OPISKELIJA-ASUNTOJEN LYHYTAIKAINEN KÄYTTÖ SENIOREIDEN NÄKÖKULMASTA
|
|
- Eeva Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Tulevaisuuden senioriasuminen (TSA) tutkimus OPISKELIJA-ASUNTOJEN LYHYTAIKAINEN KÄYTTÖ SENIOREIDEN NÄKÖKULMASTA OULUN YLIOPISTO Arkkitehtuurin osasto Korjausrakentamisen laboratorio Anneli Paakkari 2006
2 2 TIIVISTELMÄ Opiskelija-asuntojen perusparannusten yhteydessä olisi tutkittava asuntojen muuntojoustavuutta ja käyttökelpoisuutta sekä opiskelijoiden muuttuviin lisääntyneisiin vaatimuksiin nähden että asuntojen soveltuvuutta myös muiden asukasryhmien, ikääntyneiden, lyhytaikaiseen asumiseen. Pidemmän ajanjakson aikana on näkyvissä opiskelijamäärien pieneneminen ikäluokkien pienentyessä ja lisääntyvää vajaakäyttöä opiskelija-asunnoissa. Toisaalta opiskelun eri muodot (monimuotokoulutus, aikuiskoulutus, verkko-opiskelu) lisäävät tarvetta lyhytaikaiseen (lähiopetusjaksot) opiskelija-asumiseen. Tulevaisuudessa suurten ikäluokkien ikääntyessä lyhytaikaisen asumisen tarve lisääntyy ja tämä tulisi ottaa huomioon opiskelija-asuntojen vajaakäytön ongelmaa pohdittaessa. Opiskelija-asuntojen lyhytaikainen käyttö senioreiden näkökulmasta -tutkimuksessa arvioidaan asuin- ja yhteistilojen, pihan ja lähiympäristön soveltuvuutta ikääntyneiden tarpeisiin, myös niiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Esteettömyys tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että yksilö ominaisuuksistaan riippumatta voi toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Saavutettavuus tarkoittaa palveluiden (asumisen) toteuttamista siten, että ne ovat yhdenvertaisesti jokaisen saatavissa ja saavutettavissa./1, s. 41/ Opiskelija-asuntojen perusparannuksessa tulee ottaa huomioon nykyiset rakentamismääräykset, jotka tähtäävät voimakkaasti esteettömään ja helposti saavutettavaan, kaikille soveltuvaan, asuinympäristöön. Design for all (DfA) palvelee kaikkia asukasryhmiä: väliaikaisesti tai pysyvästi liikuntaesteisiä, lasten, kantamusten tai apuvälineiden kanssa kulkevia, heikkonäköisiä tai epävarmasti kulkevia, asukkaita ja heidän vieraitaan. Tutkimuksen tuloksena syntynyt kriteeristö ja arviointimalli voivat antaa uusia näkökohtia nykyisten opiskelija-asuntojen peruskorjauksiin. Arviointi osoittaa, kuinka aina ei ole kysymys kustannuksista, jos halutaan suunnitella kaikille soveltuvaa asuinympäristöä. Toisaalta arvioinnista käy ilmi myös sellaisia kiinteistön ominaisuuksia, käyttämättömiä tai vajaakäyttöisiä resursseja, joista voi syntyä myös opiskeluasumiseen lisäarvoa.
3 3 ALKUSANAT Tämä Opiskelija-asuntojen lyhytaikainen käyttö senioreiden näkökulmasta -tutkimus on osa Tekesin rahoittamaa Tulevaisuuden senioriasuminen (TSA) -tutkimushanketta ja liittyy ns. Oulu-osioon. Oulu-osiota on johtanut Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston korjausrakentamisen laboratorio. Tulevaisuuden senioriasumisen projektiin kuuluvat lisäksi VTT:n, TAIK:n, TAY:n ja TKK:n osiot. Tutkimus tarkastelee tulevaisuuden senioreiden asumisen malleja ja niille asetettavia toiminnallisia vaatimuksia sekä palvelujen ratkaisuja. Näitä tarkastellaan yksilön, perheen, yrityselämän ja yhteiskunnan näkökulmasta ottaen huomioon seniorikansalaisen fyysinen, sosiaalinen ja henkinen näkökulma. Opiskelija-asuntojen lyhytaikainen käyttö senioreiden näkökulmasta on osa fyysisen ympäristön tutkimuskokonaisuutta, ns. Ouluosiota, jossa on tutkittu lähiympäristöä, pien-, rivi- ja kerrostaloja. Opiskelija-asuntoja koskeva tutkimus sijoittuu näiden tutkimusten lomaan niin, että se täydentää senioriasumisen laaja-alaista kokonaisuutta. Tässä tutkimuksessa arvioidaan PSOASin opiskelija-asuntojen soveltuvuutta ikääntyneiden lyhytaikaiseen asumiseen kolmen case -kohteen avulla. Tutkimuksessa ei oteta kantaa siihen, tulisiko opiskelija-asuntoja perusparantaa ikääntyneiden lyhytaikaiseen asumiseen tai missä määrin asuntoja tulisi perusparantaa. Kiitän Tulevaisuuden senioriasumisen projektin rahoittajia ja johtoryhmän jäseniä tilaisuudesta päästä mukaan näin laajaan ja monipuoliseen tutkimushankkeeseen. Erityisesti kiitän Oulu-osion johtajaa, professori Yrjö Tuppuraista tutkimuksen ohjauksesta. Kiitän lämpimästi myös tutkimukseen haastattelemiani henkilöitä ja TSA -tutkimuksessa mukana olleita tutkijoita. Tutkimuksen tekemistä helpotti tutkimustietojen ja -materiaalin vaivaton saatavuus PSOASin henkilökunnan avulla. Heille lämpimät kiitokset miellyttävästä yhteistyöstä.
4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tutkimuksen taustaa ja lähtökohdat PSOAS ja nykytilanne Opiskelijoiden lisääntyvät vaatimukset Ikääntyneiden tarpeet lyhytaikaiseen asumiseen PSOASin tulevaisuuden kehityssuuntia 8 2. Tavoite 9 3. Menetelmä 9 4. Toteutus Arviointi Domus Botnica, liikesiipi Lähiympäristö Piha Yhteistilat Sisäänkäynnit ja porrashuoneet Asunnot Resurssit Arviointi Tapiontie Lähiympäristö Piha Yhteistilat Sisäänkäynnit ja porrashuoneet Asunnot Resurssit Arviointi Pohjankaleva, Talo A Lähiympäristö Piha Yhteistilat Sisäänkäynnit ja porrashuoneet Asunnot Resurssit 57
5 5 8. Johtopäätökset Domus Botnica, liikesiipi Pohjankaleva, Talo A Tapiontie Yhteenveto 64 Lähdeluettelo LIITTEET Liite 1: Kriteerit ja arvioinnin sisältö Liite 2: Kohteiden esittely Liite 3: Arviointi Domus Botnica liikesiipi Liite 4: Arviointi, asunnot. Domus Botnica liikesiipi Liite 5: Arviointi Tapiontie 9 Liite 6: Arviointi, asunnot. Tapiontie 9 Liite 7: Arviointi Pohjankaleva, Talo A Liite 8: Arviointi, asunnot. Pohjankaleva, Talo A
6 6 1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHDAT 1.1. PSOAS ja nykytilanne Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (PSOAS) tarjoaa Oulussa ja lähikuntien alueella toimivien peruskoulujen jälkeisten oppilaitosten opiskelijoille, tutkijoille ja ulkomaalaisten opiskelijoille asuntoja opiskelujen ajaksi. Vain alle 30% hakijoista saa opiskelija-asunnon. Hakijamäärät ovat kasvaneet ja asuntojen käyttöaste on korkea ympäri vuoden. Asuntojen peruskorjaus on vähentänyt ja vähentää edelleen asuntopaikkojen määrää. Ennen varsin tavallisista kahden tai useamman opiskelijan huoneista tehdään vaatimustason kasvaessa yksiöitä tai kahden opiskelijan asuntoja. Näin ollen usean hengen huoneista pitäisi pystyä luopumaan. Tämä vähentää asukaspaikkojen määrää ja lisää osaltaan opiskelija-asuntojen kysyntää entisestään. /2/ Pidemmän ajanjakson aikana on näkyvissä opiskelijamäärien pieneneminen ikäluokkien pienentyessä ja lisääntyvää vajaakäyttöä opiskelija-asunnoissa. Toisaalta opiskelun eri muodot (monimuotokoulutus, aikuiskoulutus, verkko-opiskelu) lisäävät tarvetta lyhytaikaiseen (lähiopetusjaksot) opiskelija-asumiseen. Lisäksi yliopistojen välinen kilpailu ja lisääntyvä kansainvälistyminen tulee aiheuttamaan lyhytaikaisen jaksottaisen asumisen tarvetta. Yliopistot tulevat kilpailemaan opiskelijoista erilaisilla erikoistumis- ja jatkoopiskelukoulutuksilla ja tällaiset, muille kuin perusopiskelijoille suunnatut, koulutusjaksot vaativat fyysistä läsnäoloa (lähiopetus- tai seminaaripäivät) koulutuksen eri vaiheissa. Tämän vuoksi on pohdittava opiskelijaasuntojen tulevaisuuden kehityssuuntia: vajaakäytön ja lyhytaikaisen asumisen ongelmaa. Toisaalta PSOAS voi tarjota erinomaisen vaihtoehdon lyhytaikaiseen asumiseen samalla paikkakunnalla esim. taloyhtiöiden putki- ja viemärisaneerauksien yhteydessä. Tällaista tarvetta esiintyy entistä enemmän vanhojen asunkerrostalojen tullessa perusparannusikään. 1.2 Opiskelijoiden lisääntyvät vaatimukset Asumistottumusten muutokset näkyvät opiskelijoiden yksilöllisempinä vaatimuksina asumismuotoihin ja varusteluun. Esim. soluasumisen kiinnostus on vähentynyt ja soluasuntoja on muutettu perusparannusten yhteydessä pienemmiksi yksiköiksi. Opiskelija-asumisen tilasta on tehty tutkimus vuonna 2002: "Siisti solu Syynimaalla". Tästä tutkimuksesta käy hyvin ilmi opiskelijoiden asumistoiveet ja lisääntyvät vaatimukset. Koska tutkimuksen mukaan opiskelija-asuminen koetaan varsin väliaikaiseksi, voidaan siitä löytää yhtäläisyyksiä myös senioreiden lyhytaikaiseen asumiseen.
