* Talous- ja hankintastrategialla. * Viestintä- ja markkinointistrategialla

Transkriptio

1 KAARINAN KAUPUNKI Talous- ja hankintastrategia Käsitteistä Kaarinan kaupunkistrategia on ns. ylätason strategia jota täsmennetään valtuuston hyväksymillä: * Talous- ja hankintastrategialla * Palvelustrategialla * Henkilöstöstrategialla * Tietohallintostrategialla * Viestintä- ja markkinointistrategialla Talous- ja hankintastrategialla varmistetaan resurssit Kaarinan kaupunginstrategiassa määritettyjen toiminta-ajatuksen ja strategisten päämäärien toteuttamiseksi. Talousstrategian tavoitteena on varmistaa, että kaupungin käytössä olevat resurssit ovat tehokkaassa käytössä ja että käytettävissä olevilla resursseilla pystytään tuottamaan paras mahdollinen palvelu. Talous- ja hankintastrategia pitää sisällään rahoitukseen, sijoitustoimintaan, hankintaan, omistamiseen ja ekologian ekonomiaan liittyviä päämääriä ja kriittisiä menestystekijöitä. Talous- ja hankintastrategiassa määriteltävät toimenpiteet konkretisoituvat vuosittain talousarviokirjan tavoitteissa ja ohjeissa. Kaupungin talous- ja hankintastrategia määrittelee myös tavaroiden ja palvelujen hankintojen pääperiaatteet. Strategian tarkoitus on toteuttaa hankinnoissa kaupungin kannalta mahdollisimman edullinen kustannustaso etukäteen määritellyllä laatutasolla. Talouden nykytila Strategiaa laadittaessa Kaarinan kaupungin kassavirrat ovat alijäämäiset yhden kunnallisveroprosentin verran. Vuoden 2012 talousarviossa alijäämä kasvaa kaksinkertaiseksi kahteen kunnallisveroprosenttiin. Alijäämä on suunniteltu katettavan lisälainalla. Valtion talous on heikentynyt pitkään kestäneen laman ja alijäämien takia. On odotettavissa, että valtionrahoitus tulee supistumaan edelleen kunnissa, niin kauan kun, valtion talous palautuu ylijäämäiseksi. Tämä ei ole näköpiirissä lähivuosina. Samalla markkinoilla kasvaa riski siihen, että julkistalouden lainarahoitus ehtyy ja lainan antajat lisäävät vaatimuksia lainojen takaisin maksusta sekä taloustasapainosta. Mikäli lainanantajat vaativat kaupunkia maksamaan olemassa olevat lainat takaisin kymmenen vuoden tasaerälyhennyksin, niin tämä maksaisi yhden veroprosentin lisää, jolloin veronkorotustarve olisi kolme kunnallisveroprosenttiyksikköä. Samalla markkinoilla kasvaa riski siihen, että julkistalouden lainarahoitus ehtyy ja lainan antajat lisäävät vaatimuksia lainojen takaisin maksusta sekä taloustasapainosta. 1

