitus ehdottaa, että osuuskunnan vuoden 1999 ylijäämällä katetaan edellisten tilikausien tappiot ja että sen jälkeen jäljelläoleva osa ylijäämästä siirretään käyttörahastoon, koska vararahasto on kerrytetty täyteen määräänsä. INVESTOINNIT Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 300 milj. mk, eli edellistä vuotta vastaavat. Investointien painopistealueina olivat toimipaikkojen uusiminen ja uusperustanta sekä tietojärjestelmät. Tradeka-konsernin bruttoinvestoinnit olivat 164 milj. mk (185 milj. mk) ja Restel-konsernin 112 milj. mk (68 milj. mk). Ekakiinteistöt investoi kiinteistöomaisuutensa kehittämiseen 13 milj. mk. Henkilöstömäärä TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS

20 RAHOITUS Konsernin rahoitustuotot olivat 24 milj. mk ja rahoituskulut 54 milj. mk (42 milj. mk). Nettorahoituskulut olivat siten 30 milj. mk ja kasvoivat edellisestä vuodesta 12 milj. mk:lla. Korkokuluihin vaikutti vakuusvelkojen koron nousu 3 %:iin (2 %) sekä kirjaustavan muutos, jossa Eläkekassa Tuen vakautettuun lainaan liittyvät regressivelan korkovastuut on myös aikaisemmilta vuosilta kirjattu nyt rahoituskuluihin. Konserniyrityksistä Tradeka Oy:n pitkäaikaisten rahalaitosluottojen nettomäärä kasvoi vuoden aikana 157 milj. mk:lla. Yhtiön luottojen määrä on siten huomattavasti osuuskunnan saneerausohjelmassa suunniteltua pienempi. Osuuskunnan rahoitustuotot supistuivat ja rahoituskulut kasvoivat kiinteistöliiketoiminnan siirrosta ja korkomuutoksista johtuen. Rahoituserien tulosvaikutus oli 27 milj. mk (72 milj. mk). Vaikka rahoitustilanne oli tuloskehityksestä johtuen edellistä vuotta kireämpi, oli konserniyritysten kassa-asema tavoitteisiin verrattuna tyydyttävä ja maksuvalmius koko vuoden hyvä. TASERAKENNE Konsernitaseen loppusumma oli milj. mk. Se pieneni edellisestä vuodesta 78 milj. mk:lla. Pysyvissä vastaavissa kiinteistöomaisuus supistui myynneistä, poistoista ja konsernin sisäisten katteiden eliminoinnista johtuen 165 milj. mk:lla. Vaihtuvissa vastaavissa rahoitusarvopapereiden, rahan ja pankkisaamisten määrä kasvoi 93 milj. mk:lla ja oli 667 milj. mk. Arvonkorotuksia peruutettiin 152 milj. mk kiinteistöomaisuuden Ekakiinteistöt Oy:lle tapahtuneen luovutuksen johdosta. Vieraassa pääomassa pienenivät vakautetut velat 52 milj. mk:lla ja muut saneerausvelat 315 milj. mk:lla. Muu vieras pääoma kasvoi 255 milj. mk:lla. Konsernin oma pääoma oli -208 milj. mk (-235 milj. mk). Osuuskunnan taseen loppusumma oli milj. mk. Rakennemuutosten seurauksena se pieneni 83 milj. mk:lla. Oma pääoma oli 339 milj. mk (114 milj. mk). HENKILÖSTÖ Konsernin henkilöstömäärä oli kokoaikaiseksi henkilöstöksi muunnettuna keskimäärin Määrä supistui 103:lla, eli 2,1 %:lla. Tradekakonsernin henkilöstömäärä oli (3 169), Restel-konsernin (1 749), Eka-kiinteistöt Oy:n 11 (-), Tradeka Group Oy:n 22 (20) ja Osuuskunta Tradeka-yhtymän 6 (17). JÄSENISTÖ Osuuskuntaan liittyi vuoden aikana yhteensä uutta jäsentä. Jäsenyyden päättymisiä kirjattiin 935, ja tilastoinnista poistettiin 651 jäsentä yhteystietojen vanhentumisen ja rekisteritarkistusten perusteella. Vuoden lopussa jäsenmäärä oli ( ). Osuuspääoma oli 50,3 milj. mk (50,1 milj. mk) ja eronneiden jäsenten osuusmaksut 3,7 milj. mk (3,6 milj. mk). TOIMINTA VUONNA 2000 Vähittäiskaupassa on asetettu tavoitteeksi merkittävä tulosparannus. Hotelli- ja ravintolatoiminnassa tähdätään viime vuotta vastaavaan tulokseen. Koska Eka-kiinteistöt jatkaa omaisuutensa realisointeja, tulee sen tuottotaso jatkossa alenemaan. Vähittäiskaupassa ei tänä vuonna avata uusia suuryksiköitä. Tulostavoitteet perustuvat uudistettuun toimintatapaan ja sen asteittaiseen sisällevientiin myymälöiden toimintaan. Avainasemassa siinä on koko henkilöstön valmennus ja koulutus. Uusien tietojärjestelmien valmistuminen leikkaa kustannuksia, koska rinnakkaisjärjestelmät voidaan purkaa. Investoinneista voidaan aikaisempaa suurempi osa käyttää myymäläverkon kehittämiseen. Hotelli- ja ravintolatoiminnan hyvän kehityksen varmistavat uusien yksiköiden avaukset ja uutena alueena kuluvan vuoden alussa käynnistetty perheravintolatoiminta. Liiketoimintaa kehitetään, toimipaikkoja uudistetaan ja uusia yksiköitä perustetaan ottaen huomioon ne vaatimukset, joita osuuskunnan yrityssaneerausohjelma Tradeka- ja Restel-konsernien kehittämiselle asettaa. 20 TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS 1999