7 7 Opiskelijan toiveasunnon tärkeimpiä tekijöitä ovat sen sijainti, asunnon koko, ympäristön rauhallisuus, asunnon varustetaso ja vasta viidentenä hinta. Kimppakämppä välkkyi monen mielessä ihanteellisena. Asuinalueen rauhallisuus ja turvallisuus olivat tärkeitä hyvin monelle. Opiskelijat toivoivat lisää edullisia opiskelija-asuntoja ja erityisesti yksiöitä. Parannusehdotukset liittyivät asuntojen kuntoon, vuokraan, asumisja opintotukeen, nettiyhteyksiin ja asumisrauhaan. Mm. rauhattomuutta ja melua moitittiin, samoin yhteisten tilojen siisteyttä. Ääneneristystä toivottiin paremmaksi. Asunnoissa saisi mielellään olla parveke. "Ovella ulos" on suuri merkitys ja myös kyselyn perusteella opiskelijat toivoivat parvekkeellisia asuntoja. Opiskeluajan asuminen koetaan varsin väliaikaiseksi, osaksi opiskelijaelämää. Lähtökohtana on, että opiskelija-asunnon on täytettävä nykyaikaisen asunnon vaatimukset. Näin olleen usean hengen huoneista pitäisi pystyä luopumaan. Tarvetta on siis keskitasoiselle, kohtuuhintaisille asunnoille. Asuntojen tulisi nykyisen tilanteen mukaisesti sijaita oppilaitosten läheisyydessä, kaupungin keskustassa tai keskustan ja oppilaitosten välisellä alueella. Hyvät kulkuyhteydet ovat myös tärkeä tekijä. /2/ 1.3 Ikääntyneiden tarpeet lyhytaikaisen asumiseen Ikääntyneet, tulevaisuuden seniorit, tarvitsevat lyhytaikaiseen asumiseen soveltuvia asuntoja mm. sairaalassa tapahtuvien päivittäisten kuntoutus- tai hoitojaksojen ajalle. Varsinkin Pohjois-Suomessa tällaista tarvetta esiintyy enemmän, koska päivittäiset kulkuetäisyydet haja-asutusalueilta muodostuvat liian pitkiksi. Lisäksi omaiset ja omaishoitajat tarvitsevat lyhytaikaista majoitusta vierasasumiseen potilaan sairaalapaikkakunnalla. Ikääntyneiden tarpeet tutkimuksessa pohjautuvat Tulevaisuuden senioriasumisen tutkimuksen Taideteollisen korkeakoulun tutkimusosioon: "Elämäntapapohjaista senioriasumista", tekijä Susanne Jacobson. Yksilön tarpeiden ja toiveiden tulisi olla suunnittelun lähtökohtana. Tutkimusmateriaalin pohjalta on löydetty neljä geneeristä teemaa, jotka ulottuvat yleiselle tasolle, mutta ilmenevät yksilöllisesti. Teemat ovat: yksilö, yhteisö, jaksottaminen ja ympäristö. /3/ Senioreiden lyhytaikaisessa asumisessa on tärkeää jatkuvuus. Tulevaisuuden seniori haluaa toimia itsenäisesti, riippumatta muista, omaan yksilölliseen tahtiin. Lyhytaikaisessakin asumisessakin seniorin tulisi voida toteuttaa yksilöllistä elämäntapaansa. Lyhytaikaisessa asumisessa tulisi olla mahdollisuus olla yksin, ulkona tai sisällä ja toteuttaa itseään. Jacobsonin mainitsema "mylläyspaikka" voi olla esim. muuntuva monipuolinen kerhohuone, joka sallii kerroksellisia toimintoja yksilöllisen vuorokausirytmin mukaan. Tilojen tulisi olla helposti saavutettavia ja esteettömiä niin, että seniori voi käyttää tiloja itsenäisesti riippumatta muista. Yksinoloon liittyy oleellisesti tuntemus oman elämän hallinnasta sekä mahdollisuudesta vaikuttaa omiin asioihin ja päättä niistä /3/. Yhteisöön liittyvä tarve auttaa ja olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tulisi voida jatkua myös lyhytaikaisessa asumisessa. Yhteydenpitokanavat esim. internetin kautta tulisi olla vaivattomasti saatavilla. Mahdollisuus yksilöllisten rytmien ja rutiinien noudattamiseen lisää riippumattomuuden, itsenäisyyden ja oman elämän hallinnan tunnetta /3/. Toimintaympäristön tulisi olla rakennettu niin, että seniorin on mahdollisuus toimia siinä omaan tahtiin ja omaan vuorokausirytmin mukaan. Jatkuvuudella tarkoitetaan
8 8 nykyhetkessä elämistä /3/. Lyhytaikaisessa asumisessa tulisi ottaa huomioon senioreiden toive asua tavallisessa asunnossa ilman inva-varusteita. Asuintilat tulisi voida kuitenkin varustaa tarpeellisilla apuvälineillä ja -varusteilla yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä asettaa vaatimuksia asuntojen ja asuinympäristöjen muunneltavuudelle /3/. Ympäristöön liittyy osana ympäröivää maailmaa oleminen sekä oma reviiri. Erilaiset kohtauspaikat ovat merkityksellisiä ja niihin hakeudutaan ehkä jollain tekosyyllä. Lyhytaikaisen asumisen ympäristössä tulisi olla "helppoja", luontevia, kohtaamispaikkoja ja ympäristön tulisi olla niin selkeä ja helposti hahmotettava, että siihen ei tarvitse totutella. Ympäristön tulisi houkutella liikkumaan ja oleskelemaan. Fyysisen ympäristön tarpeet pohjautuvat tutkimuksessa Laura Sorrin TSA -tutkimukseen " lukujen asuinkerrostalojen soveltuvuus senioriasumiseen" ja Anneli Paakkarin "Keskustan asuinkerrostalojen perusparantaminen ikääntyvien tarpeisiin". Näistä tutkimuksia on käytetty pohjana senioreiden lyhytaikaisen asumisen kriteeristön muodostamisessa. 1.4 PSOASin tulevaisuuden kehityssuuntia PSOASilla on selkeä visio ja strategia tulevaisuudesta. PSOASin tavoitteena on olla opiskelija-asumisen ykkönen. Tämä tarkoittaa avointa kumppanuutta asiakkaidemme kanssa, organisaatioin osaamista ja halua kehittyä, osaavia ja kehittyviä kumppanuussuhteita, kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista yhdessä asukkaiden kanssa sekä vahvaa taloutta, joka tulee pitkäjänteistä toimintaa. Ydinliiketoimintaamme ovat opiskelija-asuntojen vuokraus, rakentaminen ja ylläpito. Haluamme tuottaa asumisviihtyvyydeltään, turvallisuudeltaan ja maisemaltaan hyvää kaupunkirakennetta. PSOASin toiminnan lähtökohtina pidetään seuraavia arvoja: asiakaslähtöisyys, ammattimaisuus, avoimuus, oikeudenmukaisuus, yhteishenki ja kestävä kehitys. /4/ Peruslähtökohtana on tuottaa tai hankkia isompi kohde joka toinen vuosi. Uudistuotannolla mahdollistetaan myös isojen solukkojen peruskorjaaminen yksiöiksi ja kaksioiksi vaikka niin ettei PSOASin asuntopaikat vähene nykyisestä. Asiakkaillemme tehtyjen kyselyiden perusteella tärkeimpiä laatutekijöitä ovat asuntojen sijainti, kulkuyhteydet ja asumista tukevien palveluiden saatavuus ja laatu. Asunnot sijaitsevat lähellä oppilaitoksia muodostaen selkeitä campusalueita. Samalla alueet muodostavat kiinteistönhoidollisesti kustannustehokkaat kokonaisuudet. Kiinteistöjen elinkaari vaikuttaa merkittävästi pitkän aikavälin kustannusrakenteeseen. Tarpeiden muutoksiin vastataan uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa tekemällä asunnot helposti ja taloudellisesti keveästi muunneltaviksi. Ympäristömyönteinen tapa toimia osoittautuu pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti tehokkaasti. Asuminen on opiskelua tukevaa ja tärkeänä tulevaisuuden kilpailutekijänä nähdään verkkopalveluiden toimivuus. Turvapalveluiden tuottaminen ja asuntojen turvallisuuden lisääminen nähdään mahdollisena lisäarvona asiakkaille ja uutena tulevaisuuden kilpailutekijänä.
9 9 Organisaation osaaminen on onnistumisen kulmakivi ja sen kehittämiseen panostetaan. Opiskelijaasumisosaamisen kasvattaminen kiinteistöjen huollon ja rakentamisen kannalta on iso haaste. Tässä tarvitaan yhteistyötä kaupungin, yliopiston ja muiden samalla alalla toimijoiden kanssa. PSOAS pyrkii aktiivisesti käynnistämään tähän aiheeseen liittyviä tutkimushankkeita ja olemaan mukana niiden toteuttamisessa. /4/ Tämä tutkimus osaltaan liittyy opiskelija-asumisosaamisen kasvattamiseen. Tutkimuksen tuloksena syntynyt kriteeristö ja arviointimalli voivat antaa uusia näkökohtia nykyisten opiskelija-asuntojen peruskorjauksiin. Arviointi osoittaa, kuinka aina ei ole kysymys kustannuksista, jos halutaan suunnitella kaikille soveltuvaa asuinympäristöä. Toisaalta arvioinnista käy ilmi myös sellaisia kiinteistön ominaisuuksia, käyttämättömiä tai vajaakäyttöisiä resursseja, joista voi syntyä myös opiskeluasumiseen lisäarvoa. 2. TAVOITE Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) opiskelija-asunnot soveltuisivat ikääntyneiden pääasiassa lyhytaikaiseen asumiseen. Lisäksi tutkitaan miten opiskelija-asunnot soveltuvat omaisten tai omaishoitajien lyhytaikaisiksi vierasasunnoiksi. Tavoitteena on selvittää esimerkkikohteiden avulla nykyisen asuntokannan muuntojoustavuutta, esteettömyyttä, asumisen eri muotoja ja yhteistilojen käyttökelpoisuutta niin, että opiskelija-asuntojen perusparannuksen yhteydessä voitaisiin paremmin ottaa huomioon tulevaisuuden kehityssuunnat: muuttuvat asukasryhmät (ikääntyneet) ja niiden vaatimukset. 3. MENETELMÄ Tutkimus on tehty valittujen esimerkkikohteiden case -tutkimuksena. Esimerkkikohteiden ominaisuuksia ikääntyneiden lyhytaikaiseen asumiseen arvioitiin tutkimuksessa tehdyn kriteeristön avulla. Arviointi suoritettiin asiantuntija -arviointina.