2 Kaarinan kaupungin korolliset velat ovat vuoden 2011 tilinpäätöksessä euroa per asukas. Tässä strategiassa asetetut velan muutostavoitteet lasketaan suhteessa tähän lukuun. Ympäristön talouteen vaikuttavat muutokset Kaupungin oman toiminnan lisäksi kuntalouteen vaikuttavat valtion harjoittama kuntapolitiikka, seudulliset yhteistyöratkaisut, palveluiden kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuvat muutokset, väestörakenne sekä yritysrakenteet ja yritysten menestyminen yleensä. Lähihistoriassa valtio on pääsääntöisesti lisännyt kuntien velvoitteita, mikä on näkynyt kuntapalveluiden menojen kasvuna. Valtionosuuksien kautta on rahoitettu osaa kustannuksista, mutta merkittävämpi kustannusosuus palveluista on jäänyt kuntien verotuloilla ja asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Kaarinan kaupungin menoja kasvattaa tulevaisuudessa väestön ikääntyminen. Väestörakenteen muutokset edellyttävät lisääntyvää tarvetta tarjota vanhuspalveluita ja terveyspalveluita. Terveyspalveluiden kehitys on merkinnyt uusien ja usein myös kalliimpien hoitomuotojen käyttöönottoa ja toisaalta terveyspalveluiden kehittämisellä varhaisen tuen suuntaan voidaan saada aikaan kustannussäästöjä. Palvelujen kirjo ja tarjonta on kasvanut muuttuvia kuntalaisten tarpeitakin seuraten. Kuntien tulevaisuuden menopaineita on ehkäistävä toiminnallisilla ja rakenteellisilla muutoksilla, tehokkaammalla palvelutuotannolla, yhteistyöllä, jäntevällä talousohjauksella sekä edistämällä kaupungin harjoittamalla elinkeinopolitiikalla yritysten elinvoimaisuutta, kasvavaa yritystyöpaikkaomavaraisuutta ja kaupungin työllisyyttä. Samanaikaisesti on vahvistettava kaupungin rahoituspohjaa huolehtimalla kasvun edellyttämästä kaupungin vetovoimaisuudesta, kaavallisista mahdollisuuksista, riittävistä verotuloista sekä asiakasmaksuista. Valtiontalouden heikentyneen tilanteen takia ei ole odotettavissa, että valtion osallistuu kuntien järjestämien peruspalveluiden rahoitukseen merkittävästi nykyistä enemmän. Visio Talousstrategia tukee kaupunkistrategian visiota olla kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki. 2

3 Strategiset taloudelliset päämäärät 1. Kaupungin tuotot riittävät suunnittelukaudella kattamaan kulut ja investoinnit ilman velan kasvua. Velka voi kasvaa, jos sitä otetaan sijoitusomaisuuden hankintaan, kuten esim. raakamaan hankintaan. 2. Kaupungin palvelutuotannossa olevat resurssit ovat tehokkaasti ja vaikuttavasti kohdennettu ja käytössä siten, että palvelujen tuotantohinnat ovat parhaan neljänneksen joukossa suhteessa valittuun laatutasoon. 3. Kaupungin verotuksen taso noudattaa ympäristökuntien verotasoa ja on enintään valtakunnan tason asukasmäärällä painotetussa parhaassa neljänneksessä. 4. Kaupungin sijoitustoiminta on rahoitusstrategiassa määritellyllä riskitasolla mahdollisimman tuottoisaa. 5. Kaupungin omistajapolitiikka sekä konserniohjaus on aktiivista ja sen ensisijaisena lähtökohtana on Kaarinan kaupungin etu. 6. Kaupungin hankinnoissa huomioidaan optimaalinen kustannus- ja laatutaso sekä ekologisuus. 7. Kaupungin henkilöstön talous- ja hankintaosaaminen sekä laatutietoisuus ovat korkealla tasolla. 8. Kaupungin laskentajärjestelmät tukevat johtamista ja tuottavat yksiselitteiset, helposti käyttöön sovellettavat tiedot. 9. Kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelu on pitkäjänteistä. 10. Kaarinan kaupunki vaikuttaa seudulliseen talouden ohjaukseen aktiivisesti. 11. Kaupungin johtamisjärjestelmä ja päätöksenteko on selkeästi organisoitu ja roolitettu. 12. Kaupunki hakee aktiivisesti hankerahoitusta ulkopuolisilta rahoittajilta sillä edellytyksellä, etteivät hankkeet heikennä kaupungin palvelujen tuottavuutta lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. 3