21 TRADEKA-YHTYMÄ KONSERNITULOSLASKELMA Mmk %liikevaihdosta / Liikevaihto ,0 100,0 Liiketoiminnan muut tuotot ,04 1,98 Liiketoiminnan kulut: Tavarat ,34-68,82 Henkilöstökulut ,81-12,44 Poistot ja arvonalentumiset ,59-2,55 Liiketoiminnan muut kulut ,59-12,87 Yhteensä ,33-96,69 Liikevoitto ,71 5,30 Rahoitustuotot ja -kulut ,47-0,28 Voitto ennen satunnaisia eriä ,23 5,02 Satunnaiset erät ,59 1,95 Voitto ennen veroja ,82 6,97 Tuloverot ,96-1,34 Vähemmistön osuus ,00 0,00 Tilikauden voitto ,86 5,63 TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS

22 TRADEKA-YHTYMÄ KONSERNITASE Vastaavaa Mmk % taseesta / Pysyvät vastaavat: Aineettomat hyödykkeet ,5 7,4 Konserniliikearvo ,4 0,0 Aineelliset hyödykkeet ,2 41,8 Sijoitukset: Osuudet osakkuusyrityksissä ,8 6,6 Muut sijoitukset ,9 4,1 Pysyvät vastaavat yhteensä ,8 59,9 Vaihtuvat vastaavat: Vaihto-omaisuus ,8 11,5 Saamiset ,8 7,1 Laskennallinen verosaaminen ,7 2,3 Rahoitusarvopaperit ,9 6,8 Rahat ja pankkisaamiset ,0 12,3 Vaihtuvat vastaavat yhteensä ,2 40,1 Vastaavaa yhteensä ,0 100,0 Vastattavaa Mmk % taseesta / Oma pääoma: Osuuspääoma ,7 1,7 Eronneiden jäsenten osuusmaksut ,1 0,1 Arvonkorotusrahasto ,0 5,1 Vararahasto ,7 2,7 Edellisten tilikausien tappio ,8-29,0 Tilikauden voitto ,1 11,6 Oma pääoma yhteensä ,1-7,8 Vähemmistöosuus ,7 0,7 Pakolliset varaukset ,0 0,0 Vieras pääoma: Laskennallinen verovelka ,9 0,7 Vakautetut velat ,3 36,1 Muut saneerausvelat ,9 44,5 Muu vieras pääoma ,3 25,9 Vieras pääoma yhteensä ,4 107,2 Vastattavaa yhteensä ,0 100,0 22 TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS 1999

23 TRADEKA-YHTYMÄ KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA LIIKETOIMINTA: Liikevoitto Oikaisut liikevoittoon Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Verot -2-4 Tulorahoitus Vaihto-omaisuuden vähennys 2 1 Lyhytaikaisten saamisten vähennys Lyhytaik. korott. velkojen lisäys 48 5 Käyttöpääoman muutos Liiketoiminnan kassavirta INVESTOINNIT: Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden vähennys Nettoinvestoinnit Kassavirta ennen rahoitusta RAHOITUS: Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen lyhennys Vakautettujen velkojen vähennys Saneerausvelkojen vähennys Sijoitussaamisten lisäys Vähemmistöosuuden lisäys 1-9 Osuuspääoman lisäys 0 0 Rahoituksen kassavirta Likvidien varojen lisäys TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS

24 TRADEKA-YHTYMÄ LIITETIEDOT Osuuskunta Tradeka-yhtymä on Tradeka-yhtymä konsernin emoyritys. Osuuskunta Tradeka-yhtymän kotipaikka on Helsinki. Tradeka-yhtymän konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa Osuuskunta Tradeka-yhtymästä: Hämeentie 19, Helsinki. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Käyttöomaisuus on merkitty taseisiin hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella hankintamenoista. Poistoajat ovat: Liikearvot Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalustot Muut aineelliset hyödykkeet 5-10 vuotta 5-10 vuotta vuotta 5-10 vuotta 5-10 vuotta Kiinteistöliiketoiminnan konsernin sisäiseen siirtoon liittyen aikaisempina vuosina tasearvoihin sisältyneet arvonkorotukset on vuonna 1999 lähes kokonaan peruutettu. Edellä olevan seurauksena konsernin kiinteistöjen kirjanpitoarvo laski 150 milj. mk. Rakennusten jäljellä olevia 0,6 milj. mk:n arvonkorotuksia lukuunottamatta kiinteistöjen kirjanpitoarvot konsernitaseessa vastaavat alkuperäisiä hankintamenoja tai suunnitelman mukaisia hankintamenojäännöksiä tai sitä alhaisempia todennäköisiä luovutushintoja. Vaihto-omaisuus on esitetty alkuperäisen hankintamenon tai tätä alhaisemman todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Konsernin vaihto-omaisuus koostuu pääasiassa päivittäis- ja käyttötavarakaupan tavaroista. Käyttötavaroiden arvostuskäytäntöä on tarkistettu vastaamaan paremmin kausiluonteisesti myytävien edellisten kausien tavaroiden todennäköisiä myyntihintoja. Myyntisaamiset koostuvat osin luottokorttisaamisista. Muut saamiset ovat lähinnä kulu- ja ostohyvityksistä johtuvia. Saamiset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena olevia yritystodistuksia, ja ne on arvostettu hankintamenoon. Eläkejärjestelyt Konserniin kuuluvien yhtiöiden työntekijöiden eläketurva on vakuutettu vakuutusyhtiöissä. Lisäksi Osuuskunta Tradeka-yhtymä ja eräät sen tytäryhtiöt ovat osakkaina Eläkekassa Tuessa. Osakkuuteen liittyvät sitoumukset on esitetty konsernin ja Osuuskunta Tradeka-yhtymän liitetiedoissa kohdassa vastuusitoumukset. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee emo-osuuskunnan osalta ottaa huomioon, että kiinteistöliiketoiminta siirrettiin vuonna 1999 asianomaista toimintaa varten vuonna 1996 perustetulle Eka-kiinteistöt Oy:lle. Konsernitilinpäätöksessä edellä mainitun siirron muut kuin arvonkorotusten peruutuksen vaikutukset eliminoituvat. Konsernitilinpäätöstietojen vertailussa on syytä ottaa huomioon kuitenkin myös eläke- ja korkomenojen kirjaustavan muutos sekä laskennallisten verosaamisten oleellisesti edellisvuotista vähäisempi tuloutus. Muilta osin vähäisempää vertailukelvottomuutta aiheuttaa ZAO Tradeka Moskova -nimisen tytäryhtiön liiketoiminnan lopettaminen kesällä Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Osuuskunta Tradeka-yhtymän velat Eläkekassa Tuelle ovat aikaisempina vuosina kattaneet pääosan konsernin osuudesta Eläkekassa Tuen rahastoimattomasta vastuuvajauksesta; loput em. vastuuvajauksesta on esitetty taseen ulkopuolisena eläkevastuuna. Vuonna 1999 vastuut on kirjattu täysimääräisesti kuluiksi ja veloiksi eläkelainoihin. Konsernitaseen ulkopuolisena vastuuna vuonna 1998 esitetty 16 milj. mk (emo-osuuskunnassa 13 milj. mk) on kirjattu satunnaisiin kuluihin ja vastuun muutos liiketoiminnan eläkekulujen oikaisuksi. Osuuskunta Tradeka-yhtymän yrityssaneerausohjelman eläkevastuujärjestelyihin liittyen Suomen valtio ja Restel Oy ovat takaajina maksaneet Eläkekassa Tuelle vuosina yhteensä 100 milj. mk. Takausehtojen mukaiset korot vuosien suorituksille on aikaisemmissa tilinpäätöksissä esitetty taseen ulkopuolisina korkovastuina. Vuoden 1999 tilinpäätöksessä nämä korot on lisätty takaajille olevaan velkaan ja kirjattu korkokuluiksi, joista emoosuuskunnassa 12 milj. mk ja konsernissa 9 milj. mk kohdistuu aikaisempiin tilikausiin. Satunnaisissa tuotoissa on tuloutettu laskennallisia verosaamisia 64 milj. mk; vuonna 1998 tuloutettiin 141 milj. mk. Lisätuloutus perustuu lähinnä emo-osuuskunnan vahvistettuihin tappioihin ja verotuksessa vielä vähentämättä oleviin poistoihin sekä arvonalentumisiin, joista erityistä varovaisuutta noudattaen on otettu huomioon edelleenkin vain murto-osa laskennallisia verosaamisia lisättäessä ja verosaamisten hyväksikäyttömahdollisuuksia arvioitaessa. Laskennalliset verot Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu konsernitilinpäätöksessä verotuksen ja tilinpäätöksen välisille jaksotuseroille käyttäen 29 %:n verokantaa. Konsernitaseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen erityisen varovaisen arvion suuruisena. 24 TRADEKA-YHTYMÄ VUOSIKERTOMUS 1999