10 10 4. TOTEUTUS Tutkimuksen rakenne: KRITEERISTÖ + ARVIOINTI- KOHTEIDEN JOHTO- MENETELMÄ ARVIOINTI PÄÄTÖKSET Kuva 1. Tutkimuksen rakenne. Kriteeristön ja arviointimenetelmän pohjana käytettiin muita TSA -tutkimuksia, pääasiassa Laura Sorrin tutkimusta " lukujen asuinkerrostalojen soveltuvuus senioriasumiseen" ja pihojen osalta Anneli Paakkarin "Keskustan asuinkerrostalojen pihojen perusparannus ikääntyvien asukkaiden tarpeisiin". Kriteeristön aiheita ovat: 1. Lähiympäristö 2. Piha 3. Yhteistilat 4. Sisäänkäynnit ja porrashuoneet 5. Asunnot 6. Resurssit Kohteiden arviointi suoritettiin luodulla arviointimenetelmällä. Case-arviointi suoritettiin käyttäen apuna: - inventointia kohteissa valokuvaamalla ja mittaamalla, - fyysisten jälkien kartoitusta, - kohteen asukastoimikunnan edustajan haastattelua, - kohteen isännöitsijän haastattelua, - kaikkien kohteiden kiinteistöpäällikön haastattelua, - rakennuslupakuvia, - kaavaotetta, tontti- ja pohjakarttoja. Case -kohteet ovat: 1. Domus Botnica, liikesiipi 2. Tapiontie 9 3. Pohjankaleva, Talo A
11 11 Arvioinnin tuloksena syntyi kohteiden kutakin aihetta kuvaava pylväsdiagrammi niin, että esimerkkikohteen soveltuvuus ikääntyneiden lyhytaikaiseen asumiseen on helppolukuisessa muodossa. Taulukko 1. Kriteeristön aihe 1. Lähiympäristö, kohdat AIHE 1.LÄHIYMPÄRISTÖ 1.1 Helppokulkuisuus 1.2 Lähiympäristön turvallisuus 1.3 Joukkoliikenteen toimivuus 1.4 Lähiympäristö, ulkoilu (kävely- tai pyöräilyreitti) 1.5 Lähiympäristö, virkistysalue tms. KRITEERIT, ARVIOINNIN SISÄLTÖ Yhteydet lähiympäristöön ovat helppokulkuisia: ei korkeusvaihteluita, helppokulkuinen tai esteetön, valaistus, lyhyt reitit, (ei pitkiä kiertoteitä), kulkuväylien leveys min mm. Lähiympäristö on turvallinen oleskella ja kulkea: lähiympäristössä ei voimakasta häiriötekijää tai useita häiriötekijöitä: esim. vilkas liikenne, melu- tai pölyhaitta, vilkas asukkaita häiritsevä toiminta (baari, ravintola tms.) Joukkoliikenne on helposti käytettävissä ja toimiva: linja-autovuoroja riittävästi, reitti pysäkille helppokulkuinen ja riittävän lyhyt, pysäkillä katos, penkki ja opastintaulu. Kävelyreitti on välittömässä läheisyydessä ja liittyminen pihasta ja kävelyreitti helppokulkuinen, reitti helposti hahmotettava, selkeä, reitillä levähdyspaikkoja, joista näköyhteys toisiinsa, riittävä valaistus. Viihtyisä ja vetovoimainen puisto tai virkistysalue lähellä, etäisyys pihasta <200 m, mahdollisuus istuskeluun. Taulukko 2. Arviointi, Tapiontie 9, Lähiympäristö, kohdat LÄHIYMPÄRISTÖ 1.1 Helppokulkuisuus 1.2 Lähiympäristön turvallisuus 1.3 Joukkoliikenteen toimivuus 1.4 Lähiympäristö, ulkoilu (kävely- tai pyöräilyreitti) 1.5 Lähiympäristö, virkistysalue tms. Yhteydet lähiympäristöön ovat erittäin helppokulkuisia: ei korkeusvaihteluita, hyvä valaistus ja lyhyt reitit, kulkuväylien leveys min mm. Lähiympäristö on kohtalaisen turvallinen oleskella ja kulkea: lähiympäristössä on baari ja nuorisotalo, joiden toiminta viikonloppuisin ja iltaisin häiritsevät jonkun verran asukkaita, huumeruiskuja on löytynyt puistoista ja leikkipaikoilta, liikenne alueella rauhallista eikä häiritse Joukkoliikenne on helposti käytettävissä ja toimiva: linja-autovuoroja 4 puolessa tunnissa, reitti pysäkille helppokulkuinen, etäisyys 200 m, vain toisella pysäkillä katos, penkki ja opastintaulu Erinomaiset kävely- ja pyörätieverkostot on välittömässä läheisyydessä ja liittyminen pihasta vaivatonta ja helppoa, reitistö helppokulkuinen ja selkeä, lähin levähdyspaikka 100 m päässä, ei muita levähdyspaikkoja. Reitistöllä hyvä valaistus. Läheisen (etäisyys alle 400 m) Kuivasjärven ulkoilualue (ulkoilu- ja latuverkosto) lähellä, ei levähdyspaikkoja eikä valaitusta. Muuten kerrostaloalue viheralueineen ja korttelipihoineen miellyttävä.
12 Kuva 2. Esimerkki arvioinnin tuloksista. 12
13 13 5. ARVIOINTI Domus Botnica, liikesiipi 5.1 Lähiympäristö Domus Botnican opiskelija-asunnot ovat Domus Botnica -säätiön hallussa, PSOAS isännöi kohdetta ja hoitaa opiskelija-asuntojen vuokrausta. Asunto-osan kylkeen rakennettu liikesiipi on alunperin suunniteltu ravintolaksi, viimeksi tila on ollut kuitenkin toimistokäytössä. Liikesiivessä todettiin homevaurio vuonna 2005 jonka jälkeen koko siipi pohjakerroksineen on ollut käyttämättömänä. Kuva 3. Domus Botnica, liikesiipi. 1. Lähiympäristö. Kohde sijaitsee Toivoniemen saaressa, jokisuiston alueella, ainutlaatuisella paikalla kaupunkirakenteessa. Alue on rakennettu 1950-luvulla, asemakaavan on laatinut Alvar Aalto. Alunperin alueella oli erinomaiset palvelut: ruoka- ja erikoistavarakauppoja. Palveluiden keskittymisen vuoksi, monipuoliset lähipalvelut sijaitsevat nyt hiukan kauempana, mutta ovat kuitenkin lähietäisyydellä. Palvelut ovat keskittyneet alle 400 metrin päähän Merikoskenkadulle tai sen läheisyyteen. Puolen kilometrin päässä sijaitsee myös uimahalli ja kuntosali, joka on suunnattu erityisesti ikääntyville kuntoilijoille. Tiloissa toimii myös hieroja. Ympäristö houkuttelee ulkoilemaan, mutta koko saaren kattavaa yhtenäistä jalankulkuverkostoa ei ole rakennettu ja osalla kulkureiteistä ei ole talvikunnossapitoa ollenkaan. Kulkureitit lähiympäristöön ovat osin vaikeakulkuisia: kulkureitin leveys on osin liian kapea tai jalankulkureitti puuttuu kokonaan, lisäksi saaren korkeusvaihtelut ovat liikuntaesteiselle osin hyvin hankalat. Alueen jalankulkuverkosto kaipaa nykyaikaistamista. Domus Botnican liikesiiven lähiympäristö on rauhallinen ja erittäin viihtyisä. Kohde sijaitsee puistomaisessa Toivoniemen saaressa ja vehreä rauhallinen puisto ympäröi koko rakennusta. Vetovoimaisuutta lisäävät
14 14 upeat jokisuistoon avautuvat maisemat. Viereiselle vesialueelle (Oulujoen suistoalue) on rakennettu suihkulähteiden lisäksi kesällä ja syksyllä käytössä oleva laaja upea aluevalaistus, jota tullaan kauempaakin katsomaan. Joen ylittävien siltojen vilkas liikenne ei häiritse, pimeän aikaan siltojen ja autojen valot tuovat kaupungin sykettä lähiympäristöön. Viereinen voimalaitos ja kanava tontin vieressä voi pimeän aikaan tuntua epämiellyttävältä. Kaupungin kaikki linja-autolinjat kulkevat Toivoniemen linja-autopysäkkien kautta, linja-autovuoroja on siis riittävästi. Etäisyys pysäkille on suunnasta riippuen 150 tai noin 230 metriä, reitti pysäkeille on kuitenkin hankala, koska yhtenäinen helppokulkuinen jalankulkureitti pysäkille puuttuu. Reitillä on huomattaviakin korkeuseroja, jyrkkiä portaita, pitkä kohtalaisen jyrkkä kiertotie ja osa reitistä kulkee autotietä pitkin. Vain toinen pysäkeistä on varustettu katoksella, penkillä ja opastaululla. Lähikävelyreitti johtaa liikesiiven taakse joen rantaan yleiselle puistoalueelle, jonne on sijoitettu kaksi levähdyspaikkaa näköetäisyydelle toisistaan. Yhteys pihalta kävelyreitille kulkee autotien kautta ja siten heikentää turvallisuutta. Reitillä ei ole valaistusta, joten kävelyreittiä voi käyttää vain valoisaan aikaan. Talvikunnossapitoa on ainakin osan aikaa talvella. Kävelyreitiltä voi tarkkailla paitsi upeita maisemia myös lintuja. Liikesiiven takana on puissa asukkaiden rakentamia linnunpönttöjä ja lintuja myös ruokitaan siellä. Kuva 4. Asukkaiden laittamia linnunpönttöjä liikesiiven läheisyydessä. Kuva 5. Ympäröivän puiston levähdyspaikka. Kuva 6. Toivoniemen saaressa on osittain korkeuseroja. Kulkureitti linja-autopysäkille. Kuva 7. Kattavaa yhtenäistä jalankulkuverkostoa ei ole lähiympäristössä.