4 Kriittiset taloudelliset menestystekijät Kaupungin tuotot riittävät suunnittelukaudella kattamaan kulut ja investoinnit ilman velan kasvua. 1. Kaupunkiin luodaan tuottavaan ja sisäiseen yrittäjyyteen kannustava, tehokkaan talouden henki. Tuottavuuden parantamisella turvataan palveluja. 2. Toimialat, lautakunnat, vastuualueet ja yksiköt kantavat vastuunsa toimintansa kustannuksista ja laadusta, tuntevat tuotteensa ja niiden kustannukset. Toimialoilla tehdään keskinäistä yhteistyötä kokonaiskustannusten pienentämiseksi. 3. Kaupunki tuottaa säännöllisin väliajoin raportin kustannustehokkuudesta ja valitun tuotantotavan tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. 4. Kaupunki osallistuu muiden kuntien kanssa kustannusvertailuhankkeisiin. 5. Talousarvion nettoylityksiä ei sallita. 6. Investointipäätökset tehdään ryhmäkohtaisesti jakamalla investoinnit korjaus-, korvaus-, tuottavuus-, sijoitus-, uudis- ja lainsäädännöllisesti pakollisiin investointeihin. 7. Vuosikate kattaa investoinnit. Lyhyellä aikavälillä taantuman aikana kuitenkin vähintään 70 %. Tontteja ja muuta sijoitusomaisuutta saadaan hankkia velkarajan estämättä. 8. Asukaskohtainen korollinen bruttovelka pidetään enintään nykyisellä tasolla. Kaupungin palvelutuotannossa olevat resurssit ovat tehokkaasti ja vaikuttavasti kohdennettu ja käytössä siten, että palvelujen tuotantohinnat ovat vastaavan laatutason palvelujen parhaassa neljänneksessä. 1. Talousarvion teko perustuu tuotteiden yksikköhintoihin. Talousarvion määrärahan määrä vastaa yksikköhintoja ja tuotannon määrää. 2. Toimintayksiköiden tuottamien hyödykkeiden hintoja verrataan muiden kuntien sekä yritysten markkinahintoihin niiden hyödykkeiden osalta, joissa laatutaso on vertailukelpoinen. 3. Tuottavuutta parannetaan rakenteellisin ja toiminnallisin uudistuksin sekä yhteistyöllä. 4. Palvelujen tuotantohintojen yleinen taso ei saa ylittää seudullisia keskiarvohintoja. 5. Palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti optimikokoisissa yksiköissä. Kaupungin verotuksen taso noudattaa ympäristökuntien verotasoa on enintään valtakunnan tason asukasmäärällä painotetussa parhaassa neljänneksessä. Laatutason parantaminen rahoitetaan toiminnan tehokkuutta ja palvelurakenteita muuttamalla tai asiakasmaksujen kautta 4

5 Kaupungin sijoitustoiminta 1. Kaupunki ei sijoita varoja pörssiosakkeisiin. 2. Kaupunki luottaa Suomen pankkijärjestelmään siten, että sopimuksia voidaan tehdä pankkiriskistä huolimatta Suomessa toimivien niiden pankkien kanssa, joilla on viranomaisten myöntämä pankkitoimilupa toimia Suomen alueella. Kaupungin omistajapolitiikka ja konserniohjaus on aktiivista 1. Kaupunki hankkii tuotannon tarvitsemat tilat ja tuotantovälineet itselleen joko ostamalla tai vuokraamalla. Kaupunki ei hanki hyödykkeitä leasingvuokraamalla tai osamaksulla. 2. Kaupunki valitsee sen omistamisen tavan tuotantoresursseilleen, joka rasittaa vähiten verorahoitusta pitkällä aikavälillä. Kaupunki valitsee vuokraamisen ja ostamisen väliltä sen hankinnan tavan, joka tuottaa tuotannollis-taloudellisen iän kautta laskettuna edullisimman kustannuksen kaupungille. 3. Kaupunki ostaa aktiivisesti maata kaavoitus- ja myyntitarkoituksessa. 4. Omaisuus suojataan vakuuttamalla vain suurimpien, ennalta määriteltyjen riskien ja lakisääteisten vakuutuskohteiden osalta. Kaupunki kantaa itse pienet vahinkoriskit. 5. Kaupunki voi omistaa osuuksia toimialaansa liittyvissä palveluja tukevissa yhtiöissä yhdessä yksityisen sektorin tai muiden kuntien kanssa. 6. Kaupunki voi omistaa osuuksia kiinteistö- ja kehitysyhtiöistä yhdessä yksityisen sektorin tai muiden kuntien kanssa sekä myös omistaa kokonaan tytäryhtiöitä. 7. Kaupunkikonsernin taloudellinen ohjaus toteutetaan yhtenä kokonaisuutena. 5