15 Piha Kuva 8. Domus Botnica, liikesiipi. 2. Piha. Piha-alue on pieni: tontin koko on 1695 m2, josta piha-aluetta hieman yli 600 neliötä. Pihalle on sijoitettu pyöräkatokset (60 kpl), 10 autopaikkaa, joista 4 vierasautopaikkoja. Siten päällystämättömän viheralueen koko on erittäin pieni ja kasvillisuuden määrä vähäinen. Oleskelualuetta ei tontille ole pystytty sijoittamaan, asukkaiden rakentama varustukseltaan heikkolaatuinen ja kulkureiteiltään hankala grillipaikka on Oulun kaupungin tontilla. Lisäksi kiinteistö on vuokrannut Oulun kaupungilta maa-alueen tontin vierestä, jonne on sijoitettu 10 autopaikkaa. Piha-alue itsessään ei houkuttele oleskelemaan tai sisällä erityisiä vetovoimaisuustekijöitä, mutta kiinteistöä ympäröivä vehreä puistoalue kompensoi pihan pienuutta ja kasvillisuuden vähäisyyttä voimakkaasti. Lämpimään ilmansuuntaan, lounaaseen, avautuva piha-alue on jäsentynyt selkeästi jalankulku- ja autoliikenteen alueisiin, mikä parantaa jalankulkijan turvallisuutta. Jalankulkureittejä ei ole jalankulkualueella: avoin, tasainen piha on päällystetty kauttaaltaan asfaltilla. Sisäänkäyntien yhteyteen on rakennettu kitkapintaiset jyrkähköt luiskat ja opiskelija-asuntolan sisäänkäyntiin lisäksi uusi viimeistelty katos ja portaat. Muuten pihan materiaalit ovat tavanomaista tasoa, kohtalaisen siistejä ja kunnossapidettyjä. Liikesiiven sisäänkäyntitaso on huonokuntoista pesubetonilaattaa, ja laatat ovat ajan kuluessa liikkuneet niin, että laattojen saumat ovat apuvälineellä liikkuvalle liian suuret ja syvät. Jalankulkijan tasolla pihan miellyttävyyttä parantaa asunto-osan pohjakerroksen asuinkäyttö ja uusittu julkisivupinnoite. Kulkureitit piha-alueella ovat lyhyet, mutta kulkureitti takapihan jätepisteeseen ja kuivaustelineelle liian pitkä ja tasoeroiltaan hankala. Takapihalle kuljetaan joko asunto-osan porrashuoneen
16 16 kautta kellariin ja sitä kautta ulos takapihalle tai kiertäen koko rakennus, käytännössä koko tontin, osin autotietä pitkin. Liikesiiven sisäänkäynti on katettu laajalla matalalla katoksella, jonka alla olevalle sisäänkäyntitasolle voisi helposti sijoittaa suojaisan, turvallisen ja miellyttävän istuskelupaikan korvaamaan puuttuvaa pihan oleskelupistettä. Nykyisin sisäänkäyntikatoksen alla on käyttämätön istutusallas, ja istuskelu- ja oleskelupaikka puuttuu pihalta kokonaan. Kiinteistön opaste (talon numero) on sijoitettu valokuutioon asunto-osan päätyyn. Sen havaitseminen on heikkoa. Haastateltava kertoi vieraiden löytävän talon se valkoinen talo Toivoniemessä kuvauksen avulla. Jätepiste ja kuivausteline on sijoitettu asunto-osan taakse ja kulkureitti takaosaan on liikuntaesteiselle hankala maantasosta pohjakerrokseen ilman hissiä tai liian pitkä kiertäen autotietä pitkin koko rakennuksen. Jätepiste on tarkoitus uusia. Nyt lasikuituiset säiliöt ja siirtosäiliö ovat taivasalla ilman aitausta tai katosta. Jätepisteen käytettävyyttä heikentää olematon valaistus, kulkureittien pituus ja tasoerot ja lisäksi siirtosäiliön luukkujen korkeus. Kuivausteline takapihalla on lähes käyttämätön ja huonokuntoinen, tomutustelinettä ei asukkailla ole käytössä ollenkaan. Asukkaat käyttävät naapurikiinteistön tomutustelinettä. Saattoliikenne pääsee hyvin aivan liikesiiven sisäänkäynnin eteen, mutta autopaikkaa lyhytaikaiseen pysäköintiin ei ole erikseen merkitty, vaikka se epävirallisesti on olemassa. Vierasautopaikat (4 kpl) sijaitsevat hyvällä paikalla aivan liikesiiven edessä. Vieraspaikkojen lisäksi tontin lähellä on pienehkö yleinen pysäköintialue, jota kiinteistön asukkaat voivat käyttää halutessaan. Kuva 9. Domus Botnican piha. Kuva 10. Domus Botnican etupiha. Kuva 11. Domus Botnican takapihaa. Turvallisuus piha-alueella on kohtalaisen hyvä: pihassa tai sen lähiympäristössä ei ole häiriötekijöitä. Jalankulkijan turvallisuutta parantaa auto- ja jalankulkuliikenteen erottaminen selvästi toisistaan pihaalueella, turvallisuutta heikentää pihan heikko valaistus. Piha-alueen valaistus ei kata koko piha-aluetta ja valaistus on monin paikoin alle 5 lx. Vain uusittujen valaisinpylväiden alla valaistuksen voimakkuus on riittävä. Takapihalla asukkaiden käyttämässä sisäänkäynnissä ei ole valaisinta ollenkaan ja takapihan vuokrattu pysäköintialue on valaistu puiston valaisimilla.
17 17 Esteettömyys toteutuu piha-alueella, mutta ei sisäänkäynnissä. Uusi kitkapintainen luiska (nousu 360, pituus 1300) on liian jyrkkä ja portaiden nousu on 180 mm. Sisäänkäynnin esteettömyydestä lisää kohdassa 5.4 Asfalttipäällyste on riittävän tasainen ja kova apuvälineelläkin liikkuvalle. Pientä lammikoitumista oli jalankulkualueella, muuten vedet ohjautuivat kohtuullisen hyvin pois päällystetyiltä alueilta, sisääntulon edestä ja kulkureiteiltä. 5.3 Yhteistilat Kuva 12. Domus Botnica, liikesiipi. 3. Yhteistilat. Asukkaiden käytössä on monipuoliset viihtyisät ja siistit yhteistilat: kerhohuone (käyttö myös kokoushuoneena), saunatilat ja talopesula. Saunatilojen pukuhuoneesta on yhteys monikäyttöiseen kerhohuoneeseen. Kerhohuonetta käytetään asukkaiden oleskelutilana, asukastoimikunnan järjestämien tapahtuminen (pikkujoulut jne.) kokoontumistilana, kirkkokuoron harjoitustilana (1 kerta/kk) ja joskus Toivoniemen taloyhtiöiden kokoustilana. Kaikkien yhteistilojen saavutettavuus on heikko. Yhteistilat sijaitsevat pohjakerroksessa, jonne on kulkureitti vain portaiden kautta ilman hissiä. Pohjakerros on osittain maanpinnan yläpuolella niin, että tiloihin tulee ikkunoiden kautta luonnonvaloa. Portaat ja kulkureitit yhteistiloihin ovat kohtuullisen helppokulkuiset: porrasaskelmien nousu on mm, kulkuaukkojen leveys on yli 800 ja käytävien leveys on yli 1200 mm. Yhteistilojen käytettävyyttä, varsinkin pitempiaikaista käyttöä, heikentää liikuntaesteiselle soveltuvan wc-tilan puuttuminen. Pukuhuoneen wc-tila on mitoitukseltaan liian pieni.
18 18 Talosaunan esteettömyyttä heikentää kulkuaukkojen kapeus: kulkuaukot pukuhuoneesta ovat kaikki alle 800 mm, wc tilaan alle 700 mm. Muuten pesuhuone on suuri ja väljä, pyörähdysympyrä mahtuu hyvin, myös suihkutilassa, jos jakoseinä poistettaisiin. Sauna on tilava, kiuas suojattu ja tukevat kaiteet auttavat liikuntaesteistä pääsemään lauteille. Liikunta-apuvälineen pyörähdysympyrä ei kuitenkaan mahdu saunaan ja laudetasojen tavanomainen korkeus aiheuttaa ongelmia liikuntaesteiselle. Pukuhuoneen kalustus ei ole riittävän väljä apuvälineen kanssa liikkuvalle. Irtokalusteita muuttamalla tilasta saisi helposti käyttökelpoisen. Pieni pukuhuoneen yhteydessä oleva wc ei sovi liikuntaesteiselle: kulkuaukko alle 700 mm, eikä pyörähdysympyrä mahdu pieneen tilaan. Kiviset seinärakenteet saunatiloissa mahdollistavat tukitankojen tukevan kiinnittämisen. Valaistus saunatiloissa on riittämätön heikkonäköiselle: puku- ja pesuhuoneessa 75 lx, wc:ssä 138 lx ja saunassa vain noin 20 lx. Saunatilat ovat kohtuullisen viihtyisiä ja materiaaleiltaan siistejä ja kestäviä, ovet ja pukuhuone on uusittu ja paneloitu. Talopesulan tila on lähes esteetön. Liikunta-apuvälineen pyörähdysympyrä 1300 mahtuu tilaan, mutta koneiden alle rakennettu betonikoroke vaikeuttaa koneiden käyttöä. Talopesulan käytettävyys liikuntaesteiselle on vaikeaa, koska koneet on asennettu betoniselle korokkeelle ja virtakytkimille ulottuminen on vaikeaa, koska kytkimet on sijoitettu koneiden taakse. Muuten koneet ovat hyvin käytettävissä, kaikki toiminnot ovat etupaneeleissa. Koneistus tilassa on riittävä: kuivausrumpu, mankeli, linko, pesukone, altaat käsipesua varten ja pitkä työtaso. Ulottuminen kuivausrumpuun tai linkoon voi olla liikuntaesteiselle vaikeaa. Talopesulassa ei ole erillistä kuivaushuonetta, asukkaiden käytössä on kuivausrumpu. Valaistus ei ole riittävä heikkonäköiselle (120 lx), varsinkin jos heikkonäköinen joutuu tutkimaan ohjauspaneeleita tai varauskirjaa. Kuva 13. Kulkureitti yhteistiloihin ulkokautta ja portaita pitkin. Hissi ei ulotu kellarikerrokseen. Kuva 14. Kerhotila. Kuva 15. Pesutupa.
19 19 Kerho- ja kokoustila on monikäyttöinen. Tilassa on tv, videot, kokouspöytä ja -tuolit, sohvia ja nojatuoleja oleskelua varten. Kerhotilan koko on riittävä isollekin joukolle; sitä käytetään kirkon kuoron harjoituspaikkana ja asukastoimikunnan pikkujoulupaikkana. Kerhotila on esteetön, mutta sekalainen runsas kalustus vähentää tilan käytettävyyttä. Poistamalla osa kalusteista olisi tila varsin monikäyttöinen ja liikuntaesteiselle soveltuva. Tilassa on luonnonvaloa runsaasti, mutta valaistus on liian heikko (50 lx). Pinnat ovat siistejä ja kunnossapidettyjä, sekalainen runsas kalustus vähentävät tilan viihtyisyyttä. Asukastoimikunnan toivomuslistalla ovat lukittavat kaapit, joita kerhohuoneessa ei nykyisin ole. Jotta ikääntynyt voisi viettää kerhotilassa ja muissa pohjakerroksen yhteistiloissa pitempiäkin aikoja, tulisi liikuntaesteiselle sopiva wc-tila järjestää näiden tilojen yhteyteen. Yhteys takapihalle ja grillipaikalle on välttävä. Kulkureitti kulkee pohjakerroksen käytävää pitkin, suoraa yhteyttä ulos ei ole. Kiinteistössä ei ole muita yhteiskäytössä olevia tiloja. Asukastoimikunta on esittänyt helposti saavutettavaa pyörä- tai ulkoiluvälinevarastoa. 5.4 Sisäänkäynnit ja porrashuoneet Kuva 16. Domus Botnica, liikesiipi. 4. Sisäänkäynnit ja porrashuoneet. Liikesiiven sisäänkäynnin valaistus ja hahmotettavuus on välttävää. Valaistus on tasainen, mutta liian heikko, valaistusvoimakkuus katoksen alla on lx, portaiden alueella vain noin 2 lx. Sisäänkäynti hahmottuu erittäin hyvin, koska laaja näkyvä sisäänkäynti yhdistää liikesiiven ja asunto-osan ja liikesiiven oviympäristössä on värikontrasti julkisivupintaan nähden. Sisäänkäynti ei ole esteetön liikuntaesteiselle. Uudehko kitkapintainen luiska on liian jyrkkä (kaltevuus 28%) ja portaiden nousu 180 mm. Portaista puuttuvat käsijohteet. Muuten laajalla sisäänkäyntitasolla on vapaata
20 20 tilaa liikkumisen apuvälineelläkin liikkuvalle runsaasti ja ulko-oven aukeamissuunnalla on 400 mm vapaata tilaa. Sisäänkäyntitason kaiteen korkeus on 1120 mm. Sisäänkäynti on suojainen, katettu ja sadevedet ohjautuvat takapihan nurmikkoalueelle. Ulko-ovi ei ole esteetön: oven vapaa aukko on 800 mm, tasoero tuulikaappiin on 100 mm ja kynnyksen korkeus on 40 mm. Oven saa helposti ranteella auki. Tuulikaappi on ahdas eikä apuvälineen kanssa liikkuvan ole mahdollista avata sisempää ovea, koska tuulikaapin syvyys ei riitä siihen. Ovipuhelinta ei ole liikesiivessä eikä asunto-osassa eikä lukkoa voi avata yhdellä kädellä. Sisäänkäynnin yhteydessä ei ole varsinaista säilytystilaa apuvälineille, eikä erillistä helppokäyttöistä ulkoiluvälinevarastoa. Liikesiiven aulassa on kuitenkin runsaasti vapaata tilaa, jonne on mahdollista sijoittaa liikkumisen apuvälineet. Liikesiiven sisäänkäyntitasolle on kuitenkin mahdollista sijoittaa muutamia apuvälineitä ulkotilaan katoksen alle. Asunto-osassa on hissi, joka ulottuu vain asuinkerroksiin. Asunto-osan pohjakerroksen yhteistiloihin, ullakkokerrokseen tai liikesiiven pohjakerrokseen ei pääse hissillä ja näiden tilojen saavutettavuus liikuntaesteiselle on hissin puuttumisen vuoksi heikkoa. Hissi ei ole sopiva liikuntaesteiselle ja apuvälineen kanssa kulkevalle: hissikorissa on tilaa vain 910x1030 mm, oven vapaa aukko on 660 mm leveä ja valaistus hississä hämärä. Hissin käytettävyyttä heikentävät lisäksi hankalat ovet: kääntöovi ja alkuperäinen korin veräjäovi. Liikesiiven sisäinen porras yhdistää matalaa asuinkäyttöön soveltumatonta pohjakerrosta ja liikesiiven 1.kerrosta. Siksi tässä analyysissä ei tarkastella liikesiiven porrasta vaan asunto-osan porrashuonetta, joka yhdistää liikesiiven pohjakerroksen yhteistiloihin. Porrashuoneeseen johtava sisäänkäynti on samantyyppinen kuin liikesiivessä. Kulkureitti liikesiivestä ulkokautta porrashuoneeseen on liikuntaesteiselle hankala. Tasoero ulko-ovella on 130 mm, tuulikaapissa ei tilaa pyörätuolille ja oviaukon leveys on alle 800 mm. Kuva 17. Laaja katos sisäänkäynnin suojana. Kuva 18. Tuulikaappi sisältä päin katsottuna. Kuva 19. Ulko-oven ja tuulikaapin tasoeroja.
21 21 Porrashuone on kohtuullisen helppokulkuinen. Portaiden etenemä on 300 mm, nousu 150 mm ja porras on tyypiltään kaksivartinen suora porras. Turvallisuutta heikentää käsijohteen puuttuminen toiselta puolelta ja askelmien väri- tai materiaalieron puuttuminen. Portaat ovat riittävän tilavat, selkeät ja sijoitettu loogiseen paikkaan, mutta niiden etäisyys (yli 20 metriä) pidentää kulkureittiä entisestään yhteistiloihin. 5.5 Asunnot Kuva 20. Solun asuinhuone. Kuva 21. Solun yhteinen pesutila. Kuva 22. Solussa olisi hyvät keittomahdollisuudet. Liikesiipi on nykyisin tyhjillään todetun homevaurion vuoksi. Aikaisemmin tila oli vuokrattu toimisto-, tutkimus ja varastokäyttöön. Liikesiiven 1. kerroksen tiloja arvioidaan nykyisen olemassa olevan tilanteen mukaan. Lähtökohtana on ollut tilojen käyttötarkoituksen muutos mahdollisimman vähin muutoksin ikääntyneiden lyhytaikaiseen asuinkäyttöön. Toimistohuoneita tarkastellaan asuinhuoneina ja toimiston aputiloja asuinhuoneisiin kytkeytyvinä pesu-, wc-, ruokailu- ja ruoanlaittotiloina. Pohjakerrosta ei ole otettu mukaan asuntotarkasteluun, koska pohjakerroksen asuinkäyttö on epätodennäköistä huonetilojen mataluuden vuoksi.
22 Kuva 23.. Domus Botnica, liikesiipi. 5. Asunnot. 22
23 23 Asuntotyyppi 1 Asuntotyyppi 2 Asuntotyyppi 3 pienin tstohuone kumatstohuone suurin tstohuone 13,5 m2 3 kpl 19,5 m2 1 kpl 21,5 m2 2 kpl Yhteistilat solussa: oleskelu (kulmahuone) aula (eteinen) kk (keittiö) ruok. (kahvio) wc-tila (WC/N, WC/M) puk.+wc+su (+sk) 1 kpl 21 m2 1 kpl 37 m2 1 kpl 7 m2 1 kpl 18 m2 2 kpl 7 m2 1 kpl 6 m2 Ryhmäkoti (soluasunto) -tyyppisen huoneiston huonetilat: Asuinhuoneet: Asuntotyyppi 1: pienin toimistohuone 13,5 m2 3 kpl ilmansuunta kaakkoon Asuntotyyppi 2: kulmatoimistohuone 19,5 m2 1 kpl ilmansuunta kaakkoon Asuntotyyppi 3: suurimmat toimistohuoneet 21,5 m2 2 kpl ilmansuunta luoteeseen pihalle Muut tilat: Oleskelu, kulmahuone 21,0 m2 1 kpl, ilmansuunta kaakkoon Aula, asuinhuoneiden eteistila 37,0 m2 1 kpl Ruokailu, asuinhuoneiden ruokailutila 18,0 m2 1 kpl KK, asuinhuoneiden keittiötila 7,0 m2 1 kpl WC-tilat, WC/N + WC/M 3,5 m2 2 kpl Peseytymistilat: - pukeutumistila, wc ja suihkutila 6,0 m2 1 kpl (+ siivouskomero, välitila, arkisto) Kaikissa asuinhuoneissa on helppo liikkua ja soluhuoneisto on selkeä ja looginen. Asuinhuoneet, aula- ja ruokailutila ovat esteettömiä. Soluasunnon kynnykset wc- ja pesutiloihin ovat liian korkeat ja oviaukot liian kapeat. Tämä heikentää asunnon käytettävyyttä. Näkymät asuntotyyppi 3:sta (21,5 m2) avautuvat yhteen suuntaan pihan pysäköintialueelle, muiden asuinhuoneiden näkymät avautuvat miellyttävästi viereiseen puistoon. Näkymät jokisuistoon ovat näistä huoneista upeat. Tuulikaappi ei sovellu liikkumisen apuvälineen kanssa liikkuvalle: oviaukon vapaa leveys on 800 mm, eikä tuulikaapin syvyys riitä sisäoven avaamiseen apuvälineen kanssa. (Ks. myös kohta 5.4 Sisäänkäynnit ja porrashuoneet.) Selkeätä opastetta ei asunnoille luonnollisesti ole, mutta on sijoitettavissa helposti. Eteinen eli aula on riittävän väljä ja tilaa on runsaasti apuvälineille, naulakoille ja istuimille pukeutumista ja kulkemista varten. Säilytystiloja ei ole, mutta ovat helposti sijoitettavissa huoneeseen tai aulatilan puolelle.