6 Kaupungin hankinnoissa huomioidaan optimaalinen kustannus- ja laatutaso, oikeaaikaisuus sekä ekologisuus. 1. Kilpailuun houkutellaan aktiivisesti useita tarjoajia, eikä kahden tarjouksen kilpailutuksia järjestetä, ellei mitään muuta vaihtoehtoa ole olemassa. 2. Kilpailutukset järjestetään siten, että hankintakauden jälkeen toimittaja voi vaihtua, myös palvelujen ja tavaroiden kokonaisratkaisuissa. 3. Hankittavien suoritteiden laatutaso ja valintakriteerit määritellään siten, etteivät ne suosi joitain yksittäistä toimittajaa muiden kustannuksella tai aiheuta sitä, että vain harvoilla suurilla toimittajilla on kykyä tehdä tarjous. 4. Palvelujen ja tavaroiden kokonaisratkaisuissa hyväksytään riskinottoa siten, että kokonaisvastuu järjestelmien toimivuudesta jää kaupungille ja osatarjousten hyväksyminen aiheuttaa hankinnan kokoon nähden kohtuullisia hallintokustannuksia kaupungille. 5. Kaupunki osallistuu harkitusti seudullisiin ja valtakunnallisiin yhteishankintoihin. 6. Suuret rakennusurakat kilpailutetaan kokonaisuuksina ennalta laadittujen rakennussuunnitelmien pohjalta. Rakennussuunnitelmissa tulee erikseen huomioida elinkaarikustannukset ja energiatehokkuus. Suunnitelmien tulee mahdollistaa taloudelliset rakennustavat, materiaalit ja niiden tulee edistää alueellista kilpailua. 7. Kaupunki edistää energiatehokkuutta ja pitkää elinkaarta kulkuvälineissään ja muissa laitteissaan tavoitteena alentaa pitkällä aikavälillä kokonaiskustannuksia. 8. Hankintojen yritysvaikutukset otetaan huomioon. 9. Asiakaspalveluja kilpailutettaessa otetaan huomioon tarjouspyynnössä kaupungin hyväksymät eettiset periaatteet. 6

7 Kaupungin laskentajärjestelmät tukevat johtamista 1. Järjestelmä luodaan koko konsernin tarpeisiin. 2. Järjestelmä tuottaa sisäisesti ja seudullisesti vertailukelpoista tietoa johtamisen tueksi oikea-aikaisesti ja luotettavasti. 3. Järjestelmän tavoitteet luodaan yhdessä päätöksentekijöiden, esimiesten ja taloushallinnon kanssa. 4. Tietoa tuotetaan aktiivisesti ja ennakoivasti toimialojen käyttöön controller toimintaa kehittämällä. 5. Ennustemallien kehittäminen. Kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelu on pitkäjänteistä 1. Talouden suunnittelu on pitkäjänteistä, mieluimmin kahden valtuustokauden mittaista tavoitteellista suunnittelua. 2. Kaupunki määrittelee vuosittain laina ja johdannaisperiaatteet talousarviossaan rahoitusstrategian periaatteiden mukaisesti. Johtamisjärjestelmä ja päätöksentekokulttuuri 1. Henkilöstöä motivoidaan mm. palkitsemalla ja edellytetään mm. seurannalla ja puuttumisella. 2. Prosessit organisoidaan, toiminnallisia kokonaisuuksia hallitaan toimialojen sisällä ja välillä mahdollisimman tuloksellisesti ja asiakasnäkökulma huomioiden. 3. Päätöksentekoa ja tekemisen johtamista tuetaan objektiivisella raportoinnilla. Organisaatiota on vaikea johtaa tehokkaasti, jos käytettävissä ei ole oikeanlaista tietoa oikeaan aikaan oikeilla ihmisillä. Talousstrategia, johdon laskentatoimi ja taktinen talousohjaus tukevat toisiaan. 4. Luottamushenkilöt keskittyvät päätöksentekoon ja strategian valmisteluun, virkamiehet strategian operatiiviseen toteuttamiseen ja palvelujen tuottamiseen. 7