24 24 WC-tilojen saavutettavuus on kohtuullisen hyvä aulan päässä lähellä sisäänkäyntiä, mutta tilojen käytettävyys on liikuntaesteiselle heikko. WC-tilat (WC/N + WC/M) eivät ole sopivia mitoitukseltaan liikuntaesteiselle; tilat ovat aivan liian pieniä, kynnykset liian korkeita ja oviaukot liian kapeita. Yhdistämällä nämä kaksi pientä wc-tilaa yhdeksi, saataisiin liikuntaesteetön wc-tila järjestettyä huoneistoon kohtuullisilla muutoksilla. Peseytymistilan saavutettavuutta aulasta välitilan kautta heikentää kulkureittien kapeus ja alkuperäisten ovien kynnysten korkeus. Peseytymistila (pukeutumis-, wc- ja suihkutila yhdessä) ei ole käyttökelpoinen liikuntaesteiselle; tilat ovat liian kapeita pyörähdysympyrälle. Varusteiden lisääminen wc- ja pesutiloihin on helppoa, koska tiloissa on kivirakenteiset seinät. Pyykinpesu- ja kuivausmahdollisuutta ei ole ja sellaisten tilojen järjestäminen vaatisi jo arkisto- ja välitilan ottamista kokonaan käyttöön. Arkisto ja välitilat ovat hyvä käyttämätön resurssi pesutilojen laajennuksen kannalta. Näihin tiloihin pystyisi järjestämään myös pyykinpesu- ja pyykinkuivausmahdollisuuden. Keittokomero sijaitsee aulan päässä ja vieressä on tilava, 18 m2, avoin ruokailutila. Keittokomero ei sovellu liikkumisen apuvälineen kanssa liikkuvalle; oviaukko keittokomeroon on alle 800 mm ja vapaa työskentelytila on syvyydeltään alle 1200 mm, pyörähdysympyrä ei mahdu keittokomeroon. Poistamalla keittokomeron kevyt levyseinä ja yhdistämällä ruokailu- ja keittotila, keittokomero ja ruokailutila muuttuisivat väljäksi esteettömäksi ja helppokäyttöiseksi tupakeittiöksi. Kalustus ja varustus keittokomerossa on riittävää lyhytaikaista asumista varten, vaikkakin niiden laatutaso on kohtalainen. Ruokailutila on mitoitukseltaan riittävän suuri ja esteetön. Keskeinen sijainti aulan yhteydessä parantaa tilan käytettävyyttä myös osittaisena oleskelu- tai jutustelutilana. Ruokailutilan koko on noin 4 x 4,4 m. Halutessaan asukkaat voivat ruokailla myös omissa huoneissaan. Pienimmässä asuintotyyppi 1:ssä (13,5 m2) asuinhuoneeseen saa mahtumaan pienen ruokapöydän oleskelukalusteiden kustannuksella. Oleskelutilan on ajateltu olevan kulmahuoneessa, jonka huoneala on 21,0 m2. Tila sijaitsee aulan päässä ja on kohtalaisen hyvin saavutettavissa asuinhuoneista. Oviaukko on 850 mm eikä oviaukossa ole kynnystä. Tila on kalustettavissa niin, että myös pyörähdysympyrä mahtuu sinne. WC-tilojen sijainti aulan toisessa päässä voi aiheuttaa tarpeetonta kulkua oleskelu- ja wc-tilojen välillä. Soluhuoneiston erilliset asuinhuoneet ovat kohtalaisen suuria: pienin on 13,5 m2 ja suurin 21,5 m2. Pieninkin huone on juuri ja juuri kalustettavissa niin, että sängyn päädyn voi kääntää kohtisuoraan seinää vasten. Tällaisesta soluasunnosta on helppo vuokrata myös useampia huoneita niin, että omainen tai vieras saa halutessaan oman asuinhuoneen lyhytaikaiseen käyttöön. Soluhuoneiston tai asuinhuoneiden yhteydessä ei ole omaa pihaa. Välitilasta on nykyisin käynti ulos kattamattomaan aidoin rajattuun tilaan. Joko ottamalla käyttöön tämän ulkotilan tai käyttämällä laajaa katettua sisäänkäyntitasoa, saadaan asukkaille järjestettyä ulko-oleskelutilaa asunnon välittömään läheisyyteen. Nämä tilat voisivat korvata kohtalaisen hyvin parvekkeen tai terassin puuttumista. Huoneiston teknistä varustelua ei ole tarkasteltu tässä analyysissä.
25 25 Soluhuoneistoa ja asuinhuoneita on erittäin helppo muunnella: liikesiiven 1. kerroksen kantava rakenne on pilarirunkoinen, vain arkiston ja wc-tilojen seinät ovat kantavia kivirakenteisia seiniä. Huoneet soveltuvat moneen eri käyttöön ja niiden yhdistäminen tai muutokset ovat helposti toteutettavissa, koska huoneiden väliset seinät ovat keveitä levyseiniä. Liikesiiven wc- ja pesutilojen muunneltavuus on erittäin helppoa. Vesijohto- ja viemärilinjoja voidaan vetää pohjakerroksen kautta kohtalaisen vapaasti ja tämä antaa paljon eri mahdollisuuksia 1. kerroksen wc- ja pesutilojen muutoksille ja uudelleenjärjestelyille. Koska liikesiipi on yksikerroksinen ei ilmastoinnin muutoksille ole erityisiä esteitä hormien suhteen. 5.6 Resurssit Rakennusoikeus on käytetty. Asemakaavan uusimisesta on alustavasti keskustelu Oulun kaupungin kaavoitusosaston kanssa ja Toivonimen asemakaavaa onkin tarkoitus tarkastella uudelleen vuonna Nykyinen asemakaava sallii liikesiivelle asuin- ja liikekäytön. Asemakaavan uudelleentarkastelu antaa hyviä mahdollisuuksia liikesiiven käytölle, myös ikääntyneiden lyhytaikaiseen asumiseen. Kiinteistön asunto-osan pohjakerroksen yhteistiloissa ei ole käyttämättömiä tai vajaakäyttöisiä tiloja. Asuntoosan ullakkokerroksen käyttö asuin-, yhteis- tai aputiloiksi on vaikeaa. Nykyiset irtainvarastot pitäisi sijoittaa muualle kuin ullakkokerrokseen ja hissi ulottaa ullakkokerrokseen saakka. Jos ullakkokerroksen käyttötarkoitusta muutettaisiin ja kerroksesta avautuvia upeita näkymiä hyödynnettäisiin, pitäisi irtainvarastot sijoittaa muualle esim. liikesiiven pohjakerrokseen ja kulkureitti järjestää ainakin helppokulkuiseksi ja irtainvarastot riittävän suuriksi. Isännöitsijän toive olisi, että rakennuksessa olisi niin suuret irtainvarastot, että niihin voisi sijoittaa asuntojen käytöstä poistetut komerot ja ovet.
26 26 Kuva 24.. Domus Botnica, liikesiipi. 6. Resurssit. Liikesiiven pohjakerroksessa on osin käyttämättömiä, tyhjiä autotalli- ja varastotiloja. Tilat ovat nykyisin vain osittain talonmiehen käytössä autojen säilytystilana. Autojen pysäköinti Toivoniemen taloyhtiöillä on vaikea kaikkien taloyhtiöiden osalla ja liikesiiven pohjakerroksen käyttämättömille autotalleille olisi varmasti käyttäjiä. Liikesiiven pohjakerroksen käyttö ongelmallista, koska huonekorkeus on 2160, palkkien alla 1800 mm. Pohjakerrosta voisi käyttää asukkaiden varasto- ja säilytystiloina. Kiinteistöstä puuttuu pyörä- ja ulkoiluvälinevarasto ja se onkin asukkaiden toivomuslistalla. Nykyisten yhteistilojen muuttaminen liikuntaesteisten asuin- tai kuntoutuskäyttöön ei ole kohtuullisin muutoksin järjestettävissä. Hissi ei ole sopiva liikuntaesteisille ja hissi ei ulotu pohjakerrokseen saakka eikä yhteistiloissa ole nykyäänkään vajaakäyttöä. Yhteistilojen kulkureitti tulisi järjestää esteettömäksi ja wc -tilaa ja ovien kulkuaukkoja suurentaa, jotta yhteistiloja voisi liikuntaesteinenkin käyttää. Kerhohuoneen, talopesulan- ja saunan käyttö on muuten kohtuullisin muutoksin mahdollista muuttaa esteettömiksi tiloiksi. Liikesiiven 1.kerros on erinomainen resurssi esteettömään ikääntyneiden lyhytaikaiseen asumiseen. Tila on nykyään kokonaan käyttämätön ja uutta käyttöä harkitaan. Paitsi asuinkäyttö, niin myös käyttö yhteistiloiksi on mahdollista liikesiivessä. Koko kiinteistöä ajatellen muuttamalla osa liikesiivestä tai koko liikesiipi 1. kerroksen huoneista muuhun kuin asuinkäyttöön, saisi kiinteistöön järjestettyä kohtuullisin kustannuksin esteetöntä, helposti saavutettavaa ja monikäyttöistä kuntoilu tai kuntoutus- tai kerho/harrastetilaa.
27 27 Liikesiiven käytön lisäarvo on kiinteistön sijainti lähellä kaupungin keskustaa, palveluita ja vehreässä rauhallisessa puistomaisessa ainutlaatuisessa jokisuiston ympäristössä. Alunperin liikesiipi oli suunniteltu ravintolakäyttöön. Asuinkäyttö hyödyntäisi liikesiiven ympäristön hyviä laatutekijöitä erinomaisesti. Kuva 25. Liikesiipi on nykyään käyttämätön. Kuva 26. Liikesiipi on nykyään käyttämätön. Kuva 27. Liikesiiven lähiympäristössä on hyviä laatutekijöitä. 6. ARVIOINTI Tapiontie Lähiympäristö Kuva 28. Tapiontie Lähiympäristö. Tapiontie 9 on tullut PSOASin hallintaan Linnanmaan vuokra-asunnot Oy:ltä vuonna Taloyhtiö on rakennettu yhtä aikaan Linnanmaan yliopiston ja sen campus-alueen kanssa 1970-luvulla. Linnanmaan alue on kohtalaisen tiivistä kerrostaloaluetta, mutta viheralueet ovat kasvaneet jo vehreiksi. Jalankulku- ja
28 28 pyörätieverkosto on alueella erinomainen ja palvelut ovat säilyneet ja lisääntyneet alueella. Ostoskeskuksen ulkoalueet on perusparannettu ja alueella onkin turvallinen ja helppo kulkea. Kuva 29. Lähiympäristössä on talvellakin hyvin kunnossapidetty jalankulku- ja pyörätieverkosto. Kuva 30. Ostoskeskus ja palvelut sijaitsevat aivan vieressä. Tapiontie 9:n lähiympäristössä on erinomainen kävely- ja pyörätieverkosto, joka kattaa koko Kaijonharjun ja Linnanmaan alueen. Kävely- ja pyörätieverkosto on hyvin valaistu ja talvikunnossapito on hoidettu hyvin koko alueella. Yhteys pihasta kävelyreiteille on vaivatonta ja helppoa, pihan kulkureitit yhdistyvät korttelin rajalla verkostoon eikä liikkumista estäviä korkeusvaihteluita ole. Reitit hahmottuvat selkeästi ja suositut kävely- ja pyörätiet ovat riittävän leveitä sekä pyöräilijöille, kävelijöille että apuvälinettä käyttävälle ikääntyneelle. Ainoa puute on levähdyspaikkojen vähyys. Lähin levähdyspaikka on ostoskeskuksen pienellä viheralueella ja aukiolla alle sadan metrin päässä, mutta muuten levähdyspaikat ovat hyvin harvassa. Lähellä sijaitseva ostoskeskuksen baari ja nuorisotalo aiheuttavat häiriöitä asukkaille. Haastateltavan mukaan ostoskeskuksen tuntumasta ja lähiympäristöstä on löytynyt leikkipaikoilta ja puistoista huumeruiskuja. Viikonloppuisin ja joskus iltaisin baarin läheisyydessä on äänekästä ja rauhatonta, muuten lähiympäristössä ei ole asukkaita häiritsevää toimintaa. Autoliikenne lähiympäristössä on rauhallista. Vain asukkaiden autot liikennöivät alueella, vilkkaampi kokoojatie on hiukan kauempana. Joukkoliikenne toimii Kaijonharjun alueella hyvin ja reitti pysäkille on helppokulkuinen. Linja-autopysäkki on alle 200 metrin päässä ja vuoroja on 4 kpl puolessa tunnissa. Vain toinen pysäkeistä on varustettu katoksella, penkillä ja opastaululla. Vaikka Kaijonharju on 1970-luvulla rakennettua kerrostaloaluetta, suurehkot korttelipihat, täysikasvuinen mäntypuusto ja kerrostalojen väliset viherkaistat muodostavat yhdessä vehreän asuinympäristön. Aivan Tapiontien 9:n lähiympäristössä ei ole vetovoimaista puistoa, mutta lähietäisyydellä (alle 400 metrin päässä) on Kuivasjärven ranta-alue ulkoilureitteineen, jonka kävely- ja latuverkostoa asukkaat käyttävät virkistäytymiseen. Kävelyreitillä ei ole valaistusta eikä talvikunnossapitoa. Läheisessä ostoskeskuksessa on monipuoliset palvelut. Terveyskeskus, kirjasto, posti, apteekki, elintarvikeliike ja pankkiautomaatti ovat kaikki alle 200 metrin päässä. Alueelta puuttuvat maksupalvelupiste ja kuntoiluun liittyvät palvelut kuten kuntosali ja fysikaalinen hoitolaitos. Seurakunnan tilat: kappeli ja
29 29 seurakuntasali ovat nekin kohtalaisen lähellä. Ikääntyneelle asiointi ulkoalueiltaan uusitussa ostoskeskuksessa on helppoa ja turvallista. 6.2 Piha Kuva 31. Tapiontie Piha. Tapiontie 9:n suojaisessa ja miellyttävässä korttelipihassa on luontotekijöitä riittävästi: täysikasvuisia mäntyjä ja pensaita. Keskellä on laaja viheralue, jonne on sijoitettu grillipaikka, penkki ja runsaasti leikkivälineitä. Tomutustelineet on sijoitettu helppokäyttöiseen paikkaan sisäänkäyntien läheisyyteen kulkureittien varrelle. Piha on turvallinen, viihtyisä ja houkuttelee oleskelemaan tai pihan elämää voi tarkkailla asuntojen parvekkeilta. Tapiontie 9:n parvekkeista puolet avautuu pihalle. Kuva 32. Jätepiste ja autopaikat sijaitsevat viereisellä tontilla. Kuva 33. Tapiontie 9:ssä on suojainen korttelipiha.
4.8 Opiskelija-asuntojen lyhytaikainen käyttö seniorien näkökulmasta
4.8 Opiskelija-asuntojen lyhytaikainen käyttö seniorien näkökulmasta Anneli Paakkari Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Domus Botnica, liikesiipi. Pohjankaleva, talo A. Tapiontie 9. 4.8.1 Tutkimuksen tausta ja lähtökohdat
LisätiedotESTEETTÖMYYSSELVITYS
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja
LisätiedotMuutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2 Kunta: Kuopio Päivämäärä: 24.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj Kunta: Kuopio Päivämäärä: 2.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2 Kunta: Iisalmi Päivämäärä: 9.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotPituuskaftevuus - 12 o/o
69 1O ORIVEDEN RYHMAKOTI 10.1 Piha-alueet 1a sisaankayn nit Rakennusten sisddnkaynnille johtavan tren kaltevuus on noin 12 % (kuva 1). Sisddnkdynnin edessa olevan pihan sivukaltevuus on noin 10-11 % (kuva
LisätiedotEsteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013
Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%
LisätiedotValtioneuvoston asetus
LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se
LisätiedotRakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys
Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus
LisätiedotHelsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet
Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet Hanna-Leena Rissanen Rakennusvalvonta PIENTALOT 2 Rakennukseen johtava kulkuväylä Ei koske omakotitaloa, paritaloa eikä kaupunkipientaloa, jos esteettömän
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012:
LisätiedotEsteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa
Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Niina Kilpelä, arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry / Siltasaarenkatu 4 00530 HELSINKI puh. (09) 6850
LisätiedotEsteettömyys asuntorakentamisessa
Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN
LisätiedotValtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman
LisätiedotJärvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi
Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa
LisätiedotSELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille
SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena
LisätiedotILTARUSKO. Taiteilijan näkemys. Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko Kontukuja 2 00940 Helsinki turvallisesti omaan kotiin
ITARUO Taiteilijan näkemys Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko 2 turvallisesti omaan kotiin Helsingin asumisoikeus Oy ITARUO Kontula, 2a, Senioriasuminen Iltaruskossa Yleistä Yhtiön läheisyydes on Kontulan
LisätiedotMääräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset Määräaikaan 3.6.2013 klo 12.00 mennessä tarjouksia on tullut yhteensä _ yritykseltä.
LIITE 4 TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN YKSIKKÖ/ Toffela-hanke Tarjous saapunut YRITYS saapunut Hankintamenettely Avoimen menettelyn mukainen hankintailmoitus on julkaistu www.hankintailmoitukset.fi sivulla
LisätiedotKirkkopuiston seurakuntakoti
Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui
LisätiedotEsteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama
Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotSipusaaren seurakuntakoti
Kesäkuu 2017 Sipusaaren seurakuntakoti Käyntiosoite: Sipusaarentie 31, 11120 Riihimäki Seurakuntakoti valmistui vuonna 1970. Rakennuksen suunnittelijana oli rakennusmestari Urho Lehtonen. Seurakuntakoti
LisätiedotOulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28
Oulu, Etelätulli Rautionkatu 28 SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa Taiteilijan näkemys saattaa yksityiskohdiltaan poiketa toteutuksesta. Viihtyisiä vuokrakoteja korkeatasoisessa
Lisätiedotpiiri Ehdotus lähtee julkisuuden eri asteiden artikuloinnista. Tehokas kortteli on sovitettu pienimittakaavaiseen ympäristöön jakamalla rakentaminen p
piiri Ehdotus lähtee julkisuuden eri asteiden artikuloinnista. Tehokas kortteli on sovitettu pienimittakaavaiseen ympäristöön jakamalla rakentaminen pienempiin, kadun kaarevaa linjaa seuraaviin osiin.
LisätiedotRAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta
RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10
HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä
LisätiedotTOIMINNALLINEN TURVALLINEN YKSILÖLLINEN TEHTY ELÄMÄÄN
TOIMINNALLINEN TURVALLINEN YKSILÖLLINEN TEHTY ELÄMÄÄN TEHTY ELÄMÄÄN AINOA KAARI on suunniteltu joustamaan asukkaansa elämän mukana. Se on tilava ja toimiva kaikissa elämäntilanteissa. Kaaren käytännölliset
LisätiedotCO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja
CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan
LisätiedotLETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA
ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut
LisätiedotESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE
ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE 8.7.015 3 4 ESTEETTÖMYYS VANTAAN ASUNTOMESSUILLA Tämä esteettömyysopas on toteutettu Suomen Asuntomessujen tilauksesta. Esteettömyyskartoituksen on toteuttanut Kynnys ry
LisätiedotEsteetön asuminen ja eläminen
Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä
LisätiedotKoti elää asukkaan elämänkaaren mukana
Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys
LisätiedotAINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA
AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot
LisätiedotCO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja
CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 120 Kompakti yksikerroksinen ekotalo suuntaan katseensa huomiseen. Rakennuksen pinnat voidaan varustella aurinkopaneelein, jolloin se on valmis
LisätiedotREMONTOITU VUOKRAKOTI PERINTEIKKÄÄSSÄ PIHLAJAMÄESSÄ. PIHLAJAMÄKI HELSINKI. SATO VuokraKoti Johtokiventie 8, Helsinki ANNA ELÄMÄN VIEDÄ
REMONTOITU VUOKRAKOTI PERINTEIKKÄÄSSÄ PIHLAJAMÄESSÄ. PIHLAJAMÄKI HELSINKI SATO VuokraKoti Johtokiventie 8, 00710 Helsinki ANNA ELÄMÄN VIEDÄ REMONTOIDUT SATO VUOKRAKODIT Perinteikkäässä Pihlajamäessä sijaitsevassa
LisätiedotVuokra-asuntoja. Palvelut parhaalta paikalta
Koti kaiken keskellä alvelut parhaalta paikalta Vuokra-asuntoja Sellonhuipun vuokrauksesta vastaa Ovenia sännöinti p. 0201 774 500 asuntovuokraus@ovenia.fi www.oveniaisannointi.fi ASUNTO OY SOON SONHUU
LisätiedotEsteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry
Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
LisätiedotESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY
ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY Kentän nimi: Selvityksen tekijät ja pvm: Tämän tarkistuslistan tavoitteena on helpottaa golfkenttien kenttätoimikuntien ja vastaavien työtä,
LisätiedotKOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.
LisätiedotHelsingin Kaupungin Asunnot Oy c/o Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2
HANKESELOSTUS 1 (13) Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2 HANKESELOSTUS 2 (13) Yleistä Sijainti Tontti 36110 / 12 Henrik Lättiläisenkatu 12, Viikki 00560 Helsinki Tontin koko
Lisätiedotalueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
Lisätiedot113,0 m², 5h,k,wc,khh/...,
Kohteen ilmoittaja Nimi: Mia Lindberg Puh: 044 381 7771 Kiinteistömaailma, Taka-Töölö, Linnakodit Oy LKV Linnankoskenkatu 12 00250 Helsinki Puh: 044 283 1195 Tilava perheasunto, jossa on neljä makuuhuonetta!
LisätiedotVILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl
VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan
LisätiedotValkeakosken Kanavanranta
Eteläinen Hesperiankatu 8 00100 Helsinki, Finland T +358-40-521-3078 E info@lunden.co W www.lunden.co Valkeakosken Työpaja Lähtötilanne Suunnittelualue Valtakatu uimahalli kaupungintalo linja-autoasema
LisätiedotPyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen
Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä
LisätiedotEsteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015
Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden
LisätiedotTilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2015 kokonaisvuokra 12,66 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran)
Pertlk 9.12.2014 Liite 1/2014 PALVELUASUMISEN VUOKRAT 1.3.2015 ALKAEN RYHMÄKODIT: Pehtoori ryhmäkodin kokonaisneliöt 304 m2, josta Asukkaiden käytössä 287 m2 Henkilökunnan tiloja 12 m2 (vähennetty) Tilakeskuksen
LisätiedotEsteettömyysopas Hirvijärven leirikeskus osoite: Hirvijärventie 760.
Elokuu 2013 Esteettömyysopas Hirvijärven leirikeskus Hirvijärven leirikeskus sijaitsee 13 kilometriä Riihimäen keskustasta lounaaseen, osoite: Hirvijärventie 760. Leirikeskuksessa on kolme rakennusta:
LisätiedotRakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:
Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,
LisätiedotEsteettömyysopas Keskuskirkko
Kesäkuu 2017 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu
LisätiedotTourism Service Development Luotsi Projekti
Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi
LisätiedotPETÄJÄSSUONKATU 4A TAMPERE. Auvoisaa asumista Atalassa!
PETÄJÄSSUONKATU 4A 33580 TAMPERE Auvoisaa asumista Atalassa! AUTOTON PIHA on rauhallinen ja turvallinen Kaikissa asunnoissa PARVEKE TAI TERASSI Lapsille PUUHAA JA TILAA VEHREÄN ATALAN upeat ulkoilumaastot
LisätiedotUusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6
Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.
LisätiedotAJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA
17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto
LisätiedotKilpailuehdotus Kohtaaminen
Kilpailuehdotus Kohtaaminen Alueen toimintakonseptin kuvaus Kohtaaminen -yhteenliittymän tavoitteena on päästä toteuttamaan Tesoman alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja toteutuskelpoinen
LisätiedotEsteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki
Kesäkuu 2013 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (17) HEKA Kalasatama Junonkatu HEKA Kalasatama Junonkatu 9. Junonkatu 9
HANKESELOSTUS 1 (17) Junonkatu 9 HANKESELOSTUS 2 (17) Yleistä Sijainti 10589 / 4 Junonkatu 9, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 868m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä satama-aluetta.
LisätiedotAsuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta
Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Antti Pirhonen NCC Housing Pvm 20.9.2011 NCC Rakennus Oy, Asuminen 1 Pienet mutta toimivat asunnot lähellä palveluja Hyvät ympäristön palvelut ja yhteydet
LisätiedotG1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta
G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Asuntosuunnittelu Määräykset ja ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus asuntosuunnittelusta Annettu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2004 Ympäristöministeriön päätöksen
LisätiedotAsunto Oy Pikku-Heikki
Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki
Lisätiedot4.3 Keskustan asuinkerrostalojen perusparannettavien pihojen kehittäminen ikääntyvien asukkaiden tarpeisiin
4.3 Keskustan asuinkerrostalojen perusparannettavien pihojen kehittäminen ikääntyvien asukkaiden tarpeisiin Anneli Paakkari 4.3.1 Tutkimuksen tausta ja lähtökohdat Suurten ikäluokkien ikääntyessä paineet
LisätiedotASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava
ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO KESKIPELLONKATU 10, 04230 KERAVA Arvioitu valmistuminen lokakuu 2016 Laadukas ja hyvin suunniteltu asumisoikeuskohde
LisätiedotRIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu 27.2.2014
ARKKITEHTITOIMISTO L&M S i e v ä n e n Oy RIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu 27.2.2014 TALO A (alatalo) Sisäänkäynti Sisäänkäynti rakennukseen on esteellinen: - Piha-alueelta sisäänkäyntikatoksen
LisätiedotEsteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle
Esteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve hanke 25.11.2008 Niina Kilpelä, Kynnys ry Oppaan lähtökohtia Hallintokunnat ja esteettömyyden
LisätiedotLappliSENIORI. Lappli-senioritalot
Lappli-senioritalot 1 Huolettoman asumisen aika 2 Lappli ajattelee asumista seniorikansalaisen näkökulmasta! Onko Sinulle tai läheisellesi koittanut elämänvaihe, jossa nykyisessä asunnossa asuminen ja
LisätiedotHavainnekuva. Jätkäsaari HELIKSI 1/6
Havainnekuva 31921 HELIKSI 1/6 Asemapiirustus/maantasokerros 1:500 Heliksi AJONEUVOLIIKENNE ULOS Rakennus tehdään kahden päällekkäisen spiraalin muotoon siten, että joka toinen kerros on varattu asunnoille
LisätiedotNURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO
NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA
Lisätiedot49. KAUPUNGINOSA LAAJASALO // STANSVIKINNUMMI // RAKENNUS
49. KAUPUNGINOSA LAAJASALO // STANSVIKINNUMMI // RAKENNUS KORTTELI 49338 Rakennusten massoittelu- ja aukotusperiaate MASSOITTELU JA JULKISIVUT Materiaaleina ja teknisinä ratkaisuina käytetään kestäviä
LisätiedotKoti Koskelassa kaikki on lähellä
Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,
LisätiedotKoti lähellä kaupungin keskustaa
Koti lähellä kaupungin keskustaa Laadustaan tunnettu Jopera rakentaa upeita koteja viihtyisään ja pidettyyn Haapalehtoon. Alueella on runsaasti palveluja ja hyvät liikenneyhteydet. Matkaa Oulun kaupungintalolle
LisätiedotKYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto
KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE A:N ASEMAKAAAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA..07 Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto 0 Helsingin uusi yleiskaava (KSLK.0.0) 00 metriä 00 Kulosaen kerrostaloalueen
LisätiedotSELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA
SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän
LisätiedotLiike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten
LisätiedotKESKUSTAN ASUINKERROSTALOJEN PERUSPARANNETTAVIEN PIHOJEN KEHITTÄMINEN IKÄÄNTYVIEN ASUKKAIDEN TARPEISIIN
1 Tulevaisuuden senioriasuminen (TSA) tutkimus KESKUSTAN ASUINKERROSTALOJEN PERUSPARANNETTAVIEN PIHOJEN KEHITTÄMINEN IKÄÄNTYVIEN ASUKKAIDEN TARPEISIIN OULUN YLIOPISTO Arkkitehtuurin osasto Korjausrakentamisen
LisätiedotPeruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy
Asunto Oy Kauniaisten Jalavapiha Asematie 2 Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy Palvelut ja luonto lähellä Kauniaisten Jalavapiha mahdollistaa asumisen
LisätiedotCO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja
CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan
LisätiedotAS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN
AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN Lukkosepänkatu 5 A, 20320 Turku ARVIOITU VALMISTUMISAIKA 1/2013 www.suomenvuokrakodit.fi SIJAINTI SVK Kartta: Fonecta Karttapalvelu, 2012. As Oy Turun Westparkin Eeben valmistuu
LisätiedotProjektin perustelu ja tavoitteet
P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven
LisätiedotMiten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008
1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä
LisätiedotAs Oy Jyväskylän Jokivillat. Arvinkuja 14, 40520 Jyväskylä
As Oy Jyväskylän Jokivillat Arvinkuja 14, 40520 Jyväskylä Ver 8.5.2014 Nykyaikainen unelmakoti Jokivarren viihtyisälle alueelle valmistuu tasokkaita ja nykyaikaisia kaupunkivilloja. Kohteen viisi lämminhenkistä
LisätiedotMellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.
HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti
LisätiedotESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori
ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori 28.3.2019 Esteettömyys - tavanomaista suunnittelua - hyvin suunnitellussa ja toteutetussa rakennuksessa kaikki tilat
LisätiedotTehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry
Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Hankkeen tausta ja tavoitteet Kestävä asuntorakentaminen. VAMPO 2010-2015: yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen
LisätiedotMellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.
HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,
LisätiedotKESKUSTAN ASUINKERROSTALOJEN PERUSPARANNETTAVIEN PIHOJEN KEHITTÄMINEN IKÄÄNTYVIEN ASUKKAIDEN TARPEISIIN
1 Tulevaisuuden senioriasuminen (TSA) tutkimus KESKUSTAN ASUINKERROSTALOJEN PERUSPARANNETTAVIEN PIHOJEN KEHITTÄMINEN IKÄÄNTYVIEN ASUKKAIDEN TARPEISIIN OULUN YLIOPISTO Arkkitehtuurin osasto Korjausrakentamisen
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16
HANKESELOSTUS 1 (18) Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 2 (18) Yleistä Sijainti 10589 / 1 Arielinkatu 16, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1316m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä
LisätiedotARAn rahoituspalvelut 2019
ARAn rahoituspalvelut 2019 Mitä kuuluu ARA-rahoitukselle? 9.5.2019 Vesa Ijäs Timo Rantala ARA-KOHTEIDEN SUUNNITTELURATKAISUT JA KEHITTÄMINEN 9.5.2019 Esityksen sisältö Rakennushanke Hankkeen sijainti Rakennuspaikka
Lisätiedotkylmäkone, esim. jääkaappi-pakastin tasoliesi + kalusteuuni + tuuletin tilavaraus: pyykinpesukone + kuivausrumpu naulakkokaluste, suuntaa-antava
M E R K K I E N S E L I T Y S J A L Y H E N T E E T ASUNNON TILAT ASUNNON USTEET JA LAITTEET MUU TEKNIIKKA JA MERKINNÄT E KT OH WC KH PH S ak yk eteinen keittotila olohuone makuuhuone wc kylpyhuone pesuhuone
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
LisätiedotMäntsälä, Mustamäki Kohdenumero h, k, parveke, 73,0 m² Kov Energialuokka F 2013 Mh ,27 Vh ,00
Kerrostalo Mäntsälä, Mustamäki Kohdenumero 635651 3 h, k, parveke, 73,0 m² Kov. 1978 Energialuokka F 2013 Mh. 68 417,27 Vh. 69 000,00 Pukkimäentie 1. Ensimmäisen asuinkerroksen hyväpohjainen ja siisti
LisätiedotASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA
ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala
LisätiedotKivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko
Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P
LisätiedotVehreää viihtyvyyttä
VTS PIIKAHAKA VOIONMAANKATU 32, 33300 TAMPERE Vehreää viihtyvyyttä VTS PIIKAHAKA VOIONMAANKATU 32, 33300 TAMPERE Tarjolla on tilavia yksiöitä, joiden jokainen neliötila on suunniteltu tarkasti asukasta
LisätiedotVehreää viihtyvyyttä
VTS PIIKAHAKA VOIONMAANKATU 32, 33300 TAMPERE Vehreää viihtyvyyttä VTS PIIKAHAKA VOIONMAANKATU 32, 33300 TAMPERE Tarjolla on tilavia yksiöitä, joiden jokainen neliötila on suunniteltu tarkasti asukasta
LisätiedotTIETOJA KIINTEISTÖSTÄ
19.07.18 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: Nissiläntie 11, 90650 Oulu Oulu Ranta-Saarela Kokonaisala: 220 m² Rakennusoikeus:
Lisätiedot